-
Lueskelin vintillä 60-luvun vanhoja Pellervo-lehtiä ja niistä löytyi hienosti (Kuvitetut klassikot -tyyliin) piirretty Aarresaari. Piirtäjä oli Ami Hauhio.
Koska ko. taiteilija oli kuollut jo -55, sarjakuva oli todennäköisesti arkistojen aarteita. Onkohan Pellervo-lehdellä originaalit tallella? Koltan perinnöstähän ne löytyivät.
Tästä innoittuneena väsäsin Wikipediaan tynkäartikkelin Hauhiosta.
>>http://fi.wikipedia.org/wiki/Ami_Hauhio (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ami_Hauhio)
Joillakin kvaakilaisilla on varmasti enemmän tietoa Hauhiosta. Olkaa hyvä ja laajentakaa artikkelia (ja korjatkaa mahdolliset virheet). Erityisen toivottavia olisivat tiedot Hauhion sarjakuvista.
-
Lueskelin vintillä 60-luvun vanhoja Pellervo-lehtiä ja niistä löytyi hienosti (Kuvitetut klassikot -tyyliin) piirretty Aarresaari. Piirtäjä oli Ami Hauhio.
Hmm, tarvitsisin Laikku 05:een Hauhion jutun kuvitukseksi materiaalia, voitko ottaa hyvälaatuisen valokopion parista sivusta tai pistää 600 dpi mustavalkoskannauksen (1-väri, siis bitmap) sähköpostitse? mika(miukumauku)lietzen.com. Sarjakuvahistoria kiittää.
-
Hmm, tarvitsisin Laikku 05:een Hauhion jutun kuvitukseksi materiaalia, voitko ottaa hyvälaatuisen valokopion parista sivusta tai pistää 600 dpi mustavalkoskannauksen (1-väri, siis bitmap) sähköpostitse? mika(miukumauku)lietzen.com. Sarjakuvahistoria kiittää.
Aarresaari oli väreissä! Olisi mielenkiintoista tietää, väritettiinkö sarja uudelleenjulkaisun yhteydessä...
Näin kesälomilla minulla ei ole skanneria käytössä, mutta noin parin viikon päästä voin pistää skannauksen sähköpostilla Sinulle, jos se vielä lehteen ehtii.
Laikku 05:een tulee ilmeisesti melkoinen tietopaketti Suomi-sarjakuvasta.
-
Aarresaari oli väreissä! Olisi mielenkiintoista tietää, väritettiinkö sarja uudelleenjulkaisun yhteydessä...
Ai no sitten harmaasävyinä ja 300 dpi.
Laikku 05:een tulee ilmeisesti melkoinen tietopaketti Suomi-sarjakuvasta.
Tiedätkö kuinka supermarketeissa aina välillä tarjotaan sellaisia pikku maistiaisia eri tuotteista? Vertaisin sitä siihen. Ei se kaikkea nälkää poista eikä ole tarkoituskaan, pikemminkin sen on tarkoitus lisätä sitä nälkää.
-
(http://www.nic.fi/~kuvagra/kvaak/aarre.jpg)
Mainitsemasi lienee sama sarja jota julkaistiin Lasten maailma -lehdessä tuoreeltaan - silloin kun tekijä oli elossa (ja juuri kuollut). Tämä sarjan otsikko on lehdestä 3/56. Värierottelu (keltainen, sininen, punainen) on tehty käsin, elikäs lähinnä kompakteja pintoja käyttämällä ja hienoisesti rasterilla maustaen. Mikäli oikein ymmärsin tämä sarja jäi Lasten maailmassa kesken (nrossa 4/56). Olisi mielenkiintoista tietää miten Aarresaaren tarina loppui Pellervossa?!
-
(http://www.nic.fi/~kuvagra/kvaak/aarre.jpg)
Olisi mielenkiintoista tietää miten Aarresaaren tarina loppui Pellervossa?!
On sama sarja.
Ei siellä vintillä ollut kuin muutama numero. Mutta tarina oli edennyt kyllä jo aika pitkälle, loppukähinöihin siellä saarella, että kyllä se varmasti kokonaan julkaistiin. Nyt pitäisi mennä jonnekin kirjastoon ja pyytää vuoden 1960 Pellervo-vuosikerta.
Tämä sarjakuva on pieni aarre (pun intended) Suomi-sarjakuvan historiassa.
-
Nyt kun tarkistin, niin, mulla on sellainen käsitys, että 3/56 oli sarjan viimeinen ilmestymiskerta Lasten maailmassa. Sarjan jokainen jakso mukaili ilmeisesti kirjan lukuja ja tämä (viimeinen?) oli kirjan 31. luku. Eli kolme jaksoa tai lukua kirjan lopusta olisi jäänyt sarjakuvittamatta. Ainakaan Lasten maailman numerossa 4/56 Aarresaari ei enää jatkunut, vaan sen paikalla oli toinen sarja. Hauhio kai kuoli joulukuussa -55.
Tsekkaapa Lurker se oma kappaleesi. Ainakin minun tarinani päättyy tähän jännittävään kohtaan:
(http://www.nic.fi/~kuvagra/kvaak/aarre3.jpg)
Itse kirjassa luvut ovat sangen lyhyitä noin 5-10 sivua. Treasure Island ilmestyi suomeksi v. 1945 Aulis Nopsasen (sukua Aarnelle?!) suomentamana. Hauhio on saanut Wal Pagetin alkuperäiskuvituksesta mukavasti osviittaa ainakin hahmojen puvustukseen. Päähenkilön hän on tosin muuttanut suomalaisemman näköiseksi eli vaaleakutriseksi... ja hieman nuoremmaksikin. Ymmärrettäviä tulkintoja kun ajattelee lehden kohderyhmää.
(http://www.nic.fi/~kuvagra/kvaak/aarre2.jpg)
Pitäisi melkein katsoa vielä se ison H:n Rakham punaisen aarre. Osin samasta puusta lienee sekin veistetty?
-
Olen jo palannut urbaanin elämän sykkeeseen, mutta repäisin (siististi) pari sivua mukaan. Sarjakuvaa oli lehdessä aina puoli sivua kerrallaan.
Viimeisimmässä osassa tarinaa minkä löysin, Pellervo 14/60, Jim on jäänyt laivalle, jossa Hands ajaa häntä takaa. Muut ovat ilmeisesti vielä saarella. Jim kiipeää takilaa pitkin ylös mastoon karkuun.
Väritys on todennäköisesti tehty uusiksi. Logoruutu on kokonaan punainen ja muu väritys ihan neliväristä. Pojan tukan väri muuten vaihtelee keltaisesta harmaaseen. Ehkä koettelemukset olivat liikaa...
-
Jup, tuo on Aarresaaren luku 26. Näytetäänkö siinä kun Jim ampuu Handsin? Tai miten Handsin heittämä tikari lävistää Jimin olkapään? Tästä kohtauksesta on kuva kirjassa.
Onks siinä värityksessä vedetty tuo alkuperäinen harmaaksi pohjaksi ja väritetty sen päälle vai? Mielenkiintoista jos jossain vaiheessa saat niitä skannauksia.
-
Sitä ampumiskohtausta ei tällä sivulla vielä ole.
Skannaan pari näytettä varmaankin jo ensi viikolla. Siinä näkyvät sitten ne väritkin.
Huh hah hei ja rommia pullo!
-
Vaikka Hauhio ei käytä puhekuplia, kuvat ovat dynaamisia ja niissä käytetään perspektiiviä hienosti.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=3673.0;id=849)
Pellervo 14 / 1960
-
Tuo on selkeesti paremman näköistä kuin Lasten maailmassa. Mustakin on painettu mustalla eikä sinisellä! LM:n värittäjä on tehnyt duuninsa nopeasti tai ollut muuten kädetön. Tuohan näyttää ihan kunnon sarjikselta. Niitä loppupään plansseja en kyllä luonnehtisi sanalla dynaaminen.
Ilmeisesti äijällä on tullut "kiire" saada sarja valmiiksi tai into tekemiseen on muuten vain kyykähtänyt, kun on pitänyt tunkea niin paljon tekstiä (kuvien kustannuksella) mukaan. Olletenkin tuo on sitten väritetty sivunvalmistuksen yhteydessä.
-
Taitaa siellä kuitenkin olla mukana Hauhion Maan mies Marsissa. Saas nähdä onko silvottu albumiversio vai lukemistolehdistä kopsattu alkuperäinen.
Jaa se albumiko on silvottu. Eli lyhennetty?
Ostin taannoin huuto.netistä. Hyvännäköistä piirrosjälkeä, varsinkin monsterit ovat komeita.
-
Jaa se albumiko on silvottu. Eli lyhennetty?
Niin olen kuullut kerrottavan. Eli se on joko lyhennetty tai taitto on muutettu tahi molempia. Pitkään on ollut agendassa tarkistaa yliopiston kirjastossa asia.
Timo
-
Julkaistiinko se Maan mies Marsissa tuossa Kanervan kirjapainon Seikkailujen maailma -lehdessä? 1937-1963?
En ole nähnyt albumia joten en osanne vertailla mutta otan selvää josko noita jostain tuolta Turun yliopistolta löytyisi. Jos ei tai jos laatu on huono tai muuten hankala, voitko Petteri lainata albumia skannattavaksi? Tähän voisin päivitellä vielä toimitustyömme epäammattimaista luonnetta mutta noo, kotiruokahan on usein vain parempaa. Mitä? Lisää kahvia kiitos.
-
Julkaistiinko se Maan mies Marsissa tuossa Kanervan kirjapainon Seikkailujen maailma -lehdessä? 1937-1963?
Seikkailujen maailmassa*, joo. Ennen vuotta 1947, jolloin tuli albumi. Tarkkaan en tähän hätään muista missä numeroissa se oli. Molempia löytyy Turun Yliopiston kirjastosta. Ei ole vaan ollut aikaa lähteä tutkimaan.
*Edit: 11.11.08: Isku-lehdessä se oli.
Timo
-
En ole nähnyt albumia joten en osanne vertailla mutta otan selvää josko noita jostain tuolta Turun yliopistolta löytyisi. Jos ei tai jos laatu on huono tai muuten hankala, voitko Petteri lainata albumia skannattavaksi?
Voin lainata, mulla on hyväkuntoinen kappale.
Albumissa on aika hämärä ruutujako. Ruudut ovat osin kummallisen muotoisia ja sommiteltu oudosti, ja numeroitu on paitsi sivut myös jokainen ruutu. Ehkäpä Seikkailujen maailman sivukoko oli erilainen ja ruutujako oli suunniteltu sitä varten? Silpominen vois viitata siihen. Albumi on tuommoinen suorakaide.
-
Tässäpä pätkä Hauhion piirtämästä Lentävä lautanen -sarjakuvasta. Ilmestyi Seikkailujen maailma -lehdessä 1-12/1953. Värillistä!
(http://www.geocities.com/timoro2/HauhioLentavaL.jpg)
Kanervan tarina on aikamoista kalkkunaa... Hoh.
Timo
-
Tässä näyte Maan miehen Marsissa ruutujaottelusta. Klikkaamalla näkee kuvan hieman isompana.
(http://www.perunamaa.net/sarjakuvarock/hauhio.jpg) (http://www.perunamaa.net/sarjakuvarock/hauhio.jpg)
-
Tässä näyte Maan miehen Marsissa ruutujaottelusta.
Eipä tarvitse olla velho tajutakseen, että tuo ei voi olla alkuperäinen taitto. Eli kuulemani on totta. Tämä kannattaa poimia siis Seikkailujen maailmasta. EDIT: Isku-lehdestä kuten tuolla myöhemmin Juri oikaisee.
Timo
-
Tälle täytyisi löytyä piirtäjä. :) Itse päädyn veikkaamaan Hauhiota, mutta en kyllä ole ollenkaan varma. Kuvalähde on: "Koko nuorison lehti" RAKETTI 2/1949. Kustantaja Valiolehdet Oy, Helsinki. Joonaksen kanssa meinaa mennä sekaisin, mutta hänen tulevaisuuden keksintönsä joka taisi ilmestyä Harrastelija -lehdessä 1947-48. En ole kumminkaan sitäkään nähnyt, joten auttakaapas rohvessoorit. Lehden tuontisarjikset Friz-kissa ja joku toinen, on asianmukaisesti merkitty.
(http://www.nic.fi/~kuvagra/kvaak/x21.jpg)
-
Voi tavaton miten paljon tuntematonta suomalaissarjakuvaa menneisyydessä onkaan. Vesivärilaveeraus ja sivellinjälki viittaisi aika vahvasti kyllä Hauhion suuntaan, mutta ei se vissiin Eeli Jaatinen ainakaan ole? Ai jai...
Timo
-
Blogissa http://suomenkuvittajat.blogspot.com/ on mm. Ami Hauhion kansikuvia (Laulajatyttö-sarja!).
-
Yllättävän paljon liikkuu Maan mies Marsissa -albumia. Ainakin Huuto.netissä on koko ajan saatavilla. Nyt ois tarjolla superhalvalla lähtöhinnallakin: http://www.huuto.net/fi/showitem.php3?itemid=21371481
-
Olettehan huomanneet, että keskusteluhaarassa Sekalaiset jutut > Suomenkieliset pulp-lehdet (ja kirjat) (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=4136.0) on keskusteltu Ami Hauhion pulp-kansista... jotka ovat tosi hienoja. Kuten alla.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=3673.0;id=1222)
"Mikä se on, pomo?
"Odota hetki! Koko itämainen viisaus asuu sormenpäässäni - se on,
Konfutsen kautta, se on... TIILISEINÄ!"
Oikeassa alanurkassa on lähes ideogrammin tyylinen signeeraus "Ami".
Takakannen teksti:
POIKIEN SININEN SARJA 5. Heikki Seppälä: KALIFI MYY MUSTAA VALOA
Papu, Jukka ja pikinokka Killi joutuvat Pässinvuorella ja Neptunuksenkuja 13:ssa peräti eriskummalliseen ja jännittävään seikkailuun. Kolmeen pekkaan he selvittävät rikosten vyyhdin, jonka Haukka, Kippari, Mandariina ja Kalifi olivat punoneet. Ja selviävätpä myöskin Punaisen keihään, Orkideajoukkueen ja Valkoisen rihman kuun salaisuudet jäämättä vaivaamaan heikkohermoisen lukijan mielenrauhaa, ja Killi saa sille luvatun jättiläismakkaran, jonka se oli hyvin ansainnutkin.
Kansankirja, Helsinki 1946.
-
Eipä tarvitse olla velho tajutakseen, että tuo ei voi olla alkuperäinen taitto. Eli kuulemani on totta. Tämä kannattaa poimia siis Seikkailujen maailmasta.
Niin siis, olen selvittänyt asian jo Lietzenin Mikalle - sarja ilmestyi alun perin Iskussa, ei Seikkailujen Maailmassa. Sama kustantaja oli kyllä (Kanervan kirjapaino Lahdessa; Reino Helismaa oli päätoimittaja serkkunsa Olavi Kanervan kanssa). Taitto on kirjassa ihan karmea, lehdessä se on toimiva ja hieno ja juttu etenee dynaamisesti. (Ja Laikkuun tulee siis alkuperäistä taittoa.) Juttu on sen verran lyhyt, että kirjaan sitä on pitänyt muokata typerästi kuvia heitellen sinne sun tänne. Helismaan läsnäolo on taannut sen, että jutussa on joku tolkku, Olavi Kanervan yksinään kirjoittama värisarja, josta Timo heitti kuvanäytteen, on surkea. (Kanervan novellitkin ovat huonoja. Teki myös elokuva-aiheisen romaaninkin FILMISANKARIT SILMUKASSA (Hämeenkirja, 1949), mutta en ole lukenut sitä - enkä ehkä nähnytkään, onkohan siinäkin Hauhion kansi, olivat selvästi hyviä ystäviä.
