Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvantekijöiden keskustelut => Piirtäminen, tekstaus, väritys ja skannaus => : FreakyMike 29.08.2003 klo 23:00:40
-
Sarjakuvissa käytetään usein niitä kaikenlaisia rasterikuvioita esimerkiksi varjostuksissa. Ja ainakin Japanissa on myytävänä semmoisia rasterikalvoja ihan sitä tarkoitusta varten..
Mutta pidän itse sitä kalvojen leikkailua/liimailua turhan vaivalloisena puuhana, joten olenkin kikkaillut lähinnä semmoisilla netistä löytyneillä rasterikuvilla joista olen tehnyt uusia brusheja photoshoppiini.
Eli tietäisitteköhän te "asiantuntijat" jotain hyviä sivuja joilta löytäisi lisää niitä kuvioita tai jotain ilmaisia rasteri-plugineja etc.?
Tässä nyt vaikka joku esimerkki rasteripohjista joita löysin äsken kun yritin etsiä niitä googlesta "Comic tone" ja "Screentone" hakusanoilla. http://www.ashuramanga.com/tone.htm (http://www.ashuramanga.com/tone.htm)
-
Minä olen itse tehnyt rasteria Photoshopin halftone screen filtterillä. Tallennan ne 600 dpi yksibittisinä m/v -kuvina ja otan käyttöön tarvittaessa. Valitsen taikasauvalla piirroksesta alueen, johon haluan rasterin ja laitan paikoilleen paste into menetelmällä (ctrl+shift+v) sitä ennen rasteri on tietty kopsattu leikepöydälle. Helppoa. Ja väännän lopullisen kuvan sitten yksibittiseksi mustavalkokuvaksi. Rasteri toimii kuin oikea rasterikalvo, toistuu aina oikein. Tosin muita kuviovaihtoehtoja ei ole kuin pisterasteri tai viivarasteri.
Muitakin konsteja on. Noi kuviot on kyllä hienoja. Pitää testailla.
Timo
-
Onhan noita tullut käytettyä ihan menestyksellä.
Valtaosa aihetta koskevia linkkejä on vanhentunut.
Voi olla että ovat olleet kopioita myytävistä rasterikuvioista. Tutoriaaleja varmasti löytyy enemmän.
Valmiita screentojena vähemmän. Tosin jos joku päättää väsätä itse screentoneja tietokoneella käytettäväksi ja haluaa tarjota ne muiden käyttöön niin tällaisella palvelulle olisi selvästi kysyntää. Toki myös googleamalla löytää varmasti muutaman screentone paikan, mutta useimmat tuntuvat kuolleen.
Itse olen käyttänyt aika paljon screentoneja ja niitä on kertynyt ihan mukavasti. Yksi tapa hyödyntää screentoneja tietokoneella on tehdä kuvioituja vaatteita (esim http://www.studio-rain.com/tpm/gallery/ninjagirl.jpg) Tällöin tarvitaan kaksi layeriä josta toisessa on vaatteen väri ja varjostukset ja toisessa screentone. Tähän voi toki myös käyttää 3D ohjelmien tekstuureja joita on helpompi löytää ja miksei jostain niistäkin voisi tehdä tarkempia kaksi värisiä rasterikuvioita.
Tuolla on linkkejä lähinnä sivuille, jotka myyvät screentoneja.
http://www.geocities.com/tei_riki/misc/screentones.htm
Tuolla oli ihan ok ohje miten tehdä screentoneja itse. Eiköhän sitä voi soveltaa myös muille ohjelmille.
http://www.astralmatrix.net/bahn/tutorial/screentones/
Tuolla oli joskus jotain screentoneen liittyviä tutoriaaleja mutta en enää niitä löytänyt.
http://member.nifty.ne.jp/devilkitten/
Hyvin minimaalinen ohje löytyy myös FinnMangan sivuilta:
http://finnmanga.animeunioni.org/omake.html
Jokunen tutoriaali aiheesta.
http://www.anime.com.au/Katt/tutorial/screentone.html
http://www.kumateworks.com/tutorial/screentone1.html
-
Niputtaisimmeko tähän viestiketjuun myös "patternit" elikkä kuviotkosenytsuomeksiolisi. Tuo Photarin Paste Into-menetelmä näyttäisi olevan silkkaa sarjakuvantekijän orgiaa: saa käsintehdyn näköistä jälkeä vähällä ajalla, vaivalla ja tupakilla. Joitakin puristi-käsityöläisiä tottakai aina häiritsee moinen, mutta joskus, deadlinejen hyökätessä päälle, on pakko ajatella kvantiteettia kvaliteetin sijaan.
