Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Manga ja anime => : J. Suominen 14.11.2005 klo 11:01:40
-
Niin, olen kyllä kuullut, että englanninkielinen versio voisi olla parempi kuin suomenkielinen painos. Nytpähän saan sitten tietää, onko asia noin. :)
Hyvin kuultu! Suomenkielisen painoksen kun on nähnyt noin kolme ihmistä.
Kumma ilmiö tämä! Sarjakuvaväki yleensä tuomitsee teokset luettuaan ne, mangaväki tuomitsee usein käännöksen kauan ennen kuin kääntäjä on edes aloittanut työtään. Huisaa. Mangaa lukemalla saa supervoimia...
EDIT: Muokkasin otsikkoa tähän Reiman jakamaan ketjuun. Jos tänne eksyy etusivun kautta...
PTJ-edit: Ketju rönsyilee, joten laajennan sen otsikkoa.
-
Njaa, no enpä sanoisi nyt noinkaan. Mangasuomennosten laadusta vain on monella karvaita kokemuksia menneisyydessä; Ranma 1/2:n laatu ei ole vieläkään parantunut yhtään, ja eräät näkevät puhekielen käytönkin "rumana".
Toki asiaan vaikuttaa sekin teinielitismi-ilmiö, että englanti kuulostaa monen mielestä "luonnollisemmalta" ja "paremmalta" kuin "rupinen suomi". Englanniksihan moni vähänkin yli 12-vuotias harrastaja on ensimmäiset mangansa lukenut. Aika surullista, itse asiassa.
-
Hyvin kuultu! Suomenkielisen painoksen kun on nähnyt noin kolme ihmistä.
Kumma ilmiö tämä! Sarjakuvaväki yleensä tuomitsee teokset luettuaan ne, mangaväki tuomitsee usein käännöksen kauan ennen kuin kääntäjä on edes aloittanut työtään. Huisaa. Mangaa lukemalla saa supervoimia...
Vertasivat varmaan Ranma ½:n suomennokseen, kun sekin on Rumiko Takahashin sarjakuva. Emt.
-
Suomennos saattaa olla parempi, kuin englanninkielinen versio. Jännittävää nähdä, kuinka meidän käy suomennoksen kanssa. Tietääkö kukaan Inuyashan suomentajaa ?
Minusta tuntuu, että englanninkielinen Inuyasha ei ole välttämättä kovin rikasta kieltä. Vai miksi Inyasha ei osaa solvata toisia muuten kuin nimittelemällä heitä idiooteiksi. Tietääkö joku, mitä Inuyasha oikeasti sanoo japaniksi ? Onko se aina "BAKA". Voiko se tarkoittaa esim. hölmö, tyhmä, typerys tms. riippuen äänenpainosta ? Etsikääpäs vaikka Inuyashan ääninäyttelijöiden näytteitä netistä ja miettikää asiaa ( miten he tulkitsevat "bakan" monella tavalla ).
-
Tietääkö kukaan tuleeko Inuyashan käännös saksan kautta? Minusta tämä on aika tärkeä kysymys - Ranmassahan puhuttiin toistuvasti leijonista, vaikka kuvissa oli aina tiikeri.
Conanissa ei samanlaisia ongelmia ollut, toisaalta materiaali on tiukemmin sidottu "tosielämään", mikä vaikeuttaa tulkintavirheitä.
Pitänee myöntää että itselläkin on aika skeptinen olo Inuyashan käännöksen suhteen, vaikka en ole sitä nähnyt. Varmaan sitä tulee ostettua, mikäli käännöksestä saa jotain selvää. Ainakin siihen numeroon 10 asti, tai missä se alkoikaan tuntua puulta heinältä..
-
Nipsaisin tämän esiin tuolta Inuyashaketjusta kun suomennokset puhuttavat jatkuvasti. Aiheestahan väännettiin paljon myös tuolla One Piece ketjun alussa (mutta jääköön ne nyt sinne).
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php&topic=4448.0
J.Suominen kertoi vielä tämän jälkeen että Inu kääntyy suoraan japanista mutta sen viestin jätin jo sitten Inu ketjuun http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php&topic=4758.150
-
Tottumuskysymyksen lisäksi kyseessä lienee ihan asennoituminen suomenkielisen mangan lukemiseen. Ideaaleintahan olisi tietysti se, että pystyy ymmärtämään (osittain) kulttuurisidonnaisen ilmaisutavan (miksi suomeksi tämä ja se kuulostaa niin kornilta ja miksi toisaalta englanniksi jokin asia ei vain kuulosta yhtä hauskalta kuin suomeksi jne.) ja saa näin irti mahdollisimman paljon kielestä huolimatta.
Suomennoksen hyvyys (ja pahuus) riippuu mielestäni monesta tekijästä mm.
1. alkuperäisestä tekstistä (minkä kääntäjä sille mahtaa, jos alkuperäinen dialogikin on silsaa)
2. kääntäjästä (kekseliäisyydestä, huumorintajusta, sanavarastosta..)
3. lukijasta itsestään - meillä jokaisella on omat mieltymyksemme
Laadultaan suomimangan käännökset ovat olleet hyviä (muutamia inhimillisiä mokia lukuunottamatta - joita Ranmassa on tuntunut tapahtuvan säännöllisesti).
Selkeitä, tajuttavia, mielikuvituksekkaita (esim. Antti Valkaman käyttämät murteet ja Maiju Saaritsun akshentti) ja jopa hauskojakin.
Monen mielestä kuka tahansa osaa kääntää, mutta lienee selvää, että vain harvat osaavat tehdä sen hyvin (kuinka onkaan kritisoijien laita? kyllähän sitä käännöstä voi haukkua, mutta luonnistuukohan se itseltään sitten yhtään sen paremmin).
-
Ranmassahan puhuttiin toistuvasti leijonista, vaikka kuvissa oli aina tiikeri.
Minä taas olen huomannut tämän virheen vain kerran, siis että tiikerin yhteydessä puhuttiin leijonasta (ei väitetty kuvan elukkaa leijonaksi, mikä tietenkin on melkein sama asia, mutta...) Ja ainakin kerran siellä oli leijona kun puhuttiin leijonasta.
No, enivei. Tämä Ranman tapaus onkin mielenkiintoinen. Kenen vika se on? Ja pitääkö syyllistä lopultakaan edes etsiä? Pitäiskö saksasta kääntävän Alkusen kieltäytyä hommasta koska saksalaiset ovat (häntä ennen) tehneet paskaa? Vai pitäisikö hänen käyttää omaa aikaansa kaikkien epäloogisuuksien kaiveluun ja korjailuun, siis sellaiseen työhön joka ei periaatteessa hänelle kuulu ja mistä hänelle ei myöskään makseta? Pitäisikö hänet palkanneelle henkilölle kenties lähettää muikkari? Vai tulisiko muutamasta pikku-virheestä käännöksessä närkästyneet fanit passittaa Saksaan ruikuttamaan suoraan Saksan Egmontille? Minusta tuollaisiin pikkuvirheisiin tarttuminen on lukijoiden oma vika, itse he sillä lukunautintonsa pilaavat, tai perverssillä tavalla hankkivat.
Tärkeintä on kielen sujuvuus ja se että se on hyvää suomea, että ajatus välittyy. Periaatteessa silloin kun sarjakuvasta ymmärtää missä mennään, niin pikku viat on ihan inhimillisiä. Muutenkin asiat ovat näissä julkaisuissa todella hyvin. Vanhemmat ihmiset muistavat vielä ajan kun puhekuplissa luki mitä sattui ja miten (päin) sattui. Siitä ei ole kuin noin 20 vuotta. Mutta sellaiset pikkujutut ei silloin haitanneet yhtään. Sillä silloin nautittiin hyvästä viihteestä, tai ainakin minä nautin. Toki laatua saa vaatia, mutta kannattaa muistaa, että laatua ei yleensä saa kovin halvalla.
-
Tämä Ranman tapaus onkin mielenkiintoinen. Kenen vika se on?
Eikö sitä käännetty japanista englanniksi, siitä saksaksi ja siitä suomeksi tai jotain sinnepäin? Kun se on käännetty niin monta kertaa, niin varmaan laatu heikkenee.
-
Niinhän se tekee...
Ja ongelmahan tässä nyt on nimenomaan se että Ranmassa käytetään huonoa suomea ja epätarkkoja käännöksiä. Mutta kannattaa toki huomata että Egmontin käännösyksiköt vaikuttaisivat olevat ainakin osittain erillisiä; Conan on käännetty suht kunnollisesti, ja Kyokossa oli jo yritystäkin mukana. Tiedä häntä onko sillä mitään tekemistä sen kanssa että niitä ovat tekemässä ainakin vähän eri ihmiset, mutta eri määrä resursseja niihin ainakin on pistetty.
Olettaisin että Ranma oli koepallo, johon ei viitsitty pistää kovin kauheasti rahaa. Nyt kun Egmont on saanut vahvistuksen sille että manga myy se uskaltaa satsata jo vähän enemmän. Joten itse asiassa olen Inuyashankin suhteen aika toiveikas - kääntäväthän ne nykyään suoraan japanista, ja siten myös Vizin iänikuinen Tetsusaiga-kömmähdys jää heijastumatta käännökseen.
-
En väittänyt sitä Inuyashan kääntäjän (Alkusen?) syyksi, totesin vain että en ole erityisesti Ranman käännöksestä tykännyt. Leijona tapahtui kerran, mutta sitten oli tämä viime numeron seppuku (jota siis ei voinut käyttää vaikka asia kirjepalstalla selitettiinkin) jne. Yritin vain sanoa että käännökset ovat hieman outoja.
Ajattelin että tämä heijastuu lähinnä kustantamoon, että Egmont kääntää saksasta ja että siellä ei olla turhan tarkkoja käännösten tasosta. Samalla kustantamon aiempi taso tietenkin heijastuu siihen mitä samalta kustantamolta voi odottaa tulevaisuudessa - vrt. Jalavan Dragonlance/Forgotten Realms-pokkarit, joilla useita kääntäjiä, mutta poikkeuksetta taso melko matala.
-
Kuten sanoin, en usko että Egmontin linja on julkaista kaikki manganimikkeensä halpiskäännöksillä. Ranman kääntäminen aloitettiin Saksasta, koska Egmontilla oli jo valmiiksi Ranman lisenssit ja saksankieliset julkaisut pohjamateriaaleina. Nyt kun harrastajat ovat kohta vuoden ajan toitottaneet haluavansa mangansa suomennettuna suoraan japanista myös Egmont on uskonut sen.
Inuyasha käännetään japanista.
-
Joe ehti väliin tässä kun runoilin... Mangaahan julkaisevat Saksassa Egmontin lisäksi ainakin Carlsen ja Tokyopop. Että tuskin ne kaikki tekee samaa tasoa?!
Muuten hyviä pointteja, Egmontin kirjoilla näyttää tosiaan olevan eri toimittajat! Mutta mikä on halpiskäännös? Väärästä kielestä tehty? Jonkun muun kuin fanin tekemä?
Sirpa Alkunen kääntää Ranmaa saksasta. Antti Grönlund Conania samasta kielestä. Kyoko oli suoraan japanista. Inun kääntäjää ei ole kai vielä julkistettu. Se tuskin on kuitenkaan Alkunen tai Grönlund!?
Sangatsulla Antti ja Heikki Valkama ovat kääntäneet sekä Dragon Ballia, Sandlandin, että One Piecen. Nämä tiedot muuten löytyvät ko. lättyjen arvioistakin Kvaakin arkistosta :)
Paljastetaan nyt vielä sekin, että olematonta Oh My Goddessia kääntää Antti Grönlund http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=341
lähdekielen saatte arvata.
Myös sarjojen alkuperäiskielissä on varmasti eroja. Onhan Takahashi tunnettu kielellä leikkimisestään. Gosho Ayoyamasta en sanoisi samaa, mutta tuskin se on salapoliisijuttujen clue? Täten Ranma ja Inuyasha, sekä DB esmes lienee haastavampia kuin vaikka Conan? Ja sehän on todettu jo monesti, että esmes japanin kielen kaikkia kohteliaisuustasoja et saa siihen suomennokseen mill
ään ilveellä.
-
Halpissuomennos on mielestäni sellainen jossa on selkeitä asia- ja käännösvirheitä, jossa on menty siitä missä aita on matalin, jota ei ole oikoluettu kunnolla ennen julkaisemista (tai jos on niin huonosti) ja jonka suomen kieli on kankeaa. Ranma täyttää mielestäni nämä kaikki kriteerit.
-
Puhutko nyt käännösvirheistä suhteessa saksan kieleen vai mihin? Saksastahan sitä käännetään! Mitä matalalta menemiseen tulee, ainakin Alkunen http://www.kolumbus.fi/alkutext/etusivu.html ja Grönlund ovat ammatti-ihmisiä jotka pelaavat kielen kanssa työkseen! Valkamat taas ovat asuneet Japanissa ja heillä on (ollut) myös fanitus-suhde Dragon Balliin. Viimeksi mainittu on ihanteellinen tila, jollainen tuskin kovin helposti toteutuu normikäännöksissä.
Yleensä oikolukeminen tapahtuu kai kolmisen kertaa. Ensin käännöksen oikolukee kääntäjä itse, sitten toimittaja. Lopuksi toimittaja vielä oikolukee koko setin siinä vaiheessa kun käännös on valmiina puhekuplissa. Tämän voi toki tehdä huolellisesti tai vähemmän huolellisesti, mutta edes huolellinen työ ei takaa sitä että virheitä ei jäisi. Näin käy koska olemme ihmisiä.
Asiasta kirjoitti mm. Vesak toisaalla täällä (en nyt löydä linkkiä). Siis jos vaikkapa viisi ihmistä tarkistaa tekstit ja siihen jää silti virhe, niin onko silloinkin lopulta kyse halpiskäännöksestä? Puhumme nyt siis yhdestä kirjasta. Ranma on sarja jonka jokaisessa osassa on noin 180s. jne.
Minulla on kokemusta prosessista jossa tarkistin kääntäjän työtä (tämä Toriyaman piirrosopas ja sen ammattisanasto) eli silloin mukana oli yksi ylimääräinen lukija. Tästä huolimatta lopulliseen versioon oli jäänyt mielestäni onnahtavia kohtia ja "vääriä" sanoja.
Olen myös joskus tekstannut sarjakuvaa joka oli käännetty huonosti, niin huonosti, että jopa minä sen huomasin! On sanomattakin selvää, että työ ei ollut kivaa. Jokainen muutos käännökseen piti perustella jne. Lopullinen vastuu on kuitenkin onneksi aina toimittajalla tai kustantajalla. En nyt mene näihin prosesseihin sen syvemmälle, koska se ei ole mielestäni tarpeen.
Tekstin kankeudesta sen verran, että mietiskelin arviossani viimeksi One Piecen http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=458 käännöstä. En ole lukenut vielä sarjaa eteenpäin, joten en osaa sanoa miten homma alkaa toimia. Mutta tuossa artikkelissa on esimerkki suomalaisesta ja jenkkikäännöksestä. Niissä on aika paljon eroa. Kumpi on oikein ja kumpi on väärin? Ilmeisesti vastauksen tähän tietävät vain tahollaan vain sarjan fanit?!
