Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Toimintasarjakuvat => Aiheen aloitti: Lind JR. - 24.07.2005 klo 17:14:16
-
tää meni varmana eri paikkaan kun tän pitäis olla mutta menkööt.
omasta mielestäni ne on eri asia koska sankarilla ei ole omasta maailmastaan poikkeavia voimia. (esim: Gandalf ei ole supersankari koska taikuutta harrastaa moni muukin keski-maassa.)
-
Hyvä kysymys. Eritoten, kun otit esimerkiksi Gandalfin. Miten siis määritellä sankari ja supersankari. En ole ihan samaa mieltä sinun kanssasi siinä, että sankarilla ei ole erikoisia voimia. Tämän mukaanhan mm. Batman, Vihreä Nuoli, Haukansilmä ja moni muu ei ole supersankari, koska he ovat vain tavallisia ihmisiä.
Mutta siinä olen varmaankin samaa mieltä, että sankari on jotakin, jota voi olla kuka vain. Se ei vaadi erikoisia voimia eikä rikollisvastustajia.
-
niin, no tuo on totta. :P
-
Tällaisia outoja haja-ajatuksia syntyi supersankarin ja sankarin erosta:
- Sankaruus on yleensä hetkellisestä, supersankaruus jatkuvaa.
- Supersankaruus synnyttää yleensä vastavoiman superrikollisen, sankaruus puolestaan ei.
- Supersankaruus on yleensä ennaltamäärättyä (supersankari ei "muututtuaan" voi enää olla olematta supersankari).
- Sankaruus syntyy yleensä omasta valinnasta ja itsensä alttiiksi pistämisestä, supersankaruus on enemmän velvoitepohjaista.
-
Mites olisi jako jotenkin tähän malliin:
- Supersankarilla on usein naamio tai ainakin persoonallinen supersankariasu sekä salainen henkilöllisyys. Tosin fetissibileissä käyvät, eivätkä myöskään eukolta salaa vieraissa käyvät välttämättä ole mitään sankareita.
- Sankarilla ei ole mitään erikoisvoimia tai edes trikoopukua. Sankari kuitenkin suorittaa pelkillä jokamiehen voimillaan jonkin urotyön, kuten esimerkiksi viikonlopun ryyppyreissulla tinttaa nyrkillä roistomaista grillikioskin jonossa etuilijaa. Tosin tuollainen käytös on sankaruutta lähinnä lyöjän omasta mielestä.
No ettei tulisi annettua nuorisolle vallan vääriä käyttäytymismalleja, niin sanotaan että sankari on vaikka jos ollaan sodassa ja siihen poteroon missä puolijoukkue istuu lentää käsikranaatti. Sankari heittäytyy tämän kranaatin päälle ja pelastaa muut kuolemalta. Ehkä ehtii juuri ennen räjähdystä huutaa että "kertokaa vaimolleni kotona että rak..AAGH!" tai "kostakaa puolest...AAGH!" mutta tämä ei ole välttämätöntä. Sankarihautaan pääsee kuitenkin.
Jari Sarasvuo on kirjoittanut kirjan nimeltä Sisäinen sankari. En tiedä kerrotaanko siinä mitään tästä asiasta.
-
En osaa vastata. Olen pitänyt Spiritistä, Marshall Lawsta, V:stä ja Watchmenistä joilla kaikilla on naamioita ja muita releitä jotka viittaavat supersankarihölmöyteen. Constantinen vihollisilla on melkoisia supervoimia mutta se pukeutuu fiksusti. Nähdäkseni vaatetus ei ole se jolla tehdään hienojakoja tässä mutkikkaassa kysymyksessä
Sarasvuo on antisankari vaikka laittaisi minkä naamarin päälle. Veikkaan että kymmenen vuoden sisällä se kääntyy buddhalaiseksi tai tulee uskoon, kummasta nyt sattuu silloin saamaan enemmän pätäkkää. Noita on nähty ennenkin
://en.wikipedia.org/wiki/Snakhttpe_oil
-
- Supersankaruus on yleensä ennaltamäärättyä (supersankari ei "muututtuaan" voi enää olla olematta supersankari).
Voipas. Löytyy moniakin sankareita, jotka ovat lakanneet olemasta supersankareita ja vetäytyneet "eläkkeelle". Ei nyt tietenkään nyt tule yhtään mieleen. Eikun joo. Esim. Ryhmä-X:n Banshee, joka menetti 70-luvulla kykynsä ja eli aluksi omaa elämäänsä ja myöhemmin oli sitten mutanttien kouluttaja. Tosin tällaisissa tapauksissa korkeampi voima eli käsikirjoittaja saattaa puuttua peliin ja päättää antaa ne voimat (tai kokonaan uudet) takaisin ja taas pitää lähteä supersankaroimaan. Joskus ne voimat otetaan pois tai sankari pistetään eläkkeelle ihan että saadaan tarinaan draamaa vaikka lopussa sitten sankari taas palaisikin, mutta joidenkin kohdalla muutos on ollut suhteellisen pysyvää.
-
Sankaruus ei vaadi voimia tai estä normaalia elämää.
Storm oli vähän aikaa ilman voimiaan ja silti oli mukana.
Reed ja Susan viettivät tavallista elämää jonkin aikaa.
Teris oli myös voimaton jonkin aikaa.
Hämähäkkinainen (alkup.) menetti voimansa (ei tietoa miten) ja silti auttoi R-X:ää.
-
Sankaruus ei vaadi voimia tai estä normaalia elämää.
Kysymyksen asetteluhan on aika provosoiva. Totta, eihän kaikki palomiehetkään ole miehiä, siis sukupuoleltaan.
hankin varmaan taas kerran ystäviä, rahaa ja vaikutusvaltaa, kun väitän että sankaruus itsearvoisesti estää tai ainakin haittaa normaalia elämää.
Joka sekin on kyllä paradoksi. Normaali elämä.
Super- etuliite vaan lokeroi sen siihen osaan sarjakuvia jossa aikuisilla ihmisillä on hassut trikoot tai yliluonnolliset voimat. kaikkien tulisi kai arvostaa vain kaurismäkeläisiä arjen sankareita...
Tai ei sittenkään. Eroja on kyllä, mutta niin on supersankarin ja supersankarin kuin sankarin ja sankarinkin välillä. esim. moraali, toimintatavat jne.
Minä pidän molemmista.
Moebiusta lainatakseni: They´re beautiful.
-
Voipas. Löytyy moniakin sankareita, jotka ovat lakanneet olemasta supersankareita ja vetäytyneet "eläkkeelle".
Varmasti noista jokaisesta listaamasta kohdasta löytyy poikkeuksia, eikä mitään tyhjentävää eroselvitystä liene olemassakaan. Itse ajattelen supersankarin olevan jotakin (epämääräistä) noiden hahmottelemieni rajojen sisältä.
Mutta miten määritellä supersankari? Onko vaikkapa antiikin Herkules supersankari?
-
Mutta miten määritellä supersankari? Onko vaikkapa antiikin Herkules supersankari?
Katsotaanpas, syntyi Jumalolennon hyväksikäytettyä ihmisnaista seksuaalisesti. Yliluonnollisen vahva ja sitkeä. Ratkaisi ongelmat pääsääntöisesti väkivallalla. Murhasi, raiskasi ja rellesti. Tämä Herkules?
Ilman noita yliluonnollisia voimia ei ehkä kovin superkaan. Toki tämä on se alkuperäinen kreikkalainen stoori. Hollywoodin, miekka & sandaalit-leffojen, TV-sarjojen, Disneyn, Marvelin ,DCn ja Imagen Herkulekset ovat sitten olleet hivenen ylväämpiä esityksiä. Kuten myös viktoriaanisten kertomusten Herkules.
Antiikin Herkules oli kova jätkä, mutta ei kovin kiva kaveri. En tahtoisi tavata pimeällä kujalla...
-
Antiikin Herkules oli kova jätkä, mutta ei kovin kiva kaveri. En tahtoisi tavata pimeällä kujalla...
Eli Herkules olisikin siis ollut superroisto.
-
Käykö Jeesus? Naurettavat vaatteet, sikisi neitsyestä ja on supervoimia. On myöskin esiintynyt puuduttavan tylsissä sarjakuvissa
-
Naurettavat vaatteet
Tämä ei ole hyvä peruste, koska mainitut naurettavat vaatteet olivat yleisesti käytettyjä tuohon aikaan ja normaalisti supersankarin vaatteet eivät ole yleisesti käytettyjä.
-
Tämä ei ole hyvä peruste, koska mainitut naurettavat vaatteet olivat yleisesti käytettyjä tuohon aikaan ja normaalisti supersankarin vaatteet eivät ole yleisesti käytettyjä.
Jos puolisoa ja kanssaeläjiä on uskominen oma pukeutumiseni on aika naurettavaa. Ei, en pukeudu trikoisiin.. On muistettava, että osa supersankareista (mm. Sandman [golden age, ei gaiman],Starman, Question) pukeutuvat tavallisiin vaatteisiin. Ainakin täällä Turussa vastaan tulee Gaimanin Deathin ja Sandmanin tavoin puettua väkeä.
Vaatetus ei kai tee kenestäkään supersankaria, eivät edes vähemmän yleisesti käytetyt. Tuleehan minustakin kerran pari vuodessa Pukumies ja hiukan useammin Haalarimies.
-
Itselläni tulee hyvin mieleen sankarit keski-maa roolipelistä jota muinoin pelasin. Siinä tämä jengi ahtautu kasaan ja kaikki olivat kovin sankariainesta (= huomattavasti normitallaajaa potentiaalisempia) mutta valitettavan usein nämä sankarinalut kohtasivat tiensä pään mitä mielenkiinnottomimmalla ja tyhmimmällä tavalla. Sitten kun aika riitti hengissäpysymisen ohella muuhunkin, niin yleensä joko varasteltiin tai parannettiin maailmaa palkkatappajina.
Joskus sitten noin teoriassa sankari olisi pystynyt keräämään hyvää mainetta pelastamalla kokonaisen kylän tai *gasp* kaupungin poikkeuksillisilla voimillaan ja poikkeuksellisen suuresta palkkiosta.
Kun taas supersankari honaa jonain päivänä että kappas, olen yli-inhimillisä voimia omaava, lentävä hökötys ja ei ole ketään minunlaistani täällä, pelastanpa maailmaa. Tai muuten vain kokee kauheita traumoja ja omaa muutaman miljardin omaisuuden sekä normaaliakin sankaria suuremman potentiaalin kasvaa älyköksi & yleiseksi tappelijaksi.
Tällöin homma on huomattavasti pyyteettömämpää, supersankarin pitää jo oikeastaan melkolailla sinnitellä että pysyisi varmasti periaatteidensa takana kun armeija tykkää suuntailla tykkejään tätä kohden.
Mutta tarvitaan kyllä superroistoja jotta tulisi myös supersankari. Pelkälle sankarille on normaali, poikkeuksellisen nerokas rosvo riittävä pala. Mutta supersankari joutuu taistelemaan poikkeuksellisen nerokkaan rosvon kanssa jolla on vieläpä kaksi päätä keksimässä ilkeyksiä ja pureutumassa telekineettisillä voimilla koko maailman asukkaiden mieliin ja valmistamassa pekoninmakuisia koirankeksejä jotka oikeasti maistuvat jollekin muulle.