Hieno keskustelu täällä Hauhiosta ja muista! Toistan edelleen, että Suomen kuvittajat -blogiin saa tulla kuka tahansa lisäämään kuvia, minulta saa tunnukset ja salasanat. Tarkoituksena on oikeasti joskus tulevaisuudessa koota kirja suomalaisista kirjankannen tekijöistä. (Samaten kutsun kaikki vähänkään aiheesta - siis suomalaisesta (ja muunmaalaisesta) kioski- ja populäärikirjallisuudesta - kiinnostuneet myös Pulpetti-sähköpostilistalle, viimeksi on puhuttu Matti Hällin novelleista ja Ilmarisen maksupolitiikasta (http://groups.yahoo.com/group/pulpetti).
-
<snip>
(http://www.nic.fi/~kuvagra/kvaak/aarre2.jpg)
<snip>
Tämän kaikkien tunteman kansikuvan tekijä oli siis Aleksander Lindeberg (Kuvittaja 3/2005).
-
Ohessa (puolikas) näyte Ami Hauhion värillisestä, koko sivun kokoisesta jatkosarjasta "Huhmarsaaren salaisuus".
Lasten Maailma 4/1946.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=3673.0;id=1723)
Hauhio on tehnyt sarjan vesivärein ilman tussilla tehtyjä ääriviivoja.
Kolmessa ahnaisiin näppeihini saamissa lehdissä oli monta muutakin värillistä sarjakuvasivua Asmo Alholta, ja touko-kesäkuun kaksoisnumerossa alkoivat Olli Pirteän seikkailut pitkästä aikaa, kuten lehdessä todettiin. Lehdessä viitattiin useasti Pääskyseen ja Sirkkaan, joten toimituksessa taisi olla samoja henkilöitä.
-
Hoh hoijaa, ja tämäkin puuttuu Laikku 05:n "tuoreesta" bibliografiasta. :o
Hieno sarjis joka tapauksessa. Sitä en tiedä sitten että olisiko kumminkaan tehty ilman mustaa? Saattaa ollakin, mutta saattaa olla myös että kolmiväripainotekniikalla (p, s, k) musta (tai harmaa) ei ole silleen toistunutkaan kuin mitä se olis alkuperäisessä ollut.
-
Kiitti vinkistä, P. Oja! Maan miestä Marsissa löytyy tosiaan helposti, just huusin mokoman itselleni hintaan 28e.
-
<snip>Olisi mielenkiintoista tietää miten Aarresaaren tarina loppui Pellervossa?!
Aarresaaren viimeinen osa julkaistiin Pellervossa 7/61.
-
Vuosia sitten oli kesämökkinä vanha talo tuolla Savossa ja löysin ullakolta jonkun lehdestä leikkaamat sarjakuvastripit. Oli näköjään ilmestynyt Savon Sanomissa sota-aikana, ISMO LENTO RAJASEUDUN POIKA. Luiskoja oli noin nelisenkymmentä, pari näytti puuttuvan välistä. Kysyisin nyt tietääkö kukaan onko tätä jatkotarinaa ilmestynyt missään kokonaisena?
-
Pitkä pätkä Ismo Lentoa tuli ihan tuoreeltaan tässä:
http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=552
Timo
-
Kun sain taas käsiini muutaman Kimmo-lehden, huomasin, kuinka hurmaavia nämä Ami Hauhion Touhukas-Maija sarjakuvat ovat.
(http://populaari.blogspot.com/2006/03/touhukas-maija-sarjakuva-ami-hauhio.html)(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=3673.0;id=2348)[/url]
Ne ovat suorastaan hämmentävän rankkoja ja ilkeitä - ja luovia. Lisäksi tyyli on miellyttävän selkeää ja modernia sarjakuvaa.
-
Lasten maailma -lehdessä julkaistiin (vv. 1951-1952?) Ami Hauhion piirtämää Viimeistä mohikaania.
Jämäkät leukaperät -genren edustajat.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=3673.0;id=2658) (http://populaari.blogspot.com/2006/04/lasten-maailma-koululaisrosvoja-ja.html)
Yleensä sarjalle oli varattu kokonainen sivu, mutta silloin tällöin sitä julkaistiin myös hieman pienennettynä jos tilaa oli tarvittu muille jutuille.
-
Pitääpä laittaa tämäkin Lasten maailman sarja nyt esiin kun se vihdoin löytyi. Eli Hauhio teki sarjakuvaksi R. Kiplingin Intian viidakoista -kirjaa jonka päähenkilö on Mowgvli (ja johon 2 osaiseen kirjaan Poika Vesanto piirsi meillä hienot kannet sekä kuvituksen). Tässä pari kuvaa Hauhion sarjasta että pääsette vertaamaan Disneyn versioon.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?PHPSESSID=e42fc84cf01c8a36cfa86fbefe231a07&action=dlattach;topic=3673.0;id=3314
)
Mukaan piti ottaa myös tuo hieno vinjetti. Klippi on LM 9/49 eli lehden 4. vuosikerrasta. En tiedä missä vaiheessa sarja on alkanut (muista sitä kirjan juontakaan) mutta voisi kuvitella että että sitä on menty ainakin tuo vuosi 1949? Tässä kohtauksessa Akela (susi) on pitää Buldeoa vankina ja Mowgli on tappanut tiikerin.
Buldeo palaa ihmisten kylään, mutta Mowgvlia ei sinne enää päästetä vaan hän tuntee olevansa sekä ihmisten että susien heimon hylkäämä.
Tässä lehdessä oli tuota tarinaa 4 riviä eli sivun pätkä.
-
<snip> En tiedä missä vaiheessa sarja on alkanut (muista sitä kirjan juontakaan) mutta voisi kuvitella että että sitä on menty ainakin tuo vuosi 1949? <snip>
Ainakin vuonna 1950 Viidakon poika vielä ilmestyi lehdessä (eli kyseessä on ollut pitkä sarja), PopuLAARIssa on sivun näyte (http://populaari.blogspot.com/2006/05/viidakon-poika-ami-hauhio.html).
Mahtoikohan tämäkin sarjakuva ilmestyä myöhemmin Pellervossa paremmin väritettynä?
-
Hauhiohan oli jossain vaiheessa jonkin asteinen Pellervon hovikuvittaja. Esimerkiksi lehden pääkirjoitussivulla toistuva kuva näyttää hänen tekemältään. Muitakin yksittäisiä kuvituskuvia olen pannut Lehdestä merkille. Sellainen hämärä mielikuva on, että olisin noita Pellervoja 1960-luvulta kolunnut, mutta ei niissä yleensä ole sarjiksia ollut.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?PHPSESSID=e42fc84cf01c8a36cfa86fbefe231a07&action=dlattach;topic=3673.0;id=3315)
Kävin katsomassa Wikin Hauhio -artikkelia ja sinne voisi lisätä ainakin sen että se Seuran Outsider/Lipposjuttu on uusintajulkaistu pienenä painoksena siinä Seaflower (-sarjassa vai mikä se nyt olikaan).
-
Kojocci, kuvittelenko vain, vai onko postauksesi hieman irrallisen oloinen? Paas jatkaen/editoiden tekstiäsi, että muutkin ottaa tolkun siitä mitä ajat takaa.
Minulla on jossain laatikoiden kätköissä noin 48 liuskaa ISMO LENTO RAJASEUDUNPOIKA sarjakuvasta, piirtäjä Ami Hauhio. Leikkasin ne vuosia sitten vanhoista sota-ajan lehdistä (löysin lehdet erään autiotalon ullakolta.), oliko Savon sanomat, tai joku muu siellä päin ilmestynyt. Missään stippien kuvista ei ollut signeerausta, mutta otin selvää että sarja oli tosiaankin Hauhion piirtämä.
-
Joo, tämä on Hauhiota tunnetuimmasta päästä. Laikussa on julkaistu siitä kanssa pätkä ja sarja on mainittu jo Kaukoranta-Kemppisessä sekä Wikipediassa (http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ami_Hauhio&oldid=1464033).
Noin muuten ei ole kovin tarkkaan tutkittu missä kaikissa lehdissä sarja ilmestyi (Lukemista Kaikille, Seikkailujen maailma, Ilta-Sanomat, jne.) tarkalleen milloin, montako strippiä, jne. Puhumattakaan siitä että sarjan sisältöä olisi analysoitu sen enempää. (Tämmöistä tämä on, käymätöntä korpimaata.)
-
Jaksojen kieli ja venäläisten halventaminen oli kyllä viety äärimmilleen, mongertaen puhuvia ja rääsyissä taistelevia. Teksti varmaan propagandaosaston perua, ja ohjeet annettu myös piirustusten suhteen. Sarja taitaa kuulua samaan kastiin kuin Tintti Neuvostomaassa, ei voinut julkaista eikä paljon puhua vielä Kekkosen aikaan.
ps. Tulikin mieleeni tätä kirjoitettaessani.... olisiko armeijan jossain arkistossa löydettävissä kaikki pilapiirrokset ja sarjakuvat mitä laitos on tuottanut sota-ajan tarpeisiin. Onko joku jo tehnyt tämän?
-
Kansanhuoltoministeriön propagandatoimisto, eli kansanvalistus ja tiedotuskeskus oli kyllä olemassa. Siellä työskenteli (Sandellin ja Rislakin Puupää -kirjan mukaan) seitsemän piirtäjää jotka toimittivat kuvituksia ja sarjakuvia pakinoiden jatkoksi lehtiin. Näitä piirtäjiä olivat hetken aikaa ainakin nuori Erkki Salonen (josta on juttua täällä toisaalla) sekä Kylli Koski. Kylli-täti taisi piirtää jotain neuvoja perheenemännille kaiken maailman säästöniksautuksia ja siitä miten hygienia piti hoitaa. (Koskea on näkykynyt joissakin sota-aikaa kuvittavissa kirjoissa.)
Hauhio ja Fogeli eivät tiettävästi toimineet tämän toimiston leivissä, mutta Hauhiosta tälläinen piirre saattaa tietenkin joskus vielä paljastua.
Noin muuten en usko (enkä muista lukeneeni) etä Hauhiota olisi ohjeistettu tämän seikkailusarjan kanssa. Eiköhän hänellä Viipurin poikana ollut aivan riittävästi hampaankolossa naapuria kohtaan. Muistaakseni tuon sarjan ilmestyminen katkesi (ilmeisistä syistä) sodan päätyttyä kuin kanan lento. Laikussa taisi olla tästäkin juttua.
Aihetta sivutaan aika nihkeästi tutkimuksissa ja julkaisuissa mitä nyt on sattunut silmiin. Kannattaa etsiä käsiin kuitenkin sellainen kirja kuin Nauru sodalle. (Siinä on hieno Poika Vesannon kansi) Ei niinkään sarjakuvaa, mutta pakinoita ja pilakuvia, korsuhuumoria ja vähän muutakin. Myös sodan aikaan julkaistiin paljon pikkulehtiä.
Edit: Tarkennusta tuohon alun propagandaosastoon.
-
Ami Hauhio on täällä profiloitunut ehkä liikaakin sarjakuvan tekijäksi. Suomen kuvittajat -blogissa on malliksi ihan toisenlaista Hauhiota (http://suomenkuvittajat.blogspot.com/2006/08/ja-viel-pari-pikkukuvaa-hauhion.html).
-
Kiitti vinkistä, P. Oja! Maan miestä Marsissa löytyy tosiaan helposti, just huusin mokoman itselleni hintaan 28e.
Kun Vanha Kehno oli vielä Nuori Pirulainen purettiin Lahdessa Ka-
nervan Kirjapainon toimitalo, josta löytyi järjettömät määrät muu-
taman painotuotteen loppupainoksia. Yksi näistä oli Maan Mies
Marsissa, jota siis oli säilynyt kuutiokaupalla. Materiaali päätyi
paikalliselle jätepaperivarastolle, jossa ymmärrettiin asian päälle
sen verran että Maan Miehet myytiin eräälle divarinpitäjälle (yours
truly ehti vetää pari laatikollista välistä...) jolla puolestaan oli hyvät
yhteydet Helsinkiin. "Hauskana" anekdoottina kerrotaan, että se
toinen Suuri Sarjakuvakauppias (nimet muutettu syyllisten suojele-
miseksi) lähetti jonkun kaverinsa myymään yhden kappaleen mint-
tiä Maan Miestä sille toiselle Suurelle Sarjakuvakauppiaalle joka sit-
ten tohkeissaan oli maksanut albumista mk 4000.00! Ja kun asian
oikea laita selvisi Suurelle Sarjakuvakauppiaalle, siis tälle jälkimmäi-
selle, ei hän enää koskaan kärsinyt kuulla puhuttavaankaan koko
painotuotteesta. Itse asiassa hän ymmärtääkseni jopa erosi Inter-
galaktiset Planetaristit-seurasta ja vaati myöhemmin, että Pluton
lisäksi myös Marsilta olisi poistettava planeetan oikeudet...
Että ei se Maan Mies kovin harvinainen ole, tai siis sen harvinai-
suutta säädellään, koska niitä on jossain edelleen paljon. Lahden
seudulla niitä vieläkin putkahtelee kirppareille aina joskus 5-10 kpl
erissä, hinnat a' 3-10 egeä/Mars.
On myös esitetty, että kirjasta olisi joskus (60-luku?) otettu uusi
painos. Uuden ja vanhan erottaisi takakannessa olevasta himmeän-
keltaisesta vaakasuorasta viivasta. Kumpi olisi kumpi en osaa sanoa.
Nuorena Pirulaisena ostin kerran ison satsin sarjakuvia jotka kaikki
olivat taatusti 50-luvun puolivälistä tai vanhempia. Joukossa oli ku-
lunut Maan Mies eli mitä todennäköisimmin ensipainos, mutta kun
en huhua tuntenut en myöskään asiaa tarkastanut.
-
Tämä teoshan jäänee sitten historiaan kotimaisen sarjakuvakeinottelun loistavimpana esimerkkinä. Vähemmän loistokasta on sitten se, että tuollaisen naurettavan säätelyn vuoksi ihmiset eivät saa lukeakseen kyseistä ihan muikeaa teosta. >:(
Itse maksoin MMMarsissa -kappaleestani (muistaakseni) 30e ja näiden uutisten myötä sitä uskaltaa nyt sitten jo lukeakin :) Keräilyarvo ei ainakaan pläräilyn vuoksi putoa alle 30:n :)
-
Minä haluaisin kyllä kuulla edes jotain varmaa tietoa tästä väitetystä uusintapainoksesta sillä kuluneen vuosikymmenen aikana jokainen kuulemani kommentti moisen olemassaolosta on aina johtanut yhteen ja samaan tietolähteeseen, lahtelaiseen painotuotteita kaupittelevaan vilunkimieheen. Se mitä hyötyä hänelle olisi toisen painoksen olemassaolosta, en tiedä. Kävi mielessä että toisella painoksella saisi kuitattua markkinoilta ne useat laatikolliset Maan miestä ja voisi myydä omiaan kalliimmalla mukamas aitoina ensipainoksina.
