Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Aku Ankka ja kumppanit => Aiheen aloitti: Otto Sinisalo - 06.11.2003 klo 11:28:09
-
Nyt kun Sanoma aloitti jälleen uuden ankkasarjan ("Aku Ankan aikakone"), ajattelin nostaa kissan (ankan) pöydälle.
Aku Ankka on Suomessa valtavan suosittu, joidenkin tilastojen mukaan jopa myydyin viikkolehti. Sarjakuvien kioskimarkkinoista valtaosa kuuluu Ankka-tuotteille. Rivikuluttajan mielessä sarjakuva saattaa assosioitua ainoastaan Akuun.
Aku Ankka kasvattaa Suomeen sarjakuvalukutaitoisia ihmisiä, jotka etsivät viihdettä sarjiksista myös vanhemmiten. Mutta eivät välttämättä Ankka-tuoteperheen ulkopuolelta.
Tekijöinä tai harrastajana, koetteko että Aku Ankan dominanssi tukahduttaa muita, mahdollisesti vakavampia sarjakuvia lukijoiden mieltäessä median ainoastaan (lasten)viihteeksi? Vai onko Ankka tehnyt suomalaisista vastaanottavaisempia lukijoita, jotka osaavat lukea myös sarjakuvia?
-
Minä ainakin kiinnostuin ankan kautta, no sanotaan Barksin kautta, kaikista muistakin sarjakuvista ja lumipalloefektinä minusta tuli minä. Ei ankka estänyt tutustumasta muihin sarjakuviin mahdollisimman laajalti. Mutta minä olenkin minä. Tavallinen sarjakuvankuluttaja voi olla ihan jotain muuta.
Turhan ison siivun Disney kuitenkin kuittaa tuolta markkinoilta. 90%. Ja uutta pukkaa koko ajan. Suurin osa turhaa.
Toisaalta voihan Ankka olla portti vahvempiin aineisiin. Eli parempiin sarjakuviin. Eli uhkahan se on! ;D
Mutta, ihan tosissaan: Ankassa on nykyään arvosteluja muista sarjakuvista hyvin laajalti, kiitos uuden hyvän toimituspolitiikan. Elikäs muutkin saattavat saada tuota kautta lukijoita. Onhan Ankan vaikutusvalta isompi kuin Hesarin. On se brändinä ainakin vahvempi (erään markkinabränditutkimushässäkän mukaan, muistaakseni).
Timo
-
Oma henkilökohtainen mielipiteeni tästä vakavasta ja puhuttelevasta aiheesta on se, että Aku Ankasta on jonkin verran haittaa muille sarjakuville. Tunnen ihmisiä, jotka pitävät, että kaikki sarjakuvat, jotka poikkeavat jotenkin B. Virtasesta tai Aku Ankasta ovat jotenkin kummallisia. Aku Ankkaa syötetään joka suunnasta jatkuvasti. Heti kun lapsi on syntynyt, niin hän tihrustaa pienillä silmillään lastenvaunun reunassa roikkuvia Hessuja, Tikuja ja Takuja.
Kun olen kertonut joillekin ihmisille, että piirrän sarjakuvaa, niin he ovat kysyneet, että piirränkö Akua tms. Silloin tekisi mieli kysyä, että "mitä ihmeen järkeä siinä olisi? Haloo! Haloo!", mutta koska olen kiltti ja hyvin kasvatettu, niin tyynenä sanon vain, että "Ei, enpä piirrä Akua en".
Muutenkin ihmisten on vaikea joskus ymmärtää, että joku tekee jotain muuta, kuin jo valmiiksi keksittyä juttua... tämäkin voi olla osittain Akun ansiota. Kun kerran piirsin kuvan, jossa pieni tyttö juoksee niityllä perhosen perässä, niin kuvan nähneet ihmiset päättelivät, että tyttö on Pikku-Myy... vaikka ainoa yhtäläisyys pikkumyyhyn oli sukupuoli ja punertava vaatetus.
Nyt kaikki luulevat, että olen Aku-vihaaja. En ole. Pidän Rosan ja Barksin teoksista oikein kovasti. Ankkoja tuputetaan vain sellaisella vimmalla, että muut jäävät väkisinkin jalkoihin.
