Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Manga ja anime => : bgt 09.01.2005 klo 00:13:23
-
Turun Animeseuran kautta sain tämmöistä infoa:
"Pelaaja-lehteä julkaiseva kustannusosakeyhtiö H-Town Oy aloittaa
julkaisemaan ensimmäisenä suomalaisena lehtitalona vain japanilaiseen
pop-kulttuuriin keskittyvää aikakausilehteä, Animea. Animen sisältö
koostuu animea ja mangaa ympäröivästä kulttuurista, sekä ilmiöistä sen
ympärillä. Aiheita käsitellään suomalaisen kuluttajan näkökulmasta ja
niissä pyritään korostamaan suomalaisen anime-yhteisön mielenkiinnon
painopisteitä noudattaen hyvää lehtimiestapaa ja kunnioittaen
suomalaisen anime- ja mangaharrastuksen arvoketjun avainlenkkejä.
Anime pitää sisällään arvosteluita, ennakoita, ohjeita ja katsauksia
japanilaisen pop-kulttuurin eri osa-alueisiin, joista tärkeimpinä
mainittakoon anime-elokuvat ja -sarjat, manga-sarjakuvat, sekä
japanilaishenkiset tietokone- ja konsolipelit. Lisäksi lehdessä
käsitellään suomalaista harrastusta ja harrastajia, sekä eri
harrastusten osa-alueita, kuten esimerkiksi cosplay-pukuilua ja
suomalaista mangatyylistä sarjakuvaa.
Anime on saatavissa hyvin varustetuista Lehtipisteistä. Anime ilmestyy
kahdeksan kertaa vuodessa ja sen irtonumerohinta on 3,95 euroa.
Lisää tietoja antaa tarvittaessa kustannusjohtaja Petteri Moisio,
petteri@animelehti.fi tai puh. 040 7051380 (arkisin klo 10-14).
Markkinointiin ja ilmoittamiseen liittyvissä asioissa voi kääntyä
markkinointijohtaja Harri Mannisen puoleen, harri@animelehti.fi."
-
Niih, pitääsikös tän jo olla kipareilla? ???
...tahtoo paremman kuvan mitä tämä sisältää...
-
Niih, pitääsikös tän jo olla kipareilla? ???
...tahtoo paremman kuvan mitä tämä sisältää...
Tulee 31.1.
www.animelehti.fi
http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=400 (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=400)
-
Onko tällä nyt sitten paremmat edellytykset eloon jäämisessä kuin Jysäyksellä...? Manga kai myy nykyään järjettömästi, tilanne lienee erilainen, mutta silti...? ???
-
Mutta tässähän ei siis kai ole sarjakuvia? Juttuja vain...
-
Mutta tässähän ei siis kai ole sarjakuvia? Juttuja vain...
Kyse on varmaankin ihan asia-artikkelilehdestä tyyliin Pelaaja, Hohto, Mikrobitti, Sarjainfo jne.
Veikkaan/pelkään lyhyttä ikää. Tai sitten porukka on tosiaan kiinnostuneita tietämään myös siitä kuka niitä mangoja ja animeita tekee. Toivottavasti.
Timo
-
Kyse on varmaankin ihan asia-artikkelilehdestä tyyliin Pelaaja, Hohto, Mikrobitti, Sarjainfo jne.
Veikkaan/pelkään lyhyttä ikää. Tai sitten porukka on tosiaan kiinnostuneita tietämään myös siitä kuka niitä mangoja ja animeita tekee. Toivottavasti.
Timo
Minäkin vähän epäilen miten mahtaa lehti menestyä. Toisaalta ainakin harrastajien keskuudessa kiinnostus vaikuttaa suurelta. Tiedä sitten miten iskee "suureen yleisöön." Ensimmäinen numero täytynee ainakin ostaa että näkee mitä lehti pitää sisällään.
-
En ole ko. lehden kohderyhmää, mutta mielestäni on erittäin positiivista, että harrastajat jaksavat puurtaa ja yrittää ja tekevät lehteä siitä aiheesta mikä heitä itseään kiinnostaa. Tämän manga/anime-lehden lisäksi mieleen tulee heti esim. Tähtivaeltaja. Toisaalta, kuinkahan kauan kaverit jaksavat puurtaa, jos vastaanotto on yhtä heikko kuin Jysäyksellä... Yrittäjiä kuitenkin aina kaivataan, joten toivottavasti Suomen manga/anime-skene ottaa uuden tulokkaan innolla vastaan.
-
Jaa-a. Kyllähän anime ja manga kiinnostaa, mutta kun lehden sisällöstä ei mitään tarkkaa tietoa, paha sanoa...
Pitänee ainakin ensimmäinen numero käydä noukkimassa hyllystä, jos vaikka olisi ihan kelpo luettavaa.
-
Lenden päätoimittajaa haastateltiin Huomenta Suomessa eilen ja hän vaikutti ihan fiksulta. Sain sellaisen kuvan, että japania aiotaan käsitellä monipuolisesti eikä vain uusinta tissianimea esittelyä ja vanhojen klassikoiden uudestaanlämmittelyä.
Sellaista lehteä toivoisin kuin Pelit lehteä. Vaikka en pelaa säännöllisesti (tätä kun kirjoitan niin sisko heitti uusimman lehden syliin ;D)niin luen lehteä aina mielenkiinnolla. Toivottavast siitä ei tule liikaan tähtivaeltaja tyylinen. Se on niin sisäänlämpiävä ja sisäsiittoinen. Muutaman kerran kun olen sitä lukenut on jäänyt outo huijattu fiilis.
-
Tarkennus. Huomenta Suomessa esiintyivät edustavina Pelaaja-lehden päätoimittaja Thomas Puha ja Anime-lehden toimittaja Mauno Joukamaa. Anime-lehden päätoimittajaa ei luojan kiitos paikalle tarvittu pelottamaan aamutuimaan katsojia, sillä hänellä oli ohjelmassaan Radion ykköskanavan kulttuuritoimitus ja siellä pitkälle venynyt haastattelu, josta aikanaan kelpuutetaan ehkä 2% yleisön kuultavaksi, ja siinäkin on ihan liikaa.
-
Anime-lehden päätoimittajaa ei luojan kiitos paikalle tarvittu pelottamaan aamutuimaan katsojia, sillä hänellä oli ohjelmassaan Radion ykköskanavan kulttuuritoimitus ja siellä pitkälle venynyt haastattelu, josta aikanaan kelpuutetaan ehkä 2% yleisön kuultavaksi, ja siinäkin on ihan liikaa.
Kiinnostava kuvaus henkilöstä, josta muuten en tiedä yhtään mitään. ???
-
Ääh.
http://forums.animeunioni.org/viewtopic.php?t=1690
-
...totanoin... ;D ;D ;D
Ok, Jari, sinä sitten varmaan kerrot meille kuinka paljon sarjakuvaa tuossa lehdessä tulee ilmestymään...?
-
Ok, Jari, sinä sitten varmaan kerrot meille kuinka paljon sarjakuvaa tuossa lehdessä tulee ilmestymään...?
Kiitos, tätä juuri olisin halunnut välttää, etukäteisvastauksia kymmeniin kysymyksiin, joihin kaikkiin saisi vastauksen menemällä lehtipisteeseen ja selaamalla julkaisun läpi...
Mutta sarjakuvafoorumilla kysymys on aiheellinen. Lehdessä on mukana muutama sivullinen suomalaista sarjakuvaa per numero. Anime-lehti ei ole varsinaisesti sarjakuvalehti. Mutta jos siinä sivussa, vuoden mittaan, tulee julkaistuksi nelisenkymmentä sivua suomalaisten tekijöiden värillistä sarjakuvaa, se on vain bonusta.
Muilla foorumeilla on esitetty tukku ideoita, ehdotuksia ja toivomuksia, jotka itseänikin yllättäen on otettu jo huomioon suunnitteluvaiheessa. Jos kaikki toivomukset eivät toteudu, ja koskaanhan kaikki ei toteudu, sille on olemassa ns. Hyvä Syy. Ensimmäisen numeron sisältöön ei voi enää vaikuttaa muu kuin tulipalo kirjapainossa. Kritiikkiä ja palautetta otetaan ilolla vastaan kun lopputulos on lukijoiden käsissä.
-
Lehdessä on mukana muutama sivullinen suomalaista sarjakuvaa per numero. Anime-lehti ei ole varsinaisesti sarjakuvalehti. Mutta jos siinä sivussa, vuoden mittaan, tulee julkaistuksi nelisenkymmentä sivua suomalaisten tekijöiden värillistä sarjakuvaa, se on vain bonusta.
Kulttuuriteko! ;D
Ja eikun odottamaan eka numeroa...
-
Kun viime kesän Animeconin kävijämääriä katseli, niin ainakin sen perusteella Anime-lehdelle luulisi löytyvän kysyntää - Jyväskylään asti kun oli jaksanut matkata varmaan toistatuhatta anime- ja mangafania! Ja sen luulisi nyt olevan vain murto-osa alan harrastajista sekä muuten vain genrestä kiinnostuneista.
Ihan kokemuksesta voin myös sanoa, että vuosien mittaan nuo Tähtivaeltajan numerot, joissa on ollut laajoja anime- tai manga-artikkeleja, ovat irtonumeropuolella olleet niitä parhaiten myyneitä lehtiä. Kysyntää on myös riittänyt pitkäksi aikaa, sillä uutta harrastajapolvea kasvaa koko ajan - oikeastaanhan määrät räjähtivät käsiin vasta 2000-luvun taitteessa. Niin, ja vastoin keskustelussa ilmitullutta väärinkäsitystä Tähtivaeltaja on todellisuudessa ulospäinlämpiävä ja ulossiittoinen julkaisu...
Toinen asia tietysti on, kuinka hyvin Anime-lehti onnistuu lukijansa tavoittamaan ja vakuuttamaan - sekä se, kuinka isoja levikkejä tässä lopulta haetaan, jotta kustantaminen nousisi kannattavan puolelle. Toivottavasti liikkeelle lähdetään kunnon pitkäjänteisellä asenteella, sillä mikäpä julkaisu tavoittaisi kaikki potentiaaliset lukijansa yhdellä tai nollalla numerolla...
Toivotan omalta osaltanikin Anime-lehdelle onnea ja menestystä - ja odotan ykkösnumeroa mielenkiinnolla!
-
Toinen asia tietysti on, kuinka hyvin Anime-lehti onnistuu lukijansa tavoittamaan ja vakuuttamaan - sekä se, kuinka isoja levikkejä tässä lopulta haetaan, jotta kustantaminen nousisi kannattavan puolelle. Toivottavasti liikkeelle lähdetään kunnon pitkäjänteisellä asenteella, sillä mikäpä julkaisu tavoittaisi kaikki potentiaaliset lukijansa yhdellä tai nollalla numerolla...
Varmasti yhtä tärkeätä on tavoittaa lehden ilmoittajat. Toivottavasti elokuvapuolelta irtoaa rahaa vielä yhden leffalehden mainoksiin. Pelkillä irtonumero- tai tilausmaksuilla ei "oikeaa lehteä" ihan taideta tehdä. Pidetään peukkuja.
-
Ensimmäinen Anime-lehti on nyt lukaistu läpi. Ensivaikutelma on hyvä: Kansi on tyylikäs ja selkeä. Välittömästi seuraava vaikutelma on ikävämpi: Paperi on ohutta. Sisäsivuilla se ei hirveästi haittaa, mutta kansi on samaa tavaraa. Sisäkannen mainos kuultaa ikävästi läpi. Anime ei tule erottumaan edukseen kiiltäväkantisten julkaisujen rinnalla.
Lisäksi tuli juuri mieleeni, että jos Anime on lehtipisteen hyllyssä siten, että sen edessä on muita lehtiä, niin kannesta taitaa näkyä korkeintaan ylin kolmannes. Kannen suurin houkutin heti itse nimen jälkeen, teksti "Neon Genesis Evangelion" ("Hei, eix toi oo se sarja joka just alko Subbarilla?") jää piiloon. Tekstin sijoittaminen siihen vasemman ylänurkan valkoiselle alueelle olisi ehkä myös auttanut häivyttämään kääntöpuolen painojälkeä.
Tekstisisältö on aivan mainiota. Joitain oikeinkirjoitus-, tyyli- ja editointikömmähdyksiä löysin, mutta en niitä ryhdy nyt listaamaan (ellei erikseen pyydetä...). Juttuvalikoima on varsin monipuolinen. Peliarvosteluja ja cosplay/askartelujuttua en vaivautunut lukemaan, mutta kuulun todennäköisesti vähemmistöön. Tietenkin erikseen on kehaistava päätoimittaja Lehtisen tekstejä, joita on ilo lukea, vaikka aihe olisikin jotain vähemmän kiinnostavaa, tai suorastaan epämiellyttävää. "Limaista ja näyttää kissan oksennukselta", todellakin.