Sitten vielä jokin epämääräinen sanonta jonka muinoin luin:
Sankarit, erilaisia kuin me muut.
-
Tämä ei ole hyvä peruste, koska mainitut naurettavat vaatteet olivat yleisesti käytettyjä tuohon aikaan ja normaalisti supersankarin vaatteet eivät ole yleisesti käytettyjä.
Erittäin totta, supersankarin vaatteiden täytyy poiketa yleisestä standardista älyttömään suuntaan. Kuinka suhtaudumme Taika-Jimiin, joka pukeutuu naurettavasti mutta on periaatteessa taikureiden virkapuvussa?
-
Olen pahoillani, mutta täytyy ottaa esiin toinen laina.
"Sankariajat ovat yleensä kauhun aikakausia" Ralph Waldo Emerson
Supersankarit ovat sitä harvemmin. Amerikkalaisille 11/9 2001 oli shokki ja nosti palomiehet ja poliisit sankareiksi. Ja nyt on jenkeillä sotasankarinsa. Jotka toimivat epäitsekkäästi oikeaksi uskomansa asian puolesta.
Monella eurooppalaisella ja lähi-idän kulttuuritaustan omaavalla on eri näkemys.
Toisen sankari on toisen konna. sama pätee siirryttäessä superpuolelle.
Miksei kukaan sano Asterixia tyhmäksi supersankarisekoiluksi, joka mollaa italialaisia, brittejä, intialaisia jne.?
Asterix kykenee yli-inhimillisiin suorituksiin ja puolustaa omaa väkeään ja oikeaksi uskomiaan asioita. Supersankari.
Ehkä kyse on eurooppalaisuudessa. Vain jenkit suoltavat aivotonta supersankarimössöä, eurooppalaiset monisävyisiä sankareita.
En itse jaa tuota mielipidettä. Asterix ja Batman ovat molemmat parhaimmillaan upeita.
Ranskalaiset aikanaan kehittivät enemmänkin supersankareita tyyliin Nyctalope, Fantomas jne. Pulp-sankareita kuten Shadow, Spider tai Doc Savage rapakon tuolla puolen. Näistä 20-30-lukujen sankareista ei pahemmin melua pidetä.
Ovat lapsellisia. Kuten sarjakuvat. ;)
-
Ehkä kyse on eurooppalaisuudessa. Vain jenkit suoltavat aivotonta supersankarimössöä, eurooppalaiset monisävyisiä sankareita.
Olisi vähän helvetin mukavaa kun voitaisiin näin helposti erotella mutta kaveri joka on oleskellut paljon Serbiassa toi mukanaan Asterix-kartan jossa serbit ovat se gallialainen kylä joka viimeisenä koko Euroopassa vastustaa typeriä valloittajia (=muu Eurooppa + USA). En tiedä onko Uderzo antanut luvan moiseen, saattaa ollakin, sen ahneus on tunnettu
-
Supersankarin on kyettävä pelastamaan koko maailma. :) Joskus jopa maailmankaikkeus. ;D
-
Supersankarin on kyettävä pelastamaan koko maailma. :) Joskus jopa maailmankaikkeus. ;D
On kyettävä? Eli siis sankarin ja supersankarin ero on tulosvastuullisuudessa. "Viittanen, pelasta itä-aasia ja Altair-5 ennen kahvitaukoa. Puhutaan lomarahoista iltapäivän palaverissa." Ja että sankarille riittää kun vaan yrittää edes?
okei..
-
Katsotaanpas, syntyi Jumalolennon hyväksikäytettyä ihmisnaista seksuaalisesti. Yliluonnollisen vahva ja sitkeä. Ratkaisi ongelmat pääsääntöisesti väkivallalla. Murhasi, raiskasi ja rellesti. Tämä Herkules?
Ilman noita yliluonnollisia voimia ei ehkä kovin superkaan. Toki tämä on se alkuperäinen kreikkalainen stoori.
Herkuleen skitsoiluhan oli myytin mukaan Hera jumalan syytä. Hän riivasi Herkuleksen ja niinpä hän mm. kerran heitti ystävänsä alas muurilta ja tämä ystävä heitti henkensä. Lopussa (=kuolemansa jälkeen) Herkules pääsi Olympokselle ja hänet otettiin muiden jumalten joukkoon.
Vaan kuinkahan paljon Hulkin hahmo on Herkules-myytistä ammentanut?
-
On kyettävä? Eli siis sankarin ja supersankarin ero on tulosvastuullisuudessa. "Viittanen, pelasta itä-aasia ja Altair-5 ennen kahvitaukoa. Puhutaan lomarahoista iltapäivän palaverissa." Ja että sankarille riittää kun vaan yrittää edes?
okei..
En ottanut edellisellä viestilläni mitään kantaa 'pelkkään' sankariin. Pelkät sankarit kun ovat noita puulaakilaisia, kato ;D! Mutta supersankarin titteli tippuu vasta sitten, kun maailma on pelastettu mielellään useampaankin otteeseen. Ja vaikka hahmo olisi tituleerattu supersankariksi jo ennen urotöitään, on tieto että tämä tyyppi kykenee/on tuleva pelastamaan vähintäänkin maailman, mielellään tietysti maailmankaikkeudenkin.
Eli kyllä, supersankarin on kyettävä pelastamaan maailma. Eihän siinä muuten mitään superia ole! ::)
-
Kreikkalainen muoto olis sitte Herakles eikä Herkules.
-
Eikö supersankari ole vain osajoukko joukosta sankari? Siis sankareita on monenlaisia, jotkut supersankareita, toiset taas lännensankareita, sotasankareita, arkipäivän sankareita tai emmental-sankareita...?
Mikä on lopultakin sankari?
-
Kyllä; Supersankarilla on supervoimat, standardi-mallisella sankarilla ei.
-
Kreikkalainen muoto olis sitte Herakles eikä Herkules.
Näin on, mutta tuo Roomalainen muoto on jostakin syystä vakiintuneempi Suomessa.
-
Näin on, mutta tuo Roomalainen muoto on jostakin syystä vakiintuneempi Suomessa.
Ei ollut ennen sitä Disney-elokuvaa.
Herakles on suomea jos antiikin Kreikan jumalista puhutaan.
http://www.yle.fi/opinportti/kouluportti/openpaja/antiikinkreikka/index.shtml
-
Ei ollut ennen sitä Disney-elokuvaa.
Herakles on suomea.
http://www.yle.fi/opinportti/kouluportti/openpaja/antiikinkreikka/index.shtml
Eikös Disneyn Herkules ole melko uusi tulokas? Heraklesta kun sanottiin jo minun lapsuudessani Herkulekseksi.
-
Jessica Drew ei menettänyt kuin osan voimistaan. Seinillä kiipeily onnistui edelleenkin. Venom-blast-voima ja immuniteetti kaikille myrkyille oli poissa.
Se miten ne menivät, onkin jo monimutkaisempi juttu. Morgan le Feyn tekosia se oli. Kostajat auttoivat hänet pois Morganin vallasta astraalitasolta johon hän oli jäänyt oman lehtensä lakattua jo paljon aikaisemmin. Tässä välillä taika oli aiheuttanut sen että kukaan ei muistanut että Jessica oli yleensä ollut olemassakaan. Jessica onnistui sitten kummittelemaan Tigralle joka hälytti Kostajat.
Edellinen esiintyminen Suomessa taisi olla kun R-X otti yhteen Vapausvoiman kanssa ja siitä sai sellaisen kuvan ettei hänellä mitään voimia ollut.
Olikos tuo Madame Le Fey sama joka teki temput Kostajille taannoin?
Tarina näyttäisi olevan vähän samanlainen kuin R-X:ssä kun Tuonpuoleinen hävitti Uudet Mutantit.
-
On kyettävä? Eli siis sankarin ja supersankarin ero on tulosvastuullisuudessa. "Viittanen, pelasta itä-aasia ja Altair-5 ennen kahvitaukoa. Puhutaan lomarahoista iltapäivän palaverissa." Ja että sankarille riittää kun vaan yrittää edes?
okei..
Ikuisuus-sodissa oli mukana myös voimattomia sankareita.
-
Sama Morgan le Fey se oli ja nimenomaan ensimmäisen Hämähäkkinaisen vihollinen alunperin. Hahmo perustuu kuningas Arthurin pyöreän pöydän ritareiden tuhat vuotta vanhoihin tarinoihin. DC:llä Teräsmiestä, Ihmenaista ja Demonia vastaan matsannut noita oli Morgaine le Fey. Morgana-muotoa on jossakin myös näkynyt.
Muistaakseni Wolverinessa (?) Jessica kiipeili seinillä vaikka hänen kaikki voimansa piti olla poissa. Sitten seliteltiin että kaikkia voimia Morgan ei vienytkään. Eli alkuperäinen tarkoitus oli kyllä että kaikki voimat olisivat menneet.
Jessica Drewn tilanne piti muuten lyödä lukkoon äkkiä koska Jim Shooterilla oli tekeillä uusi Hämähäkkinainen joka teki ensiesiintymisensä Salatuissa sodissa. Kostajat menivätkin melkein suoraan Jessicaa pelastamasta Salattuihin sotiin.
Laulu kertoi Fata Morganasta joskus "nuoruudessa".
Jessicaa ei ole paljoa nähty Suomessa: Tappeli Kostajien kanssa Rogueta ja muita vastaan, erosi YPKVV:stä (uusin suomennos Ylivertaisissa on sieltä minne aurinko ei paista), heilutteli Mustaa Miekkaa ja tappeli Wolvieta vastaan ja R-X vs Vapausvoima.
Vieläkös tuo mustavalkopukuinen neito on elossa? Ei ole vähään aikaan näkynyt.
Entäs se naissymbiootti?
Tuleekohan hämistytöstä Hämähäkkinainen kun aikuistuu?
-
Aiheeseen palataksemme, kumpi Mustanaamio on?
Puvun ja erikoisten kykyjensä ansiosta supersankari, eikä taustakaan ole kuin jokapojalla Hermannin nuorisoseurasta.
Toisaalta periaatteessa ihan tavallinen kuolevainen.
Ja samaan syssyyn: kuinka monen mielestä sankari on yleensä se tylsin hahmo?
Poikkeukset kuten laivaton merikapteeni Maltese poislukien.
Haddockit, Obelixit ja Alfredit usein kavereitaan ja isäntiään mielenkiintoisempiä tapauksia.
-
Mun luokittelun mukaan Mustanaamio on ihan pesunkestävä supersankari, mutta kun se on keksitty pari vuotta ennen kuin maailman ensimmäinen supersankari teki ensiesiintymisensä, niin se ei sitten oo. Eikä Zorrokaan saatika sitten Tarzan.
-
Ei ollut ennen sitä Disney-elokuvaa.
Herakles on suomea jos antiikin Kreikan jumalista puhutaan.
Rohkenisinko väittää, että taannoin tulleella telkkarisarjalla olisi suurempikin vaikutus kun Disneyn elokuvalla, jos nyt silläkään... Kyllä itselleni ainakin oli Herakles tutumpi muoto. Disneyllä muuten ymmärtääkseni käytettiin tuota roomalaista muotoa (osittain) nimenomaan siksi, koska tarina ei ollenkaan noudattele kreikkalaista tarua sellaisena kuin se parhaiten tunnetaan.
Anteeksi, että taas kirjoittelen aivan aiheen vierestä. Vaikenen...
