Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvantekijöiden keskustelut => Piirtäminen, tekstaus, väritys ja skannaus => : Hazart 19.11.2003 klo 13:09:04
-
Kerroppa meille miten kokoat sarjakuvaruutusi. Olisi hauska jakaa ja kuulla eri tapoja ja ehkä oppia jotain uusia niksejä. Kerro siitä lopullisesta vaiheesta, ei luonnoksista, kuvakäsiksistä ym etukäteisvalmisteluista. Suuria salaisuuksia en tietenkään odota paljastettavan...
Laitan oman versioni esille, kun olen tehnyt vähän aikaa uusinta tuotostani. En näet ole tehnyt sarjakuvaa piiiiitkään aikaan...
Kaikki ideat ovat tervetulleita!
-
Siis puhutaan vain YHDESTÄ ruudusta..?
No se vaihtelee. Useimmiten vain alan piirtämään. Esim. kuvakäsistä teen harvoin ja hyvin vapaasti.
En tiedä olenko nykyisin tullut vaativammaksi vai mitä, mutta olen toisinaan alkanut jopa piirtää uusiksi yksittäisiä ruutuja. Ja tietenkin sivua aloittaessani mulla on mielessä mitä siihen suurinpiirtein tulee, joten tavallaan lähden pilkkomaan kokonaisuutta omiin ruutuihinsa.
Mutta...No, ei siis mitään ihmeellistä salaisuutta. Mä vaan piirrän...
-
Pirun vaikea kysymys. Eteenkin kun kuvakäsikirjoitus ja luonnos kuuluu osana siihen miten kokoan sarjakuva ruudun. Ja vielä tarkemmin tärkeämpää minulla on se käsikirjoittaminen ja sanallinen kuvaus ruudusta. Ihan se viimeinen vaihe kun on vain yritys saada piirrettyä se näkemys mitä kuvassa pitäisi olla paperille. Toki myös pitää sanoa, että sarjakuvaa ei ole hirveän vakavasti tullut piirrettyä vähän aikaan. Enemmän on yrittänyt keskittyä käsikirjoitukseen.
Mutta jos nyt ottaisin esimerkiksi Terryn (http://www.sauanalahti.fi/tepema/terry.html) jota olen pitkästä aikaa jaksanut piirtää pari strippiä tavoitteena saada sen tarina päätökseen ja sitten aloittaa vähän vakamamman nettisarjakuvan tekeminen. En sitten tiedä onko Terry kovinkaan hyvä esimerkki tähän koska sitä tehdään aika huolimattomasti eikä siinä paljoa niksejä ole ja joutunen selittämään prosessia vähän enemmän alkutekijöistä alkaen... Tämä taitaa olla tämmöinen harrastelijapiirtäjän versio tai jotain :)
Eli rakennan ruudun niin, että minulla on jonkinlainen idea mitä stripissä pitäisi olla ja tapahtua. Jos on oikein onnistunut niin on jopa joku vitsi mielessä ja parhaassa tapauksessa jotain, jolla tarina etenee (pirun vaikea tehdä netti strippi sarjakuvaa kun on enemmän suuntautunut tekemään pidempiä tarinoita). Yleensä jaan paperin valmiiksi saman kokoisiin ruutuihin ja menen Cosmic Comic Cafeeseen siiderille ja piirtämään kuvat ruutuihin lyijykynällä. Yleensä ilman mitään sen enempiä luonnostelematta tai muuta. Sen jälkeen joko tussaan stripin valopöydässä tai nykyään väliaikaisesti heikommissa piirustustiloissa tussaan suoraan ja kumitan lyijykynän jäljet pois. Merkitsen suuret mustat alueet yksinkertaisesti M:llä. Sitten scannaan kuvan ja piirrän väritän mustat alueet, teen pieniä korjauksia ja lisää puhekuplat ja yritän keksiä niihin dialogin. Yleensä on vain summittainen käsitys siitä mitä tässä ruudussa pitäisi tapahtua. Dialogi sitten joko ehtii kypsyä valmiimmaksi viimeistely vaiheessa tai sitten jotain tärkeää unohtuu.
