Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Sarjakuvien ostaminen ja keräily => : thepanu 24.10.2003 klo 12:08:51
-
Aika kadehdittavaa että Hellboyta julkaistiin juuri tanskaksi käännettynä ja hintaa on vain noin 15€.
Paikallisten kommenteista päätellen esim. paperin laatu on ollut yhtä hyvää kuin jenkkiversiossa, ellei parempaa.
Luetaanko tanskassa enemmän sarjakuvia? Väkimäärä liikkuu kuitenkin samalla suunnalla kuin täällä suomessa.
-
luetaan. lähes kaikki merkittävä käännetään tanskaksi eikä se ole siellä mitään marginaalikulttuuria vaan albumeita löytyy lähes joka kodin kirjahyllystä
-
Onneksi tänne meillekin on ainakin suunnitteilla Hellboyta ensi vuodeksi. :)
-
On vai? Keltä?
Asiasta moottorisahaan. Onko tukholman keskustassa mitään kivaa sarjiskauppaa? Sellaista johon osaisi krapulassakin?
-
On vai? Keltä?
Sarjakuva-akatemian sivuilta luin Rmäen haastattelun ja Hellboysta on ollut kuulemma puhetta, vaikka sehän ei tietenkään varsinaisesti todista mitään.
-
Varmaan tulee sen elokuvan vanavedessä. Vrt. League of Extraordinary Gentlemen.
-
On vai? Keltä?
Asiasta moottorisahaan. Onko tukholman keskustassa mitään kivaa sarjiskauppaa? Sellaista johon osaisi krapulassakin?
vanhassakaupungissa on yksi iso scifi/sarjiskauppa ja yksi aika ok sarjakuvapuoti. en muista nimiä saatikka osoitteita koska en ole ollut niissä ikinä selvinpäin mutta kuvittelen että ne pystyy paikantamaan myös kankkusessa
-
Jos oikein muistan, niin Like oli aikeissa julkaista Hellboyta suomeksi joskus 90-luvun puolivälin paikkeilla. Like ei kuitenkaan toteuttanut tätäkään aietta.
Olisihan se kiva nähdä Mr. Boy:n seikkailuja suomeksikin, onhan kyseessä sarjakuvallisesti hyvää tavaraa.
Itse tutustuin kysyiseen tuotokseen aika voimakkaan Marvel/DC-sarjakuvien kulutuksen aikana ("ja tässä aukeaman kuvassa on niiin paljon yksityiskohtia, että... eli Lee:n ym. kuvitus), ja yllätyin siitä miten paljon tyhjää Mignola jätti ruutuihinsa (se oli kuin pommi tajunnassani). Luinkin sitten Seed of Destruction -albumia uudestaan ja uudestaan, parhaimmillaan kaksi - kolme kertaa päivässä.
Tälläkin tarinalla on opetus: on lähinnä tämän albumin syy/ansio että "parannuin" supersankarisarjakuvasta (myönnetään, Hellboy on supersankari) ja vieraannuin niiden kuvitustavasta. Lee ym. unohtui, Mignola pysyy, joten mahdollista julkaisijaa on varoitettu, tämä voi toteutua muidenkin lukijoiden kohdalla. Muiden sarjakuvien myyntiluvut voivat laskea. ;)
-
Kyseessähän on siis Lovecraft elementtejä hyödyntävä kauhutarina. Itse tarinassa ei taida olla sen suurempaa ideaa, vain juoni. Ei se todellakaan mikään Maus ole. Mignolalle tarjoutui mahdollisuus tehdä näköistään sarjakuvaa haluamastaan hahmosta ja tämmöistä tuli aikaiseksi.
Mignola piirtää kauniisti, yksinkertaisesti, sommittelee hyvin ja kertoo hyvin (ruudusta ruutuun, sivulta sivulle). Tätä minä pitäisin tässä sarjakuvassa erinomaisimpana asiana. Myöhemmissä tarinoissa on luovuttu niistä pienistä ajatuslaatikoista ja jättäydytty täysin kuvien luoman tunnelman varaan.
-
Jos oikein muistan, niin Like oli aikeissa julkaista Hellboyta suomeksi joskus 90-luvun puolivälin paikkeilla. Like ei kuitenkaan toteuttanut tätäkään aietta.
Ja mikäli UusiRuutu -niminen lehti olisi toteutunut eli alkanut pelkän mainostamisen lisäksi myös julkaista numeroita, lukisimme kenties tällä hetkellä Hellboyta jatkiksena.
Näin käy kun alkaa julkaisemisen sijaan vain mainostaa, eikä oikeasti julkaise.
-
On vai? Keltä?
Asiasta moottorisahaan. Onko tukholman keskustassa mitään kivaa sarjiskauppaa? Sellaista johon osaisi krapulassakin?
