En nyt halua herättää mitään turhaa intoilua, saatan höpistä ihan omiani, mutta olisiko jossain voitu väittää, että Lone WOlf& Cubia oltaisiin julkaisemassa suomeksi?
Just just. Se oli varmasti se Samuraiteloittaja, josta olin mainintaa jossain ohisilmällä nähnyt. En sitten taas toisaalta ymmärrä miksei suoraan julkaista Lone Wolffia jos se on parempi. Vai onko?
Tämä Mangahan on vanha kuin mikä. Live-action leffatkin tehttiin jo 70-luvulla.
Vai onko?
Lone Wolfissa on se hyvä puoli, ettei albumeita (pois lukien ihan viimeiset) tarvitse lukea järjestyksessä. Toki siitä on hyötyä, mutta tarina polveilee niin paljon että osia voi lukea sekaisinkin. Tosin n. 20. kirjan jälkeen ei enää kannata lukea väärässä järjestyksessä, tarinan jännityselementit menevät muuten pieleen kun pääjuoni alkaa lähestyä loppuaan.
Minusta suunnilleen 10. albumin kohdalla järjestyksellä on jo väliä. Aikaisemmissa albumeissa juonta selvennetään sen verran epäkronologisessa järjestyksessä, että niiden lukujärjestyksellä ei välttämättä ole kauheasti väliä vaikkakin nekin kannattaa lukea järjestyksessä ja mieluiten ainakin osa pari kertaa.
Ainakin muistaakseni jännitys tiivistyy jo kymmenenennen albumin kohdalla. Tietenkään kaikki tarinat eivät vie tarinaa suoraan eteenpäin mutta osittain sen takia toimivat hyvin itsekseenkin.
Sekä manga että leffat tehtiin 70-luvun alussa. Mielestäni ainakaan sarjakuva ei ole vanhentunut mihinkään. Ainakin ekassa leffassa veren suihkuaminen on välillä vedetty hieman överiksi.
Tämä sitten kanssa suomeksi, kun muutkin merkittävät mangat ovat.
Frank Miller ja Hugo Pratt-vainaa sanoivat että parasta mitä Japanista on tullut.
Kyllä! Ihme kun yksikään kustantamo ei ole vielä tähän tarttunut. Luulisi äkkiseltään olevan aika takuuvarma hitti myös muidenkin kuin manga-fanien keskuudessa. Liekkö sitten kovinkin kalliit julkaisuoikeudet vai pelottaako korkea ikäraja.
Tai yksinkertaisesti pelko siitä ettei kukaan ostaisi koska kaikilla hyvän päälle ymmärtävillä jo on tämä mestariteos kirjanhyllyssä, eikä lähes 30 osan uudelleenhankkiminen myös suomeksi välttämättä ole ajatus joka ilahduttaa keskivertolompakkoa ;D
Eiköhän tämä jossain vaiheessa tulla myös Suomessa julkaisemaan, sen verran merkittävä sarjakuvan klassikkoteos on kuitenkin kyseessä. Mukavampi olisi tietysti mieluummin ennemmin kuin myöhemmin.
Liekkö näitä hyvän päälle ymmärtäjiä kuitenkaan ihan niin paljon Suomenmaassa. Tuolla teorialla täällä ei juuri mitään hyvää kannattaisi julkaistakaan, kun fiksut ihmiset jo ovat opuksensa ehtineet hommata ulkomailta.
Toisaalta Lone Wolfin jenkkipainokset ovat niin viheliäisen miniatyyrikokoisia, ettei niitä juuri ole huvittanut ostaa/lukea. Jos suomipainos korjaisi tämän asian, niin menisi ostoslistalle heti.
Lone Wolf on ollut markkinoilla jo niin kauan että suurimmalla osalla faneja se jo luultavasti on hyllyssä. Näin ainakin varmaan moni kustantaja ajattelee. Kommenttini perustui lähinnä erään kustantajan kanssa käymääni keskusteluun kyseisestä sarjasta.
Ja jos katsoo nk laatusajojen kuten Hiroshiman pojan, Akiran ja Gunmuun myyntilukuja on helppo todeta etteivät ne koreile ”Suomi lukee”-listan kärjessä. Valitettavasti. Joten nämä mainitsemasi anikistit ja texwillerin lukijat käyttävät rahansa juuri ankkoihin ja texwillereihin :P
Jos julkaisukoko olisi isompi, kannet Gooseki Kojiman piirtämiä, taide peilaamaton ja julkaisuvauhti ja hinta sopivia niin voisin ostaa suomeksi vaikka omistankin jo jenkkijulkaisun.
Dark Horse aikoo julkaista sarjasta noin viisi kertaa seitsemän tuuman kokoisen omnibuslaitoksen. Eli mitä tuosta tulee senteissä, jotain 12x18?
Dark Horse aikoo julkaista sarjasta noin viisi kertaa seitsemän tuuman kokoisen omnibuslaitoksen.Ilmankos ovat päästäneet painokset loppuman monesta tuon aiemman osasta.
Englanninkielinen laitos on huono.Aika jyrkkää tekstiä.
Kohdeyleisö vanhenee myös. Entiset 12-vuotiaat voisivat ostaa Lone Wolfia.
Oma käsitys on se, että ne jotka ovat olleet tästä todella kiinnostuneita, ovat jo sen lukeneet.