Lehden neljä sarjakuvasivua olisi ehkä kannattanut omistaa kokonaan toiselle nyt alkaneista tarinoista. Tai ainakin luulen, että ne molemmat alkoivat nyt. Essi Nopasen "Anipunime" lupailee jatkoa, mutta Aura Ijäksen... hmm, kissasarjakuva päättyy "Loppu"-tekstiin, ja kärsii kovasti in medias res -alusta. Sori Aura, mutta en todellakaan saanut juonen päästä kiinni. Asetelmassa on selvät "Potter"-vibat, mutta ottaen huomioon, että "Harry"-hahmon nimeä ei edes mainita, hän ei taidakaan olla sarjakuvan pääosassa, vaan Naru ja Rulla ovat. Onko taustatarinalla edes merkitystä, vai onko perusideana vain "kisuliinit söpöilevät"? "Anipunime" taas keskittyy ehkä liikaakin lähtöasetelman esittelemiseen, ja päähenkilöt jäävät pelkiksi hämärästi tutuiksi arkkityypeiksi. Pääkirjoituskin käsitteli animen ja mangan hahmojen kiehtovuutta, ja omien valloittavien (?) persoonallisuuksiensa esilletuomisessa Auran Naru ja Rulla onnistuvat kieltämättä paremmin.
Joka tapauksessa lehti näyttää ihan hyvältä. Taitto on tyylikästä ja mukana tuntuvat olevan kaikki oikeat mainostajat. Nyt vain pitää toivoa, että kansi onnistuu jotenkin vetämään huomion itseensä kaiken maailman videopelilehtien seasta.
-
Lehden neljä sarjakuvasivua olisi ehkä kannattanut omistaa kokonaan toiselle nyt alkaneista tarinoista. Tai ainakin luulen, että ne molemmat alkoivat nyt. Essi Nopasen "Anipunime" lupailee jatkoa, mutta Aura Ijäksen... hmm, kissasarjakuva päättyy "Loppu"-tekstiin, ja kärsii kovasti in medias res -alusta. Sori Aura, mutta en todellakaan saanut juonen päästä kiinni.
Juu, tein tuon sarjakuvan ilman kunnon ideaa ja aika nopealla aikataululla. Kaiken lisäksi 2 sivua on se kaikkein vaikein formaatti. :-\ Mistään sarjakuvien jatkosuunnitelmista minulla ei ole tietoa, mutta juttua tehdessä lähtökohta oli se, että juoni ei saa jäädä kesken sillä se ei välttämättä jatku. Hahmojen esittelyllekään ei oikein jäänyt tilaa... :P
Olin itsekin hieman huolissani tuosta (ainakin ensimmäisen lehden) paperista. Odotan, että saan lehden käpäliini....
-
Anime-lehti tuli ostettua ja onnittelut tekijöille. Todella laadukas lehti, hyviä artikkeleita, monipuolinen ja mukavalukuinen. Hyviä ja uusia juttua löytyi ihan aktiiviharrastajallekin.
Lehden löytäminen R-kioskilta oli pieni haaste. Ensin etsin optimistisesti elämäntapalehtien, elokuvalehtien tms. luota, mutta sitten vaisto vei lasten/teinien hyllylle, josta se löytyikin Barbie- ja Suosikki lehtien vierestä. En tiedä onko tuo ihan paras paikka, vaikka lehti nuorille enimmäkseen onkin suunnattu?
Itse olen viidakkorummun jo kaivanut kellarista tämän tapauksen vuoksi, sen verran hyvän vaikutuksen lehti teki. Uskon että tämä lehti löytää kohdeyleisönsä.
Mark0
-
Tänään tuli kanssa sen verran kioskilla poikettua että selasin lehden läpi päällisin puolin. Tuosta paperista on kritisoitu jo muuallakin. Ei se nyt tolkuttomaan huonoa ole, mutta joku kiiltäväpintainen toisi kummasti arvovaltaa lehdelle. Toki on ymmärrettävä että paperin laatu on kustannuskysymys. Graafisesti ulkoasu näytti äkkiä selaten tyylikkäältä. Täytyypä varmaan huomenna käydä ostamassa lehti ja lukaista oikein kunnolla läpi. Mutta hyvältä vaikutti jo näin aluksi.
-
En liity kehujien joukkoon. Päätän ottaa silkkihanskat pois kun kyse kuitenkin on oikean kustantamon julkaisemasta aikakauslehdestä (tai vastaavasta). Lähinnä siitä syystä että lehti ei tarjonnut minulle yhtään mitään vaikka olisin voinut kuulua jollain tasolla kohderyhmään. No lehti onkin ilmeisesti tarkoitettu juuri animeen tutustuneille ja väylänä tutustua animeen. Toivottavasti heitä riittää sen verran että lehti kannattaa. Juttujen taso ei oikein ollut samaa tasoa kuin Tonin mainitsemissa Tähtivaeltajan anime numeroissa. Lisäksi muutaman kummat lauserakenteet ja kirjoitusvirheet hyppäsivät silmään jopa minulle. Vähän lehden nimi kummastutti kun kuitenkin varsinaisesti lehti tuntuu käsittelevän japanilaista popkulttuuria. Kohtalainen osa lehteä toki itse animea. Sarjakuvista Aura Iljäksen uusintaversio FinnMangassa esitettystä tarinasta kahvivitsi muunnelmalla oli ihan hyvä vaikka eräs henkilö (lehden omistaja) jonka kanssa lehdestä puhuttiin oli joutunut tarkistamaan ettei kyseessä vain ollut ihan sama sarjakuva kuin FinnMangassa. Jollain tasolla pidin tästä kahvivitsi muunnelmastakin. Toinen sarjakuva taas ylipitkäksi venytetty vitsi joka ainakin minusta vaikutti ihan kertaluontoiselta. Erityisesti pisti silmään (tai oikeammin erityisesti minut käskettiin lukemaan tarkemmin) yksi arvostelu. Nimittäin StarOceanin arvostelu. Kyllä se oli aika mielenkiintoista luettavaa. Kahteen tai kolmeen kertaan sorruttiin siihen että "jos pitää genrestä pitää tästäkin pelistä varmaan. Jos taas ei pidä genrestä niin ei varmaan pidä tästä pelistä." Toinen mielenkiintoinen seikka ko arvostelussa oli tapa aloittaa arvostelu toteamalla että arvostelija on pelannut FF7:aa tsiljoona kertaa (tai jotain) ja on nyt päättänyt koittaa jotain muuta peliä. Arvostelua lukiessa tuli sellainen käsitys että arvostelija todellakin on pelannut elämänsä aikana VAIN Final Fantasy 7:ää. Nyt koittanut jotain muuta peliä ja kun se ei ollut Final Fantasy 7 niin sitten jatketaan Final Fantasy 7:n pelaamista. Samalla itse pelistä sanotaan lähinnä ympäripyöreitä juttuja.
Ihmetytti miksi valtaosa lehden sisällöstä oli arvosteluja ja arvosteluasteikko 3 - 4,5. Muita arvosanoja ei lehdessä näkynyt vaikka osa arvostellusta tavarasta olis sellaista s*nt** että jos ne ostamaan menisi niin v*t*tt*isi aivan hirveästi kun huomaa mihin roskaan on tuhlannut rahansa. Oli sitä sitten miten kova anime fani tahansa. Tosin juuri animesta innostuneelle taitaa mennä läpi ihan mikä tahansa. Mutta lukisin mielelläni muutakin kuin arvosteluja. Esimerkiksi Ranganorkin arvostelun sijasta olisin mielummin lukenut asiantuntevan artikkelin korealaisista online-roolipeleistä (Ihmetyttää kyllä miten korealainen online roolipeli edes sopii lehteen jonka nimi on anime). Eli enemmän ihan artikkeleita ja kolumneja saisi jatkossa julkaista.
Tällaisenaan lehti vaikuttaa minusta jonkin seuran tai järjestön jäsenlehdeltä. Sisältö on likimain samaa tasoa. Laajalevikkeiseksi lehdeksi on anime lehden toimituksella vielä pitkä matka. Rohkeampia arvosteluja, enemmän kolumneja ja artikkeleita ja oikolukija ja vanhemman kannet niin ehkä lehdellä on oikeasti mahdollisuus.
Taitto on hyvä. Osa jutuista oli ihan hyviä. Kirjoitusvirheet ja heikommat jutut vain erottuvat massasta kun lehdessä ei ollut mitään mitä oikeasti olisin tahtonut lukea. Toivon kyllä lehdelle onnea ja menestystä.
-
Vähän sellainen fanien tekemän lehden vaikutelma minullekin jäi. En silti osaa sanoa tekeekö se vaikutelmasta hyvän vai huonon. Periaatteessahan fanilehdet ovat ovat enemmän kuin ok. Vähän tuli vain sellainen fiilis, että saavatkohan kirjoittajat hommasta oikeat palkkiot vai tehdäänkö sitä ihan tekemisen riemusta?
Eiköhän tuo kumminkin löydä yleisönsä. Suomenniemellä pikku-otakujen vanhempien lompakko huutaa armoa jo nyt, mutta saa nähdä kuinka käy kunhan saadaan vielä muutama mangasarja kioskilevitykseen :)
Mulle tuollainen Japanin kulttuuriin laajasti painottuva lehti on juuri oikeanlainen. Eihän siitä puuttunut kuin kielenopetuspalsta (joka varmaan saadaan jo seuraavaan numeroon?). Peleistä tuokin 2 aukeamaa + mainokset oli mulle hiukka liikaa, sillä sitä puolta ei tule harrastettua. Parasta lehdessä oli 2 aukeaman NGE -kokonaisuus, mutta osa kiinnostavista artikkeleista on vielä lukemata. Kattelin ja luin oikeastaa lehden kannesta kanteen noin 45 minuutissa. Se on nopeammin kuin esim. Sarjainfon kanssa. Aika pientä silppua ja detaljia siinä oli. Mielenkiintoista kyllä, mutta itse pidän noin yleisesti pidemmistä jutuista. Mielenkiintoinen veto oli ottaa aika pieni fontti, niin että kuville jää paljon tilaa. Lopputuloksena katselulehden oloinen lukulehti.
Toivotan lehdelle menestyksekästä jatkoa. Eiköhän se linja, ulkoasu ja meininki tuosta vielä selkiydy "ihan oikeaksi lehdeksi".
-
Viikon verran olen ehtinyt lukea palautetta ja tämä on tulos:
80% kaikesta julkituodusta kritiikistä suuntautuu paperia kohtaan. Siihen ei ole odotettavissa muutoksia.
Loput 20%: Ykkösnumeron teemasta (Eva) on kirjoitettu liian lyhyesti ja liian paljon, liian yleispätevästi ja liiaksi tekijään keskittyen. Artikkelit ylipäätään ovat sopivan pituisia mutta liian lyhyitä. Muuten artikkelit ovat täysin mielenkiinnottomia ja täysin turhista aiheista, sekä erittäin mielenkiintoisia ja hauskaa luettavaa. Arvosteluja on liian vähän mutta aivan liian paljon. Sarjakuvat ovat hauskoja ja täysin yhdentekeviä. Anime-lehdeltä toivotaan että se esittelisi seikkaperäisesti ja syvällisesti kaikkea japanilaiseen kulttuuriin liittyvää klassikoista ja historiasta alkaen, eikä se kuitenkaan saisi kirjoittaa muusta kuin animesta. Lukijoiden mielestä cosplay-palsta karkoittaa lukijat ja tuo lukijoita lisää. Yleisesti ottaen lehti on täysi paksa ja suorastaan syy minkä vuoksi kannattaa elää. Asiasta ei kuitenkaan lukijoiden mielestä kannata huolestua, koska julkaisuilla on taipumus kehittyä ja löytää vähitellen oma linjansa, ja samalla lukijoiden mielestä ykkösnumeron perusteella kukaan ei tähän lätyskään enää ikinä tartu tikullakaan. Lopuksi kaikkein järein moite: anime- ja mangakulttuurin eri sävyjä esitellyt ykkösnumero sisältää liikaa jokaiselle jotakin.
Toivon, että lukijamme jaksavat tulevaisuudessakin purkaa sydäntään, sillä lukijoidemme toiveiden huomioon ottaminen on meille tärkeää. ;D
PS: Tiistaina 1.2.2005 noin klo 13.30 Yle-X:ssä lisää animepropagandaa.
-
Lehtipisteessä selailin minäkin. Aihepiiri ei kiinnosta, joten vain uteliaisuuttani vilkaisin. Tykkäsin kovasti paperivalinnasta, mutta mä olenkin sen suhteen kai vähän outo.
