Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Sarjakuvien ostaminen ja keräily => : NietuKiveliö 18.04.2005 klo 12:35:24
-
Tilasin sähköpostitse kyseiseltä firmalta tuhansia numeroita sisältävän sarjakuvalistauksen. Katselin äsken akkareiden hintoja. Mitä mieltä olette hintatasosta. Sanottiin ettei priimakuntoisia listalla pahemmin ole. Sekin on kyllä melko häilyvää mikä luokitellaan priimaksi.
-
Hintataso SS Libriconilla on mielestäni juuri sitä mitä odottaa sopiikin divareilta, jotka ovat erikoistuneet keräilysarjakuviin, eli kallista mutta tiedät mitä saat. Toisin sanoen kuntoluokat pitävät kutinsa.
-
Mielestäni hintataso on ihan kohdallaan, lukuunottamatta muutamia poikkeuksia.
-
Tilasin sähköpostitse kyseiseltä firmalta tuhansia numeroita sisältävän sarjakuvalistauksen. Katselin äsken akkareiden hintoja. Mitä mieltä olette hintatasosta. Sanottiin ettei priimakuntoisia listalla pahemmin ole. Sekin on kyllä melko häilyvää mikä luokitellaan priimaksi.
Pieni tarkennus:
Se että listauksien saatekirjeessä on maininta että priimoja ei juurikaan ole tarkoittaa
nimenomaan täydellisiä kappaleita. Niitäkin toki löytyy 1960 ja 1970 luvun Ankoista.
Kuntoluokkien vf ja fn kriteerit täyttäviä löytyy satamäärin. Nämäkin 90% keräilijöistä mieltää priimoiksi kappaleiksi. Viat saattavat olla esim. 1-2mm pieni repeämä selän ala- tai yläreunassa, muuten virheettömässä lehdessä.
-
Tilasin sähköpostitse kyseiseltä firmalta tuhansia numeroita sisältävän sarjakuvalistauksen.
Miten kyseisen sarjakuvalistauksen saa ja kuinka paljon se maksaa?
-
Katsopa tuolta: http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=4055.0
-
Mä oon ostanut SS Libriconilta sarjiksia ja ihan kohtuuhinnalla tuntuivat myyvän.
En tarkkaan muista, mitä ostin. Oliko ne uudet Maxi-Texit, vai 90-luvun Agentti X9. Taisi olla jälkimmäisiä
-
SS Libricon jakaa parhaillaan asiakkaidensa sähköposteihin tiedotetta, että se on ostanut Semicin ja Egmontin sarjakuva-arkistot vuosilta 1966 – 2004. Tämän myötä liikkeessä tulee kesän aikana myyntiin harvinaisen hyväkuntoisia ja harvinaisiakin sarjakuvia. Suurin osa sarjiksista tulee tarjolle itse myymälään, mutta pieni osa (lähinnä länkkäreitä) myös Huuto.netiin. Hinnat kuulemma eivät ole halvimmasta päästä, mutta se on luonnollista, mikäli julkaisut ovat haluttuja ja hyväkuntoisia.
-
Hinnat kuulemma eivät ole halvimmasta päästä, mutta se on luonnollista, mikäli julkaisut ovat haluttuja ja hyväkuntoisia.
Jos näin on, niin ihmettelen mikä logiikka on tuollaisessa investoinnissa. Keräilijöiden määrä kun on kaiketi laskussa ja samalla keräilylehdistä ylitarjontaa. Ellei lehtiä ole sitten saatu ostettua sikahalvalla, jolloin jo muutaman lehden myyminen toisi panoksen takaisin. ??? No, vaihtoehtona on tietenkin se että hinnat ovat tuosta väitteestä poiketen sopivat. :)
-
Jos näin on, niin ihmettelen mikä logiikka on tuollaisessa investoinnissa.
Siis että mikä logiikka on keräilysarjakuvaan erikoistuneella liikkeellä ostaa erä priimakuntoisia sarjakuvalehtiä 60-luvulta lähtien..? ???
-
Siis että mikä logiikka on keräilysarjakuvaan erikoistuneella liikkeellä ostaa erä priimakuntoisia sarjakuvalehtiä 60-luvulta lähtien..? ???
Niin. Millä logiikalla nykymarkkina vetää kalliita keräilylehtiä, niin paljon, että investointi maksaa itsensä takaisin järjellisessä ajassa? Mutta toivottavasti vetää.