Samaa painosta ne on kaikki, sanon minä.
-
Niin tai näin, siinä albumissa sarja oli pilkottu mielepuolisesti suorastaan eri sivutaittoon ja pilattu. Kaipaa uusintapainosta originaalimuodossa.
Timo
-
Onkos tästä alkuperäisestä sivutaitosta julkaistu esimerkkejä missään? Totta, että se on leikelty, mutta epäilen hieman että minkä verran alkuperäisessä on ollut ns. flowta tai meininkiä joka olisi kadonnut? Onko joka sivulla ollut suurehko(?) vinjettikuva? Lisäksi selitystekstiä on kai alun perinkin ollut kuvien alla runsaasti, vai miten tämä meni?
Jos Kanervan kirjsasta onkin jätetty liian selkeät Raymond-lainat pois? ;)
Uusintapainos toki jättäisi hc-keräilijät ja kauppiaat keinottelemaan keskenään ja antaisi niiden ihmisten lueskella juttua joita se kiinnostaa sarjakuvana.
Mulla ainakin on se käsitys, että osittain tuo on niin haluttu, koska monet ihan vaan haluaisivat lukea sitä ja ihailla Hauhion graffaa?! Tietenkin harvinainen on kallis, muta ruma&huono&harvinainen harvemmin kiinnostaa edes keräilijöitä.
-
Minä haluaisin kyllä kuulla edes jotain varmaa tietoa tästä väitetystä uusintapainoksesta sillä kuluneen vuosikymmenen aikana jokainen kuulemani kommentti moisen olemassaolosta on aina johtanut yhteen ja samaan tietolähteeseen, lahtelaiseen painotuotteita kaupittelevaan vilunkimieheen.
--nips--
--nips--
Samaa painosta ne on kaikki, sanon minä.
Kerran selvittelin minulle tarjotun MMM alkuperää. Sen verran selvisi, että jo 1947 lehdessä käytettiin poikkeuksellisen hyvää kellastumatonta paperia, josta saman ja myöhemmän aikakauden muut sarjikset (Korkkarit esim.) saattoivat vain haaveilla. Uusintapainosta markkinoitiin 60 luvulla Seikkailujen maailmassa. Kustantaja Kanerva ei kuitenkaan ole uusintapainoksesta toimittanut kappaletta Yliopiston kirjastolle, mutta muista saman vuoden tuotteistaan (mm. mainokset sisältäneistä Seikkailujen maailmoista) on.
Eli uskon itsekin, että kyse ei ole oikeasta uusintapainoksesta, vaan vanhan painoksen uudelleen markkinoilletuonnista.
ps. Vahaksi varmistuneessa lehdessä ON keltainen juova takakannessa. Samoin kaikissa muissakin, jotka olen nähnyt.
-
Onkos tästä alkuperäisestä sivutaitosta julkaistu esimerkkejä missään? Totta, että se on leikelty, mutta epäilen hieman että minkä verran alkuperäisessä on ollut ns. flowta tai meininkiä joka olisi kadonnut? Onko joka sivulla ollut suurehko(?) vinjettikuva?
Albbarista puuttuu pääosin noin yksi ruutu neljää sivua kohden, eli ei kauhean paljon. Ruutujärjestystä on vaihdeltu sitten ennemmänkin. Mutta näin vähällä emme päässeet. Loppupäästä vielä puuttuu ulkomuistista heitettynä noin 4-6 peräkkäistä alkuperäissivua (muutama enemmän albbarin sivuina laskettuna).
Mikä on vinjettikuva?
-
Laikku 5:ssä on sivulla 51 esimerkki leikkaamattomasta sivusta. Vinjettikuva on se otsikkokuva joka oli joka sivulla, jatkosarja kun oli. Tämä A4-koossa!
Timo
-
Albbarista puuttuu pääosin noin yksi ruutu neljää sivua kohden, eli ei kauhean paljon. Ruutujärjestystä on vaihdeltu sitten ennemmänkin. Mutta näin vähällä emme päässeet. Loppupäästä vielä puuttuu ulkomuistista heitettynä noin 4-6 peräkkäistä alkuperäissivua (muutama enemmän albbarin sivuina laskettuna).
Tekstistäsi saa sen kuvan että olet nähnyt nuo kaikki nuo alkuperäiset sivut lehdissä? Oliko ne aina tollasia pystymuotoisia vai oliko joukossa puolikkaita sivuja. Koltan perinnön alkupuolihan on muodoiltaan hieman kirjavaa. Välillä on koko sivua ja välillä puolikasta, ettei vain olisi lehden sivukokokin muuttunut siinä jossain vaiheessa. Seinäjoen sarjakuvaseuran albumiin on koottu sitten siitä päästä missä suvujen koko ja muoto pysyy vakiona.
Vertasin tota MMM:a nyt mainittuun Laikun sivuun. Läpsykässä on näköjään se selostusteksti (ikään kuin synopsis, tai kuvakirjan teksti) painettu sinne ruutujen lomaan. Vaikeuttaa huomattavasti lukemista ja tekee siitä (sarjakuvasta) melkein kuin eri teoksen.
Kannattaa myös huomata että vinjettikuvassa herrat tekijät esiintyvät taiteilijanimillä.
Ehkä se oli sen aikaisilla painotekniikoilla niiden ruutujen uudelleen organisointi toteutuneella tavalla parasta mitä saatiin huokealla aikan. Jälki sinänsä on aikas hyvää lieneekö painettu alkuperäisillä (pilkotuilla laatoilla?!) Voisiko se keltainen juova olla vain painon mokailua, eli keltaista painettaessa joihinkin kappaleisiin levinnyttä väriä. Hauhio ei liene itse kommentoinut tätä työtään koskaan?
-
Samaa painosta ne on kaikki, sanon minä.
Tsekkaampa jossain vaiheessa jäljellä olevat kappaleeni; muistini mu-
kaan niissä loppulaatikoissa oli sekaisin molempia. Seikkailujen Maail-
ma, tämä taas "muistaakseni", kaupitteli albumia takakansimainoksil-
la vielä 60-luvulla, mikä toisaalta viittaisi uuteen painokseen mutta
toisaalta tuskin uutta painosta olisi julkaistu samanlaiselle paperille
painettuna. Että oletetaan alustavasti kyseessä olleen ensimmäisen
painoksen loppuvaraston.
Vilunkimies Lahdesta? Kukas se sellainen on (siis kuka niistä?)?
Minä vaan kysyn, nimim."Mies Lahdesta".
Korjasin lainauksen. - Petteri
-
Hitto ku oppis vielä käyttään tietokonetta...
-
Tsekkasin noin 10 kpl:n nipun MMMää. Osassa oli keltainen viiva
ja osassa ei. Maallikon silmissä viiva näyttäisi syntyneen liuku-
hihnalla jonkun telan tms. siirtäessä albumia eteenpäin - paino-
tekniikkaa tuntevat saavat selittää. Eli näyttäisi siltä että 60-
luvulla kyse on ollut vanhan painoksen uudelleenmarkkinoinnista
-
Tekstistäsi saa sen kuvan että olet nähnyt nuo kaikki nuo alkuperäiset sivut lehdissä? Oliko ne aina tollasia pystymuotoisia vai oliko joukossa puolikkaita sivuja.
Kannattaa myös huomata että vinjettikuvassa herrat tekijät esiintyvät taiteilijanimillä.
Kaikki ovat muodoltaan samanlaisia kuin Laikussa. Alkuperäislehtiä en kaikkia ole nähnyt, mutta sivut kyllä. Suurimman osan kopioina.
Ami sentään on signeerannut omalla nimellään, mutta kirjoittajat Kanerva ja Helismaa käyttivät taiteilijanimiä.
Liitteenä yksi loppupään sivu, joka saattaa jopa osua puuttuneisiin? Kuvalaatu on kehno.
http://users.tkk.fi/~rauta/scifi/MAA-24.jpg
-
Tälle täytyisi löytyä piirtäjä. :) Itse päädyn veikkaamaan Hauhiota, mutta en kyllä ole ollenkaan varma. Kuvalähde on: "Koko nuorison lehti" RAKETTI 2/1949. Kustantaja Valiolehdet Oy, Helsinki. Joonaksen kanssa meinaa mennä sekaisin, mutta hänen tulevaisuuden keksintönsä joka taisi ilmestyä Harrastelija -lehdessä 1947-48. En ole kumminkaan sitäkään nähnyt, joten auttakaapas rohvessoorit. Lehden tuontisarjikset Friz-kissa ja joku toinen, on asianmukaisesti merkitty.
(http://www.nic.fi/~kuvagra/kvaak/x21.jpg)
Ettei tämäkin vain ole noita Seikkailusta Seikkailuun alkuperäissarjoja? Alkukielellä "Agentti X.21 ja infernaalinen Onde". Jestas, mähän osaan ranskaa :)
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=4034.30
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=4034.30)
http://www.danslagueuleduloup.com/GENPAGES/DSE_CBOD.HTM
-
Saattaisi olla myös "Radarius face aux martiens" :) Ilmestynyt vain noin vuoden viipeellä Suomessa. Ihan mahdollista.
Tuossa postaamassasi MMM -näytteessä huomio kiinnittyy siihen, miten lähellä ruututaitto on Karin Välskärin kertomusten hyppelehtivää rivitystä. Aika metka meininki tuommoinen. :)
-
Kvaakin etusivulla olevaan artikkeliin Outsiderin sarjakuvista viitaten, jossa kirjoitettiin, että Seuran tarinan (Prinssi Lipponen ja Kenraali Korkki) tapahtumia pyrittiin pitämään radioversiota hiukan edempänä...
...sarjakuvan aloittaessa mukana oli kuitenkin laatikkko, jossa todettiin että Seurassa esitettiin yhteenvetona radiossa edellisellä viikolla tapahtuneet seikkailut - toisin sanoen oltiin viikko jäljessä eikä viikko edellä.
PopuLAARIssa lissää.
http://populaari.blogspot.com/2006/10/prinssi-lipponen-ja-kenraali-korkki.html
-
tapahtumia pyrittiin pitämään radioversiota hiukan edempänä...
... toisin sanoen oltiin viikko jäljessä eikä viikko edellä.
Kehno, mistäköhän se tuo "fakta" taas tuli...
Täytyy korjata. Kiitos oikaisusta! Joka tapauksessa viikon jaksojen tiivistäminen puoleen sivuun ei toimi.
Timo
-
Kävelyllä-blogissa esitellään Sam Hurjaa... hienoja näytteitä. (http://kavelylla.vuodatus.net/blog/400524)
-
Jos tuo Kävelyllä-blogin tieto julkaisuvuodesta (numerot 20-52 v. 1937) pitää paikkansa niin Laikussa ollut ilmestymistieto 1937-38 menee hieman pitkäksi.
Joka tapauksessa tämä sarja lienee Hauhion debyytti sarjakuvantekijänä.
-
Jos tuo Kävelyllä-blogin tieto julkaisuvuodesta (numerot 20-52 v. 1937) pitää paikkansa niin Laikussa ollut ilmestymistieto 1937-38 menee hieman pitkäksi.
Bloggaajalla on varmaan ollut käytössä vain 1937 vuosikerta. Itselläni on Seura 1/1938, ja siinä sarja ainakin jatkuu... Eli joka tapauksessa se yltää vuoden 1938 puolelle, tiedä sitten miten pitkälti. Keneltä löytyy 1938 vuosikerta?
-
Olisiko niin, että Hauhio sai tieteissarjakuvilleen vaikutteet läheltä lahden eikä kaukaa valtameren takaa? Björn Karlströmiltä? Johnny Wikingin (http://populaari.blogspot.com/2007/05/johnny-wiking.html) tyyli oli kovasti samanlaista kuin vaikkapa Maan miehessä Marsissa... tiedä häntä.
-
Ami sentään on signeerannut omalla nimellään, mutta kirjoittajat Kanerva ja Helismaa käyttivät taiteilijanimiä.
http://users.tkk.fi/~rauta/scifi/MAA-24.jpg
Tästä aikoinaan tajusin, että Masa Palo on Reino Helismaa - kun sarja oli ilmestynyt Iskussa Masa Palon nimellä (en saa päähäni Olavi Kanervan käyttämää salanimeä - Osmo Kosta?) ja albumi tuli Helismaan nimellä, päättelin että kaikki Masa Palo -nimellä tulleet novellit olivat Helismaan kirjoittamia. Näin syntyi kirja ..ja Reikärauta-Brown, jossa en jostain syystä osaa kirjoittaa tätä asiaa riittävän selkeästi.
Ja joo, Maan mies Marsissa pitää julkaista uudestaan. Helismaan käsikirjoitus on parempi kuin mitä albumi antaa ymmärtää.
Kiitos Raudalle tiedosta, että Kanervan kirjapainon talo on purettu! En ollut aiemmin tätä tiennyt, vaikka olen puhunut esim. Kanervalla töissä olleen Matti Verhon kanssa. Jos joku tietää jonkun Kanervan kirjapainossa työskennelleen henkilön (ja joka on elossa), niin kuulisin mielelläni.
Olen käsittänyt, että Olavi Kanerva, legendaarisen August Kanervan poika ja kirjapainon omistaja, oli jonkin sortin luuseri, joka jonkun jututtamani mukaan ei onnistunut oikein missään. (Hänen novellinsa ovat monta piirua huonompia kuin Helismaan, joka oli hänen serkkunsa.) En pitäisi siis ollenkaan mahdottomana, että hän vain oli unohtanut 20 vuodeksi sarjakuva-albumit ja sitten keksinyt, että nehän myydään uudestaan.
Huonoa bisnes-vainua osoitti Kanervan aloittaman pokkarisarjan ainoa teos, Wesley Nicolin eli Harri Kuusan Nikkeliä ihmislihaan (joka on kyllä hurja teos, suosittelen kirjan metsästämistä), joka ei Seikkailujen maailman mainosten perusteella ilmestynyt koskaan - viimeisessä numerossakin sitä vielä mainostetaan kohta tulevaksi. Kirjan levityskin jäi ilmeisesti olemattomaksi, eikä kirjaan saatu edes kansikuvaa, vaikka muutoin SM oli näyttänyt pitkään hyvältä lähinnä amerikkalaisten kansikuvien ansiosta. Lehti lakkautettiin sitten, mutta ilmeisesti kirjapaino jatkoi vielä olemistaan. Tähänkin olisi hyvä kuulla tarkennus.
-
Jälleen "uutta" Ami Hauhiota. Osuuskassojen keskusliiton lehdestä Yhteisvoimin vuodelta 1952. Mainossarjakuvaa siis. Lehdessä oli myös muutamia Amin kuvituksia.
-
Kappas, hienoa mainossarjakuvaa Hauhiolta! Tyyli muistuttaa vähän Touhukasta Maijaa (http://populaari.blogspot.com/2006/03/touhukas-maija-touhuaa-lis.html), mutta on viitseliäästi varjostettua eikä pelkistettyä.
Suomalaisen sarjakuvan ensyklopediassa (joka kipeästi vaatii täydennettyn ja korjatun version!) todetaan, että "Hauhion tiettävästi ainoa syrjähyppy huumorisarjakuvaan oli tyypillinen perhesarja Herrasväki Kerhonen". Mutta kyllä Hauhio osasi myös ko. lajityypin.