-
Jari, eikös tuo ole ihan normaalia palautetta? Ainakin minun kokemusteni mukaan näin on. Nykyaika on tosiaan yleisöjen sirpaloitumisen aikaa. Monet ihan tosissaan haluavat, että julkaisua/webbisivua tms. tehtäisiin juuri minulle, juuri minun makuni mukaan! Nuorempi yleisö ehkä tuohon syyllistyy vielä enemmän kuin vanhempi. Nuorethan ovat perinteisesti jyrkempiä ja konservatiivisempia kuin vanhat. Lieneekö kehityksen sitten saanut aikaan markkinamiesten illuusio ja myyntipuheet, jossa juuri yksilöllisyyttä, räätälöityvyyttä ja vaikuttamismahdollisuuksia on korostettu?! Myös palautekanavat ovat lisääntyneet ja niiden käytön ajatellaan helpottuneen. Narsistisessa kulttuurissa mielipidettä ei säätele niinkään arvostelun kohde, vaan se mitä mielipiteen ajatellaan kertovan lausujastaan.
Varsinaisella kulutuksella mitattu todellisuus ja lukijat ovat onneksi armollisempia kuin heidän antamansa palaute. Mieli muuttuu nopeasti ja on myös muokattavissa.
Nähdäkseni Anime -lehti tosiaan pyrkii palvelemaan hyvinkin laajaa yleisöä, koska mukana on sekä pelejä, sarjakuvaa että elokuvaa. Nykyään pitäisi ostajien mielestä erikoistua, mutta ketään ei kiinnosta se, että sellaisen erikoistuneen lehden yleisö ei riittäisi elättämään lehteä (kääntäen, kukaan ei olisi valmis rahoillaan maksamaan erikoistumisen hintaa). Mutta tosiaan, Anime on (nimestään huolimatta) valinnut "yleislinjan" ja sehän juuri tarkoittaa sitä että kaikkea on liikaa mutta kuitenkin liian vähän. Yksi ratkaisu, johon lehti näyttäisi kakkosnumpassa jo menevän, on teemanumerot. Ne pitäisi vain osata tehdä niin, että vakiyleisö ei kaikkoaisi ja teemasta kiinnostuneet lähtisivät mukaan. Tässä kaikessa on haastetta enemmän kuin kylliksi.
-
Tässä kaikessa on haastetta enemmän kuin kylliksi.
On.
Ja sitten ihan muuta: Esimerkiksi pedanttisiin asiavirheisiin puuttumista en pidä pahana. Ne korjataan, koska ne on kaikkein helpointa korjata. Ykkösnumerossa on mökellyksiä, jotka jatkossa hiotaan pois. Tekijän kannalta on ongelmallisinta sellainen palaute jossa todetaan että "eipä antanut mitään", eikä myöskään mainita yhtäkään esimerkkiä siitä, mitä lätyskässä olisi sitten pitänyt olla. Palkkaamme siis ajatustenlukijan.
-
PS: Tiistaina 1.2.2005 noin klo 13.30 Yle-X:ssä lisää animepropagandaa.
Mitä tuolla turistiin?
Anime-lehti on lupauksia herättävä. Pidemmän vuodatus on luettavissa Animeunionin foorumeilla. Sylki on nyt kuivaa, ei jaksa vaahdota. Seuraavan numeron teema-artikkeleita kyllä odotan. Siitä voinee jo vetää johtopäätöksiä, minkälaisia artikkeleita jatkossa on tulossa.
Lehtipisteissäkin lehteä on näkynyt. Yleisin paikka on ollut sarjakuvien joukossa lattianrajassa tai alimmalla rivillä. Yhdessä r-kioskissa (Lahden rautatieasema) se oli fiksusti sijoitettu Pokemonin, Digimonin ja Witchin kanssa samalle riville.
-
Mitä tuolla turistiin?
Ei mitään mitä et jo tietäisi. Toim.siht. Eturautti kertoi mistä on kysymys ja taas kerran tuli havaittua että natto- ja kissankorvajutut tuovat ylivoimaisesti eniten myönteistä mediahuomiota, mutta olihan se tietysti etukäteenkin selvää.
-
Annoin lehden äitimuorillekin (tykkää Ghiblistä) luettavaksi. Kauniita kuvia katseli kauan, mutta kun natto-artikkeli tuli ja sanoin, että ne ovat käyneitä soijapapuja, sivu kääntyi niin nopeasti, että meinasi revetä irti. Tästä kattavasta otannasta voidaan päätellä, että keski-ikäisten naisten joukossa natto tai siitä kertovat artikkelit eivät ole suosiossa. ;)
-
Tulipas ostettua ykkösnumero tänään ja selattua kannesta kanteen kertarysäkässä.
Varsin onnistunut debyyttinumero tuo oli. Informaatioähky meinasi tulla mutta tavaraa oli kuitenkin juuri sopivasti. (ja siltikin liina vähän :) )
Graafista ilmettä voisin vielä toistamiseen kehua. Eli taitolle erityiskiitokset. Kun tuota paperia näpristeli tuon läpiluvun verran niin taidan pyörtää puhietani jonkun verran. Ei tuo nyt lopulta niin huono ratkaisu olekaan. Hieman häiritsee että etukannen valkoisen läpi näkyy etusivun tekstiä.Toisaalta jos kannen paperin vaihtaisi parempaan niin pitäisi sisäsivujenkin paperilaatua vaihtaa. Tuosta natosta ei ihan tarkalleen selvinnyt mitä kaikkea ko. ruokalaji sisältää, mutta mielenkiinnon sekin artikkeli herätti. Eli pientä oikolukua kaipaisi että asiaan perehtymättömätkin tietävät mistä on kyse. Arvosteluissa ja muissa jutuissa triviaa ja taustoitusta olikin sitten kiitettävästi.
Kokonaisvaltaisesti jäi hyvin positiivinen mielikuva lehdestä. Tästä on hyvä lähteä.
-
keski-ikäisten naisten joukossa natto tai siitä kertovat artikkelit eivät ole suosiossa. ;)
Valaiskaapas tietämätöntä, että mitä natto tarkoittaa? Reaktioista päätellen jotakin hieman epäilyttävää tai vastenmielistä.
-
Valaiskaapas tietämätöntä, että mitä natto tarkoittaa? Reaktioista päätellen jotakin hieman epäilyttävää tai vastenmielistä.
http://www.gaia21.net/natto/natto.htm
-
http://www.gaia21.net/natto/natto.htm
Jaa. Minä kun luulin, että kyseessä on jokin vastenmielinen seksin harjoittamistapa tai ihmisen eritteisiin tms. liittyvä juttu ;D Mikä niissä soijapavuissa sitten niin kauheeta on, en tajua.
-
Jaa. Minä kun luulin, että kyseessä on jokin vastenmielinen seksin harjoittamistapa tai ihmisen eritteisiin tms. liittyvä juttu ;D Mikä niissä soijapavuissa sitten niin kauheeta on, en tajua.
En minäkään. Tuon anime-lehdessä olleen jutun luettuanui halusin välittömästi mennä jostain kaupasta ostamaan tuota. 8)
-
Jaa. Minä kun luulin, että kyseessä on jokin vastenmielinen seksin harjoittamistapa tai ihmisen eritteisiin tms. liittyvä juttu ;D Mikä niissä soijapavuissa sitten niin kauheeta on, en tajua.
Artikkelin mukaan natto haisee niin pahalle, että lehmät vähintään lentävät. :) En itse ole koskaan livenä nähnyt, eivätkä kuvitelmat käyneiden soijapapujen hajusta ja näöstä hirveästi intoa aiheuta.
-
Kokemuksesta voin sanoa, ettei se natto mitenkään suunnattoman herkullista ole. Haisee ja maistuu pahalle ja on vielä koostumukseltaan limainen. Ei se kuitenkaan mikään hapansilakka ole, joten liioittelu sen pahuudesta on turhaa. Japanilaisille se on sellainen ilon aihe tarjota nattoa ulkomaalaisille. Jos ei tykkää, niin japanilaisia naurattaa. Jos tykkää, niin saa selkääntaputtelua. Joka tapauksessa tulee (japanilaisille) hyvä mieli. Jotkut gaijinit ovat jopa tykänneetkin siitä.
Mutta jos haluatte kostaa japanilaisille, tarjotkaa heille turkinpippureita tai jotain muuta hyvin vahvaa salmiakkia. Oikeasti mikä tahansa salmiakki maistuu japanilaisen suussa pahalta, sillä heillä ei ole sellaista makua. Mutta kunnon turkinpippuri saa kyllä tyynet japanilaiset kieriskelemään tuskissaan. Takuuvarma sadistisen ilon aihe. Jaksaa naurattaa joka kerta.
-
Mutta jos haluatte kostaa japanilaisille, tarjotkaa heille turkinpippureita tai jotain muuta hyvin vahvaa salmiakkia. Oikeasti mikä tahansa salmiakki maistuu japanilaisen suussa pahalta, sillä heillä ei ole sellaista makua.
Joskus lukioaikoina koulussamme oli vaihto-oppilaspoika Uudesta-Seelannista, ja tarjosimme sitten kerran hänelle jotakin ihan perussalmiakkia (ei kovin vahvaa), kun hän halusi välttämättä tietää, että mitä me kaikki oikein mussutettiin. Niinhän siinä kävi, että salmiakit lensi suusta suoraan roskikseen kirousten saattelemana ;)
Juu, nyt taidetaan olla jo liian kaukana alkuperäisestä aiheesta... :P
-
En sitten sano paperista mitään. Mutta pitääkö lehden olla ihan NÄIN "Comoa..."
Ei ole ihan minun juttujani tämä Anime, nauroin väärissä paikoissa, mutta kun asiantuntevan tahon mukaan kuulemma olen "mangavihaaja" niin ei siitäkään sen enempää. Emmää vaan tajuu...
Tyylillistä yhtenäistämistä ja oikolukua tarvitaan aina. Kun on kaksi taittajaa niin kannattaa sijoittaa vielä yhteen oikolukijaankin.
-
Viikon verran olen ehtinyt lukea palautetta ja tämä on tulos:
80% kaikesta julkituodusta kritiikistä suuntautuu paperia kohtaan. Siihen ei ole odotettavissa muutoksia.
Loput 20%: Ykkösnumeron teemasta (Eva) on kirjoitettu liian lyhyesti ja liian paljon, liian yleispätevästi ja liiaksi tekijään keskittyen. Artikkelit ylipäätään ovat sopivan pituisia mutta liian lyhyitä. Muuten artikkelit ovat täysin mielenkiinnottomia ja täysin turhista aiheista, sekä erittäin mielenkiintoisia ja hauskaa luettavaa. Arvosteluja on liian vähän mutta aivan liian paljon. Sarjakuvat ovat hauskoja ja täysin yhdentekeviä. Anime-lehdeltä toivotaan että se esittelisi seikkaperäisesti ja syvällisesti kaikkea japanilaiseen kulttuuriin liittyvää klassikoista ja historiasta alkaen, eikä se kuitenkaan saisi kirjoittaa muusta kuin animesta. Lukijoiden mielestä cosplay-palsta karkoittaa lukijat ja tuo lukijoita lisää. Yleisesti ottaen lehti on täysi paksa ja suorastaan syy minkä vuoksi kannattaa elää. Asiasta ei kuitenkaan lukijoiden mielestä kannata huolestua, koska julkaisuilla on taipumus kehittyä ja löytää vähitellen oma linjansa, ja samalla lukijoiden mielestä ykkösnumeron perusteella kukaan ei tähän lätyskään enää ikinä tartu tikullakaan. Lopuksi kaikkein järein moite: anime- ja mangakulttuurin eri sävyjä esitellyt ykkösnumero sisältää liikaa jokaiselle jotakin.
Toivon, että lukijamme jaksavat tulevaisuudessakin purkaa sydäntään, sillä lukijoidemme toiveiden huomioon ottaminen on meille tärkeää. ;D
PS: Tiistaina 1.2.2005 noin klo 13.30 Yle-X:ssä lisää animepropagandaa.
Erinomainen tiivistys Jari! :) Unohtui mainita että voisi olla lisää Hayao Miyazakin yksinoikeushaastatteluja, ainakin joka toisessa numerossa?
Lehti varmaan löytää muotonsa kuluvan vuoden aikana ja toivottavasti ennen sitä myös yleisönsä. Ainakin lähipiirini on ollut yllättävän positiivista. Tsemppiä vaan, hieno homma.
Marko
-
Emmää vaan tajuu...
Tiedetään, mutta ehkei sitä pitäisi ihan näin usein korostaa.
Itse tilasin lehden. Ensimmäisessä numerossa oli jotakuinkin sellainen sisältö kuin olin ennalta arvellutkin, eli perusasioita käytiin läpi (suomijulkaisut, Evangelion). Siitä on hyvä jatkaa...
-
Erinomainen tiivistys Jari! :) Unohtui mainita että voisi olla lisää Hayao Miyazakin yksinoikeushaastatteluja, ainakin joka toisessa numerossa?
Mieleen muistuu Jonathan Clementsin lausuma, että vielä pari kolme vuotta sitten hän olisi kirjoittanut vaikka ilmaiseksi, mutta tänä päivänä hänen on pakko pyytää kovaa hintaa, koska muuten sana leviäisi ja kaikki olisivat ruinaamassa häneltä tekstiä.