Väittäisin, että suurin osa suomalaisista, ei tunne muuta sarjakuvaa, kuin Aku Ankka, Asterix, Lucky Luke, Mustanaamio, B. Virtanen ja Viivi ja Wagner. Ja noistakaan moni ei lue muuta, kuin Akua.
-
Johan nostitkin kissan pöydälle...
Minusta Akkari on kaksipiippuinen juttu. Aikoinaan se johdatti
minuakin ihastumaan sarjakuviin, mutta toisaalta sitä alkaa
olemaan jo melkein liikaa joka tuutissa.
Ja nämä ns. kukkahattutädit (vai pitäisikö keksiä uusi termi?)
kauhistelevat entisestään vakavampia sarjakuvia, koska
kaiken pitäisi olla niin mukavaa kuin Ankkalinnassa.
Muut sarjat tuntuvat toisinaan hukkuvan sinne sekaan - onkin
ollut tapana välillä nostella joitain tiettyjä lehtiä enemmän
esille... ;D
Kieltämättä tätä saisi tapahtua muutenkin - kaikkia sarjakuvia
saisi mainostaa pyörivissä mainospylväissä. Eli loppujen
lopuksi; kyllä Akut vievät hieman tilaa & huomiota muilta.
Niistä on vain hyvä aloittaa ihastuksensa.
-
Tekijänä sanoisin, että Suomeen pitäisi saada ihan omaa ankka -tuotantoa Tanskan ja muiden maiden tyyliin. Uskoisin, että Sanomalla olisi rahkeita aivan varmasti ruveta julkaisemaan yhtä suomalaisvoimin tehtyä ankka -sarjaa (jos ei muuta, niin vaikka kuukauden sarjisekstraa).
En usko, että itse pyrkisin ihan heti ankkaa tekemään (kun en osaa :'( ), mutta parantaisi huimasti suomalaisen sarjakuvan työnäkymiä.
Eli sillä tavalla suunnaton tarjonta saataisiin (tietenkin entistä suuremmaksi ;D mutta myös) valjastettua entistä paremmin hyötykäyttöön.
-
Tämä (http://www.cybamall.com/paskafani/) on aika vanha, eikä suoranaisesti liity aiheeseenkaan - mutta koska se on hauska ja osa lukijoista nähtävästi saa näiden avulla purettua pahimmat agressionsa Disneyn tuotteisiin, pannaan se nyt tähän.
Varsinkin ensimmäinen on hyvin hulvaton ;D
Tekijänoikeudethan tuossa venyvät ja paukkuvat mutta menköön.
NIIN ja meinasi unohtua: K-18 rated! Ei heikkohermoisille.
-
On jokseenkin käsittämätöntä että Tanskassa, jossa tuotetaan valtava määrä ankkasarjakuvaa (useimmiten piirtäjinä on kyllä muut kuin tanskalaiset), on myös valtava oma tuotanto muun ja nimenomaan mainstream-sarjakuvan saralla. Walhallaa nähtiin meilläkin. Sitten on Sussi Bechin albumisarja Nofret - historiallista seikkailusarjaa, Frank Madsenin Kurt Dunder albumeina ja manga -lehtenä, albumeita tulee paljon ja kai lehtiäkin ilmestyy. Asukkaita siellä on yhtä paljon kuin meillä, noin suurinpiirtein ja about. Walhallasta tehtiin kokoillan animaatiokin. Syy sarjakuvan hyvinvointiin on aika hyvät tukijärjestelmät. Kirjastokorvaukset ovat ihan toista luokkaa, samaten kustantajia tuetaan uuden tuottamisessa alkuvaiheissa. Tuetaan niin "taidetta" kuin "viihdettä". Meillä ei ole mitään noista, vasta tänä vuonna on alakanut tapahtua vähän.
Pitääkö sitten Suomella olla omaa mainstream-sarjakuvaa? Pitääkö sitä tukea? Vaihtakaa sanan sarjakuva tilalle elokuva ja osaatte vastata kyllä.
Ilman kansallista elokuvatukea, meillä olisi vain joitakin omaehtoisia pikkutuotantoja (vrt omakustannesarjakuvat) joita harvat katsovat. Nythän meillä saatiin tehtyä liuta hyvin menestyneitä elokuvia. Lapsillekin. Mainstreamia. ilman tukea olisi Rölli-elokuvaa tuskin tehty. "Liian kallista, kyllä Disney nämä lasten elokuvajutut hoitaa" olisi sanottu.