Dragon Ballin kieleen ja ilmaisuun sisälle pääseminen kesti minulta aika monen pokkarin lukemisen verran. Aluksi se tuntui töksähtelevältä. Vasta luettuani DB:a yli 10 kirjaa aloin nauttia kielestä ja olla sitä mieltä että käännös sittenkin toimii. Juuri tämä käännöstyyli tuo sarjassa esiin osan sen melko uniikista huumorista. (Tähän ehkä vaikuttaa se, että monesta muusta lukijasta poiketen luin kunkin kirjan vain kerran.)
Virheet ovat siis pitkälti määrittelyasioita. Olen vakaasti sitä mieltä, että käännöksen tapauksessa työhön vaikuttaa jonkinlainen entropia tai kaaosfaktori. Aina kun joku koskee tekstiin, lopputuloksella on potentiaalisesti suurempi todennäköisyys mennä väärään kuin oikeaan suuntaan. Alkuperäistä se ei vastaa sana sanalta, mutta kohderyhmälleen sen pitää toimia. Käyttämällä hirvittävä määrä energiaa päästään kuitenkin joskus lopputulokseen, josta monellakaan ei ole negatiivista sanottavaa. Se että sanottavaa löytyy, ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että joku tai jotkut olisivat yrittäneet päästä helpolla.
-
Toki asiaan vaikuttaa sekin teinielitismi-ilmiö, että englanti kuulostaa monen mielestä "luonnollisemmalta" ja "paremmalta" kuin "rupinen suomi".
Jotkut menevät jopa niin pitkälle, että tekevät omatkin sarjakuvansa englanniksi koska se näyttää "hienommalta" ja "aidommalta".
Suomenkieliset pitkät sanat sopivat huonosti japanilaisiin puhekupliin. Mutta lyhyitäkin sanoja tavutellaan turhaan. Periaate pitäisi olla ettei kaksitavuisia sanoja tavutella. Jossakin puhekuplassakin oli pelkkä "Ranma" ja sekin oli tavutettu. Ei kivan näköistä.
Ranmaa en ole suomeksi lukenut, mutta varsinkin Kyokossa pisti silmään sanojen mieletön tavutus. Puhekuplat vain yksinkertaisesti ovat liian kapoisia pitkille sanoille... Mutta sillehän ei voi mitään. Mutta se vaikeuttaa lukemista...
Kyokon kanssa kävi kyllä mielessä, että sivukoko olisi voinut olla hieman isompi. Japanilainen tankoubon-koko on niin pirun pieni, siinä rytäkässä muussautuu piirrosjälkikin helposti... Isommalla sivukoolla jäisi puhekupliinkin enemmän tilaa. Kuitenkin koon voisi saada pysymään pokkarikoossa.. kai?
-
Jotkut menevät jopa niin pitkälle, että tekevät omatkin sarjakuvansa englanniksi koska se näyttää "hienommalta" ja "aidommalta".
Hassua tuo silti on, kun kuitenkin mangan alkukieli yleensä on japani. Mun mielestä asia muuttuu vieläkin hassummaksi siinä vaiheessa, kun ruvetaan valittamaan, että alkuperäisiä japanin kielisiä ääniefektejä ei saa suomentaa. Siis: englanti on pyhä kieli puhekuplissa ja japani äänissä.
En kadehdi kääntäjiä.
-
Mun mielestä asia muuttuu vieläkin hassummaksi siinä vaiheessa, kun ruvetaan valittamaan, että alkuperäisiä japanin kielisiä ääniefektejä ei saa suomentaa.
Voihan aina tehdä kuten One Piecen suomennoksessa, eli jättää ne alkuperäiset efektit ja suomentaa ne pienellä fontilla siihen yläpuolelle tai viereen. Mielestäni sellaisia on hauska lukea. :D
-
Voihan aina tehdä kuten One Piecen suomennoksessa, eli jättää ne alkuperäiset efektit ja suomentaa ne pienellä fontilla siihen yläpuolelle tai viereen.
Sehän ei oikeastaan muuta tuota miksikään, vaan on jonkinlainen kompromissi. Silti siinä edelleen on se ero, että toisaalta pidetään englanninkielistä käännöstä hirveän auktoritiivisena ja toisaalta pitäisi ne japanilaiset ääniefektit näkyä. Se on vähän semmonen skitsofreeninen asetelma.
-
Mun mielestä asia muuttuu vieläkin hassummaksi siinä vaiheessa, kun ruvetaan valittamaan, että alkuperäisiä japanin kielisiä ääniefektejä ei saa suomentaa.
Uskon ja toivon, ettei ääniefektien kohdalla ole kysymys kielestä vaan siitä, että japanilaiset ääniefektit ovat yleensä kohtuullisen tiukasti kuvassa kiinni ja niiden poispyyhkiminen ja päällekirjoitus tuhoavat osan taiteesta. Näin esimerkiksi kävi parissa kohtaa Time Stranger Kyokoa. Suurin osa efekteistä on kuitenkin ei-elintärkeillä alueilla, joten vahinko ei mielestäni suuren suurta ole.
Itse suosin Shinichin mainitsemaa One Piece -tyyliä, jossa suomennokset ovat pienellä häiritsemättömässä paikassa, vaikka ei japanilaisten efektien poistaminenkaan lukukokemusta pilaa (ellei sitä tehdä täysin amatöörimäisesti). Kunhan ne vaan käännetään siihen samalla sivulle eikä piiloteta kirjan loppuun tai jätetä kokonaan kääntämättä.
-
Uskon ja toivon, ettei ääniefektien kohdalla ole kysymys kielestä vaan siitä, että japanilaiset ääniefektit ovat yleensä kohtuullisen tiukasti kuvassa kiinni ja niiden poispyyhkiminen ja päällekirjoitus tuhoavat osan taiteesta.
Juu, täähän on ihan totta ja tuota edellistä viestiä kirjoittaessa olikin mielessä just tämä. Monissa sarjakuvissa välillä harmittaakin se, kun se alkuperäinen ääniefekti on pyyhitty pois ja päälle on kirjoitettu karulla käsialalalla jotain suomalaista. Akussa ja vähän vanhemmissa supersankarilehdissä on ainakin ollut näin.
-
Monissa sarjakuvissa välillä harmittaakin se, kun se alkuperäinen ääniefekti on pyyhitty pois ja päälle on kirjoitettu karulla käsialalalla jotain suomalaista.
...tai laitettu karu tietokonefontti kuten Huba-sarjoissa aikoinaan. Lassin ja Leevin alkuperäiset ääniefektit oli onneksi säilytetty, mutta suomennetut olivatkin sitten karmeaa katsottavaa ja hyvä esimerkki siitä, miten tekstin fontilla ja tyylillä ON väliä.
Asiasta taas rasiaan, en minäkään kadehdi suomentajia, mangasuomentajia varsinkaan. Moni (fanaattinen) arvostelija kun ei välttämättä ymmärrä, mistä kääntämisessä on kyse... usein ollaan sitä mieltä, että käännös on hyvä, jos se on käännetty orjallisesti sanasta sanaan, mutta unohdetaan tyystin se, ettei kaikkea voi kääntää niin. Joskus pitää etsiä jopa jokin aivan toinen ilmaisu, joka kuitenkin välittää lukijalle saman asian.
Kääntäkäämme "mizu no naka" suomeksi "veden sisällä". ;)
-
Kerronpa noista sarjakuvien efektiteksteistä ja merkeistä ihan yleisesti jonkun esimerkin. Kerran oli jossain 1990-luvun Aku Ankan taskukirjassa niitä "filmikuvitus" -värityksellä varustettuja juttuja. Semmoisia missä painovärit ja viivat ei aina olleet kohdallaan. Piirtäjä oli tehnyt yhden hahmon pään päälle ihan tyylikkään suurikokoisen kysymysmerkin ja se oli vielä väritetty punaiseksi, muistaakseni. No siihen oli kuitenkin tehty päälle jollain aika ohuella tussikynällä uusi kysymysmerkki. Uusi kysymysmerkki oli pienempi kuin alkuperäinen joten se ei edes peittänyt sitä.
Toinen esimerkki Aku Ankka-lehdestä: eräässä Don Rosan tarinassa tyyppi heittää putelin saluunan ikkunalasin läpi. Siinä ei tainnut olla tekstiä alun perin, mutta olipa päälle tussikynällä sotkettu jotain ääntä kuvaavaa tekstiä.
Sarjakuva voi olla myös tosi tyylikäs ilman minkään sortin tekstiä. Masashi Tanakan Gonissa ei ole ollenkaan tekstiä eikä edes ääniefektitekstejä (ei ainakaan ranskalaisissa ja amerikkalaisissa painoksissa).
Tässä tekstissä tuli paljon puhuttua tekstistä.
-
Älkää nyt kokonaan unohtako ääniefektien tarkoitusta. Niiden merkintöjen on tarkoitus kuvata ääntä. Ne vastaavat siis vaikkapa elokuvan ääniraitaa. Toki ääntä voi kuvata jossain määrin ilman kirjoitustakin, kuten esim. Tintissä on suurimmaksi osaksi tehty.
Ite olen piirrellyt "ääniä" suomeksi muinaisiin Judge Dredd -albbareihin. Se oli haastavaa hommaa leikkaa-liimaa-piirrä-tarraa-systeemillä. Tietokoneella moisen voisi nyt tehdä vaikka miten hienosti, jos siihen olisi kustantamoissa varaa. (Joillakin jenkkikustantajilla on ollut).
Mitä tulee One Piecen-systeemiin, minusta se on niin pervo että vain mangafanit voivat moista keksiä. "Ylimääräiset" suomennokset pilaavat sarjan visuaalisuuden ihan yhtä tehokkaasti kuin Kyokon liian isot efektit, jotka peittävät paitsi japanilaisen efektin, myös ison osan muuta kuvaa. Mitä järkeä on kirjoittaa ääni kahteen kertaan, japaniksi ja suomeksi?! Samalla logiikalla puhekupliinkin voisi jättää alkuperäisen tekstin ja tupata käännöset jonnekin marginaaleihin?
Olen tässä asiassa puristi, sillä en tykkää myöskään suomisarjisten alalaita käännöksistä. Sarjakuvan sivulle piirtyvä maailma on pyhä. Sivunumero on ainoa metatason juttu jota siinä sulatan (koska se on kumminkin yleensä niin pieni). Muu pilaa helposti nautinnon siirtäen huomion tarinasta ja tunnelmasta täysin epäolennaisiin asioihin.
-
Hejaa!
Tosin One Pieceen on vaikea keksiä muutakaan ratkaisua. Efektien jättäminen kokonaan sikseen ei uskoakseni palvelisi nuorempia lukijoita. Tai niitä vanhempia lukijoita, jotka tahtovat "ääniä". Ja Oda ei pihistele efekteissä; vaikkapa taistelu Kriegin joukkoa vastaan käy hyvästä esimerkistä. Kääntämättä jättäminen tarkoittaisi kaikkien niiden jäämistä ainoastaan kuviksi.
Efektien korvaaminen olisi toki mahdollista, mutta sitä ei mielestäni saa tehdä puolivillaisesti. Joko homma tehdään hartaasti ja harkitusti eli kääntäjän ja jonkun täkäläisen taiteilijan yhteistyöllä, yksityiskohtia myöten huolellisesti ( = runsaan rahan kanssa), tai sitten niihin ei kosketa, sanon minä. Dragon ballin alkutaipaleella on paljon esimerkkejä kököistä efekteistä. Jos niitä pääsee vertaamaan alkuperäiseen, itku tulee... (Tässä tosin ei ollut pahiksena Sangatsu - tietenkään ;) - vaan saksalaiset, joilta Ruotsin kautta saatiin materiaali.) Ja OP:n moni ruutu on ahdettu niin täyteen kuvaa, puhetta ja efektejä, että suorastaan pelottaa ajatella halpistyön tulosta...
OP:n ykkösosassa, jonka materiaali tuli Tanskasta, on näkyvissä sekä hyviä että vähemmän hyviä käännösefektejä. Vain pahimmat ja/tai oudoimmat on "suomennettu". Jos taso pysyisi aina siinä mitä se ykkösessä on parhaimmillaan, ok. En kuitenkaan jaksa uskoa tähän, etenkin kun ko. kirja oli efektien kannalta köyhempi kuin moni jatko-osa. (Tämä vissiin johtui Suurten Taistojen puuttumisesta.)
Antti-setä
(joka muutoin huomaa olevansa monessa asiassa Reiman kanssa samoilla linjoilla)
-
Puhutko nyt käännösvirheistä suhteessa saksan kieleen vai mihin? Saksastahan sitä käännetään! Mitä matalalta menemiseen tulee, ainakin Alkunen http://www.kolumbus.fi/alkutext/etusivu.html ja Grönlund ovat ammatti-ihmisiä jotka pelaavat kielen kanssa työkseen! Valkamat taas ovat asuneet Japanissa ja heillä on (ollut) myös fanitus-suhde Dragon Balliin. Viimeksi mainittu on ihanteellinen tila, jollainen tuskin kovin helposti toteutuu normikäännöksissä.
No mutta alkuperäiseen tietenkin. On luonnollisesti valitettavaa että joudutaan suomentamaan saksannoksesta joka on käännetty englanninnoksesta, koska siinä vaiheessa ne tiikerit muuttuvat helposti leijoniksi ja toisinpäin. Jos englanninkielinen käännös on luova, joutuu sen kanssa työskentelevä saksantaja helposti ulalle. Siinä ei sitten suomentajalla ole paljoa sanomista, jos tekstissä saksaksi lukee päin honkia. Ja mistäpä hän sen tietäisikään?
...Mutta jos näin on, miksi Grönlund saa säännöllisesti aikaan parempaa jälkeä ja luontevamman kuuloista kieltä kuin Alkunen? Onko Conanin saksannos tehty suoraan japanista?
Ja oikea mies oikeaan hommaan. Valkamat sopivat shounen-sarjojen kääntäjiksi, koska näin mututuntumalla arvelisin niissä olevan enemmän huvittavia murteita, aksentteja, kielivitsejä, kiroilua ja läpänheittoa.
Minulla on kokemusta prosessista jossa tarkistin kääntäjän työtä (tämä Toriyaman piirrosopas ja sen ammattisanasto) eli silloin mukana oli yksi ylimääräinen lukija. Tästä huolimatta lopulliseen versioon oli jäänyt mielestäni onnahtavia kohtia ja "vääriä" sanoja.
Tästä olen tietoinen. Herääkin siis kysymys: miksi? Eikö tarkistajan huomioita noteerattu?
-
Ottaen huomioon että Conanin englanninkielinen versio on jossain osassa viisi, niin käännös suoraan japanista saksaan tuntuisi loogiselta.
-
PTJ U: "Herääkin siis kysymys: miksi? Eikö tarkistajan huomioita noteerattu?"
Näitä on vähän turha penkoa. Sanotaan vaikka niin, että kukin ymmärtää asian ehkä paremmin siinä vaiheessa kun siirtyy työelämään. Se että saa tehdä mielekästä työtä tai että saa tehdä rauhassa, tai että pystyisi todella vaikuttamaan asioihin, jne. on hyvin hyvin harvinaista luksusta. Kehitys on kehittynyt siihen pisteeseen, että kaikki ihmisten tekemä työ alkaa olla jonkun ihme järjestelmän silmissä liian kallista. Ainakin kaikki länsimaisten ihmisten tekemä työ.
