Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Aku Ankka ja kumppanit => Aiheen aloitti: AnkkAntti - 21.09.2005 klo 17:52:19
-
Niin kun sanotaan että vaikka Roope menettäisi miljardin minuutissa niin ei köyhtyis pariin sataan vuoteen( vai paljo se oli ), ja taskarissa Roope sanoi '' Liikevaihto on kutistunut kokonaista 0,1 prosenttia! Tätä vauhtia olen PARINKYMMENEN vuoden päästä puilla paljailla.'' Että vähän heittelee.
-
Taskareiden piirtäjät saavat väärää tietoa Ankkalinnasta. Vain Barks osasi saada oikeaa faktaa. ;D
No, joo vaihteleehan se, viitaten toisaalle lähetettyyn viestiini:
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=4159.msg68507#msg68507
Timo
-
Roope on aika huono liikemies jos yhden promillen muutos liikevaihdossa vaikuttaa oleellisesti Ankka-konsernin elinvoimaisuuteen. Tuotteesta pitäisi tulla aika hyvä voitto, ja vähän epäilen että normaalit hyvin voivat firmat tekevät noin 10% voittoa liikevaihdosta. Ja joku Ankka-konserni.. .aika varma että luvun pitäisi olla lähempänä 50%, saattaa olla ylikin, kun kerran monialayritys ja valikoimaan kuuluu mm. öljy ja timantit (joista kummallakin ihan törkeän hyvä kate. Luin jostain että timantin louhinta maksaa vain pari dollaria, mutta myyntihinta voi lähennellä 500).
-
Roope on aika huono liikemies jos yhden promillen muutos liikevaihdossa vaikuttaa oleellisesti Ankka-konsernin elinvoimaisuuteen.
Ihan tyypillinen liikemies. Hälytyskellot alkavat vain soida heti, kun se promillen muutos tapahtuu alaspäin, sillä muutostenhan pitäisi tietenkin mennä jatkuvan kasvun suuntaan. Muuten on karsittava menoja.
-
Kyllä yrityksen liikevaihto vaihtelee, myös alaspäin. Jos yhtenä vuonna on vähän isompi kakku, ja seuraavana vuonna ihmiset keskiverroin kuluttavat vähemmän, niin kyllä se liikevaihto laskee. Ei se aina ole itseltä-pois-ja-kilpailijoille lisää. Rajaton kasvu on mahdottomuus, ja viellä enemmän mahdotonta että se tapahtuu ilman mitään heilahduksia.
-
Roopella nyt on tapanaan liioitella että joutuu vararikkoon jos vaikka joutuu maksamaan Akulle palkkaakin työstään.
Ei pelkästään Akulle vaan myös Pellelle keksinnöistä ja Taaville tutkimus- yms. avusta jne ja kyllä silloin valitusta kuulee kun joutuu lompakon nyörejä hölläämään vaikka yleensä saa rahat takaisin vähintäänkin tuplana.
-
Niin kun sanotaan että vaikka Roope menettäisi miljardin minuutissa niin ei köyhtyis pariin sataan vuoteen( vai paljo se oli ), ja taskarissa Roope sanoi '' Liikevaihto on kutistunut kokonaista 0,1 prosenttia! Tätä vauhtia olen PARINKYMMENEN vuoden päästä puilla paljailla.'' Että vähän heittelee.
Eikä se ole ainoa asia joka heittelee, useimmissa tarinoissa Roope halveksuu Julle Ankanpäätä mutta silti vanhassa Roope-lehdessä Roope asttu huoneeseen joka on täynnä Julle-krääsää ja hihkaisee: "Jumaloin Jullea" :D
-
Eikä se ole ainoa asia joka heittelee, useimmissa tarinoissa Roope halveksuu Julle Ankanpäätä mutta silti vanhassa Roope-lehdessä Roope asttu huoneeseen joka on täynnä Julle-krääsää ja hihkaisee: "Jumaloin Jullea"
No mutta hei, onhan toki kaikkien tiedossa ne jättiläismäiset Julle Ankanpään patsaat joita Roope rakennutti kilpaa Brahmaputran maharadzan kanssa. (Enemmän tietty omaksi kunniakseen, mutta...) Milloin Roope on Jullea halveksinut?
-
Brahmaputran maharadzan kanssa.
Brahmaputra? Hmm...Onko se Junttapurin naapurivaltio?
-
Brahmaputra? Hmm...Onko se Junttapurin naapurivaltio?
Tai suomennos.
-
Niin kun sanotaan että vaikka Roope menettäisi miljardin minuutissa niin ei köyhtyis pariin sataan vuoteen( vai paljo se oli ), ja taskarissa Roope sanoi '' Liikevaihto on kutistunut kokonaista 0,1 prosenttia! Tätä vauhtia olen PARINKYMMENEN vuoden päästä puilla paljailla.'' Että vähän heittelee.
Roope sanoi näin: "Jos menetän miljardin minuutissa, olen vararikossa 600 vuoden kuluttua."
Kun lasketaan tuosta Roopen omaisuus kannattaa olettaa vuoden pituudeksi keskimääräinen 365,2425 päivää (länsimaiden käyttämän kalenterin vuoden pituus). Roopen omaisuudeksi saadaan 315,56952 miljoonaa miljardia dollaria.
Edelleen voisi ajatella että Roope olisi tuota sanoessaan ottanut huomioon myös tulonsa yhden minuutin aikana. Se tarkoittaisi kuitenkin sitä että Roope tienaisi vähemmän kuin miljardin per minuutti, mikä on liian pieni luku Roopen finanssi-imperiumille.
Roope ei siis ottanut huomioon tulojaan, joten Roope on rikastunut tuosta lausahduksestaan jo äärettömän paljon rikkaammaksi.
-
Roope ei siis ottanut huomioon tulojaan, joten Roope on rikastunut tuosta lausahduksestaan jo äärettömän paljon rikkaammaksi.
No ainoa joka ottaa ne huomioon on verottaja jota Roope kammoksuu.
