Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Omakustanteet ja underground => : Nappari 23.04.2005 klo 19:24:51
-
.
-
Kerropa kuitenkin, millaista mazkua tämä kustantamo aikoo tulevaisuudessa pukata ulos?
Kaiken laista. Tulossa on ainakin Nissisen Jyrkin ihmeellisiä juttuja, PJR:n irstailusarjakuva, mun ja Pilvi Kivijärven kanssa työstämä fantasiaseikkailu. Lasten kuvakirjoistakin on ollut puhetta, mutta siitä ei ole vielä päätetty. Jokatapauksessa materiaalia tulee ihan laidasta laitaan. Happy Horse Comics -paitoja sun muuta krääsää tulee myös jossain vaiheessa.
Varatkaa ensi syksyn sarjisfestareille paljon rahaa ;)
Samanmoista settiä? Keneltä?
Mulla olisi jo yli 300 sivua uudempaa päiväkirjaa valmiina, mutta sitä ei ole järkeä
julkaista samoihin aikoihin tämän toisen päiväkirjan kanssa. Ilmestyy tämän
kirjan suosiosta riippuen joulumarkkinoiden aikaan tai ensi vuonna. Muilta tekijöiltä
ei ole (ainakaan vielä) ilmestymässä päiväkirjaa Happy Horse Comicsin kautta.
-
Tietysti vaikuttaa että tunnen tekijän mutta yllätyin onnellisesti kuinka kiehtovaa kerrontaa tuo päiväkirja on. Varmasti suomalaisen sarjakuvan merkkitapaus. Ja todistaa että sarjakuvamuoto tuo ratkaisevaa lisäarvoa kirjallisuutteen.
-
Kerropa kuitenkin, millaista mazkua tämä kustantamo aikoo tulevaisuudessa pukata ulos? Samanmoista settiä? Keneltä?
Ja minä pyrin taas suurimmaksi osaksi työstämään perinteistä seikkailusarjakuvaa. Eli monipuolisuus on oleva tuntomerkkimme. Tulevaisuudessa jos budjetti suo kenties myös kirjoja ym.
-
Melkoinen järkäle ensimmäiseksi julkaisuksi! Tilaukseen lähtee jo pelkästään kannatuksen vuoksi, mutta uskoisin trailerin perusteella tästä tykkäävänikin.
Onnea ja menestystä pienkustantamolle, hyviä sellaisia ei koskaan ole liikaa.
-
yllätyin onnellisesti kuinka kiehtovaa kerrontaa tuo päiväkirja on.
Jep. Minä myös. Kerrassaan hyvä opus joka imaisi mukaansa niin hyvin että käytännössä luin sen yhdellä istumalla vaikka sivuja oli 340. Tekijä toivoo loppusanoissa onnistuneensa aiheuttamaan lukijoissa tunteita, ja minun kohdallani se ainakin onnistui. Välillä tunsin liikutusta, välillä myötähäpeää, välillä huvitusta, välillä ymmärsin päähenkilöä hyvin ja välillä tunsin inhoa hänen toimintaansa kohtaan. Mikä parasta, kyllästyminen ei juurikaan nostanut päätään missään vaiheessa, vaikka pientä sellaista olikin aistittavissa kun pääsykokeiden tai kaverielämän kuvaus rupesi ajoittain maistumaan hieman puulta. Dramaturgia pelasi kuitenkin tosi hyvin, kun ottaa kirjan päiväkirjaluonteen huomioon.
Piirrosjälkikin toimi. Tällainen suht karu, mutta kaiketikin hyvin harkittu tyyli pelasi. Esim. sitä öistä sivuja, jossa koiralle kävi köpelösti, jäin oikein ihailemaan kun se oli niin hieno. Samaten piirtoterän vaihto kun se oikea oli hukassa toimi hyvin.
Kaiken kaikkiaan onnistunut ja helvetin rohkea julkaisu. Parempaa kuin tosi-tv. Enemmänkin sanottavaa varmasti löytyisi, mutta nyt olen venyttänyt kahvituntia jo liiaksi. ;)
Toivottavasti muutkin kvaakkilaiset innostuvat tilaamaan kirjan ja keskustelemaan siitä!
-
Mikä parasta, kyllästyminen ei juurikaan nostanut päätään missään vaiheessa, vaikka pientä sellaista olikin aistittavissa kun pääsykokeiden tai kaverielämän kuvaus rupesi ajoittain maistumaan hieman puulta.