-
Mun luokittelun mukaan Mustanaamio on ihan pesunkestävä supersankari, mutta kun se on keksitty pari vuotta ennen kuin maailman ensimmäinen supersankari teki ensiesiintymisensä, niin se ei sitten oo. Eikä Zorrokaan saatika sitten Tarzan.
Mites muut pulpit? Shadow, Doc Savage, Spider?
Lofficierien mukaan ranskalaisilla jo joskus 1899-1910 oma yli-inhimillinen naamioheppu.Nyctaloup, nyctalope? Ei enää viitekirjallisuuta, tulee muistista.
Ovatko vain amerikkalaiset hahmot supersankareita?
-
Mites muut pulpit? Shadow, Doc Savage, Spider?
Lofficierien mukaan ranskalaisilla jo joskus 1899-1910 oma yli-inhimillinen naamioheppu.Nyctaloup, nyctalope? Ei enää viitekirjallisuuta, tulee muistista.
Ovatko vain amerikkalaiset hahmot supersankareita?
Minusta nämä ovat pulp-sankareita, eivät supersankareita.
-
Lavennetaanpa hieman aihetta.
Mikä erottaa tavalliset rikolliset jo aiemmin mainituista superrikollisista?
-
Lavennetaanpa hieman aihetta.
Mikä erottaa tavalliset rikolliset jo aiemmin mainituista superrikollisista?
Varmaan sama kuin sankarit supereista.
Yleinen konsensus on näemmä sitä mieltä, että hassut vaatteet ja oudot voimat/ kyvyt. Ei pulpkirjallisuustaustaa. Mielellään amerikkalainen.
Hetkinen. Korjaus. Mielellään EI amerikkalainen, jollei etnisen vähemmistön edustaja.
HUOM! Kuvasin siis superrikollisen.
-
Jos kerran supersankarin velvollisuus tai ainakin kyky on pelastaa maailma ja jopa maailmankaikkeus, niin olisiko sitten superroiston kyky ja velvollisuus uhata maailman ja maailmankaikkeuden tuholla?
-
Superrosmo käyttää vuosia rakentaakseen tukikohdan, hankkii aseet ja muut releet, tekee ihmekeksinnöt jne. voidakseen ryöstää pankin.
Tavallinen kriminaali ottaa muutaman tuopin taikajuomaa ja marssii sitten pubin vieressä olevaan kirkonkylän postiin aseenaan takin alle kätketty polkupyöränpumppu, saa parisataa euroa saaliiksi ja palaa pubbiduuhun juomaan saalistaan kunnes virkavalta noutaa hänet yhteiskunnallisiin tiloihin.
-
Pieni lisä Vesan viestiin. Superroisto kehittää hilavimpain ansan tai jonkun aseenn joka muuttaa ammutut Ansa Ikosiksi, perusroisto pelästyy ja pätkii päin näköä rengasraudalla.
-
Niin ja siinä vaiheessa kun sankari/supersankari on saatu aisoihin ja köysiin, niin tavallinen roisto päästää sen saman tien päiviltä, mutta superroisto kerskuu niin pitkään suunnitelmillaan, että sankari/supersankari saa köytensä nirhattua katki (tai sitten se on vaan näytellyt pyörytynyttä ja on täyttänyt keuhkonsa, niin että köydet ei oikeasti olekaan kireällä) ja pistettyä yllätysiskulla superrosmon kuriin.
-
Julia Carpenter on elossa, mutta paha Hämähäkkinainen vei häneltä voimat.
Naissymbiootti Donna taisi viimeksi olla toisessa ulottuvuudessa tai jotain. Noista symbiooteista ei ota pirukaan selvää. Venom söi Carnagen symbiootin ja Hopeasurffari muutti Carnagen patsaaksi. Enpä ole kummastakaan saanut selvää miten noista tilanteista Cletus selvisi.
Kiitos tuosta selvityksestä.
Eipä Mail-Man kertonut meille miten Carnis karkasi Surffarin kotelosta. Rmäki kertoi jollain palstalla että Cletus on elossa, mutta enää "vain" tavallinen murhaaja. Venomilla on muuten vatsavaivoja Carnagesta.
-
Superrosmo käyttää vuosia rakentaakseen tukikohdan, hankkii aseet ja muut releet, tekee ihmekeksinnöt jne. voidakseen ryöstää pankin.
Tavallinen kriminaali ottaa muutaman tuopin taikajuomaa ja marssii sitten pubin vieressä olevaan kirkonkylän postiin aseenaan takin alle kätketty polkupyöränpumppu, saa parisataa euroa saaliiksi ja palaa pubbiduuhun juomaan saalistaan kunnes virkavalta noutaa hänet yhteiskunnallisiin tiloihin.
Mihin kategoriaan kuuluu Battiksen vihulaiset Jokeri ja kumppanit (ei Jäämies vai mikä se nyt olikaan)?
Luthorin määrittely on kanssa hankalaa (etenkin jos on se haarniska).
-
No nehän on superroistoja tietenkin.
-
Jepulis. Koska kuka vain voi olla sankari, jos vaikka pelastaa jonkun ihmisen. Se ei tee immeisestä super-sankaria.
-
kuinka monen mielestä sankari on yleensä se tylsin hahmo?
Poikkeukset kuten laivaton merikapteeni Maltese poislukien.
Haddockit, Obelixit ja Alfredit usein kavereitaan ja isäntiään mielenkiintoisempiä tapauksia.
Piko, Spirit, Luupää, Natasha, Buddy Bradley, Krazy Kat, Preacher, Pikku Nemo
-
Mun luokittelun mukaan Mustanaamio on ihan pesunkestävä supersankari, mutta kun se on keksitty pari vuotta ennen kuin maailman ensimmäinen supersankari teki ensiesiintymisensä, niin se ei sitten oo. Eikä Zorrokaan saatika sitten Tarzan.
Minun mielestäni taasen on aina ollut jotenkin 'selvää', että esim. Mustis ei ole supersankari. Killinä jo näin päättelin, vaikkei hahmojen luomisajankohdista ollut mitään hajua. Mustis kun oli mielestäni vaan sellainen paikallinen hyvis. :)
-
Mustis kun oli mielestäni vaan sellainen paikallinen hyvis. :)
Paikallinen? Ahkerasti kyllä matkaili (eräskin naamio kävi Transsilvaniassa (omistan ko. lehden) ja muutkin seikkailivat ympäri palloamme ja tämä nykyinen käy ahkerasti valtameren takana).
Tarzan on enemmän paikallinen kuin nastamuumio.
-
kai se keksittiin kun kekattiin ylivoimainen sankari
???
-
Supersankarilla on yliluonnolliset tai -inhimilliset voimat, tosin poikkeuksiakin on(esim. Batman).
Entä mitä eroo teiän mielest on antisankarillla ja sankarilla?
-
Entä mitä eroo teiän mielest on antisankarillla ja sankarilla?
Sankari on semmoinen puhtoinen partiopoika joka tekee urotöitä pyyteettömästi koska se on moraalisesti oikein ja jonka luonne kuitenkin jää ohueksi (Tintti) tai jopa hieman vastenmieliseksi (Teräsmies). Antisankari taas on mielenkiintoisempi hahmo, jonka tekosilla on muita motiiveja kuin opettaa lapsille mikä on oikein ja väärin.
Muuten, Wikipedian (http://fi.wikipedia.org/wiki/Antisankari)mukaan Batman on antisankari:
Antisankareita sarjakuvissa
* Aku Ankka
* Batman
* Tuomari
* Marv (Sin City)
-
Bah. Useimmiten koko sankaripuolen järjenjuoksu on kummallista. Supersankarit kärsii milloin mistäkin syyllisyydestä jne. Batman on oikein malliesimerkki...
Superrikollisen järjenjuoksua on monasti paaaljon helpompi seurata. En tarkoita niitä kahjompia (vrt. Jokeri) vaan tyyliin herrat Magneto ja tohtori Doom.
-
Bah. Useimmiten koko sankaripuolen järjenjuoksu on kummallista. Supersankarit kärsii milloin mistäkin syyllisyydestä jne. Batman on oikein malliesimerkki...
Kuten todettua Batman on anti-sankari, ei sankari.
Batmanin pohjimmainen motiivihan ei ole yhteiskunnan pelastaminen ja avuttomien auttaminen, vaan kosto. Muu on sivutuotetta.
se on myös syy miksi Batman ei tapa. Kuolleet eivät kärsi.
Hämähäkkimiehen kohdalla kyse on syyllisyydentunnosta. Teräsmies on puhtoinen idealisti, joka auttaa muita koska niin kuuluu tehdä. se tekee hänestä sankarin ja monelle täysin käsittämättömän hahmon.
Teräsmiehen erottaa muista sankareista vain nuo yli-inhimilliset voimat. Joskin täytyy muistaa että alkuaikojen teräsmies oli huomattavasti hurjempi sankari, joka taisteli mm. slummilordeja ja inhoja riistotehtailijoita ja sotahulluja poliitikkoja vastaan.
-
LUin tätä keskustelua ja aloin miettiä olisiko jokin ei super sankarina tunnettu henkilö super sankari mietin enimmäkseen näillä määritteillä:
Tällaisia outoja haja-ajatuksia syntyi supersankarin ja sankarin erosta:
- Sankaruus on yleensä hetkellisestä, supersankaruus jatkuvaa.
- Supersankaruus synnyttää yleensä vastavoiman superrikollisen, sankaruus puolestaan ei.
- Supersankaruus on yleensä ennaltamäärättyä (supersankari ei "muututtuaan" voi enää olla olematta supersankari).
- Sankaruus syntyy yleensä omasta valinnasta ja itsensä alttiiksi pistämisestä, supersankaruus on enemmän velvoitepohjaista.
1. Mieleen tuli Matrixin Neo. Sankaruus jatkuvaa (Messias), Superrikollisena Agentit jne. Tämä aika selkeä.
2. Harry Potter tuli mieleen. [spoiler=SPOILER]en mukaan valittu kamppailemaan Voldemortin kanssa. Ja ennustusta ei voi perua eli kohtalo? Olisi voinut pettää kaikkia jo ensimmäisessä osassa mutta oli velvollisuuden tuntoinen. Nämä siis menevät mutta joku voima? Rakkaus-taika? No tästä en tiedä-[/spoiler]
3. Neosta tuli mieleen historian messias Jeesus? Oli sankari? Jos ei ajatella uskonnon tai historian kannalta vaan tarinan. Sankaruus jatkuvaa, supervihollinen paholainen, joka yritti saada jeesuksen lankeamaan? Risti oli jeesuksen kohtalo, mutta jos olette nähneet elokuvan: "Jeesuksen viimeiset lankeamukset(tai vastaava nimi en nyt millään muista) Jeesus olisi voinut myös olla hiljaa ja olla joutumatta ristille. Näitä "spervoimia" olivat erinäiset ihmeteot.
-
Aku Ankka muuten on antisankari. Hoksasin sen nyt.
Voihan sankaruuskin olla jatkuvaa? Kai? Eikun ei voikkaan. Palomies voi lakata olemasta sankari. Mutta poliisipäällikkö (ainakaan ö-luokan elokuvissa) ei.
-
Olen aina mieltänyt supersankarin nykypäivään taistelemaan super-rikollisia vastaan toiselta planeetalta tulleilla voimilla.