-
Tulipas mieleen hassu kysymys, että mikä on Roopen firman (firmojen) yhtiömuoto? Ovatko osakeyhtiöitä vai mitä? Luultavastihan Roope on kuitenkin pörssissäkin, mutta kertaakaan ei ole taidettu viitata Ankka-yhtymän johtokuntaan? Tästä nimittäin juontuu se kysymys, että millä periaatteella Roope tienaa rahaa firmoistaan omiin taskuihinsa. Firman tuottohan kun ei kuitenkaan suoraan ole sen omistajan rahaa (ainakaan kaikissa yhtiömuodoissa), vaan firma voi sitten omistajalle maksaa vaikkapa osinkoja. Tietenkin Roope omistajana ja johtajana on voinut tehdä itselleen vaikkapa tuottoihin perustuvan rojaltisopimuksen, jolloin Roopen henkilökohtaiset tulot olisivat suoraan sidoksissa firman tuottoon.
-
Ltd. on varmaan korkeintaan sellaisen osakeyhtiön tapainen, joka ei ole pörssissä (mihin viittaisi se limited). Inc.:n olen käsittänyt jossain määrin vastaavan meidän pörssiosakeyhtiötämme. Tosin sitä välillä näkee sellaistenkin firmojen yhteydessä, jotka ei pörssissä ole, joten ehkä se on vain tavallinen osakeyhtiö (sanakirjassa incorporated on rekisteröity osakeyhtiö). Jaa, sanakirjan mukaan se limitedkin viittaa tosiaan osakeyhtiöön.
-
Suomessa on käytetty oy:tä Ankka-Yhtymistä eli taitaa Roopen yritykset oy:itä. Ellei suomentajat ole omiaan pistäneet.
-
Suomessa on käytetty oy:tä Ankka-Yhtymistä eli taitaa Roopen yritykset oy:itä.
Mistä sitten seuraa se kysymys, että miten raha kulkee Ankka-Yhtymän tileiltä Roopen säiliöön? Tietenkin osakekurssit kasvattavat omaisuutta ja Roopehan varmaan on yhtiönsä ainoa osakas.
Tämä Roopen tulonlähteiden hahmottaminen vastaa oikeastaan myös alun kysymykseen Roopen vararikkoon joutumisesta. Ankka-Yhtymän tuloksen nouseminen tai laskeminen ei sinällään vaikuta Roopen rahoihin, koska sen tilit ja Roopen rahavarat ovat kaiken järjen mukaan erilliset. Olettaa voisi siis, että vaikutus on siinä, että mitä Roope saa osinkoina ja rojaltina. Kun Ankka-Yhtymä tekee huonompaa tulosta (riippumatta siitä onko se silti vielä plussalla), niin Roopekin tienaa vähemmän omaan pussiinsa. Ja jos tämä Ankka-Yhtymästä tuleva raha vaikuttaa Roopen varoihin, niin siitä ehkä voi vetää sen johtopäätöksen, että Roopella on korkeat henkilökohtaiset menot.
Mihin kaikkeen Roope siis hassaa rahaa? Verot on varmaan yksi iso rahareikä. Ja sen valtavan rahasäililön kunnossapito. Sitten on tietenkin hänen henkilökohtaiset palkollisensa (esim. autokuski, jota kai välillä nähdään), jotka eivät ole Ankka-Yhtymän palkkalistoilla. Mutta se tuskin on vielä suurta osaa Roopen kokonaistuloista. Ehkä siis Roope pistää rahojaan johonkin, jota hän ei ole paljastanut kenellekään. Mikä on Roopen synkkä salaisuus?
-
Mistä sitten seuraa se kysymys, että miten raha kulkee Ankka-Yhtymän tileiltä Roopen säiliöön?
Kun Ankka-Yhtymä tekee huonompaa tulosta (riippumatta siitä onko se silti vielä plussalla), niin Roopekin tienaa vähemmän omaan pussiinsa. Ja jos tämä Ankka-Yhtymästä tuleva raha vaikuttaa Roopen varoihin, niin siitä ehkä voi vetää sen johtopäätöksen, että Roopella on korkeat henkilökohtaiset menot.
Mihin kaikkeen Roope siis hassaa rahaa? Verot on varmaan yksi iso rahareikä. Ja sen valtavan rahasäililön kunnossapito. Sitten on tietenkin hänen henkilökohtaiset palkollisensa (esim. autokuski, jota kai välillä nähdään), jotka eivät ole Ankka-Yhtymän palkkalistoilla. Mutta se tuskin on vielä suurta osaa Roopen kokonaistuloista. Ehkä siis Roope pistää rahojaan johonkin, jota hän ei ole paljastanut kenellekään. Mikä on Roopen synkkä salaisuus?
No aika usein rahaa tuodaan säiliöön/säiliöihin rekoilla.
Roope nyt ei paljoa sinällään rahaa kuluta veronmaksun lisäksi( no tietenkin maksaa Akulle palkkaa, hovimestarille ja sihteerille ja vartijoille palkkaa (taskareissa ainoa taloushlökuntaan kuuluva on hovimestari), pojille taskurahaa välillä (jonka käyttävät melko usein Ankka-Yhtymän tuotteisiin), Taaville avusta ehkä joskus, Pellelle keksinnöistä (pitkin hampain), sähkölasku, lehtiä ei pahemmin osta, ruoka on usein halpaa, turvalaitteisin menee rahaa (Pelleltä saatuja useimmat ellei kaikki), autoa ei paljon käytä, tv:tä katselee useimmiten Akulla, jne), jouluna Roope kyllä sitten välillä tuhlailee rahaa lahjoihin (oman yhtiönsä tavaraa varmaan eli ei menetä eikä saa mitään oikeastaan). Johtopäätös on että Roope kuluttaa rahaa mutta saa sitä enemmän kuin kuluttaa. Roopella on kätköjä eri puolilla maata.
-
No aika usein rahaa tuodaan säiliöön/säiliöihin rekoilla.
