-
Tämä kuvanäyte "ripeän pikapiirtäjän" Hjalmar Löfvingin piirtämästä sarjakuvasta, joka sai minut aivan älyttömän hyvälle tuulelle, ja jotenkin suorastaan halusin mukaan tuohon maailmaan...
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=4250.0;id=1209)Luonnon Sanomain uutisia Sirkka 7/1934 (takakannessa)
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=4250.0;id=1209)[/url]
Hjalmarista on keskusteltu aikaisemmin:
- Lastenlehti Pääskynen, sarjakuvat ja kuvasarjat (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=4240.0)
- Suomen Kuvalehti 19 / 1934 - sarjakuvat (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=3327.0)
- Suomalainen manga 30-luvulta?? (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=152.0)
- Olli Pirteän ja Jussi Metkasen uudet seikkailut (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=3381.0)
| (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=4240.0;id=727) |
-
Löfvingin "Matin matka maailmalle" on aika tiukkaa mättöä. Poliittista korrektisointia ei ole tehty, vaikka viimeisin painos on 90-luvulta!
"Matin isä ostaa juutalaiskauppiaalta takin. Kauppias pettää häntä."
-
| Hehän ovat kuin kaksi marjaa... | Pikku Nemo (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=4250.0;id=1238)
| Jussi Metkanen (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=4250.0;id=1239)
|
Copyright Hj. Löfving, Winsor McCay
-
Tulevassa Laikussa näyttää olevan katkelma Löfvingin Bimbo seikkailee-sarjasta. Sarja lienee ensin ilmestynyt Säästöpankin Lipas lehdessä ja 1964 siitä on julkaistu 20 sivuinen, n. B5-kokoinen lehti. "Eripainos Lipas-lehdestä" lukee takakannessa.
Lehti kuuluu kiinteästi omiin lapsuusmuistoihini, lienee ensimmäisiä sarjakuvalehtiä joita omistin. Kannessa lukee: "Luettavaa, katseltavaa ja väritettävää Säästöpankin lahjana lapsille". Ja on sitä tottavie vähän väritettykin, kun kerran kannessa niin sanotaan.
Sarjiksessa on kuusi ruutua sivulla, tekstit ruutujen alla. Täysin poliittisesti epäkorrektia on tämäkin nykykatsannossa. Neekeripoika Bimbo seikkailee kyläsepän tekemällä ja Bond-tyyliin varustamalla säästöpossulla. Suomessa käydään ja pistäydytään kuussakin. Tarina hyppelehtii ja säntäilee sinne tänne aika päättömästi. Tosin voisi sanoa, että neuvokas ja rohkea mustaihoinen sankari oli aika poikkeuksellinenkin valinta pankin mainoslehteen 50-luvulla.
(http://img265.imageshack.us/img265/9558/bimbo7ir.gif)
-
Tässä Hjalmarilta sarjakuvahahmo Professori Pöntinen.
Proffa löytyi lehdestä Panu 6/1925.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=4250.0;id=1828)
Copyright Hj. Löfving 1925 (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=4250.0;id=1829)
Sain käsiini muutaman muunkin Panu-lehden, mutta en löytänyt lisää Pöntistä. Lehdessä näyttää olleen vaihtuvia sarjoja.
-
Tuo Timon mainitsema Lippaan erikoispainos on taas yksi julkaisu joka puuttuu Löfving bibliografiasta. Mikähän mahtaa olla viimeinen herran julkaisu? Ovatko vanhan kierrätystä, vai olisiko peräti ilmestynyt postuumisti vielä jotain tammikuun 1968 jälkeen (siis ennen tätä "2000-luvun renesanssia")?
Kyllä se 1960- ja ehkä myös 1970-lukukin taisi olla meillä rotuasioissa vielä aika mustavalkoista aikaa (Ensimmäiset Vietnamin venepakolaiset saapuivat suomeen 1980-luvun vaihteessa mistä alkoi täällä laajemmassa mitassa totuttelu muunmaalaisiin.) Sarjakuvissa nämä rotujen erottelun negatiiviset piirteet näkyivät stereotyyppeinä ehkä pitempään kuin monessa muussa paikassa. Kattoo nyt vaikka Mustanaamiota ja montaa muuta seikkailusarjaa. Että ei ole kuuskyt luvulta paha löytää noita esimerkkejä.