-
Niin. Millä logiikalla nykymarkkina vetää kalliita keräilylehtiä, niin paljon, että investointi maksaa itsensä takaisin järjellisessä ajassa? Mutta toivottavasti vetää.
Vaikea on mun uskoa, että markkinat olisivat täynnä priimakuntoisia vanhoja sarjakuvalehtiä. En ole keräilijä, mutta olen ymmärtänyt että nimenomaan sellaisia hamutaan, lukukappaleita kyllä riittää. Tokko noita lehtiä mitenkään laatikkotolkulla per numero on, kun kyse on arkistosta eikä varastosta.
-
Lain mukaan kustantajalla pitää olla arkistossa tietyn aikaa* olikohan se nyt viisi kappaletta jokaista julkaisuaan. Eri asia ovat vapaakappalekirjastoihin menevät näytteet SUOMESSA painetuista teoksista.
*Ilmeisesti siis 10 vuotta, jos arkistokappaleet on myyty vuoteen 2004 asti.
-
Niin. Millä logiikalla nykymarkkina vetää kalliita keräilylehtiä, niin paljon, että investointi maksaa itsensä takaisin järjellisessä ajassa? Mutta toivottavasti vetää.
Eikö se ole nyt jo monen kommentaattorin suulla todettu, että antikvariaatti-alalla yleisemminkin kokonaisvolyymi on laskenut, mutta ne ketkä printtitavaraa vielä ostavat, vaativat entistä enemmän kohteilta hyvää kuntoa (esim. että kirjassa on oltava kansipaperit, kun aikaisemmin ne usein heitettiin menemään) ja ovat sitten myös valmiit maksamaan laadusta aiempaa enemmän. Nykyostaja ei enää halua irtolehtistä Aku Ankan taskaria mökkimatkan autolukemiseksi, vaan hyväkuntoisen ensipainoksen kodin kirjahyllyyn (...tai donrosamaisesti ilmastointisäädeltyyn varastohuoneeseen, whatever).
-
Vaikea on mun uskoa, että markkinat olisivat täynnä priimakuntoisia vanhoja sarjakuvalehtiä. En ole keräilijä, mutta olen ymmärtänyt että nimenomaan sellaisia hamutaan, lukukappaleita kyllä riittää.
Tajusin vasta nyt itsekin että eihän kyse ole "normaalista markkinasta". Keräiljät voivat ostaa paremman kappaleen ja pitää itsellään vielä sen huonomman, josta ei enää saisi omiaan pois. Näin he siis ovat valmiita kärsimään nahoissaan sen "tappion" mitä niistä aiemmin hankituista heikommista kappaleista koituu, eikä välttämättä edes liikkeellä olevien lehtien määrä lisäänny, vaikka uusia minttejä tulisikin tarjolle. Vähän eri asia oli sen Ami Hauhion Maan miehen kanssa.
-
Lain mukaan kustantajalla pitää olla arkistossa tietyn aikaa* olikohan se nyt viisi kappaletta jokaista julkaisuaan. Eri asia ovat vapaakappalekirjastoihin menevät näytteet SUOMESSA painetuista teoksista.
*Ilmeisesti siis 10 vuotta, jos arkistokappaleet on myyty vuoteen 2004 asti.
Mulle tuli myös uutiskirje ja ajattelin heti tätä. Tai enemmänkin, sitä miten paljon noiden joukossa on semmoisia lehtiä, joita ei ole vapaakappalekirjastoissa. 60-70-luvun vaihteessa Semic painoi ymmärtääkseni paljon lehtiä ulkomailla. Eivät päätyne nyt tutkijoiden saataville.
Timo
-
Vapaakappaleiden luovutusvelvolliset:
- valmistaja, kun julkaisu tai tallenne on valmistettu Suomessa
- julkaisija tai kustantaja, kun se valmistaa itse tai valmistuttaa ulkomailla tuotteita, jotka on tarkoitettu levitettäväksi Suomessa
- maahantuoja, kun julkaisijalla tai kustantajalla ei ole toimipaikkaa Suomessa
- verkkoaineistojen osalta luovutusvelvollisuus on verkkojulkaisijalla (Verkkojulkaisijoiksi katsotaan myös aineistojen välittäjät, verkkokirjakaupat ja verkkomusiikkikaupat.)