No joo, tämän tiesinkin enkä ihan sitä tarkoittanut. Mutta onkos Roope ikinä antanut mitään muuta syytä sille, että se ei säilytä rahojaan pankissa (vaikkapa korkeakorkoisella säästötilillä) kuin että se haluaa uida niissä? Tietenkin siinä saattaa olla semmoinen taka-ajatus, että Roope kuitenkin omistaa kaikki lähitienoon pankit eikä ne korot siis olisi mitään ekstraa, vaan tulisivat joka tapauksessa omasta taskusta.
-
No joo, tämän tiesinkin enkä ihan sitä tarkoittanut. Mutta onkos Roope ikinä antanut mitään muuta syytä sille, että se ei säilytä rahojaan pankissa (vaikkapa korkeakorkoisella säästötilillä) kuin että se haluaa uida niissä? Tietenkin siinä saattaa olla semmoinen taka-ajatus, että Roope kuitenkin omistaa kaikki lähitienoon pankit eikä ne korot siis olisi mitään ekstraa, vaan tulisivat joka tapauksessa omasta taskusta.
Joskus on ollut mutta ilmeisesti ei luota pankkeihin niin paljoa että veisi rahansa sinne (eikä mikään pankki edes ottaisi sitä rahamäärää vastaan varmaankaan). Enpäs osaa sanoa että onko Roopella vielä pankkeja konsernissaan, joskus taisi olla mutta ei ainakaan Roope-Sedissä ole mainittu ja taskareita en ole pitkään aikaan lukenut.
-
Roopeahan on tituleerattu aika usein, ainakin takavuosina, "pankkiiri Ankaksi". Roopella on arvatenkin monialayritysrypäs. Ei siis yksi firma (yksi monialayritys ei olisi edes kannattavaa), vaan monta. Sarjassa Turhaa tuhlausta (http://coa.inducks.org/story.php/x/W+WDC+144-01//Turhaa%20tuhlausta) näimme, ettei Roope itsekään muista mitä kaikkea omistaa. Ja rahasäiliössähän Roopella on vaan ns. muistorahat, taskurahat ja muut semmoiset. "Tämän kolikon ansaitsin siellä ja siellä silloin"... Rahasäiliö on mielestäni Roopelle vähän sama kuin semmonen joku kolikkopurkki tavallisille rahankäyttäjille. Loppuomaisuus kiertää maailmaa sijoituksissa ja sen semmoisessa. Vain tärkeimmät muistot on säiliössä. Kaikkeahan ei voi säästää, ei niin isommalti rikastu, rajat tulee vastaan. Rahaa pitää sijoittaa, jotta jotain saakin. Selviö.
Toisaalta kumman usein on sarjoissa näytetty, että kun säiliön rahat ovat menneet, on Roope rutiköyhä. Höh. Minne katosivat rahaa jatkuvasti tahkoavat yritykset?
Timo
-
Toisaalta kumman usein on sarjoissa näytetty, että kun säiliön rahat ovat menneet, on Roope rutiköyhä. Höh. Minne katosivat rahaa jatkuvasti tahkoavat yritykset?
Ehkäpä Roope säilyttää säiliössä myös osakekirjoja ja muita vastaavia rahojen seassa.
-
Ehkäpä Roope säilyttää säiliössä myös osakekirjoja ja muita vastaavia rahojen seassa.
Aivan! Onhan siellä arvatenkin myös arvopaperikassakaappi.
Timo
-
Aivan! Onhan siellä arvatenkin myös arvopaperikassakaappi.
Timo
Timantti- ja muillekin jalokiville tarkoitettu holvi
-
Joskus taas näkee että rahasäilöitä on joka kukkulalla siinä lähellä.
-
Joskus taas näkee että rahasäilöitä on joka kukkulalla siinä lähellä.
Juu ja on ollut myös liikkuvia säiliöitä. Roopella on säiliössä vissiin muutama sata metriä (korkeus-suunnassa) rahaa eli kyllä siellä säiliössäkin on rahaa rutkasti.
-
Roopella on säiliössä vissiin muutama sata metriä (korkeus-suunnassa) rahaa eli kyllä siellä säiliössäkin on rahaa rutkasti.
Mutta suurin osa näyttää olevan kolikoita, joten niiden yhteisarvo ei ole välttämättä kovin suuri. Vaikka onhan siellä harvinaisia kolikoita, jotka ovat arvokkaita.
-
Ja eikös ainakin osa rahoista ole wanhaa rahaa, jonka arvo ei välttämättä ole juuri romumetallin hintaa isompaa. Tai sitten rahojen arvo olisi teoriassa nimellisarvoa isompi mutta yhdelläkään rahakauppiaalle ei ole varaa ostaa niitä, jolloin asia olisi kai sama kuin siinä atlantis tarinassa.
-
Tuommoinen tarina oli Rosallakin. Aku pyysi, että se saisi itse valita palkkakolikkonsa ja kiikutti ne tietenkin heti keräilykauppaan. Samassa oli myös Rosan kritiikkiä amerikkalaista sarjakuvakeräilymentaliteettia kohtaan (pussitettuja keräilykappaleita, joita ei missään nimessä saa avata, koska arvo putoaa = sarjakuvia ei voi enää lukea = sarjakuvasta on tullut tarkoitukseton).
Tästä tulikin mieleen, että kustantamothan voisivat pistää pystyyn erillisen keräilylinjan. Ainoa ero tavalliseen versioon olisi se, että keräilykappaleessa on vain kansi painettu, sisäsivut olisivat tyhjiä. Tietenkään tätä ei kerrottaisi keräilijöille ja keräilykappaleet pussitettaisiin vakuumiin jo painossa.
-
Tästä tulikin mieleen, että kustantamothan voisivat pistää pystyyn erillisen keräilylinjan. Ainoa ero tavalliseen versioon olisi se, että keräilykappaleessa on vain kansi painettu, sisäsivut olisivat tyhjiä. Tietenkään tätä ei kerrottaisi keräilijöille ja keräilykappaleet pussitettaisiin vakuumiin jo painossa.