Tuo Professori Pöntinen on sangen persoonallisen näköinen hahmo. Väläyttää jälleen kerran sitä Löfvingin parempaa, vähemmän jäykkää piirtäjäminää. Tuskin kannattaa kuitenkaan odottaa käsikiroituksilta kovin paljoa persoonallisuutta?!
-
<snip>
Tuo Professori Pöntinen on sangen persoonallisen näköinen hahmo. Väläyttää jälleen kerran sitä Löfvingin parempaa, vähemmän jäykkää piirtäjäminää. Tuskin kannattaa kuitenkaan odottaa käsikiroituksilta kovin paljoa persoonallisuutta?!
Laitoin tosiaankin Pöntisen kuvan vähän isompana, jotta rento terän jälki näkyisi.
Löfvingin piirrostyyli on toki sen verran "oma", että esimerkiksi hänen signeeraamattomat kuva-arvoituksensa tunnistaa eri lehtien tehtäväsivuilta helposti.
Helsinkiläinen valokuvaaja Magnus Löfving kertoo isästään Hjalmarista muutamalla sanalla Terveydenhoitouutisissa:
http://www.terveydenhoitouutiset.fi/thu0200/2.htm
"Isäni oli hyvin tuottelias. Tälläkin hetkellä piirroksia on varastossa useita tuhansia."
Kotiarkisto on siis olemassa...
-
Löysin uuden sarjakuvan Löfvingiltä, en muista tätä ainakaan missään mainitun...
Eeva Hupelo
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=4250.0;id=1886)
Sarjakuva ilmestyi lehdessä Suomen tyttö, tämä näyte on numerosta 11/1951. Se on selvästi tytöille suunnattu. Tyttöjen Olli Pirteä?
-
Tuo Timon mainitsema Lippaan erikoispainos on taas yksi julkaisu joka puuttuu Löfving bibliografiasta.
Onhan tuo mainittu Laikun bibliografiassa, uusintajulkaisut-osiossa: "Bimbo seikkailee (19 sivun kokoomateos ed.)" Kommentti 19 sivun teoksesta on tosin outo. Lehdessä on 19 sarjakuvasivua + kansi, joten kyllä siinä on ihan normaali parillinen määrä sivuja.
Laikun näytteessä on muuten hiukan eri tekstit kuin uusintapainoksessa. Sarja lienee ruutujen numeroinnista päätellen ilmestynyt eri pituisina pätkinä (3-6 ruutua?) Lippaassa. Mulla ei ole yhtään lehteä jossa sarjaa olisi, mutta joulunumerossa (nro 7.) 1958 mainitaan että seuraavana vuonna lehti tulee jokaisessa numerossaan julkaisemaan Bimbon vaiheista kertovaa sarjakuvaa.
Sarjassa huvittaa siekailematon vauhti, joka varmaan osittain johtui julkaisutahdista. Bimbon kuumatka kestää kokonaisuudessaan huikeat 3 ruutua.
-
Onhan tuo mainittu Laikun bibliografiassa, uusintajulkaisut-osiossa: "Bimbo seikkailee (19 sivun kokoomateos ed.)" Kommentti 19 sivun teoksesta on tosin outo. Lehdessä on 19 sarjakuvasivua + kansi, joten kyllä siinä on ihan normaali parillinen määrä sivuja.
<snip>
Olisikohan sivumäärä katsottu Fennican tietokannasta? Siellä on tieto, että
Ulkoasu: 19, [1] s. : kuv.
Tuo albumi kun on aika harvalla oma hyllyssä...
-
Mikko Tarmokas seikkaili Nuorten Pellervo -lehdessä. Sarjakuvassa on mukana erittäin sympaattinen Possu.
>> Mikko Tarmokkaan seikkailut
(http://photos1.blogger.com/blogger/849/1849/1600/Ruutul_Mikko_Tarmokas_1_1929.jpg) (http://populaari.blogspot.com/2006/05/mikko-tarmokas-nuorten-pellervo-1929.html)
Mikko Tarmokasta ei taidettu mainita Laikku 05:ssa. Löfving oli hyvin tuottelias, joten eiköhän näitä sarjoja löydy taas joskus lisääkin.
-
Varaston nurkassa on seissyt pino Seura-lehtiä 70-luvun alusta. Kesällä tuli niitä selailtua, ja muutama huvittava pikku juttu pisti silmään.