Sankarit taas keski-aikaan taistelemaan ilkeitä velhoja ja piruja vastaan taikaesineellä tai ilman.
Tuolla en siis tarkoita etteikö sankari voisi olla nykypäivän konstaapeli tai supermarketin myyjä, mutta mokoma on kai pinttynyt takaraivooni.
Kaiketi superin ja sankarin ero on ,että superi tarvitsee käsitynkäänsä täysin käsittämättömät ja mahdottomat voimat.
Sankarille riittää vain rohkeus ja rahtunen sisua... Noin minä suunnilleen sen mieltäisin.
-
Ei. Esimerkiksi Lois Lane ei status quo -tilassaan ole supersankari, sillä sillä ei ole mitään mainitsemistani määreistä.
Ensinnäkin, lieni varmaan selvää, että tarkoitin päähenkilöitä. Kuten vaikka Axterix ja Obelix, jotka muuten taistelevat rikollisuutta vastaan. Kuten myös Lois Lanekin joskus. Ja siis tuolla logiikallasi Lois Lanen aikanaan ollut oma lehti ei ole supersankari lehti, eikä myöskään sisällä supersankari tarinoita.
Silloin määreiden määrästä riippuen kukin tapaus tulee määrittää erikseen.
Tuo nyt menee jo ihan pöhköksi. Käytännössä minun pitäisi tulla kysymään sinulta että mikä on supersankari mikä ei jotta tuolla määritteellä saataisiin selvyys asiasta.
-
Ensinnäkin, lieni varmaan selvää, että tarkoitin päähenkilöitä.
Lois Lane on seikkaillut omissa tarinoissaan ja sillä on jopa ollut oma lehti, joten sitä voi ihan hyvällä syyllä kutsua päähenkilöksi. Lois Lanen omat seikkailut eivät siis ole olleet supersankaritarinoita, vaikka ne sijoittuisivatkin supersankariuniversumiin.
Kuten vaikka Axterix ja Obelix, jotka muuten taistelevat rikollisuutta vastaan.
Asterix ja Obelix eivät taistele rikollisuutta vastaan, vaan käyvät sissisotaa valloittajaa vastaan. Sen ainoa supersankarimääre on erikoiskyvyt, jotka tulevat taikajuomasta. Tapahtuma-ajan ja muun sellaisen johdosta Asterix on enemmän historiallista fantasiaa (fantasiaan liittyy taikuus ja erilaiset taikajuomat) kuin supersankarisarjakuvaa.
Tuo nyt menee jo ihan pöhköksi. Käytännössä minun pitäisi tulla kysymään sinulta että mikä on supersankari mikä ei jotta tuolla määritteellä saataisiin selvyys asiasta.
Annoin neljä määrettä, joiden mukaan tehdä päätelmiä ja vielä selityksiäkin niihin. Olettaisin, että maalaisjärjellä pitäisi pystyä itsenäisesti tekemään tällaisia päätelmiä. Jos ei heti, niin ainakin harjoituksen jälkeen.
Pöhkömpää on määritellä supersankari jaetun universumin kautta. Tämän perusteella ankka-tarinat olisivat supersankaritarinoita, koska ne tapahtuvat samassa maailmassa. Samoin esimerkiksi Tähtien Sota ja erityisesti Star Trek -tarinat olisivat supersankaritarinoita, koska tapahtuvat samassa maailmassa.
-
Oma mielikuvani on että supersankarit ovat nimenomaan sankaroimiselle ja hyville teoille omistautuneita sankareita. Sankari taas voi olla kuka tahansa.
-
Lois Lane on seikkaillut omissa tarinoissaan ja sillä on jopa ollut oma lehti, joten sitä voi ihan hyvällä syyllä kutsua päähenkilöksi. Lois Lanen omat seikkailut eivät siis ole olleet supersankaritarinoita, vaikka ne sijoittuisivatkin supersankariuniversumiin.
Mutta Lois Lanen lehti käsitteli vahvasti supersankariteemoja. Minusta tämä näkemyksesi vain vaikenee kokoajan.
Asterix ja Obelix eivät taistele rikollisuutta vastaan, vaan käyvät sissisotaa valloittajaa vastaan.
Joo, mutta sen lisäksi he ovat tehneet lukuisia sankaritekoja ihan samoista syistä kuin supersankarit. Oikeutta he ovat puolustaneet kelmejä vastaan.
Annoin neljä määrettä, joiden mukaan tehdä päätelmiä ja vielä selityksiäkin niihin. Olettaisin, että maalaisjärjellä pitäisi pystyä itsenäisesti tekemään tällaisia päätelmiä. Jos ei heti, niin ainakin harjoituksen jälkeen.
Joo, mutta silti päädyn tulokseen että kaikki ovat supersankareita.
Pöhkömpää on määritellä supersankari jaetun universumin kautta. Tämän perusteella ankka-tarinat olisivat supersankaritarinoita, koska ne tapahtuvat samassa maailmassa. Samoin esimerkiksi Tähtien Sota ja erityisesti Star Trek -tarinat olisivat supersankaritarinoita, koska tapahtuvat samassa maailmassa.
En minä ole määritellyt supersankaria jaetun universumin kautta. Vaan olen määritellyt supersankari tarinan mm. jaetun universumin kautta.
Ankka tarinat eivät sisällä supersankariteemoja tai elementtejä.
Tähtien Sota tarinat eivät tapahdu supersankariuniversumissa, vaikka näin olikin käsittääkseni Marvel suunnitellut.
Star Trek nyt on aina kulkenut rinta rinnan supersankareiden kanssa. Ja eikös jonkun tässäkin ketjussa olleen määritelmän mukaan Kirk ollut supersankari? Minun määritelmäni mukaan tosin ainoastaan Spock on aika lähellä, mutta Kirk ei.
-
Joo, mutta sen lisäksi he ovat tehneet lukuisia sankaritekoja ihan samoista syistä kuin supersankarit. Oikeutta he ovat puolustaneet kelmejä vastaan.
Asterixissa ensisijainen motiivi ei kuitenkaan ole kelmien rankaiseminen, vaan aina jokin erityisongelma joka uhkaa laittaa säröä gallialaiskylän elämänmuotoon.
Väiski Vemmelsääri ei hänkään yleensä piirroselokuvissa oma-alotteisesti lähde kurittamaan gangstereita tai merirosvoja, vaan nämä tulevat ensin häiritsemään hänen pesärauhaansa ja sitten Väiski aloittaa massiivisen kostokampanjan. Onko hän mielestäsi supersankari?
-
Asterixissa ensisijainen motiivi ei kuitenkaan ole kelmien rankaiseminen, vaan aina jokin erityisongelma joka uhkaa laittaa säröä gallialaiskylän elämänmuotoon.
Nyt joudut ikävä kyllä määrittelemään särön.
Sekoitanko nyt muuten elokuvaversioon, mutta eikös Asterix ja Kleopatra tarinassa esimerkiksi gallialaisilta vain yksinkertaisesti tultu pyytämään apua? Kyllä minä olen ainakin niissä tarinoissa joissa kaksikko ratkaisee ongelmia ulkomailla, elänyt siinä käsityksessä, että kyllä he toimivat ihan oikeuden nimissä. Ja vielä oman oikeuden.
-
Asterix ja Obelix eivät taistele rikollisuutta vastaan, vaan käyvät sissisotaa valloittajaa vastaan. Sen ainoa supersankarimääre on erikoiskyvyt, jotka tulevat taikajuomasta. Tapahtuma-ajan ja muun sellaisen johdosta Asterix on enemmän historiallista fantasiaa (fantasiaan liittyy taikuus ja erilaiset taikajuomat) kuin supersankarisarjakuvaa.
en missään määrin kiistä Asterixin historiallinen fantasiastatusta mutta hahmojen pyyteetön toiminta, motivaatio ja selkeästi normista poikkeavat kyvyt tekevät heistä minun kirjoissani myös supersankareita.
Obelixillahan on myös voimien tuoma fysiologinen muutostila, vaikkei ihan Ben Grimmiltä näytäkään.
Väiski vemmelsääri oli hyvä lisä. Minusta WBn hahmot pystyvät kaikki johdonmukaisesti meille lukijoille mahdottomiin suorituksiin(ovat kuolemattomia, regeneroivia?) mutta aivan kuten muutkin universumissa. Jos ei kaikki voivat tilata voimat ACMElta laitteena.
Paul Chadwickin Concrete on myös supersankarisarjakuvaa mutta ei mitenkään trikoon täyteistä vaan enemmän filosofista sellaista.
-
Nyt joudut ikävä kyllä määrittelemään särön.
Sekoitanko nyt muuten elokuvaversioon, mutta eikös Asterix ja Kleopatra tarinassa esimerkiksi gallialaisilta vain yksinkertaisesti tultu pyytämään apua?
Olkoon särö sitten vaikkapa Asterixin ja Obelixin mielenrauha.
Mainitsemasi kaltaisia tapauksia on useitakin, se kyllä myönnettäköön. Luulenkin että supersankari tulisi määritellä muutoin kuin sarjakuvien sisäisen maailman kautta, muuten tullaan pian siihen, että kuka tahansa, tai ainakin vähintään joka toinen sarjakuvasankari on myös supersankari.
-
piilosupersankareita on paljonkin, omaavat kaiken olennaisen ns. täyttävät vaatimukset "supersankariksi" mutta sarjakuvan maantieteellinen alkuperä tai kulttuurinen ympäristö tekevät luokittelusta muuksi kuin sankariksi enemmän keskustelullisesti ja sosiaalisesti vaikeaa.
(osittain sosiaalisen stigmankin takia.)
Jahka pääsen kotio voisin etsin Peter Cooganin Superhero: Origins of the genre teoksen määritelmän, ettei tule ulkomuistista lueteltua umpisoopaa
-
Milloin muuten keksittiin edes termi "supersankari", "super-hero"?
"Mystery men" oli 40-luvulla yleisnimi naamioiduille ja henkilöllisyytensä salaaville sankareille.
Roy Thomashan elvytti ilmauksen "mystery man" toisen maailmansodan aikaan sijoittuneessa All-Star Squadronissa 1980-luvulla. "Super Hero" on muuten DC:n ja Marvelin yhteinen tavaramerkki Yhdysvalloissa, mutta ei sen loukkaamisesta ole suurempia kärhämiä saatu aikaiseksi.
-
okei, tämä voi mennä väärin mutta muistaakseni Peter Cooganin yllämainitsemassani tietoteoksessa termiä oli käytetty jo 1933 pulpkirjallisuudessa ja sarjakuvissa.
eli juuri ei vain sankari vaan ylisankari.
Tsekkaan senkin sitten.
-
Onko supersankari sankari jos se on joku Punisher tai Rorschach?
-
Onko supersankari sankari jos se on joku Punisher tai Rorschach?
erittäin hyvä kysymys! Ja muistetaan aina: yhden sankari on toisen roisto.
Snakarin määritelmä on ihan oma metakeskustelunsa, muistelen lukeeni Steve Ditkon jossain heittäneen kuinka Rohrschach ei ole sankari vaan psykopaatti, mutta Questionin ja Mr A:n olevan sankareita.
Monille noissa ei ole eroa keskenään.
-
Moore itse teki haastatteluissa selväksi että Rorschach on luuseri.
Joskaan tämä seikka ei itse sarjakuvassa näyttäydy niin, köh, mustavalkoisena.