Jaa Veli Loponen on alkanut vitsailemaan. Kustantamoille tulisi kyllä aika hyvät voitot (ja mahtavat korvaukset maksettavaksi jos joku fani sittenkin avaisi pussin).
Vieläkös Roopella muuten on kustantamo yhtymässään?
-
(ja mahtavat korvaukset maksettavaksi jos joku fani sittenkin avaisi pussin).
Niihän voisi käydä, mutta mielessä oli ne koviin muovikuoriin pakatut CGC-arvotetut lehdet. Niitähän ei kai osta kukaan muu kuin keräilijä ja ei ne niitä sitten avaakaan, joten vaaraa ei olisi. :D
-
Jenkkien keräilysysteemi on ihan pähkähullua...Jos sarjakuvat ei ole lukemista varten niin johan on...Muistakaa seuraavalla kerralla kun ostatte leipäpussin älkää olko niin moukkia etta avaatte pussin ja syötte yhden, sen arvohan romahtaa :D
-
Jenkkien keräilysysteemi on ihan pähkähullua...Jos sarjakuvat ei ole lukemista varten niin johan on...Muistakaa seuraavalla kerralla kun ostatte leipäpussin älkää olko niin moukkia etta avaatte pussin ja syötte yhden, sen arvohan romahtaa :D
Olet aivan oikeassa, Jenkit ovat hulluja. Roopen ei tartte pelätä että leipäpussin arvo romahtaa sillä hän ei syö muita kuin vanhoja känttyröitä (paitsi kun muut ovat ostaneet ne).
-
Palataksemme keskusteluun rahasäiliöstä ja Roopen yritysmuodoista. Italialaisissa sarjoissa Roopen koko omaisuus (miinus ne jotka ovat kiinni yrityksissä) ovat nimenomaan rahasäiliössä. Kun säiliö täyttyy, rakennetaan uusi. Jossain taskarissa näytettiin iso panoraama, alueesta, jota korosti 10-20 rahasäiliötä.
Amerikkalaisissa (ja etenkin Rosan) tarinoissa, rahasäiliöitä on vain yksi, jossa on muistorahat, sekä erillinen pienempi holvi "taskurahalle" (se patsaan rakennuskilpailu, Barksin tarinat siitä kuinka holvia pitää tyhjentää ku rahaa on liikaa jne.). Loput rahat ovat kiinni osakkeissa, valtion obligaatioissa, rahakeinottelussa jne.
Limited on osakeyhtiö, jossa yritys ei ole pörssissä. Osakkeet ovat usein perheenjäsenillä, ja ne testamentataan lapsille. Usein yrityksen perustuskirjassa on vielä teksti joka kieltää myymästä osakkeita eteenpäin ilman suvun lupaa. Esim. Pauling tai Wayne Enterprises Batman Begins-leffan alussa.
Leffan lopussa WE olikin sitten Incorporated, jossa yrityksen osakkeista käydään kauppaa pörsseissä.
Roope hallinnoi todennäköisesti yrityksiään sateenvarjo-periaatteella, joka myös muistuttaa pyramidia. Eli Roope omistaa jonkun suhteellisen pienen, neljän ihmisen yrityksen, joka omistaa osake-enemmistön useista muista yrityksistä, jotka edelleen omistavat kokonaan tai osittain useita muita yrityksiä jne. Täten tietomäärä suodattuu, ja omistussuhteet eivät välttämättä ole Roopelle, vanhalle seikkailijalle, kovinkaan tärkeitä. Täten "Ankka-yhtymä" voi itseasiassa olla vain tuo neljä ihmistä työllistävä yritys, jonka pääkonttori on rahasäiliössä. Mahdollisesti tämä "yhtymä" (<-käsittääkseni ei virallinen termi, joten voi viitata about mihin tahansa) voi olla jopa avoin yritys - jolloin Roope voi rauhassa sotkea yrityksen ja omat varansa keskenään. Ankka-yhtymä on Roope. Mikäli tämä pieni yritys myös lainaa rahaa (todennäköistä, ottaen huomioon millainen rahavaranto sillä on käytössään), voi omistaja rauhassa tituleerata itseään pankiiriksi.
Tuliko sekava? Ja kuulostaako teoria järkevältä?
-
Tuliko sekava? Ja kuulostaako teoria järkevältä?
No pikkasen sekava mutta kyllä siitä ainakin pääperiaatteet ymmärtää. Kyllä se järkevältä kuullostaa mutta täyttä totuutta ei tiedä kuin Roope ja tekijät (jos edes hekään).
-
Roope hallinnoi todennäköisesti yrityksiään sateenvarjo-periaatteella, joka myös muistuttaa pyramidia. Eli Roope omistaa jonkun suhteellisen pienen, neljän ihmisen yrityksen, joka omistaa osake-enemmistön useista muista yrityksistä, jotka edelleen omistavat kokonaan tai osittain useita muita yrityksiä jne. Täten tietomäärä suodattuu, ja omistussuhteet eivät välttämättä ole Roopelle, vanhalle seikkailijalle, kovinkaan tärkeitä. Täten "Ankka-yhtymä" voi itseasiassa olla vain tuo neljä ihmistä työllistävä yritys, jonka pääkonttori on rahasäiliössä. Mahdollisesti tämä "yhtymä" (<-käsittääkseni ei virallinen termi, joten voi viitata about mihin tahansa) voi olla jopa avoin yritys - jolloin Roope voi rauhassa sotkea yrityksen ja omat varansa keskenään. Ankka-yhtymä on Roope. Mikäli tämä pieni yritys myös lainaa rahaa (todennäköistä, ottaen huomioon millainen rahavaranto sillä on käytössään), voi omistaja rauhassa tituleerata itseään pankiiriksi.
Tuliko sekava? Ja kuulostaako teoria järkevältä?
Siis toihan on loistavaa! Mun koko käsitys roopesta muuttu kertaheitolla!