Eilen alkoivat korpeamaan valmiit, tasaiset harmaat, jotka tekevät teoksista kliinillisiä. Niinpä rupesin suttaamaan A4:ille erilaisia harmaapintoja. Mustaa ja valkoista tussia sekaisin, ja luovuus esiin samaan tapaan kuin loistavan "Spaced"-sarjan taiteilijahahmolla. Varman päälle tallensin TIFfeinä, joka käsittääkseni on paras mv-sarjiksille (korjatkaa, jos olen väärässä), 600 dpi. Toimii, minusta: näin jälki pysyy edelleen omana, vaikka työkalu onkin tietokone. Hyvä renki, mutta huono isäntä.
Seuraavaksi erilaisten rasterien kimppuun. Jonakin päivänä pitäisi alkaa värkätä työläitä rytöhonkarastereita A4:t täyteen skannaamista varten. Aloittamiskynnys on korkea, mutta pari oltta, niin kyllä se siitä. Ja kun nuo saa valmiiksi, niin sitten ei ikinä enää - eihän?
-
Minä olen itse tehnyt rasteria Photoshopin halftone screen filtterillä. Tallennan ne 600 dpi yksibittisinä m/v -kuvina ja otan käyttöön tarvittaessa. Valitsen taikasauvalla piirroksesta alueen, johon haluan rasterin ja laitan paikoilleen paste into menetelmällä (ctrl+shift+v) sitä ennen rasteri on tietty kopsattu leikepöydälle.
Mä olen tehnyt samalla tavalla, mutta en ole tehnyt erillistä rasterikuvaa/tiedostoa, vaan valinnut halutun alueen ja sitten siihen pistänyt tuon halftone -filtterin. Hirveesti erilaisia versioita en ole kokeillut (siinähän on muokkausvaraa viivoista pisteisiin, eli kaikkia "perinteisiä" rasterityyppejä saa sillä) enkä värillisenä, mutta hyvin toimii näinkin.
-
Varman päälle tallensin TIFfeinä, joka käsittääkseni on paras mv-sarjiksille (korjatkaa, jos olen väärässä), 600 dpi.
Häviötön tallennus on häviötön tallennus, monokromikuvien kanssa on omassa käytössä aikalailla sama onko tiff , gif , png vai bittikartta - jpeg on selvästi heikompi.
Pakkaus on eri asia. Rasterikuvien pakkauksessa parhaiten tuntuu toimivan oikeat pakkausohjelmat, kuten winzip.
Pakkasin kokeeksi saman 19kB bittikarttarasterin eri formaateissa :
Paras varsinainen kuvatiedostoformatti oli ping 0,9kB - puolet giffistä, mutta kolme kertaa 327 tavun zippi.
Pakattu tiff 58kB ja jpeg 106kB itseasiassa söivät enemmän tilaa kuin alkuperäinen ??? .
Pingillä on myös ainakin mulla ollut vähiten yhteensopivuusongelmia - tiffit ei joskus aukea ollenkaan ja giffit näkyy pelkkänä suorana viiruna tai niissä on 5x kuvan paksuinen musta pötikkä jatkona.
-
Tietääkö kukaan mistä saa rasteria,täältä jyväskylästä?
-
Yllätyin tietyissä määrin että rasterikuviointi ja patternit olisivat noin kysyttyä tavaraa että niitä aivan myydään, mutta eipä niitä tietokoneita aina ole ollut. Itselläni ei ole mitään tiettyä tapaa Photarilla saada haluttua efektiä, on monia tapoja saada kuvio aikaiseksi ja joskus on kyse vain vivahde-eroista lopputuloksessa. Sinällään myös hyvin harvoin käytän mitään tuollaista, tyylistäni johtuen.
Jos olen oikeilla jäljillä Teidän lopputuloksenne kanssa, niin yksi suosimani tapa on täyttää ylimääräinen layeri rasterikuviolla/patternilla. Tai tietenkin vaihtoehtoisesti haluttu kohta. Tämän layerin on tarkoitus olla työtason yläpuolella peittämässä se.
Nyt samassa layer-paletissa on tämä alasvetovalikko jossa lukee "Normal", valitse tästä esmes Soft Light tai Screen. Tai selaa kaikki läpi kuten minä teen.
Pakkauksesta vielä sanoisin että eri muotoja kokeillessa on parasta testailla myös eri olosuhteissa, pakkausalgoritmit ovat varsin mutkikkaita ja oikullisia.
Esimerkkinä ja opetuksena itselleni oli jokunen viikko sitten kuva, joka piti saada pakattuna kokoon ~100kt. Häviöttömänä, ja koko oli noin 1280x1024.
Varsin iso kuva. jpg:llä koko vaihteli aina pakkauksen mukaan, mutta ikinä se ei ollut häviötön ja suurimmalla häviöllä päästiin vain noin kaksinkertaiseen lukuun tavoitteesta.
TIFF pakkaa häviöttömänä, mutta tämähän on lähes verrattavissa bittikarttaan pakkauksen määrässä, ei mitään erityistä. Paitsi että siinä voi myös tallentaa layerit.