Numerossa 3.1973 on juttu naivisti-taiteilija Arvi Mäenpäästä (1899-1976). Mäenpää kertoo nuorena itsekin kuvittaneensa pilalehtiä, kuten Tuulispää, Kurikka, Vihtahousu ja Ampiainen. Nuoruusvuosistaan Mäenpää kertoo mm. tämmöisen pikku tarinan:
(http://img299.imageshack.us/img299/5756/se73ju7.gif) (http://imageshack.us)
Mäenpää aloitti opiskelun Ateneumissa 1918 ja piti ensimmäisen näyttelynsä 1919. Suunnilleen niistä ajoista tuokin anekdootti kertonee, vaikka ajankohtaa ei pysty jutusta määrittämään. Mäenpäästä vähän lisää tuolla: www.tikanojantaidekoti.fi/suomalainen.html
-
Varhaista Löfvingiä: Radiolaivalla maailmalla (http://populaari.blogspot.com/2008/01/radiolaivalla.html). Vai onko?
-
Noh nih, kyllä se tuo Radiolaiva-seikkailu taisi Löfvingin olla, sillä Pääskysen takakannessa ilmestyi 1927 "Sankarin ja Nuolen ilmaretki". Siitä löytyy jo Löfvingin nimmarikin (ihan pienellä oik. alakulmassa).
-
Avaapa melkein minkä tahansa ennen 60-lukua ilmestyneen lehden, niin jo vain sieltä löytyy Löfvingin sarjakuvaa. Tässä Risto Reipas, Koti 9/1954.
Riston kera seikkaili tiedemies Pukinparta.
Kuinka mahdottomasti tämä mies on piirtänyt sarjakuvaa?!?!
-
Kaiken lisäksi Löfving oli pätevä animaattori.
SOKn mainoselokuvia (http://www.yhteishyva.fi/yhteishyva/sryhma/s_ryhma_hupia/sokn_vanhoja_mainosvideoita/fi_FI/sokn_vanhoja_mainosvideoita/) - Löfvingin tuotantoa ja muuta.
-
Verrattomia. Kestää täysin vertailun Victor Bergdahlin mainosanimaatioiden kanssa. Itse asiassa Löfving oli Bergdahlia sujuvampi, kuten Kahvipannu Osuuskaupassa todistaa.
Kukahan uppaisi Muutaman metrin tuulta ja sadetta juutuubiin?
-
Kolme + yksi Löfvingin piirrosta 20-luvun alusta. En tiedä, ovatko nämä olleet kuvituksia, vaiko suoraan seinälle laitettavaksi taideteoksiksi tarkoitettuja: mitään julkaisumerkintöjä niistä ei löydy, mutta toisaalta ne on tehty pilakuvatyylillä, joka vastaa Löfvingin julkaistuja töitä esim. Tuulispäästä samalta aikakaudelta.
-punakaartilainen (http://www.comicartfans.com/GalleryPiece.asp?Page=1&Order=Date&Piece=458050&GSub=15473&GCat=0&UCat=0)
-urbaania nuorisomuotia (http://www.comicartfans.com/GalleryPiece.asp?Order=Date&Piece=458049&GSub=15473&GCat=8203&UCat=0)
-sanomalehteä lukeva mies (http://www.comicartfans.com/GalleryPiece.asp?Order=Date&Piece=458048&GSub=15473&GCat=8203&UCat=0)
-keskeneräinen kuva nurjalla puolella (http://www.comicartfans.com/GalleryPiece.asp?Order=Date&Piece=458046&GSub=15473&GCat=8203&UCat=0)
-
(http://lh5.ggpht.com/_TK37yqhXA6E/S-p2m81P2SI/AAAAAAAADQ0/-J6L3BaHyNU/s800/Tommi_Typykk%C3%A4.jpg)
Hjalmar teki SOK:lle myös sarjakuvaa. Tommi Typykkä ilmestyi Yhteishyvä-lehdessä pitkään. Yo. kuva on vuodelta -51, mutta Typykkä (outo nimi pojalle, muuten?!) taisi ilmestyä jo sotien aikana.
-
Katsokaas mitä löysin Ester Ståhlbergin päätoimittamasta Aamu-lehdestä vuodelta 1927. Simo Neuvokkaan kootut seikailut.