-
Minulle tuli tällainen kysymyksenkaltainen mieleen noin puoli vuotta sitten, olin jo unohtanut sen.
Kysymykseni kuuluu siis näin: Muuttuvatko tavalliset kolikot kullaksi Roope Ankan rahasäiliössä, vai käytetäänkö Ankkalinnassa muutenkin kultaa valuuttana? Onko kyseessä suomennosvirhe?
PS. Saa kai lihavointia käyttää?
-
Minulle tuli tällainen kysymyksenkaltainen mieleen noin puoli vuotta sitten, olin jo unohtanut sen.
Kysymykseni kuuluu siis näin: Muuttuvatko tavalliset kolikot kullaksi Roope Ankan rahasäiliössä, vai käytetäänkö Ankkalinnassa muutenkin kultaa valuuttana? Onko kyseessä suomennosvirhe?
PS. Saa kai lihavointia käyttää?
Eivät muutu, ainakaan normaaleissa ankkatarinoissa. Olisihan se hullua, jos rahasäiliö muuttaisi mammonan kullaksi, Roopehan käyttäisi rahasäiliötä vain rahojen "kultaajana". Tai sitten ei, kullan arvo laskisi ja Roope ei tienaisi enää niin paljoa. Missä tarinassa tällaista on mainittu?
Lihavointia ei kannata käyttää koko viestiin, vain jos on jotain todella tärkeää, joka pitää huomata. Valvojat varmaan perustelevat lihavoinnin käyttöä paremmin.
-
Väitätkö, että minä luen joitakin paranormaaleja tarinoita? Kaikki Roopen kolikot ovat mielestäni kultaisia, tai ainakin kullan värisiä. Ei kai Amerikassakaan ole keltaisia kolikoita?
-
Väitätkö, että minä luen joitakin paranormaaleja tarinoita? Kaikki Roopen kolikot ovat mielestäni kultaisia, tai ainakin kullan värisiä. Ei kai Amerikassakaan ole keltaisia kolikoita?
Katsotaanpa taskunpohjalle... kyllä nyt vaan on niin, että 10, 20 ja 50-senttiset ovat sangen kullanvärisiä...
-
Väitätkö, että minä luen joitakin paranormaaleja tarinoita? Kaikki Roopen kolikot ovat mielestäni kultaisia, tai ainakin kullan värisiä. Ei kai Amerikassakaan ole keltaisia kolikoita?
Amerikassa on tosiaan vähän tuon värisiä kolikoita. Asiaa pohdittiin paljonkin jossain vaiheessa DCML (Disney -sarjakuvien) postituslistalla. Todennäköisintä on että väritettynä tuommoinen on yksinkertaisesti vain paremman näköinen kuin iso kasa harmaita metallilätkiä (on semmoisakin sarjoja, joissa värittäjä on tehnyt ne harmaiksi - eikä se kyllä kovin kivalta näytä).
Timo
-
Olisiko Don Rosan Elämä ja Teot? Ilmestyi Akkarissa 90-luvun alkupuoliskolla. "Ensimmäinen miljoona" oli yksi tarinoista, käännekohta Roopen elämässä. ::)
Rahan väristä puheenollen. Yllä mainitussa Elämässä ja Teoissa, kun se ilmestyi Akkarissa, olivat kolikot metallin värisiä, ainakin viimeisessä tarinassa. Muistan kuinka siitä tuli hieno fiilis kun kolikot olivat niin kylmiä, luotaantyötäviä, ja Roopella ei ollut mitään muuta.
Kun kovakantinen versio tuli ulos, olivat rahat väritetty kautta linjan keltaisiksi. Minusta tämä oli huono päätös. Nyt raha oli jotain kaunista, jonka keräämisessä oli jotain mieltä. Kun väritys muuten oli aika tummaa, niin rahat oikein keräsivät huomiota...Rahojen olisi pitänyt olla metallin värisiä!
-
.
-
Roopen omaisuus on 9 triljoonaa 4 biljoonaa markkaa ja 87 penniä (AA 9/1954). Täytyy kuitenkin muistaa, että englannin kielen biljoona tarkoittaa meidän miljardia ja triljoona meidän biljoonaa. Ottaen myös huomioon vuoden 1963 rahanuudistuksen, jolloin markka muuttui penniksi, Roopen omaisuus on 90 miljardia 40 miljoonaa markkaa ja yksi penni (90 040 000 000,01) vuosien 1963-2001 rahassa eli "mummon markoissa". Nykyvaluutassa siis yli 15 miljardia euroa ;D.
-
Roopen omaisuus on 9 triljoonaa 4 biljoonaa markkaa ja 87 penniä (AA 9/1954). Täytyy kuitenkin muistaa, että englannin kielen biljoona tarkoittaa meidän miljardia ja triljoona meidän biljoonaa. Ottaen myös huomioon vuoden 1963 rahanuudistuksen, jolloin markka muuttui penniksi, Roopen omaisuus on 90 miljardia 40 miljoonaa markkaa ja yksi penni (90 040 000 000,01) vuosien 1963-2001 rahassa eli "mummon markoissa". Nykyvaluutassa siis yli 15 miljardia euroa ;D.
Ja tuohan oli vain vuoden 1954 tilanne, sen jälkeen Roope on toki tienannut rutkasti lisää!
-
Roopen omaisuus on 9 triljoonaa 4 biljoonaa markkaa ja 87 penniä (AA 9/1954).
Tuon summan on Roope kuitenkin määrännyt Tupun, Hupun ja Lupun perimään :D :D :D, kun aika hänet jättää.
-
Roopen omaisuus on 9 triljoonaa 4 biljoonaa markkaa ja 87 penniä (AA 9/1954).
Roope-setä on amerikkalainen, käännöksen käyttö ei toimi. Miksi käännät markkavaluutan biljoonat amerikkalaisesta biljoonasta suomeen, eikö ole oletettavissa että suomennoksen tekijä olisi jo sen tehnyt? Tuosta pitäisi kaivaa esille alkuperäinen teksti ja käyttää dollarista valuuttamuunninta.
