Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvantekijöiden keskustelut => Luomistyö, käsikirjoittaminen ja kääntäminen => Topic started by: Da Verde Nuvola on 20.10.2003 klo 22:36:07
-
Mistä saisin ideoita sarjakuvaani?
ja kun sarjakuvani nimi on B&W comic niin minkälaisen osoitteen tekisin? siis tämä on nettisarjis.
-
1. Kaikkialta. Lue paljon ja seuraa maailman menoa. Ja jos ei sekään auta, niin koita löytää jostakin itsellesi käsikirjoittaja. Tai ala kuvittamaan klassikoita.
2. Nettisivun nimeksi kannattaa ottaa mahdollisimman lyhyt ja ytimekäs ja sellainen, mikä on helppo muistaa. Tietenkin sivulla esitettävän sarjakuvan nimi on loogisin valinta (eli tässä tapauksessa betwcomic tai bjawcomic tms.) tai jos sivulla on useita sivuja, niin sitten kannattaa keksiä joku sarjoja yhdistävä nimi (esim. tekijän nimi esim. nuovolakomiks).
-
Tämä on neuvo joka jää usein antamatta: Jos ei ole ideoita, ei ole mitään asiaakkaan, eikä silloin kannata alkaa mitään tekemäänkkään.
Tee jotain muuta. Hanki työpaikka.
-
Jos ei ole ideoita, ei ole mitään asiaakkaan
Mmm... aina ei tarvitsekaan olla asiaa. Joskus voi vain tehdä ihan puhdasta viihdepotaskaa.
Jos ideat on vähissä, mutta intoa tekemiseen olisi, niin kannattaa kysyä käsikirjoitusta joltain toiselta tai miettiä, että minkälaisen sarjakuvan sinä haluaisit lukea. Jos tekee sellaisen tarinan, jollaisen olisi joskus halunnut itse sarjakuvassa lukea, niin kovinkaan pieleen ei voi mennä. Silloin sarjakuvasta tulee rehellinen ja tekemisen arvoinen.
-
Jos ei ole ideoita, ei ole mitään asiaakkaan
Mmm... aina ei tarvitsekaan olla asiaa. Joskus voi vain tehdä ihan puhdasta viihdepotaskaa.
Ja kaikki piirtäminenhän on hyvää harjoitusta. Pääasia on, että tuottaa, vaikka yksittäisiä kuvia tms., tekemisen kauttakin voi ideoita ruveta sinkoilemaan.
-
kiitos kaikkille varsinkin welzulle mulla ei oikeen tunnus pysy sisässä mutta ho cares?
-
tein sarjakuvan piirtämällä http://www.geocities.com/spamm90/
tuolla on myös tietokoneella muokattu versio siitä.
-
tein sarjakuvan piirtämällä http://www.geocities.com/spamm90/
tuolla on myös tietokoneella muokattu versio siitä.
Hahmoon oli vaikea samaistua, mutta tarina oli selkeä... siitä se lähtee.
-
Tuli mieleen ihan aito tosielämän tapaus, kun kattelin, kun muksut laskivat asematunnelin ramppia ostoskärryillä. Ei onneksi käynyt pahasti, mutta samanlainen meininki oli päällä.
-
tein sarjakuvan piirtämällä http://www.geocities.com/spamm90/
tuolla on myös tietokoneella muokattu versio siitä.
Ihan vaan käytännön vinkki :
Kannattais tallettaa kuvat gif/jpg -muodossa niin aukeiasivat suoraan selaimeen .
Ja latautuisi nopeammin.
-
tein sarjakuvan piirtämällä http://www.geocities.com/spamm90/
tuolla on myös tietokoneella muokattu versio siitä.
Ihan vaan käytännön vinkki :
Kannattais tallettaa kuvat gif/jpg -muodossa niin aukeiasivat suoraan selaimeen .
Ja latautuisi nopeammin.
juu tallensin noi vaan mustavalkosiks koska se oli yks semmonen juttu ;D
teettekö tekin tolleen että eka piirrätte sitten pistätte koneelle ja laitatte värit?
-
http://photo.jippii.fi/fi/image//data/photo/jippii.fi/p/a/pav/1067180541762.gif
Elämäni toinen sarjakuva
-
http://photo.jippii.fi/fi/image//data/photo/jippii.fi/p/a/pav/1067180541762.gif
Elämäni toinen sarjakuva
Hahaa! alat päästä vauhtiin! Jatka vaan piirtämistä!! :D
-
http://photo.jippii.fi/fi/image//data/photo/jippii.fi/p/a/pav/1067180541762.gif
Elämäni toinen sarjakuva
Hahaa! alat päästä vauhtiin! Jatka vaan piirtämistä!! :D
Kiitti tuosta
sitten vielä kysymys käytättekö karkauspistettä sarjiksissanne aku ankassahan käytetään
http://www.geocities.com/spamm90/
-
käytättekö karkauspistettä
Joo, perspektiivioppi on hyvä ja hauska työväline.
Sitten kun kyllästyy yhden-, kahden- ja kolmenpisteen perspektiiveihin, voi lähteä kokeilemaan liikkuvaa katoamispistettä.
Siinä piirretään jana, jonka suuntaan halutaan kuvaa kuljettaa, joko pystysuunnassa ylhäältä alas tai sitten jotenkin vinoon. Idea on kumminkin, että mitä kauemmas katsojasta mennään, katoamispiste vaihtuu kohde kohteelta vähän sivummas. Loistava mäkisten ja mutkaisten puutalokatujen piirtämiseen.
-
käytättekö karkauspistettä
Joo, perspektiivioppi on hyvä ja hauska työväline.
Sitten kun kyllästyy yhden-, kahden- ja kolmenpisteen perspektiiveihin, voi lähteä kokeilemaan liikkuvaa katoamispistettä.