-
Mutta Lois Lanen lehti käsitteli vahvasti supersankariteemoja. Minusta tämä näkemyksesi vain vaikenee kokoajan.
Koska sopivasti käsillä on vain yksi Lois Lane -tarina, niin otan sen esimerkiksi (se on Loisin ensimmäinen oma tarina ja löytyy kokoelmasta Showcase Presents: Superman Family vol. 1). Tarinassa mainitaan Teräsmies, mutta sitä tuskin voidaan pitää supersankariteemojen käsittelyksi. Koko tarinassa Teräsmies ei esiinny lainkaan. Kyseessä ei siis ole supersankaritarina, vaikka se sijoittuu supersankarimaailmaan.
Joo, mutta sen lisäksi he ovat tehneet lukuisia sankaritekoja ihan samoista syistä kuin supersankarit. Oikeutta he ovat puolustaneet kelmejä vastaan.
Sitten suuri osa Korkeajännitys-tarinoistakin on supersankarisarjakuvaa.
En minä ole määritellyt supersankaria jaetun universumin kautta. Vaan olen määritellyt supersankari tarinan mm. jaetun universumin kautta.
Joo, totta, eikä se oikein toimi. Kirjoitit seuraavasti:
Se että kyse on supersankari tarinasta ei siis aina edellytä että hahmot siinä ovat supersankareita,
Käytännössä supersankaritarinan määrittelee se, että se kertoo supersankareista. Olisi suorastaan harhaanjohtavaa puhua supersankaritarinasta, jossa niitä ei esiinny lainkaan.
Ankka tarinat eivät sisällä supersankariteemoja tai elementtejä.
Eikö? Sepä omituista, sillä olen aina luullut, että Taikaviitta ja Superhessu ovat supersankareita.
Onko supersankari sankari jos se on joku Punisher tai Rorschach?
Useat supersankarit toimivat lain ulkopuolella ja ovat siis laittomia Tuomarin tapaan. Merkittävin ero lienee siis kyseisten sankarien toimintatavoissa. Sekään ei hirveästi eroa, koska pääsääntöisesti kaikki supersankarit turvautuvat väkivaltaan.
-
Supersankari ei ole käytännössä ihminen. Esim, Peter Parker(?) En tiedä ketään 'normia' sarjakuvista joka kiipeilisi seinillä. Ihan vain omaksi ilokseen, onneksi ei. Kliseisesti SUPERSANKARIlla on erikoiskykjä-tai- kyky. Tex Willer, Rip Kirby eivät ole supersankareita. Perustelu lienee tulleensa selväsksi. En siis 'päätä' ketä kutsutte SUPERIKSI. Jokainen tavallaan.
-
Koska sopivasti käsillä on vain yksi Lois Lane -tarina, niin otan sen esimerkiksi (se on Loisin ensimmäinen oma tarina ja löytyy kokoelmasta Showcase Presents: Superman Family vol. 1). Tarinassa mainitaan Teräsmies, mutta sitä tuskin voidaan pitää supersankariteemojen käsittelyksi. Koko tarinassa Teräsmies ei esiinny lainkaan. Kyseessä ei siis ole supersankaritarina, vaikka se sijoittuu supersankarimaailmaan.
Mutta useimmissa tarinoissa esiintyy myös Teräsmies, ja se on jopa motiivina Loisin toiminnalle. Ja tarinoissa on myös paljon supersankari elementtejä. Ja hiukan myös teemojakin.
Sitten suuri osa Korkeajännitys-tarinoistakin on supersankarisarjakuvaa.
Tämä on juuri tuon määritelmäsi ongelma: Kaikki ovat supersankareita. Kaikki on supersankarisarjakuvaa.
Käytännössä supersankaritarinan määrittelee se, että se kertoo supersankareista. Olisi suorastaan harhaanjohtavaa puhua supersankaritarinasta, jossa niitä ei esiinny lainkaan.
Tämä onkin mielestäni erittäin vanhentunut määritelmä. Mikä muka edellyttää että supersankareiden kanssa samaan universumiin sijoittuva tarina joka sisältää supersankariteemoja tai elementtejä ei voisi olla supersankari tarina? Eihän siinä Sandmanissäkään tuolla sinun määritelmälläsi ole supersankareita, mutta silti se aivan selkeästi on supersankari tarina? Ja se on noteerattu supersankari tarinaksi ja sarjakuvaksi erilaisissa listauksissa yms. kai siitä nyt jokin tekee supersankari tarinan. Ei kun hetkinen. Sehän olikin niin että kaikki ovat supersankareita. Tässä nyt ollaan aikamoisessa umpikujassa.
Eikö? Sepä omituista, sillä olen aina luullut, että Taikaviitta ja Superhessu ovat supersankareita.
Viittasinkin muihin Ankka tarinoihin. Sehän tässä oli koko pointti. Muut Ankka tarinat eivät sisällä supersankarielementtejä tai teemoja. Ja kyseisiin hahmoihin ei edes viitata muiden Ankka hahmojen tarinoissa. Ja sitäpaitsi ne ovat molemmat supersankareiden parodioita, eivät supersankareita. Se on eriasia.
Useat supersankarit toimivat lain ulkopuolella ja ovat siis laittomia Tuomarin tapaan. Merkittävin ero lienee siis kyseisten sankarien toimintatavoissa. Sekään ei hirveästi eroa, koska pääsääntöisesti kaikki supersankarit turvautuvat väkivaltaan.
Useat supersankarit toimivat lain ulkopuolella, mutta EIVÄT useimmat toimi lain ulkopuolella. Päinvastoin. Mm. Teräsmies, Iron Man, Kapteeni Anerikka, Spider-Woman, Ultimatesit, Ihmeneloset, Kostajat, Justice League (esim. JLI) jne. toimivat hallituksen piikkiin, ja ovat näin ollen laillisia ja toimivat lain sisällä erityisoikeuksin.
Lain ulkopuolella toimivat Tuomari, Hämis (tosin viimeiset 10 vuotta ollut Kostaja), Rorschach (vain Watchmenin aikaan), Daredevil, Ryhmä-X (ja useimmat mutanttiryhmät), Batman jne. Huomattavasti pienempi osa.
-
Tämä on juuri tuon määritelmäsi ongelma: Kaikki ovat supersankareita. Kaikki on supersankarisarjakuvaa.
Tässä ei ollut kyse mun määritelmistäni, vaan sun. Minä en pidä Asterixia ja Obelixia supersankareina saati verrattavina supersankareihin. Ongelmasi kyseisten hahmojen kohdalla tulee siitä, että väkisin yrität liittää niihin ajatuksen supersankarimaisesta rikollisuutta vastaan taistelusta. Jos teet näin, niin samoin sinun täytyy oman logiikkasi mukaan liittää myös useisiin Korkeajännitystarinoihin samaa ja lukea niitä supersankaritarinoina.
Tämä onkin mielestäni erittäin vanhentunut määritelmä. Mikä muka edellyttää että supersankareiden kanssa samaan universumiin sijoittuva tarina joka sisältää supersankariteemoja tai elementtejä ei voisi olla supersankari tarina?
Ehkä sun pitäis nyt selventää, mitä tarkoitat supersankariteemoilla ja -elementeillä. Toki supersankaritarinasta menee esimerkiksi sellainen supersankariteemoja sisältävä tarina, jossa sankari itse on kyvytön ratkaisemaan tilannetta (joko poissa tai lyöty) ja tarinan normaali sivuhahmo ratkaisee sen. Mutta jos sijoitamme tarinan supersankarimaailmaan ilman, että siinä on selkeää supersankarielementtiä (kuten supersankaria), se ei ole supersankaritarina. Siis vaikka kertomus James Gordonin työpäivästä poliisina ilman, että kohdataan varsinaisia superroistoja, eikä Lepakkomiestäkään näy. Tai tarina Lois Lanesta tekemässä juttua itsemurhaa hautovasta tyypistä ilman, että Teräsmies tulee pelastamaan tilanteen (eikä häntä edes tarvita).
Eihän siinä Sandmanissäkään tuolla sinun määritelmälläsi ole supersankareita, mutta silti se aivan selkeästi on supersankari tarina?
Aikaisemmin kirjoitin (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,8312.msg360892.html#msg360892), että Sandman sisältää supersankarigenreä vahvemman fantasiagenren. Gaimanin Sandman on luultavasti paikoin jopa pelkästään fantasiaa tyystin ilman supersankariteemaa.
Ja se on noteerattu supersankari tarinaksi ja sarjakuvaksi erilaisissa listauksissa yms. kai siitä nyt jokin tekee supersankari tarinan.
Olettaisin (huomautan taas, että en ole Sandmania lukenut, joten omat määritelmäni siitä perustuvat lähinnä selailun ja kuulopuheiden pohjalta syntyneisiin oletuksiin), että syys Gaimanin Sandmanin supersankariluokitukseen on
1. Se on supersankareita pääsääntöisesti julkaisevan kustantamon lehti.
2. Siinä esiintyy jonkin verran supersankareita.
3. Päähahmo perustuu löyhästi (lähinnä nimensä puolesta, kai) aikaisempaan samannimiseen supersankariin.
Viittasinkin muihin Ankka tarinoihin. Sehän tässä oli koko pointti. Muut Ankka tarinat eivät sisällä supersankarielementtejä tai teemoja.
No totta kai. Ongelma katoaa, kun ei kiinnitä siihen huomiota.
Ja sitäpaitsi ne ovat molemmat supersankareiden parodioita, eivät supersankareita. Se on eriasia.
En ymmärrä, miten parodian käyttäminen supersankaritarinan tyylilajina muuttaa sen joksikin muuksi. Eikö Giffenin ja DeMatteis'n Oikeuden Puolustajat ole supersankaritaina, koska se on vitsisarja ja parodia?
Useat supersankarit toimivat lain ulkopuolella, mutta EIVÄT useimmat toimi lain ulkopuolella.
Tää nyt ei muuta yhtään mitään. Lisäksi suurin osa kyseisistä hahmoista ja ryhmistä oli alun perin puhtaasti lainsuojattomia.
-
Tässä ei ollut kyse mun määritelmistäni, vaan sun. Minä en pidä Asterixia ja Obelixia supersankareina saati verrattavina supersankareihin. Ongelmasi kyseisten hahmojen kohdalla tulee siitä, että väkisin yrität liittää niihin ajatuksen supersankarimaisesta rikollisuutta vastaan taistelusta. Jos teet näin, niin samoin sinun täytyy oman logiikkasi mukaan liittää myös useisiin Korkeajännitystarinoihin samaa ja lukea niitä supersankaritarinoina.
Hetkinen nyt.
Minun määritelmäni supersankareista on se, että hahmolla täytyy olla supervoimat, alter-ego ja superpuku. Muut ovat joko tavallisia naamiosankareita, tai ihan vaan tavallisia hahmoja. Minun määritelmälläni siis Asterix ja Obelix ovat tavallisia hahmoja.
Sinun määritelmäsi taas sallisi Asterixin ja Obelixin olevan supersankareita.
Enkä määritellyt Asterixin ja Obelixin olevan supersankari tarinoita, vaan määrittelin niiden olevan sinun määrityksilläsi supersankareita.