Timo
-
Ja ottaa myös huomioon rahan arvon muutokset 50 vuodessa.
-
Ja ottaa myös huomioon rahan arvon muutokset 50 vuodessa.
Rahan arvo on laskenut noin 15-osaansa 50 vuodessa. Elikkä jos Roope on makuuttanut setelinsä ja kolikkonsa säiliössään kaikki nämä vuodet, rahan reaaliarvo olisi vain viidestoistaosa vuoden 1954 tasosta.
-
Roope-setä on amerikkalainen, käännöksen käyttö ei toimi. Miksi käännät markkavaluutan biljoonat amerikkalaisesta biljoonasta suomeen, eikö ole oletettavissa että suomennoksen tekijä olisi jo sen tehnyt? Tuosta pitäisi kaivaa esille alkuperäinen teksti ja käyttää dollarista valuuttamuunninta.
Timo
Olisi ihan mielenkiintoista tietää mikä tuo summa oli alkuperäistekstissä. Ja tuo 9/1954-tarina on varmaan moneen kertaan ollut toivesarjana, onkohan ollut myös euroaikana ollut, miten tuo summa on muuttunut samassa tarinassa eri aikoina? Nykyään on aika helppo kääntää, kun taala on melko lähellä euron arvoa.
-
Maailmassa, jossa olisi Roopen Ankan tapainen raharikas, joka kerää rahat pois markkinoilta, ei olisi inflaatiota vaan se vähä liikkeellä oleva raha olisi hyvin arvokasta - toisin sanoen inflaatio olisi pieni.
-
Nykyäänhän ei enää tarvita juurikaan fyysistä rahaa. Se joutaa jäädä jättisäiliöön. Melkein kaikki "raha" on aineetonta arvoa joka vain siirtyilee tililtä toiselle useimmiten jonkinlaisen kortin välityksellä tai tietokoneen tekemänä varainsiirtona.
No, itse aina jo pentuna ajattelin, että Roopen säiliössä olevat rahat ovat vähän samassa asemassa kuin ne kolikot mitä jotkut meistä laittavat pikku purnukkaan joko muistoksi tai pikkurahoina pois lompakkoa paisuttamasta. Säiliössä on siis vain ne pikkurahat. "petty cash"...
Timo
-
Lisää vettä myllyyn aiheesta Roopen omaisuus...
Ainakin Rosan 'Kaikkein mieluisin lahja' -tarinassa Roope mainitsee omistavansa 99% Ankkalinnan yritys- ja rakennuskannasta sekä olevansa kaupungin suurin työnantaja. Eikö kilpailuvirasto ole puuttunut tähän häikäilemättömään monopoliasemaan? Vai omistaako Roope senkin? Suomessa nimenomaan kaupunki on monesti alueen suurin työnantaja ym. Täytyy kyllä vain ihmetellä kuinka Ankkalinna on kyllä aika tehokkaasti ulkoistanut toimintonsa, jos sille jää vajaa prosentti...
-
Ainakin Rosan 'Kaikkein mieluisin lahja' -tarinassa Roope mainitsee omistavansa 99% Ankkalinnan yritys- ja rakennuskannasta sekä olevansa kaupungin suurin työnantaja.
Taitaa vaan kehuskella. Jossain Barksin sarjassa Roopella ei ollut mitään valtaa kaupungin johtajiin. Kun muistais mikä sarja....
Timo
-
Jossain Barksin sarjassa Roopella ei ollut mitään valtaa kaupungin johtajiin. Kun muistais mikä sarja....
Eiks se oo yleinen henki Barksin tarinoissa, ainakin siihen asti kunnes kitupiikki raottaa rahamassiaan ja lupaa hankkia maat ja taivaat Ankkalinnan hyväksi...
-
Eiks se oo yleinen henki Barksin tarinoissa, ainakin siihen asti kunnes kitupiikki raottaa rahamassiaan ja lupaa hankkia maat ja taivaat Ankkalinnan hyväksi...
Kyllä on, sillä useassa sarjassa kaupungin isät ovat tulleet hattu ojossa pyytämään raha Roopelta milloin mihinkin hankkeeseen ja kyllä Roope aina voittoa saa.
-
Kuten tästäkin ketjusta huomaamme Roope Ankka on yleisesti tunnustettu universumin rikkaimmaksi olennoksi.
Kuitenkin Vic Lockmanin kirjoittamassa ja Tony Stroblin piirtämässä tarinassa "Birthday Blues" (koodi S 65030), eli "Hauska syntymäpäivä" (AA 26/1967), on huomattava poikkeama: Roopea rikkaampi ankkauniversumin eläin.
Ali Katti on koonnut omaisuuden jonka Roopekin auliisti tunnustaa suuremmaksi.
Yleensähän nämä haasteelliset rikkaudet ovat olleet vain näennäisesti suurempia ja tarinan lopussa Roope osoittaa että hänen näkyvät varansa ovat olleet vain taskurahoja verratuna hänen todelliseen omaisuuteensa, tai sitten juttu onkin ollut painajaista tai jotain muuta sellaista. Mutta ei Ali Katin tapauksessa. Roope jopa pelastaa Ali Katin ryöväreiltä, mutta tätä asia ei voisi vähempää kiinnostaa, sillä rahaa on niin paljon että roistot saavat vapaasti mellastaa. Vertailu mammonan määrästä jää tekemättä ja näin ollen lukija jätetään siihen käsitykseen että Ali Katin omaisuus on Roopen omaisuutta huomattavasti suurempi.
Eiko Roope olekkaan rikkain?
Tapaus Ali Katti siis keikuttaa kunnolla kirjoittamattomia (kirjattuja?) ankkauniversumin lainalaisuuksia. Tarina on ensikerran julkaistu 13.7.1965. Ei ihme että tästä vuoden kuluttua Disney (joka ei pitänyt kissoista) kuoli ja Barks (joka loi Roopen) lopetti piirtämisen. Tosin englanninkielisestä alkuperäisnimestä huolimatta INDUCKSin mukaan tarinaa ei olisi lainkaan julkaistu USAssa ja tuo ensijulkaisukin näyttäisi tapahtuneen Brasiliassa.