Oli muuten ainoita kohtia, jossa piirtäminenkin alkoi maistua puulta. Tuntui siltä, että
ne asiat on pakko kertoa, muttei jaksaisi. Muuten opuksen tekeminen tuntui miltei
terapeuttiselta.
Viime aikoina mulla on taas ollut sellainen olo, ettei jaksaisi tehdä
noita merkintöjä vaikka joka päivä sattuu jotain ihmeellistä tai hauskaa.
Toivottavasti muutkin kvaakkilaiset innostuvat tilaamaan kirjan ja keskustelemaan siitä!
Toivotaan! ;D
Jos tämä kirja myy hyvin, niin voin kertoa, että jatkoa piisaa (tällä hetkellä jo toiset 300
sivua on valmiina). Voi olla enempikin, en ole jaksanut laskea.
-
Jaoin ketjun kahtia myynti-ilmoitukseen ja keskusteluketjuun. Myynti-ilmoitus löytyy täältä (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=2565.0).
Ideana jaossa oli se, että myyntipuolella ilmoitettaisiin vain myytävistä julkaisuista, ja varsinainen keskustelu lehdistä käytäisiin muualla. Tällä tavoin keskustelu todennäköisesti löytyykin helpommin, monet käyttäjät kun eivät seuraa myyntiosastoa lainkaan.
Saa nyt sitten nähdä toimiiko tämmöinen ratkaisu.
-
Äh, nyt ei enää saa keploteltua omaa mainostaan ensimmäiseksi tuolla
pienlehti alueella. Huono ratkaisu, sanon mä :)
Kaikki, jotka ovat saaneet kirjani postitse, kertokaa millaisessa kunnossa
paketti/kirjeviritelmä tuli perille. Liian suuria postimaksuja välttääkseni
olen käyttänyt valmiiksimaksettuja kirjekuoria, johon olen kirjan vuorannut.
Viime aikoina on ollut ongelmia postin palvelujen kanssa.
Ovat onnistuneet kadottamaan kaksi lähetystäni ja rikkomaan yhden cd-levyn.
Posti tarvitsisi varteenotettavan kilpailijan. Hinnat laskisi ja palvelun taso nousisi.
-
Keplottelu onnistuu edelleen, jos pistää julkaisuun liittyviä päivityksiä ilmoitukseen. Vaikkapa "Nyt supertarjous, osta yksi, maksa kaksi!"
No ei kai.
-
Kaikki, jotka ovat saaneet kirjani postitse, kertokaa millaisessa kunnossa
paketti/kirjeviritelmä tuli perille. Liian suuria postimaksuja välttääkseni
olen käyttänyt valmiiksimaksettuja kirjekuoria, johon olen kirjan vuorannut.
Ei toi paras mahdollinen postitustapa ole, vaikkakin ymmärrettävä valinta. Mun kirjasta oli pikkuisen selkä murtunut kun se oli tipahtanut postiluukusta kynnykselle. Saiskohan sen käärittyä kovaan pahviin ennen kuoreen tunkemista, vai tuleeko siitä silloin jo liian paksu?
-
Ei toi paras mahdollinen postitustapa ole, vaikkakin ymmärrettävä valinta. Mun kirjasta oli pikkuisen selkä murtunut kun se oli tipahtanut postiluukusta kynnykselle. Saiskohan sen käärittyä kovaan pahviin ennen kuoreen tunkemista, vai tuleeko siitä silloin jo liian paksu?
Paksuudesta en ole varma, mutta painoraja tulee ainakin vastaan.
Ainakin hilkulle menee. En halua, että kukaan joutuu
hakemaan tuota lunastuksesta. (Itse asuin 10 vuotta yli 4 km:n päässä
postista. Kyllä otti päähän käydä maksamassa niin kaukana jokin mitätön
summa saadakseen omansa.)
Yritän etsiä sopivampaa pakkaustapaa.
Olen yrittänyt vuorata kirjettä mm. kopiopapereilla ja muovipusseilla.
Ehkä, jos löydän jostain tarpeeksi ohutta kuplamuovia...
-
Ehkä, mutta ohut ja jämäkkä pahvi ois kuitenkin parempaa, sillä sais kirjan niin jäykäksi ettei sen selkä taitu kun se kolahtaa lattiaan. Jos painoraja tulee vastaan niin se on tietty ongelmallista.