Ehkä sun pitäis nyt selventää, mitä tarkoitat supersankariteemoilla ja -elementeillä. Toki supersankaritarinasta menee esimerkiksi sellainen supersankariteemoja sisältävä tarina, jossa sankari itse on kyvytön ratkaisemaan tilannetta (joko poissa tai lyöty) ja tarinan normaali sivuhahmo ratkaisee sen. Mutta jos sijoitamme tarinan supersankarimaailmaan ilman, että siinä on selkeää supersankarielementtiä (kuten supersankaria), se ei ole supersankaritarina. Siis vaikka kertomus James Gordonin työpäivästä poliisina ilman, että kohdataan varsinaisia superroistoja, eikä Lepakkomiestäkään näy. Tai tarina Lois Lanesta tekemässä juttua itsemurhaa hautovasta tyypistä ilman, että Teräsmies tulee pelastamaan tilanteen (eikä häntä edes tarvita).
Ei tuo minusta nyt noin toimi ollenkaan. Sandmanissä kun ei ole yhtään supersankaria tai supersankari sarjakuvan sivuhahmoa päähenkilönä. Silti se on supersankari tarina.
Supersankari elementit nyt on aika laaja käsite. Mitä nyt normaaliin supersankarisarjakuvaan kuuluu? Ja minusta ihan käypä esimerkki on tämä universumi jossa nuo hahmot ovat, jos se on sama kuin supersankareilla, ja jos tarina käsittelee sitä samaa universumia, maailmaa, ja sen asukkaita, niin en näe mitään syytä miksei se voisi olla supersankari tarina.
Tuo on sama kuin sanoisi vaikka että Superior ei ole Millarworld tarina koska sen pääosassa olevalla hahmolla on supervoimat. Ja minusta supersankarit eivät ole ainoita supersankari tarinoiden elementtejä. Vaan se maailma. Kun esim. Teräsmies tarinaa lähdetään määrittelemään niin eihän siinä ole ykkössijalla vain Teräsmies, vaan myös ne elementit, kuten Yksinäisyyden linnake yms. Siis mitä tulee Teräsmieheen, niin niitä elementtejähän on loputtomasti. Ja sama pätee myös supersankari tarinaan.
Olettaisin (huomautan taas, että en ole Sandmania lukenut, joten omat määritelmäni siitä perustuvat lähinnä selailun ja kuulopuheiden pohjalta syntyneisiin oletuksiin), että syys Gaimanin Sandmanin supersankariluokitukseen on
1. Se on supersankareita pääsääntöisesti julkaisevan kustantamon lehti.
2. Siinä esiintyy jonkin verran supersankareita.
3. Päähahmo perustuu löyhästi (lähinnä nimensä puolesta, kai) aikaisempaan samannimiseen supersankariin.
No tuo nyt on aika löyhillä perusteilla. Ainoastaan 2. kohta on pätevä. Sehän on supersankari elementeistä ilmeisin, eli sisältää supersankareita. Ei siis päähenkilöt, vaan vierailevat hahmot.
En ymmärrä, miten parodian käyttäminen supersankaritarinan tyylilajina muuttaa sen joksikin muuksi. Eikö Giffenin ja DeMatteis'n Oikeuden Puolustajat ole supersankaritaina, koska se on vitsisarja ja parodia?
Tää nyt ei muuta yhtään mitään. Lisäksi suurin osa kyseisistä hahmoista ja ryhmistä oli alun perin puhtaasti lainsuojattomia.
Koska parodia on aivan eri genre! Voihan supersankari sarjakuvissa olla parodiaa, mutta ne eivät voi olla parodia. Se että parodioidaan jotakin, ei tee itse tarinasta parodiaa. Vielä. Koska silloinhan AIVAN JOKAIKINEN ikinä tehty sarjakuva on parodia.
DeMatteisin Oikeuden Puolustajat on aivan tavallista supersankari sarjakuvaa, joka vaan sisältää huumoria. Ei se siitä parodiaa tee.
Ei Deadpoolkaan ole parodia, se parodioi, mutta se on muuten ihan tavallinen supersankari sarjakuva joka sijoittuu samaan universumiin muiden Marvel supersankareiden kanssa. Sehän on juuri supersankari genren etu, että se voi sisältää elementtejä muista genreistä, olemalla kuitenkin supersankari genreä.
-
Minun määritelmäni supersankareista on se, että hahmolla täytyy olla supervoimat, alter-ego ja superpuku.
No niin. Tämä on jo paljon parempi kuin se, että vetää mukaan jaetun universumin. Täytyykö nää kaikki muuten osua, vai riittääkö esim. vain 2/3? Eli ovatko esim. Hulk tai Möykky supersankareita, koska niillä ei yleensä ole superpukua? Tai onko tri Samson supersankari, kun sillä ei ole varsinaista alter egoa (toimii siis omalla nimellään)? Tai ovatko Lepakkomies tai Rautamies supersankareita, kun niillä ei ole supervoimia?
Minun määritelmälläni siis Asterix ja Obelix ovat tavallisia hahmoja.
Minustakaan ne eivät ole supersankareita, mutta eivät ne ihan tavallisia hahmojakaan ole.
Sinun määritelmäsi taas sallisi Asterixin ja Obelixin olevan supersankareita.
Vielä kerran: ei salli. Neljästä antamastani määritelmästä vain yksi osuu Asterixiin ja Obelixiin ja sekin vain heikosti.
Ja minusta ihan käypä esimerkki on tämä universumi jossa nuo hahmot ovat
Mutta eihän tää määritä mitenkään sitä superia. Erilaiset Tähtien sota-, Star trek-, ankka- ja monet muut tarinat sijoittuvat samaan maailmaan, eikä jaettu maailma tee niistä lainkaan supersankaritarinoita.
Etenkin, kun lähtökohtaisesti supersankarit eivät olleet jaetussa maailmassa, vaikka nykyisin ovatkin. Jos määritelmäsi olisi totta, suuri osa vanhoja supersankaritarinoita ei voisi pitää supersankaritarinoina, koska niistä puuttuu tämä supersankarielementti. Seuraavaksi haluaisin tietää, miksi Action Comics #1 vuodelta 1938 ei ole supersankaritarina, mutta Action Comics #1 vuodelta 2011 on.
jos tarina käsittelee sitä samaa universumia, maailmaa, ja sen asukkaita, niin en näe mitään syytä miksei se voisi olla supersankari tarina.
Koska kyse on genrestä. Ei dekkaristakaan tule dekkaria sen vuoksi, että siinä esiintyy päähenkilönä yksityisetsivä tai että se sijoittuu maailmaan, jossa tapahtuu salaperäisiä rikoksia.
Ja minusta supersankarit eivät ole ainoita supersankari tarinoiden elementtejä. Vaan se maailma. Kun esim. Teräsmies tarinaa lähdetään määrittelemään niin eihän siinä ole ykkössijalla vain Teräsmies, vaan myös ne elementit, kuten Yksinäisyyden linnake yms.
Kuitenkin tarina on Teräsmies-tarina, vaikka siinä olisi vain Teräsmies, mutta ei yhtään noita muita, mutta se ei välttämättä ole Teräsmies-tarina, jos siinä on kaikki muu, mutta ei Teräsmiestä.
No tuo nyt on aika löyhillä perusteilla. Ainoastaan 2. kohta on pätevä. Sehän on supersankari elementeistä ilmeisin, eli sisältää supersankareita. Ei siis päähenkilöt, vaan vierailevat hahmot.
Kiistät siis sen, että DC on profiloitunut supersankarikustantamoksi ja Gaimanin Sandman perustuu löyhästi aikaisempaan Sandman-nimiseen supersankariin?
-
No niin. Tämä on jo paljon parempi kuin se, että vetää mukaan jaetun universumin. Täytyykö nää kaikki muuten osua, vai riittääkö esim. vain 2/3? Eli ovatko esim. Hulk tai Möykky supersankareita, koska niillä ei yleensä ole superpukua? Tai onko tri Samson supersankari, kun sillä ei ole varsinaista alter egoa (toimii siis omalla nimellään)? Tai ovatko Lepakkomies tai Rautamies supersankareita, kun niillä ei ole supervoimia?
Kaikki täytyy osua, mutta superasun käsite on häilyvä. Minusta esim. Hulkin pöksyt käy ihan hyvin superasusta. Ja Möykky käyttää välillä sitä Ihmenelos pukua.
Lepakkomies ei ole supersankari, mutta Rautamies on. Tony kun on tehnyt siitä puvustaan osan omaa kehoaan käytännössä. Ja kyllähän sillä se puku päällä supervoimat on, siinä missä Vihreällä Lyhdyllä kun sormus on sormessa.
Samson ei ole supersankari, vaan mielestäni ihan vaan supersankari sarjakuvan sivuhahmo ja välillä anti-sankari ja välillä superroisto.
Mutta eihän tää määritä mitenkään sitä superia. Erilaiset Tähtien sota-, Star trek-, ankka- ja monet muut tarinat sijoittuvat samaan maailmaan, eikä jaettu maailma tee niistä lainkaan supersankaritarinoita.
Etenkin, kun lähtökohtaisesti supersankarit eivät olleet jaetussa maailmassa, vaikka nykyisin ovatkin. Jos määritelmäsi olisi totta, suuri osa vanhoja supersankaritarinoita ei voisi pitää supersankaritarinoina, koska niistä puuttuu tämä supersankarielementti.
No tottakai siinä nyt pitää muutakin olla. Jos esim. vaikka Sandmanissä käydään keskustelua Yksinäisyyden linnakkeessa joka on supersankarielementti, niin silloin se on supersankari tarina. Tai joku muu genrelle olennainen elementti. Jos vaikka Sandman ja kumppanit päättävät taikoa jollekin hepulle supervoimat, niin sekin käy.
Voisitko selittää, mitä tarkoitat vanhalla supersankaritarinalla? Onko semmoista edes? Supersankari sarjakuva on eriasia kuin supersankari tarina. Eihän esim. lehti joka ei sisällä mitään supersankareihin liittyvää voi olla supersankari tarina. Ja sitä minä en nyt tuossa logiikassasi ymmärrä että miten muka supersankari sarjakuva ei voisi olla supersankari tarina...
Seuraavaksi haluaisin tietää, miksi Action Comics #1 vuodelta 1938 ei ole supersankaritarina, mutta Action Comics #1 vuodelta 2011 on.
Minä haluaisin ensin tietää että mitä 1938 vuoden lehti sisälsi.
Koska kyse on genrestä. Ei dekkaristakaan tule dekkaria sen vuoksi, että siinä esiintyy päähenkilönä yksityisetsivä tai että se sijoittuu maailmaan, jossa tapahtuu salaperäisiä rikoksia.
Nyt kyllä logiikkasi hieman sauhuaa.
No, ei tietenkään voi. Mutta jos se esimerkiksi on jonkun dekkarin spin-off niin kyllä sen voi helposti määrittää dekkari genreen. En minä ymmärrä miksi ei voisi.
Kuitenkin tarina on Teräsmies-tarina, vaikka siinä olisi vain Teräsmies, mutta ei yhtään noita muita, mutta se ei välttämättä ole Teräsmies-tarina, jos siinä on kaikki muu, mutta ei Teräsmiestä.
Minä en näe mitään estettä etteikö se voisi ihan hyvin olla silti Teräsmies tarina, vaikka Teräsmiestä ei siinä ole. Joo, ja ei se nyt automaattisesti sitä tarkoita. Voihan se olla vaikka parodia. Mutta en näe estettä miksei olisi.