Kirjoitushetkellä Ali Katin hahmoa ei löydy INDUCKSista, joten ei pysty sanomaan onko kissaa käytetty toistekin.
Jollei Roopea ole jo todistettu jossain myöhemmässä tarinassa Ali Kattia rikkaammaksi, niin olisi jo korkea aika. Näin Barksilaisen maailmankuvan omaavana ajatus jostain Ali Katista Roopea rikkaampana on puistattava. Joten tehkäätten korjaava tarina. Korhonen & co?
Pyydän.
PS Ei kai vastaavia tarinoita ole lisää?
Edit: typot
-
Roope Ankan säiliön kokokin vaihtelee todella rajusti. Roope Ankan elämä ja teot -kirjassa se on valtava, muitta joissakin taskareissa se on monta kertaa pienempi.
-
Roope Ankan säiliön kokokin vaihtelee todella rajusti. Roope Ankan elämä ja teot -kirjassa se on valtava, muitta joissakin taskareissa se on monta kertaa pienempi.
Taskareissa on ollut monta säiliötä eli pääsäiliö on ollut pienempi (tuo olisi Roopen itsensä selitys).
-
Tuo on kyllä todella paha kysymys paljonko Roopella on omaisuutta ja paljonko rahaa Roopella on rahasäiliöässään. Barks kyllä antaa joitain toisistaan poikkeavia mainintoja. Tai sitten Roope vain leikittelee isojen lukujen nimillä. Jokatapauksessa Don Rosa on argumentoinut, ettei rahasäiliössä ole suinkaan koko Roopen omaosuus vaan suurin osa on kiinni yrityksissä, rahastoissa, osakkeissa, obligaatioissa jne jne jne. Lisäksi, toisin kuin yleensä luullaan, Roopen rahat eivät ole kultaa vaan eri-ikäisiä vanhoja rahoja ja joillain on merkittävää keräiliarvoa. Rosan mukaan Roope on säilyttänyt nämä rahat niiden muistoarvon takia vaikkakin Barksin tarinat Setelivuori vesisäliössä ja Raha-allergia onkin vaivallollinen rämän teorian kanssa.
Tässä muuten joitain mainintoja Roopen varoista:
Roopen omaisuudesta...
Barks: five multiplujillion, nine impossibidillion, seven fantasticatrillion dollars and sixteen cents
Barks: one multiplujillion, nine obsquatumatillion, six hundred twenty-three dollars and sixty-two cents
Barks: nine fantasticatillion four billionjillion centrifugatillion dollars and sixteen cents
Barks: if he losing a one billion dollars per a minute, he's in a bankruptcy after six hundred years
Rahasäiliöstä...
- 80 feet deep (79 feet of money)
or 90 feet deep (89 feet of money)
or over 120 feet to the top
- 90 tons of money
- 3 cubic acres of money
- eleven octillion dollars*
(Ps. Ankka yhtymä on yritysmuodoltaan industries eli tuotantoyhtiö vaikka Roope on ammatiltaan enemmänkin pankkiiri)
* 19 kvadriljardia dollaria
-
Lyhyesti: Roopen koko omaisuus mahtuu kyllä yhteen kvintiljardiin, näin voisi ainakin luulla.
-
On tuo Google kyllä sitten metka tapaus, sen mukaan kolme kuutio eekkeriä = 1.98826672 × 1011m6.
-
Roope on rikas (maailman rikkain ankka) mutta tuskin edes itsekkään tietää kuinka paljon tällä on oikeasti rahaa etenkin kun sitä tulee rekkalasteittain lisää päivittäin.
Oman kertomuksensa perusteella Roope ansaitsi toisen miljoonansa tekemällä itärannikon ja länsirannikon yhdistävän rautatien ja keksimällä superbowlin kun yritys ansaita se toinen miljoona rakentamalla pilvenpiiirtäjiä yhdessä Donald Trampyn (jenkkiversiossa, Topolino 2695 varmaan joku muu) kanssa mutta kun lennättimen käyttö ei ollut täysin hallussa niin se diili meni pieleen.
-
Kuutioeekkeriä ei oikeasti ole olemassakaan. Eekkeri on pinta-alan mitta, ja tilavuusmittoja määritellään pituusmittojen avulla. Meillä kehittyneissä maissa pinta-alan mittoja myös.
Itseasiassa kuutioeekkeristä syntyy loppujen lopuksi kuusiulotteinen hyperkuutio. Matemaattisesti se ei kaiketi siis ole ongelma. Suurempi pulma on, miten ihmeessä säiliöön on onnistuttu luomaan kuusiulotteinen tila.
-
Itseasiassa kuutioeekkeristä syntyy loppujen lopuksi kuusiulotteinen hyperkuutio. Matemaattisesti se ei kaiketi siis ole ongelma. Suurempi pulma on, miten ihmeessä säiliöön on onnistuttu luomaan kuusiulotteinen tila.
Pellen keksintojä.
-
Pellen keksintojä.
Minun käy sääliksi Roopea, sillä kukaan ei tiedä miten kolmiulotteisen objektin käy joutuessaan kuusiulotteiseen tilaan. Neliulotteinen tilakin sanotaan näkyvän meille juuri ja juuri kolmiulotteisina poikkeamina todellisuudessa.
-
Jos annetaan Roopelle vähän löysää ja ajatellaan, että hän tarkoittaa kirjaimellisesti kuutiota, jonka sivu on eekkeri, saadaan kuutio, jonka sivu on 63 metriä. Kolmen "kuutioeekkerin" tapauksessa reilut 90 metriä.