-
Pannaanpa oma korsi kekoon Ami Hauhioon liittyen kera kuvanäytteiden.
Eka on 1938 Seurasta ja toinen samasta lehdestä vuodelta 1939.
Mainittakoon, että Ratsupoliisi King oli tuon ajan Seuroissa vielä Charles Flandersin piirtämä.
Disney -sarja oli -38 lehdessä Lumikki ja seitsemän kääpiötä, joka näyttäisi olevan sama kuin Aku Ankassa uudella ruutujaolla julkaistu.
!939 Disney -sarjis oli Pluto pentuna.
Valitettevasti skanneri on kooltaan sellainen, että täytyi tyytyä skannaamaan vain puolet lehden sivusta.
-
Pistetääs mestarilta näytille Viimeistä mohikaania koko sivun komeudelta! Sarjakuvasivu ilmestyi Lasten Maailmassa 12/1951.
Kun vertaa tätä Nahkasukka-sarjista Kimmossa ilmestyneeseen aikas huonosti piirrettyyn Haukansilmään (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,4066.msg65783.html#msg65783), niin täytyy kysyä että voiko kyseessä olla sama piirtäjä...
-
Hauhio teki myös Paletti Oyn tyttökirjojen kansia. Lie vissiin koko Sinisen Sarjan kannet tehnyt.
-
Sidottu! Kovakantinen!! Zum Teufel = laatujulkaisu!!!
Voi tätä onnen päivää.
Onkohan julkaisussa alkuperäiset sarjakuvat sellaisina kuin Hauhio ne tarkoitti vaiko onko kyse albumin uusintajulkaisusta?
-
Juu, kyllä ne tulee ihan alkuperäismuodossa. Joukossa on vähän kivaa ekstraakin. Veit än sii.
Timo
-
Juu, kyllä ne tulee ihan alkuperäismuodossa. Joukossa on vähän kivaa ekstraakin. Veit än sii.
Timo
Mahtavaa!
-
Hip hei!
-
Älä ota kesälasta!
-
"pedo-alert!" :o
Timo
-
Kas, nyt on saatu jo Zum Teufelin julkaisun Maan mies Marsista -esittelyteksti:
Maan mies Marsissa edustaa Suomessa perin harvinaista hyvin piirrettyä ja jäntevästi käsikirjoitettua scifi-henkistä seikkailusarjakuvaa. Käsikirjoittajat Reino Helismaa ja Olavi Kanerva tunsivat lajityypin, koska Olavin isän firma Kanervan kirjapaino oli julkaissut 30-luvulla ison kirjan Iskevän Salaman eli Flash Gordonin seikkailuista. Ami Hauhio oli 1940-luvun Suomessa paras piirtäjä tällaiseen hankkeeseen ja se näkyy sarjakuvassa upeana art deco -henkisenä tyylinä ja hienosti hahmotettuine ulkoavaruuden hirviöineen. Ami Hauhion piirrosjälki on oma syynsä julkaista Maan mies Marsissa uudestaan, mutta aivan yhtä tärkeä osa projektia on valottaa nuoren Reino Helismaan tuotteliaisuutta. Helismaa oli 1930-luvulla alkanut kirjoittaa seikkailu- ja jännitysnovelleja eri lehtiin ja vuonna 1940 hän sai serkkunsa Olavin isältä toimittaakseen Isku-lehteä. Reino ja Olavi täyttivät lehden lähes tulkoon omilla novelleillaan, joista Helismaan kirjoittamat ovat usein toiminnallisia ja nopeatahtisia. Maan mies Marsissa oli sekin osa miesten innoittunutta kynänjälkeä. Kirja ilmestyi sodan jälkeen 1947 sarjakuva-albumina, mutta pahasti pätkittynä ja kuvajaoltaan omituisena. Tämä juhlajulkaisu julkaistaan alkuperäisistä Isku-lehdistä kuvattuna, oikeassa sivutaitossaan.
Huviksi ja hyödyksi yksityiskohta alk. per. kannesta:
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=3673.0;attach=19742)
-
Aivan kaikkia ei valitettavasti saatu Isku-lehdistä. Kasaan saatiin reilu puolet. Loput on huolella, niin hyvin kuin mahdollista, koostettu albumin irtoruutu-palasista rekonstruoiden, valokopiojäljenteitä mallina käyttäen.
Timo
-
Aivan kaikkia ei valitettavasti saatu Isku-lehdistä. Kasaan saatiin reilu puolet. Loput on huolella, niin hyvin kuin mahdollista, koostettu albumin irtoruutu-palasista rekonstruoiden, valokopiojäljenteitä mallina käyttäen.
Lienee vielä valtiosalaisuus, mutta ymmärsin pienistä vihjeistä että mukana kirjassa on myös toimituksellista aineistoa (esipuhe? tekijäesittely?)... Voih, olisi jo kaupassa tämä.
-
Enää ei hämmästytä, miten briljantti sarjakuvakulttuuri Suomessa oli isoisän aikoina. Miksei olisi ollut - silloinen Suomi oli epämiellyttävistä piirteistään huolimatta nuorekas ja vireä maa, jossa kirjoitettiin ja piirrettiin paljon.
Enemmän ehkä hämmästyttää se, miten tämä menneisyys on päässyt unohtumaan. Ami Hauhio tosin oli mulle tuttu nimi Koltan perintö -albumista, joka ostin viikkorahoillani silloin joskus helvatan kauan sitten. Lievästä kalkkunamaisuudestaan huolimatta aivan hurmaavaa Verne/Burroughs-henkistä skaifaita.
-
Lienee vielä valtiosalaisuus, mutta ymmärsin pienistä vihjeistä että mukana kirjassa on myös toimituksellista aineistoa (esipuhe? tekijäesittely?)... Voih, olisi jo kaupassa tämä.
Joo, siihen tulee ainakin minun esipuheeni, joka keskittyy Helismaahan ja Kanervaan sekä Kanervan kustannusliikkeeseen (tai siis kirjapainoon) ja Iskuun ja Seikkailujen Maailmaan. Timo R:n pitäisi kirjoittaa Hauhiosta.
-
Hauhion perillisiä on metsästetty jo aikaisemmin...
http://www.kaapeli.fi/hypermail/puhekupla/0426.html
Olet Juri varmaan huomannut Puhekuplasta Jussi Karjalaisen tämän viestin: (http://www.kaapeli.fi/hypermail/puhekupla/0431.html)
Jos olet, Heikki, kiinnostunut Kanerva-kustantamon toiminnasta, niin siitä
kerrotaan jonkin verran erinomaisen perusteellisessa Reino Helismaa
-biografiassa nimeltä Jätkäpoika ja runoilija.
Kirjassa myös selitetään, kuinka vähän kaikenlaisesta viihteestä
kiinnostunut Helismaa tuli ennen kuuluisuuden päiviään käsikirjoittaneeksi
tuon Raymond-vaikutteisen Maan mies Marsista -sarjiksen. Herra Helismaa oli
ennen sotaa Viipurissa kirjapainossa töissä, ja sieltä juonsi muistaakseni
tuttavuus Hauhioonkin. Helismaa taisi julkaista sitten omaakin
viihdelehteä. Ja Helismaan kirjoittamien Pekka ja Pätkä -filmien Pätkää
50-luvulla osuvasti esittänyt tappi Masa Niemi oli niin ikään Reino
Helismaan kirjapainotyökaveri Viipurista jo 30-luvulta!
Jätkäpoika ja runoilija - hyvä kirja! Ainakin niille, joita kiinnostaa,
mimmoista oli olla populaarikulttuurin moniottelija silloin helvetin kauan
sitten.
Reino Helismaan poika Markku Helismaa muuten kertoi mulle, että hänen
isänsä osallistui 50-60-luvun vaihteessa Sarjakuvalehdessä (muistaakseni)
olleeseen lukijoille avoimeen puhekuplien tekstityskilpailuun. Reino
lähetti tukun ehdotuksia. Kymmenestä palkitusta kontribuutiosta yhdeksän
oli tuolloin jo melkein kuusikymppisen Helismaan kynästä. Äijä oli kuulemma
sadatellut, että kukahan se kymmenes oikein mahtoi olla! Karkkia oli
kuulemma talossa piisannut ton skaban jälkeen.
Mainioita anekdootteja.
Facebookissakin on Ami Hauhio. Onkohan sukua?
http://fi-fi.facebook.com/people/Ami-Hauhio/100000598851658
-
On hienoja anekdootteja! Olinhan minä tuon(kin) viestin aikanaan aikoinaan Puhekuplan tilaajana lukenut, mutta en enää yhtään muistanut. Jätkäpoika ja runoilijaa kirjastosta hakemaan...
Timo
-
Uudenveroisia Maanmiehiä Marssissa -albumeja riittää tosiaankin aina vain myyntiin (http://www.huuto.net/fi/showlist.php3?status=N&stype=A&classification=0&sellstyle=K&tits=Maan+Mies+Marsissa&order=B).
-
Noitten hinnat romahtaa, kunhan saadaan ulos tää alkuperäismuodossa oleva alppari. Rähä... ;D
Timo
-
Noitten hinnat romahtaa, kunhan saadaan ulos tää alkuperäismuodossa oleva alppari. Rähä... ;D
Timo
Hauhion originaaleja on ilmesti Pellervo-lehdellä tallessa enemmänkin. Toivottavasti niillekin löytyy tulevaisuudessa ns. hyötykäyttöä. Kaupallinen menestys ei taida näillä silti huimaava olla. Sarjainfo tai jokin muu epäkaupallinen (hah!) taho voisi julkaista jotakin. Haaveilen.
-
Pienellä nettihaulla löytyi Ami Hauhion 1949 tekemä Ex Libris maanmittausneuvos Hilpas Lyytikäiselle.
http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk210/mk210_1383_virtanen.pdf
Tämmöistä triviaa Hauhio-diggareille tiedoksi.
EDIT: Ja lisäykseksi vielä Aimo Hauhion Viipuri-matkailujuliste.
Lähde: http://issuu.com/sektorn_press/docs/ctf-suom-sve
-
Jälleen "uutta" Ami Hauhiota. Osuuskassojen keskusliiton lehdestä Yhteisvoimin vuodelta 1952. Mainossarjakuvaa siis. Lehdessä oli myös muutamia Amin kuvituksia.
Se vanha ja hieno Osuuskassojen "logo" (alastomana kylvävä mies vuodelta 1952) oli Aimo Hauhion tekosia.
Logon kehitys löytyy tästä PowerPoint-esityksestä (dia 9).
http://www.lspel.fi/files/1737/Pohjolan_VPK_vakuutusasiat_esitys.ppt
-
Webin online-konvertointi toimii. Nimimerkki-erkki "konsanaan en ole käyttänyt powerpointteja mihinkään".
-
Hauhion suunnittelemista tunnuksista heräsi uudelleen "henkiin" se vanha yleisradion logo, jossa on kuusia ja radiomasto ja mikä lie eetteriaalto. Nyt se on Radio Suomen logona.
http://yle.fi/radiosuomi/
-
KOTI-nimisessä lehdessä ilmestyi 50-luvulla varsin toisenlainen Ami Hauhion sarjakuva: Jylhänevan asukkaat. Komia nimi sarjakuvalla. Meno oli sellaista häjyläistä!
Näyte on numerosta 6/1952. Eipä ole muita noita lehtiä sattunut eteen. Jatkuikohan sarja kauankin, onks' kellään tietoo?
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=3673.0;attach=20383)
-
Miten paljon toi Hauhio oikein teki noita? :o Jatkuvasti löytyy jotain ennemmin tuntematonta! Tappoiko ittensä työllä? Tuo näyttää kyllä vähän kiireessä piirretyltä.
Timo
-
Koltan perintö on paljon velkaa suomalaisille poikakirjoille. Niissäkin oli melkein aina kaksi poikaa, jotka joutuivat eksoottisiin tahi scifistisiin seikkailuihin. Ensimmäisenä tulee mieleen tietty A. E. Ingman, jonka kirjoista varsinkin Rimpisuon usvapatsas on ehkä antanut inspistä Hauhiolle. Huhmarsaaren salaisuus perustuikin sitten jo suoraan Ingmanin kirjaan Kahden taalarin raha.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=3673.0;attach=20403)
Scifi-kirjoista Juhani Pohjanmiehen trilogia Helikopteri, Laboratorio 13 ja Avaruuslaiva (1946-48) sisältää paljonkin samanlaisia maalla, ilmassa ja avaruudessa tapahtuvia seikkailuja kuin mitä Hauhion sarjakuvissa.
Hauhiolla oli paljonkin hengenheimolaisia poikakirjojen puolella, vaikka vastaavaa sarjakuvaa eivät Suomessa muut tehneetkään.
-
Koltan perintö pitäisi julkaista kokonaisuudessaan. Koltan perinnöstä on julkaistu vain loppuosa uudelleen. Yllättävän ehtivä Hauhio on ollut.
-
Koltan perintö pitäisi julkaista kokonaisuudessaan. Koltan perinnöstä on julkaistu vain loppuosa uudelleen. Yllättävän ehtivä Hauhio on ollut.
Koltan perinnön alkuosa oli formaatiltaan erilainen, puolen sivun kokoinen. Muistaakseni Valojuova-lehdessä stripin koko vaihteli siinäkin. Liekö ollut Hauhiolla välillä kiire, mutta taso heitteli. Laikku 05:ssa tuli kymmenkunta ekaa strippiä.
Maan mies Marsissa -albumin ekstroja ja esittelyjä odotan innolla. 9. syyskuuta ilmestynee sitten.
-
Iltaa!
Tässä yhtenä päivänä hain isoisältäni El Coyote romaanit esiin ja aloin kolmannen kerran lukemaan niitä. Aikaisemmin olin päässyt vain kymmenenteen romaanin, kun kyllästyin, mutta nyt kun ikää on tullut lisää olen päättänyt lukea koko sarjan.
Varsinaiseen asiaan. Kohtasin mielenkiintoisen yllätyksen El Coyoten numerossa seitsemäntoista Luostarin jalokivet. Kannen kuvittajaksi osoittautui Ami Hauhio.
Rupesin enemmänkin niitä kansia tutkimaan niin ainakin kuusi kantta Ami Hauhio on kuvittanut. Numerot 17,18,19,20,21 ja 22. Joissa on hänen nimensä mainittu.
Wikipediasta Ami Hauhiosta löytyi henkilötietoja ja tämän Kvaakin linkki. Ja ajattelin siitä täälläkin infota, kun tuolla blogissani El Coyoten romaaneista kirjoitan. http://pasiland.blogspot.com/2011/10/luostarin-jalokivet.html (http://pasiland.blogspot.com/2011/10/luostarin-jalokivet.html)
Tässä yhdestä kansikuvasta:
-
Pasi, hieno löytö! Onkohan Hauhio mukaillut alkuperäisiä vaiko tehnyt kokonaan itse?
-
Vautsi vau ja kas kummaa. Tuli joku syy ostaa nyt noita El Coyoteja. ;D
Timo
-
Ami Hauhio oli omana aikanansa merkittävin sarjakuvallinen nero ja kuvittaja. Vielä nykyäänkään kovin moni suomalaisista sarjakuvapiirtäjistä ei pääse lähellekkään Amin lahjakkuutta. Hän pystyy kilpailemaan täysin monien sci-fi piirtäjien kanssa ja on jopa paljon parempi kertomaan ja piirtämään. Varsinkin piirrosjälki on hulppean hienoa.