Kiistät siis sen, että DC on profiloitunut supersankarikustantamoksi ja Gaimanin Sandman perustuu löyhästi aikaisempaan Sandman-nimiseen supersankariin?
Minä en kiistä mitään. Minä en vain pidä sitä syynä kutsua sitä supersankari tarinaksi. Gaimanhan on voinut tehdä Sandmanistä vaikka aikaisempaan Sandmaniin perustuvan dekkarin. Ei se siitä tee supersankari tarinaa että se perustuu supersankari tarinaan. Vielä.
-
Peter Coogan määrittää useamman sivun verran asiaa mutta:
• tehtävä
• voimat
• identiteetti
• puku/univormu
viimeiset kaksi ovat eri asioita: Identiteetti on juurikin Bruce Waynen ja Clark Kentin ero Batmaniin ja Teräsmieheen, puku on yksi elementti joka realisoi varsinaisen superidentiteetin.
Cooganin määritelmä ei vaadi että ollakseen supersankari on täytettävä kaikki 4 kohtaa.
Ja vuosi oli 1935 ei 1933.
-
Kaikki täytyy osua, mutta superasun käsite on häilyvä.
No tosiaan on häilyvä, jos kuitenkaan ei tarvitse kaikkien osua.
Jos vaikka Sandman ja kumppanit päättävät taikoa jollekin hepulle supervoimat, niin sekin käy.
Ai vaikka tyyliin Asterixin taikajuoma? Koita nyt päättää.
Voisitko selittää, mitä tarkoitat vanhalla supersankaritarinalla?
Action Comicsia käsittelevä kysymykseni tekee sen varmaankin aika selväksi. Vanhalla siis tarkoitan ajallisesti vanhaa.
Minä haluaisin ensin tietää että mitä 1938 vuoden lehti sisälsi.
Teräsmiehen ensiesiintymisen.
No, ei tietenkään voi. ... En minä ymmärrä miksi ei voisi.
Ehkä siksi, että itsekin olet näköjään sitä mieltä, että ei voi.
Ei se siitä tee supersankari tarinaa että se perustuu supersankari tarinaan.
Ei minunkaan mielestäni. Esittämäni kohdat olivatkin täysin asiallisia arvailuja sille, miksi Sandmania pidetään supersankarisarjakuvana. Olen jo pari kertaa tänne kirjoittanut, että Sandmanissa fantasiaelementit ovat vahvimmat. Todennäköisesti se olisi paras määritellä fantasiaksi. Nopealla googletuksella se määritelläänkin usein fantasiaksi tai kauhuksi. Yhtään supersankarimääritelmää sille en löytänyt.
-
Peter Coogan määrittää useamman sivun verran asiaa mutta:
• tehtävä
• voimat
• identiteetti
• puku/univormu
Tuohan tuntuu ihan kelpo määritelmältä, sikäli kun sellaista haluaa etsiä. Supersankaruuden käsitteeseen taitaa päteä sama kuin pornografiaan: harva sen osaa yksiselitteisesti määritellä, mutta moni väittää tunnistavansa nähdessään :)
-
No tosiaan on häilyvä, jos kuitenkaan ei tarvitse kaikkien osua.
Ihan sama. Itselläsi tuo määritelmä on vielä sekavempi.
Ai vaikka tyyliin Asterixin taikajuoma? Koita nyt päättää.
Ihan sama. Jos on mahdoton selittää, niin sitten on. Minä jaksa vääntää.
Mutta oma järkeistäminen on paljon simppelimpi.
Action Comicsia käsittelevä kysymykseni tekee sen varmaankin aika selväksi. Vanhalla siis tarkoitan ajallisesti vanhaa.
Teräsmiehen ensiesiintymisen.
No niin, no miksei tuo nyt sitten olisi supersankari tarina? Nyt kyllä putosin täysin kärryiltä tästä sinun logiikastasi.
Tuohan tuntuu ihan kelpo määritelmältä, sikäli kun sellaista haluaa etsiä. Supersankaruuden käsitteeseen taitaa päteä sama kuin pornografiaan: harva sen osaa yksiselitteisesti määritellä, mutta moni väittää tunnistavansa nähdessään :)
Tottakai tunnistaa. Ketä tahansa nyt on nähnyt Taru Sormusten Herrasta trilogian.
-
Supersankaruuden käsitteeseen taitaa päteä sama kuin pornografiaan: harva sen osaa yksiselitteisesti määritellä, mutta moni väittää tunnistavansa nähdessään :)
eli ns. Stewart-testi.
Peter Cooganin kirja määrittelee pitkälti elokuva- ja kirjallisuustutkimuksen kautta genren ihan akateemisessa mielessä.
Pitäisi varmaan lukea taas uudestaan mutta käy ihan case-study periaatteella läpi useita määritteistä, myös supersankarin myytti-narratiivin ideologisen perusteen,
räikeästi pelkistetynä ja kärjistettynä: Jos se kertoo heikkojen auttamisesta vahvoja vastaan kyseessä on supersankaritarina.
Mutta niinhän sankaritarinatkin tekevät! sanotte. Totta ja monet sankareista ovatkin ihan yhtä ylimaallisia epätodennäköisyydessään, mutta näissä mennään sitten sinne Joseph Campbell nurkkaukseen.
Käyttääkseni helpommin lähestyttävää vertausta, Christopher Nolanin Batman Beginsin fraasin mukaan:
Ducard:A vigilante is just a man lost in the scramble for his own gratification. He can be destroyed, or locked up. But if you make yourself more than just a man, if you devote yourself to an ideal, and if they can't stop you, then you become something else entirely.
Bruce Wayne:Which is?
Ducard :A legend, Mr. Wayne.
Mustanaamio on legenda ja täyttää siten supersankarin arkkityypin vaateet, omaten siviiliminän, univormun, tehtävän taistella pahuutta vastaan ja selkeästi normaali-ihmisen ylittävän kykyrepeatoaarin.
Sama pätee myös Rohrschachiin ja Tuomariin, univormut, siviiliminät ja normi-ihmisen ylittävät fyysisten ja psyykkisten ominaisuuksien(hyvässä ja pahassa) yhdistelmä sijoittavat molemmat aggressori-arkkityypistä huolimatta genreen.
Supersankarin vaade on tavallaan olla osa mytologista viitekehystä alkaen mesopotamian ja antiikin kreikan tahi muinais-amerikan mytologioista.
Sandman sopii paitsi jumal-, myös ylimaallinen hirviöstatuksensa ansiosta ryhmään. Ei jaetun maailman tai sen että enin osa Sandmania oli Swamp thingin tavoin vain vanhan supersankaritarinan uudelleentulkintaa, keltainen univormu vain vaihdettiin anorektiseen Robert Smith(Cure) näköisolentoon mustissaan.
Mytologinen viitekehys sopii silti.
Sandman sopii mihin tahansa kreikan myyttiin kuten Batmankin (haades/prometheus/nemesis) päähahmoksi.
Entäs sankari sitten? Jos on Jasonin sijasta sopiva Argon merimieheksi, osaksi seikkailua mutta uskottavan inhimillisen lihallinen.
Terry and the pirates, alkuaikojen Johnny Hazard, Steve Canyon ovat sankareita kuten enin osa korkkareiden hahmoja, Ken Parker myös (Tex Willer alkaa olla likilegenda) eivät supersankareita.
Päteviä ja tunnettuja, pidettäviä mutta urheudestaan ja ajoittaisista yliluonnollisista vastustajistaan huolimatta "vain" sankareita.
Taika-Jim (Mandrake) taas on pulpihtava supersankari.
Kriteerini ei ole ehkä aukoton mutta toivon että idean ydin välittyi
-
No niin, no miksei tuo nyt sitten olisi supersankari tarina? Nyt kyllä putosin täysin kärryiltä tästä sinun logiikastasi.
Ei kun seurasin sinun logiikkaasi. Jos kerran jaettu universumi on yksi (ja ilmeisesti merkittävä, koska sen ensimmäiseksi toit esille) supersankaritarinan määrittäjä, Teräsmiehen ensiesiintymistä ei ainakaan tuon pohjalta voi pitää supersankaritarinana, koska kyseessä ei ollut jaetussa universumissa tapahtunut tarina.
-
Ei kun seurasin sinun logiikkaasi. Jos kerran jaettu universumi on yksi (ja ilmeisesti merkittävä, koska sen ensimmäiseksi toit esille) supersankaritarinan määrittäjä, Teräsmiehen ensiesiintymistä ei ainakaan tuon pohjalta voi pitää supersankaritarinana, koska kyseessä ei ollut jaetussa universumissa tapahtunut tarina.
Et kyllä seurannut tarkasti. Sanoin selkeästi että supersankari sarjakuvat joissa on supersankari pääosassa ovat automaattisesti supersankari tarinoita.
Mutta siis lyhyesti: Kaikki spin-offit ovat yhtä lailla supersankari tarinoita. En näe mitään syytä tehdä asiasta vaikeampaa, kun ihmiset jotka eivät pidä supersankareista, eivät myöskään pidä niiden spin-offeista, koska sisältävät kuitenkin samoja asioita joiden vuoksi inhoavat niitä.
-
Mutta siis lyhyesti: Kaikki spin-offit ovat yhtä lailla supersankari tarinoita. En näe mitään syytä tehdä asiasta vaikeampaa, kun ihmiset jotka eivät pidä supersankareista, eivät myöskään pidä niiden spin-offeista, koska sisältävät kuitenkin samoja asioita joiden vuoksi inhoavat niitä.
joo ja ei.
Gotham central on poliisisarja, sen pääosassa ovat tavalliset poliisit jotka vain sattuvat elämään Gothamissa ja siten tekemisissä superrikollisten ja supersankarien kanssa.
Kyseessä on primäärisesti rikossarja, joka kertoo tavallisista ihmisistä.
Mutta se sijoittuu hyvinkin vankasti supersankareita sisältävään viitekehykseen.
Se ei ole ainoa Outlandmainen ( =viittaus Operaatio Outlandina suomeksi tunnettuun elokuvaan, joka on scifiä, toimintaa ja länkkäri. Sopii kaikkiin noista mutta kyse on siitä miten kapeasti haluaa määrittää) teos jota on.
-
Sanoin selkeästi että supersankari sarjakuvat joissa on supersankari pääosassa ovat automaattisesti supersankari tarinoita.
Ei se nyt niin selkeää ollut:
Se että kyse on supersankari tarinasta ei siis aina edellytä että hahmot siinä ovat supersankareita, koska supersankarit esiintyvät yleensä isossa universumissa, jossa kaikki on yhtä perhettä
Lihavointi minun.
Tämä on se viesti, johon alunperin kommentoin. Tunnut siinä aika selvästi jättävän sivuseikaksi supersankarin esiintymisen, kunhan se tapahtuu jaetussa universumissa. Vasta tämän jälkeen olet tuonut lisää määrityksiä, mutta palaat silti yhä uudelleen jaettuun universumiin supersankaritarinan määrittäjänä.
kun ihmiset jotka eivät pidä supersankareista, eivät myöskään pidä niiden spin-offeista, koska sisältävät kuitenkin samoja asioita joiden vuoksi inhoavat niitä.
Onko sulla tästä jotain tutkimustietoo tai jotain, jonka perusteella olet päätynyt tällaiseen yleistykseen ihmisten makutottumuksista vai ihanko vain arvailet?