Ainakin Helen McCarthy on tavannut Hayao-sedän omien sanojensa mukaan henk.koht. ja tuloksena oli kirja, jonka valitut kohdat murhaan vielä sopivassa tilaisuudessa.
-
En pitänyt Anime -lehden kuvien piirrostyylistä. ;)
-
Tiedetään, mutta ehkei sitä pitäisi ihan näin usein korostaa.
Itse tilasin lehden. Ensimmäisessä numerossa oli jotakuinkin sellainen sisältö kuin olin ennalta arvellutkin, eli perusasioita käytiin läpi (suomijulkaisut, Evangelion). Siitä on hyvä jatkaa...
Niin minäkin tilasin. Alkaakseni ymmärtää. Miyazakin ensiesittely Suomessa julkaistiin muuten Tähtivaeltajassa (http://www.tahtivaeltaja.com) 1/1998, jota on vielä saatavilla.
-
Selasin kyseistä lehteä vain ihan kaupassa, että ihan hyvältä tuo näytti.
Myös kaupoissa näkyi olevan jonkilainen Anime for Fangirls lehti, mikä oli hieman pelottava, jopa minulle.
Siinä oli enimmäkseen tyttöjen listauksia, kuka oli suosittu anime mies hahmoja jne.
Näköjään anime alkaa viimein saavuttamaan ihmisiä näin myös yleisesti täällä suomessa, mikä on ihan kiva, että tapaa uusia anime ihmisiä.
-
Lehden visuaalinen ilme on kiva. Värikäs, pirteä ja toimiva.
Arvosteluissa hämäsi, miten kaikki on vähintään kolmen tähden arvoista. Olisi kiva lukea välillä, että mikä on niin huonoa, ettei kannata rahojaan tuhlata. Ja toisaalta nykylinja vie arvosteluilta vakuuttavuutta. "Nää on niitä animehörhöjä, joille mikä tahansa Japaniin viittaavakin on pyhäinjäännös."
Ijäksen sarjakuva oli hieno, vaikka olikin uudelleenlämmitys. Viimeinen ruutu kuitenkin oikeutti sen olemassaolon. Olisi mellkein toiminut jopa yksinäänkin.
-
Tuntuu siltä, että sarjis on joka puolella leimattu uudelleenlämmitykseksi. :D Kyse ei ole ihan siitä, mutta myönnetään, että jutuista tulee liiankin samankaltaisia kun ideana on kysymyksiinsä vastauksia haluavat haahuilijat. Ongelmani tuon jutun kanssa on, ettei missään ole ollut tilaa pureutua juoneen syvemmin vaan koko homma on iloisina palasina ympäriinsä. :-\
-
Arvosteluissa hämäsi, miten kaikki on vähintään kolmen tähden arvoista. Olisi kiva lukea välillä, että mikä on niin huonoa, ettei kannata rahojaan tuhlata.
Kyllä minulle ainakin tuli selväksi ne arvostelut luettuani, että esim. DNAngeliin en sijoittaisi rahojani. En kuitenkaan hetkeäkään epäile, etteikö se olisi peruskivaa meininkiä kyseisestä genrestä tykkääville, joten ei se tähdityskään pielessä ollut. Makuasioita nämäkin kovasti ovat. Oma yhden tähden animeiden top5-listani esim. näyttää tältä:
Neon Genesis Evangelion
Witch Hunter Robin
Patlabor tv-sarja
Slayers-sarjat
Sentimental Journey
Mutta pahoin pelkään, että ainakin muutaman listassani mainitun sarjan haukkuminen minkä tahansa anime-aiheisen lehden ensimmäisessä numerossa olisi kyseiselle lehdelle totaalinen harakiri...
-
Minulla on semmoinen aavistus, että animelehdellä on muutenkin vähän epäkiitollinen tehtävä. Mitä anime on? Japanilaista animaatiota? Tämä sisältää siis tekniikan ja valtion. Vähän niinkuin bulgarialainen savianimaatio tai amerikkalainen näytelmäelokuva. Sisältää kaikki mahdolliset genret, kaikki mahdolliset ikä- ja kohderyhmät.
Jotta mikä sitten mahtaa olla se yleisön pienin yhteinen nimittäjä? Saman lehden jos pitäisi palvella ne 13-vuotiaat kissankorvatytöt, jotka katsovat ja kospleijaavat 13-vuotiaille tarkoitettu ihmissuhdeanimea, ne hieman vanhemmat pojat joiden mielestä Hellsingin Alucard on coolein hahmo ikinä ja ne täysi-ikäiset elokuvaharrastajat, joiden mielestä Miyazaki on eräs mestareista. Himpun verran vaikeaa, ja elintilaa tuskin kovinkaan monelle animelehdelle.
Seuraan lehden kehitystä puoliaktiivisesti, mutta eipä tullut sellaista "pakko tilata edes tuen vuoksi" tunnetta kuin Jysäyksen kohdalla. Olettaisin, että Tähtivaeltaja jatkossakin käsittelee niitä teoksia, jotka minua voisivat kiinnostaa.
-
Kannattaako muuten kyseinen lehti ostaa ? ;D
-
Kannattaako muuten kyseinen lehti ostaa ? ;D
Jos tykkää.
Annan sille kaksi ja puoli tähteä viidestä.
-
Tänään (24.2) HS kertoo kulttuurisivuillaan Anime-lehdestä: "Noin 12 000 kappaleen painos on loppunut kustantajalta ja joistakin lehtipisteistäkin. Se on hyvä suoritus uuden lehden ensimmäiseltä numerolta."
Onnittelut! Hieno suoritus! Anime oli todellinen jysäys!
-
Oho. Vaikka manga-anime-osasto aiheuttaa mulle henkilökohtaisesti lähinnä närästystä niin tää kuulostaa hienolta uutiselta. Tällaisia lehtiä ei koskaan ole liikaa. Onnea rutkasti. Pelkkää sarjakuvaa sisältävän erikoisnumeron kun teette/tekevät, niin ostan varmasti.
:-*
-
Animea ei ainakaan ole tarkoitettu minulle.
Odotin enemmän sellaisia "syväluotaavia" artikkeleita japanilaisesta pop kulttuurista. Lehdestä ei löytynyt edes mainintaa japanilaisesta pop musiikista. Tarkoitan tässä niitä söpöjä rokkibändejä, joissa jäsenillä on hervoton violetin värinen reuhka ja käsittämättömät sanoituksen vaikka laulavatkin englanniksi.
Voisin lukea tätä ihan huvikseni, vaikka lukemani ja katsomani mangat ja animet voi laskea yhden käden sormin.
Enemmän mangasta kiinnostuneet ns. aikuiset ystäväni ovatkin suhkot samaa mieltä kanssani. Anime on liian kevyttä kamaa jotta se kiinnostaisi muitakin kuin faniteinejä.
Pahin karkottaja tataa kuitenkin olla yltiö söpöily.
Paperi oli huonoa, mutta erittäin hyvät värit pelastivat ulkoasun.
Pidin enemmän Auran sarjakuvasta, mutta turhanpäiväsiä ne loppujen lopuksi olivat.
Mitäs minä kuitenkaan tässä jorisen jos lehti on noin hyvin saavuttanut ilmeisesti lukijakuntansa.
Itse vielä odottelen sitä mangaa, joka aiheuttaa sen WOW reaktion, sitä ennen onnea lehden kanssa. Olen hengessä mukana ;D
-
Lieköhän lehden osin sangen nuorekkaalta toimituskunnalta lopahtanut into, vai koskakohan vuoden toinen numero ilmestynee... :-\
-
Lieköhän lehden osin sangen nuorekkaalta toimituskunnalta lopahtanut into, vai koskakohan vuoden toinen numero ilmestynee... :-\
Ykkösnumeron mukaan seuraava numero ilmestyy maaliskuussa, jota on tähän mennessä kulunut huimat neljä päivää. En nyt vielä kiirehtisi tekemään mitään johtopäätöksiä...
-
Kyuu sanoi IRC:ssä, että 14.3. ilmestyisi seuraava numero.
-
Kyuu sanoi IRC:ssä, että 14.3. ilmestyisi seuraava numero.
Uusi Anime-lehti tippui omasta postilaatikostani jo tänään. Tällä kertaa tarjolla juttuja mm. Cosplaysta ja j-popista, oujee... Lehtisen Jarin pakina oli tosi surullinen, mutta onneksi mies oli kirjoittanut lehteen myös päteviä arvosteluja ja muutakin kivaa.
-
Huumorijutut eivät oikein naurattaneet, muuten oli oikeinkin hauska ja informatiivinen numero tämä kakkonen, ahkeran tutkailun arvoinen. Paatunut sarjakuvakaupppiaskin sai eräitä toveja (= Janssoneita) pähkäillä, mitä hittoa meinaa "pantsu-sevice"?
Auran sarjakuva oli hienosti piirretty, mutta sisältö jäi aukeamatta? Onko se juttu vain noin kuin se luetaan, vai onko siinä sisällä jotain myyttistä viittausta johonkin?
-
Meinasin ostaa kakkosnumeronkin, mutta siinä oli kannessa jotain semmosta kun: "only for girls" tai vastaavaa. Ni en sitten uskaltanut ostaa. Ties vaikka olisivat kassalla pakottaneet laittamaan lehden pois.
-
Meinasin ostaa kakkosnumeronkin, mutta siinä oli kannessa jotain semmosta kun: "only for girls" tai vastaavaa. Ni en sitten uskaltanut ostaa. Ties vaikka olisivat kassalla pakottaneet laittamaan lehden pois.
Nyt olet sekoittanut lehdet. Tuo jossa on "only for girls" tms. teksti on englanninkielinen julkaisu. Joku voi kertoa tarkemmin lehdestä.
VesaK: Pantsu (lue panties)-service taitaapi olla "fan servicen" alamuoto. ;) Yksi Chobits sarjan jakso olisi oiva esimerkki.
-
Najica Blitz Tactics olisi vielä parempi esimerkki pantsu-servicestä. ;D
-
Yeay! Uusi numero!
Lehden parasta antia oli Ijäksen sarjakuva, joka sai naurattamaan, etenkin kun Tulevaisuuden vaatteista oli ollut puhetta jo edelliselläkin kerralla. ;D
Kismittää, kun ei tiedä, kumpi on Naru ja kumpi Rulla. Nyt ei voi tarkemmin yhtä juttua ihmetellä kuin sanoa, että oudoksuttaa hiukan, kun toisen sivun toisessa ruudussa se ei-M-otsainen kertoo omaavansa paremman idean, mutta itse ideaa isännälle esittelee M-otsainen. Etenkään kun ei vaikuta kovin paljon siltäkään, että tuo M:tön olisi jotenkin pirullisena fiksumpana pistämässä tyhmempää (pikkusisarustaan/)kaveriaan suorittamaan itsetuhoisuuksia.
Mutta ehdottomasti lehden hinnan arvoinen sarjakuva. Taustalla jatkuva tarina saatu kohtalaisen hyvin sidottua pikkutarinaan.
Yleisesti lehti jatkoi linjaansa. Asiantuntevalle fanille mitään uutta tuskin oli tarjolla, mutta lehden palvelema tarkoitus on olla virallinen kanava niiden asioiden julkituomiseksi, joka fandomin sisällä liikkuu sisäpiiritietona. Uusille alan harrastajille ja itse harrastuksesta muuten kiinnostuneille varmasti hyvä lähde.
-
Auran sarjakuva oli hienosti piirretty, mutta sisältö jäi aukeamatta? Onko se juttu vain noin kuin se luetaan, vai onko siinä sisällä jotain myyttistä viittausta johonkin?
Ei siinä mitään kummempaa ole sisällä... pelkkä tuo vain. :) Vaan aihe taitaa sittenkin olla liian laaja tällaiseen kahden sivun juttuun? Koko homma kun on oikeastaan hieman isompi juoni, johon oli alunperin (tai vieläkin) isompia suunnitelmia. Vaan eipä Suomessa tällä hetkellä taitaisi sellaiselle edes olla julkaisukanavaa. ??? (Sitäpaitsi parempia "suomi-mangan" tekijöitä on niin paljon, jos sellainen kanava olisikin... :P Pitää mennä harjoittelemaan lisää. Ja lisää.)
-
Joo, tosta Anime-lehdestä sitä vaan, että idea on ihan kiva, kyllä anime ja manga kiinnostaa, mutta ei niin hirveesti mikään cosplay tai j-pop... Ja ne "mangat" joita siinä lehdessä on aina parin aukeaman verran... Ei oikein iske. Luulisi tilaa menevän johonkin kiinnostavampaan, kuin semitylsiin sarjakuviin. Kiinnostavampia sarjakuvia lehteen tai pienempään tilaan nykyiset sarjat, ei voi viedä aukeamaa...