Jos hänen töitään olisi tuolloin osattu markkinoida ulkomaille, hänestä olisi varmasti noussut esikuvansa Alex Raymondin tasoinen piirtäjä lahjakkuus. En tiedä, onko hänen juttjaan koskaan julkaistu muualla kuin Suomalaisissa lehdissä? Hienoa, että hänen töitään julkaistaan ja häntä tehdään tunnetuksi. Jotenkin hän on unohtunut historian unholaan samoin kuin jotkut muut vanhat suomalaisen sarjakuvan pioneerit. >:(
-
Ami Hauhio ... on unohtunut historian unholaan samoin kuin jotkut muut vanhat suomalaisen sarjakuvan pioneerit.
No, eihän hän nyt niin unohtunut. Onhan se Maan mies Marsissa -albumi tulossa (?) ja miehestä on ollut muutenkin paljon juttua.
Upean sohvapöytäkirjan kyllä saisi miehen töistä, kansikuvista, mainoksista jne.
-
No NYT se on laskeutunut. Vihdoinkin siinä muodossa kuin on alkujaan tarkoitettu! Outoja lodzeja Lonkerometsässä! Ihmeellinen Trionzpeili on ilmoittanut Sylvian olinpaikan. Gozin armeija on lähtenyt liikkeelle!
Sitten tuo Lentävä lautanen -tarina... no, ainakin siinä on kivat esipsykedeeliset värit. "Esihistoriallista Petri Hiltusta", sanoisinpa jopa.
-
Hienoa! Odotan innolla että saan käsiini. Googlaus tuotti muuten tämmöisenkin kuriositeetin, Helismaa ja Hauhio goes teknodisco: http://www.mikseri.net/artists/janne-kuusinen/maan-mies-marsissa/234979/
-
Sehän on Kvaakistakin tuttu Qsinen! Hieno! Vie Marsiin insinööri-Teromme matka, bensanansa trotyloidi. Tästähän pitäis tehdä musavideo sarjakuvan ruutuja käyttäen.
Timo
-
Tämä on italodiskoineen sellainen elämys että parempaa ei ole!
-
Turhaan Hauhio on tätä työtään vähätellyt. Piirrosjälkikin on aivan loistavaa! Suomalaisen sarjakuvan satavuotisjuhlat etenevät mukavissa merkeissä.
(http://www.kvaak.fi/images/articles/12112011135957-1.jpg)
Maan mies ja hänen punaposkinen vaimonsa... (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1682)
-
Turhaan Hauhio on tätä työtään vähätellyt. Piirrosjälkikin on aivan loistavaa! Suomalaisen sarjakuvan satavuotisjuhlat etenevät mukavissa merkeissä.
Joo, kirja tosiaan tuli, esipuheeni muuttui toimitus- ja taittoprosessissa jälkisanoiksi ja Timon ja minun tekstini menevät osittain päällekkäin, mutta hieno teos silti! Kiitos erityisesti Timo Kokkilalle oikeudenomistajien etsimisestä! Ja kiitos myös Kari Peltoselle, joka ei tosin tätä viestiä taida lukea, Isku-lehtien lainaamisesta.
Tuo Heikki Kaukorannan vanha viesti Puhekuplasta on sikäli hassu, että siitä tulee aina vain uudestaan ja uudestaan ajatus, että Kanervan kirjapainosta ei tiedettäisi mitään, vaikka siitä on kerrottu oleelliset faktat jo moneen kertaan (esim. Helismaa-elämäkerrassa ja sitten minun Pulpografiassani ja Helismaa-kirjassa ..ja Reikärauta-Brown, lisäksi jotain on erillisissä jutuissa sekä pikkaisen toisessa Helismaa-kokoelmassa Henkipattojen kylä). Jossain vaiheessa voisin koettaa jututtaa Olavi Kanervan tyttäriä ja kysellä, mitä kaikkea nämä tietävät isänsä ja isoisänsä (August) bisneksistä.
Kauhean usein en Kvaakia itse lueskele, joten jos joku tähän kommentoi, voi mennä aikaa ennen kuin palaan. :)
-
Tilasin sarjakuvakaupasta tuon uutuuden, mukava verrata vanhaan painokseen.Kyllä on ollut todella monipuolinen kuvittaja tuo Ami Hauhio, ei voi muuta kuin hattua nostaa.
Muuten, tekniikasta tietämättömänä kysyisin mistä johtui se vihertävänkukertava väri siinä vanhassa albumissa?
-
Muuten, tekniikasta tietämättömänä kysyisin mistä johtui se vihertävänkukertava väri siinä vanhassa albumissa?
Painomusteesta?
-
Juu painajalla oli varmaan just vaan sitä vihreää painoväriä siinä käsillä ja ajatteli, et menköön nyt tolla. Se oli 40-lukua, ehkä oli vielä pulaa väristäkin. En tiedä.
Timo
-
Painoväriin on saattanut vaikuttaa värin saatavuus. Kansi on painettu komeasti väreissä, mutta sisäsivut tosiaan vihreällä. Musta painoväri oli varmasti kysytyintä, joten vihreä saattoi olla vähän halvempaa tai sitä oli varastossa.
Itse olen tuuminut että ajattelivat vaan värin sopivan Marsista kertovaan sarjakuvaan. Mutta olivatko "vihreät marsilaiset" jo tunnettuja populaarikulttuurista siihen aikaan?
-
Tarttee ottaa hankintalistalle vaikka alunperin ajattelin että alkuperäinen riittäisi.
Vielä kun joku ottaisi ja tekisi näköispainoksen Iskevästä Salamasta :)
-
Itse olen tuuminut että ajattelivat vaan värin sopivan Marsista kertovaan sarjakuvaan. Mutta olivatko "vihreät marsilaiset" jo tunnettuja populaarikulttuurista siihen aikaan?
Marvin the Martian on vaikuttanut vuodesta 1948 lähtien. Eikä vihreys ollut Chuck Jonesin alkuperäisidea.
http://www.angelfire.com/pa/lkmarvin/
-
Nekrossa aihetta sivuttiin. Helismaan ja Hauhion inspiraationa on varmastikin toiminut E.R. Burroughsin Mars-sarja, ja siinä vihreät marsilaiset olivat yksi pääroduista. A Princess of Mars (1912) suomennettiin 1923, ja neljä kirjaa lisää 1923-1924. Siitä en tiedä, että onko vihreitä marsilaisia ollut liikkeellä vieläkin aikaisempaa.
-
Nekrossa aihetta sivuttiin. Helismaan ja Hauhion inspiraationa on varmastikin toiminut E.R. Burroughsin Mars-sarja, ja siinä vihreät marsilaiset olivat yksi pääroduista. A Princess of Mars (1912) suomennettiin 1923, ja neljä kirjaa lisää 1923-1924. Siitä en tiedä, että onko vihreitä marsilaisia ollut liikkeellä vieläkin aikaisempaa.
Jonkin synkronismin ihmeen kautta Mars-kirjoja aletaan jälleen julkaista Suomessa, asialla Into Kustannus!
-
Jonkin synkronismin ihmeen kautta Mars-kirjoja aletaan jälleen julkaista Suomessa, asialla Into Kustannus!
Jipii!
-
Jonkin synkronismin ihmeen kautta Mars-kirjoja aletaan jälleen julkaista Suomessa,
Olisikohan tulevalla filmatisoinilla ja se tuomalla julkisuudella jotain tekemistä asian kanssa?
-
Todella hieno kirja, tänään sain,kaunis kuin kehveli.Nuo mustalla painetut ruudut on upeita, esim.sivu 29, menoa ja meininkiä.Kaiken huippu on sivukokonaisuus22-23,hui!Ja kirjan pinta tietenkin silkinhimmeä, käden alla painavan miellyttävä.(taas meni överiksi!) :-[
-
On kaunis kirja, ja kuvat kuin keskiaikaisista Helvetin kuvauksista. Arvostelu etusivulla (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1684) Maan mies Marsissa -populaarikulttuuripläjäyksestä.
(http://www.kvaak.fi/images/articles/19112011141158-4.jpg)
-
Menen tästä kirjakauppaan. Pitää ostaa tuo jos siellä on. Epäilen vain ettei ole.
Osta netistä!hihiii!!
Muuten, mitä tÄMÄ JT; radikaalisti nmuuttunut ukonkuva nyt sitten merkitsee, on ainakin nuorentunu(käyny botoxilla!vai?).hohooo!!on se ainakin näin naisen näkökulumasta paree ku entine. :P
minkähän rehevän ukonkuvatuksen minä keksisin?
-
Taiteellisen innoituksen tuojana saattoi olla myös Seikkailusta Seikkailuun -lehdessä numero 2/1949 julkaistu Mustekalojen kaupunki, jonka piirsi ranskalainen Bob Dan (Robert Dansler).
Hyvä arvostelu, joskaan tämä huomio ei voi pitää paikkaansa ellei Hauhiolla ollut aikakonetta käytössään... Maan mieshän tehtiin jo 40-luvun alussa.
-
Hyvä arvostelu, joskaan tämä huomio ei voi pitää paikkaansa ellei Hauhiolla ollut aikakonetta käytössään... Maan mieshän tehtiin jo 40-luvun alussa.
Äh. Toihan on tietty totta. Mutta, mutta, kun niissä on ihan samannäköisiä mustekalaäijiä ja piirrostyylikin on samanlainen. Arvostelusta on nyt poistettu tämä lause: Taiteellisen innoituksen tuojana saattoi olla myös Seikkailusta Seikkailuun -lehdessä numero 2/1949 julkaistu Mustekalojen kaupunki, jonka piirsi ranskalainen Bob Dan (Robert Dansler).
-
Äh. Toihan on tietty totta. Mutta, mutta, kun niissä on ihan samannäköisiä mustekalaäijiä ja piirrostyylikin on samanlainen.
eli minusta on ainakin kolme vaihtoehtoa:
1) Mustekalaäijiä ei voi piirtää kuin yhdellä piirrostyylillä
2)Hauhiolla OLI aikakone. Tarina onkin totta ja Hauhio kopioi Bob Dania!
3) Bob Dan sai käsiinsä jotenkin Maan miehen marsista ja joko opetteli suomea tai kieltä tuntemattomana päätti että näissä mustekalaäijissä on sitä jotain
-
1) Mustekalaäijiä ei voi piirtää kuin yhdellä piirrostyylillä
2)Hauhiolla OLI aikakone. Tarina onkin totta ja Hauhio kopioi Bob Dania!
3) Bob Dan sai käsiinsä jotenkin Maan miehen marsista ja joko opetteli suomea tai kieltä tuntemattomana päätti että näissä mustekalaäijissä on sitä jotain
Tai sitten kummallakin oli sama esikuva. Ehkä kuitenkin todennäköisin vaihtoehto.
-
Tai sitten kummallakin oli sama esikuva. Ehkä kuitenkin todennäköisin vaihtoehto.
pidä nyt se Occamin partaveitsesi ja Jules Verne&HG Wells nyt kaukana tästä teoriasta, tämä on varmasti hauskempi vaikkei totta olisikaan
-
Mitä? Kehtaako Suomalainen Kirjakauppa olla ottamatta myyntiin Suomalaisten miesten mestarisarjaa? Grr...
Timo
-
Sylvia! NUO KRAATERIT ELÄVÄT!
(http://www.kvaak.fi/images/articles/19112011141159-8.jpg)
Kuvalaatu on todella hyvä. Isoissakin suurennoksissa viiva pysyy skarppina. Alkusivuilla on joitakin hivenen heikompilaatuisia ruutuja, joita ei saatu skannattua lehdistä. Ronkaisen artikkelissa asia selitetään.
-
Vertailin tuossa uutta ja vanhaa, ja joillakin sivuilla oli vaikea uskoa että kyseessä on yksi ja ainoa Maan mies.Todellinen Survomisen Suomen ennätys on tapahtunut alkuperäisessä julkaisussa.Ilmankos juonenkulku tuntui niin oudon töksähtelevältä ja yhtäkkiä hypättiin milloin minnekin.Hyvänen aika millaista silvomista on tapahtunutkaan >:(
Uusi Maan mies on hieno kirja,pinta on tietenkin silkinhimmeä,kansikuva lumoava ja viivapiirrokset kestävät tiukankin katsekontaktin.Upeaa luettavaa!
Juonenkulku on looginen ja jännitys säilyy hyvin loppuun saakka.
Lentävästä lautasesta en osaa vielä sanoa mitää, se sarja on minulle täysin uusi tuttavuus.
-
Inspiroiko Hauhiota myös maalaustaide? Brueghel? Gustave Doré?
(http://www.kvaak.fi/images/articles/19112011141158-3.jpg)
-
Keskisuomalaisessa arvostelu: (http://www.ksml.fi/uutiset/viihde/kirjat/reino-helismaa-olavi-kanerva-ami-hauhio-maan-mies-marsissa/985596)
Suomalaisen sarjakuvan juhlavuoden kiinnostavimpia uusintajulkaisuja on alunperin 1940-luvun alussa ilmestynyt Maan mies Marsissa, joka oli ensimmäinen suomalainen tieteissarjakuva.
(...)
Uusintapainoksella olisi tilausta jo pelkästään Hauhion upeiden kuvien ja Helismaan nuoruuden töiden valottamisen takia. Asiantuntevat artikkelit ja kauttaaltaan hieno toimitustyö käärii pakettiin kuitenkin todellisen suomalaisen kulttisarjakuvan juhlajulkaisun.
-
Äh. Toihan on tietty totta. Mutta, mutta, kun niissä on ihan samannäköisiä mustekalaäijiä
Olsiko mahdollista saada näytille vertailevaa kuvaa tästä yhdennäköisyydestä? (Vaikka sitten Kuin kaksi marjaa -ketjuun, ellei tänne mielestänne sovi...)
-
Sain käsiini (ihan omakseni) Maan mies marsissa -albumin - kiitokset Timo Ronkaiselle ja Juri Nummelinille jotka ovat toimineen puuhamiehinä niin että tämäkin upea teos on saanut arvoisensa ulkoasun ja alkuperäisen sivutaiton ;D
-
Olsiko mahdollista saada näytille vertailevaa kuvaa tästä yhdennäköisyydestä? (Vaikka sitten Kuin kaksi marjaa -ketjuun, ellei tänne mielestänne sovi...)
Jospa saisinkin käsiini jostain tuon Mustekalojen kaupungin, niin varmasti skannaisin! Divarissa olen sitä kerran selannut. Melkoisen hintava lehti.
-
Se Ami Hauhion Yleisradio-logon nimi on ollut "Sananjalan kuusi".
http://blogit.yle.fi/avoin-yle/uutta-yle-ilmetta (http://blogit.yle.fi/avoin-yle/uutta-yle-ilmetta)
Uudeksi logoksi valikoitui kompakti neliö, jonka sisälle muotoiltiin ”yle”.
-
Jooh, uusi logo on saanut tuolla aika monelta tylyä palautetta, ja yhdyn valittajien kuoroon. Liian pelkistetty ja tylsä. Jonkun ilmaan heittämä ajatus Hauhion logon retroversiosta olisi ollut tosiaan paikallaan. Vaikkapa sanan "radio" tilalle "YLE" ja jotain muutosta yläreunan aaltokuvioon niin siinä se olisi kelvannut. Mutta koskas vanhaan hyvään aikaan on missään asiassa palattu...