Oikean maailman suurimpiin rakennuksiin kuuluvan Nasan rakettiliiteri (Vehicle Assembly Building) on muodoltaan rahasäiliömäinen ja 160 metriä korkea, eli siinä missä ihan järkevissä rajoissa oleva mitta:
(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/thumb/0/02/VAB_exterior_and_LCC.jpg/800px-VAB_exterior_and_LCC.jpg)
Joku fyysikkö voi tietysti kertoa, mitä tapahtuu jos sellainen kasa painavaa metallia pannaan yhteen paikkaan. Oletan, että seinät eivät kestäisi? Kultaa on koko maailmassa paljon pienempi kuutio yhteensä, noin 20m suuntaansa, mutta tietysti omassa universumissa Roope on löytänyt suunnattomia kulta-aarteita, joita ei ole oikeasti olemassa. Jos muuten kuitenkin kultaa on samat määrät maailmassa, talouden tasapaino ei liene paras, jos yksi hullu ukko omistaisi suurimman osan maailman kullasta...
-
Jos annetaan Roopelle vähän löysää ja ajatellaan, että hän tarkoittaa kirjaimellisesti kuutiota, jonka sivu on eekkeri, saadaan kuutio, jonka sivu on 63 metriä. Kolmen "kuutioeekkerin" tapauksessa reilut 90 metriä.
Oikean maailman suurimpiin rakennuksiin kuuluvan Nasan rakettiliiteri (Vehicle Assembly Building) on muodoltaan rahasäiliömäinen ja 160 metriä korkea, eli siinä missä ihan järkevissä rajoissa oleva mitta:
Joku fyysikkö voi tietysti kertoa, mitä tapahtuu jos sellainen kasa painavaa metallia pannaan yhteen paikkaan. Oletan, että seinät eivät kestäisi? Kultaa on koko maailmassa paljon pienempi kuutio yhteensä, noin 20m suuntaansa, mutta tietysti omassa universumissa Roope on löytänyt suunnattomia kulta-aarteita, joita ei ole oikeasti olemassa. Jos muuten kuitenkin kultaa on samat määrät maailmassa, talouden tasapaino ei liene paras, jos yksi hullu ukko omistaisi suurimman osan maailman kullasta...
Eihän edes kaikii Roopen rahat ole kultaa, tämä on väärää tietoa. Suurinosa on ihan tavallisia Yhdysvaltain pikkukolikoita kuten esimerkiksi suuri rahtikoneellinen vuoden 1916 kahdenkymmenen sentin kolikoita ennen kuin ne kipattiin Atlantin valtamereen (bermudalle? Siellä vesi on vihreää sargassum -levän takia).
-
(Ps. Ankka yhtymä on yritysmuodoltaan industries eli tuotantoyhtiö vaikka Roope on ammatiltaan enemmänkin pankkiiri)
Roopen tituleeraaminen "pankkiiri Ankaksi" on tosiaan aika harhaanjohtavaa ottaen huomioon, että tarinoiden perusteella hän vaikuttaa enemmänkin teollisuusmieheltä. Pankkiiri, jolle rahan lainaaminen on vastenmielistä...no, tästä on puhuttu paljon, eikä minulla ole siihen varmaan paljon uutta sanottavaa.
Olisihan se hauskaa lukea tarina R. Ankan Pankin yksityispankkiiritoiminnan vaikeuksista toimilupaviranomaisen kanssa. Ehkä jonain päivänä.
-
Omistaa pankkejakin ja on vissiin toiminut pankkiirina joskus mutta nykyään on sitten ehta teollisuuspohatta ja omaiauus ei ole pelkkiä kulta- jne kolikoita vaan osakkeita, jalokiviä ml. rubiinit jne ja kaikkea muuta maan alla ja päällä ja taivaalla (avaruudessa ei liene ole toimintaa).
-
Eihän edes kaikii Roopen rahat ole kultaa, tämä on väärää tietoa. Suurinosa on ihan tavallisia Yhdysvaltain pikkukolikoita kuten esimerkiksi suuri rahtikoneellinen vuoden 1916 kahdenkymmenen sentin kolikoita ennen kuin ne kipattiin Atlantin valtamereen (bermudalle? Siellä vesi on vihreää sargassum -levän takia).
Joo siis näin tietenkin missään järkevissä tarinoissa, mutta sitten on taas se taskari, jossa kullalla täytetty rahasäiliö kävelee aina karhukoplalaisia pakoon ja nämä kävelyttävät sen tulivuoreen. (Jonkun mielestä tuon täytyy olla unijakso).
-
Eihän Roopea ole sanottu pankkiiriksi milloinkaan alkukielisissä tarinoissa, vai onko? Luulen että se on tanskalaisten käännöksestä käännös-
Ei missään minun lukemissani. Herroitellaan vain ja johtajaksi puhutellaan. Ei tule heti mieleen Barksiltakaan yhtään tarinaa, jossa Roope harjoittaisi nimenomaan pankkitoimintaa. Timo, Jukka tai joku muu ehkä muistaa. Sen sijaan muistan yhden Tony Stroblin kuvittaman jutun, jossa Roope menee parturiin autolla, pysäköintiaika umpeutuu eikä hänellä ole mukanaan enempää käteistä. Niinpä Roope rientää omistamaansa pankkiin kadun toiselle puolelle hakemaan rahaa. Hänellä ei ole pankissa tiliä, mutta se ei estä häntä raivoamasta kassavirkailijalle, että kolikko olisi saatava.
-
Rikastuttuaan Klondikessa, Roope osti Whitehorsen pankin josta tuli hänen liikeimpperiuminsa peruskivi.
-
Ja otti vastaan kullankaivajien talletuksia.
-
Ja minä luulin että Roope on jo uskomattoman rikas.
-
Tuli luettua kirjastossa käydessä viimeisin Aku Ankka ja pakollisessa klassikko-tarinassa pisti silmään että rahasäiliö oli tasamaalla joka tuntui erikoiselta kun on lukenut jo vuoskymmeniä tarinoita joissa rahasäiliö on vuoren/kummun päällä oli sitten tekijänä kuka tahansa.
Ehkä se oli sivusäiliö mutta silti se oli tupaten täynnä kultaa.