Timo
-
Oma ankka -tuotanto voisi avata tuotakin päätä. Eli valtion puolellakin rupeaisivat havahtumaan, että täälläkin tehdään sarjakuvaa.
Onhan tietenkin Egmont ruvennut ihan ilahduttavissa määrin teettämään suomalaisilla niitä Korkkareita.
Se UusiRuutu olisi varmaan ollut jonkinlainen piristysruiske suomalaiselle mainstreamille...
-
Se UusiRuutu olisi varmaan ollut jonkinlainen piristysruiske suomalaiselle mainstreamille...
Siihenkin olisi pitänyt saada kustannustukea. Tuetaanhan Parnassoakin (saman kustantamon) ja lanseerasivatpa vasta Mies-lehdenkin (vai mikä paska se oli), vaikka MG-gloria meni nurin ja muutamat muut saman alan "asialliset miestenlehdet". Kaikesta huolimatta halusivat tehdä lehteä jonka ennuste on kehno. Mutta eivätpä UusiRuutua. Siat.
Aku Ankkakin saa muuten tukea, kuljetustukea, ja paljon. Ks. Sillä välin toisaalla -tutkimus (Heikkinen, Merja).
Timo
-
Ajatellaanpa sitä, kuinka paljon vähemmän moni suomalainen lukisi sarjakuvaa, jos ei tankkaisi Akua. Ja sitä, kuinka monesta ruohonpolttelijasta KUITENKIN saattaa tulla narkomaani joka alkaa kokeilla kaikenlaisia aineita. Suurimmasta osasta ei ehkä tule, mutta aina on olemassa isompi riski.
Eli sarjakuvaa lukemaan tottuneen on todennäköisempää ajautua joskus lukemaan muunkintyyppistä sarjakuvanlukutaidon ollessa jo hallussa, kuin absolutistin. Ja onhan Akun lukeminen jo paljon syväluotaavampaa sarjakuvamaailmaan uppoutumista kuin pelkkä sanomalehtistrippien vilkaisu aamukahvilla.
Sitä paitsi Aku Ankassa on aina käytetty niin herkullista kieltä, että moni sarjakuvantekijä voisi ottaa lauserakenteista ja synonyymivalikoimasta oppia. Miksei käsikirjoittamisestakin, se kun tuntuu olevan iäinen peikko joka jompalla ja janitalla.
Eihän lehti voi olla paha, jos sen päätoimittaja on Jasso-Glubin jäsen numero 313.
-
Mielestäni panostusta Akuun ei pidä vähentää, mutta muiden sarjakuvien esille tuomiseen pitää panostaa lisää. Miksi esim. puhelinmyyjät tyrkyttävät aina Aku Ankkaa? Miksi kukaan ei ole koskaan soittanut myydäkseen Megaa, X-Meniä tai Witchbladea? Miksi postiluukusta kolisee mainoksia Aku Ankan tarjouksista ja uusista kovakantisista Barkseista, mutta ei esim. Kerrassaan merkillisten herrasmesten liigasta tai Nemistä? Akua Ankan saa käsiinsä jokainen yrittämättäkin, mutta muut sarjakuvat on itse hankittava.
On tietysti täysin epärealisitista odottaa, että näkisin sitä päivää, että minulle kolahtaisi kotiin mainos uusimman Sin Cityn tai Luupään julkaisusta..... suomi on Ankkamaa. Sen Rosakin tietää.
-
Miksi esim. puhelinmyyjät tyrkyttävät aina Aku Ankkaa? Miksi kukaan ei ole koskaan soittanut myydäkseen Megaa, X-Meniä tai Witchbladea? Miksi postiluukusta kolisee mainoksia Aku Ankan tarjouksista ja uusista kovakantisista Barkseista, mutta ei esim. Kerrassaan merkillisten herrasmesten liigasta tai Nemistä?
Kyse on lähinnä vain siitä, että Egmont ei harrasta pahemmin puhelinmyyntiä eikä suoramainontaa (tosin kuponkiuutisissa on välillä ollut myös Egmontin mainos). Aku Ankka, jolla on takanaan iso firma (no, sama suurinpiirtein kuin Egmontillakin) ja joka muutenkin harrastaa suoraa mainontaa, on tietenkin se, joka on eniten esillä.