-
Tällä viikolla kaikkien kotimaisen sarjakuvahistorian harrastajien kannattaa kohottaa lasillinen, leikata pala kakkua, selata vanhoja lehtiä tai juhlia muulla sopivaksi katsomallaan tavalla. Aimo "Ami" Hauhion syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta torstaina 14.6.2012.
-
Tismalleen! Kiitos upeista sarjakuvista ja hyvää syntymäpäivää Ami Hauhio (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=1779)!
Timo
-
Hauhion ura oli loppujen lopuksi aika lyhyt, mutta tuottelias, ja sodatkin oli siinä välissä sotkemassa. Kuollessaan vuonna 1955 hän oli vasta 43-vuotias, eli suunnilleen saman ikäinen kuin Poika Vesanto oli kuollessaan viisi vuotta aikaisemmin. Harmillisen varhain lähtivät nämä piirtäjäsankarit.
Varhaisinta Hauhiota, mitä omista kokoelmistani löytyy, on ehkä hieman yllättäenkin Seura-lehden artikkelikuvitus vuodelta 1936. Tämä kuvittaa englantilaisen meriupseerin tarinaa sukellusveneistä 1. maailmansodan ajoilta.
-
Mun varhaisin löytö on myös vuodelta 1936, eli tämä sijoittuminen kolmanneksi Suomen Kuvalehden pilakuvakilpailussa. Julkaistu numerossa 42. Seuraava lehti-ilmoituksista pilaa tekevät kuvat julkaistiin SK:ssa vuotta myöhemmin eli nrossa 47/1937.
Ja mukaan hieman kierrätystäkin eli Venustähden prinsessan kansi vuodelta 1951. Noita kansia on muuten Hauhiollakin valtava määrä ja kaiken lisäksi monella tyylillä tehtynä.
-
Hauhion kirjankansikuvituksista pitäisi tehdä oma kirja. Tai oikeastaan koko tuotannosta.
Timo
-
Seuraava lehti-ilmoituksista pilaa tekevät kuvat julkaistiin SK:ssa vuotta myöhemmin eli nrossa 47/1937.
Sekin yhdistää Hauhiota ja Vesantoa, että molemmat taisivat kuvittaa näitä SK:n proto-jyviä ja akanoita.
-
Sekin yhdistää Hauhiota ja Vesantoa, että molemmat taisivat kuvittaa näitä SK:n proto-jyviä ja akanoita.
Se jyviä ja akanoita homma alkoi tosi kauan sitten. Sillä taisi aluksi olla jokin toinen nimi. Leikattua?
-
Vesanto näitä lehtileikkeitä kuvitti melko paljon, minulle uutta että Hauhioltakin oli tämmöisiä, tai yleensä esiintyi siinä lehdessä. Suomen Kuvalehti tietysti käytti lukijoiden lähettämiäkin piirroksia jos ne olivat tarpeeksi hyvin tehtyjä. Vuoden 1933 Suomen Kuvalehdessä palstan nimi on tämmöinen, piirros Vesannon:
-
Kirpparilta bongasin tämän tyylikkään Hauhion tekemän kannen. Ikävä kyllä värit ovat päin honkia.
-
Oho, Hauhio oli kaiken muun ohella siis myös Burroughs-kuvittaja...!
-
Arvostelussa jo viime vuonna ilmestynyt Maan mies Marsissa:
http://routakoto.com/2012/09/24/maan-mies-marsissa/
-
Sain keväällä 2013 pienen apurahan Sarjakuvantekijät ry:ltä Ami Hauhion uraa käsittelevän näyttelyn kokoamiseen. Materiaalia on kertynyt, mutta paljon on vielä kaiveltavaa ja etsittävää. Näyttelyn aikataulusta tms ei vielä ole tietoa.
Joka tapauksessa aloitin blogin, jossa olisi tarkoitus seurata hankkeen edistymistä, ja esitellä näytteitä Hauhion töistä. Muutama postaus siellä jo on, lähinnä perusasioita. Katsotaan nyt mitä sitten jatkossa:
http://amihauhio.sarjakuvablogit.com/ (http://amihauhio.sarjakuvablogit.com/)
Ja mielelläni otan vastaan vinkkejä Hauhion kansista, kuvituksista, sarjakuvista yms, joko tänne, tai vaikka sähköpostiin: tkokkila(at)yahoo.com
Kaikkein hienointa olisi, jos jollakulla olisi tiedossa Hauhion alkuperäistöitä, niitä tuntuu olevan säilynyt vielä vähemmän kuin Poika Vesannon töitä.
-
Vuoden 1946 Uusi - Aura nimisessä sanomalehdessä oli Hauhion piitämä seikkailusarja Kadonnut atomilaiva.
-
Minä oon ostanu aina halvalla kohdalle sattuessa kirjoja joissa on Hauhion kansikuvia, mutta skanneja varmaan on jo kylliksi?
Timo
-
Joka tapauksessa aloitin blogin, jossa olisi tarkoitus seurata hankkeen edistymistä, ja esitellä näytteitä Hauhion töistä. Muutama postaus siellä jo on, lähinnä perusasioita. Katsotaan nyt mitä sitten jatkossa:
http://amihauhio.sarjakuvablogit.com/ (http://amihauhio.sarjakuvablogit.com/)
Ja mielelläni otan vastaan vinkkejä Hauhion kansista, kuvituksista, sarjakuvista yms, joko tänne, tai vaikka sähköpostiin: tkokkila(at)yahoo.com
Kas, blogissa oli uusi päivitys: Antakaamme Eemelille anteeksi (http://amihauhio.sarjakuvablogit.com/?p=201). Loistava kirjan nimi! Hevosen piirtämisen vaikeus näkyy tässäkin kannessa, ei onnistu aina edes mestarilta... villikarjulta tuo näyttää.
-
Kas, blogissa oli uusi päivitys: Antakaamme Eemelille anteeksi (http://amihauhio.sarjakuvablogit.com/?p=201). Loistava kirjan nimi! Hevosen piirtämisen vaikeus näkyy tässäkin kannessa, ei onnistu aina edes mestarilta... villikarjulta tuo näyttää.
Älähän nyt. Hieno ja asiantuntevasti, eikä turhan populaaristi hevostellen tehty kansi. Przewalskinhevoset (http://www.telegraph.co.uk/news/picturegalleries/picturesoftheday/4222615/Pictures-of-the-day-12-January-2009.html?image=26) on tommosia ja niillä ne just siellä ratsastaa. Wikiartikkeli. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Przewalskinhevonen)
-
Älähän nyt. Hieno ja asiantuntevasti, eikä turhan populaaristi hevostellen tehty kansi. Przewalskinhevoset (http://www.telegraph.co.uk/news/picturegalleries/picturesoftheday/4222615/Pictures-of-the-day-12-January-2009.html?image=26) on tommosia ja niillä ne just siellä ratsastaa. Wikiartikkeli. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Przewalskinhevonen)
No, voi przewalski, niinpäs ovatkin! I stand corrected, seison kovennettua.
-
Przewalskinhevosia ei Wikipedian mukaan ole kuitenkaan koskaan kesytetty ratsuhevosiksi. Ehkä Hauhion olisi pitänyt maalata kirjan kanteen mongolianhevonen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Mongolianhevonen).
-
Tuota kantta katsoin vähän ihmeissäni aluksi itsekin. Ensivaikutelma hevosesta on jotenkin villisikamainen tuon eteen työntyvän etukavion takia. Tarkemmin katsoen hevosen piirteet kyllä erottuvat paremmin. Tuota blogin kuvaa myös vaalensin hieman, koska alkuperäinen kansi on painettu aika huonosti ja on luultavasti jonkin verran tummempi ja suttuisempi kuin originaali olisi.
Vuonna 1945 lähdemateriaalin hankinta oli luonnollisesti paljon vaikeampaa kuin nykyään. En ole koko kirjaa lukenut, mutta selailin mitä se kertoo ratsuista. Ei oikeastaan mitään, niitä kutsutaan koko ajan vain poneiksi, tai tiibetiläisiksi poneiksi. Voisi olettaa, että kannessa ratsastaa tarinan pääkonna Hsing-tou.
Kirjoittaja voi halutessaan sivuuttaa näinkin oleellisen asian kuvailun kokonaan. Kannentekijä tai sarjakuvapiirtäjä taas joutuu miettimään asuja, rekvisiittaa ja maisemia usein paljon enemmän. Mahdoton tietää, oliko Hauhiolla jotain lähdemateriaalia, vai onko vanttera vuoristoponi vedetty ns. hatusta.
Edit: Eli tiibetiläinen poni olisi kai sitten tämmöinen: http://en.wikipedia.org/wiki/Tibetan_pony (http://en.wikipedia.org/wiki/Tibetan_pony)
-
Przewalskinhevosia ei Wikipedian mukaan ole kuitenkaan koskaan kesytetty ratsuhevosiksi.
Never sei never. :) Mihin tuo tieto perustuu?
Vuonna 1945 lähdemateriaalin hankinta oli luonnollisesti paljon vaikeampaa kuin nykyään.
...
Mahdoton tietää, oliko Hauhiolla jotain lähdemateriaalia, vai onko vanttera vuoristoponi vedetty ns. hatusta.
Kyllä ainakin venäläiset sotamaalarit Japanin-Venäjän sodasta tekemissään kuvissa näitä esittävät. Varmaan siellä Mongoliassa ainakin on ollu käytössä molempia, mongolianhevosia ja Przewalskinhuulipartahevosia ja jopa aaseja. On ne hunguusit vaan niin hurjia poikia olleet. "Tibetin jylhät vuoret" on sitten taas ihan eri suunnalla. :)
EDIT: toinenkin kuva
-
Lisäsin Hauhio-blogiin joulutervehdyksen vuodelta 1941.
http://amihauhio.sarjakuvablogit.com/?p=208 (http://amihauhio.sarjakuvablogit.com/?p=208)
-
Ami Hauhio -näyttely on melkein valmis, ja aukeaa Tampereella ensi lauantaina 14.6.2014. Näyttely on auki TR1 Taidehallin pienemmässä salissa koko kesän 31.8.2014 saakka. Näyttelyssä on esitelty Hauhion tuotantoa sarjakuvista mainoksiin ja kirjojen kansiin. Pääosa näyttelystä koostuu tulosteista, mutta esillä on myös joitakin harvinaisia alkuperäistöitä. Ainoa säilynyt sarjakuvaoriginaalikin on esillä. Hyvinkin mahdollista toki on, että niitä on jossakin arkistojen kätköissä vielä piilottelemassa.
Julistekuva on peräisin Juuse Tammisen kirjasta Rapolan kuninkaan vangit. WSOY:n Nuorten toivekirjasto nro 61, 1955.
-
Hauhion syntymästä tulee tänään lauantaina 14.6.2014 kuluneeksi tasan 102 vuotta, ja TR1 Taidehallin näyttely Tampereella avautuu. Uskomatonta mutta totta: Näyttelyn avautuminen juuri taiteilijan syntymäpäivänä on sattumaa, museon aikataulut nyt vain menivät niin.
Tänään pidän myös samoissa tiloissa toimivan Mediamuseo Rupriikin puolella pienen luennon Hauhiosta klo 15-15.45, kuvanäytteiden kera. Jos yleisöä on, niin voin myös esitellä näyttelyn siihen perään.
-
On tämä niin hienoa, että Ami Hauhion taiteellinen perintö pidetään hengissä ja sitä esitellään tähän maailmanaikaan.
Kiitokset sinne, minne kuuluvat: puuhamies Kokkilalle!
Ohessa yksi hieno kansi ihailtavaksi: Salaperäiset askeleet. (http://populaari.blogspot.fi/2007/03/askeleet.html)
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=3673.0;attach=28415)
-
Hieno kansi on tuokin. Arvioin että Hauhion kansikuvia, lehdet mukaan luettuna olisi yli 300 kpl, joista suurin osa on tehty vuosien 1942 ja 1955 välillä. Monista ei tekijää pysty varmasti sanomaan, ellei signeerausta näy, ja on sattumanavaraista mitä kirjoja nähtäväkseen saa, vaikka miten yrittäisi niitä käydä läpi. Tuossakin nimmari on melkein rajautunut pois, mutta taitaa se tuttu i:n piste pilkottaa vasemmassa alanurkassa.
Ja vastavuoroisesti Lurkerille kiitokset asianharrastuksesta, kuvista ja tiedoista. Tuon mustavalkoisen Ami-Cola pullon kuvan sain joskus Lurkerin blogista, etiketin ostin sitten Huuto.netistä. Mainoksiahan ei useinkaan signeerattu, ja tekijää on mahdoton tunnistaa. Hauhion perikunnalla oli kuitenkin tiedossa, että esim. juuri Ami-Colan etiketti on Aimon tekemä. Itseäni jotenkin huvitti ajatus siitä, että mainostoimistoon tuli toimeksianto tuon nimisestä limpparietiketistä, ja pomo mietti kenelle homman antaisi...
-
Etusivulla, kolumneissa on nyt uutista pidempi juttu tuosta näyttelystä (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2100).
Ellet jaksa lukea, katso ainakin video avajaisista (http://www.youtube.com/watch?v=lai-PFOzAl0&feature=youtu.be).
-
Jutusta (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2100): "Radion kuuntelua meillä ei harrastettu mitenkään poikkeavan intensiivisesti, elokuvissa taas käytiin tuohon aikaan paljon. Elokuvat edustivat isälleni lähinnä vastapainoa työnteolle." Ami kertoo.
Olisiko kuitenkin ollut paitsi vastapainoa niin myös innoitusta... kuten Aarresaaressa.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=3673.0;attach=849)
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=3673.0;attach=28482)
-
Hauhiota lisää, ja lisää, ja lisää... niitä tässäkin ketjussa mainittuja El Coyote -kansia löytyy täältä: http://pasiland.blogspot.fi/search?q=ami+hauhio (http://pasiland.blogspot.fi/search?q=ami+hauhio)
Näyttävät olevan peräkkäiset numerot 17-22. Olisikos Espanjasta jääneet kannet tulematta jossain vaiheessa?
Ovat ainakin yhtä hyviä, ellei parempia, kuin alkuperäiset... uhkea donna kuvassa.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=3673.0;attach=28484)
-
Kirjamessuilla koitin viimeksi löytää noita Coyoteja, joissa on Hauhion kansia. Muutama löytyi, mutta juuri niissä hinnat oli moninmoninkertaiset muihin verrattuina, eikä ollu varaa ostaa. Johtuuko siitä, että ovat alkupään numeroita vaiko siitä että kuvittaja on Hauhio? Sama hintaero oli nähtävillä myös Makedoniassa.
Timo
-
Jutusta (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2100): "Radion kuuntelua meillä ei harrastettu mitenkään poikkeavan intensiivisesti, elokuvissa taas käytiin tuohon aikaan paljon. Elokuvat edustivat isälleni lähinnä vastapainoa työnteolle." Ami kertoo.
Olisiko kuitenkin ollut paitsi vastapainoa niin myös innoitusta... kuten Aarresaaressa.
Niinpä. Toisen käden tietoa, vai pitäisikö sanoa toisen polven. Ami vastaili mitä vastaili, mutta yllättävää että oikein mitään muistikuvia hänellä ei mistään referenssien käytöstä ollut. Ja olisiko ollut jopa niin että työn kautta (mainostoimistoissa) Aimo olisi päässyt mukavsti käsiksi erilaisiin mallikuviin, yms?