Jos taas eksyy hieman aiheesta ja ottaa käsikirjoittajan näkökulmaa asiaan, niin silloin "kuvien rakentaminen" on aika paljon kiinni siitä kenen kanssa työskentelee. Neiti Rajalan kanssa tehty Blaomen (http://koti.mbnet.fi/mrag/htmls/comics/blaomen1.html) tarina taitaa edustaa Marvel lähestymistapaa, jossa on vain jonkinlainen synopsis ja ehkä sivuttain suunnilleen mitä pitäisi tapahtua. Taiteilijalle jää vapaus rakentaa kuvat ja layout. Sitten kun kuvat on luonnosasteella valmiiksi, niin mietitään tarkemmin mitä dialogia ruutuihin tulee.
Omakustanne fantasiasarjakuvassa taitaa työskentelymetodi olla lähempänä DC:n / Dark Horsen menetelmää jossa on valmiiksi layout ja kuvaukset siitä mitä ruutuihin tulee. Mukaan on tehty myös kuvakäsikirjoitus. Tässä sitten päästäisiin kuvan rakentamiseen mistä itse en tiedä paljoakaan koska se on herra Koivusaaren alaa. Minä sitten saan valmiin version sivusta ja voin vain ihmetellä miten paljon elävämpiä ja dynaamisempia kuvakulmia kuviin on osattu valita ja miten hienosti tämänkin kuva on luotu mistä itselläni oli vain heikohko näkemys ja mitä en ollut oikein saanut kunnon kuvausta. Vielä pitäisi kirjoittaa käsikirjoitus ihan loppuun asti mutta välillä dialogin keksiminen on ärsyttävää hommaa.
Jos on jatkossa kunnia työskennellä käsikirjoittajana jonkun piirtäjän kanssa niin paras vaihtoehto taitaa olla tehdä kunnon käsikirjoitus riittävinä ruutukuvauksineen ja kuvakäsikirjoituksineen ja kirjoittaa käsikirjoitus aivan valmiiksi asti (eikä toivoa että kyllä ne 5 viimeistä sivua sitten äkkiä kirjoittaa valmiiksi asti kun niistä kerran oli jo yleinen kuvaus siitä mitä sivulla tapahtuu) ja sitten jättää piirtäjälle oikeus muokata layoutia yms. jos hän keksii paremman ratkaisun siihen mitä kuvassa pitäisi olla. Oikeuden vaikka pistää koko sivu uusiksi jos hän keksii jotain parempaa.
Olisi itse asiassa mukava taas oikeastaan aiheesta poiketen kuulla piirtäjien näkemyksiä siitä millainen tulisi olla käsikirjoituksen jota ryhtyy piirtämään. Ehkä siitä voisi vaikka aloittaa uuden aiheen.
-
Kerro siitä lopullisesta vaiheesta, ei luonnoksista, kuvakäsiksistä ym etukäteisvalmisteluista.
Mmm... jos nyt tarkoitetaan sitä, että miten teen sen lopullisen sarjakuva ruudun, niin vastaus on yksinkertainen. Koska en tee erillistä kuvakäsistä sarjakuvaan, niin suunnittelen vasta lyijäriluonnoksessa, että miltä kuva näyttää ja miten sen sommittelen. Sitten vain tussaan kuvan parhaan kykyni mukaan ja uusimmassa lisään vielä harmaasävyt tussilla. Pyrin sarjakuvissani hiemna elokuvamaisiin ratkaisuihin kerronnassa, enkä osaa lainkaan Karvinen, Dilbert tai B.Virtanen tyyppistä strippi piirrosta, jossa hahmot ovat ruuduissa saman näköisiä ja kokoisia.
Ruutukoot heitän usein lennosta. Mietin, että "hee, nyt teen sellaisen nopean turpaan vedotkuvan, teenko pitkän ja matalan, vaiko korkean, mutta lyhyen". Sitten vain teen ruuturajat ja piirrän ruudun sinne sisälle.
-
Vinyylin kosto?
(http://www.sunpoint.net/~welzu/neula.jpg)
Tämän päivän tuotantoa. Tämän ruudun tein siten, että etsin netistä näsineulan kuvan, tulostin sen ja piirsin lyijykynällä hahmotelman ja sitten tussasin. Esim. kuvakulma tuli suoraan valokuvasta.
-
Welzu! Pidän tuosta kuvasta. Pidän mustavalkoisesta tyylistä, kun mustaa käytetään uskaliaasti! Räjähdys ja puu ovat erityisen hyvin tehty.
...