-
Hui. Huomasin juuri Akkarin mainoksen Kvaakin etusivulla. Haastetaankohan meidät oikeuteen, kun samaan aikaan haukumme ja mainostamme samaa tuote(perhe)tta/ttä...
Veikkaisin, että esim. Dragonball kohu vain lietsoi sellaista mieltä ihmisiin, että Akkarin ulkopuolelle ei parane astua. Enimmäkseenhän se toki mustamaalsi vain pahoja ja sairaita japanilaissarjakuvia, mutta vaikutukset voivat näkyä myös länsimaisessa sarjakuvassa. Aku on tuttu ja turvallinen kaiken ikäisten viihdyttäjä, josta periaatteessa kukaan ei voi vetää papua nenäänsä (paitsi comics coden tädit kyllä vetivät joskus). Samaa ei voida sanoa esim. Ranmasta, koska siinä on nakuilua, vihjailevaa huumoria ja väkivaltaa.
-
Aku on tuttu ja turvallinen kaiken ikäisten viihdyttäjä, josta periaatteessa kukaan ei voi vetää papua nenäänsä
Ai ei? Aina voi lukea uudelleen "Kuinka Aku Ankkaa luetaan". Kyllä siinä Ankassa on paljon kauheita asioita. Kyllä se nyt ajaa Bushin politiikkaa. Kyllä näin on. Eikä auta vaikka vastaan sanoisi ettei niitä sarjoja edes tehdä USA:ssa. ;D
Timo
-
Turhan ison siivun Disney kuitenkin kuittaa tuolta markkinoilta. 90%.
Ei kai?? :o
No niinhän se on kaikki tuntee Aku Ankan eivätkä uskalla muuta lukea! Ainakaan mun kaverit ei muusta sarjakuvasta oo kuullutkaan, paitsi pari Dragon ballista.. Mut jos Aku Ankkaa ei ois ollenkaan ei kukaan lukisi mitään sarjakuvaa! Mä itse luin ensin Aku Ankkaa, pelkkää. Sitten mukaan alkoi tulla Karviset, Naket ja Tomit & Jerryt ja pikkuhiljaa kaikki muutkin. Mutta yleensä munkaan ikäisiä(13) ei kiinnosta enää sarjakuvat saati sitten teitä aikuisia.
-
Turhan ison siivun Disney kuitenkin kuittaa tuolta markkinoilta. 90%.
Ei kai?? :o
Kyllä tuo luku oli jossain. 90% sarjakuvista. Egmont oli toisena. Muistaisinpa vain missä.
Timo
-
Aina voi lukea uudelleen "Kuinka Aku Ankkaa luetaan". Kyllä siinä Ankassa on paljon kauheita asioita. Kyllä se nyt ajaa Bushin politiikkaa.
Ihan tosi? Törmääkö tuohon stalinistiseen ankkofobiaan vielä tänäkin päivänä? Jopas jotakin...
Itse riemastun aina kun löydän Barksin 60-luvun tarinoista viittauksen Vietnamin sotaan, Neuvostoliittoon, Kuubaan tai protestiliikkeeseen.
Nyky-Akkarista en sitten jaksa juuri muuta lukeakaan kuin Don Rosan.
Aku Ankan status suomalaisessa kulttuurissa on aina miellyttänyt minua, se kun yhdistää sirpaloituvan nykymaailmaan nostalgiseen lapsuuteen. Minulle on oikeastaan ihan uusi ajatus että Ankka-hegemonia on ehkä näivettänyt kotimaista sarjakuvakulttuuria ja sitä kautta muutakin kulttuuria. Mutta kyllä kai se niin taitaa olla...
-
Jos muistatte (tietysti muistatte) kohtauksen, jossa Roope tiedustelee Brutopian johtajalta "montako televisiota kansanne omistaa", niin se juontaa juurensa jenkkiläiseen sivistystasomääritelmään. Tässä on juuri käsillä Encyclopedia Year Book 1968, ja se kertoo seuraavia fasinoivia tosiseikkoja:
Tanska 1.030.871 televisiota (1965)
Ruotsi 2.110.584 telkkaa (1965)
Norja 488.000 pölhöputkea
Suomi 731.986 näköradiota
Neuvostoliitto 15.700.000 televisiovastaanotinta
USA 70.350.000 telkkaria
-
Aku Ankka kasvattaa Suomeen sarjakuvalukutaitoisia ihmisiä, jotka etsivät viihdettä sarjiksista myös vanhemmiten. Mutta eivät välttämättä Ankka-tuoteperheen ulkopuolelta.