Pitäisikin jossain vaiheessa lukaista uudelleen ja katsoa onko mieli muuttunut vuosien varrella.
Minulla on vieläkin hämärä muistikuva siitä, kuinka hinnat nousivat sarjan loppupäätä kohden valuuttakurssien vaihteluita seuraten. Muistelen pikkupokkareiden olleen loppuvaiheilla siinä 70 markan tuntumassa normipokkareiden noustessa satasen päälle.
No ei se englanninkielinen nyt niin huono ole, vaikka olinkin eilen vähän jyrkällä päällä, parantamisen varaa on kyllä reippaasti, eikä uusi versio hirveän paljon lupaavammalta vaikuta.Seurattiinko tuossa kuitenkin aluperäisen tekstiä?
Kielessä oli lisäksi karkeuksia, jotka eivät oikein sopineet muinaiseen Japaniin, mielestäni. Niiden kanssa voisi olla tarkempi.
tuota vanhaa minikokoista jenkkiversiota nyt lukenut apinakaan.Toisin kuin Antonio Jerrmanni väittää kyllä tuo kelpaa apinalle (arvaapa mikä meitsi on kiinalaisesa horoskoopissa?)
Kun arvostelin tällä viikolla Conan barbaaria, vahdin ekan tarinan kohdalla käännöstä, jossa Asko Alanen oli suomentanut onnistuneesti kun Conan puhui alkukielellä flirttailusta ja minuuteista. Eivät sopineet muinaisen barbaarin suuhun, joten käännöksessä puhuttiin lepertelystä ja kelpo tovista.Eli vertailit siis alukielisiin strippeihin -hyvä homma.
Japanilaisilla menneen ajan samurailla taas oli takuulla omatkin karkeutensa, mutta LW&C:n englanninnoksessa ne olivat modernin amerikanenglannin karkeuksia.Vertasitko alkukielisiin tarinoihin?
Japanilaisilla menneen ajan samurailla taas oli takuulla omatkin karkeutensa, mutta LW&C:n englanninnoksessa ne olivat modernin amerikanenglannin karkeuksia.Tämä on kyllä aika yli ylimitoitettu negatiivinen kritiikki. En nyt lähde laskemaan, mutta itse väittäisin, että suurin osa 28:sta 300-sivuisesta pokkarista on täysin ilman mitään karkeuksia.
Lone Wolf and Cubin loppu on niin eeppinen, että en kiljunut hurmiossa saadessani kuulla, että sarjakuvalle on 2000-luvulla tehty Japanissa jatkoa, jota Dark Horse on nyt alkanut julkaista englanniksi.
Mutta jatko-osan käsikirjoittaja on sentään alkuperäisen LW&C:n luoja Kazuo Koike, joten päätin antaa New Lone Wolf and Cubille mahdollisuuden. Vuonna 2000 kuolleen Goseki Kojiman on korvannut piirtäjänä Hideki Mori.
Ykkösosan perusteella tuntuu siltä, että onhan tämä jatko hyvinkin lukemisen arvoinen. Ei varmastikaan yhtä hyvä kuin alkuperäinen parhaimmillaan, mutta ei kaiken tarvitse olla maailman parasta. Eihän se alkuperäinenkään aina ollut parhaimmillaan, vaan usein laahasi ja toisti itseään.
New Lone Wolf and Cubin tarina alkaa suoraan siitä mihin LW&C päättyi.
Hideki Mori on huikean hyvä piirtäjä. Tykkäsin tosin Kazuo Koiken tyylittelystä enemmän, mutta turha purnata, kun sandaaleihin on astunut näin taitava työn jatkaja.
Mutta kyllä ne japanilaiset ovat erikoisia. Pystysuunnassa kahtia halkaistun teinitytön vartalon erotisointi menee hiukan yli tai ali jopa minun mielihyväkeskuksestani, niin ennakkoluuloton kuin se muuten onkin...
(Alkuperäisessä LW&C:ssä kuten myös Samurai Executionerissa samantapaisia ajatuksia on herättänyt se, että raiskauksia kuvataan niin usein ja melko eksploitatiiviseen sävyyn. Toki ne raiskaajat myöhemmin usein tapetaan. Panen tämän kulttuurieron piikkiin).
Ai niin, tämä on sitten peilaamaton! Vaikka en todellakaan ole mikään manga-harrastaja, olen jo tullut siihen tulokseen, että käännösversioissakin ainoa oikea tapa olisi oikealta vasemmalle -lukusuunnan säilyttäminen. Peilattujen kuvien vasenkätinen maailma käy välillä hermoille.
jos kerta tarinakin on kohtuullinen, niin pakkohan tuo on itsekin hankkia.
Joo, kyllä se tarinapuoli on kohtuullista. Ei oivallisen hyvää, tai ainakaan ykkösosa ei noussut lähellekään samaa tasoa kuin ne henkilökohtaiset suosikkiepisodini alkuperäisessä tarinassa. Mutta ei minulle hetkeäkään tullut tunnetta, että tämä on arveluttavaa rip-offausta.
Dotanuki laulaa ja Japanin valtaeliitti punoo katalia juonia. Teemat siis ovat hyvin samanlaisia kuin alkuperäisessäkin LW&C:ssä.
Itse vetäisin aikoinani tuon alkuperäisen Lone Wolf and Cubin yhtä soittoa viikon sisällä.
Esteeksi muodostui hinta ja dark horsen pikkuinen formaatti.