PNG ja GIF tulivat seuraavaksi. Gifin ongelma on pieni värimäärä, joka ei kyllä haitannut kuvassa koska se koostui tietokoneen generoimasta kartasta jossa eri pisteiden värejä oli reilusti alle 200. Mutta png osasi käsitellä isoa kuvaa paljon paremmin, on se hiukan kehittyneempi muoto. Gif olisi osannut pakata todella pienen kuvan paremmin, tätäkin kokeilin.
PNG lopulta onnistui kutistamaan kuvan sataan kilotavuun. Pientä säätämistä ja vääntämistähän tämä vaati kyllä mutta kuva oli prikulleen samannäköinen kuin ties-kuinka-valtava-bittikarttaoriginaali.
Tämähän oli siis suuren kuvan pakkaamista. Png voisi hyvinkin mennä polvilleen yli 5000 pikselin kuvissa.
GIF pakkaa hyvin pieniä kuvia, sen takia se soveltui tuohon alle 50kt:n kuvan pakkaukseen paremmin, siinä vain säilötään värit ja koordinaatit, ei mitään erityistä, turha kokeillakaan mitään yli 500kt:n kuvaa tällä kuitenkaan.
Sitten TIFFin ja JPGn kohdalla on eri asia, ne kun tallentavat runsaasti erilaista tietoa kuvasta ja kuinka sitä on käsitelty pakatessa sekä tiesmitämuuta. Pienissä kuvissa tämä informaatioläjä vie sitten enemmän tilaa kuin itse kuva. Mutta eihän tiff olekaan tarkoitettu mihinkään erityiseen pakkaamiseen, häviötön muoto vain joka aukeaa helposti vähän vaikka missä mutta sisältää sentään pientä pakkausta.
Yhteensopivuusongelmat ovat outo asia, en muista parhaalla tahdollakaan etteikö joku kuva olisi auennut. Ohjelmasta kyllä riippuu hyvin usein ja mainostan iloisesti ilmaista irfanviewiä jolla katsoa kuvia.
http://www.irfanview.com/
-
Mitä muita hyviä ohjelmia on kuin photoshop rasterien lisäämiseen? (Mieluiten ilmaisia netistä ladattavia)
-
ComicWorks. (http://www.deleter.jp/eng/cw_english/) Ei tosin ole ilmainen, mutta ihan v*tun heinon näköinen! Siitä saa kokeiluversion. Ja hienon näköisiä kuvia.
-
Mistä voisin ostaa rasterikalvoa? Jostain Helsingistä siis...myykö Tempera sitä? ???
-
Mistä voisin ostaa rasterikalvoa? Jostain Helsingistä siis...myykö Tempera sitä? ???
Jos sitä jostain saa, niin sitten Temperasta. Asiahan varmaan varmistuu puhelinsoitolla.
Jos pystyy tilaamaan netistä, niin muistaakseni ainakin www.animegamersusa.com myy rasterikalvoja.
Mutta jos omistaa tietsikan ja fotarin, niin helpointa on tehdä rasterit sähköisesti. Ohje löytynee täältä Kvaakista hakusanalla rasterikalvo.
-
Mutta jos omistaa tietsikan ja fotarin, niin helpointa on tehdä rasterit sähköisesti.
Valitettavasti on vain tietsikka, mutta kiitoksia!
-
Muistelen kun Wulffi möi rasterinsa markalla arkki pois, kun tietokonetekniikan ansiosta rastereista päästiin eroon.
-
Löytyi Temperasta! Pahuksen kallista vaan kappalehinnaltaan. Toisaalta, olen iloinen, että sarjakuvan piirtäminen tulee suht halvaksi...paperia, mustetta, viivotin, lyijärit, kumi, hiusterä, siveltimiä ja huopakyniä...ei ne kyllä paljon maksa, jos vertaa vaikka johonkin kuvanveistoon tai öljyvärimaalaukseen. Tosin sarjakuvia voi tehdä epäperinteisemmälläkin tavalla, esim. raapekartongille, liiduilla, vesiväreillä...tai vaikka muovailuvahasta, jos haluaa tehdä kolmiulotteista ;Dokei, nyt tuli tämmöstä turhanpäiväistä läpälässynläätä...
-
Paljonko rasterit maksaa temperassa? ??? mietiskelen vain vaikken helsingissä asukaan...
-
Kannattaa kyllä nyt harkita sitä tietokoneen ja jonkun halvemman piirrosohjelman käyttöä. Siis jos tietokone on, Paint Shop Pro tai Photoshop Elements ovat varmaan satasen luokkaa. Ja rastereita ei tarvi itse tehdä, löytyy vaikka täältä. (http://www.deviantart.com/deviation/11813974/)
Sitten kun layerit on hanskassa, rasterin leikkuu on helppoa. Eikä maksa mitään.
Ja tämä tietysti on vain yksi tapa hyödyntää tietokonetta sarjakuvien teossa.
Tietysti, jos koko tietokone pitäisi ostaa, niin sillä hinnalla ostaa monta rasteriarkkia. Mutta jos kone on...
-
Photoshop Elements ovat varmaan satasen luokkaa.