Olen aloittanut taas pitkästä aikaa sarjakuvien tekemisen yksittäisten kuvien lisäksi. Siinä sitten, kun ekaa tyhjää ruutua tuijotin, tuli sellainen tenkkapoo, että miten näitä oikein tehdään... hahaha...
Ja näin etenen: Kuvakäsiksen, joka on melko suurpiirteinen, pohjalta pysähdyn visualisoimaan vielä lopullista kuvaa päässä ja paperilla. Päätän kuvakulman ja hahmottelen yleisen perspektiivin, joka on yllättävän vaikeaa. Onneksi minulla on apuna muutama sarjiksen-teko- kirja, joista saa tukea. Piirrän taustan karkeasti ja tikku-ukot ja akat. Sitten lisään näihin perspektiivin mukaisen kolmiulotteisuuden ja lopuksi yksityiskohdat. Kas näin: http://kotisivu.auriamail.net/~harheikka/buildup.jpg Tuosta puuttuu vain se rautalankamalli, jolla aloitan. Kun hahmot on ok, yritän epätoivoisesti tehdä taustat melko yksinkertaisiksi.
Kyllä tämä tästä. Kolme ruutua jo lyijykynätty noin kuudestakymmenestä. Kamalaa ja mahtavaa tämä sarjakuvan tekeminen! Nyt nukkumaan ja huomenna lisää...
-
Pistinpä minäkin jonkinmoisen sivun, mistä näkee ainakin vähän työvaiheita... Eli
http://www.sunpoint.net/~welzu/malli.html
Supersankarimuhjua.... :P
-
Näsinneula-kuvan kaikki elementit olivat eri perspektiivissä, ja ikäänkuin eri kuvista saksittuja. Clip-art
:-(
Suosittelen jättämään mallikuvat pois, ja luottamaan enemmän omaan mielikuvitukseen. Etenkään mallikuvista ei saa seurata viivaa silmällä.
Pitäiskö sanoa itsekin jotain? No, mulla on skissivaiheessa rajattuna vain sivun vaakarivit, sen jälkeen merkitsen mihin kohti dialogi eli puhekuplien teksti sijoittuu jos kuvitellaan että koko tarinan ruuturivit ovat peräkkäistä aikajanaa. Tässä vaiheessa mulla on kuvista vain mielikuva, ehkä postimerkin kokoinen luonnos sivusta, ehkä dialogi jaoteltuna rytmisiin osiin.
Kokonaisuuden pitää olla rytmisesti oikein. Kuvien ajallisen keston pitää olla suhteessa toisiinsa. Kuvien dynaamiset kaaret pitää suhteuttaa toisiinsa niin, että jokainen puoli sivua, sivu ja aukeama muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden. Tässä vaiheessa piirrän kaaria ja liikesuuntia sivun päälle, sivulla siis ovat vasta puhekuplien tekstit lyijykynämerkkeinä.
Sitten alkaa huone- ja maisemakokonaisuuksien, perspektiivien ja tietysti ihmisten piirtäminen. Teen varsin tarkan luonnoksen, joka ei oikeastaan eroa tussatusta sivusta kuin kuvien "hakemisen" määrässä, ja tietty puhekuplien viitteellisyydessä.
Tämän jälkeen piirrän muut taustat ja taustojen yksityiskohdat. haen puhekuplille lopullisen muodon, tilaahan niille jo on varattuna.
Vasta tämän jälkeen piirrän ruutujen pystypalkit. Tämä on millimetrihommaa, koska tässä tarkistetaan että tarkoitettu rytmi pysyy kasassa edelleenkin, vaikka kuvissa on jo detaljia. Pikkuisen voi viilata, että ilmaa ja mustaa on sopivasti sivun molemmin puolin.
Tämän jälkeen teippaan luonnoksen puhtaaseen Schoellershammeriin, piirrän ruutujen rajat, tekstaan puhekuplat, piirrän niille kuplat ja alan työstää kuvia terällä ja siveltimellä. Piirtäminen on kuin miekkailua tai taitoluistelua, kynä ei saa hidastaa hetkeksikään, ja jokaisen viivan pitää tulla kerralla.
"Täydellisessä maailmassa" jokainen viiva jännittää valkoisen pinnan ympäriltään. Siihen on pyrittävä.