Aku Ankka on muuten ainoa sarjakuva jota voi lukea kaupungin puistossa ja ohikulkeva kukkahattutäti toteaa että on se hienoa että luetaan kulttuuria!
(perustuu tositapahtumaan)
Silloin ei kyllä ollut vielä mangoja... ei kun siis mangoja oli mutta ei mangaa... siis suomeksi.
-
Kyllä tuo luku oli jossain. 90% sarjakuvista. Egmont oli toisena. Muistaisinpa vain missä.
Timo
Oisko ollu Kvaakissa?
http://www.kvaak.fi/naytauutinen.php?articleID=168
-
Kvaakistapa sen luin hyvinnii! Kvaak tietää!
Timo
-
No pakko se on silti sanoa, että Aku Ankka on lempi sarjakuvani. Ei sille voi mitään. Sori.. :'(
-
Se UusiRuutu olisi varmaan ollut jonkinlainen piristysruiske suomalaiselle mainstreamille...
halusivat tehdä lehteä jonka ennuste on kehno. Mutta eivätpä UusiRuutua. Siat.
Jep!!! Olen vieläkin katkera!
-
Itse olen pitänyt aina enemmän Mikki-sarjoista kuin Akuista, paitsi niistä, joissa on P. Peloton. Hämmästyin, kun huomasin että Romano Scarpa on piirtänyt myös ankkoja :-). Hän oli paras piirtäjä, Eka Vekara ja Mustakaapu yölllä talvella, Hessu meinasi oikeasti hukkua linnaan kun huoneeseen tuli vettä. Mikki puukotti Sisun sänkyä hypnoosissa jne. Hurjaa sarjakuvaa, vähän toista kuin Rosan Barks-imitointi... :-)
Jos ei ole kiinnostunut sarjakuvista, ei Aku Ankka innosta sarjakuviin. Ei sarjakuvafaniksi opita. Aku Ankka on heille samanlainen "lastenlehti" kuin jokin Nalle Puh tai Muumi, suositumpi vain. Sarjakuvasta kiinnostumattomat lukevat lapsena ankkaa, eivät aikuisena. Eivätkä he lue niitä sarjakuva-arvosteluja, luulisin. Toisaalta, "kaikki" lukeavat akkaria, joten vaikea sanoa, onko sillä vaikutusta sarjakuvan aloittamiseen. Ehkä se voi alkaa mistä vain. Muistan, etten lapsen akkaria pitänyt "sarjakuvana" vaan sitä olivat Marvelit ja taskarit joissa oli Romano Scarpaa ja esinäytöksiä ja joka toinen sivu mustavalkoinen. Tietokonevärityksen tullessa mustavalkoisuudesta oli pakko luopua. Kumi-Kalle & Taikavitta olivat hirveitä luettavaa sekä teknisesti että juonellisesti.
-
Päätoimittaja Heiskanen sanoi, että Aku Ankan ensisijainen kohderyhmä (Egmont/Disneyn määrittelemä) ovat alle 12-vuotiaat. Sitä vanhempia lukijoita on kuitenkin n. miljoona...
-
Päätoimittaja Heiskanen sanoi, että Aku Ankan ensisijainen kohderyhmä (Egmont/Disneyn määrittelemä) ovat alle 12-vuotiaat. Sitä vanhempia lukijoita on kuitenkin n. miljoona...
Suomessa on keski-iältään selvästi vanhempi lukijakunta kuin Tanskassa tai Hollannissa, joissa AA-lehdet ja Sarjisekstra kootaan.
Tämä aiheuttaa toimituksellekin ristiriitatilanteita, kun juttujen pitää toisaalta olla aikuislukijallekin mielenkiintoisia, toisaalta ihan pientenkin lasten pitää ne ymmärtää. Nykyinen malli, jossa lehdessä on sekaisin aivan eri ikäryhmille suunnattuja sarjoja - pikkulasten Hiawathat ja Pikku Hukat, alakoululaisten Pikku-Aku, esiteinien Nettijengi ja Fudisjengi, ja tietysti lippulaivasarjat Rotalta, Scarpalta, Jippesiltä ...ja Barksilta ja Rosalta - ei välttämättä palvele kaikkia parhaalla mahd tavalla, mutta ainakin vältetään Nakke-lehdestä tuttu kaiken latistaminen samanlaiseksi varhaislapsille sopivaksi kuolaamisen oheistoiminnaksi.