-
Pidän kovasti tästä lehdestä, etenkin kun olen vielä aika uusi harrastaja enkä tiedä läheskään kaikkea animesta&mangasta~
Sarjikset ovat kivoja, etenkin kun niihin saa myöhemmin tarinoiden edetessä mahdollisesti lisää syvyyttä ^^
Uusimman numeron pakina oli hauska xD
Bwuahaa, esittelin tänään luokalle Animelehden kun piti tehdä esitelmä jostain lehdestä >XD
-
animelehti on hieno keksintö,munua kinostaa japanilainen sarjakuva ja kulturi ja musa varsinkin ;) ;)
-
Anime-lehti on jo aika välttämätön. Vai mitä?
-
Miyazaki-painotteinen numero oli oikea valinta. Jo yksin kansi on aika valloittava. Kakkosnumeron kansi oli sellainen, että sen tuskin tahtoi poimia mukaansa, joten kannen merkitystä ei pidä aliarvioida.
Joka tapauksessa selailemalla lehti näyttää kiinnostavammalta kuin edellisnumero. En ehdi lukea tuota vielä pariin päivään, mutta onpahan jotain odottamista.
-
Näin on :D
-
Siis onko lehtipisteissä nyt kolmas numero? Joo, näemmä on, siellähän tuo nettisivuilla komeilee. Miyazaki... Hoo. Kauppaan...
Ehkä tätä ketjua voisi käyttää palautteen antamiseen samaan tapaan kuin "keskustelua Jysäyksestä" -threadia tuolla Euro-sarjisten puolella?
Timo
-
Sattui silmäkulmaan paikallisella R:llä kissabussi joten lehti oli pakko poimia mukaan. Antoi ihan hyvän kokonaiskuvan aiheestaan, oli myös mielenkiintoista lukea Punaisen Sian analyysi.
Itse olen tosin saanut sellaisen mielikuvan ,että Miyazaki toimii tehdessään tarinoitaan paljolti alitajunnan turvin. (Kuten selittää esim. Henkien kätkemästä, ettei tiennyt miksi laittoi sateen peittämään maan ennenkuin junakohtaus oli tehty.) Täten tulkinnat letokoneesta ja animaatiostudiosta ym. ovat varmaankin oikeita, mutta tarinaa ei ole kerrottu noiden vertauskuvien saamiseksi filmille.
Toisaalta olen luullut hahmojen samankaltaisen ulkonäön eri elokuvissa johtuvan lähinnä tiukasta aikataulusta ja budjetista.
Ja Mangatuotannosta taitaa puuttua Model Graphics -lehteen tehdyt piirrokset ja kertomukset. (Vai onko ne kasattu tuohon Tiger in the mire -kirjaan?)
Muutoin ihan mukavaa luettavaa, vaikken pääkohderyhmään kuulukaan.
-
No nyt on sitten tämäkin luettu. Eikä muuten mennyt kauaa, kun sivuista edelleen suuri osa on pelkkiä kuvia. Pahimmillaan lehti on sivulla 40, jossa kolmannes sivua on annettu tekstille, sekin sivun ulkoreunalla, joten ei todellakaan tarvitse pelätä, että teksti jäisi keskitaitoksen alle piiloon. Tietysti lehden tulee olla tarpeeksi visuaalinen ja vaikutelman pirteä, raikas, avara jne. mutta kun tällainen vanha parta kaipaisi enemmän tekstiä. Erityisesti arvostelut kärsivät vähäisestä tilasta. Kun ei ole sanottavaa, arvostelu voi olla lyhyt ja useimmat arvostelut toimivat hyvin. Mutta kun ensin lukee mielenkiintoisen tekstin Porco Rossosta ja perään lyhyen Laputa-arvostelun, jossa kirjoittajan on täytynyt tiivistää sanottavansa siinä määrin tiukaksi, ettei sanottavaa ole juurikaan paperille jäänyt, ei voi olla miettimättä minkä verran arvostelut kärsivät tilanpuutteesta. Arvostelut ovat nimittäin sen verran rutiinikamaa, etteivät ne kannattele Anime-lehteä. Ja siinä on syvä isku lehdelle, jonka sisällöstä suuri osa on juuri arvosteluja, ottaen huomioon että kyseessä on koko arvostelulehtiformaatin kantavin osa. Siellä missä pitäisi olla vahvin, Anime-lehti on heikoin. Toivotaan, että kirjoittajat tottuvat käytettävissään olevaan tilaan, muutoin lehti tulee jatkossa vain selailtua pikaisesti arvostelujen kohdalta.
Jälleen on pakko valittaa tätä paperinlaatua; olisivatpa edes kannet kiiltäviä. Mutta jos tällä alle 4 euron hinnalla saadaan säännöllisesti ilmestyvä Anime-lehti, pitää olla vain tyytyväinen. Ja kantta pitää erikseen kehua, kuva on vallattoman hauska, etenkin elokuvan nähneille.
Miyazaki-teemanumero oli hyvä juttu, toisen numeron cosplay ja J-pop jättivät hieman kylmiksi. Silti oli hieman mahtipontista kirjoittaa kanteen Ghibli-filmografia, kun kyseinen filmografia on alle aukeaman mittainen pikajuoksu tuosta mahtavasta aineistosta. Luonnonsuojelua käsittelevä artikkeli ja Porco Rosso -analyysi olivat parasta antia ja siinä se anti sitten olikin, ellei pääkirjoitusta ja klassikkotittelin saanutta Hols-arvostelua lasketa. Minä en laske, pääkirjoitus on pakkopuuroa lehdessä kuin lehdessä ja Hols on sen verran kuriositeetti, että se olisi voinut saada vuoronsa milloin tahansa. Mielestäni olisi ollut perusteltua, jos edelleen kauppojen hyllyistä löytyvä Henkien kätkemä olisi päässyt tarkempaan syyniin. Nyt aloitteleva anime-harrastaja saa tietää, että kyllähän näitä löytyy ulkomailta ja elokuvien erikoisliikkeistä (jos selaa mainokset tarpeeksi hyvin), mutta veikkaanpa että useimmilla juttu jää siihen, eikä käännynnäisiä juuri saada. Jaa, ettei Anime-lehdellä ole missiota? No ellei ole, kustannusyhtiöllä on. Ja ellei kustannusyhtiön missio Anime-lehden suhteen onnistu, tässä sitä kohta surkutellaan ettei Suomessa "koskaan mitään kumminkaan ikinä tapahdu". Pallo on Anime-lehden toimituksella.
Lopuksi pitää huvittuneena todeta, että sivun 42 pakina on huvittava. Vaikken ole allnightereitä harjoittanut ymmärrän kyllä sen "Lopu jo s-tana!" -tunteen. Mutta miksi ihmeessä pakinan yhteydessä on nimimerkki Tekno-Kekko, peräti kahteen otteeseen? Onko nimimerkin käyttö tuossa pakinassa jokin sisäpiirin vitsi, sillä ei kai kenellekään voi enää olla epäselvää, kuka Tekno-Kekko on?
-
Jees, tulipahan nyt tuo uusin numero luettua. Lehdessä on sellainen perustavanlaatuinen ongelma, että Jari Lehtinen kirjoittaa yksinkertaisesti parempaa jälkeä kuin muut. Vaikkei Porco Rosso koskaan ollut suosikki-Miyazakejani, Lehtisen detaljirikkaassa käsittelyssä sitä alkaa miettiä aivan uudessa valossa, ja mieleen nousee kysymys: "Pitäisköhän se katsoa uudestaan?" Hols-elokuvan puolestaan näin joskus Rakkautta ja Anarkiaa -festareilla, enkä olisi koskaan arvannut sitä niin harvinaiseksi pätkäksi, ellei Lehtinen olisi asiaa paljastanut. Em. juttuihin verrattuina pelien/animesarjojen/mangojen arvostelut olivat melko tylsästi kirjoitettua kauraa, joskin Eurobeat-juttu oli ihan kiintoisa.
Ja sitten sarjakuvien kimppuun: lehden sarjikset olisivat mielestäni parempia, jos niiden muoto olisi vaikkapa Azumanga Daioh -tyylinen strippi. Nyt niiden kerronta on sen verran löysää, etteivät ne oikein iske nauruhermoon eivätkä paljon muuallekaan. Kyllähän nuo nyt ihan lukee, mutta silti.
Jep, se siitä.
-
Ja sitten sarjakuvien kimppuun: lehden sarjikset olisivat mielestäni parempia, jos niiden muoto olisi vaikkapa Azumanga Daioh -tyylinen strippi. Nyt niiden kerronta on sen verran löysää, etteivät ne oikein iske nauruhermoon eivätkä paljon muuallekaan.
Sarjakuvista on foorumeilla tullut itse asiassa huolestuttavan paljon palautetta miten ne ovat "turhia" tai "voisivat olla parempia". Osasyy on ihan puhtaasti siinä, että omalla kohdallani ei homma ole oikein lähtenyt käyntiin, kaksi sivua on tosi hankala formaatti. Essin sarjis on mielestäni lähtenyt paremmin käyntiin.
Ongelma onkin sitten siinä, etten ole ihan varma, miten sarjakuvan laatua voisi parantaa. Kaikkia ei tietenkään voi miellyttää (eikä onneksi pidäkään) mutta kaikki ideat ovat toki tervetulleita. Koska vasta kolme lehteä on ilmestynyt, on vielä aikaista sanoa juuta tai jaata siihen, miten homma tulee kehittymään, mutta jos sarjikset ovat liian löysiä olisi asialle syytä tehdä jotain. Rakentavaa kritiikkiä saa hyvin harvoin. :)
-
Osasyy on ihan puhtaasti siinä, että omalla kohdallani ei homma ole oikein lähtenyt käyntiin, kaksi sivua on tosi hankala formaatti.
Jos tarvitset ulkopuolista käsikirjoittajaa, niin voin kyllä ilmoittautua vapaaehtoiseksi, itselleni kun mangahenkisiä strippejä ei olisi mikään ongelma kirjoittaa.
Jees, mutta nyt katsomaan leffaa Signs... EDIT: ...joka oli muuten ihan sukka.
-
Sarjakuvista on foorumeilla tullut itse asiassa huolestuttavan paljon palautetta miten ne ovat "turhia" tai "voisivat olla parempia". Osasyy on ihan puhtaasti siinä, että omalla kohdallani ei homma ole oikein lähtenyt käyntiin, kaksi sivua on tosi hankala formaatti.
Eivät ne missään nimessä huonoja tai edes turhia ole, mutta yhteensä 4 sivua sarjakuvia on jonkinlainen outo niiaus Animerica-tyyppisten lehtien suuntaan. Äkkiseltään tulee mieleen kaksi vertailukohtaa Suomesta: MikroBitti ja sen sivun mittainen sarjakuva, sekä Pelit-lehti ja sen kokeellisesti sinne tänne silputtu sarjis, joka nyt on saanut seurakseen strippisarjiksen. Sivumäärään suhteuttamattakin 4 sivua on siis hämmästyttävän paljon.
Voisin kuvitella, että tällaisessa kahden sivun sarjiksessa huumorin jaksotus on tärkeää (vrt. esim. Takahashin Maison Ikkoku, jossa jaksotus toimii mainiosti lyhyissä pätkissä). Jos nyt katsotaan näitä Anime-lehden sarjiksia ja mietitään niiden jaksotuksia (jätän aivan tarkoituksella kaivamatta edelliset numerot ja käsittelen vain kolmosnumeroa), Anipunimessa on ajoitettu vitsi kummankin sivun viimeiseen ruutuun. Narulla muistuttaa Lassia ja Leeviä, vaikka jälkimmäinen onkin strippisarjakuva. Lassissa ja Leevissä nimittäin aina toisinaan rakennettiin huumoria pitkin matkaa, jolloin perinteinen "vitsi viimeiseen ruutuun" ei pätenyt. Narulla-sarjassa yritetään mielestäni samaa. Ongelmana on vain se, että Wattersonin kohdalla huumori oli formaatin vuoksi tiivistettyä ja se heitettiin heti kasvoille, kun Narulla-sarjassa on kokonaiset kaksi sivua aikaa sen rakenteluun, eikä vaikutelma ei ole sama.
Mielestäni kahteen sivuun pitäisi saada kaksi tai kolme huipentumaa, joiden tarkoitus on naurattaa, olipa yritys sitten miten kömpelö tahansa. Mielestäni Narulla-sarjan ilmeikkäät kissat jo itsessään sopivat tuollaisiin nauratusyrityksiin.
-
Ja Mangatuotannosta taitaa puuttua Model Graphics -lehteen tehdyt piirrokset ja kertomukset. (Vai onko ne kasattu tuohon Tiger in the mire -kirjaan?)
Joo, noita Model Graphix-lehden sarjiksia on koottu pariin kirjaan "Tiger in the mire" on joskus käännetty "Tigers in the mud" ja tuo toinen on ehkä sama kuin mulla oleva "Hayao Miyazaki's daydream note", joka sisältää mm. tuon Punainen sian sarjakuva version.