-
Näsinneula-kuvan kaikki elementit olivat eri perspektiivissä, ja ikäänkuin eri kuvista saksittuja. Clip-art
:-(
Siis tarkoitat, että toi vinyyli -ufo on eri perspektiivissä kuin muu? Sehän on ainoa, joka voi olla eri perspektiivissä, koska sitä ei ollut alkuperäiskuvassa (ihan tosi?!?). Ja kai huomasit, että Näsineula menee katki keskeltä/kaatuu?
-
Ja kai huomasit, että Näsineula menee katki keskeltä/kaatuu?
*köh köh*
No niinpä tekee.
Tämä on varmaankin käyttämäsi kuva:
http://www.ioi2001.edu.fi/ioi2001/Sarkanniemi/N%E4sineula.jpg (http://www.ioi2001.edu.fi/ioi2001/Sarkanniemi/N%E4sineula.jpg)
Kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota lippu(?)tankojen päiden muodostaman linjan suuntaan, sekä vasemmanpuolimmaisen tangon ja Neulan ääriviivan suuntiin. Ja piirroksessasi on muutakin kuin ufo (+ lentokone), mitä alkuperäisessä kuvassa ei suoraan ole, nimittäin etualan ihmishahmot. Olet vasemmanpuoleisessa hahmossa ehkä yrittänyt jäljitellä alkuperäisen kuvan hahmossa näkyvää lievää sammakkoperspektiiviä, mutta pään asentoa muuttaessasi se on päässyt hukkumaan, ja hahmo näyttääkin suurinpiirtein kasvojen tasalta kuvatulta.
-
Kyllä toi kuvan mieskin näytti ihan edestäpäin olevan kuvattu... Tosin toi mun piirtämä tyyppi kyyristyy ja katsoo ylöspäin, joten... Ääh. Selittelyä ;D
Ootas vaan kun näät miten hienosti olen piirtänyt ruudut, joissa tuhotaan Ilves -hotelli, rautatieasema ja pommitetaan keskustoria.
Mutta tiedostan kyllä, että mulla on ongelmia perspektiivin kanssa ja siksi koitan käyttää valokuvia apuna, että tulisi edes jotain oikein. Ja ehkä siinä vähän oppiikin... ::)
-
Welzu. Toi oli magee toi sun kuva, jossa näytit luonnoksen ja valmiin. Mä tykkään ihan simona noista "how to" -kuvista. Niistä näkee hyvin myös sen miten kaveri käyttää mustaa ja värejä suhteessa originaaliin.
Mitä tohon näsinneulakuvaan ja sen arviointiin tulee niin onhan se hyvä huomauttaa niistä kohdista, jotka eivät ole ihan viimeisen päälle. Näin piirtäjä voi oppia ja kehittyä. Silti tulisi muistaa, että rakentavaan kritiikkiin kuuluu myös huomioida se mikä kuvassa on onnistunutta ja se onko pikkuvirheet olennaisia kokonaisfiiliksen kannalta. Sarjakuvissa on julkaistuna niin kummallisia tyylejä ja teknisesti "päin persettä" piirrettyjä tarinoita. Itse asetan aika kovat kriteerit tekniselle osaamiselle, enkä voi sietää sellaista ylitaiteellista juttua, mutta sillä on oma yleisönsä, joten eläköön rauhassa. Yritän ymmärtää. Omia töitäni saa arvostella rehellisesti ja sanoa suoraan mikä ei toimi, mutta toivon, että arvostelija osaisi myös osoittaa onnistumiset. Muuten tulee vaikutelma siitä, että arvostelijan motiivi on lannistaa ja asettua muiden yläpuolelle.
Läpipiirtäminen ei kehitä piirtäjää ja on kielletty piirustuskilpailuissa. Sarjakuvia jokainen voi kuitenkin tehdä niin kuin haluaa. Mielestäni.
Hyvä me!
-
De mortuis nihil nisi bene vai miten se sanotaan?
-
Kivi.
Alkaa kiinnostus kasvaa töitäsi kohtaan. Olisi vähintäinkin paikallaan saada nähdä jotain töitäsi. Onko mitään linkkiä tarjolla, jotta voisi vilkaista.
-
Kivi.
Nyt olisi vähintäinkin paikallaan saada nähdä jotain töitäsi. Onko mitään linkkiä tarjolla, jotta voisi vilkaista. Kiinnostaisi hiukan.