Olen käynyt kolmessa paikassa Tukholmassa: Comics Heaven, Serie Boden ja Scifi Bokhandeln, kaikki taisivat olla vanhassa kaupungissa, ja ainakin Comics Heaven ja Serie Boden olivat aika lähellä toisiaan.
Scifi Bokhandeln oli enimmäkseen scifikirjakauppa, mutta löytyi myös hylly sarjakuvaakin (pääasiassa kokoelmakirjoja Marvel, DC, Black Horse ym.) ja hitosti DVD-leffoja (joo, et kysynyt niistä mitään...) paikka on kuitenkin iso, viihtyisä ja tilava, henkilökunta vaikutti osaavalle.
Comics Heaven on vähän niinkuin Tampereen Kukunorin alakerta, tilavampi tosin hiukkasen. Jenkkilehtiä löytyy ja vanhempaa ruotsalaista divarikamaa. Itse ostin sieltä muoviin pakatut Stål-Kallet eli Taikaviitat ajalta jolloin sitä ei vielä Suomessa julkaistu. Sehän alkoi ilmestyä pari vuotta Ruotsin jälkeen ja loppuikin aika pian. Lisäksi ostin ne Marvelin Power Packit joita ei Suomessa julkaistu.
Serie Bodenin osoitteen muistan, se on Västerlånggatan 26-28. Paikka on lähes yhtä ahdas kuin Fennica, mutta keskittynyt ruotsalaiseen divarisarjikseen. Jos haluaa Magnumia ja Giganttia niin hakee sieltä.
Auton sain itse aika lähelle Heavenia, mutta mittari kysyi rahaa aikalailla. Tosin krapulallahan sinä olitkin menosa etkä autolla.
Trevligt resa!
Ai niin, osoite http://www.alltomstockholm.se kertoo tarkat osoitteet ja taitaa löytyä karttakin.
-
Egmontilta tulee Hellboyta jossain muodossa, ensi syksynä, leffan vanavedessä. Näin kertoi Rmäki.
Timo
-
Eikä!?
Hienoa :D
-
Asiasta moottorisahaan. Onko tukholman keskustassa mitään kivaa sarjiskauppaa?
Kävin pikimmiten Tukholmassa viime viikolla ja kirjasin hiukan ylös paikkoja. Kävin yhteensä viidessä sarjakuvakaupassa tai asiaa sivuavassa likkeessä. Näppärästi Tukholmassa liikkuu ihan kävellenkin. Seuraavassa joitakin huomioita.
Vanhassa kaupungissa on pari sarjakuvaan keskittynyttä liikettä. Stora Nygatanilla on Comics Heaven jonka valikoimassa on paljon jenkkilehtiä, uutta ja vanhaa ja sitten käytettyä ruotsalaista alpparia ja sensemmoista. Tuolta ei tullut ostettua mitään, budjettinikin oli riisuttua mallia. Kirjat ja lehdet suht siistissä järjestyksessä.
Samalta kadulta pääsee kapealle sivukadulle (kujalle) jossa sitten sijaitsee Serieboden. Paksujen pyöreillä ikkunoilla varustettujen puuovien läpi tullaan komeromaiseen eteiseen jossa on mahoton pino halpaa 70-80 -luvun ruotsalaislehteä 1-5 kr. Poistolehtiä. Varsinaisessa kaupassa on paljon ruotsiksi käännettyjä ranskalais-belgialaisia alppareita, semmoisia mitä ei aikanaan suomeksi tullut. Sieltä ostinkin edullisesti Bob de Moorin Johan et Stefan -albumin sekä Alix-piirtäjä Martinin Lefranc -seikkailun. Hyvin vähän Seriebodenissa oli USA-lehtiä. Tai en ainakaan huomannut.
Slussenilla kävin kahdessa ihan lähekkäin sijaitsevassa liikkeessä. Staffars Serier on täynnä lattiasta kattoon, TukholmanFennica tosiaan tai Alfa. Kirjoja oli mm. pahvilaatikoista väsätyissä hyllyissä. Selailu oli hankalaa, mutta löysin yhden Carl Barks Collectorin, jota mulla ei ollut ja mukaan lähti myös Golden Age of Comics -fanzine. Uutta ja vanhaa tavaraa, hienoja ja kalliita kirjoja oli paljon, osa ihan lattian rajassa. Voi voi.
Staffars on osoitteessa Bellmansgatan 26A. Melkein vieressä on Serieslussen, jonka pitäjä on vissiin suomalainen. Puhui ainakin kovaan ääneen puhelimeen selvää suomea. Oikeastaan yleisdivari jossa on sarjakuvien lisäksi vähän kaikkea, levyjä, videoita... Mitään ei tarttunut mukaan. Peräseinällä oli alelaatikoita 5-10 kr. Samaa bulkkia tuntuu olevan kuin Suomessa.