Tiedot Kansalliskirjaston nettisivuilta.
-
Ehtoja on siis täsmennetty, koska aiemmin vapaakappaleet tosiaan koskivat vain Suomessa painettuja julkaisuja. Niin mainoslipareita, käyttöohjeita, sarjakuvia kuin kirjojakin.
Nykyisin Kansalliskirjasto lähettää kustantajille pyynnön toimittaa kappaleet ulkomailla painetuista teoksista, mutta esimerkiksi 1970-luvulla Suomessa ilmestyneitä sarjakuvalehtiä ei välttämättä kokoelmista löydy, koska ne on painatettu esim. Espanjassa. Kansalliskirjasto on hankkinut täydennyksiä mm. yksityisiltä keräilijöiltä ja antikvariaateista.
Sitten ovat vielä viheliäiset paskiaiset, varkaat, jotka ovat verottaneet KK:n kokoelmia.
-
Niinpä niin. Mutta eivät suomalaiset kirjapainotkaan aina ole muistaneet lähettää painotuotteistaan kuutta kappaletta Kansalliskirjastolle (joka lähettää niistä viisi eteenpäin muille vapaakappalekirjastoille). Hyvä jos vapaakappalekirjastoissa on 90 % suomenkielisistä painotuotteista.
Mutta ajan myötä voidaan ehkä ruveta skannaamaan myös vanhoja sarjakuvalehtiä internetiin. Vanhojen sanomalehtien osalta näin on jo tehty. Mutta tekijänoikeudet estävät uudempien verkkojulkaisemisen.
Vapaakappalekirjastoille voi myös lahjoittaa niiltä puuttuvia lehtiä. Mutta kuka sarjakuvakeräilijä kokoelmaansa pois antaisi? Ehkä sitten, jos niitä voisi vain lainata kirjastoille kopiotavaksi?
-
Onko vapaakappalekirjastoilla jossain jotain listaa teoksista joiden olemassaolo tiedetään mutta joista ei löydy kappaletta? Maailma nyt on täynnä painotuotteita mutta aika turha varmaan on bulkkipinoja tarjota...
-
Kyllä on:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/kansalliskokoelmanpuuteluettelot.html
-
Kyllä on:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/kansalliskokoelmanpuuteluettelot.html
Saksankielinen Perkeros näköjään puuttuu (https://fennica.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?searchId=1728&recCount=25&recPointer=19&bibId=1070901)... ja näköjään RW Kustannuksen Batman ja Robin (https://fennica.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?searchId=1728&recCount=25&recPointer=8926&bibId=1070544).
(Täytynee pilkkoa tämä keskustelu jossain vaiheessa omaksi ketjukseen.)
-
Mitä kaikkea Semic julkaisikaan 1970- ja 1980-luvuilla? Onko jotain niistä tuossa puutelistassa? Ainakin Mustanaamiot on Kansalliskirjastossa kaikki sekä esimerkiksi tämä:
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/search?searchArg=Vihre%C3%A4+ihmeaine&searchCode=TALL&limitTo=none&recCount=10&searchType=1&page.search.search.button=Hae (https://fennica.linneanet.fi/vwebv/search?searchArg=Vihre%C3%A4+ihmeaine&searchCode=TALL&limitTo=none&recCount=10&searchType=1&page.search.search.button=Hae)
(Painettu Tanskassa.)
-
Tämän kirjan sijaintipaikka on mielenkiintoinen:
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?searchId=2947&recCount=10&recPointer=2&bibId=843898
Täydennys 2808 tarkoittanee sitä, että se on aikanaan jäänyt saamatta vapaakappaleena, mutta on hankittu myöhemmin.
-
Tajusin vasta nyt itsekin että eihän kyse ole "normaalista markkinasta". Keräiljät voivat ostaa paremman kappaleen ja pitää itsellään vielä sen huonomman, josta ei enää saisi omiaan pois. Näin he siis ovat valmiita kärsimään nahoissaan sen "tappion" mitä niistä aiemmin hankituista heikommista kappaleista koituu, eikä välttämättä edes liikkeellä olevien lehtien määrä lisäänny, vaikka uusia minttejä tulisikin tarjolle. Vähän eri asia oli sen Ami Hauhion Maan miehen kanssa.