Aku Ankka on suomessa sarjakuvarintamalla poikkeus (toki markkinoilla on myös joitakin muita lyhytaikaisia "todellisuuden vääristymiä"). Sille on historian ja hyvien bisnesvaistojen mukana kehittynyt taustalle kunnon organisaatio. 300 000 tilaajaa takaa sen, että lehden tasoonkin on varaa panostaa. Toki en sitä sano, etteikö joku kellokalle tai mittatikkumikko pystyisi laskelmin osoittamaan että vaikkapa puolet pienempi porukka voisi tehdä lähes yhtä hyvää jälkeä, jolloin menetettäisiin ehkä 50 -100 tuhatta lukijaa mutta lehdestä saatava voitto kuitenkin kasvaisi. Mutta tämä ei nyt enää kuulu aiheeseen.
Bisnesteorioihin kuuluu muuten sellainenkin käsite kuin ylilaatu. Ylilaatua ei minkään yrityksen kannata tehdä. Tätä voi kukin miettiä tykönään.
Kyllähän se Conan menee Japaniasta suoraan Saksan Egmontille (kulkematta Usan tai Ranskan kautta), samoin kuin meni Kyoko (joka siis kumminkin suomennettiin japanista).
Mainitsin jo aiemmin, että Ranma (ja Takahashin sarjat ylipäätään) on kielellisesti aivan eri moisia kuin salapoliisi C. Samahan toimii toisinkin päin. Jasson tai vaikkapa Jukka Tilsan sarjojen kääntäminen vieraalle kielelle on hieman hankalampaa kuin vaikkapa suomikorkkarien. Ja japanihan on kielenä muutenkin rakenteeltaan erilainen sekä kirjoitusasultaan haastavampi kuin Suomi.
-
Mitä useampi kokki...
Njaa. Niinpä tietysti, Conaniahan ollaan englanniksi runnottu aika pahasti. Sen yhden näkemäni osan perusteella siitä oli jostain ihmeen syystä yritetty muokata nuoremmille lukijoille sopivaa mm. kääntämällä henkilöiden nimet. Shinichistä Jimmy ja sitä rataa.
Conanin ja Kyokon käännökset ovat kyllä ihan kelvollisia, mitä nyt niiden Kyokon ääniefektien latomisessa oli tehty hieman epäonnistuneita ratkaisuja. Veikkaisin että Inuyashassa liikutaan laadullisesti samoilla linjoilla, jopa paremmillakin jos ne ääniefektit on tosiaan säilytetty mahdollisuuksien mukaan ennallaan.
Tästä opimme, että yksi välikieli vielä menee, mutta kahdella tulee ilmeisesti jo todennäköisesti aika kauheaa jälkeä. Huh.
-
Njaa. Niinpä tietysti, Conaniahan ollaan englanniksi runnottu aika pahasti. Sen yhden näkemäni osan perusteella siitä oli jostain ihmeen syystä yritetty muokata nuoremmille lukijoille sopivaa mm. kääntämällä henkilöiden nimet. Shinichistä Jimmy ja sitä rataa.
Niinpä. Englanniksi esim. Kogoro Mori oli joku Richard Jones (tai sinnepäin, en muista varmasti). Onneksi niitä nimiä ei ruvettu kääntämään suomeksi, mitäköhän siitäkin olisi seurannut... :x
Parempi kun on nuo japaninkieliset nimet, se on paljon mukavampaa ja tuo vaihtelua, kun kaikissa kirjoissa ym. on aina englanniksi tai suomeksi...
-
Tuo Sangatsun Tokyo Mew Mew alkaa olla jo aika hyvin hallussa. Nyt "ääniefektit" on jätetty kääntämättä ja "suomiefektit" on läiskitty vain pienellä siihen päälle. Vielä kun otettaisiin pienempi ja neutraalimpi fontti, niin se olisi siinä! (Tämä kikkahan oli jenkeissä käytässä jo ainakin 10 vuotta sitten noissa marginaali- elikäs taidesarjakuvien kääntelyssä.)
Siitä useammasta kielestä vielä... niin kyllä meilläkin nämä japanista kääntävät vielä vertailevat omaa työtään johonkin muuhun länsikieleen. Lienee hyvä varokeino ja siitä saattaa saada osviittaa esim. sanaleikkien yms. vaikeampien juttujen hahmotteluun.
Se että Conania väännetään Jimmyksi on aivan normaalia lokalisointia ja kustannuspoliittista toimintaa. Mitä pahaa siinä voisi olla että sarja yritetään tehdä tykö sen alkuperäiselle kohderyhmälle, sen sijaan että sitä säädettäisiin manganörteille?
-
Tuo Sangatsun Tokyo Mew Mew alkaa olla jo aika hyvin hallussa. Nyt "ääniefektit" on jätetty kääntämättä ja "suomiefektit" on läiskitty vain pienellä siihen päälle. Vielä kun otettaisiin pienempi ja neutraalimpi fontti, niin se olisi siinä!
Sori, nyt on pakko kysyä, kun putosin kärryiltä. Jos tämä Mewmew-tyyli on ihan ok, mikä on se One Piecen systeemi, johon viittaat edellisen sivun viestissä?
Mitä tulee One Piecen-systeemiin, minusta se on niin pervo että vain mangafanit voivat moista keksiä. "Ylimääräiset" suomennokset pilaavat sarjan visuaalisuuden ihan yhtä tehokkaasti kuin Kyokon liian isot efektit, jotka peittävät paitsi japanilaisen efektin, myös ison osan muuta kuvaa. Mitä järkeä on kirjoittaa ääni kahteen kertaan, japaniksi ja suomeksi?! Samalla logiikalla puhekupliinkin voisi jättää alkuperäisen tekstin ja tupata käännöset jonnekin marginaaleihin?
Minä kun luulin sinun tuossa tarkoittavan juuri siihen, että käännökset laitetaan pienellä alkuperäisen viereen. Tai siis itse ajattelin onepiece-tyylin tällaiseksi ja oletin muun maailman olevan samaa mieltä kanssani.
-
No, siis "vääryys" tapahtuu One Piecessä siinä, että efektisuomennokset ovat välipalkeissa, joiden pitäisi olla rauhoitettua aluetta. Kun ne on tungettu sinne, niin mikään ei kovin selkeästi viittaa että minkä efektin suomennos mikäkin on. Vaikutelmaa tehostaa lihavoitu "fantasiafontti" jolloin ne suomennokset todellakin tekevät sivun rauhattomammaksi ja epäselvemmäksi kuin mitä taiteilija on tarkoittanut.
Henk. koht. tätä mieltä. Mutta siinä vaiheessa kun tekstin lukeminenkin on japaniin verrattuna takaperoista, niin kai se on melkein jo melkein se ja sama, että miten se katse liikkuu. Kokonaisvaikutelma (eli flow) on kumminkin pilalla.
-
Se että Conania väännetään Jimmyksi on aivan normaalia lokalisointia ja kustannuspoliittista toimintaa. Mitä pahaa siinä voisi olla että sarja yritetään tehdä tykö sen alkuperäiselle kohderyhmälle, sen sijaan että sitä säädettäisiin manganörteille?
Se syö koko teoksen maailmankuvan uskottavuutta. Kas kun eivät vielä piirtele buddhalaisille munkeille katolisten pappien kaapuja ja sensuroi kuvista kimonoita...
Conan voi olla 12+ -vuotiaille tarkoitettu sarja, hyvä on. Mutta uskoisin, että jos ihminen on sen ikäinen että pystyy olemaan traumatisoitumatta verisuihkuista ja kuolinkorinoista, niin hän pystyy myös tarttumaan teokseen jossa on vieraskielisiä nimiä. Ei näissä nuortenromaaneissakaan nimiä olla käännelty, ja silti Vernet ja muut uppoavat hyvin kaksitoistavuotiaisiin.
Nimien kääntäminen on jo dubbaukseen verrattavissa olevaa alkuperäisteoksen muokkaamista, joka lähentelee kaksitoistavuotiaan älykkyyden halventamista. Ainakin meillä Suomessa on käsittääkseni totuttu siihen että nimiä käännetään vain lastenkirjoissa ja muissa noin kaksitoistavuotiaista alaspäin olevalle yleisölle suunnatuissa teoksissa. (Roald Dahlit ja muut menevät tietysti sitten eri kategoriaan.)
-
No ei tietenkään pitäisi. Akuahan lukevat paitsi 50-vuotiaat, myös viisivuotiaat. Siinä on iso ero - kyllähän monet aikuisetkin lukevat Nalle Puhinsa Nalle Puhina.
Ja yksittäisistä tapauksista en sano juuta enkä jaata.
-
No älä. Muistaakseni minä luin pienenä sanomalehdistä pelkästään sarjakuvat.
-
Ainakin itse olen tyytyväinen siihen, että Conanin suomi-julkaisussa on jätetty nimet ennalleen. Oikeastaan kokonaisia tarinoita pitäisi jättää välistä, jotta suomalaisuuden illuusio säilyisi yhtenäisenä.
Itse en ole nähnyt Saiyukia mutta veikkaisin sen jenkkiversion, Alakazam the Greatin olevan malliesimerkki siitä, miksi liiaallinen lokalisaatio on suolesta. Lukemani perusteella kaikki buddhalaisuuteen viittaava on muuteltu.
Lainaus Anime-lehti 01/2005:n Kuukauden klassikko-jutusta(kirjoittajana Jari Lehtinen:
"Gokusta oli tehty Alakazam, Buddhasta oli Amo, hänen vaimostaan Amas ja munkista tehty prinssi. Kaikki alkuperäinen on pyritty häivyttämään järjestelmällisesti samaan tapaan kuin tänä päivänä Pokémon käsikirjoitetaan, leikataan ja ohjataan kokonaan uusiksi japanilaisesta materiaalista "vauhdikkaammaksi" ja "ymmärrettävämmäksi".
-
"Gokusta oli tehty Alakazam, Buddhasta oli Amo, hänen vaimostaan Amas ja munkista tehty prinssi. Kaikki alkuperäinen on pyritty häivyttämään järjestelmällisesti samaan tapaan kuin tänä päivänä Pokémon käsikirjoitetaan, leikataan ja ohjataan kokonaan uusiksi japanilaisesta materiaalista "vauhdikkaammaksi" ja "ymmärrettävämmäksi".
...Toisin sanoen Pokémon on muokattu niin että kaikki keskiverron amerikkalaiskuusivuotiaan käsityskyvyn ylittävä on poistettu.
Nostan esiin esimerkin dubbauksesta. Telkkarista tuli Powerpuff Girls, tämä kaikkien tuntema ihastuttava camp-sarja. Se esitettiin alkuperäisin äänin ja suomenkielisin tekstein, ja nimiä ei oltu muuteltu. Townsville oli Townsville eikä Tuusville, ja niin edespäin.
Alkuperäisversiot lienee tarkoitettu niin vanhalle katsojakunnalle, että se kykenee lukemaan tekstityksiä. Tässä mielessä sarjan tämä esitys oli suunnattu vanhemmalle yleisölle. Sen kääntäjät ovat epäilemättä olleet tietoisia konventioiksi muodostuneista suomennetuista nimistä, mutta olivat silti päättäneet säilyttää alkuperäiset. Miksiköhän?
-
Tarvitaanko animekäännöksille oma ketju?
Nimet liittyvät myös vaikkapa sarjojen markkinointiin, ja näin ollen pidän luonnollista sitä, että kustantaja saattaa haluta niitä muuttaa. (Ja kääntäjällä on tekijänoikeus kääntämäänsä nimeen) Mutta voipi olla myös makuasia tuo nimien kääntäminen? Nimihän on fiktiossa usein myös sillä tapaa symbolinen, että se kertoo henkilöstä enemmänkin kuin vain sen millä äänteillä hän erottuu muista. Nimi ei siis ole vain nimi, vaan se voi olla (ja onkin enemmän tai vähemmän) viittaus johonkin.
Jos nimi on käännetty. Aikuiset (ja jaksavaiset) saavat helposti selville hahmon alkuperäisen nimen, kun taas ne jotka haluavat päästä helpommalla voivat lukea nimen omalla kielellään, jolloin siihen liittyvä käsitteistö saattaa avautua selkeämmin?
Missään tapauksessa en kannata sarjan sisältöön puuttumista, vaikka pidänkin sitä esim. Aku Ankan tapauksessa melko arveluttavana puuhana. Sarjan sisältö ja luonne muuttuvat olennaisesti sen mukaan, miten hahmot replikoivat. Ja tästä syystä puheen luonne/sävy yleensä pyritään säilyttämään (em. poikkeusta, eli Akua lukuun ottamatta).
-
Otetaanpa esimerkkitapaukseksi tämä tuorein mangasuomennos, Tokyo Mew Mew. Sarjan päähenkilökaartiin kuuluvat tytöt nimeltä Ichigo, Minto, Retasu, Purin ja Zakuro. Antti Valkama päätti pitää nämä nimet sellaisinaan. Sen sijaan Tokyopopin julkaisema jenkkiversio "käänsi" näistä nimistä esiin Mintin ja Lettucen; ei liene mitenkään ihmeteltävää, miksi he eivät ole suomeksi Minttu ja Salaatti. Ichigo sentään on saanut pitää nimensä englanniksikin, eikä häntä ole nimetty Strawberryksi.
Tästä tulee tietysti mieleen Ranma 1/2, jossa jokaisen kiinalaisen nimi on jokin kauneudenhoitotuote, ja Sorcerer Hunters, jossa hyvin suuri osa nimistä on ruokien nimiä. Nämä ovat kuitenkin pelkkiä pieniä sarjakuvantekijän vitsejä, joita ei ole tarkoitettukaan ymmärrettäviksi. Mangaa metrossa lukeva, huonosti englantia ymmärtävä salaryman ei ainakaan osaa aavistaa yhtään mitään.
Ja niin animen puolelle kun taas mennäänkin... ADV Films julkaisi aikoinaan Princess Tutun, eikä siinä ollut kuin yksi vika: Päähenkilön nimi "Ahiru" oli käännetty muotoon "Duck", niin tekstityksissä kuin dubbauksissakin. Sehän on suora käännös, mutta kun Duck ei ole nimi. Ahiru on.
Toki tämä on ymmärrettävää siinä mielessä että Ahiru itse asiassa on ankka tytön hahmossa, mutta ei kai se tarkoita että hänen nimensä on Ankka? Ei Kenkään ole Nyrkki eikä Ryu Lohikäärme, ja Sakura Kinomoto ei taatusti ole Kirsikankukka Kinomoto. Ja on se kumma että Ichigokin saa pysyä Ichigona, vaikka Tokyo Mew Mew on korkeintaan kaksitoistavuotiaille suunnattu.
-
Muutama oikaisu. Tuskin kääntäjä A sitä päätti, että onko se Lettuce vai Salaatti vai joku muu suomennos? Väittäisin, että kustantaja päättää sen käännetäänkö nimiä vai ei. Tapauskohtaisesti luonnollisesti. A voisi toki kieltäytyä kunniasta jos yhtiö haluaisi että kaikki nimet suomennetaan ja tämä loukkaisi hänen ymmärrystään siitä mitä kääntäjän työ on. Problemaattisempi olisi tilanne sillä hetkellä jos A sattuisi kipeästi tarvitsemaan sitä rahaa mitä kääntämiesestä saa palkaksi.