-
Huittisten kaupunginkirjaston hyllystä, ihan uutuuksien joukosta, bongasin ja lainasin Hannu Eskon kesäpäiväkirjan. Ja pitää sanoa, että lukihan sen tosiaan yhdeltä istumalta läpi - toisella koneella istuva naisseura luki kahdella istumalla.
Kevyeen kesälukemiseen ja pieneen tirkistelyyn albumi oli omiaan. Mitään suurta tai mullistavaa se ei tarjoa, eikä varmaan Hannun elämän käännekohtia muista tällaisena ulkopuolisena enää parin viikon päästä, mutta viehättävä teos tuo kyllä oli. Tunteita se herätti, empaattisena minuna erityisesti "päähenkilölle pitäisi takoa järkeä päähän" -hengessä. ;)
Jos eteen vaikkapa sarjakuvafestareilla kirja tulee, sen voisi ostaa - kyllä se viihteenä taatusti hintansa väärti on. Thumbs up.
-
Käykääpä katsomassa Päiväkirjani arvostelu osoitteesta:
http://www.dnainternet.fi/arkisto/viihde/artikkelit/
EDIT: Linkki vanhentunut, itsekin lainasin tuon juuri kirjastosta -joe-
Huittisten kaupunginkirjaston hyllystä, ihan uutuuksien joukosta, bongasin ja lainasin Hannu Eskon kesäpäiväkirjan. Ja pitää sanoa, että lukihan sen tosiaan yhdeltä istumalta läpi - toisella koneella istuva naisseura luki kahdella istumalla.
Tsekkailkaa muutkin kuntanne kirjastoja. Reilusta 30 kirjastosta teos löytyy.
Jos eteen vaikkapa sarjakuvafestareilla kirja tulee, sen voisi ostaa - kyllä se viihteenä taatusti hintansa väärti on. Thumbs up.
Kiva, että tykkäsit.
Kirja tulee kyllä löytymään festareilta, suunnistakaa siellä
Happy Horse Comicsin myyntipöydälle.
-
Tsekkailkaa muutkin kuntanne kirjastoja. Reilusta 30 kirjastosta teos löytyy.
Pääsit muuten Porissa Satakuntakokoelmaan mikä periaatteessa takaa sen ettei kirjaa hävitetä koskaan. Vissiinkin kaikki meen kustanteet sinne sitten päätyy koska päämaja on missä on.
-
Ostin omani Festareilta ja vasta nyt sain aloitettua (ja luettua saman tien loppuun).
Ihan mainio opus. Kestää yllättävän hyvin mittansa, mutta saattaa vaatia kyllä kiinnostusta genreen eli journal-tyyppiseen meininkiin (jossa piirros ei ole pääasia). Huomasin kyllä nauttivani eniten niistä muutamista ruuduista jotka oli pirretty huolellisimmin. Itse asiassa tämä olikin oikeastaan ainoa meta-tason juttu joka siinä häiritsi. Sen miettiminen, miltä mikäkin vaikuttaisi jos se olisi hieman huolellisemmin tehty. Koko opusta ei olis tarttenut niin huolella piirtää, mutta kyllä ne hyvät kuvat piristi kummasti. Varsinkin kun hahmot kilvan kehuivat Eskon töitä nähtyään piirtäjää lähes neroksi, niin kyllä se hieman häiritsi :) Mutta kaikkia ei voi saada. Tässä tapauksessa kaikki olisi siis yksityiskohtainen ja ajanhermoinen kuvaus sekä huolellinen ja tarkka piirto.
Tämä toimi näin ja yleisesti ottaen voin suositella opusta kaikille joita arkisuus elähdyttää.
-
Sen miettiminen, miltä mikäkin vaikuttaisi jos se olisi hieman huolellisemmin tehty.
Huolella tehtyjä kuvia. Hyi. Hyi! Teoksessa pääsee kurkistamaan Hannun elämään. Ymmärrättekö? Kansien välissä oleville sivuille on painettu jotakin, joka saa lukijan kääntämään toisen sivun luettavaksi. Ihanaa. Kerta kaikkiaan ihanaa.
No niin, voitte laskea puhelimen luurin. Valkotakkisia ei tarvitse soittaa hakemaan Ramia pois Kvaakista. Pidän vain suuresti kuvituksista, joita olen kuullut kuvailtavan mm. seuraavin sanoin; sekava, epäselvä, lapsellinen, paska.