Tuo Tigers in the mud on aika mielenkiintoinen tapaus. Se perustuu II maailmansodan aikaisen saksalaisen tankkiässän muistelmiin ja on hyvinkin tarkka yksityiskohdissaan ja kiinnostava myös näkökulmansa vuoksi. Sarjakuvassa seurataan tankkiyksikön vaiheita ja tankkina tietty Tiger, siitä tuo nimi. Ja kaikki sotilaat on tietty kuvattu sioiksi. :) Harmi että kumpikin kirja on vain japaniksi, Tiikerikirjasta on tosin netissä fanikäännös.
Animelehdestä sen verran viel, että mainio lehti kaikenkaikkiaan. Miyazaki on kyllä jo tuttu, mutta silti yllätti tuon "Hols, auringon prinssi" leffan olemassaolo. Harmi jos sitä saa vain ranskaksi käännettynä, mut pianhan tuon varmaan opiskelee?
Marko
-
Jos tarvitset ulkopuolista käsikirjoittajaa, niin voin kyllä ilmoittautua vapaaehtoiseksi, itselleni kun mangahenkisiä strippejä ei olisi mikään ongelma kirjoittaa.
Kiitos tarjouksesta, mutta näiden hahmojen kanssa en oikein osaa ajatella ulkopuolista käsikirjoittajaa (tarina ja hahmot ovat Narullaa laajempia ja omassa päässäkin vielä kesken). Tuntuu siltä, että minun pitää ymmärtää ja korjata ongelma itse, saas nähdä onnistuuko. Jälleen, mielipiteet ovat enemmän kuin tervetulleita. :) Muuten en pidä lainkaan mahdottomana tehdä joskus sarjakuvaa jonkun muun käsiksestä.
Mielestäni kahteen sivuun pitäisi saada kaksi tai kolme huipentumaa, joiden tarkoitus on naurattaa, olipa yritys sitten miten kömpelö tahansa. Mielestäni Narulla-sarjan ilmeikkäät kissat jo itsessään sopivat tuollaisiin nauratusyrityksiin.
Kiitos, pidän tuon mielessä, kahteen sivuun mahtuu tosiaan enemmän kuin yksi vitsi.
-
Kiitos tarjouksesta, mutta näiden hahmojen kanssa en oikein osaa ajatella ulkopuolista käsikirjoittajaa (tarina ja hahmot ovat Narullaa laajempia ja omassa päässäkin vielä kesken). Tuntuu siltä, että minun pitää ymmärtää ja korjata ongelma itse, saas nähdä onnistuuko. Jälleen, mielipiteet ovat enemmän kuin tervetulleita. :) Muuten en pidä lainkaan mahdottomana tehdä joskus sarjakuvaa jonkun muun käsiksestä.
No joo, tarkoitinkin lähinnä, että jos olisit halunnut pitää hetken miettimistaukoa hahmoistasi, olisin voinut kässäröidä jotain muuta tilalle. Mutta kunhan saat sarjasi kunnolla käyntiin, niin kyllä siitä varmasti hyvä tulee. Kenties ensi jaksossa voisi kuitenkin jo keskittyä vähemmän hahmoesittelyihin ja enemmän mainitsemasi tarinan käynnistämiseen. "Kun olette kirjoittaneet kirjan, repikää siitä ensimmäinen luku pois, jotta lukija pääsee suoraan asiaan" joku opettaja sanoi muinoin, ja se on muuten aika hyvä neuvo kaikille tarinankertojille, joskin sarjiksentekijän voi olla vähän hankala noudattaa sitä...
-
"Kun olette kirjoittaneet kirjan, repikää siitä ensimmäinen luku pois, jotta lukija pääsee suoraan asiaan" joku opettaja sanoi muinoin, ja se on muuten aika hyvä neuvo kaikille tarinankertojille, joskin sarjiksentekijän voi olla vähän hankala noudattaa sitä...
Totta. Ehkä silloin, jos tekee jotain alpparia ihan omaa tahtia.... Mutta lehteen tehdessä hieman vaikeaa... itse tekisin ensimmäisen Narullan (jonka nimi ei ollut edes Narulla) uudestaan, mutta tässä vaiheessa vähän myöhäistä siihen. Täytyy vain yrittää keskittyä juoneen enemmän, ehkä voin jo uskoa, että lukijat pysyvät kärryillä vaikkei hahmoja niin enää esittelisikään? :)
-
Hahmoihin tuonee vain syvyyttä, kun niillä on olemassa jokin taustatarina, jota ei ole julkaistu. Tarina on tällöin kuitenkin konkreettinen, eli siihen viitatessa se ei muutu ajan myötä.
-
Osasyy on ihan puhtaasti siinä, että omalla kohdallani ei homma ole oikein lähtenyt käyntiin, kaksi sivua on tosi hankala formaatti. Essin sarjis on mielestäni lähtenyt paremmin käyntiin.
Eipä minullakaan tuo sarjakuvanpiirtäminen ole ollut kovin helppoa. :P Tuo kahden sivun värillinen formaatti on yllättävän hankalaa, koska olen tottunut tekemään joko yhden sivun juttuja tai sitten pidempiä tarinoita ihan mustavalkoisena. Alussa oli jotenkin hankalaa asennoitua lyhyempiin, parin sivun kokonaisuuksiin jossa täytyy olla myös jonkinlaista huumoria mukana. Aloitin Anipunimen piirtämisen nimenomaan Anime-lehteä varten enkä ehtinyt suunnitella sitä kunnolla ennen kuin täytyi jo piirtää jotakin ensimmäistä lehteä varten. Vasta nyt kolmen numeron jälkeen alan jo saamaan hieman tuntumaa siitä mihin haluan tarinan menevän, ja minkälaisia hahmot loppujenlopuksi ovat.
Noh, tuntuu kuitenkin siltä että osa rakastaa sarjaa, ja osa vihaa. Suurin osa sarjan vitseistä liittyykin tiiviisti Suomen animeharrastukseen ja miten itse koen joidenkin asioiden olevan sillä puolella. Palautetta ei koskaan voi saada liikaa, ehkä sarjakin siitä paranee kunhan ihmiset vain ilmaisevat mielipiteensä tarpeeksi. :)
-Essi Nopanen
-
Tuo kahden sivun värillinen formaatti on yllättävän hankalaa, koska olen tottunut tekemään joko yhden sivun juttuja tai sitten pidempiä tarinoita ihan mustavalkoisena.
Miten yhden sivun juttu on helpompi kuin kahden pienikokoisen sivun juttu?
Oli miten oli, sarjasi on jäänyt minulle täysin vieraaksi. En tiedä mitä siinä tapahtuu ja varsinkin kun en tiedä mitä siinä voisi tapahtua, on mahdotonta päästä kiinni. Eikö mangatuntijoillekin pitäisi esitellä hahmot ja ympäristö, ottaa heidät mukaan? On kun olisi bileissä joissa ei ole ketään tuttua.
-
Jos sisäpiirihuumori avautuisi muille, ei sitä kannattaisi ollenkaan tehdä, puhumattakaan otakuhuumorista.
Tuntenette muuten Deltafunktiotytön? ;D
http://deltafunktio.animeunioni.org/
-
Tuntenette muuten Deltafunktiotytön? ;D
http://deltafunktio.animeunioni.org/
Onko Tenshi No Narumon todella noin kammottava? Ei kai se Di GI Charatille sentään pärjää?
Huomasinkin tuossa juuri googlettaessani, että myös Tenshi No Narumon, eli I'm Gonna Be An Angel! on MYÖS Broccolin tuote, kirottu olkoon Broccoli!
-
Onko Tenshi No Narumon todella noin kammottava? Ei kai se Di GI Charatille sentään pärjää?
Hmm? Jos verrataan perus Di Gi Charatiin, Tennimon on noin miljoona kertaa ällömpi (ihana sana :)). Jos verrataan Di Charat Panyo Panyoon, päästään jo kertoimeen kymmenen. Mutta tuo propagandasivulla (http://deltafunktio.animeunioni.org/tennipromo/tennipromo.html) mainittu 27.2.2004 oli varsin kauhia ilta. Tennimon-kuvia oli liikkunut Otakutin webbisivuilla, mutta ei niistä saanut mitään käsitystä asian oikeasta laidasta. Illan jälkeen en olisi edes halunnut tietää asioiden oikeata laitaa vaan tietämättömyys tuntui ihan hyvältä jutulta. Pari iskulausetta:
Tennimon - sulattaa aivot talossa ja puutarhassa. Ja naapurissa. Ihan missä vaan.
No one can explain what the Tennimon is; you have to see it by yourself.
edit: Vaihdoin paremman sanan kuvaamaan sarjaa.
-
Eipä oo parempaakaan tekemistä tällä hetkellä, niin arvioinpa hiukan tarkemmin näitä Anime-lehden sarjiksia. Koska olen onnistunut jo lehden ykkösnumeron hukkaamaan, arviot perustuvat numeroiden 2 ja 3 jaksoihin.
Narulla:
Päähenkilöt: Tulevaisuus ja hänen kissansa sekä siskonsa
Päähenkilöiden elämäntehtävä: Kissat leikkivät, Tulevaisuuden tehtävä on puolestaan "vastata tänne löytävien kysymyksiin."
Mitä päähenkilöt jaksojen aikana tekevät: Kissat leikkivät, Tulevaisuus lukee kirjoja ja juttelee, sisko Menneisyys valittaa siisteydestä.
Tapahtumapaikat: Tulevaisuuden huone?
Juoni:Vaikea sanoa.
Vihjaukset myöhemmin tapahtuvista mielenkiintoisista asioista, jotka saavat lukijan pysymään koukussa tarinaan: Ei vielä juuri mitään.
Vahvuudet: Kissat ovat hauskoja.
Heikkoudet: Rytmi on vähän liian verkkainen huumorisarjaksi, mutta juonen vähyyden takia sarjaa on vaikea minään muunakaan vielä pitää.
Anipunime
Päähenkilöt: Pari agenttia ja näiden Suomen yhteyshenkilö Meganeko.
Päähenkilöiden elämäntehtävä: Soluttautua Suomen animepiireihin, muistaakseni.
Mitä päähenkilöt jaksojen aikana tekevät: Kävelevät, istuvat, juttelevat ja uusimmassa jaksossa jo yrittävät soluttautuakin.
Tapahtumapaikat: Animeconit, hahmojen kämpät, ulkonakin taisivat ensimmäisessä jaksossa olla.
Juoni: Otakuihin soluttautumista.
Vihjaukset myöhemmin tapahtuvista mielenkiintoisista asioista, jotka saavat lukijan pysymään koukussa tarinaan: Päähenkilöt eivät selvästikään täysin hahmota otaku-kulttuuria, joten herkullisia tilanteita voi syntyä.
Vahvuudet: Täsmähuumoria, sopii lehteen hyviin.
Heikkoudet: Jäykkyyttä hahmoissa ja rytmi hiukan hidas huumorisarjaksi. Myös tämä sarja voisi toimia paremmin Azumanga Daioh -tyylisinä strippeinä, jolloin yhdelle sivulle mahtuisi enemmänkin kuin yksi vitsi.
Jees, se siitä.
Tennimon - sulattaa aivot talossa ja puutarhassa. Ja naapurissa. Ihan missä vaan.
No one can explain what the Tennimon is; you have to see it by yourself.
Tennimonhan on aivan loistava, pitäisköhän katsoa se vielä neljännenkin kerran?
-
Sarjakuvista on foorumeilla tullut itse asiassa huolestuttavan paljon palautetta miten ne ovat "turhia" tai "voisivat olla parempia". Osasyy on ihan puhtaasti siinä, että omalla kohdallani ei homma ole oikein lähtenyt käyntiin, kaksi sivua on tosi hankala formaatti. Essin sarjis on mielestäni lähtenyt paremmin käyntiin.
Omasta mielestäni ongelma on siinä että on hyvin hankalaa tehdä toimivaa pitkää sarjakuvaa lehteen johon sarjakuvalle on tilaa aukeama per kuukausi.Juuri siitä syystä strippi-muoto toimisi paremmin.Vaikka tarina olisi kuinka hieno tahansa,moni ei välttämättä edes lue joka lehteä ja kokonaisuus jää tyhjäksi.
-
Tennimonhan on aivan loistava, pitäisköhän katsoa se vielä neljännenkin kerran?
Hee, paljonko sitä harmaata massaa on enää jäljellä pään sisällä? ;) Mutta semi-vakavasti puhuen Tennimon on sellainen sarja, jota joko rakastaa tai vihaa. Tai kuten joku konjakistakin on todennut: acquired taste.
-
Miten yhden sivun juttu on helpompi kuin kahden pienikokoisen sivun juttu?
Varmaan aika tekijäkohtaista, mutta yhteen sivuun saa jotenkin kompaktin vitsin, kahteen sivuun saman liian pitkitetyn tuntuisesti. Ei se välttämättä aina edes ole pitkitetty, mutta lukijasta epäilemättä helposti tuntuu siltä, sivumäärä kun roikkuu siinä stripin ja pitkän sarjakuvan välimaastossa... Silti olen henk koht melkein tyytyväinen kahteen sivuun, se antaa kuitenkin mahdollisuuden hieman isompiinkin kuviin. Yhteen sivuun joutuisi helposti tunkemaan.