-
Noista mallikuvista kyselin itsekin, mutta poika-Amin mukaan niitä ei juuri käytetty. Saattaa olla että Aimolla oli hyvä kuvamuisti, tai sitten mallikuvien käyttö ei vain ole jäänyt mieleen, poika oli kuitenkin vasta noin 15-vuotias taiteilija-isän kuollessa.
Helsingin Sanomissa oli Harri Römpötin juttu Tampereen näyttelystä 9.7.2014, löytyy myös nettilehdestä. (http://www.hs.fi/kulttuuri/Ylen+logon+suunnittelija+otti+kuvituksiinsa+vaikutteita+varsinkin+Yhdysvalloista/a1404790191283)
-
Avaruusaluksia ja marsilaisia sauriita voi varmasti piirtää "omasta päästään", mutta historiallisissa sarjakuvissa, joita Hauhio piirsi paljonkin, ilman mallikuvia ei oikein pärjää. Pakosti nyt joku kotikirjasto on ollut tai leikekirja, luulisin ma.
-
Hauhio-blogin domain-tunnuksen vuokra-aika taisi päättyä...
amihauhio.sarjakuvablogit.com (http://amihauhio.sarjakuvablogit.com)
-
Sarjakuvablogit muutti käsittääkseni viime yönä uudelle palvelimelle (Kuten Kvaak teki myös äskettäin). Siitä on voinut aiheutua jotain hämminkiä, mutta nyt ainakin näyttäisi toimivan.
-
Sarjakuvablogit muutti käsittääkseni viime yönä uudelle palvelimelle (Kuten Kvaak teki myös äskettäin). Siitä on voinut aiheutua jotain hämminkiä, mutta nyt ainakin näyttäisi toimivan.
Minulla siirtyy tähän osoitteeseen: http://www.zoner.fi/
-
historiallisissa sarjakuvissa, joita Hauhio piirsi paljonkin, ilman mallikuvia ei oikein pärjää. Pakosti nyt joku kotikirjasto on ollut tai leikekirja, luulisin ma.
Kyllähän sitä mallia voi käyttää niinkin että katsoo ensin kuvaa/kuvia jostain, painaa mieleensä oleellisen ja sitten vasta piirtää. Näin ulkopuolisesta vaikuttaa siltä, että koko homma olisi hatusta tempaistu. :)
-
SK 29 (18.7.) huomio näyttelyn julkaisemalla Kohtaamiset -sivulla Sam Hurjan seikkailuja (Seurasta 46/1937). Hieno homma!
-
Tänään torstaina 7.8.2014 on Tampereen Tapahtumien Yö. Olen puhumassa Ami Hauhiosta kuvakoosteen kera Mediamuseo Rupriikissa klo 17. Hauhio-näyttelyyn TR1 Taidehallin puolella, ja muualle museoon on myös vapaa pääsy koko illan.
Edit: Itse asiassa olenkin kuulemma puhumassa itse näyttelytilassa TR1 Taidehallin puolella, mikä järkevää onkin. TR1 ja Rupriikki toki ovat siinä aivan vierekkäin.
-
Piirtänyt: Ami Hauhio -näyttely on taas esillä Tampereella, Pappilanpuiston palvelukeskuksessa (Kourutaltankatu 2) 12.1.-31.1.2015.
Keskus on avoinna ma-pe klo 8-15 ja la 9-13. Vapaa pääsy.
Kuva Rupriikin Facebook-sivulla. (https://www.facebook.com/Rupriikki/photos/a.103543953037353.2987.103539336371148/842986485759759/?type=1&theater)
-
Aimo Hauhion töitä esittelevä näyttely kiertää Tampereen palvelukeskuksissa kevään mittaan. Tammikuussa se oli esillä Pappilanpuiston palvelukeskuksessa, ja sitten Nekalan palvelukeskuksessa (Kuoppamäentie 24) 3.2. – 27.3. Nekalan keskus on auki ma-pe klo 11 – 13.30.
Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaalien viikonlopuksi 28.3. – 29.3. näyttely loikkaa Finlaysonin alueelle.
Heti sen jälkeen sitten vielä Lielahden palvelukeskukseen (Teivaankatu 1), jossa näyttely on auki huhtikuun ajan ma-pe klo 8 – 14.30.
Palvelukeskukset on tarkoitettu pääasiassa vanhusväestölle, mutta niihin on toki kaikilla vapaa pääsy. Kiertonäyttelyssä on esillä vain näyttelyn perusosa, eli 8 rollup-standia. Alkuperäistöitä yms ei ole mukana.
-
Ami Hauhio (http://amihauhio.sarjakuvablogit.com/) -näyttely on esillä Helsingin sarjakuvafestivaaleilla (http://sarjakuvafestivaalit.fi/) perjantaista 28.8. sunnuntaihin 30.8.2015, Helsingin kaupungin info- ja näyttelytila Laiturilla (http://laituri.hel.fi/), eli ihan siinä festariteltan vieressä.
Laiturin aukioloajat festariviikonloppuna:
Perjantaina 28.8. klo 10-19.
Lauantaina 29.8. klo 12-16.
Sunnuntaina 30.8. klo 14-18.
Lauantaina klo 12-12.45 kerron Hauhiosta ja hänen urastaan kuvanäytteiden kera samassa paikassa.
-
Timo Kokkila on Suomen johtavia Ami Hauhio -auktoriteetteja. Sarjakuvafestivaaleilla oli mukava jutella.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=3673.0;attach=31175)
Ami Hauhio fillarilla.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=3673.0;attach=31177)
-
Tämän päivän esitys oli todella mielenkiintoinen. Kiitos tästä esityksestä. Ja niinkuin mainittiin tilaisuuden jälkeenkin Hauhio (niinkuin myös tosin Poika Vesantokin) ansaitsisi omat taidekirjansa. Toivottavasti suomessakin tämän lajityypin taidekirjat löisivät jossain vaiheessa itsensä läpi.
-
Ville Tietäväinen ja Tarmo Koivisto ansaitsisivat myös oman Art bookin kumpainenkin.
-
Kiitos jos piditte, mukava tilaisuus. Näyttelyhän ei tässä perusmuodossaan ole suuri, ja valitan syvästi aivan mahdotonta esillepanoa. Alunperin pystytin sen osittain ohjelmatilan ulkopuolelle, mutta se ei saanutkaan olla siellä ja se oli siirretty ohjelmatilan seinustalle. Tämä teki näyttelyn katsomisen käytännössä lähes mahdottomaksi. Täytyy koettaaa saada se esille jonnekin Helsinkiin vielä myöhemminkin.
-
Näyttelystä poimittu yksityiskohta Ami Hauhion tekemästä kannesta Edgar Rice Burroughsin kirjaan Venus-tähden kantakansa.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=3673.0;attach=31183)
-
Mielenkiintoinen näyttely, mutta miksi ihmeessä se oli pantu sinne katsomon sivulle?
Ihan raivohullu idea.
Vaadimme päitä vadille.
-
se oli siirretty ohjelmatilan seinustalle. Tämä teki näyttelyn katsomisen käytännössä lähes mahdottomaksi. Täytyy koettaaa saada se esille jonnekin Helsinkiin vielä myöhemminkin.
Näyttelyn uutta inkarnaatiota odotellessa, muistutan vielä videosta (https://www.youtube.com/watch?v=lai-PFOzAl0&feature=youtu.be), jolla näkyy paljon sellaista matskua mitä ei helsingin plansseissa ole mukana. :)
Sekä kolumnista, joka on uutista pidempi juttu tuosta näyttelystä (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2100).
-
Pystytin tosiaan näyttelyn torstai-iltana ohjelmatilan takaosaan ja osittain sen ulkopuolelle. Tuoleja ei silloin vielä ollut paikoillaan, mutta tiesin toki että ne ovat siihen tulossa. Sillä tavoin näyttely olisi ollut paremmin katsottavissa myös ohjelmien aikana.
No, käytännössä se ei sitten saanutkaan ulottua muihin tiloihin, vaan oli siirretty ohjelmatilan seinustalle. Tämä teki tietysti näyttelyn katsomisen käytännössä mahdottomaksi ohjelmien aikana, ja niitähän oli koko ajan.
Pahoitteluni, mutta näitä ennakoimattomia asioita sattuu väistämättä. Itse olin paikalla vain lauantaina, ja tavalla tai toisella kiinni ohjelmassa lähes koko (lyhyen) aukioloajan. Jälkeenpäin ajatellen olisin voinut poistaa yhden tuolirivin reunasta, tai ryhtyä siirtelemään näyttelyrolluppeja takaisin, mutta sekin oli aika hankalaa muun ohjelman keskellä.
-
Oho!
Niin yllättävältä kuin se saattaa kuulostaakin, niin Aimo Hauhion meriitteihin voidaan laskea myös yksi huumorilehti Pahkasian kansimaalaus.
http://amihauhio.sarjakuvablogit.com/?p=350
-
Pahkasika lehti on ottanut kannen jännityslukemisto Salainen salkku,jota toimitti Outsider ( Aarne Haapakoski ).
-
Täällä alkuperäinen kansi:
http://suomenkuvittajat.blogspot.fi/2005/11/ami-hauhion-noir-kansi.html
-
Salon kirpparilta ostelin tänään Ami Hauhion kansikuvittamia Kimmo-lehtiä 40-luvulta.
-
Kyllä Hauhio oli ihmemies. Varmaan satoja nuortenkirjojen kansikuvia ja lehtien kansikuvia ja sarjakuvia ja ties mitä melkoisen lyhyeksi jääneen elämän aikana. Eikä laatu tunnu notkahtaneen pahastikaan. Huh.
Timo
-
Salon kirpparilta ostelin tänään Ami Hauhion kansikuvittamia Kimmo-lehtiä 40-luvulta.
Ooh, hieno löytö! Paljonks' maksoi kipale tai könttä? Kovin vähän noita on enää liikkeellä. Itsellä lie reilu tusina.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=3673.0;attach=33778)
Uusille kvaakilaisille linkki Kimmo-artikkeliin, jos on jäänyt hoksaamatta. (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=1122)
-
Kaksi euroa kappale. Alimpana vasemmassa ylänurkassa pilkistää ihkaensimmäinen numero (1/45), jonka kansikuva ei ollut kovin kaksinen. Nuo Hauhion kuvat ovat kauniita.
Kymmenkunta numeroa sinne (Salon Seudun Suurkirppis) vielä jäi. Niissä oli eri kansitaiteilijat.
Muutenkin hyvä valikoima vanhoja lehtiä on siellä. Nappasin myös vuoden -39 Uuden Suomen sunnuntailiitteitä kolmisenkymmentä numeroa euron kappale. Lehteä toimitti Veli Giovanni joten sarjakuviakin löytyy.
-
Ami Hauhio-näyttely jatkaa taas kierrostaan, ja on nyt esillä Jyväskylän yliopiston kirjastossa 25.3.2017 saakka. Perusnäyttelyn lisäksi esillä on kirjoja ja lehtiä kahdessa vitriinissä.
-
Ami Hauhio -näyttely on esillä Jyväskylän kirjamessuilla (http://www.jklmessut.fi/kevatmessut/) lauantaina 25.3 ja sunnuntaina 26.3.2017, Jyväskylän yliopiston kirjaston osastolla.
Seuraavaksi näyttelyn suunta lienee kohti pääkaupunkiseutua, mutta siitä lisää myöhemmin.
-
Hauhio-näyttely jatkaa seuraavaksi Helsinkiin, Munkkiniemen kirjastoon, jossa se aukeaa keskiviikkona 3.5.2017. Olen paikalla avaamassa ja esittelemässä näyttelyn kello 18. Näyttely on Munkkiniemessä toukokuun loppuun saakka, mutta toivotaan että saamme vielä jatkoaikaa. Sijoittelu on hiukan hankala, koska kirjasto on pieni, eikä sillä ole varsinaisia näyttelytiloja.
Munkkiniemessä siksi, että Hauhio perheineen muutti sinne Viipurista vuonna 1939 ja asui ja työskenteli siellä kuolemaansa saakka, vuoteen 1955. Itse asiassa vain muutaman sadan metrin päässä kirjastosta.
-
Mahtaakohan sitten Hauhion kotitalo olla yhä paikoillaan? Kerrostaloko? Kyltti seinään?
Timo
-
Talo on yhä olemassa. Katujen nimet ovat vähän muuttuneet, mutta se on ilmeisesti nykyään Munkkiniemen puistotie 8. Samassa talossa toimii nykyään Kirja Waldemar -antikvariaatti.
-
No hitsi! Olishan se hauskaa jos tossa olis kyltti ja sitten olis Maanmiestä myynnissä divarissa! (kuva Google Street View) :D
Timo
-
Tähän Ami Hauhion kansikuvaa en muista aikaisemmin nähneeni.
Hilda Huntuvuori: Erämaan nuotiolta Turun linnaan
(https://pbs.twimg.com/media/DCiOK_AXgAAPP-C.jpg)
-
Uusia bongauksia tulee vastaan aina silloin tällöin. Tämä Erämaan nuotiolta Turun linnaan on kyllä tuttu, juuri tämän kansiorginaali oli esillä Tampereen Hauhio-näyttelyssä vuonna 2014. Valistus-kustantamon materiaaleja on säilynyt Tuusulan taidemuseon kokoelmissa, ja oli sieltä lainassa. Kovin monta Hauhion kansimaalausta ei kyllä sielläkään ole.
-
Näyttely on Munkkiniemessä toukokuun loppuun saakka, mutta toivotaan että saamme vielä jatkoaikaa.
Cräp, jotenkin menee aina ohi tämä näyttely, vaikka haluaisin sen käydä katsomassa. Varsinkin kun olisi nyt ollut alepafillarin kantomatkan päässä.
Saittekohan sitä jatkoaikaa...?
-
Saittekohan sitä jatkoaikaa...?
Ei onnistunut jatkoaika, vaikka kirjasto oli näyttelyyn kovin tyytyväinen. Tila oli kuitenkin niin hankala, että näyttely purettiin heti kesäkuun alussa.
Jatkosuunnitelmia on, mutta kerron niistä kun asiat varmistuvat.
-
Ei onnistunut jatkoaika, vaikka kirjasto oli näyttelyyn kovin tyytyväinen. Tila oli kuitenkin niin hankala, että näyttely purettiin heti kesäkuun alussa.
Jatkosuunnitelmia on, mutta kerron niistä kun asiat varmistuvat.
Joo ilmottele täällä, kun on taas tulossa Stadiin toi näyttely. Unohtu mennä tonne Munkaan...perkl.
-
Hauhio ja Joonas piirsivät molemmat pitkään Pellervoon.Tästä kuvasta selviää kuitenkin toinenkin hauska linkki miesten välillä. (Ellei aukea, vinkkinä ks. ketjun sivu 11)
Oman kertomansa mukaan Joonas ei koskaan tavannut Hauhiota, vaikka tiesi kyllä hänet ja hänen työnsä. Miehet asuivat kuitenkin samaan aikaan muutaman vuoden Helsingissä. Noilta vuosilta, 50-luvun alusta on tämä kuvakin.
-
Piirtänyt: Ami Hauhio -näyttely on seuraavaksi esillä Worldconissa (http://www.worldcon.fi/) Helsingin Messukeskuksessa 9.-13.8.2017.