-
Tulipa luettua yhdeltä istumalta, sen verran mukavasti juttu eteni. Jaan Reiman mielipiteen hieman huolitellummasta ulkoasusta, esim. sivu 205 jäi mieleen juurikin tuon pienen laadullisen eron takia.Toki liiallinen hinkkaaminen tappaisi helposti päiväkirjamaisuuden, mutta hieman särmempää jälki voisi olla. Mukavaa luettavaa siitäkin huolimatta että päähenkilöllä ei aina ole mukavaa, valehteluepisodit sekä itikkaongelmat olivat varsin huvittavia. Suositellaan luettavaksi, sekä bonuksia siitä, että kerrankin oli paljon sitä luettavaa.
-
Luen nyt jo toistamiseen. Naurattaa vain entistä enemmän. kertakaikkisen loistavaa jälkeä ja tunteita nostattavaa kerrontaa. ihanaa, Hannu, ihanaa! Kuinka moni uskaltautuu noin rehelliseen itsensä paljastamiseen?
-
Minäkin löysin tämän juuri äsken kirjastosta. En ole vielä ehtinyt perehtyä tarkemmin, mitä nyt luin pikalukuna läpi, mutta ihan mielenkiintoiselta vaikuttaa. Minulla on tapana että skeida viedään nopeasti takaisin kirjastoon ja unohdetaan, mutta tämä on sen verran kiinnostava että yritän nyt viikonloppuna lukea sen ajatuksen kanssa uudestaan läpi. Piirrosjälkeä en käy haukkumaan, kun en itse osaa paremmin piirtää. Eikä tuollaiseen mielestäni sopisikaan mikään fotorealistinen tyyli, vaan tuollainen luonnosmainen jälki sopii hyvin nuoren miehen elämästä kertovaan sarjaan.
Lopuksi on vielä hyvä muistaa, että minähän en helposti mistään uusista tekijöistä innostu ja taidan tässä suhteessa olla Kvaakin konservatiivisimpia käyttäjiä. Että uusille kyvyille ei minulta yleensäkään helposti palautetta heru, saati näille omaelämäkerrallista sarjakuvaa tekeville. Toivotaan ettei tämä poikkeus nyt nouse tekijälle päähän, vaan seuraavakin albumi on yhtä hyvä.
-
Lainasin kirjastosta jokin aika sitten ja pienin varauksin tykkäsin myös lukemastani. Esko kuvasi kiitettävän rehellisesti parikymppisen kaverin tuntemuksia (tuskinpa pystyisin itse yhtä rehelliseen itsetutkiskeluun, mikäli osaisin piirtää), ja löytyihän sieltä ainakin joitakin yhtymäkohtia omaan elämäänkin.
"Hannu Eskon kesä" vahvisti myös omalta osaltaan käsitystäni siitä, että visuaalinen puoli on sivuseikka, mikäli kerronta soljuu mukavasti ja itse tarina on hyvä (sama pätee myös elokuvaan). En tiedä, jaksaisinko kuitenkaan lukea kesästä 2006, mikäli tapahtumat puksuttaisivat yhtä arkisesti eteenpäin. Ehkä sarjakuva olisi nytkin kaivannut pientä tiivistämistä?
Jos en ihan väärin muista, niin Happy Horsen porukan tulevaisuudensuunnitelmat olivat sarjakuvafestivaaleilla aika korkealentoisia, mutta pitäähän sitä tavoitteita olla.
Kaiken kaikkiaan tämä oli kohtalaisen hyvä paketti. Jos sarjakuvaa pitäisi arvostella tähdin kuin NYT-liitteessä ikään, niin pamauttaisin sille * * * / * * * * *
-
Ikäviä uutisia etusivulla.
R.I.P. Hannu Esko 1983-2009.
http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1347
Murheelliseksi vetää.
-
Ihan kauheaa.
Voimia kaikille läheisille.
-
Erittäin ikävä uutinen.
Vakuutan, että ei ole lainkaan epäkunnioittavaa tai typerän vitsikästä todeta, että Eskon "Runorunkku"-sarjakuvasta Myrkyssä oli kuukausittain erittäin estotonta iloa.