Tuossako on layerit ja valintatyökalut? Entä löytyykö feather (höyhenreuna)komento?
Rastereita pitäs pikku hiljaa tulla takas kauppoihin. Ja onki jo tullu. Tarkoitan Letrasetin mangapackeja joissa on viis eri arkkia (2-3hiukka turhaa). Kannattaa kysyä esim. Akateemisesta. Kun muutama ihminen kysyy niin maahantuojakin saa ne rasterit sinne myyntiin. Pitkään tilanne oli se että ei ollu tarjontaa ku ei ollu kysyntää eikä ollu kysyntää ku ei ollu mistä kysyä. Temperasta kannattaa kans kattoo.
Myös Letrasetin ProMarker tussisetin mukana saa pari pientä rasteriarkkia (koko A5-B5) sekä lehtiön.'
Ellei muu auta tilaa suoraan maahantuojalta (http://www.raamarit.fi/yhteydenotto.htm). Ellei ne lähetä/myy, ni ainakin kertoo paikallisen jälleenmyyjäliikkeen.
-
Temperassa oli joku rasteripaketin näköinen laatikko. Mangaheebo komeili kannessa.
-
Tuossako on layerit ja valintatyökalut? Entä löytyykö feather (höyhenreuna)komento?
Löytyy. Paitsi Pen Tool, se on vaan "täysversiossa". Mutta Elementsissä (niinkuin PSP:ssäkin) on nuo kaikki.
Pen Tool on siksi tärkeä, että vektorivalinnoilla voi leikkiä mutkikkaammin...
Ellei muu auta tilaa suoraan maahantuojalta (http://www.raamarit.fi/yhteydenotto.htm). Ellei ne lähetä/myy, ni ainakin kertoo paikallisen jälleenmyyjäliikkeen.
Raamarit jopa vastasi mailiin jossa kysyin heidän yhdestä tuoteestaan. Palvelua, ohooo. Näkivät jopa vaivaa vastaukseen.
-
Rastereita pitäs pikku hiljaa tulla takas kauppoihin. Ja onki jo tullu. Tarkoitan Letrasetin mangapackeja joissa on viis eri arkkia (2-3hiukka turhaa). Kannattaa kysyä esim. Akateemisesta.
Nyt näitä Letrasetin pakkauksia ainakin saa Akateemisesta kirjakaupasta. Hinta näytti olevan hilpeät 12,90€/ 5 arkkia?
edukkaammaksi tulee pitkän päälle tuo PSP/photoshop puolen opettelu.
-
Saako tyhjiä rasteriarkkeja muuten kuin kymmenen paketissa akateemisesta jossa on cd mukana? Tuohan on lähemmäs parikymppiä. Pitäisi alkaa tulostaa itse kun tarjonta loppuu:/
Kiittää!
-
Pakko pistää väliin mainos, että saa niitä Letrasetin rastereita meiltäkin.
Tuolta löytyy listaakin:
http://www.bukra.fi/ajankohtaista.html
Terv.Erja
Bukrasta, joka sijaitsee treen keskustassa Otavalankadulla.
-
Saako tyhjiä rasteriarkkeja muuten kuin kymmenen paketissa akateemisesta jossa on cd mukana? Tuohan on lähemmäs parikymppiä. Pitäisi alkaa tulostaa itse kun tarjonta loppuu:/
Kiittää!
Kysyin maahantuojalta. Näitä ei ole vielä kuulemma tuotu mutta tulossa on. Eli ota suoraan yhteys Raamarit Oy:n meilillä tai tuosta yllä olevasta linkistä. Saat sitten tarkemman tiedon siitä mistä tavaraa saa ja koska.
Sama vinkki pätee kaikille jotka asuu ns. maalla eli lähintä kauppiasta voi (ja kannattaa) kysyä tuolta.
-
Rotring ja käsityö? [siis rööritussikynä ja käsin tehty rasteeraus!] Jos tarkemmin katsoo *häivytteitä* niin miten ne muuten olisi tehtyjä?
Mutta tuskaa se tuottaisi, jos niin on tehnyt! Mutta eihän taiteilijalle kaikki *saa* olla helppoa ..
-- j --
-
Rotring ja käsityö? [siis rööritussikynä ja käsin tehty rasteeraus!] Jos tarkemmin katsoo *häivytteitä* niin miten ne muuten olisi tehtyjä?
Mutta tuskaa se tuottaisi, jos niin on tehnyt! Mutta eihän taiteilijalle kaikki *saa* olla helppoa ..
-- j --
On tuolla menetelmällä tullut aikoinaan itsekin värkättyä rasterikokoelma. Työlästä ehkä, mutta jos deadlinet eivät paina päälle niin oikeastaan ihan intohimoja herättävää työtä. Onhan sitä A4-kopioitakin, liimapuikkoa ja saksia tullut käytettyä ennen bittirastereita. Jos kalvolle tekee niin toimii ...kohtuullisesti. Mitä nyt liimajäljet saattoivat erottua paikoitellen tarkalle lukijalle. Ja orginaaleista tuli melkoisia tekeleitä.