Götgatanilla (17) on metroaseman käytävässä Stockholms Serie- och Skivhandel. Enimmäkseen levyjä, muutamassa laatikossa oli vain vähän sarjakuvia. Keräilyjuttuja oli nostettu seinälle näkyviin. Fournierin 1980-luvulla ruåtsiksi käännetty Piko ja Fantasio -alppari Tora-torapa, jonka joskus aikoinaan halvalla jostain ostin, maksoi 300 kr.
Scifi Bokhandelissa olisi ollut mahdollista nähdä itse Jaws juuri tuona nimenomaisena tiistaipäivänä, scifi-tapahtuman jälkeisiä tapahtumia. Scifipäivien vieraina oli näemmä ollut Gollum, Darth Maul ja Jaws. Huh... Enpähän vaan jaksanut odottaa klo 17 saakka.
Sankt Paulsgatanilta bongasin sarjakuvaoriginaaleihin erikoistuneen liikkeen, jossa oli erityisesti näytillä sillä kertaa ruotsalaista lasten- ja nuorten sarjakuva Ture Sventonia. Tätä yksityisetsiväähän käännettin joskus muinoin muutamat alpparit suomeksikin. On ilmeisesti aika suosittu Ruotsissa. Videolta pyöri Sventon-TV-sarjan jakso.
Kaupasta löytyi sarjakuvaoriginaalien lisäksi siististi kehystettyinä myös joitakin animaatiojuttuja, jotka tosin vaikuttivat sericelleiltä.
Originaaleista löytyi vaikka mitä, Mustanaamio-kansimaalauksia, Romeron piirroksia, amerikkalaisia tusinastrippejä, Justus-sivuja. Ruotsalaisen ankkapiirtäjän Einar Lagerwallin pikkupiirroksia ankoista ja hiiristä myytiin 600-800 kr hintaan. Lagerwallia nähtiin meikäankoissa 1970-luvulla. Hänen kuvittamansa on myös mm. Sudenpentujen tietokilpakirja. Huono ankkapiirtäjä oli tehnyt myös pari ihan hienoa realistisessti piirrettyä fantasiakuvitustyötä.
Don Rosan käsikirjoitussivuja myytiin 1500 kruunin hintaan, joissakin oli vain pelkkiä puhekuplia, ne taisivat olla vähän halvempia. Arne Ankka originaali olisi irronnut 8500 kruunulla.
Kaiken tämän lisäksi tuli käytyä Serieteketissä elikäs sarjakuvakirjastossa, jossa oli pikkunäyttely Corto Maltesesta. Oli odotettua pienempi, sekä kirjasto että näyttely. Serieteketillä on tilaa melkeinpä enemmän ylöspäin kuin sivusuunnassa. Sarjakuvalehtien vuosikertoja sisältävät hyllyt kohoavat n. 3 metrin korkeuteen. Miten sieltä selaat mitään? Oli siellä Sarjainfojakin ja näyttely Kemin voittajista. Lainaustiski on ufon näköinen ja sen yllä roikkuu Tintin kuualus.
Timo
-
Vaikka pidänkin Mignolan taiteesta (esim. Cosmic Odyssey), niin ostin ainokaisen Hellboy sarjan (Seed of Destruction) vain Byrnen takia.
Joitakin aikoja sitten yllätykseni oli suuri, kun kuulin, että Hellboy ensiesiintyminen Byrnen Next Menissä on peräti 50 taalan arvoinen.
En siis tiedä, ostaisinko suomennettua Hellboyta. Ehkä sen SoD:n voisi ostaa, mutta ei muuten oikein kiinnosta.
Onkos Hellboy Millerin Sin Cityn ohella ainoa Legend -porukan vielä ilmestyvä sarjakuva? Tuliko esim. Monkeyman & O'Brienia yhtä minisarjaa enempää?
-
Juu, sarjakuvahahmohan se siinä onkin. Se oli Power-tarinaa, jossa sen tytsyn (Sandy:n) ajatukset/mielikuvitus alkaa muuttumaan todellisuudeksi (samassa minarissahan mm. Elfquestin päähenkilöt vilahtavat samoin kuin melkein kaikki Legend -porukan hahmot, jopa Sin Cityn Marvin yhden lehden kannessa).
Byrnellähän oli DH -sarjoissa tämä todellisuus/sarjakuvamaailma. Next Men kuului todellisuuteen ja Danger Unlimited ja Babe sarjakuvamaailmaan.
Ja mielenkiintoinen fakta: Next Menin "prologi" 2112 -albumi perustuu Byrnen ideaan "viimeiseksi"/tulevaisuuden Marvel -tarinaksi.