Curriculum Vitae
Kivi Larmola
SNIP! (Poistettu monta liuskaa turhaa itsekorostusta.)
-
No niin... se siitä sitten...
Nyt ymmärrän miksi et kestä meitä tavallisia kuolevaisia.
-
Curriculum Vitae [SNIP]
Heh, olinkin juuri ohjaamassa Hazartia lähikirjastoonsa... linkitettäköön vielä Larmolan verkkosarjakuva (http://www.kaapeli.fi/~sarjaks/viik/laki/1.html) SSS:n sivuilta.
-
Nyt kun tuli tuo lentävä lautanen puheeksi, niin miten piirretään soikio, niin että se näyttää olevan perspektiivissä. Tuon kun pitäisi olla ylhäältäpäin katsoen soikio ja sivultapäinkin keskeltä pullollaan (ei kuitenkaan amerikkalainen jalkapallo!). Pitäisi varmaan hankkia joku sen muotoinen esine ja siitä kattoa miltä se näyttää eri kulmissa.
En muuten edes ajatellut tuota kuvan oikeaa reunaa (sinnehän tosiaan vois lisätä puun tms. mikä siellä varmaan onkin).
"Tai ehkä teidän kahden W-alkuisen keskustelijan innokas osallistuminen kaikkiin threadeihin, ja ankara selittäminen omasta taiteestanne, on asettanut mulle liian suuret odotukset. Harrastajan ei tarvitsekaan olla ammattilainen."
;D Joo, tykkään puhua piirroksistani ja vähintäänkin ajattelen liian suuria taidoistani. Mutta koitan tässä samalla tuhrustella sitä roskaa ulos, että sitten joskus ehkä voisin vääntää jotain oikeasti hyvää.
-
No niin... se siitä sitten...
Nyt ymmärrän miksi et kestä meitä tavallisia kuolevaisia.
Heh, sori.
:-)
Nyt kun tuli tuo lentävä lautanen puheeksi, niin miten piirretään soikio, niin että se näyttää olevan perspektiivissä. Tuon kun pitäisi olla ylhäältäpäin katsoen soikio ja sivultapäinkin keskeltä pullollaan (ei kuitenkaan amerikkalainen jalkapallo!). Pitäisi varmaan hankkia joku sen muotoinen esine ja siitä kattoa miltä se näyttää eri kulmissa.
Niinno, helpoin tapa varmaankin on kuvitella miten tuo lentävä lautanen pakattaisiin pahvilaatikoihin, siis mahdollisimman tuon lautasen mukaiseen suorista kulmista koostuvaan pakettiin. Sen jälkeen ne on helppo piirtää perspektiiviin, ja sommitella kaarevat viivat ikään kuin ruutu kerrallaan syntyneisiin kolmiulotteisiin tiloihin.
Kyllä, kaarevien esineiden piirtäminen perspektiiviin on ihan oma lajinsa. Deskriptiivisen geometrian opettajani katseli minua aina hyvin huolestuneena, lausuen: "Mauri Kunnas ja Tarmo Koivisto olivat myös oppilaitani, mutta he tekivät työnsä aina hyvin huolellisesti vaikka olivatkin sarjakuvapiirtäjiä."
:-D
-
Tai ehkä teidän kahden W-alkuisen keskustelijan innokas osallistuminen kaikkiin threadeihin, ja ankara selittäminen omasta taiteestanne, on asettanut mulle liian suuret odotukset. Harrastajan ei tarvitsekaan olla ammattilainen.
Sönkötänkö minä koko ajan taiteestani? Taidanpa sönköttää. Pahoitteluni siitä.
Toivottavasti odotuksenne taiteestani ei ole turhan korkealla, koska minä en ole todellakaan mikään maestro. Olen kyllä piirtänyt pienestä asti ja käynyt useammankin kerran Mannisen kurssilla, mutta juuri nämä perspektiivit ym. ovat vaikeita. Autot, talot, pöydät ja muut vastaavat ovat todella vaikeita minulle... :'( Erityisesti huoneen piirtäminen tuottaa edelleen ongelmia, koska en osaa tehdä siitä "järkevästi" sisutettua, vaan aian tulee sellainen halli, joka on täynnä pikkutavaraa...