Yhdyn Shinanain mielipiteeseen: palautetta ei koskaan voi saada liikaa. 8]
Mitään isoa tarinaa en Narullaan ajatellut. Tarkoitus olisi, että olisivat ihan yksittäisiä juttuja. (Itse hahmot ovat tosin osa isompaa kokonaisuutta, josta teen lisää tarinoita...joskus.) Täytyy muistaa palautteet ja yrittää seuraavaan jaksoon jotain vähemmän löysää. :)
-
Varmaan aika tekijäkohtaista, mutta yhteen sivuun saa jotenkin kompaktin vitsin, kahteen sivuun saman liian pitkitetyn tuntuisesti.
Kakkoslehden kissa pukeutuu kassiin -kohtauksessa itse asiassa on melkein kuin kaksi vitsiä. Ensimmäinen on kun kissalla on kassi päällä ja lukija tajuaa vitsin, toinen siinä kun kissan isäntä tajuaa vitsin ja reagoi siihen raivostumalla.
-
Kakkoslehden kissa pukeutuu kassiin -kohtauksessa itse asiassa on melkein kuin kaksi vitsiä.
...mikä taitaa kolmosnumerosta puuttua kokonaan... Tulisikohan siitä liian täyteen ahdettua, jos yrittäisi tunkea useamman vitsin tai vitsintapaisen tuohon kahteen sivuun?
-
Varmaan aika tekijäkohtaista, mutta yhteen sivuun saa jotenkin kompaktin vitsin, kahteen sivuun saman liian pitkitetyn tuntuisesti. Ei se välttämättä aina edes ole pitkitetty, mutta lukijasta epäilemättä helposti tuntuu siltä, sivumäärä kun roikkuu siinä stripin ja pitkän sarjakuvan välimaastossa...
Olen samaa mieltä Auran kanssa siitä että kahden sivun juttu jotenkin tuntuu pitkitetylle. Tosin kahteen sivuun pystyy kyllä paremmin piirtämään isompia kuvia ja ilmavampia ruutuja, mutta silti se jotenkin tuntuu idean liialta venyttämiseltä sen sijaan että koko jutun saisi siististi yhteen sivuun. Itse ehkä piirtäisin mielummin juuri semmoisia pienempiä strippejä joita jotkut ovat täällä ehdotelleetkin, mutta kyllä tuo kaksi sivuakin alkaa pikkuhiljaa sujumaan. Voisin kokeilla tuota ehdotusta tunkea useampi vitsi kahteen sivuun, jos se vaikka toimisi...
Ideana kuitenkin on että Anipunime olisi jotekin kokonainen, mutta toimisi silti yksittäisinä strippeinä. Juonta ehkä yritän pikkuhiljaa ujuttaa taustalle, mutta yksittäiset episodit tulevat silti olemaan se pääasia koska yritän tehdä sarjasta helpompaa luettavaa niillekin jotka eivät osta jokaista Animen numeroa.
Tennimon on kaiken pahan alku ja juuri. Niih.
-
Tulisikohan siitä liian täyteen ahdettua, jos yrittäisi tunkea useamman vitsin tai vitsintapaisen tuohon kahteen sivuun?
Ei ainakaan minun mielestäni, kun kerran sitä jo ehdotin :)
-
Tulisikohan siitä liian täyteen ahdettua, jos yrittäisi tunkea useamman vitsin tai vitsintapaisen tuohon kahteen sivuun?
Uskoisin, että se riippuu toteutuksesta. Jos esimerkiksi kaksi sivua täytettäsi yhden rivin stripeillä, olisi kokonaisuus selkeä ja täyteentunkematon, ja lisäksi sivuilla olisi monta vitsiä. Pidän Narulla-sarjakuvan hahmojen keskusteluista (en osaa sanoa, miksi erityisesti juuri keskusteluista, mutta pidän kuitenkin :D). Anna mennä, Aura. ;D
Anime-lehti on minulle erittäin mieluisaa luettavaa. Lehden avulla saan paljon uutta tietoa minua Pokémonin alkamisesta lähtien kiehtoneesta asiasta nimeltä anime :D. Ennen pidin paljonkin eräästä tietokonelehdestä, mutta nyt tuntuu jo siltä, että tiedän jo tarpeeksi ja loput löydän netistä ;). Anime-tietouttani sen sijaan yritän kasvattaa. Missasin Anime-lehden toisen numeron, mutta aion ostaa seuraavat numerot (nyt omistan siis vain osat yksi ja kolme). Toivottavasti lehden sisältö pysyy yhtä mielenkiintoisena kuin mitä se on nyt. ;D
-
Päätinpä herätellä tätä ketjua, onhan Animelehdestä juuri ilmestynyt viides numero eli homma on jo suunnilleen lähtenyt käyntiin.
Animelehden omalla foorumilla on varsinainen palauteketju joka numerosta, mutta kvaakkilaistenkin mielipiteitä olisi mukava kuulla. :)
-
Ihan turha lehti. Tosi otaku ei tota lehteä tarvii!
-
Muhahaha. Nyt kyllä repesin. Voisko joku potkia nää helvetin tosi otakut mun foorumilta?
-
Ei tota äskeistä kommenttia noin vakavasti tarvii ottaa. Mut ku oon nii pihi etten jaksa ostaa tai tilata koko lehtee vaikka siit oliskii jotai iloo. Tähäki asti pärjätty ilman
(kaikki löytyy netistä jo osaa ettii)
-
Mä oon niin tosikko.
Joo netistä kyl löytyy. Minusta toi lehti on kuitenki aika mainio juttu ja kateeks oikeen käy ku omista suosikkigenreistä ei ilmesty vastaavanlaisia julkaisuja.
Itse ostin Miyazaki-numeron mutten tähän hätään löydä sitä mistään joten pidättäydyn lehteä kommentoimasta.
-
Ihan turha lehti. Tosi otaku ei tota lehteä tarvii!
Jassoo. Kyllä ainakin minussa esim. Saiyukista ja Holsista tehdyt jutut herättivät paljon kiinnostusta enkä muistaakseni ennen ollut lukenut kummastakaan mitään netistä. Kyllä niistä varmaan netistäkin olisi kaiken roskan keskeltä löytynyt tietoa mutta mielestäni on mukavaa, että jotkut(toimittajat) viitsivät viitsivät seuloa kaiken roskan seasta juuri ne jutut, jotka saattaisivat erittäin mahdollisesti kiinnostaa, joista kaikki eivät ole mitään itsestäänselvyyksiä.
-
Anime -lehti on ollut yllättävän hyvä ja asiallinen julkaisu. Tarpeellinen. Siellähän on ihan oikeita artikkeleita. :)
Timo
-
Anime-lehti on hyvä koska sitä jaksaa lukea ei-entusiastikin.
-
Mä oon niin tosikko.
Tosikot suohon! Miten musta tuntuu että oon törmännyt ihan samanlaisiin kommentteihin ennenkin (Kaltsu). Tosikko tai ei. Jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseen ja kaikista asioista ei tartte aina kiistellä.
Anime-lehti on kuitenkin ihan hyvä juttu... perkele.
-
mä luen anime-lehteä silloin tällöin,mut tiätääks joku paljon sen tilaus maksaa?ku haluaisin päästä tilaamaan sitä niin en oo ihan varma paljo se siis maksaa.
-
Lapsi hyvä, jos olisit käyttänyt Etsi-toimintoa, tietäisit, että Anime-lehdestä on jo olemassa keskustelu juuri tällä samalla otsikolla: http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=3284.0
Jos olisit Googlettanut, olisit löytänyt Anime-lehden sivuilta tilausosion:
http://www.animelehti.fi/tilaa/index.html
Lisäksi lause aloitetaan aina isolla kirjaimella, ja välimerkkien jälkeen tulee välilyönti. Kirjoita tekstiviestisi miten huvittaa, mutta Kvaakissa noudatetaan hyviä kirjoittamissääntöjä. Täällä on kärttyisiä vanhoja kirjoittamisen harrastajia ja äidinkielen opettajia! Sinunkin opettajasi voi lukea tätä!
-
Niin!
-
Lapsi hyvä, jos olisit käyttänyt Etsi-toimintoa, tietäisit, että Anime-lehdestä on jo olemassa keskustelu juuri tällä samalla otsikolla: http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=3284.0
Jos olisit Googlettanut, olisit löytänyt Anime-lehden sivuilta tilausosion:
http://www.animelehti.fi/tilaa/index.html
Lisäksi lause aloitetaan aina isolla kirjaimella, ja välimerkkien jälkeen tulee välilyönti. Kirjoita tekstiviestisi miten huvittaa, mutta Kvaakissa noudatetaan hyviä kirjoittamissääntöjä. Täällä on kärttyisiä vanhoja kirjoittamisen harrastajia ja äidinkielen opettajia! Sinunkin opettajasi voi lukea tätä!
No onks se nyt niin tarkkaa? ;D
-
Koskien topikkien aloittamista ja hakujen käyttöä; kyllä se taitaa olla. Lukisit edes FAQ (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=4477.0)in. Oikeinkirjoituskin olis iha kiva, mutta jos nyt eka päästäis siihen pisteeseen että allekirjoittaneen ei tarvitse tuntea oloaan pakotetuksi lukea jokaista sun viestiä korjausten tarpeen varalta..
-
Tjaa-a. Ihan hyvä lehti tuo oli, kun yhden numeron ostin... Mutta enpä taida toista kertaa ostaa. Ihan hyvät jutut ja arvostelut, mutta siihen se sitten jääkin. :-[
-
Tjaa-a. Ihan hyvä lehti tuo oli, kun yhden numeron ostin... Mutta enpä taida toista kertaa ostaa. Ihan hyvät jutut ja arvostelut, mutta siihen se sitten jääkin. :-[
Kannattaa muistaa, että joka lehdessä on (mahdollisuuksien mukaan) oma teemansa, ja jos lukemasi lehden senkertainen teema ei vakuuttanut, niin se ei tarkoita, etteivätkö muut aiheet voisi kiinnostaa. Jokaisessa lehdessä on omat kujeensa ja ei liene taludellisestikaan liian raskasta tukea Suomen AINOAA animeaiheista lehtijulkaisua 4,5 eurolla kuukaudessa. Jättää vaikka kaksi namipussia ostamatta. Anime on terveellistä.
Ai niin, muistathan myös, että Anime-lehti uudistuu ja sieltä saattaa nyt löytyä lisää mukavia juttuja! Ja pakinathan ovat yleissivistäviä ;)
-
Anime on terveellistä.
Kaltsua lainaten: "Anime lähtee lapsesta hakkaamalla." ;D
-P.
-
Tjaa-a. Ihan hyvä lehti tuo oli, kun yhden numeron ostin... Mutta enpä taida toista kertaa ostaa. Ihan hyvät jutut ja arvostelut, mutta siihen se sitten jääkin. :-[
"Ihan hyvä" sisältö kuulostaa jo kehulta minun korvissani. Tietysti tuotetta voisi parantaa ulkoisilla seikoilla, kuten esimerkiksi painopaperi kilo per neliö laatupaperiksi, tilaajalahjana oma japanilainen koulutyttö / kaunis poju / mecha tai peräti raaputusarpoja joka numerossa. Mutta jos sisältö leijuu keskinkertaisuuden suon yläpuolella, kyllä sitä kannattaa lukea. Varsinkin niin halvalla hinnalla kuin millä Anime-lehden saa.
No, jännityksellä odotan, jos joku noista yllämainituista parannusehdotuksista olisi toteutunut uudistuneessa Anime-lehdessä. :)
-
Kaltsua lainaten: "Anime lähtee lapsesta hakkaamalla." ;D
-P.
Me voidaan kaltsun kanssa kokeilla tuota käytännössä :)
Ja niille, jotka eivät ole vielä kuulleet Anime-lehden uudistuksista, niin kipin kapin tänne (http://forums.animeunioni.org/viewtopic.php?t=3398).
-
"Ainoaa." Mutinaa jupinaa. "Ainoaa." Mainoksiin ei kannata uskoa, koska niiden tekijä ei välttämättä ole täydellisesti asiasta perillä.
Mutta uudistus kuulostaa kyllä mielenkiintoiselta. Milläköhän ne ne ylimääräiset sivut täyttävät?
-
"Ainoaa." Mutinaa jupinaa. "Ainoaa." Mainoksiin ei kannata uskoa, koska niiden tekijä ei välttämättä ole täydellisesti asiasta perillä.
Kyllä minä Otakuakin tilaan :) mutta se on fanzine. Tarkoitin tuolla ainoalla sellaista lehteä, joka on saatavilla ihan lähikiskalta.
edit: virallinen taisi olla se sana, jota en muistanut
-
No itse asiassa ei edes "virallinen", koska on Otakukin rekisterissä. Se termi taitaa olla "kustantamon julkaisema".
-
Uudessa Anime-lehdessä Verna Jääskisen Hylätyt on sen verran tyylikäs että pitää myhäillä.