Tapahtuman nettisivuilla sitä ei tätä kirjoittaessani vielä näy, mutta ehkä se sinne vielä ilmestyy. Tuolla on näyttelyn suppea versio eli 9 kpl rollup-standeja, näyttelyhallin Displays-osastolla.
-
Piirtänyt: Ami Hauhio -näyttely on seuraavaksi esillä Worldconissa (http://www.worldcon.fi/) Helsingin Messukeskuksessa 9.-13.8.2017.
Tapahtuman nettisivuilla sitä ei tätä kirjoittaessani vielä näy, mutta ehkä se sinne vielä ilmestyy. Tuolla on näyttelyn suppea versio eli 9 kpl rollup-standeja, näyttelyhallin Displays-osastolla.
Onko tuolla myös alkuperäisiä töitä näytillä.
Hyvä kun tulee tonne Worldconiin. Unohtanut mennä katsoo, kun se on ollut täällä Stadin kirjastoissa.
-
Ei ole alkuperäistöitä, niitä oli esillä vain Tampereella alkuperäisessä näyttelyssä 2014. Tämä on suppeampi kiertonäyttely, jossa on esitelty Hauhion uraa ja näytteitä töistä, originaaleja tuonne ei saada.
-
Ei ole alkuperäistöitä, niitä oli esillä vain Tampereella alkuperäisessä näyttelyssä 2014. Tämä on suppeampi kiertonäyttely, jossa on esitelty Hauhion uraa ja näytteitä töistä, originaaleja tuonne ei saada.
Ne originaalit olisi just se juttu. Kyllä kiertonäyttelyynkin voisi niitä originaaleja tuoda esille. Semmoiset copy-paste julisteet tuntuu, kuin olis hätästen kustu.
Nykyään taitaa olla niin, että suositaan vain niitä copy-paste julisteita...ei viitsitä panostaa näyttelyihin ja tuoda kunnolla esille oikeeta alkuperäistä materiaalia.
Tää on tätä kertakulutus-kulttuuria kai sit. Tämmöinen vanha pieru kyllä ihmettelee.
-
Ei ne nyt ihan copy-paste julisteita ole, tyylikkäitä 85 x 200 cm telineitä. Kiertonäyttelyksi tämä on tehty juuri sen takia että sitä on helppo kuljettaa ja kierrättää, eikä jää kertakäyttöiseksi. Mielellään toki originaalejakin esittelisi, jos niitä olisi olemassa ja helposti saatavana.
Hauhion sadoista sarjakuvasivuista on säilynyt yksi. Kirjankansioriginaaleja on ehkä kymmenen, ja kuvituskuvia noin kenkälaatikollinen. Lainaaminen, vakuuttaminen ja esillepano ei ole ihan yksinkertaista. Tampereen museonäyttelyssä niitä onneksi oli esillä. Silloin tuottajana oli mediamuseo Rupriikki, ja se mahdollisti isomman kattauksen.
-
Hauhion sadoista sarjakuvasivuista on säilynyt yksi. Kirjankansioriginaaleja on ehkä kymmenen, ja kuvituskuvia noin kenkälaatikollinen. Lainaaminen, vakuuttaminen ja esillepano ei ole ihan yksinkertaista. Tampereen museonäyttelyssä niitä onneksi oli esillä. Silloin tuottajana oli mediamuseo Rupriikki, ja se mahdollisti isomman kattauksen.
Aika hurja tuo loppusaldo. Oletko Timo laskenut Hauhiolta säilyneitä maalauksia? Niitähän oli Tampereella kanssa yks tai kaks, en enää muista...
Tosiaan, originaalien esittäminen näyttelyssä on kaikin puolin haastavampaa kuin kopiorullien, mutta vastaavast originaalinäyttelyt ovat sitten myös paljon mielenkiintoisempia. Tästäkin on tietty kahta tai kolmea koulukuntaa. Jotkut sanovat että originaalit kiinnostavat vain toisia piirtäjiä ja lopulta hyvästä originaalista tehdystä kopiostakin kyllä näkee samat asiat kuin originaalista. (Sitten kun hyvälaatuiset kopiot laitetaan vitriiniin tai kehykseen, ollaan taas askelen verran kauempana kiinnostavasta, koska lasi eristää.)
Omasta mielestäni näiden "85 x 200 cm -telineiden" ongelmaksi muodostuu se että "näyttelyistä" tulee väkisinkin toivottoman yksitoikkoisia ja tylsiä. Eikä se ole edes tuo tulosteen koko, vaan idea siitä että kävellään jossakin katselemassa jättikokoisia kirjan sivuja, puikkelehtien ihmisten seassa ja kumarrellen lukemaan planssien alareunoja. :) Toki tämä on parempi kuin ei mitään...
-
Tällaisen kiertonäyttelyn idea ei minusta ole tarjota kattavaa otosta taiteilijan töistä, vaan katsaus hänen elämäänsä ja töihinsä.
Esimerkiksi Hauhion tapauksessa moni, varsinkin vähän vanhempaa polvea edustava, lienee hänen töitään nähnyt tietämättä kuka ne on tehnyt. Kiertonäyttely on kätevä tapa esitellä tekijää suuremmalle yleisölle kuin vain sarjakuvaharrastajat. Heillähän luonnollisesti on hyllyssään Maan mies Marsissa -uusintapainos, Laikku05 ja muut aihetta käsittelevät kirjat, ja siis tietoa taiteilijasta.
Kirjastoissa, ja esim Worldconin tapaisissa paikoissa näyttely voi asiaa ennestään tuntemattomille tarjota tiiviin katsauksen tekijän uraan ja mahdollisesti myös ahaa-elämyksen siitä, kuka oli tehnyt vaikkapa sen lapsuudessa luetun poikakirjan kannen.
Kuten sanottua, Tampereen näyttelyssä 2014 oli koko kesän esillä Hauhion originaaleja niin museokokoelmista kuin perikunnaltakin, kaikki kiinnostuneethan siellä luonnollisesti kävivät.
Museonäyttelyt ovat yleensä kertaluonteisia. Muistakaa nyt käydä esim. Aleksander Lindebergin näyttelyssä, joka on Helsingissä auki alle kuukauden, ja hyvin mahdollisesti ainoan kerran:
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,17976.msg481524/topicseen.html#new (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,17976.msg481524/topicseen.html#new)
-
Tulkitsinkohan noita ruuvinväännintä kantavan remonttireiskajääkarhun sivuja oikein, että Ami-näyttely on tällä kertaa siellä jossain maksumuurin takana(?)
-
Jep, maksullinenhan tuo happening on. Worldconin kävijöistä suurin osa tulee olemaan ulkomaalaisia, joten tämänkin näyttelyn selostustekstit käännettiin myös englanniksi erillisenä monisteena. Paikalla on toki suuri määrä muita näyttelyitä, keskusteluja, haastatteluja ja ties mitä.
-
Worldconia varten Hauhio-näyttelyn esittelytekstit käännettiin myös englanniksi, koska kävijöistä suuri osa on ulkomaalaisia. Lisäsin lyhennetyn version tekstistä Hauhio-blogiini, mukana myös kuvanäytteitä.
http://amihauhio.sarjakuvablogit.com/?p=415 (http://amihauhio.sarjakuvablogit.com/?p=415)
-
Ristikonlaatija Erkki Vuokila kävi työhuoneellani ja näki Hauhio -näyttelyn julisteen. Äkkäsi siitä että tuotahan voisi käyttää. Toki vinkkasin että olihan se Ami Colakin.
Tämä on eka vihje mitä on tullut vastaan. Eli Hauhio pääsee nyt Seurassa muiden ristikkokuuluisien piirtäjien joukkoon.
-
... että Seuran tarinan (Prinssi Lipponen ja Kenraali Korkki) tapahtumia pyrittiin pitämään radioversiota hiukan edempänä...
...sarjakuvan aloittaessa mukana oli kuitenkin laatikkko, jossa todettiin että Seurassa esitettiin yhteenvetona radiossa edellisellä viikolla tapahtuneet seikkailut - toisin sanoen oltiin viikko jäljessä eikä viikko edellä.
Nythän tämä Sumulaakson sankarti on ladattavissa ja kuunneltavissa Ylen Arkistossa (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/21/outsider-etelanavalla-korkki-ja-lipponen-sumulaakson-sankareina), mutta erityisen mielenkiintosta tässä on, että vaikka kirjoitankin jutussani, että "Lipponen ja Korkki ilmestyivät piirrettyinä Seura -lehden jatkiksessa vuonna 1950. [...]Tiuhatahtisuus selittyy sillä että sama tarina pyöri samanaikaisesti radiossa. Seurassa esitettiin yhteenvetona radiossa edellisellä viikolla tapahtuneet seikkailut. "
Niin tuollapa YLEn sivuilla olevassa artikkelissa sanotaan, että radioseikkailu kirjoitettiin kyllä 1950, mutta tehtiin vasta 1967. Whaat??
Aivan kuin olisin joskus jostain lukenut, että tämä tehtiin kahteen eri kertaan, ensin 1950 ja sitten uudelleen vähän eri miehityksellä 1967. Mutta siitä ei tuolla hölistä mitään. Mitenkähän oli?
Timo
-
Tässä Lipposen sarjakuvaversion ekan jakson puolikas Seurasta 1950. Tuossa alussa suhde radioversioon kerrotaan aika selvästi.
Reimalle taas kiitos tuosta ristikkovinkistä, tein siitä pienen tekstin Hauhio-blogiini: http://amihauhio.sarjakuvablogit.com/?p=502 (http://amihauhio.sarjakuvablogit.com/?p=502)
-
Maan mies Marsissa (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2470)Kvaakin Suomi 100 -sarjassa.
EDIT: Linkki korjattu.
Timo
-
Ronkaisen linkki vie vuoden 2011 artikkeliiin, jossa Sauli Santikko esittelee Maan mies Marsissa uusintajulkaisun.
Suomi 100 -sarjan artikkeli sen sijaan näyttää olevan täällä, perusasiat toki enimmäkseen samat:
http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2470 (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2470)
Vuoden 1944 sarjakuva taas on Koltan perintö:
http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2478 (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2478)
-
Taisin kopioida väärän linkin. Siihen omaan juttuunihan se linkitys piti laittaa. Ha! ::)
Timo
-
No nyt käsittelyssä Koltan perintö (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2478). Artikkelin kuvat mikrofilmeiltä. Ohessa vertailu ortokromaattinen mikrofilmi vs. skannaus lehdestä.
Timo
-
No nyt käsittelyssä Koltan perintö (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2478). Artikkelin kuvat mikrofilmeiltä. Ohessa vertailu ortokromaattinen mikrofilmi vs. skannaus lehdestä.
Timo
Mikrofilmi on aika suttua...
-
Prinssi Lipponen ja Kenraali Korkki kuunnelma tehtiin 1950, mutta samaan käsikirjoitukseen perustuva Sumulaakson sankarit valmistui 1967. Kiinnostavaksi jutun tekee se, että Kalle Kustaa Korkin roolissa on Kauko Helovirta. Pekka Lipposena puolestaan jatkaa Oke Tuuri.
Kauko Helovirta valittiin Kalle Kustaa Korkiksi jo 1966 uudellen tehdyssä kuunnelmassa Rauniokaupungin vanki.
-
Tämmöistäkin Ami Hauhio kerkesi tekemään. Vaasa-lehti 1937.
Timo
-
Tämä oli hieno löytö, piirrostyökin on mukavan rentoa. Hauhio asui tuohon aikaan vielä Viipurissa, miten piirrokset mahtoivat päätyä lehteen Suomen toiselle reunalle? Toki lehdet levisivät ympäri maata ja posti kulki. Vai olisiko tämä jo jotain Tekijätoimisto-syndikaatin levittämää materiaalia?
-
Viitaten Ronkaisen postaukseen edellisellä sivulla... Ajankohtaisvitsikimara. Onkohan noita enemmänkin? Vasemmassa alakulmassa jopa poikavesantomaista lennokkuutta.
-
Ami Hauhio -kiertonäyttely aukeaa torstaina 1.2.2018 Helsingissä, Rikhardinkadun kirjaston 3. kerroksessa. Viipyy siellä helmikuun ajan, eli 27.2.2018 saakka.
Paikka on ahdas, eli mitään extramateriaalia ei nyt saada esille. Olen paikalla pystyttämässä näyttelyä torstaina 1.2. noin klo 10–12.
Rikhardinkadun kirjasto (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Rikhardinkadun_kirjasto) on auki ma–to 8–20, pe 8–18, la 10–16 ja su 12–18.
-
Ami Hauhio -kiertonäyttely aukeaa torstaina 1.2.2018 Helsingissä, Rikhardinkadun kirjaston 3. kerroksessa. Viipyy siellä helmikuun ajan, eli 27.2.2018 saakka.
Paikka on ahdas, eli mitään extramateriaalia ei nyt saada esille. Olen paikalla pystyttämässä näyttelyä torstaina 1.2. noin klo 10–12.
Rikhardinkadun kirjasto on auki ma–to 8–20, pe 8–18, la 10–16 ja su 12–18.
Eli originaaleja ei paikalta löydy...pöh!
No voisin tulla vilkasee tota joku päivä.
-
Eli originaaleja ei paikalta löydy...pöh!
No voisin tulla vilkasee tota joku päivä.
Hauhioltahan ei montaa originaalia jälkeen jäänyt. Tampereella oli ne muutamat, eli mitään originaalinäyttelyä hänen töistään ei edes pystyisi kokoamaan. Mutta näin se historia hänen osaltaan meni. :(
-
Rikhardinkadun hyllyjärjestystä oli näemmä muutettu sen jälkeen kun viimeksi kävin, joten aluksi en meinannut löytää sarjakuvahyllyä ... sarjakuvia etsiessä ja kirjastoa kierrellessä sen sijaan löysin ensin Hauhio-näyttelyn (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Rikhardinkadun_kirjasto/Piirtanyt_Ami_Hauhio_sarjakuvia_ja_muita(160414)). Mukavahan se oli ne tekstit lukaista.
-
Kesä on hyvää aikaa näitä bongailla. Kirjakauppa Oma Oy julkaisi vuonna 1948 tämmöisen Väinö Pelkosen chicklit-pläjäyksen.
-
Suomen kirjallisuuden seuran Kansallisbiografiaan on lisätty muutamien sarjakuvantekijöiden lyhyitä elämäkertoja.
Ami Hauhio. (https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/10114) Tekijänä näyttää olevan Reijo Valta. Hienoa!
Reilu tusina on tällä hetkellä tekijöitä (https://kansallisbiografia.fi/uutiset/29/sarjakuvantekijoita-kansallisbiografiaan?fbclid=IwAR3UTprQgiA-JumBlOXzacq6IlE9aRLwbSxyOctnGTuZQDHsmdhgRV9DUUQ).
Timo
-
Googlailin ihan muita aiheita (Korsulukemistoa) niin löytyi tietoa lehdestä josta en ole aiemmin kuullut.
http://www.talvipaivanseisaus.com/kirjallisuus/k/keltainenkotka/kk.html
Hauhion kannet, mutta kiinnostavin osuus olisi tietysti Ami-oletetun kuvittama "Insinööri Murron Robomax", josta löytyy lyhyt artikkeli Pulpettiblogista.
(Jos nyt jollain sattuisi olemaan myyrä, niin hetimullekaikkitänne...)