Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Lännensarjakuvat => : Lurker 31.05.2005 klo 12:32:13
-
Selatessani tyttäreni Hevoshullu-lehtiä (ihan vaan vahingossa) silmiin sattui upea intiaanisarja, Juoksee Kuin Tuuli ja keväinen joki (Hevoshullu 11/04).
Kirjoittaja oli Åsa Andersson ja piirtäjäksi oli merkitty lyhyesti Spadari, mutta tyylistä huomasi heti että kyseessä oli César Spadari, joka on nykyisistä Mustanaamio-piirtäjistä yksi parhaista. Erityisesti hänen merirosvokuningatar Kate Sommersetista piirtämänsä tarinat ovat seikkailusarjakuvaa hienoimmillaan. Jossakin mainittiin Spadarin olevan argentiinalainen. Hänen fantasiakuvastonsa on usein hyvin eroottista. Mustanaamiossakin merirosvonaiset jättävät usein rintaliivit pois... taistelussahan ne ovat muutenkin vain tiellä.
>> http://www.therionweb.de/comics/spadari/spadari1.htm
Juoksee Kuin Tuuli on kuitenkin (kohderyhmän takia) kuvaukseltaan kiltimpää ja keskittyy suurelta osin luonnon lähes lyyriseen kuvaamiseen (kts. liitetiedoston kuvasivu). Tärkeässä osassa ovat lehden aiheen vuoksi, totta kai, intiaanien hevoset. Intiaanien asut, tiipiit yms. kuvataan nekin hyvin yksityiskohtaisesti ja aidosti. Kyllä tällaista pikkutyttöjen kelpaa lukea...
-
KUKAAN ei piirrä hevosia yhtä ihanasti kuin Lena Furberg. Tosin Pollesta en ikinä tykännyt, mutta Lenan villihevossaagat oli (on?) IHANIA...
-
moi mun mielestä pikku hallakko tarina hevoshullussa on tosi hyvä ja surullinen....kannattaa lukea jos löytää sen lehden.ja aavikko vaeltaja on ihana se on myös susrullinen mutta ihana se on hevoshullussa 17/1993 se on ihana.. :) mutta surullinen :'( lukekaa se ja pikkuhallakko jos voitte ne on tosi hyviä sarjiksia ::)
-
Olipa kaunista piirrosjälkeä tuossa Lurkerin linkittämässä sivussa! Kovasti nuo ekat maisemakuvat toivat mieleen suursuosikkini Alixin luojan Jacques Martinin. Seuraavalla kirjastokäynnillä voisin salaa hiippailla lastenosaston sarjishyllylle Hevoshulluja pläräämään...
-
Mä en lue hevoshullusta mitää muuta ku Jojon jengit ja Pollesarjikset.
-
Rojulla lienee onnenpäivät .
Lena Furbergin Tuuvan talli kokoomapokkarit tuonevat hevoshulluja sarjakuvien pariin.
Itseä ei koskaan ole napannut kyseinen aihepiiri siitä huolimatta että nyrkillä tapettavana tuli oltua hevostalleilla riittävästi (tai ehkä siksi) ja nyttemmin hevosiin tulee suhtauduttua kunnioituksella.
hienoja eläimiä, mutta eivät allekirjoittaneen juttu.
piirrosjäljestä ei valitusta, väritys olisi voinut olla moninkertaisesti parempi ja tarinaa olen yllämainituista seikoista johtuen jäävi kommentoimaan.
Kassaneidin ilme oli kyllä mainio.... joo, ja utelijoille teos on matkalla serkun tyttärelle synttärit ensi viikolla. Täyttää kahdeksan.
-
joo, ja utelijoille teos on matkalla serkun tyttärelle synttärit ensi viikolla. Täyttää kahdeksan.
Minäkin kyllä kattelin sitä pokkaria sillä silmällä K-kaupassa. Oli jotenkin kiehtovan näköinen. Mutta hillitsin.
-
Rojulla lienee onnenpäivät .
Lena Furbergin Tuuvan talli kokoomapokkarit tuonevat hevoshulluja sarjakuvien pariin.
moninkertaisesti parempi ja tarinaa olen yllämainituista seikoista johtuen jäävi kommentoimaan.
Tuuvan talli taitaa kans olla sitä Lenan huumorityyliä, josta en tykkää... saispa kunnon kokoelman sen parhaista villihevosjutuista. Kyllä lähtis! Ehkä ruotsiksi, hmm...