-
Uudessa Anime-lehdessä Verna Jääskisen Hylätyt on sen verran tyylikäs että pitää myhäillä.
:)
Mukava nostaa ketju esiin nyt kun kaikki uudet piirtäjät ovat näkyneet lehdessä. Lehti on muutenkin kokenut pientä kehitystä sitten viime näkemän. Kvaakkilaisilla mielipiteitä Anime-lehden sarjakuvista?
-
Narulla paranee vanhetessaan; maailma laajenee ja asiat selkiytyvät (niin tekijälle kuin lukijallekin). Harmi, että tässä uusimmassa dialogi kuulosti hieman väkinäiseltä.
Anipunime sai mennä, ja hyvä niin. Jos tekijään iskee krooninen isnpiraationpuute, ei syntyvä jälki ole mukavaa katsottavaa kenellekään - kaikkein vähiten lukijalle.
26. maaliskuuta on... oli yksinkertaisuudessaan varsin mukava ja ehyt pätkä. Kenties sen huumori olisi ollut terävämpää, jos tekijä olisi kehdannut käyttää alkuperäistä juoni-ideaansa? (http://cafekko.livejournal.com/5316.html) Tjaa...?
Alamaailmasta ei ymmärtääkseni paljoa pidetty, todennäköisesti nuorisolle oudomman aiheen ja ykkösosaisuuden vuoksi. Tappava yhdistelmä, pakko myöntää.
Hylätyt sitten... ei jostain syystä ehkä graafisesti yltänyt Vernan töiden parhaimmistoon. Kun tekijältä on tottunut odottamaan huumoritöitä niin tällaisten vakavampien sulattelu vie useamman lukukerran. Mutta pakko myöntää, että se toimii.
-
Narulla paranee vanhetessaan; maailma laajenee ja asiat selkiytyvät (niin tekijälle kuin lukijallekin). Harmi, että tässä uusimmassa dialogi kuulosti hieman väkinäiseltä.
Uusimman (nro 19) kanssa taisi tulla muutenkin Auralle kiire, ainakin piirrosjälki tuntuu jotenkin epämääräisellä tavalla hiomattomammalta kuin tavallisesti.
Narulla on kuitenkin mainio ja sen rinnalle sopii hyvin vaihtelevia sarjoja. Anipume oli mielestäni tyypillinen teemalehteen tilattu sarjakuva, jonka rooliksi olisi jäänyt fanikunnan ja harrastukseen liittyvien asioiden kommentointi aina ja ikuisesti, olipa sarja itsessään sitten hyvä tai ei.
-
Sellaisenahan se olisi voinut toimiakin, jos olisi tehnyt sitä kunnolla - esimerkkejä onnistuneista vastaavista löytyy. Harmi, ettei Shinanai saanut siitä oikein mitään aikaiseksi, ja ulkoasunkin kanssa oli vähän niin ja näin.
-
Harmi, ettei Shinanai saanut siitä oikein mitään aikaiseksi, ja ulkoasunkin kanssa oli vähän niin ja näin.
Essillä taisi olla liian kiire, ja kun homma alkaa stressata liikaa ei jatkaminen ole ehkä enää mielekästä. :( Kun on liian monta rautaa tulessa ei voi keskittyä yhteenkään kunnolla. Samaan olen ajoittain lipsumassa itsekin.
Uusimman (nro 19) kanssa taisi tulla muutenkin Auralle kiire, ainakin piirrosjälki tuntuu jotenkin epämääräisellä tavalla hiomattomammalta kuin tavallisesti.
Juu, kiire oli. Ja on myös seuraavan kanssa... Myös pieni väsähtänyt motivaationpuute saattaa vaikuttaa asiaan, ikävää jos se näkyy jäljessä (ja dialogissa).
Mutta suuri kiitos palautteesta! :) Sitä kuulee nykyään suhteellisen harvoin, varsinkin rakentavaa sellaista, ja on aina mukava kuulla mihin suuntaan hommat ylipäätään ovat menossa. n_n'
-
Juu, kiire oli. Ja on myös seuraavan kanssa... Myös pieni väsähtänyt motivaationpuute saattaa vaikuttaa asiaan, ikävää jos se näkyy jäljessä (ja dialogissa).
Älä välitä, kyllä notkahdusten seassa huiputkin tulevat näkymään. Neljä sivua on paljon ja Animen kaltaisessa harrastuslehdessä pieni heilahtelu tasossa vain aiheuttaa lämpimän hymyn lukijassa. Eli jatka reippaasti Narulla-sarjan kanssa!
-
ostin itsekin joskus pari numeroa. tilaamatta kuitenkaan jäi, koska en kauheasti animesta pidä.
-
Nellyn nelisivuinen Haluatko sarjakuvahahmoksi? oli piristävä. :) Sarjakuvaa ei vaivannut enää pieni juonenpuute kuten edellistä, ja siinä oli läsnä Nellylle ominainen hyväntyylisuus (vai miksikä sitä kuvailisi?) Mustavalkoisuuskin toimi, joskin kakkossivu olisi kaivannut enemmän mustaa. Puree varmasti Animen lukijakuntaan ja hyvän vastaanoton taisi saadakin?
Narullaa pitänee petrata, taidan yrittää tunkea sarjaan enemmän juonta kuin mitä neljään sivuun mahtuu. *ehm.* Tai sitten vika on jossain muussa...
-
Sarjakuvaa ei vaivannut enää pieni juonenpuute kuten edellistä, ja siinä oli läsnä Nellylle ominainen hyväntyylisuus (vai miksikä sitä kuvailisi?)
Synnynnäinen sokerihumala.
-
26. maaliskuuta on... oli yksinkertaisuudessaan varsin mukava ja ehyt pätkä. Kenties sen huumori olisi ollut terävämpää, jos tekijä olisi kehdannut käyttää alkuperäistä juoni-ideaansa? (http://cafekko.livejournal.com/5316.html) Tjaa...?
Oli se aika mössönen. :-\ Jälkeenpäin keksin miten olisin voinut tehdä sen paremmin (näinhän se aina menee), missä olisin juuri käyttänyt tuota ensimmäistä ideaa. Mutta korjasin asian seuraavassa sarjakuvassa:
Nellyn nelisivuinen Haluatko sarjakuvahahmoksi? oli piristävä. :) Sarjakuvaa ei vaivannut enää pieni juonenpuute kuten edellistä, ja siinä oli läsnä Nellylle ominainen hyväntyylisuus (vai miksikä sitä kuvailisi?) Mustavalkoisuuskin toimi, joskin kakkossivu olisi kaivannut enemmän mustaa. Puree varmasti Animen lukijakuntaan ja hyvän vastaanoton taisi saadakin?
Kiitos kiitos! Tällä kertaa oli enemmän aikaa sekä enemmän sivutilaa (sekä enemmän aivotyötä). Suurin osa on pitänyt lopputuloksesta, mitä nyt olen Animeunionin puolelta lukenut. Tosin, on tämäkin sarjakuva aika sekava, Sokerihumalaista Menoa™.
Narullaa pitänee petrata, taidan yrittää tunkea sarjaan enemmän juonta kuin mitä neljään sivuun mahtuu. *ehm.* Tai sitten vika on jossain muussa...
Uudet hahmot, Miron, Astrid ja Eilo antoivat lisää eloa sarjakuvaan! ;D Viime sarjakuvassa tosin Halkotonttu vei voiton. ”Pah!” Kuinka vanha se oikein on? Vieraita heillä ei ole ollut pitkään aikaan, jos nyt muisti pelaa...heitä hieman kaipailen.
Synnynnäinen sokerihumala.
Se selittääkin kaiken.
-
Nellyn nelisivuinen Haluatko sarjakuvahahmoksi? oli piristävä. :) Sarjakuvaa ei vaivannut enää pieni juonenpuute kuten edellistä, ja siinä oli läsnä Nellylle ominainen hyväntyylisuus (vai miksikä sitä kuvailisi?)
Jep, hyvää ja innovatiivista menoa :D
Narullaa pitänee petrata, taidan yrittää tunkea sarjaan enemmän juonta kuin mitä neljään sivuun mahtuu. *ehm.* Tai sitten vika on jossain muussa...
Narulla-sarjaa vaivaa mm. itseään toistava kuvitus. Kun Sarjariin piirtämissäsi sarjiksissa on todella hillittömiä kuva-aiheita aina tanssivista apinalaumoista hämähäkiksi muuttuvaan pikkutyttöön, niin Narullassa kuvia on oikeastaan vain kolmenlaisia:
1. Niitä, joissa jutellaan rauhallisesti.
2. Niitä, joissa riidellään.
3. Niitä, joissa saunatonttu tai kissat mellastavat.
Kun päähenkilöiden keskustelutkin ovat enimmäkseen pelkkää jutustelua, eikä kenelläkään tunnu olevan mitään oikeita ongelmia tai päämäriä, niin sarja jää aika etäiseksi meikäläiselle.
-
Toisaalta, itse olen pitänyt Narulla-sarjaa sellaisena, jossa ei varsinaisesti edes haeta isompaa (vahvempaa, tiiviimpää) juonta. Tai jos haetaan, sen tehtävänä on "vain" antaa tilaisuuksia fiilisten luomiseen. Leppoisaa huumoria, hienovaraisia tunnelmia... Ei siis niin, että tunnelmat kuljettaisivat juonta, vaan päinvastoin.
Tai jotain. Nyt Aura kai kummiskin kertoo, että on painottanut juuri tiivistä juonta ja tarinan sutjakkaa etenemistä. Ja rikkoo illuusioni. :P
-
Tai jotain. Nyt Aura kai kummiskin kertoo, että on painottanut juuri tiivistä juonta ja tarinan sutjakkaa etenemistä. Ja rikkoo illuusioni. :P
En sentään. Narullassa olen yrittänyt painottaa pieniä asioita ja hahmojen arkea, ei siis mitään suurta ja ihmeellistä juonta... jota ei tuohon sivumäärään mahdukaan. Ongelmana vain on että se suuri kuvio ON siellä jossain, mutta sille ei ole aikaa. Sarjaa pitempään lukeneet saattavat tympääntyä asioiden toistamiseen ja satunnaisen irtonumeron lukaisevat taas eivät saa juonesta mitään selvää koska eivät tiedä aiempaa taustaa... Ja palautetta tulee klassisesti niin vähän etten aina tiedä miten sarjan uudet osat otetaan vastaan.
Suunnitelmissa olisi tehdä pitempää tarinaa jos ja kun on aikaa tai mahdollisuus, mutta toistaiseksi olen joutunut tyytymään näihin pikkupätkiin. Suurempaa tarinaa on turha kehitellä tällä julkaisutahdilla ja sivumäärällä. Neljän sivun formaatti ja kiire aiheuttaa senkin että joudun usein tyytymään tiivistykseen ja puhuviin päihin ja vähemmän hienoihin ruudutusratkaisuihin.
Tosin nyt alkaa tuntua siltä että olen kämmännyt koko sarjakuvan alkuunsa, saa nähdä mitä sille tulevaisuudessa käy... paha että olen itse sen verran kiintynyt hahmoihin etten haluaisi jättää niitä vielä pitkiin aikoihin. :( (No, mut onneksi kukaan ei pakota. 8])
-
Tässä pieni ote uusimman Anime-lehden (1/2010) pääkirjoituksesta by Juha Wakonen.
" (...) kriittiset naislukijat löytävät mangahyllystä varmasti huomattavasti helpommin omaan makuhermoonsa iskeviä nimikkeitä kuin peruslehtikioskien valikoimista, jonka sarjakuvavalikoiman joukossa hauiksiaan pullistelevat Teräsmies, Hämähäkkimies, Lepakkomies, Näkymätön mies, Rautamies ja näiden kaikki yhtälailla maskuliiniset negaatiot, supertrikoopahikset ja nyrkkinujakkakaverit."
Heh, heh.
Ei silti, minusta Näkymätön mies -lehti on tosi hyvä. Tosin se on nimensä veroinen, enkä vieläkään ole löytänyt ensimmäistäkään numeroa.
-
Tässä pieni ote uusimman Anime-lehden (1/2010) pääkirjoituksesta by Juha Wakonen.
Eiköhän tämä ollut sarkasmia, mutta en usko mangan lukijoiden tuntevan sen syvemmin tavan sarjakuvaa kuin päinvastoinkaan.
Sinänsä ydinasia osuu kohdalleen, koska mangan ansiosta lehtihyllyillä on runsaasti luettavaa tytöille, mikä on erinomaisen hienoa. Itse olen tätä samaa ilosanomaa rallatellut joka yhteydessä pitkin Kvaakia.
-
Pidän Anime-lehdessä nykyisin julkaistavasta omakustanne-sarjasta. Ensin mentiin välineitä, painatusta ym. läpi ja nyt esitellään eri tekijöiden tuotoksia. Hyvä juttu, omakustanteista kun ei tahdo löytää arvosteluja kovin helposti (tai sitten olen huono etsimään).