Siinä piirretään jana, jonka suuntaan halutaan kuvaa kuljettaa, joko pystysuunnassa ylhäältä alas tai sitten jotenkin vinoon. Idea on kumminkin, että mitä kauemmas katsojasta mennään, katoamispiste vaihtuu kohde kohteelta vähän sivummas. Loistava mäkisten ja mutkaisten puutalokatujen piirtämiseen.
juu itse piirsin tommosen hianon portin näät mun sivuilta kohdassa karkauspiste
-
Ongelmani on ehkä aika tavallinen... Eli:
Mistä keksin hyvän aiheen sarjakuvalleni? ???
Mulla on jo henkilöt ym. valmiina, mutta en keksi että mistä tekisin sen. Kun en keksi aihetta... Ja jos keksin jonkun, siitäkin tulee loppujen lopuksi ihan kummallinen, eikä se ole ollenkaan hauska. :-\ Yritän aina tehdä sellaisen, joka olisi lopussa aika naurettava. ;D Niin kuin varmasti kaikki. :D
Ja sitten toinen kyssä:
Onko tikku-ukko sarjakuvat hienoja? XDDD Edes omalla tavallaan... :o
-
Tämä on todellakin ikuisuuskysymys...siihen kun tietäisi oikean vastauksen, niin mikäpä olisi piirrellessä.
Mutta eipä vaivuta epätoivoon, sillä on aiheen keksimiseen ainakin yksi hyvä ja loputon lähde, mikä vaatii tosin rehellisyyttä itselleen: oma elämä.
Kaikille meille tapahtuu jos jotain ja kummallista ja kun tähän vielä lisätään kaikki se, mitä tapahtuu meidän ympärillämme tai mistä ympärillämme puhutaan tai kirjoitetaan (lehdet, romaanit, tieteelliset tekstit, runot) niin aiheita pitäisi löytyä.
Mutta niin...itsekin tässä aihetta juuri pohdiskelen :)
-
Paha sanoa, pitää vain lukea kaikenlaista kirjallisuutta ja seurata mitä maailmalla tapahtuu, kyllä ne aiheet tipahtelee kuin itsestään. Eikä harrastelijana pidä olla niin ankara itselleen, viis siitä jos aihe ei välttämättä ole niin omaperäinen, jostain se on aloitettava. Niin ja ei kannata haukata liian suurta palaa heti alussa, kannattaa aloittaa vaikka jostain yksivuisesta.
-
Jos tuntuu että on vaikea keksiä hauskoja juttuja, niin miksi pitäisi tuskailla sen hauskuuden kanssa? Ehkä kannattaisi yrittää keksiä juttu, joka ei pääty naurettavasti. Eihän kaikki strippisarjatkaan ole ensisijaisesti hauskoja.
Huumori on vaikeaa, ja silti sitä on jostain syystä pakko kaikkien kokeilla. Harvat onnistuu, ja yleensä vain sellaiset, joilla on muutenkin vitsinkertojan lahjoja.
Ideoita ei ehkä niinkään keksitä kuin huomataan. En ole lukenut vielä yhtään pätevältä tuntuvaa ohjeistusta, miten se tapahtuu. Ja jonkin verran erilaisia oppaita on tullut tavattua. Oman kokemukseni mukaan ideoita (valitettavasti) joko on tai ei ole. Yksittäisestä ideasta voi ehkä joskus sanoa, mistä se lähti, mutta ideakonetta tuskin on kellään.
Kuten Kitani sanoi, jos rima on liian korkealla, kannattaa alentaa sitä. Vaikkei tuotokset olisikaan aluksi maailman parhaita, niin mitä enemmän niitä tekee, sitä enemmän tulee lisää ideoita, myös hyviä sellaisia. Vähitellen yritelmäpuurosta löytyy sitten se kuuluisa "oma juttu". Lisäksi kirjoittaja/piirtäjä itse on usein viimeinen ihminen huomaamaan, milloin jokin idea on oikeasti kelpoisa.
Tärkeintä on tehdä sitä, mikä innostaa tai edes kiinnostaa. Tuntui se sitten kliseiseltä tai ei. Sarjakuvissa toimii visuaalisuuden ansiosta usein sellaisetkin ideat, joita ei kirjallisuudessa kannattaisi edes potkaista.
-
Oman mielikuvituksen mahdollisimman laaja-alainen ruokkiminen kaikella mahdollisella on tärkeää... lukemalla, katsomalla, kuuntelemalla, tutkimalla, kokemalla jne. Tyhjiössä ei synny mitään muuta kuin huonoja uusintoja jo miljoona kertaa kerrotuista asioista.
-
hyvin sanottu JJ Naas, kun ajattelin tuossa äsken omia tekeleitäni huomaan että niissä on otettu vaikutteita läheskaikesta missä on enemmän kuni yksi sana.
-
Ongelmani on ehkä aika tavallinen... Eli:
Mistä keksin hyvän aiheen sarjakuvalleni? ???
Mulla on jo henkilöt ym. valmiina, mutta en keksi että mistä tekisin sen.
Henkilöt ovat valmiita siten, että tiedät kaiken taustoista ja muutenkin mieltymyksistä, harrastuksista ja niin edespäin? Usein henkilöt lähtevät kirjoittamaan omaa tarinaansa kunhan ne ensin tuntee riittävän hyvin. Rakenna vaikka lyhyt juttu jonkin henkilön ominaispiirteen varaan ja katso, miten se etenee siitä.
Toisaalta itse en ole huomannut, että ideoita tarinoita varten joutuisi liiemmälti miettimään. Päinvastoin, niitä tulee enemmän kuin ehdin koskaan kirjoittaa. Mikä sekin on harvinaisen rasittavaa.