Ja taas sönkötän "taiteestani"... koittakaa kestää. :P
(ja tuosta avataristani ainakin jo huomaatte, että tyylini ei ole maailman realistisinta)
-
Minäkin kannan korteni kekoon. Tuosta linkistä voit sinä hyvä ystävä katsella tuotostani(julkaistu keskisuomalaisessa pari viikkoa sitten). http://personal.inet.fi/koti/jarkko.vehniainen/idiot.jpg
Luonos on tempaistu lyijykynällä. Siinä samalla syntyi rytmitys ja kun pääsin viimeiseen ruutuun, niin tarinakin oli siinä. Eka ruudussa en katsokaas vielä tiennyt kuinka tämä strippi päättyisi. Oli vain idea. Päässäni soi kauniisti, että "idiootti".
Tussatun version tein a4 kokoon, koska en jaksanut tehdä a3:lle. Siksi laitoin viimesen ruudun toiselle riville. Näin ovelasti pääsin pituudessa 31,5 senttiin, jossa koossa sarjis oli lehdessä oleva. Tussausvaiheessa keksin, että olisi eri hupaisaa kun laittaisin Lasse-idiootin pään tuleen. Laitoin.
Photarilla väritin sitten koko komeuden ja siirsin ruudut samalle riville. Ja taas oli yksi mahtava taideteos maailman pällisteltävänä.
-
Tussausvaiheessa keksin, että olisi eri hupaisaa kun laittaisin Lasse-idiootin pään tuleen. Laitoin.
Photarilla väritin sitten koko komeuden ja siirsin ruudut samalle riville. Ja taas oli yksi mahtava taideteos maailman pällisteltävänä.
Piirrosjälkesi on mun mielestäni edelleen mainiota, jos mahdollista paranee vaan (viimeksi luin Sateet tulivat). Liukuvärit ovat mun makuuni liian voimakkaita ja ...hm... liukuvärejä, mutta tuollaisiahan ne nykyään pruukaa olla. Henk koht oon tosin sitä mieltä, että tasaisemmilla väreillä tussaus pääsisi paremmin oikeuksiinsa.
Kuten olen aiemminkin sanonut, huumori saa olla rankempaakin, tai sitten vähäeleisempää. Mikä on kohderyhmäsi?
Kaveri on ammattilainen.
-
Liukuvärit ovat mun makuuni liian voimakkaita ja ...hm... liukuvärejä, mutta tuollaisiahan ne nykyään pruukaa olla. Henk koht oon tosin sitä mieltä, että tasaisemmilla väreillä tussaus pääsisi paremmin oikeuksiinsa.
Kuten olen aiemminkin sanonut, huumori saa olla rankempaakin, tai sitten vähäeleisempää. Mikä on kohderyhmäsi?
Tuossa Idiootti-sarkiksessa liukuvärien käyttö on silkkaa laiskuutta. Ja kun deadlinekin rynni vielä päälle, niin jätin taustat pois. Nii, ja ite tykkään liukuväreistä. Ainakin välillä.
Ai että mikä on kohderyhmäni? Ne on ne raasut(2-3kpl), jotka viitsii tuotoksiani lukea. Se on vähän niinku ota tai jätä. En minä osaa parempiakaan tehdä. Enkä työn paljoudesta johtuen kerkiä niin tarkasti miettimään juttujani. Kunhan teen.
Ja tuon huumorin rankkuuden kanssa on niin ja näin. Minä kun teen pääosin noihin isohkoin lehtiin(Keskisuomalainen, Suosikki, Ilta-sanomat jne...) pilakuvani ja sarjikseni, niin tarkkoja ovat mitä julkaisevat.
Jos saisin tehdä ihan mitä minua huvittaa, niin työt loppuisivat aika äkkiä. Ei niitä juttuja kukaan ostaisi...
-
Jos saisin tehdä ihan mitä minua huvittaa, niin työt loppuisivat aika äkkiä. Ei niitä juttuja kukaan ostaisi...
Tai varmaan kyllä ostaisi, mutta isojen lehtien mielestä materiaali voisi olla julkaisukelvotonta ja näin ollen lopputulos todennäköisesti sama :)
Törmäsin tuohon Idiootti-strippiin muuten aiemminkin netissä, repesin aika totaalisesti silloin.
-
Nyt kun tuli tuo lentävä lautanen puheeksi, niin miten piirretään soikio, niin että se näyttää olevan perspektiivissä. Tuon kun pitäisi olla ylhäältäpäin katsoen soikio ja sivultapäinkin keskeltä pullollaan (ei kuitenkaan amerikkalainen jalkapallo!).