Tuosta yllä olevasta tunnistan itseni enkä häpeä(?) sitä.
Minulle tärkeintä niissä muutamissa pienissä sarjoissa joita kerään/päivitän parempiin versioihin on yleensä kunto (varsinkin jos kyseistä lehteä/numeroa on liikenteessä - tavoittelen aina parempi kuntoisia). Olen pitänyt kokoelmani todella suppeana jo johtuen tilan puutteesta mutta myös siksi että aika harva sarjakuva minua kiinnostaa (=syyt voivat olla lapsuuden muiston (usein miten) tai muuten vain hieno (pieni)sarja). En oikeasti lue sarjakuviani - jos "mint" 70-luvun sarjakuva jota ei ole ikinä luettu = tavoitteeni, joten miksi "pilata" sitä lukemalla? (Tiedän että minun periaatteeni edustaa varmaan todella pientä osaa sarjakuvien keräilijöistä mutta olkoot niin :))
Rahallisesti tässä touhussa ei ole mitään järkeä, mutta harvassa asiassa mitä ihmiset keräilevät on. Sain Libriconilta viestin kun noita lukemattomia Semicin sarjakuvia tuli, perustuen minun puutelistaani = käytänössä lista lehdistä joita halusin päivittää kunnon vuoksi. Osa hinnoista oli rehellisesti sanottuna pikkaisen yläkanttiin, mutta pari "helmeä" (edelleen suht hintavia) sieltä tarttui. En tiedä, tuskin ikinä enää saan vastaavaa mahdollisuutta ostaa lukemattomia tuon ajan sarjakuvia, ainakaan siinä laajuudessa. Se onko hinnat kohdillaan - sen määrää ostajat. Minä pistin muutaman euron likoon, jotta muutamia harvinaisempia lehtiä sain. Kirpaisi hiukan, mutta eihän se satu kun kerran :)
-
Edelliseen ei voi kuin todeta että hienoa! Kaikki voittavat.
-
Ei oo ollu mulla moittimista hinnoista ja palvelusta. Mäkin sain Libriconista viestin, että puutelistallani olleista lehdistä löytyisi kolme jo aika kauan etsimääni numeroa. Mahtavaa, että vielä tänään löytyi myös eräästä toisesta paikkaa vielä kauemmin etsimäni puuttuva Teräsmiehen poika ja Libriconista tämäkin vinkattiin. Nyt tuli täyteen kolme sarjaa. Suurkiitos! 8]
-
Onko 45 euroa 1970-luvulla julkaisusta albumista paljon vain vähän? Jos se siis on lukematon kappale. Olin ajatellut, että 20 euroa olisin voinut muutamasta maksaa.
-
Vesa: Ei voida mitenkään yleistää puhumalla ”70-luvun albumien hinnoista”, sillä hinta riippuu kysynnästä ja kunnosta. Joistakin 70-luvun albumeista en maksaisi euroa enempää, ja monia en edes ottaisi täyttämään hyllyjä, vaikka saisin ilmaiseksi. Mutta 45 euroa ei ole lainkaan paljon esimerkiksi jonkin priimakuntoisen Asterixin taikka Yoko Tsunon ensipainoksesta.
Asia on myös niin kuin Petke äsken kirjoitti, että keräilijä ei ehkä koskaan enää tule törmäämään yhtä hyväkuntoisiin kappaleisiin kuin mitä Libriconissa on nyt myynnissä, joten JOS haluat jonkin Semicin alpparin sieltä todella hyvässä kunnossa, se kannattanee hankkia nyt hinnasta riippumatta (ja siis jos on varaa...).
Nyt tuli täyteen kolme sarjaa. Suurkiitos! 8]
Se on hyvä tunne kun saa kauan kerätyn sarjan täyteen. :)
-
Mutta 45 euroa ei ole lainkaan paljon esimerkiksi jonkin priimakuntoisen Asterixin taikka Yoko Tsunon ensipainoksesta.
Varmasti näin onkin ja jos yksittäisen puuttuvan kappaleen saa minttinä tuohonkin hintaan niin tyytyväinen voi olla.