Väitteesi: "Nämä ovat kuitenkin pelkkiä pieniä sarjakuvantekijän vitsejä, joita ei ole tarkoitettukaan ymmärrettäviksi." Ei ole linjassa sen kanssa, että nimillä on joku pyhä merkitys johon ei saisi kajota. Jos nimillä ei ole tarkoitusta, eli sitä ei olisi tarkoitettu (jonkun) ymmärrettäväksi, niin eikö sen voisi yhtä hyvin vaihtaa? Toisaalta eikö nimen merkityksen tai merkitystaustan avaaminen aina rikasta lukukokemusta. Jos esimerkiksi jossain sarjassa on kolme mangahahmoa. Yhdellä on tunnettuun politiikkoon viittava nimi. Toisella vaikkapa maalaisuuteen viittaava nimi, ja kolmannella joku mahdollisimman trendikäs nimi, niin miten tämä asetelma avautuu vaikkapa suomalaiselle lukijalle?
Lopultakaan tässä ei kyllä ole varmaan mitään kiistan aihetta. En todellakaan puolustele paskoja jenkkikäännöksiä, haluan vain sanoa, että kääntäminen voi täysin perustellusti ulottua myös nimiin. Toisaalta se voi järjen vastaisesti (esim. muodikkuussyistä) olla ulottumatta.
-
Heps.
Tässä tapauksessa kääntäjä käytti valtaa ja valitsi nimien kirjoitusasut. Kustannustoimittaja ei ollut eri mieltä... Tosin Reima on siinä oikeassa, että mikäli erimielisyyttä tulee, minä en ole se joka tekee lopullisen päätöksen - vaikka kitistä toki voin. :-X Sinänsä toki ihan oikea järjestys, sillä minun rahojani ei laiteta likoon tavaraa julkaistaessa. Mutta jos olen eri mieltä jostain merkityksellisestä asiasta, sanon sen kyllä ja yritän myös saada toimittajan ymmärtämään asian Oikean Laidan.
Tokyo MewMewin kohdalla oli mielestäni perustelluinta käyttää noita valitsemiani muotoja. Hahmothan ovat - Purinia lukuunottamatta - japanilaisia, joten japanilainen kirjoitusasu on järkevämpi kuin englanninkielinen. Ette takuulla törmää Japanissa kovin moneen Retasuun tai Mintoon, mutta ainakin ne ovat sikäläisittäin mahdollisia. Toisin kuin Lettuce ja Mint. (Saattaa olla että jokunen vanhempi on innostuksissaan nimennytkin lapsensa Retasuksi. Ihmiset ovat outoja.)
-
Hmm, tästähän olisi kiintoisaa jatkaa vaikka kuinka kauan. Minä nyt vain satun olemaan sitä mieltä, että teokseen kajoaminen enemmän kuin mitä on pakollista on arveluttavaa. (Esimerkiksi käy vaikkapa 4Kidsin infernaalinen "Hollywood Mew Mew" -välikohtaus. Ja 4Kids on muutenkin demoni (http://www.vgcats.com/comics/?strip_id=145).)
Tietysti teoksen repliikit on käännettävä toiselle kielelle. Nimet ovat eri asia; Harry Potterin kaltaisissa tapauksissa maailmankuva rakentuu hassujen nimien varaan, ja siksi (huom.) kokonaisvaltainen kääntäminen on parasta. Mutta siinä tapauksessa että nimet ovat pelkkiä mitenkään kokonaisuuteen liittymättömiä välivitsejä ne voi hyvin jättää kääntämättä. Koska japanilaiset eivät vitsejä tajua, ei meilläkään ole siihen tarvetta. Hupaisat yksityiskohdat voi sitten imeä yleissivistykseensä loppuliitteistä. Kohdeyleisöön vetoaminen ei oikein auta, ellei puhuta alle kymmenvuotiaista.
Ja entäs sitten kun teoksen kieltä sensuroidaan antamatta mitään tilalle (http://mmpu.smuncensored.com/ep1b.jpg)?
-
Miksi käännöksien kritisointi kohdistuu suurelta osin aina vain henkilöhahmojen nimiin? Vrt. Elfquest-käännöksistä käyty keskustelu...
Eivätkös nämä käännökset (Elfquest, Conan, Tokyo Mew Mew) yleisesti ottaen ole erittäin hyviä ja kansainvälisessä vertailussa suorastaan erinomaisia?
-
Japanilaisten nimien kirjoitusasu on herättänyt minussa jonkinasteista kiinnostusta. Kun henkilön nimi lausutaan vaikka Sakura tai Ahiru, ovatko ne kanjit, joilla nimet kirjoitetaan, myös kirsikankukan ja ankan kanjit? Vai ovatko ne jotain muuta, joka satutaan lausumaan samalla tavalla? Ainakin animesarjoissa (minä mitään oikeasta Japanista tiedä) ihmisten esitellessä itseään heiltä joskus kysytään, kuinka nimi kirjoitetaan, mikä viittaisi siihen, että yhdellä nimellä voi olla monta kirjoitusasua. Jos esimerkiksi Ahiru, joka vaikuttaisi olevan ainakin japanilainen sukunimi (http://epublishing.nademoya.biz/japan/names_in_japan.php?nid=A), kirjoitetaan normaalisti kanjeilla XY eikä ankkaa tarkoittavalla ja Princess Tutussa se olisi merkitty ankan kanjilla, voisin helposti ymmärtää ADV:n käännösratkaisun. Entä tuollaiset lainasanoilta kuulostavat nimet kuin Minto ja Retasu, onko ne kirjoitettu kanjeilla vai tavumerkeillä?
Ja miksi hitossa minä en opettele japania, kun tällaiset jutut kiinnostavat?
P.S. 4Kidsin One Piece -raatelu on kyllä kuulostanut melko karmaisevalta. Ei nimien kääntely tai kääntämättä jättäminen vielä minun maailmaani kaada, mutta kun materiaalia aletaan leikkelemään ja kasailemaan omien mieltymysten mukaiseksi, voi vaan todeta, että tekisivät itse sellaisen sarjan kuin haluavat ja jättäisivät OP:n ja kumppanit sellaisen levittäjän huoleksi, joka niitä tosiaan haluaa julkaista.
-
Japanilaisten nimien kirjoitusasu on herättänyt minussa jonkinasteista kiinnostusta. Kun henkilön nimi lausutaan vaikka Sakura tai Ahiru, ovatko ne kanjit, joilla nimet kirjoitetaan, myös kirsikankukan ja ankan kanjit?
Voivat olla, mutta ei välttämättä. Ihan tapauskohtaista.
Tosin se ei tarkoita, että nimen kanjit kertoisivat merkityksen jota nimen keksijät (tai lapsen vanhemmat) ovat hakeneet. Voi olla, että nimi on keksitty jonkun lausumista yleisimmin vastaavan sanan perusteella, mutta nimen kanjit tarkoittavat ihan jotain muuta.
Toisin sanoen siis, sillä mitä kanjeja Princess Tutussa tuossa nimessä käytettiin ei välttämättä ole mitään merkitystä; viittaushan on itsestään selvä jo muutenkin.
Sanakirja sanoo Ahirun olevan sekä (naisen) etunimi että sukunimi, joten olisi ehkä ollut järkevämpää valita englanninkielinen nimi joka muistuttaa sanaa 'Duck'... ellei Duck ole sitten itsessään jo englanninkielinen nimi. ;)
-
Hoo. Nyt ei enää tarvitse turvautua huhuihin, vaan jokainen voi käydä itse katsomassa (ja kuulemassa), kuinka mikään ei ole amerikkalaisille TV-yhtiöille pyhää - ei musiikki, ei tunnelma, eivätkä etenkään OP-animaatiot.
One Piece ennen 4Kidsin käsittelyä (http://www.retrojunk.com/details_theme.php?main_id=869&theme_id=515&play=y)
One Piece 4Kidsin käsittelyn jälkeen (http://www.retrojunk.com/details_theme.php?main_id=869&theme_id=570&play=y)
Tjaa, ei tämä ketju enää kyllä vastaa nimeään. Silpomaan en ala, joten nimeän sen uudestaan.
-
Tjaa, nytpä tulikin mieleen vielä yksi juttu. Entäs sitten sellaiset nimet jotka ovat sanaleikkeja alkuperäiskielellä - eikö etenkin ne tulisi kääntää sanantarkasti, Reima? Mutta kyllä se Kinoko Sarada näytti Piirrä mangaassa olevan ihan Kinoko Sarada eikä Sieni Salaatti. Mites nyt näin?
-
Hoo. Nyt ei enää tarvitse turvautua huhuihin, vaan jokainen voi käydä itse katsomassa (ja kuulemassa), kuinka mikään ei ole amerikkalaisille TV-yhtiöille pyhää - ei musiikki, ei tunnelma, eivätkä etenkään OP-animaatiot.
Njaa. Joku outo rappi siihen oli lätkäisty. Ei pysynyt tunnelma samana, ei. Sellaistahan se on yleensä, kun käännöksen yhteydessä yritetään muokata siitä "lapsille soveltuvaa". :P
-
Minusta tuollainen sensurointi ja muuntelu menee jo parodian puolelle, on aika huvittavaa katsoa kun valaasta tehdään jäävuori jonka jälkeen leikataan pois muutamia olennaisia jaksoja, joten pilana tuo läpi menee toki, muuten ei oikein.
Tekisi mieli laittaa tähän eräs mainio sivu johon on listattu jokaisen jakson jokainen sensurointi ja editointi mutta onko se sallittua kun sivulla on annettu osoite OP:ta fansubbaavan ryhmän kotisivulle ja moinenhan luonnollisesti turmelisi jokaisen kunniallisen kansalaisen viattomat silmät?
EDIT// No hyvä, siinä tapauksessa täältä (http://opguide.bravehost.com/) noita näkee.
-
Arska, ei kai nyt enää toisen polven linkeistä välitetä?! Netissähän pääsee aika nopeasti mistä tahansa minne tahansa.
Entäs sitten sellaiset nimet jotka ovat sanaleikkeja alkuperäiskielellä - eikö etenkin ne tulisi kääntää sanantarkasti, Reima?
Valitettavasti en jaksa/ehdi enää paneutua tähän keskusteluun kovin hyvin.
Totean vain, että sanaleikin suora (sanatarkka) käännös onnistuu kyllä, mutta silloin usein merkitys muuttuu käsittämättömäksi. Jos nyt kääntämisestä mitään ymmärrän, niin tavoitteenahan on kielellisen sujuvuuden lisäksi tuottaa tekstiä/puhetta joka on myös merkitykseltään ymmärrettävää. Merkitys ajaa siis sanatarkkuuden ohi normitekstissä, hahmojen nimissä sanaleikkien mukaan ottamiseen (sikäli kun se on ylipäätään mahdollista) tai pois jättämiseen pätee varmaankinse mitä totesin aiheesta jo aiemmin.
-
Kyllä minua ainakin häiritsi Inuyashan 1. pokkarin suomennos. Mielestäni "niin maan peevelisti", "pentele" ja "senkin rökäle" eivät suoranaisesti ihan sovi inuyashan suuhun. Tiedä sitten, onko Takahashi alunperin tehnyt repliikit tuohon muotoon, mutta silti...
Ja englanninkielísissä pokkareissa (tiedä sitten taas tuosta japanin kielisestä...) "Hiusnoita Yura" (noin se oli suomennettu, hyh) oli "Yura of the hair" eli "hiuksien Yura", joka olisi mielestäni ollut parempi. Minusta.
Ranman pokkarissa 20 Shampoon puhe oli "normalisoitunut", se enää aitoa ollut ei! Mistä lie moinen kiinalainen aksentti muuten Shampoolle juurtunut? Onko se ollut ihan alkuperäisessä japanilaisessa versiossa niin, vai lieneekö tuo suomentajan keksintöä? Katsoin vielä, että suomentaja pokkarissa 20 oli aivan sama kuin muissakin pokkareissa, joissa Shampoo on mukana.
-
<snip>
Ja englanninkielísissä pokkareissa (tiedä sitten taas tuosta japanin kielisestä...) "Hiusnoita Yura" (noin se oli suomennettu, hyh) oli "Yura of the hair" eli "hiuksien Yura", joka olisi mielestäni ollut parempi. Minusta.
<snip>
Hiuksien Yura?!? Häh? Ei, ei sitten millään. Kyllä suomentajan on kirjoitettava suomea eikä jotain englantiväännöstä.
-
No onko hiusnoita parempi? Yura on minusta hyvin hieno ja dramaattisen huvittava hahmo, hiusnoita jotenkin halventaa sitä.
Makuasiahan tämä tietysti on.
-
Tuota... Ranman suomennoksessa on itse asiassa kovastikin karsittu niitä aksentteja ja puhetapoja, joita alkuperäisversiossa on. Shampoon puhe on yksi niitä harvoja, joka on päässyt mukaan - esimerkiksi rehtorin tapa sekoittaa puheeseensa englantia ei suomennokseen kuulemma yksinkertaisesti vain "valitettavasti ole yltänyt", kuten Salaryman asian ilmaisi. (Salaryman näyttää muuten nykyään kuluttavan aika paljon aikaa sen myöntelyyn, että käännöksessä on puutteita.)
Viz on parjatuin kaikista englanninkielisistä mangajulkaisijoista, ja siitä huolimatta pelkästään senkin versioon vertaamalla suomi-Ranman puutteet loistavat kuin Naantalin aurinko. Englanninnokseen olivat sentään päässeet Ranman töykeä puhetapa (jollaisen Antti-setä oli kyllä hyvin onnistunut antamaan Inuyashalle, muuten) ja jotenkuten myös Kunon teatraalisen arkaainen puheenparsi ("I'll smite thee, you demon, for defiling my fair Akane!" ja sitä rataa.). Ja koska kyse on englanninnoksesta, korvattiin rehtorin englanninkieliset fraasit havaijilaisilla fraaseilla. Loogista, eikös vain? Suomennoksessa ei ole mitään näistä, vaikka niiden käyttö olisi ollt yksinkertaista kuin mikä.
Sirpa Alkusen jäljiltä Ranman kieli on raiskattua, siitä ei pääse mihinkään. Eihän se tietenkään kokonaan hänen vikansa ole, että hän on saanut käännettäväkseen englannista epäilemättä hutiloidusti käännetyn saksannoksen, mutta lopputulosta se ei muuta. Jos Shampoon puhe olisi vielä arkikielistä, ei suomennos täyttäisi edes minimivaatimuksia.
Yurasta olen Lurkerin kanssa olen samaa mieltä. Epäilemättä Antti-setä kertoo meile pikapuoliin ne syyt, jotka saivat hänet käyttämään "hiusnoitaa". Eikä minulla ole mitään syytä epäillä, etteivätkö ne olisi erittäin painavat.
-
Totean vain, että sanaleikin suora (sanatarkka) käännös onnistuu kyllä, mutta silloin usein merkitys muuttuu käsittämättömäksi. Jos nyt kääntämisestä mitään ymmärrän, niin tavoitteenahan on kielellisen sujuvuuden lisäksi tuottaa tekstiä/puhetta joka on myös merkitykseltään ymmärrettävää. Merkitys ajaa siis sanatarkkuuden ohi normitekstissä, hahmojen nimissä sanaleikkien mukaan ottamiseen (sikäli kun se on ylipäätään mahdollista) tai pois jättämiseen pätee varmaankinse mitä totesin aiheesta jo aiemmin.
;D ;D ;D
Juuri näin se on. Sanatarkasti käännettäessä vitsi usein häviää, sillä erittäin harvoin toisessa kielessä on tasan tarkka tai edes läheltä hipova samaa merkitsevä "juttu". Kieleen liittyvät sanaleikit ovat juuri siksi niin herkullisia, että ne kuuluvat olennaisesti siihen kieleen jossa ne sanotaan. Näin olen sen kääntäjänä tulkinnut (hih! tulkinnut...). Yksi riemastuttavin tällainen on Stenvallin näkemys Naisen kanssa -sarjakuvasta (kuusi-sex).