-
Rotring ja käsityö? [siis rööritussikynä ja käsin tehty rasteeraus!] Jos tarkemmin katsoo *häivytteitä* niin miten ne muuten olisi tehtyjä?
On tuontyyppisiä valmisrastereitakin. Ne on tietenkin vähän säännöllisemmän näköisiä, mutta kummiskin.
-
ComicWorks. (http://www.deleter.jp/eng/cw_english/) Ei tosin ole ilmainen, mutta ihan v*tun heinon näköinen! Siitä saa kokeiluversion. Ja hienon näköisiä kuvia.
Testaililn kesällä. Ihan OK. Fotari (karsittuna) tulee mieleen. Helppo hanskata jos on käytelly muita ohjelmia. Parasta tässä on just ne mukana tulevat rasterit. Vaatii oikeestaan piirtolaudan, mut ite tussaan mielummin vielä käsin. Monitorissa ei vaan oo vielä tarpeeksi pikseleitä, vaikka zoomi toimiikin hienosti. Kuvan koon/reson muutto oli tässä muistaakseni vähän hankalaa eikä kuvatiloja ollu liikaa. "Paperia" tulee pyöriteltyä jatkuvasti enkä testannut mitä se tekee rastereille, kumminkin 1-bittisenä se kuva näkyy näytössä.
PSD exporttikin onnistuu ja muistaakseni joku jpg. Ihan pikkunäppärä ohjelma ja nopea, mut kun on jo Fotari niin en kyllä sit kumminkaan tähän vaihda.
Hinta/ominaisuudet musta suht hyvin kohdallaan. Saapa nähdä alkaako tämän maahantuonti.
-
Heips sarjakuvataiteilijat,
Voisiko joku auttaa minua seuraavassa ongelmassa. Ostin kirpputorilta Valtterilta ison kasan erilaisia A4 kokoaisia rastetri kalvoja hintaan 50c/kpl. En tiedä oliko hinta kohtuullinen. Haluaisin tietää, onnistuuko rasteri kalvojen käyttö, jos otan arkista kopiokoneella kopion ja siitä sitten leikkaan tarvittavat ääriviivat ja liitän sarjakuvaan. En ole juuri rastereita käyttänyt, mutta kerta se on ensimmäinenkin. Haluaisin säästää ostamiani rasteri kalvoja ja siksi kyselisin neuvoa, kannattaako kalvo kopioida eli onko lopputulos sitten yhtä hyvä kuin originaalin kalvon leikkaaminen. Selostinko ymmärettävästi tarkoitukseni?
Kiitos avustanne taiteilijat,
t: sheriffi redman
-
Hinta on erittäin halpa. Paperille valokopioidusta kalvostahan ei näy läpi, että sikäli se ei toimi. Tietokoneella voi kanssa tehdä rasteria, eli skannattuun kuvaa voi sitä lisätä kuvankäsittelyohjelmassa. Asiasta on Kvaakissa ollut jo keskustelua. Tee haku.
Timo
-
Jos rasterin skannaisi, siitä olisi helppo Photarissa tai vastaavassa leikellä sopivia paloja, on kyllä kyseenalaista olisiko siitä hyötyä koska tietsikalla tosiaan voi tehdä rasteria. Ehkä kannattaa harkita olla säästämättä niitä rasterikalvoja? Saisi aikaan mukavan näköisiä rasteroituja originaaleja.
-
Olen joskus ottanut kopioita rasterista kopiokalvolle. Tavallinen piirtoheitinkalvohan voi sulaa kopiokoneen sisälle, joten sitä en suosittele. Omat kokemukseni eivät olleet kovin lämpimät, kalvo oli turhan paksua ja orginaalista tuli ruma enkä saanut levitettyä liimaa tasaisesti kalvon pinnalle jolloin rasteristakin tuli rumaa. Toisaalta olen aika rävelö tällaisissa hommissa.
Paperille printattaessa/kopioitaessa rasteria paperia on todella vaikeaa leikata aivan viivan myötäisesti - paperi menee joko tussiviivan päälle, jolloin viiva kärsii tai ei mene viivaan kiinni, jolloin rasterin ja tussiviivan väliin jää irvistävä kohta.
Edit: Ohops, aikaisemmin olen kirjoittanut samaan ketjuun että toimii kohtuullisesti tuo kalvo. No on kyllä itsekritiikki ollut turhan matalalla tuolloin :P
-
Olen joskus ottanut kopioita rasterista kopiokalvolle. Tavallinen piirtoheitinkalvohan voi sulaa kopiokoneen sisälle, joten sitä en suosittele. Omat kokemukseni eivät olleet kovin lämpimät, kalvo oli turhan paksua ja orginaalista tuli ruma enkä saanut levitettyä liimaa tasaisesti kalvon pinnalle jolloin rasteristakin tuli rumaa. Toisaalta olen aika rävelö tällaisissa hommissa.