Itse rupesin kanssa katselemaan omia kokoelmia miettien mikä olisi se (tai ne) albumit jotka haluaisin päivittää parempiin. Lopputuloksena löysin ison listan alppareita joista haluaisin paremmankuntoisen kappaleen, en kuitenkaan yhtä tai paria muiden edelle kiilaavasta nimikkeestä joten lopputulos näkyy olevan aika tasan 0. Pitäs sitten valita lähes kaikki tai ei mitään ;)
Olisi tosin erittäin mielenkiintoista kuulla joidenkin albumeiden toteutunneita hintaja, jos vain joku kehtaisi niitä täällä julkaista.
-
Hienoa että näin saadaan jotain uutta vaimeille markkinoille. Ongelmaksi voi kuitenkin muodostua se, että kovilla hinnoilla potentiaaliset ostajat on vähissä. Nimittäin yksinkertaistettuna aikaisemmin satasella ostaneet ei osta enää viidelläkympillä kun kysyntä ja hintataso on romahtanut. Ostajalle (ehkä) toisaalta hyvä juttu, mutta sijoituksena voi olla erittäin kyseenalainen. Nimittäin kierrätyksellä keräilyn rahoittavat eivät enää saa kamaa kaupaksi.
Varmasti näin onkin ja jos yksittäisen puuttuvan kappaleen saa minttinä tuohonkin hintaan niin tyytyväinen voi olla.
-
Nimittäin kierrätyksellä keräilyn rahoittavat eivät enää saa kamaa kaupaksi.
Totuus on että nykyjään en tiedä mitä teen "ylimääräisillä" sarjakuvillani (tuplia, vanhoja, halvalla hankittuja jne.- kaikki ihan ok kunnossa) - lapseni eivät sarjakuvia lue, myydä en jaksa (huutonet jne.), divareihin en viitsi viedä . Divareissa lähinnä "otetaan vastaan kun tällä muutenkin käyt - tosin näitä mulla on takahuone täys/nää ei liiku/aurinko haalistanut värejä..." jne. En viitsi vaihtaa vain "johonkin" koska en divareista yleensä mitään uutta löydä - puutelistalta jos jotain löytyy tai jossain jotain harvoin käteen tarttuu niin yleensä ihan käteisellä ostan (en jaksa raahata jotain "vaihtolehtisäkkiä" mukana :)).
Suurin osa sarjakuvistani ei edes sovi pienelle tytölleni saksittaviksi - materiaalia suunnattu vähän vanhemmille. Ehkä hankimme kissan (koiran seuraksi) ja käytän noita ylimääräisiä kissanhiekkalaatikon pohjapapereina. Menisivät aina hyvään käyttöön >:D
Ehkä vain v...ttaa tämä ns. keräily tällä hetkellä :o Menin ja ostin lentoliput Pariisiin ...toinen vaihtoehto ja pitkä aikainen haaveeni oli about samanhintaiset sarjakuvat. Pariisi voitti :P
-
Totuus on että nykyjään en tiedä mitä teen "ylimääräisillä" sarjakuvillani (tuplia, vanhoja, halvalla hankittuja jne.- kaikki ihan ok kunnossa) - lapseni eivät sarjakuvia lue, myydä en jaksa (huutonet jne.), divareihin en viitsi viedä . Divareissa lähinnä "otetaan vastaan kun tällä muutenkin käyt - tosin näitä mulla on takahuone täys/nää ei liiku/aurinko haalistanut värejä..." jne. En viitsi vaihtaa vain "johonkin" koska en divareista yleensä mitään uutta löydä - puutelistalta jos jotain löytyy tai jossain jotain harvoin käteen tarttuu niin yleensä ihan käteisellä ostan (en jaksa raahata jotain "vaihtolehtisäkkiä" mukana :)).
Kyllä tässä taitaa olla pitkälle koko genren tila tällä hetkellä mikä on valitettavaa. Toisaalta mikäs sen hienompaa kun kuitenkin taskareilla esimerkiksi on edelleen lukijoita ja kysyntää. Monet aikaisemmin niin arvokkaat kohteet eivät kiinnosta ketään. Hieman harmillista, että jokin ihan kehityskelpoinen lumikki menee tonnilla jossain huutiksessa. Sitten on nämä ihan uudet keräilykohteet, pelit ja muut. Välillä kuitenkin jotain positiivista uutista pukkaa mediassakin aiheesta.
-
positiivista uutista pukkaa mediassakin aiheesta.
Missä mediassa on ollut positiivisia uutisia SS Libricon Oy:n hinnoista?