Gitte
Edit: Tekninen korjaus tuohon lainaukseen: -Reima.
-
Minusta noita on parempi. Vai pitäisikö olla hiuksien valtiatar, tai henki, tai... löytyisikö Kalevalasta apua? Ehkä noita selittää paremmin ( näin tarinan alussa ), millaista porukkaa Inuyasha tulee saamaan vastaansa jatkossa. On varmasti vaikeaa kehittää Inskulle sopivaa ja omaleimaista suomi-tyyliä, kun monella on jo oma ennakkokäsityksensä.
Jokohan uskaltaisi alkaa oikein tikulla kaivamaan? Tässä muutama oma mielipiteeni:
Miksi Kagome sanoo "gh" ja "ngh..." tuhatjalkaisen rutistuksessa. Miksei vaikka "uuh..." tai "uhh..."
Hä, tä ja täh kuullostavat jotenkin sopimattomilta, mutta en osaa sanoa, mitä siinä pitäisi olla. Myös "eh?" häiritsee muutamassa kohdassa. Tulee kai jotenkin mieleen englanninkielinen versio.
Kagomen käskysana Inuyashaa vastaan on siis ISTU, eikä MAAHAN, joka olisi ollut luontevampi suomalaiselle ( koiranomistajan mielipide ). Tietysti se ratkaisee, mitä Kagome todellisuudessa sanoi. ( "todellisuudessa", hehee )
Konsonantilla alkavien sanojen sopertaminen on epäuskottavaa. Esim: "P-papitar, Inuyasha on..." tai "M-miten minä..."
Mutta kyllä oli hienoa lukea Inuyashaa. Olin yhtä innoissani, kun lukiessani ensimmäistä kertaa englanniksi. Tai vielä enemmän nyt, kun tiesi mitä haluaa kirjassa nähdä.
-
Miksi Kagome sanoo "gh" ja "ngh..." tuhatjalkaisen rutistuksessa. Miksei vaikka "uuh..." tai "uhh..."
Keuhkoja kasaan puristettaessa ähinä on huomattavasti luonnollisemman kuuloista kuin ilmaa ulos päästävä "uhh".
-
Heps.
Efektien ja äännähdysten taiteilu on ihan oma lajinsa... Ja tulos vaihtelee oikeastaan enemmän kuin itse tekstissä. On hyvin palkitsevaa löytää erityisen sopiva ääni ja sitten ihailla sitä valmiissa kirjassa. Miltei hienompaa kuin (onnistuneen) tekstin lukeminen.
Sen verran kerrottakoon, että äännähdyksiä sovitan myös kokeilemalla. Kuvittelen itseni tilanteeseen ja ääntelen hiukan... Onneksi tätä voi tehdä kotona, etteivät työtoverit joudu kärsimään. ;)
Antti-setä
-
Nuo erikieliset Inuski-versiot alkoi tosissaan kiinnostamaan. Kävin vilkaisemassa Ruotsin Egmontin tekemää "ruotsinnosta" ja hämmästyin. Kirja oli kansia myöten aivan saman näköinen kuin suomenkielinen, mutta esim. ääniefektit oli välillä käännetty vaihtamalla japanin tilalle ruotsi ja välillä kirjoittamalla japanin PÄÄLLE ruotsiksi. Jossain kohtaa taisi lukea jotain "vhoosh", onko se Ruotsia? Ja kynsiään käyttäessään Inuyasha huusi: SAN-KON-TETSU-SOO !
VIZin enkkuversiota on jo haukuttu niin paljon, että ei siitä enempää. Kyllä suomennosta kelpaa lukea!
P.S. Perun puheeni Kagomesta ja "ngh"-äänestä. Katsoin uudelleen ja huomasin, että eihän siinä tulekaan ilmat pihalle, vaan Kagome pinnistelee irti tuhatjalkaisen otteesta. Ja "ngh" on selvä "pinnistely-ääni".
P.P.S. Huojentavaa kuulla, miten suomentaja paneutuu työhönsä. Ei tarvi koko ajan pelätä mitä sieltä tulee.
-
Mielestäni ISTU ja MAAHAN -komentoja käytettäessä Antti-setä on katsonut kuvaa. Useimmitenhan Inu lätsähtää suoraan naamalleen.
Ääniefektit ovat ongelma, sillä suomeksi niitä ei tunnu oikein olevan riittävästi. Pitää siis olla luova ja kehittää jotain äänteitä, jotka sopivat tilanteeseen (Antin kuvailema tapa ääneen kokeilemisestä ja tilanteen "näyttelemisestä" on osoittautunut ihan passeliksi). Voisi toisaalta miettiä, onko pakko käyttää paljon sellaisia äänteitä ja kirjaimia, joita ei muuten usein suomenkielisessä tekstissä näe. Tuskinpa tähänkään on olemassa mitään oikeaa vastausta...
-
Ja kynsiään käyttäessään Inuyasha huusi: SAN-KON-TETSU-SOO !
Nyt on länsinaapurissa tehty legendaarinen Tetsusaiga-virhe. Lienevätkö kääntäneet englannista - vai oliko siinä edes käännetyt hyökkäysten nimet? Joka tapauksessa kyseessä on moka tes-tavua luettaessa. Sillä kyseisellä kirjainmerkillähän on kaksi muotoa, joista Vizin kääntäjä meni huolimattomuuksissaan käyttämään sitä väärää - ja kun virhe huomattiin, sanaa "Tetsusaiga" oli jo liian myöhä mennä korjaamaan. Onneksi Antti-setämme ei (toivottavasti) tee töitä väsyneenä.
-
En voi sietää suomenkielistä mangaa. ^__^ Tokyo Mew mewiä erehdyin yhden volumen lukemaan suomeksi, toiste sitä virhettä en enää tee. Tosin, mielestäni Ranman suomennokset ovat ihan hyviä. Onkin ainoa sarja mitä suomeksi luen. :D
-
En voi sietää suomenkielistä mangaa. ^__^ Tokyo Mew mewiä erehdyin yhden volumen lukemaan suomeksi, toiste sitä virhettä en enää tee. Tosin, mielestäni Ranman suomennokset ovat ihan hyviä. Onkin ainoa sarja mitä suomeksi luen. :D
Vasta neljäs viesti, jossa tuot antipatiasi äidinkieltäsi kohtaan esille. Joko alat opetella perustelun jalon taidon tai sitten lopetat tuollaisen spämmäämisen.
Miksi joku käännös ei vaikuta hyvältä? Johtuen yksittäisistä sanavalinnoista vai kokonaisuudessaan käytetystä hahmojen puhetavasta? Oletko verrannut käännöksiä alkuperäiseen dialogiin? Yleensäkin ihminen, joka vertaa käännöstä H käännökseen P, eikä ole lainkaan perillä siitä, mitä alkuperäisessä tekstissä on, menee aivan metsään. Toki tyyliseikatkin käännöksessä ovat luettavuuden kannalta tärkeitä, vaikka sillä ei olekaan alkuperäisen idean säilyttämisen kannalta paljoakaan väliä (jos jaappaniksi puhutaan marjoista, niin se on se ja sama, että haastaako sitä vaikka savoksi kunhan pysytään aiheessa).
Sitten voit aina ottaa yhteyttä ko. sarjojen julkaisijoihin, mikäli olet eri mieltä käännösten pätevyydestä. Toinen tapa vaikuttaa asioihin, on vaikka puhua kääntäjän itsensä kanssa - ja Valkaman ja Grönlundin ansioiksi tunnustan, että he ovat tälläkin foorumilla olleet ahkerasti keskustelussa mukana.
Sitten, jos kyse on siitä käsimmämättömästä muotivillityksestä "q suomi o vaa ni tyhmä kuulost", niin voit painua täältä suomenkieliseltä foorumilta hornan tuuttiin spekuloimaan sitä, että onko englanti sittenkään kaunen kieli päällä maan.
-
Minua lähinnä häiritsee että hän kuvailee Ranman käännöstä "ihan hyväksi".
Tuon "opettajani ei ole edes teini-iässä" arkin lopetus oli suomennoksessa mennyt niin, että siinä ei ole mitään järkeä. Miksi tyttö ei ole järkyttynyt? Miksi Ranma on vihainen vaikka suomennoksen mukaan hän onnistui päämäärässään ja Happosai lupaa hänelle, että pienellä harjoituksella hän itse oppisi tekemään samoja juttuja kuin tyttö?
Muistelen netistä kaivamassani versiossa (fanien kääntämä) olleen, että Ranman pitäisi toistaa isku kuukauden ajan joka päivä, että sillä olisi vaikutus. Tuntuu merkitykseltään paljon järkevämmältä. Ihmettelen mitä suomentaja oikein tekee tässä homassa?
Inuyashassa ei ole ollut mitään valittamista, ja mitä Conanissa on, on ollut niin pientä että en voi muistaa. Siinä vähän häiritsee kun osa puzzleista on sellaisia että pitäisi ymmärtää japanilaisen kulttuurin signaaleja ja sukunimien merkitystä - mitä on vähän vaikea tuoda esiin käännöksessä ilman että alleviivataan vihjeitä. Ja kun tietää että on mahdollista että suomalaisella ei ole mitään mahdollisuutta havainnoida vihjeitä, ei niitä jaksa edes etsiä, ja sitten tarina menee läpi yhdellä lukemisessa, ja suuri ratkaisu on aina "aijaa, niin". Tulee mieleen Seiskan (luen siitä vain sarjakuvat, oikeasti!) Rikospähkinä, jossa vihjeet ovat joko täysin järjettömiä tai riittämättömiä. "Uhrin sormi osoittaa maton keltaista ruutua! Ja vain yhdelllä epäillyistä on kellertävät hiukset! Sinä tapoit uhrin!" Onneksi ihan tässä ei vielä olla.
[offtopic:Oma suosikkini Rikospähkinöissä on kuitenkin "bensatankki on tyhjä, minkä takia sinä murhasit uhrin. Kyllä lukijakin tämän tajuaa, vaikka bensatankin mittaria ei näytetä ruudussa eikä siihen myöskään keskustelussa viitata." Tästä saisi jo oman topicin... ]
-
Tuon "opettajani ei ole edes teini-iässä" arkin lopetus oli suomennoksessa mennyt niin, että siinä ei ole mitään järkeä. Miksi tyttö ei ole järkyttynyt? Miksi Ranma on vihainen vaikka suomennoksen mukaan hän onnistui päämäärässään ja Happosai lupaa hänelle, että pienellä harjoituksella hän itse oppisi tekemään samoja juttuja kuin tyttö?
Tämä johtuu siitä, että Egmontin käännökset on tehty saksannoksen pohjalta, joka on tehty englanninnoksen pohjalta, joka on tehty alkuperäisversiosta. Vika lienee tässä tapauksessa saksannoksessa, jossa on radikaali käännösvirhe. (Toisaalta, englanninnoksen ostaminen käännösmateriaaliksi maksaisi Egmontille peräti 509,20 euroa.)
-
Tuskin kukaan Egmonttia sakottaisi vaikka kääntäjä lukisi englanninkielisen laitoksen läpi ennenkuin alkaisi kääntää saksannoksesta. Voisi helpottaa virheiden paikantamista.
EDIT: paljonko saksannoksen käyttö maksaa? Ja onko tuo 500+ koko saagasta vai per pokkari?
-
paljonko saksannoksen käyttö maksaa? Ja onko tuo 500+ koko saagasta vai per pokkari?
Käytöstä en tiedä mitään, mutta koska Egmont on julkaissut Ranman jo Saksassa saksaksi, niin heidän on loogista käyttää jo olemassaolevia käännöksiä.
509,20 perustuu siihen olettamukseen, että Egmontilla käytäisiin ostamassa koko 38-osaisen Ranma-sarjan Fantasiapeleistä hintaan 13,40 per pokkari (uusintapainoksina, tietty), ja että kääntäjä katsoisi mallia niistä eikä niiden pohjalta tehdystä saksannoksesta. Enpä usko että Viz voisi kieltää tätä, saati että se muka saisi tietää.
-
Ah, ajattelin että olit nähny jonkun sopimustekstin/viittauksen ehtoihin.
-
509,20 perustuu siihen olettamukseen, että Egmontilla käytäisiin ostamassa koko 38-osaisen Ranma-sarjan Fantasiapeleistä hintaan 13,40 per pokkari (uusintapainoksina, tietty), ja että kääntäjä katsoisi mallia niistä eikä niiden pohjalta tehdystä saksannoksesta. Enpä usko että Viz voisi kieltää tätä, saati että se muka saisi tietää.
Eiköhän Egmontilla (tai muilla kustantajilla) ole kontakteja eri puolilla siten että tuollaiset hoituvat useimmiten kutakuin ilmaiseksi vaikka VIZiltä...
Eikös nuo Ranmat ole muuten mainitsemaasi hintaa halvempia?
-
Eikös nuo Ranmat ole muuten mainitsemaasi hintaa halvempia?
Sitä paremmalla syyllä :)
-
509,20 perustuu siihen olettamukseen, että Egmontilla käytäisiin ostamassa koko 38-osaisen Ranma-sarjan Fantasiapeleistä hintaan 13,40 per pokkari (uusintapainoksina, tietty), ja että kääntäjä katsoisi mallia niistä eikä niiden pohjalta tehdystä saksannoksesta. Enpä usko että Viz voisi kieltää tätä, saati että se muka saisi tietää.
Kaikki tätäkin keskustelua seuranneet voisivat sitten näppärästi kiristää Egmontilta ilmaiset mangat koko loppuiäkseen uhkaamalla paljastaa mokoman salajuonen...
Sikäli kun minä nämä viimeisimmät kommentit ymmärrän, niin kääntäjien tulisi kääntää teos mieluiten alkutekstistä, mutta sen jälkeen myös tarkistaa mahd. englannin- ja saksankieliset versiot. Ja vielä varmuuden vuoksi verrata teosta fanien tekemiin käännöksiin. Tämä saattaa tulla nyt yllätyksenä, mutta kääntäjät aika usein kääntävät työkseen, joten sellainen asia kuin työstä saadun korvauksen määrä suhteessa työhön käytettyyn aikaan (=tuntipalkka) astuu myös kuvaan mukaan. Toimituksen roistotkin hiostavat näitä raasuja aikatauluillaan estäen loppumattoman täydellisyyden tavoittelun...
-
Kiitos! Vihdoinkin joku puolustaa meitäkin! :)
Kustantajasta riippuen kääntäjä ei välttämättä pysty edes vaikuttamaan lopulliseen tekstin ulkoasuun. Mutta kyllähän se pitää paikkansa, että kääntäjä on kuitenkin vastuussa tekstinsä oikeellisuudesta - ja eihän kukaan nyt tahallaan tee virheitä tai mokaile. Monesti kustannustoimittajat eivät osaa lähdekieltä, joten heidän on luotettava kääntäjän kirjoittamaan tekstiin. Eri asia on sitten, miten paljon toimitukselliseen työhön uhrataan aikaa ja katsotaan kuvan ja tekstin välistä suhdetta. Monet kustannustoimittajat luottavat myös pitkäaikaisiin kääntäjiinsä ja heidän työn jälkeen, joten varsinaista oikolukua ei enää tehdä, vaan riittää, kun kaikissa kuplissa on tekstiä.