Paperille printattaessa/kopioitaessa rasteria paperia on todella vaikeaa leikata aivan viivan myötäisesti - paperi menee joko tussiviivan päälle, jolloin viiva kärsii tai ei mene viivaan kiinni, jolloin rasterin ja tussiviivan väliin jää irvistävä kohta.
Edit: Ohops, aikaisemmin olen kirjoittanut samaan ketjuun että toimii kohtuullisesti tuo kalvo. No on kyllä itsekritiikki ollut turhan matalalla tuolloin :P
Tässä redman,
Kiitos kaikille jotka vastasitte ja muillekkin jotka vielä ehkä vastaavat. Sain tosi arvokkaita vinkkejä. Suuri kiitos taas avusta jota sain.
Olisiko joku halukas ehkä tekemään minun kuviini rastereita tietokoneella, sillä luulen, että sen oppiminen tuottaa minulle päänvaivaa. Voisimme sopia kohtuullisesta korvauksesta jne. Mutta tämä ei ole vielä ajankohtainen. En yleensäkkään ole sinut tietokoneiden kanssa tai sanotaan näin, että tietokoneet eivät pidä minusta!
t: redman
-
Aktivoidaan sitten vanha aihe ettei foorumi täyty uusista aiheista, kuin onhan tämä varmaan juteltu jo moneen kertaan. Haulla rasteri / harmaasävyt tuli paljon tuloksia ja monta sivua luettavaa, totta puhuakseni niin paljon etten kaikkea jaksanut lukea läpi ja välillä tuntui että vaikka jutut liippasivat läheltä ne eivät täysin vastanneet kysymykseeni. Joten pahoittelut jos tämä on jo käsitelty ennen.
Joten, onko sen harmaan (varjo, sävytetty vaate tms.) pakko olla rastereilla (pisteet, viivat) toteutettu - eikö se voi olla vaan flat harmaa väri minkä vaikka sillä Photoshopilla? Eli valitsee vain alueen mihin sen harmaan haluu, Fill/Paintbucket and be done with it....
Youtubesta löytyvissä tutorialeissa tämän ymmärsin olevan se tapa lisätä ne greytonet.
Aihetta aiemmin sivunneista keskusteluista ymmärsin, että värit tulisivat aika suttuisiksi painossa jos näin tehään, eli sillä rasteroinnilla ne harmaasävyt toistuisivat samanlaisina kuin ne originaaleissa / ruudulla olisivat.
Kun kattelee Mangaa ne rasteripisteet näkyy aika selvästi kuin kuvia zoomailee, mutta noissa uusissa "jenkki-sarjakuvissa" (IDW:n G.I. Joe, Darkness, Witchblade ym.) niitä ei näy. (Tai sitten ne ovat niin pieniä ettei ne juuri erotu).
Ilmeisesti kyseessä on eri painomenetelmät? Tuo jossa harmaat toteutetaan rastereillä on ilmeisesti perus mustavalko-painatusta ja toi toinen on neliväri-painatusta (onhan noi em. "jenkki-sarjakuvat" värillisiä).
Mä en oo ihan kartalla minkälaisia painatuksia Suomi-julkasuissa nykyään on. kun tykkään lukea sarjakuvani Englanniksi niin pääasiallinen hankintakanavani on Amazon tai eBay. Ja enimmäkseenhän noi ovat TPB:tä.
In any case, ne harmaat on mulla eri layereillä joten niitten jälkikäsittelyn luulisi olevan helppoa).
-
Painettunahan kaikki tasaista väripintaa lukuunottamatta muodostuu rasteripisteistä. Käytännössä on ihan makuasia, miten haluaa harmaasävyt tehdä. Eli voi vain vedellä Photarissa harmaalla aivan kuin värittäisi. Painettaessa se sitten painetaan rastereina, mutta koska normaalisti painolevyn rasteripiste on melkoisen pieni, se näyttää suht tasaiselta pinnalta. Mutta jos haluaa näkyviin rasteripisteet ja sitä kautta vaikutelman, että käyttää nimenomaan rasteria, niin sitten se harmaa pinta täytyy Photarissa joko filttereillä rasteroida tai käyttää jotain valmista rasteripintaa.
Eli kyse ei ole painomenetelmistä, vaan tekotavasta. Tosin sen verran paino liittyy asiaan, että digipaino tekee harmaasta usein näkyvämpää rasteripistettä, mutta sekin riippuu paljon painon koneista. Offsetilla painettaessa painojälki pyritään toistamaan mahdollisimman samanlaisena kuin alkuperäinen tiedosto.
-
Piirrokseen liimattavat rasterikalvot, joista tuolla säikeen alussa puhutaan, ovat vanhaa analogista tekniikkaa. Niitä käytettiin aikana, jolloin tietokoneita ei ollut, tai niillä ei vielä kunnollista kuvankäsittelyä pystynyt tekemään.