-
Hannu Eskon perintönä tulisi muidenkin tekijöiden ottaa reilu asenne omaa tuotantoaan kohtaan: Ei sarjakuvia / kuvituksia / maalauksia kukaan tule teiltä hakemaan, eikä niitä pidä ujostella - ne pitää myydä itse ja itsensä samalla, että saa lisää hommia. Työ tilaajan mukaan, mutta oma tyyli säilyttäen. Välillä perhesarjaa ja välillä perskarvaa.
Eskon liian lyhyeksi jääneelle uralle mahtui paljon ja kaikenlaista, jos aina ei tullut ihan satalaatua niin siitäkin oppi ja teki seuraavan työn vielä paremmin. Eskon kehitys muutaman viime vuoden aikana oli hyvin nopeaa, ja myös siksi uutinen hänen poismenostaan on todella murheellinen.
-
Ehdottomasti Hannu oli suomalaisen sarjakuvan yksi pioneereista, kuten moni muukin Happy Horsella. Toivottavasti Hannu Eskon työt jatkavat sitä mihin herra itse nyt jäi.
Jaksamisia Hannun omaisille ja ystäville.
-
Tää kyl riipas. R.I.P.
-
Itsenäinen, reilu ja rohkia. Surettaa.
Oli hauskaa kun Hannu kävi vielä Limingan aikoihin nyrkkeilemässä ammattikoululaisten turneessa ja taidekoululainen voitti koko kisan.
-
Suomalaiseen sarjakuvaan ja tähän maailmaan jäi kyllä nyt yksi valtava aukko.
Hannun muistolle.
-
Tämä on todella todella murheellista.
Voimia lähipiirille ja omaisille...
-
Vaikea uskoa todeksi. Hiljaseksi veti. Hannulla oli vielä parhaat luomisvuodet edessä.
Timo
-
Vaikea uskoa todeksi. Hiljaseksi veti. Hannulla oli vielä parhaat luomisvuodet edessä.
Kemissä ja Helsingin festareilla näkemäni sarjat olivat aikas kovaa tasoa sekä sisällön että kuvituksen puolesta. Eipä tuota osaa olla jossittelematta mitä olisi vielä tullut, kun kyse oli vielä miehestä joka sai sarjakuvaa aikaiseksi. Mukavan oloinen äijä, toi Kemissä yhteiseen hotellihuoneeseemme yöpymään koko Happy Horsen mutta sentään pahoitteli sitäkin.
-
Mukavan oloinen äijä, toi Kemissä yhteiseen hotellihuoneeseemme yöpymään koko Happy Horsen mutta sentään pahoitteli sitäkin.
Jäi kyllä paljon hauskoja muistoja. Varmasti jäi tyyppi monille mieleen vaik'ei olisi montaa kertaa kerennyt tavata.
-
Jäi kyllä paljon hauskoja muistoja. Varmasti jäi tyyppi monille mieleen vaik'ei olisi montaa kertaa kerennyt tavata.
Pohdin juuri samaan suuntaan: tapasin Hannu Eskon vain pari kertaa ohi mennen, mutta yksi näistä tapauksista oli eräänä vuonna hyvin myöhään illalla Helsingin festarien iltabileissä, joissa hän päätyi, nyt jo unohtuneen, mutta silloin aikanaan sangen luonnolliselta tuntuneen tapahtumaketjun seuruksena, viemään toisen kenkäni ja laittamaan sen jonnekin ihme kaapin päälle hankalaan paikkaan, josta minun piti sitten koittaa kurkotella sitä takaisin. (Sanoinko jo, että tämä tapahtui hyvin myöhään?)
Hämmästyttävää, millaiset pienet asiat, oudotkin, saattavat jäädä muistiin ainoana kosketuksena johonkin ihmiseen.
-
Hannun muisto elää myös tuoreessa Nytin Auttajahaissa.
Lepää rauhassa, Hannu.
-
Lepää rauhassa. Hannun muistolle.
-
Hyvästit Hanna-Anniinalle:
http://narttu.net/index.php?option=com_content&task=view&id=382&Itemid=9 (http://narttu.net/index.php?option=com_content&task=view&id=382&Itemid=9)
-
Sarjainfo 1/2010:n muistosarjikset Hannulle olivat lehden parhainta antia. Koskettavia, mutta eivät tekoimeliä. Varsinkin Jukka Tiluksen sarjakuva sai tipan linssiin. Varmaan Hannukin olisi tykännyt.