Erityisen koomisia ovat ranskalaisen Picsou-lehden yksisivuiset Akut (tunnistaa rennosta jäljestä ja aluekoodista F) jotka on selvästi tarkoitettu keskivertonelivuotiaan maailmaa piristämään.
-
Ajatelkaa jos yht´äkkiä alkaisi ilmestyä Aku Ankan aikussarjakuvat. :)
Kuten Kivi totesi. Pientä tarvetta tälläiselle kypsyneemmän väen huomioon ottavalle kohderyhmätuotteistamiselle saattaisi olla. Mutta miten sen myisi?!! Muuten kuin tiettyjä tekijöitä korostamalla?
-
No myyhän Vertigokin käytännössä(valitettavasti) seksillä ja väkivallalla. Ei silti, kyllä ne ovat niitä asioita joita muun muassa sarjakuvista haen.(samoin kuin kirjoista ja elokuvista)
Aikuisväestölle suunnattu antologia vois toimiakkin. Mutta, mutta, mikä Uudenruudun(oliko se Uusi Ruutu vai Uusiruutu?) kohderyhmänä oli tarkoitus olla?
-
Mikä ihme siinä muuten on että aikuissarjakuvalla tarkoitetaan vääjäämättä pornosarjoja??
Eikös pikemmin aikuisilla, vakavilla aihevalinnoilla ja käsittelytavoilla tehdä aikuisten sarjakuvaa? Eisnerin piti keksiä Graphic Novel koska Adult Comics viittasi puhtaasti pornoon, jota hänen kirjansa eivät ole mutta eivät myöskään lasten tai nuorten kirjoja. Höh...
Muutamat Barksin jutut ovat melkoisen aikuista sarjakuvaa, vaikkei niissä pornoa olekaan.
Timo
-
No myyhän Vertigokin käytännössä(valitettavasti) seksillä ja väkivallalla. Ei silti, kyllä ne ovat niitä asioita joita muun muassa sarjakuvista haen.(samoin kuin kirjoista ja elokuvista)
Ai, mä haen kyllä seksiä sukupuolisesta kanssakäymisestä, ja väkivaltaa kaupungin kaduilta
:-)
Aikuisväestölle suunnattu antologia vois toimiakkin. Mutta, mutta, mikä Uudenruudun(oliko se Uusi Ruutu vai Uusiruutu?) kohderyhmänä oli tarkoitus olla?
Eiköhän kohderyhmänä ollut ns. aikuinen sarjakuvaharrastaja, eli henkilö, joka on varttunut ranskalaisbelgialaisen sarjakuvan nousun myötä, tuntee elokuvaklassikot ja osaa keskustella kirjoistakin, mutta ei erottele kulttuuria laatuun ja roskaan, vaan suosittuun vs. erikoistuneeseen.
Eli vähän niinku tekijätkin. Sellainen Image-lehti ilman Westend-leimaa.
Olinpa tyly :-)
-
UudenRuudun kohdalla kummeksuttaa se, että siinähän piti julkaista myös mangaa ja ainakin nyt näyttäisi siltä, että mangaa varmempaa julkaisukohdetta ei olekaan. Eli jos ei muuten, niin olisi UR elänyt ainakin sen mangan varassa (vaikka muutakin olisi julkaistu).
-
No myyhän Vertigokin käytännössä(valitettavasti) seksillä ja väkivallalla. Ei silti, kyllä ne ovat niitä asioita joita muun muassa sarjakuvista haen.(samoin kuin kirjoista ja elokuvista)
Ai, mä haen kyllä seksiä sukupuolisesta kanssakäymisestä, ja väkivaltaa kaupungin kaduilta
:-)
;)
Niinno, En tarkoittanutkaan että kaikki tarpeeni saisin sarjakuvilla täytettyä.. Mutta varmaan tajusit pointin kuitenkin..