T: AG / Punainen jättiläinen
-
Re: Käännösten arvostelu.
Mielestäni tässä on lähinnä kyseessä termien sekaannus. Lukijallahan on toki oikeus kritisoida lopullista tekstiä, ja näin oletan useiden tekevänkin... Jostain syystä vain puhutaankin "käännöksestä". Ehkä tämä tulee tavasta viitata koko julkaisuun "käännöksenä", sen lisäksi, että viitataan itse kielikäännökseen käännöksenä.
-
Ihan selvää että ei ole loputtomasti aikaa, mutta Ranman tapauksessa suomalainen käännös tehdään saksan ja englannin kautta. Jo pelkkä käännös suoraan englannista nostaisi käännöksen laatua, ellei japanista kääntäjää ole paikalla.
Kuvittelisi että kääntäjää hävettää pistää nimensä tuollaisen työn päälle.
-
Elkääs nyt...
Jos kustantaja (jonka motiiveihin en nyt puutu) tahtoo käännättää sarjan kielestä X, kääntäjä joka kääntää kieltä X suomeksi ottaa (yleensä) ilolla kääntääkseen sarjan kielestä X. Kääntäjä nääs kääntää työkseen eli hankkiakseen halpisnäkkäriä ja sen päälle euroshopper-tonnikalaakin. Kääntäjä häpeää - jos häpeää - ainoastaan a) jos on tehnyt mokia kääntäessään kieltä X suomeksi; B) jos käännettävä tavara on silkkaa skeidaa (tähän tosin varmasti turtuu); c) jos sukat ovat eri paria (tämä vain kun liikutaan ihmisten ilmoilla).
Antti-setä
(joka tätä nykyä edustaa kääntäjäkunnan lisäksi myös piiskuri- eli kustantajapuolta)
-
Viidenkymmenen sentin varausmaksu kirjastoon olisi riittävä investointi kääntäjälle (sieltä ne Vizin pokkarit halvimmalla lainaan lähtee). Kääntäjä varmasti osaa myös englantia.
Uskon myös, että kustantaja ei paljoa pahastu jos välikäsi, ja kahden välikielen siasta käytetään vain yhtä.
Voin tietenkin olla väärässä, mutta Ranma 26:ssa oli käännösvirheitä. Eikä edes ihan pieniä. Teksti oli lukukelvotonta (ja liimaselästä puuttui numerokin). En voi kuvitella että Rmäki, vai kuka kääntäjän ylempi sitten onkaan, sanoisi "ei helvetissä", kun ehdotetaan englannista kääntämistä.
Tai kenties hän on sitä mieltä että saksasta perkele. Tässä tapauksessa ymmärrän hyvin käännöksen laadun. Mutta kenties jättäisin nimeni silti pois etusivulta ;)
-
Mielestäni olisi naiivia väittää, että se on välikielestä kiinni, millainen käännös tulee - yleensä kääntäjälläkin on silmät päässä ja näkee, että teksti ja kuva eivät ole sopusoinnussa. Myös A. Valkaman kommentit efektien ääneen lausumisesta jne. ovat erittäin hyviä apuvälineitä, joilla voidaan välttää virheiden syntymistä. Joskus kannattaa jopa lukea koko oma teksti ääneen ja vähän makustella tekstiä...
Mielestäni Alkusen Ranma-käännöksiä on haukuttu aivan turhaan, sillä hän tekee käännöksensä aina erittäin suurella pieteetillä. Sille ei voi mitään, jos virheitä sattuu, sillä niitä sattuu joka tapauksessa. Eri asia on se, miten niitä saa naamioitua. :)
Edit: typo. Vihaan typoja.
-
(http://i14.photobucket.com/albums/a343/ptj_tsubasa/Vertailu.jpg)
Eikö sillä ylimääräisellä välikielellä tosiaankaan ole mitään vaikutusta?
(Kaivanko esiin vielä muutaman tyhjän puhekuplan?)
-
Sehän nyt on itsestään selvää, että välikielellä on vaikutusta, enkä aio mennä keskusteluun siitä, mitä seikkoja on mahdotonta kääntää, käännösstrategioihin/-taktiikoihin. Mutta mitä esimerkin japanilaisessa versiossa mahtaa lukea? :)
-
Samat sanat kuin äskeinen kirjoittaja - englanninkielisiä käännöksiä on aikanaan yhtä lailla parjattu fanien toimesta. Mutta tottahan toki niiden on oltava "oikein", koska ne ovat vierasta kieltä - vai kuinka? Yhtään ei hävetä myöntää, etten osaa japania (enkä aio opetellakaan), joten lopullisen totuuden selvittäminen on minulle yhtä helppoa kuin lentäminen sioille... tai sen asian tolkuttaminen maallikoille, että kaunokirjallisuudessa EI ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa (i.e. tätä "lopullista totuutta") kääntää asioita. Jos asia oikeasti kiinnostaa, suosittelen tutustumaan käännösteoriaan 10 vuoden ajan ja jeesustelemaan vasta sen jälkeen.
Ranma paukahti aikanaan käännettäväksi sairaalloisen nopealla aikataululla, ja saimme käsiimme ainoastaan saksalaiset pokkarit, joten niillä mentiin. Sirpa on tehnyt hyvää työtä, enkä ole katsonut aiheelliseksi häntä vaihtaa toiseen kääntäjään - vaikka Sirpa itse on ystävällisen palautteen vuoksi monesti sitä pyytänytkin. Epäloogisuudet tekstissä sopii laittaa saksannoksen piikkiin, ja sitä kautta siis myös suomalaisen toimittajan, joka ei vaan ole joka termiä ehtinyt tarkastaa. Onnekseen hän voi todeta, ettei tämän kalenterivuoden jälkeen joudu nimeään mangapokkareihin enää laittamaan.
Epänöyrin terveisin
Rmäki
-
Jos saksannos tehdään englanninkielisen käännöksen kautta, niin varmasti englanninkielinen käännös on parempi kuin saksankielinen - vaikka englanninkielinen olisi kuinka huono?
-
Mistäs tiedät, että näin on?
Rmäki
-
Eihän se, että käytetään välikieltä, tee käännöksestä sen huonompaa. Kyse on vain siitä, toimiiko käännös kohdekielessä vai ei - sanomahan on menetetty ajat sitten jo ensimmäiseen vieraaseen kieleen käännettäessä.
-
Kontekstista päättelisin kyllä, että englanninkielinen versio on tällä kertaa edes joten kuten säilyttänyt alkuperäistekstin idean. Etenkin, kun tarinassa ei ollut aiemmin mainittu mitään kyvyn saamisesta itselle - sen poistamisesta kyllä useaan otteeseen.
Eihän se, että käytetään välikieltä, tee käännöksestä sen huonompaa. Kyse on vain siitä, toimiiko käännös kohdekielessä vai ei - sanomahan on menetetty ajat sitten jo ensimmäiseen vieraaseen kieleen käännettäessä.
Hyvin totta. Eivätkös kaikki teidänkin sarjanne ole saksasta käännettyjä, ja silti niiden suomennokset toimivat paljon paremmin kuin Ranmassa?
Mistäs tiedät, että näin on?
Rmäki
Oletko koskaan pelannut "huhuksi" kutsuttua seuraleikkiä?
-
Hyvin totta. Eivätkös kaikki teidänkin sarjanne ole saksasta käännettyjä, ja silti niiden suomennokset toimivat paljon paremmin kuin Ranmassa?
Meidän sarjat on käännetty saksasta, joskus jopa useammasta kielestä alkuperäiskieltä osaavaa konsultoiden. Se ei tosin tee niistä yhtään sen parempia. :) Riippuu aina mihin vertaa...
Ranmahan ei ole mikään helppo nakki kääntäjälle, kuten esim. Salapoliisi Conan, joka tekstuaalipainotteisuudessaan antaa kääntäjälle paljon enemmän liikkumavaraa. Ranmassa on paljon enemmän vitsejä ja sanaleikkejä, jotka Conanissa onneksi jäävät puuttumaan. Kiitokset Ruokosenmäelle, joka nakitti minut Conanin kimppuun eikä Ranman! ;D
-
Täällä on kohta turpakäräjät, jos te äijät ette ala vähän rauhoittua :P
Samat sanat kuin äskeinen kirjoittaja - englanninkielisiä käännöksiä on aikanaan yhtä lailla parjattu fanien toimesta. Mutta tottahan toki niiden on oltava "oikein", koska ne ovat vierasta kieltä - vai kuinka? Yhtään ei hävetä myöntää, etten osaa japania (enkä aio opetellakaan), joten lopullisen totuuden selvittäminen on minulle yhtä helppoa kuin lentäminen sioille... tai sen asian tolkuttaminen maallikoille, että kaunokirjallisuudessa EI ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa (i.e. tätä "lopullista totuutta") kääntää asioita. Jos asia oikeasti kiinnostaa, suosittelen tutustumaan käännösteoriaan 10 vuoden ajan ja jeesustelemaan vasta sen jälkeen.
Toisaalta onkin turhaa alkaa mitään nassuttaa kääntäjälle, jos käännetävä teksti itsessään on jo lukukelvotonta, mutta mistä sitten johtuu, että Egmont ei vaan ole voinut kääntää suoraan japanista tai edes englannista (sopimusteknisistä syistä)? Jos taas Egmont on päättänyt käännettävän tekstin olevan täysin lukukelvollista ja hommanneet kääntäjäksi pätevän ihmisen, niin missä kohtaa homma sitten kusee, kun jopa minunkaltaiseni opimattoman moukan korvaan särähtää Ranmassa käytetty "tyyli" (tai sen puute)? Osin saattaa kyseessä olla myös tavaksi muuttunut trendi, että kaikki mitään mistään ymmärtämättömät haukkuvat Ranman käännöksen maan rakoon ihan vain siksi, kun muutkin niin tekevät (vrt. "englanninkielisiä käännöksiä on aikanaan yhtä lailla parjattu fanien toimesta").
Ranma paukahti aikanaan käännettäväksi sairaalloisen nopealla aikataululla, ja saimme käsiimme ainoastaan saksalaiset pokkarit, joten niillä mentiin. Sirpa on tehnyt hyvää työtä, enkä ole katsonut aiheelliseksi häntä vaihtaa toiseen kääntäjään - vaikka Sirpa itse on ystävällisen palautteen vuoksi monesti sitä pyytänytkin. Epäloogisuudet tekstissä sopii laittaa saksannoksen piikkiin, ja sitä kautta siis myös suomalaisen toimittajan, joka ei vaan ole joka termiä ehtinyt tarkastaa. Onnekseen hän voi todeta, ettei tämän kalenterivuoden jälkeen joudu nimeään mangapokkareihin enää laittamaan.
Oikeasti pahoittelen, jos Alkunen on pahoittanut mielensä meidän, toisinaan hieman kiihkomielisten, elitisti-otakujen takia. Varmasti oikein mukava ja asiansa osaava ihminen, mutta sai hommakseen paskemman nakin (voi minun puolestani nauraa jatkossa paskaisesti kaikille arvostelijoilleen, jos se helpottaa mieltä).
-
Varmasti oikein mukava ja asiansa osaava ihminen, mutta sai hommakseen paskemman nakin (voi minun puolestani nauraa jatkossa paskaisesti kaikille arvostelijoilleen, jos se helpottaa mieltä).
No haukutaan sitten sakemanneja...
Mutta kuvitelkaapas karmea rinnakkaistodellisuus, jossa Rmäki olisikin antanut Conanin Alkuselle ja Ranman Grönlundille. Olisikos lukijapalautteen jälkeen riittänyt viitseliäisyyttä oman firman perustamiseen? Brr.
-
Molemmilla on muuten omat yritykset. ;D
-
Oletko koskaan pelannut "huhuksi" kutsuttua seuraleikkiä?
Tarkoitatko, että se olisi vain huhu, että Ranman saksannos on tehty englanninnoksen pohjalta? Kiehtova hypoteesi. Mistää tarkalleen ottaen kyseinen tieto on peräisin?
-
Tarkoitatko, että se olisi vain huhu, että Ranman saksannos on tehty englanninnoksen pohjalta? Kiehtova hypoteesi. Mistää tarkalleen ottaen kyseinen tieto on peräisin?
Kyseinen seuraleikki tunnetaan myös nimellä "juoru". Siinä useampia ihmisiä asettautuu ketjuksi, ja ketjun lävitse kuljetetaan suusta korvaan kuiskaamalla jotain mahdollisimman monimutkaista lausetta. Todistettavasti jo 15 välikättä riittää muuttamaan kymmensanaisen lauseen muotoon "bzzt".
Tämä on analogia sille korruptiolle, jota oletan tapahtuvan myös kielestä toiseen käännettäessä. Jos ensimmäisen polven käännöksessä on virheitä, ne luonnollisesti kopioitunevat myös toisen polven käännökseen.
Ilmeisesti tarkoitit kuitenkin alun perin sitä, mistä tieto saksannoksen perustumisesta englanninnokseen on peräisin? Tämä olettamus perustuu siihen, että saksankielisessä versiossa on enimmäkseen samat käännetyt ääniefektit kuin Vizin englanninkielisessä versiossa. Ja Viz kääntää kaiken mangansa japanista.
-
Kyseinen seuraleikki tunnetaan myös nimellä "juoru". Siinä useampia ihmisiä asettautuu ketjuksi, ja ketjun lävitse kuljetetaan suusta korvaan kuiskaamalla jotain mahdollisimman monimutkaista lausetta.
Tiedän, mikä se on. Mutta koska Rmäen kysymyksessä on sangen epäselvää, mikä se "näin" on, päätin signaalin korruptoimisen hengessä lähestyä asiaa siltä kantilta, että hän tarkoitti, ja myös sinä hänelle vastatessasi, Justenin virkkeen ehdollista osaa, eli: "Jos saksannos tehdään englanninkielisen käännöksen kautta"
Eli voisitko vastata kysymykseeni, jota aioin luonnehtia harvinaislaatuisen selkeästi muotoilluksi, kunnes huomasin siinä yhden ylimääräisen ä:n. Mistä on peräisin tieto, että Ranma ½ :n saksannos on tehty englanninnoksen pohjalta?
Tarkennuksena vielä, etten viittaa kuvamateriaaliin, joka käsittääkseni todellakin on amerikkalaisen kustantamon muokkaamaa peilauksineen ja ääniefekteineen. Tarkoitan, että mistä tiedetään, että saksalainen kääntäjä ei kääntänyt tekstiä suoraan japanilaisesta alkuteoksesta, samaan tapaan kuin täällä on suositeltu, että suomentaja olisi saksalaisen version käyttämisen sijasta käväissyt ostamassa englanninkieliset pokkarit?
Omat tutkimukseni eivät ole asiaa paljon selventäneet, mutta yhden anomalian olen paikallistanut. Tendon dojon kyltissä lukee suomennoksessa "Tendon taistelukoulu - Kamppailulajit joka lähtöön." Englanninnoksessa, josta suomennoksen pitäisi olla saksannoksen kautta polveutunut, teksti on "Tendo's Martial Arts - School of Indiscriminate Grappling" (http://www.zompist.com/ranma.html). Sana kerrallaan englanniksi käännettynä (valitettavasti sivun kirjoittaja ei ole oikeasti japaninkielentaitoinen, joten tämä ei ole täysin luotettavaa) teksti on: "Tendo Martial Arts Center. No discrimination fighting style."