Siihen aikaan, eli ainakin vielä pitkälle 1990-luvulle ja 2000-luvun alussakin esim. sanomalehtien sarjakuvat olivat yleensä mustavalkoisia. Sarjakuvat kuvattiin reprokameralla ja skaalattiin sopivan kokoisiksi kirjapainoa varten. Piirrokset toistuivat parhaiten, jos ne koostuivat vain mustasta viivasta. Siksi harmaat pinnat kannatti tehdä esim. rasterikalvolla, jossa harmaa sävy koostui pienistä, mutta ihan näkyvistä mustista pisteistä. Tämä oli melko idioottivarma tapa varmistaa, että lehdessä painojälki oli ainakin suunnilleen sellainen kuin oli haluttu. Liian tiheä ja pieni rasteripiste taas saattoi sarjakuvaa pienennettäessä johtaa jopa siihen että harmaa sävy meni tukkoon, eli painovärin levitessä harmaasta tulikin laikukkaan mustaa.
Jos sarjakuvassa oli esimerkiksi lyijykynällä sävytettyjä varjostuksia, piirrokset jouduttiin kuvatessa rasteroimaan kuten valokuvat. Viivapiirroksissa tämä johti yleensä siihen, että myös viiva rasteroitui, ja harmaat pinnatkin olivat reprokameran käyttäjän viitseliäisyydestä ja taidoista riippuen usein liian vaaleita tai liian tummia. Eli useimmiten jäljessä oli toivomisen varaa, vaikka periaatteessa asian kunnolla tekeminen oli mahdollista, vain hankalampaa (ja siis kalliimpaa).
Nykyään harmaat pinnat voi ilman muuta tehdä tietokoneella tasaisina tai sävytettyinä pintoina, mutta samoja ongelmia saattaa esiintyä yhä, vain eri syistä. Jos kuvassa on harmaasävyjä, myös musta viiva voi rasteroitua painettaessa. Pahimmassa tapauksessa kirjapainon automatiikka säätää harmaasävykuvan resoluution valokuvaa vastaavaksi, jolloin musta viiva on pikselöitynyttä.
Näihin ei kuitenkaan kannata liikaa takertua, yleensä painojälki on kuitenkin vähintäänkin siedettävää. Jos alkuperäiset kuvat ovat tietokoneella riittävän suurella resoluutiolla (vähintään 600 dpi, eli pistettä tuumalla) niin se antaa myös paremmin mahdollisuuksiä muokata kuvaa myöhemmin, jos esimerkiksi painon mielestä jotain ongelmia on.
-
Ilmeisesti kyseessä on eri painomenetelmät? Tuo jossa harmaat toteutetaan rastereillä on ilmeisesti perus mustavalko-painatusta ja toi toinen on neliväri-painatusta (onhan noi em. "jenkki-sarjakuvat" värillisiä).
Kuten Timo Kokkila tuossa jo kommentoikin, ongelma ei niinkään ole, mitä harmaalle tapahtuu, vaan mitä se tekee piirroksen mustille viivoille. Eli jos kuva käsitellään harmaasävykuvana tai nelivärikuvana, silloin rasteroituu viivakin. (Jos asut Helsingin Sanomien levikkialueella, niin Hesarin sarjakuvasivuilla kaikille sarjakuville tapahtuu nykyään näin, niillekin missä kuvan sisällä on näkyvät rasteripisteet - ja nyt jo kuukausien ajan Karlssonin pilakuvat ovat oikein räikeä esimerkki siitä, miten asia voi mennä pieleen).
Jos ollaan tekemässä albumia, tai muuten tekijä saa itse olla painotyössä mukana, niin silloin on toki teknisesti mahdollista toteuttaa se myös niin, että harmaa painetaan erikseen ihan omana kompaktina värinä - esim. Arktinen Banaani on tehnyt Timppa Mäkelän albumeita näin. Mutta lehtityössä se ei oikein onnistu.
-
Itse tykkään tehdä sellaisia kuvia, joissa rasteripisteet näkyvät. Se on varmaan osin nostalgiakysymys. Mutta toisaalta se myös tuo kuvaan tekstuuria - tasaiselta näyttävä harmaa pinta on minusta paljon ankeampi.
Tässä yksi esimerkki, yksityiskohta Kanava-lehden Sivumiete-sarjakuvasta, miten rasteria on tehty: tämä on yhdistelmä sitä, että Photoshopissa on rajattu harmaita alueita, plus höysteenä on muutama paperille musteella tehty jälki lisäämään elävyyttä.
Eli ensin on skannattu viivapiirros mustavalkoisena, 1200 dpi ja putsattu siitä roskat pois ja pienennetty se julkaisukokoon. Sitten se muutetaan harmaasävykuvaksi (muuttamatta resoluutiota) ja lisätään päälle Darken-layer, johon määritellään näitä harmaasävyalueita. Väriksi voi ihan numeroilla määrittää, että esim. 20% mustaa. (Minä käytän yleensä 20% tai 25%).