-
Pariisi voitti :P
Pariisista voi aina tarttua mukaan sarjakuva jos toinenkin.
Ainakaan tarjonnasta ei ole pulaa.
-
Menin ja ostin lentoliput Pariisiin ...toinen vaihtoehto ja pitkä aikainen haaveeni oli about samanhintaiset sarjakuvat. Pariisi voitti :P
Hyvä valinta. Voihan sitä harrastaa muutakin kuin keräilyä.
Monet aikaisemmin niin arvokkaat kohteet eivät kiinnosta ketään.
Menee nyt aivan ohi aiheen mutta keräily, silloin kun se menee siihen että haetaan vain jotain arvonnousua pakenee omaa ymmärrystäni. Loittonee myös siitä mihin kukkaroni rahkeet riittävät. Paljon olisi kiinnostavia vanhoja sarjiksia, jotka kiinnostaisivat, mutta joiden hintataso tekee keräilyn mahdottomaksi.
-
Missä mediassa on ollut positiivisia uutisia SS Libricon Oy:n hinnoista?
Se että järjestetään esimerkiksi hyväntekeväisyyteen liittyvä tempaus tuoden hieman julkisuutta aiheeseen voi epäsuorasti lisätä kiinnostusta myös Libriconin kohteisiin.
-
Hyvä valinta. Voihan sitä harrastaa muutakin kuin keräilyä.
Menee nyt aivan ohi aiheen mutta keräily, silloin kun se menee siihen että haetaan vain jotain arvonnousua pakenee omaa ymmärrystäni. Loittonee myös siitä mihin kukkaroni rahkeet riittävät. Paljon olisi kiinnostavia vanhoja sarjiksia, jotka kiinnostaisivat, mutta joiden hintataso tekee keräilyn mahdottomaksi.
Sama kuin vaikkapa asuntokaupassa kun hinnat valahtaa, miksi ostaa viidelläkympillä kun kohta saa puoleen hintaan. Eri juttu on harvinaisuudet ja siksi Libriconin hinnat voivat hyvinkin olla ihan ok suhteessa tavaraan, kuten jo keskustelussakin on tullut esille. Pitänee tutustua tarjontaan jossain vaiheessa. Toivottavasti kuitenkin ei käy niin, että uniikkia satsia onkin monta laatikollista. Eiköhän virheettömille tuotteille kuitenkin löydy ostajia ja hinnatkin lienevät asiallisia tai varmaan hakeutuvat ihan kohdilleen.
-
Sama kuin vaikkapa asuntokaupassa kun hinnat valahtaa, miksi ostaa viidelläkympillä kun kohta saa puoleen hintaan.
Tästä just puhuttiin. :) Sarjakuvia ei mielestäni voi verrata asuntoihin. Ei markkinana, sijoituksena eikä muutenkaan. :)
Toivottavasti kuitenkin ei käy niin, että uniikkia satsia onkin monta laatikollista.
Mutta eihän tuon pitäisi vaikuttaa mitenkään niihin keräilijöihin, jotka vain haluavat sen mintin kappaleen kokoelmaansa. Mitä enemmän huippulaadun kohteita, sitä enemmän tyytyväisiä kerääjiä = hyvä asia.
-
Tästä just puhuttiin. :) Sarjakuvia ei mielestäni voi verrata asuntoihin. Ei markkinana, sijoituksena eikä muutenkaan. :)
Mutta eihän tuon pitäisi vaikuttaa mitenkään niihin keräilijöihin, jotka vain haluavat sen mintin kappaleen kokoelmaansa. Mitä enemmän huippulaadun kohteita, sitä enemmän tyytyväisiä kerääjiä = hyvä asia.
Ihan samaa mieltä periaatteellisella tasolla, mutta käytäntö taitaa olla hieman eri asia. Taitaa olla niin että ostolaita kovilla kohteilla on ohut monesta syystä johtuen, ei siitä enempää. Ostajan kannalta sinänsä hyvä juttu ja sen mintin metsästäjän ei tarvitse enää ostaa halvalla ja myydä kalliilla rahoittaakseen hankintaansa. Asuntomarkkinat kyllä poikkeavat monista muista siten, että valtio subventoi sinne ihan liikaa. Kelluvimmilla markkinoilla liikkeet on nopeampia.