Ainakin oma kokemukseni on päinvastainen (en toki edustakaan niitä, jotka eivät pidä supersankareista). Harvemmin pidän supersankarittomista supersankaritarinoista (tarkoitan tällä tarinoita, joissa päähenkilönä on vaikka supersankarisarjan normaali sivuhahmo), vaikka niissä esiintyisi samoja asioita kuin supersankarillisissa tarinoissa.
-
joo ja ei.
Gotham central on poliisisarja, sen pääosassa ovat tavalliset poliisit jotka vain sattuvat elämään Gothamissa ja siten tekemisissä superrikollisten ja supersankarien kanssa.
Kyseessä on primäärisesti rikossarja, joka kertoo tavallisista ihmisistä.
Mutta se sijoittuu hyvinkin vankasti supersankareita sisältävään viitekehykseen.
Se ei ole ainoa Outlandmainen ( =viittaus Operaatio Outlandina suomeksi tunnettuun elokuvaan, joka on scifiä, toimintaa ja länkkäri. Sopii kaikkiin noista mutta kyse on siitä miten kapeasti haluaa määrittää) teos jota on.
Menee silti supersankari tarinoiden joukkoon. En ymmärrä miksi tehdä asiasta näin vaikeaa, ilman järkevää syytä. Tunnen monta ihmistä jotka inhoavat supersankareita, ja tuo ei niille uppoaisi. Juurikin tuon viitekehyksen vuoksi. Ei auta vaikka kanalle kuinka laittaisi kypärän päähän, se on silti kana.
Tunnut siinä aika selvästi jättävän sivuseikaksi supersankarin esiintymisen, kunhan se tapahtuu jaetussa universumissa. Vasta tämän jälkeen olet tuonut lisää määrityksiä, mutta palaat silti yhä uudelleen jaettuun universumiin supersankaritarinan määrittäjänä.
No kai minä nyt minä nyt oletin että sinä osaat järkevänä ihmisenä järkeä käyttää. Ihan sama. Ei tästä tuu mitään. Antaa olla. Pysyn omissa määrityksissäni, koska se helpottaa minun ja kavereideni elämää huomattavasti.
Onko sulla tästä jotain tutkimustietoo tai jotain, jonka perusteella olet päätynyt tällaiseen yleistykseen ihmisten makutottumuksista vai ihanko vain arvailet?
Ainakin oma kokemukseni on päinvastainen (en toki edustakaan niitä, jotka eivät pidä supersankareista). Harvemmin pidän supersankarittomista supersankaritarinoista (tarkoitan tällä tarinoita, joissa päähenkilönä on vaikka supersankarisarjan normaali sivuhahmo), vaikka niissä esiintyisi samoja asioita kuin supersankarillisissa tarinoissa.
Ei ole tutkimustietoa, mutta kyllä se on usein käynyt muualla kuin Kvaakissa, jossa on järkeviä ja puolueettomia sarjakuvaharrastajia, ilmi, että ei auta vaikka kuinka sekoittaisi mitä genreä supersankareihin, supersankari sarjakuva on silti supersankari sarjakuva. Ja spin-offeissa sama juttu.
Itseasiassa minun on pitänyt ottaa tämä jo pidempään esiin Kvaakissa, kuinka minua turhauttaa se, miten tarkkoja ihmiset ovat tuosta supersankari sarjakuva määritelmästä. Eli mikään edes etäisesti supersankareihin liittyvä ei kelpaa tälle ******* mangasukupolvelle. Toista on Kvaakissa jossa on joku järki siinä että mistä pidetään.
-
Menee silti supersankari tarinoiden joukkoon. En ymmärrä miksi tehdä asiasta näin vaikeaa, ilman järkevää syytä. Tunnen monta ihmistä jotka inhoavat supersankareita, ja tuo ei niille uppoaisi. Juurikin tuon viitekehyksen vuoksi. Ei auta vaikka kanalle kuinka laittaisi kypärän päähän, se on silti kana.
ja sama toisin päin jos kohta itse nostaisin:
Ei ole tutkimustietoa, mutta kyllä se on usein käynyt muualla kuin Kvaakissa, jossa on järkeviä ja puolueettomia sarjakuvaharrastajia, ilmi, että ei auta vaikka kuinka sekoittaisi mitä genreä supersankareihin, supersankari sarjakuva on silti supersankari sarjakuva. Ja spin-offeissa sama juttu.
Itseasiassa minun on pitänyt ottaa tämä jo pidempään esiin Kvaakissa, kuinka minua turhauttaa se, miten tarkkoja ihmiset ovat tuosta supersankari sarjakuva määritelmästä. Eli mikään edes etäisesti supersankareihin liittyvä ei kelpaa tälle ******* mangasukupolvelle. Toista on Kvaakissa jossa on joku järki siinä että mistä pidetään.
kyse ei ole vain mangaharrastajista, siitä huolimatta että useamman shonenin ja shojon juoni on supersankarigenreen menevää, lukusuunta on vain eri, samat teemat, samat ongelmakohdat.
Ongelmanahan oli pitkään koko toimintasankarit-alue ja monet postaavatkin nitä jotka ovat mielestään *sic* laadullisesti korkeatasoisempia esimerkiksi alternativeen.
Supersankarigenreen luokittelu on myös stigma ja moni haluaa välttää ko. leiman hinnalla millä hyvänsä.
Tässä tullaan myös siihen miten eri tahot asian näkevät omista perspektiiveistään.
hakematta tulee mieleen Johanna Sinisalon kolumni I had a dream Kosmoskynä 3/2011 #100sta jossa rinnastaa sf/f (science fictionin ja fantasian) ghetoksi ja nykyjakauman niihin jotka haluavat olla Gheton cooleimmat gimmat ja giltsit ja ne jotka poimivat vain työkalun ja karkaavat gheton muurien taa.
luotan että kvaakin lukijat osaavat soveltaa sitaatin perusidean ketjun aiheeseen.
Kyse on todella myös sosiaalisesta stigmasta.
Arvostan Johanna Sinisaloa, vaikken kaikkia ajatuksia jaakaan.
Itseä ei ghettotausta haittaa, päin vastoin, joissain ghetoissa on parempia ihmisiä kuin suihkuseurapiireissä.
Arjen sankareissa ei ole sisäänrakennettua vikaa, muttei sankareissakaan saati supersankareissa. Genre ei määritä laadullista tasoa.
-
Itseasiassa minun on pitänyt ottaa tämä jo pidempään esiin Kvaakissa, kuinka minua turhauttaa se, miten tarkkoja ihmiset ovat tuosta supersankari sarjakuva määritelmästä.
Palaan vielä kerran tähän ja otan taas esimerkiksi sen varhaisimman Lois Lane -tarinan, joka sinun mukaasi on supersankaritarina.
Kyseisessä tarinassa Lois Lane päättää tehdä jutun ilman Teräsmiestä. Teräsmies mainitaan tarinassa nimeltä kolme kertaa, mutta kertaakaan se ei esiinny tarinassa. Pelkistetysti tarina on siis toimittajasta, joka lähtee tekemään juttua itsemurhahyppääjästä, mutta putoaakin vahingossa itse, mutta selviää putouksesta onnekkaasti vammoitta. Siitä tietenkin kirjoitetaan etusivun juttu.
Tarina toimii täysin omillaan, eikä edes Teräsmiehen mainitseminen ole välttämätöntä. Teräsmies-mytologiaa tuntematon lukija todennäköisesti ei ilman nimeä liittäisi tarinaa millään lailla supersankareihin, vaan olettaisi sarjan seuraavan toimituksen työntekijöiden elämää.
En parhaalla tahdollakaan voi kyseistä tarinaa pitää supersankaritarinana sen enempää muitakaan uhkarohkeista toimittajista kertovia tarinoita.
Mutta vielä lopuksi:
En näe mitään syytä määritellä supersankaritarinaa muuta kuin sen kautta, että se kertoo supersankari(e)n seikkailuista. Supersankari taas voidaan määritellä vaikkapa noitten Curtvilen antamien määreiden mukaan. Ei tätä tämän monimutkaisemmaksi tarvitse tehdä.
-
Palaan vielä kerran tähän ja otan taas esimerkiksi sen varhaisimman Lois Lane -tarinan, joka sinun mukaasi on supersankaritarina.
Kyseisessä tarinassa Lois Lane päättää tehdä jutun ilman Teräsmiestä. Teräsmies mainitaan tarinassa nimeltä kolme kertaa, mutta kertaakaan se ei esiinny tarinassa. Pelkistetysti tarina on siis toimittajasta, joka lähtee tekemään juttua itsemurhahyppääjästä, mutta putoaakin vahingossa itse, mutta selviää putouksesta onnekkaasti vammoitta. Siitä tietenkin kirjoitetaan etusivun juttu.
Tarina toimii täysin omillaan, eikä edes Teräsmiehen mainitseminen ole välttämätöntä. Teräsmies-mytologiaa tuntematon lukija todennäköisesti ei ilman nimeä liittäisi tarinaa millään lailla supersankareihin, vaan olettaisi sarjan seuraavan toimituksen työntekijöiden elämää.
En parhaalla tahdollakaan voi kyseistä tarinaa pitää supersankaritarinana sen enempää muitakaan uhkarohkeista toimittajista kertovia tarinoita.
Kyllä nyt perhana Wikipedia sukupolvi tietää kuka Lois Lane on.
Ja Teräsmiehen toistuva mainitseminen ajaa ne lukijat pois, jotka eivät supersankareista pidä. En nyt jaksa vääntää siitä että mikä on supersankari tarina, kun sinä et edes yritä ymmärtää, tai sitten ymmärrät muttet halua ymmärtää. Mutta siitä ei pääse yli, että Lois Lanen lehteen ei tarttuisi kukaan vannoutunut supersankari sarjakuvan inhoaja, koska ne inhoavat myös multiversumia. Ja kaikkea siihen liittyvää.
Ja Curtille, kyllä, kyse on mangalukijoista, jotka pitävät amerikkalaista sarjakuvaa suurimpana pahana maailmassa.
-
Ja Curtille, kyllä, kyse on mangalukijoista, jotka pitävät amerikkalaista sarjakuvaa suurimpana pahana maailmassa.
Eri piirit, itse olen törmännyt fiksuihin ja filmaattisiin mangusteihin joilla ei supersankarien kanssa ole ongelmaa.
Kyllä niitä kalsarisankarien inhoajia löytyy bedefiileistä ja kotimaisuuden tai vaihtoehtosarjakuvankin riveistä.
Mutta niimpä löytyy lajityypin kavereitakin kaikista.
-
Piti munkin tänne jo aiemmin kirjoittamani, mutta kun tuota viestiä on pukannut semmosella vauhdilla, etten ehtinyt kyytiin.
Mutta vaan kyllä pitää sarjassa olla vähintään yksi supersankari jotta sitä voi supersankaritarinaksi kutsua. Ei Lois Lane -tarina ilman Teräsmiestä tai muuta supervoimaista olentoa ole supersankaritarina. Olisiko vaikkapa joku Mustaparran maakrapu-veljenpojasta kertova englannin maaseudulle sijoittuva sarjakuva mukamas merirosvosarjakuva? ::)
Timo
-
Samaa mieltä T:n kanssa, ehdottomasti.