Suurimman osan fyysisen väkivallan kaipuusta täytän nöyryyttämällä muita tatamilla.
Mutta lopetanhan tämän tähän, menee OT:ksi ja lujaa.
UR:sta vielä. Kuinkahan paljon lehden levikki pitää suomessa olla että sen julkaiseminen on kannattavaa? Onko kellään mitään hajua?
-
Levikki pitäisi olla useamman tuhannen tasolla. Tilaaminen on kustantajan kannalta positiivisempi juttu, ja siihenhän tuo UusiRuutu kuukahti, kun kampanjoinnista huolimatta ei tullut tarpeeksi vankkaa tilaajakantaa (itse tilasin kolme x Uudenruudun välittömästi kupongin saatuani, että elkää minua syyttäkö...)
Katso-lehden koko levikki oli ennen "uudistusta" noin 60.000, ja lehti meni tappiolla. Kioskeista sitä ostettiin viikottain noin 1000 (kuten ostetaan myös Suomen Kuvalehteä, kyllä, vain tuhat kpl menee sitä kiska/markettikaupassa). Nykyistä Katsoa myydään irtonumeroina tuo 60.000 ja tilaajiakin on ehkä vielä... no, ainakin se tuhat.
-
Kannattavuusraja riippuu just siitä, että onko lehti tilattava vai irtonumeromyynnissä, ja millainen toimitus ja materiaalinhankinta sillä on. Uutta lehteä tuskin kannattaa tehdä alle 5 tai 10 000 levikillä. UusiRuutu varmaan tähtäs jonnekin ainakin 15 000:een.
Tuollaisiin lukemiin pääsemiseksi lehden hahmojen pitää olla aika vankkoja brändejä (siis tuttuja lukijoille ja niissä pitää olla lupaus hyvästä ja laadusta) tai sitten pitää olla joku muu kikka millä sitä myydään.
Monessakin keskustelussa täällä tuppaa unohtumaan, että kustantaminen on bisnestä. Se tarkoittaa sitä, että lehden tai albumin pitäisi tuottaa sijoitetulle pääomalle voittoa vähintään 5-10%. Tai mielellään vielä paljon enemmän, onhan siinä nimittäin se riskikin.
-
Egmontin sivuilla kerrotaan sarjakuvalehtien painosmääristä mm. seuraavaa:
Mustanaamio 5 000 kpl
Mega 7 000 kpl
X-Men 8 000 kpl
Spider-Man 10 000 kpl
Korkeajännitys 11 000 kpl
Transformers 11 000 kpl
Digimon 15 000 kpl
Tex Willer 16 500 kpl
Karvinen 18 000 kpl
Muumi 20 000 kpl
Todellisen levikinhän täytyy olla selvästi pienempi. Olisi kiva tietää paljonko esim. nyt lopetettu Transformers oikein myi. Ja kummastuttaa hieman kuinka Mustis voi olla kannattava, mutta ilmeisesti pohjoismainen yhteistyö on valttia.
Egmontin kaikista julkaisuista myyvin tuntuisi muuten olevan Kiekkolehti, jonka levikki on 44 705.
-
Mikä ihme siinä muuten on että aikuissarjakuvalla tarkoitetaan vääjäämättä pornosarjoja??
Anteeksi, että poikkean nyt hieman aiheesta, mutta minä itse olen ihmetellyt animaatioiden puolella, että miksi animaatioista tulle "aikuisten animaatioita" sillä, että ne sisältävät mahdollisimman paljon pieruja, räkää ja pissikakkahuumoria. Vielä kun lisätään alapääjuttuja ja mielellään myös tökerö animaatio, niin johan on niin aikuista että oksat pois.
-
Anteeksi, että poikkean nyt hieman aiheesta, mutta minä itse olen ihmetellyt animaatioiden puolella, että miksi animaatioista tulle "aikuisten animaatioita" sillä, että ne sisältävät mahdollisimman paljon pieruja, räkää ja pissikakkahuumoria. Vielä kun lisätään alapääjuttuja ja mielellään myös tökerö animaatio, niin johan on niin aikuista että oksat pois.
Taitaa olla lähinnä "aikuisten". Vähän niin kuin Shokki on vain aikuisille tai heavy Metal -lehti. Enempi keskenkasvusille ja lapsenmielisille. eli mulle. :)
Timo