Polttopisteiden kautta kulkevan lävistäjän normaaleista semmoinen suorakulmainen "luuranko" .
Olettaen , että soikio tässä on säännöllinen ellipsi. Jos se on joku epämääräinen murkula, niin eihän sen perspektiivistä yhden kuvan perusteella sano mitään edes itse erkki.
-
Teen sarjakuvia vain omaksi ilokseni mutta piirrän ensin hahmot jotkapuhuvat ruudussa, sitten puhekuplat, sen jälkeen muut oleelliset hahmot, sitten juonenkannalta tärkeät yksityiskohdat, sitten taustan ja lopuksi ns. turhat yksityiskohdat. Tietystikkään en noudata AINA samaa kaavaa mutta useimmiten...
-
Olenkohan ainut joka kirjoittaa ensin mitä puhekuplassa lukee, ennen kuin piirtää puhekuplan? Yleensä ainakin kaikki tekevät toisin päin. ???
-
Olenkohan ainut joka kirjoittaa ensin mitä puhekuplassa lukee, ennen kuin piirtää puhekuplan? Yleensä ainakin kaikki tekevät toisin päin. ???
Minäkin teen ensin tekstit... sitten kuplat ja sitten hahmot ja sitten kaiken muun... Et ole yksin!
-
Olenkohan ainut joka kirjoittaa ensin mitä puhekuplassa lukee, ennen kuin piirtää puhekuplan? Yleensä ainakin kaikki tekevät toisin päin. ???
Kun piirrän Ankka -tarinoitani niin olen "kirjoittavinani" tekstit ensin (lisään tekstit koneella) elikkä kirjoitan ilmaan paperin päällä ja sen jälkeen piirrän kuplan. Lyhyitä vitsisarjojani tehdessä (omilla hahmoillani) kirjoitan ensin tekstit (en siis lisää koneella) ja vasta sitten kuplan sillä muutenhan kaikki haluamasi teksti ei välttämättä mahtuisi kuplaan tai kuplasta tulisi liian iso ja siten hassunkurinen!
-
[Minäkin teen ensin tekstit... sitten kuplat ja sitten hahmot ja sitten kaiken muun... Et ole yksin!
Kuten myös. Heti ruuturivin uloimpien reunojen jälkeen tekstaan, ja sen jälkeen vasta haen kuplille ja hahmoille muodon.
-
Ja tuo syysteemihän vähentää työtäkin, kun ei tarvitse piirtää puhekuplien (yms.) alle jääviä juttuja.
Itse piirrän ruudut valmiiksi asti ja kuplat ja muu lisätään myöhemmin tietokoneella. Mulle jää vain mietittäväksi, että jääkö niihin kuviin tarpeeksi tilaa tekstille.
Jos tekisin tekstin suoraan paperille, niin ehkä sitten pistäisin sen eka.
-
Näsinneula-kuvan kaikki elementit olivat eri perspektiivissä, ja ikäänkuin eri kuvista saksittuja. Clip-art
:-(
Siis tarkoitat, että toi vinyyli -ufo on eri perspektiivissä kuin muu? Sehän on ainoa, joka voi olla eri perspektiivissä, koska sitä ei ollut alkuperäiskuvassa (ihan tosi?!?). Ja kai huomasit, että Näsineula menee katki keskeltä/kaatuu?
Aijjoo tästä kaatuvasta näsinneulasta piti nipottaa, kun ei muut huomanneet
Elikkä jos leikkaa valmiista kuvasta palan ja kääntää sen vinoon tai muuten siirtää,
niin siinä vinossa osassa on tietysti eri pakopiste. Joten perspektiivi menee väkisinkin päin perspektiiviä.
(Eri asia on huomaako sitä tässä kukaan.. )
Toinen juttu liittyen tuohon Tietäväisen sähkövaloaiheeseen:
Jos lipputankojen varret ja räystään reunan häivyttäisi tuon räjähdyksen edestä mustaksi rosoviivaksi, välähdys näyttäisi kirkkaammalta.
-
Kyllä tuolla mainittiin tuon Näsineulan kaatuvan osan pakopisteistä.
Mutta tietenkin ajattelin sitä piirtäessäni, että se kaatuu suoraan sivulle suhteessa lukijaan silleen ovelasti. ;)