-
Olisi tosin erittäin mielenkiintoista kuulla joidenkin albumeiden toteutunneita hintaja, jos vain joku kehtaisi niitä täällä julkaista.
Tosiaan, olisi mielenkiintoista kuulla priimayksilöiden myyntihintoja. Esimerkiksi ensimmäiset Asterixit taikka Shokit, joissa on julisteetkin tallessa. Tai tietyt Lassi ja Leevit. Taitaa satanen paukkua helposti rikki.
Itse ostin noista Semicin entisistä arkistoista kauan metsästämäni ihan ensimmäisen Mustis-sarjakirjan (1972) kolmellakympillä. Kuulemma liimaus oli vain irti lukemattomasta kappaleesta. En ole vielä saanut tuotetta, mutta uskon, että olen tyytyväinen kauppaan.
Tällä hetkellä en halua mitään sarjakuvaa niin paljon, että maksaisin siitä viittäkymppiä enempää.
EDIT: Hups, Asterix onkin Sanoman eikä Semicin.
-
Libriconilta hyvä kaappaus ostaa tämä varastoerä. Varmasti kelpo kamaa joka kiinnostaa monia.
Mitä tämä myynti sitten kertoo Egmontista? Onko kyse vain nurkkien siivouksesta vai jostain muusta? Talousahdinko ja säästölinja jatkuu?
-
Mielestäni Eetu voisi esim. lähettää meille "puutelistalaisille" s.postia mitä on vielä myymättä tästä "kaappauksesta" ja millä hinnalla lähtisi?
Olisin todella kiinnostunut tietämään mitä kaikkea sieltä oikein mukaan tarttui. Toinen juttu oli että sanottiin myymättömien lehtien tulevan liikkeeseen/nettiin myyntiin kesäkuun aikana? Mitä jos laittaisit lehden liikkeeseen ja ilmoittaisit milloin ne ovat siellä - tulisi varmaan ainakin joitakin katsojia? Edelleen olisi tosin kiva tietää etukäteen mitä olisi tarjolla? :)
-
Jos löytyy Nalle Nöpön eka numero (11/77) niin maksan miettimättä 2 euroa. Se on ainoa joka multa puuttuu.
-
Jos löytyy Nalle Nöpön eka numero (11/77) niin maksan miettimättä 2 euroa. Se on ainoa joka multa puuttuu.
En tiedä pitäisikö itkeä vaikko nauraa...pitkän harkkinnan jälkeen vastaus on ei.
-
Onko kenelläkään kokemusta SS Libriconin postimyynnistä? Pakkaavatko hyvin? Karmeaa, jos albumi tulee kirjekuoressa ja kulma taittuu. ???
-
Niin isot kuin pienetkin lähetykset napakasti pakattuina ja asialliset pehmusteet matkassa. Kertaakaan ei sarjikset ole kärsineet ja olen ostanut lehdistä ja albumeista vanhempiin kovakantisiin kaikenlaisia tuotteita.
-
Libricon lähettää lehdet ja albumit hienosti aina pahvien väleissä. Eipä silti, hyvin pakattuina sarjikset tulevat muualtakin postitse. Esimerkiksi eräs riihimäkeläinen divari lähettää tuotteet vanhojen LP-levyjen koteloissa, joita on leikattu pienemmiksi. Levyt ovat kiinnostavaa kulttikamaa.
(Muoks: Yksi selvennys.)
-
Juu, voin vahvistaa, että Libriconilta ovat kaikki tilaamani lähetykset tulleet asianomaisesti pakattuina ja suojattuina.
Timo
-
Suurehko määrä näitä arkistokappaleita on pussitettu, hinnoiteltu ja tuotu liikkeeseen myyntiin.
-
Mielestäni hintataso on ihan kohdallaan, lukuunottamatta muutamia poikkeuksia.
Samaa mieltä. Jos hieman suolaisen hinnan makua joissakin hankinnoissa on ollut niin vastapainoksi uutuudethan "libriksessä" ovat hyvinkin asiakasystävällisissä hinnoissa, ja kun molempia päätyy aina kassakoneelle niin enpä muista olisin kertaakaan ollut tyytymätön kauppalaskun suuruuteen saatika itse lehtien kuntoon.
-
Juu, ei ollu pahat hinnat Egmont-kappaleissa sit kumminkaan. Hyvä.