Loppuosasta on ehkä kadonnut epäpätevän käännöksen takia kieliopillisia relaatioita, mutta tuntuu uskottavalta, että sen voisi tulkita kahdella tavalla: Dojon taistelutyyli on sellainen, jota voisi luonnehtia ei-diskriminoivaksi; tai että dojo ei diskriminoi taistelutyylin suhteen. Ja kas kummaa, englanninnos näyttää pohjautuvan ensimmäiseen tulkintaan, kun taas saksannoksen pohjalta tehty suomennos jälkimmäiseen. Nyt haluaisin jonkun osoittavan, että kyseessä on harha, ja että saksannos on sittenkin tehty englanninnoksen pohjalta.
EDIT: Tendon dojo on Tendon dojo.
-
Mistä on peräisin tieto, että Ranma ½ :n saksannos on tehty englanninnoksen pohjalta?
Nyt haluaisin jonkun osoittavan, että kyseessä on harha, ja että saksannos on sittenkin tehty englanninnoksen pohjalta.
Olen itsekin törmännyt tuohon ekaan väitteeseen (en kyllä ihan seurannut kaikkia Ramin ajatuksia, mutta...). Täytyy katsoa jos se väite tulee vielä tässä jossain vastaan. Väite ei kumminkaan taida olla totta. Tässä vähän faktaa ja fiktiota.
Ranman apinalaatikossa lukee: Saksasta suomentanut Sirpa Alkunen.
Kävin kesällä Perliinissä ja paikallisen Ranman vastaavalla hollilla seisoo, että kirja on toimitettu/käännetty ranskalaisesta versiosta. Epäilenkin, että ranskalainen versio on käännetty jenkkiläisestä ja sillä että väitetään (huom. passiivi) saksannoksen pohjaavan jenkkiversioon, peitellään vain sitä, että käännös on käynyt välillä käännähtämässä myös Ranskassa?! :)
Angoloumen kävijät voisivat olla skarppina asian suhteen sitten, niin saataisiin tähänkin selvyys. ;)
-
Toisin sanoen käännösjana kulkeekin kielillä japani-englanti-ranska-saksa-suomi? No eipä ole enää ihme, että lukiokin oli aluksi yläaste. Ja shogi on vissiin gota edelleen...
-
Ainakin tämän (http://www.tonakaistudio.com/anime/ranmaeditions.html) sivun mukaan alkupään Ranmat olisi käännetty saksaksi englannista (joka on käännetty suoraan japanista) ja myöhemmät ranskasta (joka myöskin on käännetty suoraan japanista ensimmäisiä osia lukuun ottamatta). Selkeää, eikös?
Mutta eipä ruotsalaisillakaan näytä olevan helppoa, vaikka he saavatkin Ranmapuolikkaansa suoraan japanista käännettyinä. Ainakin ruotsalaisten (tai ruotsinkielisten) lukijoiden kommenteista saa sellaisen kuvan, että käännöksen kieli olisi kömpelöä. Se, onko kyseessä perinteinen oman kielen mollaaminen (josta on tullut suosittu harrastus Suomessakin) vaiko oikeasti kehno käännös, jää meille ruotsia vähemmän osaaville arvoitukseksi.
-
Ja shogi on vissiin gota edelleen...
Tämä epätarkkuus korjaantui jo ihan sarjan alkuvaiheessa, ekojen pokkareiden uudemmissakin painoksissa se saattaa jopa olla oikein? En kyllä näe paljon järkeä tällaisten pikku kuhmujen listaamiseen. Niitä "täydellisiä" käännöksiä kun on vähemmän olemassa maailmassa ylipäätään. Ja jotta menisi oikein vanhan jankuttamiseksi niin sanottakoon, että kyllä käy sellaisilla ihmisiä kateeksi joita nämä kauheesti häiritsevät. Ei silloin taida elämässä olla lopultakaan mitään todellista murehtimisen aihetta?
RS:"Ainakin tämän sivun mukaan alkupään Ranmat olisi käännetty saksaksi englannista (joka on käännetty suoraan japanista) ja myöhemmät ranskasta (joka myöskin on käännetty suoraan japanista ensimmäisiä osia lukuun ottamatta). "
Missähän alkupää loppuu ja loppupää alkaa? Tosiaan, eipä ole sitten ihme, että sinne tällä meiningillä eksyy mukaan pikku fibaa. Voisihan tästä tietenkin syyttää myös japanilaisia, sillä heitä ei asia tunnu kiinnostavan. Jos kiinnostaisi, soppareissa olisi kohta, jonka mukaan käännös tehtäisiin alkukielestä, firma toimittaisi kunnon taittopohjat digitaalisena jne. Ettei vain olisi porukoilla siellä pelkät jeninkuvat silmissä?
-
Ja jotta menisi oikein vanhan jankuttamiseksi niin sanottakoon, että kyllä käy sellaisilla ihmisiä kateeksi joita nämä kauheesti häiritsevät. Ei silloin taida elämässä olla lopultakaan mitään todellista murehtimisen aihetta?
Täysin samaa mieltä, hirveä nillitys joka pikkuvirheestä. Minä, kun olen Ranmaan tutustunut vasta suomennoksen kautta, en ole ollut tippaakaan tyytymätön suomennokseen. Ranma on hauskaa kevyttä viihdettä ja todella hienoa, että se on suomennettua saatu. Kiitokset siitä!
-P.
-
Olen harrastelijakriitikko; pikkuvirheistä nillittäminen on harrastukseni. Jos arvosteleminen olisi työtä eikä hupia, saattaisin tehdä sitä hieman eri tavalla.
n_n
-
Olen harrastelijakriitikko; pikkuvirheistä nillittäminen on harrastukseni.
Se koira älähtää...
-P.
-
Ruotsinkielistä mangaa en ole testannut.
Voin sanoa, että suurin osa ruotsinkielistä mangaa on käännökseltään todella surkeaa. One Piece on tästä loistava esimerkki. Ei siksi, että alkuperäisteos olisi kielellisesti niin uskomattoman rikas, mutta kyllä sanalle ”pöljä” löytyy ruotsinkielestäkin (vaikkei olekaan yhtä synonyymirikas kuin suomenkieli) AIKA monta muuta ilmaisua kuin se joka sivulla vähintään viisi kertaa toistuva ”idiot”... :P
Mielestäni koko mangajuttu on täällä iloisten amatöörien hallinnassa, ja koska kustannusyhtiöillä näyttää olevan varsin vähän tietoa/ymmärrystä japanilaisesta sarjakuvasta he ovat täysin näiden ”harrastajien” armoilla. En tosin usko heillä olevan sen suurempia suunnitelmia asian korjaamiseen, sillä mangaahan lukevat vain pikkukersat, eikä heihin kannata panostaa ???
-
Mielestäni koko mangajuttu on täällä iloisten amatöörien hallinnassa, ja koska kustannusyhtiöillä näyttää olevan varsin vähän tietoa/ymmärrystä japanilaisesta sarjakuvasta he ovat täysin näiden ”harrastajien” armoilla. En tosin usko heillä olevan sen suurempia suunnitelmia asian korjaamiseen, sillä mangaahan lukevat vain pikkukersat, eikä heihin kannata panostaa ???
Tässä nyt loukataan sekä kaikkia suomenkielistä mangaa kustantavia/kääntäviä/latovia/toimittavia tahoja että lukijoita. Aika hyvin.
Missäköhän on se myyttinen maa, jossa manga saa arvoisensa kohtelun? Japaniassakin manga painetaan useimmiten suomalaista vessapaperia surkeammalle paperinkaltaiselle tuotteelle, vaikka lukijoita on pikkukersoista oikeisiin aikuisiin ihmisiin. Ja niitä on miljoonia.
Täällä monet "iloiset amatöörit" ovat verrattain kokeneita alan ammattilaisia, jotka tekevät mangaa pienelle yleisölle aidosta innosta, eivätkä vain taalojen kuvat silmissään. Verrattain pienet taalamäärät heijastuvat tietysti myös lopputulokseen, sillä ei näitä tuotteita ole kenelläkään varaa tai aikaa kuukausien ajan hinkata. Paitsi ehkä amatööreillä.
-
Tässä nyt loukataan sekä kaikkia suomenkielistä mangaa kustantavia/kääntäviä/latovia/toimittavia tahoja että lukijoita. Aika hyvin.
Kuis näi? Eikös Rama kommentoinut ruotsalaisia käännöksiä? Miksi siitä pitäisi suomalaisten tekijöiden loukkaantua?
-
Tässä nyt loukataan sekä kaikkia suomenkielistä mangaa kustantavia/kääntäviä/latovia/toimittavia tahoja että lukijoita. Aika hyvin.
Missäköhän on se myyttinen maa, jossa manga saa arvoisensa kohtelun? Japaniassakin manga painetaan useimmiten suomalaista vessapaperia surkeammalle paperinkaltaiselle tuotteelle, vaikka lukijoita on pikkukersoista oikeisiin aikuisiin ihmisiin. Ja niitä on miljoonia.
Täällä monet "iloiset amatöörit" ovat verrattain kokeneita alan ammattilaisia, jotka tekevät mangaa pienelle yleisölle aidosta innosta, eivätkä vain taalojen kuvat silmissään. Verrattain pienet taalamäärät heijastuvat tietysti myös lopputulokseen, sillä ei näitä tuotteita ole kenelläkään varaa tai aikaa kuukausien ajan hinkata. Paitsi ehkä amatööreillä.
Koska sarkasmi ei näytä olevan vahvoja puoliasi (vaikkakin yritin hymiöllä varmistaa, että tosikkokin ymmärtää tarkoitukseni) muotoilen viestin uudelleen:
Ensinnäkin on lukijoita (olipa ikäsegmentti mikä hyvänsä) loukkaavaa ettei sarjoja jakseta/ehditä kääntää kunnolla. Ajattelepa miltä Tintti-faneista tuntuisi, jos heidän pitäisi sietää vastaavaa. Painopaperin ja käännöksen laatu eivät myöskään ole verrattavia asioita.
Toiseksi on itsekritiikin puutetta amatööriltä tarjota ”kykyjään” ammattilaisena. Kääntäjän kuuluu osata asiansa, ja mielellään myös omistaa paperi siitä että osaa.
Fansubit ovat asia erikseen, mutta ne ovatkin maksuttomia. Ei kustantaja myy sarjaa halvemmalla tai anna ilmaiseksi vain siksi, että heidän tehtävään palkkaama kääntäjä ei ”ole tilanteen tasalla”.
Ja lopuksi lainaus Tonilta:
”Kuis näi? Eikös Rama kommentoinut ruotsalaisia käännöksiä? Miksi siitä pitäisi suomalaisten tekijöiden loukkaantua?”
-
Ehkäpä niin, mutta jos J. Suominen olisi vaivautunut lukemaan pari edellistä viestiä olisi asia ollut aika selvä, sillä vastaukseni käsitteli juuri tuota sinun kommenttiasi ”Ruotsinkielistä mangaa en ole testannut.” ;)
-
Mielestäni koko mangajuttu on täällä iloisten amatöörien hallinnassa, ja koska kustannusyhtiöillä näyttää olevan varsin vähän tietoa/ymmärrystä japanilaisesta sarjakuvasta he ovat täysin näiden ”harrastajien” armoilla.
Täällä on Suomessa. Siellä on Ruotsissa. Yksinkertaista rakas, Watson. Näin helposti epäselvillä viittaussuhteilla saadaan väärinkäsityksiä aikaiseksi.
Pitääkö minunkin alentua käyttämään hymiöitä aina kun kirjoitan sarkastisesti? Ei onnistu! Pallot pallomereen ja välimerkit sinne minne ne kuuluvatkin...
-
Täällä on Suomessa. Siellä on Ruotsissa. Yksinkertaista rakas, Watson. Näin helposti epäselvillä viittaussuhteilla saadaan väärinkäsityksiä aikaiseksi.
Normaaliin netikettiin kuuluu, että aihe luetaan ennenkuin siihen vastataan...
-
Mitkä ihmeen pallot?
:)
-
Normaaliin netikettiin kuuluu, että aihe luetaan ennenkuin siihen vastataan...
Normaalia netikettiä noudattaa noin kolme ihmistä. Näitä lukee enempi populaa. Joten tod. näk. tekstisi lukee "väärin" isompi joukko ihmisiä kuin "oikein", joten siihen on parempi reagoida demokraattisen närkästyksen vallassa...
Unohdit muuten käyttää hymiöitä!
Tämä olisi varmaan ollut oikein:
::)
Minun tahtomattani aloittama aihe muuten. Eli saan kommentoida lukemattakin. Arvaa mikä hymiö tähän tulee!
-
Aiotko jatkaa jankutustasi vai vastata asiallisesti väitteeseeni siitä ettei täysihintainen kirja fansubi-tason käännöksellä ole oikein lukijoita kohtaan?
-
Jankutus on parasta huumoria.
Esimerkkejä noista ala-arvoisista käännöksistä! Täältä? Sieltä?
(Oma mielipiteeni Ranman suhteen on, että sitä lukee harvinaisen sujuvasti ja ilokseen. Eikä tyhjä kupla tai vajaa sana ole yleensä kääntäjän moka, vaan yksi digitaalisen ajan kirouksista...)
-
Esimerkkejä noista ala-arvoisista käännöksistä! Täältä? Sieltä?
Onko kirjoitetun sanan ymmärtäminen sinulle vaikeaa? Kommenttini koski Ruotsissa käännettyjä mangoja, ja sisälsi jo esimerkin (One Piece) käännöksen köyhyydestä. Voin toki lisätä luetteloon mm kaikki ne sarjat, joita Shonen Jump Sweden sekä Manga Mania julkaisevat.
-
Ruotsinkielisessä mangassa on kyllä se positiivinen puoli, että köyhä sanavarasto tekee sen helposti luettavaksi vaikka abropatur onkin hihassa.
-
Onko kirjoitetun sanan ymmärtäminen sinulle vaikeaa? Kommenttini koski Ruotsissa käännettyjä mangoja, ja sisälsi jo esimerkin (One Piece) käännöksen köyhyydestä. Voin toki lisätä luetteloon mm kaikki ne sarjat, joita Shonen Jump Sweden sekä Manga Mania julkaisevat.
One Piece on kyllä huonoin mahdollinen esimerkki manga-käännösten vertailuun. Tyhjästä on paha nyhjästä. Eli meillä siis voitetaan rakastettu länsinaapuri mangojenkin saralla isommallakin rintamalla? Paitsi määrässä ja tuoreudessa, ehkä...
-
Tyhjästä on paha nyhjästä.
Aivan totta.
Mutta vakavasti otettuna, ongelmana on kääntäjien vähyys (vaikka populaatiota onkin n 9 miljoonaa), eli yhdet ja samat mämmikourat kääntävät lähes kaiken ruotsiksi ilmestyvän paria poikkeusta lukuunottamatta.
Itse tilaan useinmiten suosituimmat sarjat Suomesta, jos ei huvita lukea englanniksi, sen sijaan että ostaisin paikan päällä.
-
Ramalla palavat nyt hihat. Rauhoitus nyt ettei tarvitse panna jäähylle. Ja kai Suominenkin on nyt ymmärtänyt että käsitti väärin?
Kyllä setä ;D
-
Mutta vakavasti otettuna, ongelmana on kääntäjien vähyys (vaikka populaatiota onkin n 9 miljoonaa), eli yhdet ja samat mämmikourat kääntävät lähes kaiken ruotsiksi ilmestyvän paria poikkeusta lukuunottamatta.