Minusta helpoin tapa tehdä rasteria Photoshopilla on tämä: lopuksi kuvalle flatten, sitten muutetaan muodoksi takaisin bitmap. Silloin ohjelma kysyy vaihtoehtoja miten se tehdään, ja sieltä voi valita: halftone screen. Silloin homma menee aivan kuin niillä leikkaa- ja liimaa pisterastereilla, sillä seuraavaksi kysytään, kuinka tiheää rasteria tehdään (linjatiheys luki niissä vanhoissa leikkaa-liimaa-arkeissakin) ja millaisessa kulmassa pisterivit vedetään. Lehtikuvissa käytän linjatiheyttä 66, joka on aika karkea, Kanava-lehden sarjakuvassa pikkuisen tiheämpää 70.
HUOM: rasteri kannattaa tosiaan tehdä vasta sitten kun on pienentänyt kuvan julkaisukokoon: Photoshop ei skaalaa rasteroituja kuvia kovin hyvin, pienentäminen tekee rasteripinnasta epätasaisen. Eli tämä kannattaa jättää viimeiseksi työvaiheeksi.
-
Kun kattelee Mangaa ne rasteripisteet näkyy aika selvästi kuin kuvia zoomailee, mutta noissa uusissa "jenkki-sarjakuvissa" (IDW:n G.I. Joe, Darkness, Witchblade ym.) niitä ei näy. (Tai sitten ne ovat niin pieniä ettei ne juuri erotu).
Ilmeisesti kyseessä on eri painomenetelmät? Tuo jossa harmaat toteutetaan rastereillä on ilmeisesti perus mustavalko-painatusta ja toi toinen on neliväri-painatusta (onhan noi em. "jenkki-sarjakuvat" värillisiä).
Vielä muutama selvennys.
- Koko asiasta ei tarvitse välittää ellet julkaise paperilla.
- Kun rasteroit eli muutat sen harmaan layerin mustalla värillä painettavaksi, voit itse määritellä rasteripisteen koon. Silloin tosin puhutaan linjoista ja linjatiheydestä. Jyrkin mainitsema sanomalehti käyttää oletuksena tiettyä linjatiheyttä ja kiiltävämmälle paperille painettavat lehdet jotain muuta, enemmän linjoja ja pienempiä pisteitä.
- Rasterointi toimii yleensä aika hyvin, mutta skaalan kaikkein vaaleinja tummin pää ovat ongelmia. Ei siis kannata tehdä liian hentoista tai todella synkkää missä hahmot ja sävyt erottuvat vain vaivoin (mustasta).
- Mustalla painovärillä rasteripiste näkyy silmään helpommin kuin muilla neliväripainon väreillä, koska mustan ja valkoisen (paperin) välinen kontrasti on kaikkein suurin.
-
Saakohan mistään ostettua rasterikalvoja? Esimerkiksi tuommoinen setti mikä tuossa liitekuvassa on. Amerikasta kyllä tai Japanista, mutta yhtään lähempää? Perinteisiä rastereita. Hirmu tarve olisi nyt :)
-
Aina silloin tällöin joku tätä kyselee. Enkä ole oikein löytänyt mistään. Paitsi että nyt tuli vastaan tämmöinen. (https://www.lamtekno.fi/p1271-3m-scotchcal-jaljitelmakalvo-5525-324-sandblast-1219-m-x-50-m-fi.html)Mitähän lienee? Jos kokeilet, niin kerro täälläkin. Tuosta kuvasta kun ei näe että mitä kalvoon on painettu?
-
(http://mmyllyma.mbnet.fi/ladies_gimpchat.png)
Onko kellään laskukaavaa tai jotain muuta vinkkiä, miten rasterin koon pitäisi suhtautua painoresoluutioon? Yllättävän helposti tulee moire-kuvioita tai sitten jotain muuta ikävää. Termit SPI, LPI ja Cell Size (etenkin Cell Size) vaikuttavat asiaan...
(Yllä Gimpin Newsprintillä tehty mutta ruutukokoon pienennetty, ei ehkä paras esimerkki mutta liittyy omaan tekeleeseen... ;D )
-
Onko kellään laskukaavaa tai jotain muuta vinkkiä, miten rasterin koon pitäisi suhtautua painoresoluutioon? Yllättävän helposti tulee moire-kuvioita tai sitten jotain muuta ikävää. Termit SPI, LPI ja Cell Size (etenkin Cell Size) vaikuttavat asiaan...
Kun jaat linjatiheyden kuvan resoluutiolla (lpi/ppi), niin pitäisi tulla kokonaisluku. Sama homma kuvan ja tulostimen resoluution kanssa (ppi/dpi). Esim. 50 lpi / 800 ppi / 2400 dpi pitäisi toimia. Tulostimien resoluutiot ovat yleensä 2400 dpi tai ainakin sillä jaollisia (1200 jne.)