-
Jatkuu ja loppuu.
-
Katsokaas mitä löysin Ester Ståhlbergin päätoimittamasta Aamu-lehdestä vuodelta 1927. Simo Neuvokkaan kootut seikailut.
Wau! Yksi suomen ensimmäisistä robotteista (http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%B6nnin_kuokkamies) ja ilmastonmuutos samassa tarinassa! Ihmeellistä mitä sitä ihan vaan rimoista voi saada aikaan.
-
Hieno löytö, Jari!
Hj. Löfving näyttää tulevan vastaan melkein lehdessä kuin lehdessä...
Re: Könnin kuokkamies.
Tuo aito suomiropotti esiintyi Pölhölässä ja Pöhköläisessä (Hakkapeliitta 3/1932), kuularuisku lisävarusteenaan!
-
Löfvingiin yhdistetty epiteetti "ripeä pikapiirtäjä" on kyllä niin totta.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=4250.0;attach=17643)
Eenokki on ilmiasultaan Tintin sukua!
Vanhoista Opintotoveri-lehdistä vuodelta 1937 löytyy Eenokki Nokkinen, joka valistaa mm. lappalaisia ja hölmöläisiä. Seikkailut ovat selvästi alkaneet jo aikaisemmin. Tiedä häntä kauanko ilmestyi...
-
Bimbo seikkailee -sarjakuva ilmestyi Lipas-lehdessä.
Hj. Löfvingin tarinat kyllä toistivat itseään; aina seikkailtiin jollain vempeleellä ympäri maailmaa tai avaruudessa tai merten syvyyksissä. Hienoja kuvia silti. Säästöpankin julkaisemassa lehdessä kulkupeli oli tietty iso säästöpossu!
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=4250.0;attach=18906)
-
Mainostan, Kansalliskirjastossa NYT aivan paras sarjakuvanäyttely Suomessa ikinä. Löfvingin animaatioita JA. Unioninkatu 36, Helsinki.
-
Kansalliskirjaston näyttelyä voi kyllä suositella, taisi olla yksi originaalipiirroskin Löfvingiltä esillä, yksi noista Jyrkin aikaisemmin linkkaamista.
Omien kokoelmieni varhaisin kuvanäyte Löfvingiltä taitaa olla pilalehti Chaplinista nro 2/1922, josta kirjoittelin toisessa ketjussa: Chaplin sarjakuvissa (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,4422.15.html)
Varhainen tyyli on hyvin vauhdikasta ja ekspressiivistä. Tuo ei varmaan ollut sen aikaisille kirjapainoille kaikkein helpoin painettava. Piirrokset muuttuivatkin pian tiukan mustavalkoisiksi ja ääriviivaa korostaviksi. Tuon vitsin voisi joku viisaampi minulle kyllä selittää...
-
Heppu oli ollut puoli vuotta valtion vaatteissa.
Kehno vitsi silti.
-
Löfvingin "Matin matka maailmalle" on aika tiukkaa mättöä. Poliittista korrektisointia ei ole tehty, vaikka viimeisin painos on 90-luvulta!
"Matin isä ostaa juutalaiskauppiaalta takin. Kauppias pettää häntä."
Enpäs muista, mainittiinko esmes Laikussa Matin matkan kirjoittajasta. Veikko-setä oli K.V. Tamminen, elikäs Kauko Veikko Tamminen (http://sley.fi/luennot/ESITYS/TamminenAK.htm) (1882 - 1946), Evankeliumiyhdistyksen pitkäaikainen toiminnanjohtaja, opettaja ja rovasti. Matin matkan on oltava Tammisen kuolemaa edeltävältä ajalta, ennen 1946. Veikkaan että juttu on ilmestynyt jossain lasten evankelioimislehdessä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä 1920-40--- Tammisen Martti-poika kuoli nuorena.
Timo
-
Ville Hänniseltä on ilmestynyt Hj. Löfving-kirja Setä Pim-Pom.
Arvio etusivulla (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2337).
-
Ja Hänninen on kirjoittanut Hjalmar Löfvingistä Kansallisbiografiaan (https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/10098).
Kansallisbiografiaan on lisätty muitakin animaattoreita (https://www.finlit.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/animaattoreita-ja-nukketeatteritaiteilijoita-kansallisbiografiaan).