Japania taitaville on varmasti rahakkaampia savottoja tarjolla sielläkin suunnalla, joten sieltä karsiutuvat vain ne sarjakuvasta innostuneimmat tahot mukaan. Pelkästään negatiivinen palaute tuskin lisää intoa antaa parasta mahdollista panosta, mutta rakentavalle kritiikille on aina sijaa...
-
Tässä sitten nopea ja rakentava kysymys; Ranma tuli myyntiin Suomessa kiireellä, mutta tästä on jo jonkin aikaa. Eikö ole teknisesti mahdollista siirtyä käyttämään japaninkielistä materiaalia?
-
Joissakin mangoissa (esim tokyo mew mew) käännös on jotenkin oudon kuuloista...
Ranmassa se ei niin häirinnyt mutta....tai alussa siinä oli jotenkin termit väärinpäin...
se luultavasti riippuu siitä ,monenko maan kautta kyseinen manga on kiertänyt...
luulisin.....
-
Joissakin mangoissa (esim tokyo mew mew) käännös on jotenkin oudon kuuloista...
Ranmassa se ei niin häirinnyt mutta....tai alussa siinä oli jotenkin termit väärinpäin...
Tarkoitatko, että Tokyo Mew Mewssä oli termit väärinpäin vai että Ranmassa oli termit väärinpäin? Ranmassa ilmeisesti. Mutta mitä termejä tarkkaan ottaen tarkoitat?
-
No joo... Monien lukemieni mangojen suomennos ei kyllä ole ollut mitään parasta laatua, mutta itse pidät TSK:n käännöksestä :) Pidän erityisesti tehosteista, tyyliin tälläisistä, joita kyllä TSK:ta löytyy (!): Osoitus, Juoks, Pyörn Pyörn, Hätky, Lorin Lorin, Kipin Kapin yms. yms. yms..........
-
<snip>Monien lukemieni mangojen suomennos ei kyllä ole ollut mitään parasta laatua <...>
Mitä käännösvirheitä olet huomannut?
-
Mitä käännösvirheitä olet huomannut?
Ja muistuttaisin Neiti Virhettä vertaamaan alkuperäistä ja suomenkielistä käännöstä eikä englanninkielistä käännöstä suomenkieliseen, jollei käännöksessä ole käytetty välikieltä (tällöin verrataan tietysti välikieleen). Ne englanninkieliset käännökset eivät ole mitään "oikeita" versioita. Ovat luultavasti suuremmalla todennäköisyydellä täynnä höpönlöpöä kuin suomenkieliset.
Ja kukaanhan ei ole niin tyhmä, että alkaisi nipottaa sellaisesta asiasta, kun jotain ei ole käännetty sanasta sanaan? Eihän?
-
Tapaus Ranmasta:
Suomi-Ranman kakkosalbumi tuli joskus ostettua. Käännöksestä en osaa sanoa mitään, mutta Vizin jenkkialbumeissa ainakin oikoluku tuntuu pelaavan paremmin, koska pelkästään tuossa yhdessä suomialbumissa vaikutti olevan enemmän oikolukuvirheitä kuin Vizin albumeissa yhteensä. Juuri siis jotain ihan pikkuvirheitä, esim. Ryogan otsanauhaa kutsutaan kaulahuiviksi, joidenkin puhekuplien repliikit ovat vaihtaneet paikkaa toistensa kanssa jne. Tuskin se satunnaista lukijaa haittaa, mutta kun omassa hyllyssä oli jo "virheettömämmät" versiot, niin ei sitä suomi-Ranmaa sitten enempää tullut ostettua, vaikka alunperin olin jotain sellaista ajatellutkin.
-
Välillä oli kovaa, mutta lähinnä olettamuksiin ( älyttömyyksiin? ) perustuvaa keskustelua suomentajien työstä. Nyt kun olisi hyviä vertailukohtia, niin missä on kommentit? Viimeisen reilun vuoden kuluessa on alettu julkaisemaan niin monta suomennettua mangaa, että heikompia jo hirvittää.
Yritin itse tehdä pienimuotoista empiiristä tutkimusta vertaamalla Time Stranger Kyokoa, Tokyo Mew Mewiä ja Inuyashaa. Nämä kolme tapausta tekee kiinnostavaksi se seikka, että ensin kaksi eri suomentajaa kääntää kahta eri kirjaa ja sitten peräkkäin samaa! Ja kaikki kolme samasta lähdekielestä.
Minusta TSK ja TMM ovat niin samanlaisia, että ne voisivat olla saman suomentajan tekemiä. Ehkä sama tyyli hämää, molemmat selvää shoujoa ( myös tehosteet: "nyöks, ojent, välk, hypsis" ).
Inuyashassa ei ole suomennettuja ääniä eikä tehosteita. Tekstikin on ( ainakin alussa ) selvästi paljon lyhyempää ja yksinkertaisempaa. Suomentajan vaihtumista ei kuitenkaan huomaa.
Matkivatko he siis toisiaan, vai onko työ niin tasalaatuista, että alkuperäinen tyyli, merkitykset ja henki säilyy? Ilmeisesti suomentaja ei ole tehnyt "omannäköistään versiota".
-
Ilmeisesti suomentaja ei ole tehnyt "omannäköistään versiota".
Eivät ole tehneet eikä pitäisikään. Sarjakuvan kielessä pitäisi kuitenkin olla jonkun sortin absoluuttinen "totuus" jota kohden tulisi käännöstyötä tehtäessä pyrkiä, ja uudet käännösratkaisut samoille sanoille eivät mielestäni kuuluisi lukijaystävälliseen kustannuspolitiikkaan.
-
Eivät ole tehneet eikä pitäisikään. Sarjakuvan kielessä pitäisi kuitenkin olla jonkun sortin absoluuttinen "totuus" jota kohden tulisi käännöstyötä tehtäessä pyrkiä, ja uudet käännösratkaisut samoille sanoille eivät mielestäni kuuluisi lukijaystävälliseen kustannuspolitiikkaan.
Eihän tuohon kommenttiin voi enää lisätä kuin : ::) ;D :o :-\ :-* !
-
No miten sen nyt ottaa. Olen lukenut DB:tä sekä englanniksi, että suomeksi ja pidän enemmän englannin kielisestä. :) En tiedä mistä johtuu, mutta suomeksi käännetty ei vedonnut minuun. Onhan sillä hyviä hyviä puolia, että lukee englanniksi, ainakin enkun numero kasvaa todistuksessa. ;D Suomeksi se on vain jotenkin höhlä. :(
-
MOI, et ymmärrä englantia yhtä hyvin kuin suomea, ja näin käännösvirheet, huonot lausevalinnat yms. jää tutkan alle, kun ne olisivat/ovat todella häiritseviä suomennoksessa.
Tätä tapahtuu minullekin, ja luulen että voin enkun eximian ja 9 vuoden enkuksiluvun kokemuksella väittää, että kielitaitoni ei ole aivan onneton.
-
Katsoin tuossa päivänä eräänä Kissojen valtakunnan. DVD-kotelon takakannesta pisti silmään arvostelu, joka on tässä kokonaisuudessaan:
"Japanilainen kissa-animaatio on sukua Henkien kätkemälle. Sen piirretyt hahmot puhuvat suomea hauskasti japanilaisittain... Kissojen valtakunnan seurauksena syntyy valtaisa innostus japanilaisia, varsinkin Studio Ghiblin animaatioita kohtaan" - Leena Virtanen/Helsingin Sanomat/YT
Mitähän hemmettiä tuo on olevinaan? Miten suomea puhutaan hauskasti japanilaisittain? Minusta siinä puhuttiin suomea suomalaisittain, lukuun ottamatta muutamaa japaninkielistä sanaa, jotka puhuttiin "hauskasti italialaisittain". Ja mikä ennustaja pystyy sanomaan, syntyykö tästä valtaisaa innostusta japanilaisia animaatioita kohtaan. Itse en ole ainakaan tähän päivään mennessä huomannut mitään erityistä.
Kissojen valtakunta oli kyllä ihan hyvin tehty, mutta minä pidin paljon enemmän Henkien kätkemästä. Liikkuvaa linnaa en ole nähnyt, mutta ennakkoluulot on kovat. Trailerista tulee mieleen lähinnä joku Tohtori Sykerö.
-
Itse pidin Kissojen valtakunnan arigaatto-huudahduksia jotensakin ärrrrsyttävinä. Miksei kukaan vaivautunut selvittämään edes ääntämistä!?
Mutta huippuhetki Baabelin kieltensekoituksessa oli kyllä valkoisen kisun vastaus kun hovikatti kysyi hänen nimeään. Hai! Yuuki, sir. :-X :-X
Ehkä paroonin (suomi)ääninäyttelijä olisi voinut vielä kaapia jostain hiukan luonnetta kissaansa. Muuten lysti pikku satu. Tytär 6 v. tykkää kovasti. Enkä minäkään valita kuin em. seikoista.
Antti-setä
-
Mjuu, samaisia arigaattoja on kuunneltu vedet silmissä täälläkin. Eihän siinä kuitenkaan ole kyse muusta kuin legendaarisesta surkeasta käännösratkaisusta; "pistetäänpä tällä kertaa japania sekaan eikä käännetä liikaa, niin ehkä ne animefanitkin tykkäävät."
Eipä silti, kyllä ne fanikääntäjätkin osaavat tunnetusti tehdä surkeita ratkaisuja (http://i14.photobucket.com/albums/a343/ptj_tsubasa/arigatou_sub.jpg). Japanifaniuden koomisimpia puolia.
-
Eipä silti, kyllä ne fanikääntäjätkin osaavat tunnetusti tehdä surkeita ratkaisuja (http://i14.photobucket.com/albums/a343/ptj_tsubasa/arigatou_sub.jpg). Japanifaniuden koomisimpia puolia.
Eipä ole oikein mitään lisättävää keskusteluun, mutta pakko kommentoida. MITÄ HELVETTIÄ?! Kääntäjä ei selkeästi ole miettinyt ajatuksia ihan loppuun asti. Mistä sarjasta tämä on? Ja kääntäjä-ryhmä oli..?
-
Mahdotonta tietää... se on ns. "4chan-kuva". Törmäsin siihen irkissä jokunen päivä sitten, enkä tiedä siitä sen enempää.
On näitä toki virallisissakin julkaisuissa. I My Me! Strawberry Eggsin jenkkitekstityksissä on jätetty kääntämättä mm. sana "liikunnanopettaja." Ota siitä nyt sitten selvä.
EDIT: Ja tietysti tähän keskusteluun voisi vetää vielä sen legendaarisen tapauksen Ghost in the Shell: Stand Alone Complexista, jonka (osittain) kääntänyt fanikäännöstiimi luuli koko ajan firman nimeä henkilön nimeksi.
-
Animen puolella on yleensä aivan turha pistää kääntäjän syyksi sitä, jos näyttelijä ei osaa hommaansa kunnolla. Kuulin Disneyn suomentajalta, että he ovat siinä onnekkaassa asemassa, että saavat jopa osallistua "neuvonantajina" ääninäytelijöiden ohjaukseen. Veikkaanpa, että animen puolella säästetään kustannuksia, kuten kaikissa lasten piiretyissä (joissa sama näyttelijä saattaa puhua kaikki replat).
-
Ja tietysti tähän keskusteluun voisi vetää vielä sen legendaarisen tapauksen Ghost in the Shell: Stand Alone Complexista
Are you aware of the frequent occurrences of the mass naked child events within the country?
(En ole katsonut koko fansubbeja, mutta tuo loistokäännös on jäänyt elämään omaa elämäänsä.)
-
Kaikkien aikojen suosikkini on Fruits Basketin anime-version virallisissa enkkutekstityksissä jotain tyyliin: "Tappelevat kuin kissa ja hiiri. Siitähän oli animekin, jotakin ja Jerry." Miten kääntäjä on onnistunut olemaan niin pihalla ettei joko ole tunnistanut Tom & Jerryä tai että on luullut sitä japanilaiseksi sarjaksi?
Onkohan tämä moka suomilevyilläkin?
-
Ei suomilevyllä. Suomilevyn käännös on paikoin vielä huonompi. Toisen jakson esikatselun tekstitys on yhtä puppua. "Minut koira, nuoren Yukin rotta, ja Kyo Soman kissa." Onko tuossa edes syntaksia? Minusta Furuban suomennoksessa on joitakin ansioitakin, mutta vaativan harrastajayleisön silmissä ne ovat menneet roskatynnyriin niin että kolina käy.
Tästä lisää seuraavassa Anime-lehdessä.
-
"Tappelevat kuin kissa ja hiiri. Siitähän oli animekin, jotakin ja Jerry."
Siitä on pitkä aika, kun Furubaa katselin, mutta muistan tuon repliikin. Ja tuo on aivan oikein käännetty. Kyseinen hahmo viittaa juuri amerikkalaiseen slapstick-animaatiokomediaan, muttei muista sarjan nimeä ja sanoo: ".. jotakin ja Jerry". (En kylläkään virallisen julkaisun enkkusubbeja ole nähnyt, mutta eräät toiset subit kyllä ja repla oli käännetty samalla tavalla.)
-
Ja tuo on aivan oikein käännetty.
Ai että Tom & Jerry on anime?
Olisi kai pitänyt jo alkuperäisviestiin boldata, mutta luulin jokaisen tajuavan mistä mokasta puhun.
-
Ai että Tom & Jerry on anime?
Japanissa kaikkea animaatiota kutsutaan animeksi.
Alkuperäiset replat menivät jotenkuten näin:
Hana-chan: Neko to nezumi... Mitai, ne? Hora, itzumo kenkashteru. Sonna anime ga attacha, nai? (Ihan kuin kissa ja hiiri. Aina tappelemassa. Siitähän on olemassa animaatiokin?)
Uo-chan: Aa, nandoka to Jerry. (Joo, jotain ja Jerry)
edit: Joo, ymmärsin viestisi vähän väärin. Luulin sen olevan selvää, että Japanissa animaatio on animea. Olisihan sen voinut kääntää animaatioksi väärinkäsityksien välttämiseksi.
-
Japanissa kaikkea animaatiota kutsutaan animeksi.
Voi hyvä tavaton, kyllä minä sen tiedän. Se ei kuitenkaan muuta sitä faktaa että länsimaissa asia ei näin ole, joten tuo on käännöksessä yksiselitteisesti virhe.
EDIT: Jaa, näemmä ehditkin jo itsekin huomaamaan mitä tarkoitin.
-
Voi hyvä tavaton, kyllä minä sen tiedän.
Tarkoitus ei ollut pilkata älyäsi. Minusta vaan on huvittavaa, kun on ihmisiä, joille tietyt interjektiotkin pitää lokalisoida. Ja jos joku sattuu huudahtamaan "kuso" ja käännöksessä lukee "samperi", niin sehän on auttamattoman väärin. En näe animaation kutsumista animena niin kovin pahana asiana. Tässäkin versiossa, josta nuo repliikit katsoin, käännös oli "Siitähän oli joku anime, vai mitä?" ja luotan kääntäjien olleen asioiden tasalla ja tehneet tietoisen valinnan käyttämällä "animea" "animaation" asemesta. Itse olisin kääntänyt animaatioksi, mutten näe suurtaa ongelmaa toisessakaan ratkaisussa. Länsimaalaiset tekevät asiasta itselleen ongelmallisen.