Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Omakustanteet ja underground => Aiheen aloitti: herra Nissen - 16.04.2005 klo 14:36:38
-
Näin kevään koittaessa ja mielen virkistyessä tulee kierrettyä tuolla maakunnissa puolison kanssa ja vierailtua kaikissa mahdollisissa paikoissa, joissa on painotuotteita tarjolla. Näillä retkillä myös Suomen kirjastojärjestelmä on tullut tutuksi. Sujautan pienimpienkin peräkylien aloitelaatikoihin ehdotuksia hankkia sitä sun tätä laadukasta suomalaista sarjakuvaa, riippuen siitä mikä nyt sattuu sillä hetkellä itsestä tuntuvan kaikista kovimmalta jutulta. Ongelmaksi kuitenkin monesti paljastuu että kirjastoon on joskus hankittu YKSI vaihtoehtoinen sarjakuvajulkaisu joka on sitten kerännyt pölyä siellä Aku Ankkojen ja Asterixien välissä ja tällä tekosyyllä jätetään kaikki arveluttavat painotuotteet hankkimatta ja tilataan niiden sijaan kontillinen ilkkaremestä ja davinssikoodia.
Heinolan Kaupungin kirjasto on ollut oikein yhteistyöhaluinen tehdessäni hankintapyyntöjä Chris Waren kirjoista ja Hagelbergin Kekkosista ja muista vastaavista. Muutama kuukausi sitten saatiin oikein Spiegelmanin Mauskin hankittua ja aikuisten sarjakuvahylly perustettua Heinolan kirjastoon. Hyvin etenevä sarjakuvasivistys tyssäsi kuitenkin kuin seinään kun erehdyin ehdottamaan neljättä Laikkua. Kirjastosta informoitiin että kolmas Laikku oli hankittu reilu puoli vuotta sitten eikä sitä ole lainattu ensimmäistäkään kertaa, täten seuraavia Laikkuja ei hankita. Maksullista kaukolainaa tarjottiin lääkkeeksi pahimpiin oireisiin.
Tässäpä siis puuhaa jokaiselle joka haluaa tukea suomalaista sarjakuvaa: LAINATKAA SITÄ! Tehkää hankintapyyntöjä. Kirjastoalaa opiskeleva puolisoni osasi kertoa ettei kirjastojen tietokonesysteemiin rekisteröidy se kuinka monta kertaa joku yksittäinen henkilö on lainannut jotakin teosta, ainoastaan se että sitä on lainattu niin ja niin monta kertaa. Tämän luvun perusteella sitten hankintapäälliköt pohtivat sitä tulisiko kirjastoon hankkia jotain muutakin kuin niitä kaikkein itsestäänselvimpiä vaihtoehtoja.
Onhan tällainen toiminta jossain määrin arveluttavaa että jos suomalainen laatusarjakuva ei kiinnosta lukevaa yleisöä niin eikö sen tulisi antaa kuolla pois. Mutta toistaalta on myös ajateltava asiaa siten että kirjastojen tehtävä on (sen sijaan että ne toimisivat ihmisille ilmaisena paikkana hankkia ne dekkarit ja aku ankan taskukirjat joita eivät raaski ostaa omalla rahallaan kaupasta) kulttuurin säilyttäminen. Olla paikka josta saa mahdollisimman monipuolisen kuvan siitä, mitä sillä suomalaisen kulttuurin osa-alueella joka kuuluu kirjastotoimen piiriin, on tarjota ihmiselle. Tuntuu että tämä asia on unohtunut aika monelta kirjastovirkailijalta.
Tai oikeastaan tuntuu enemmän siltä että asia on alalla työskenteleville täysin saman tekevä. Kuten kirja-ala on samantekevä lähes jokaiselle kirjakaupassa työskentelevälle. "Me ollaan täällä vain töissä, kato." Milloin viimeksi olet saanut kirjakaupassa asiantuntevaa palvelua ihmiseltä joka on aidosti kiinnostunut siitä mitä myy? Taitaa olla ettei moisia henkilöitä löydy enää muualta kuin sikarin- ja homeenhajuisista iäkkäistä antikvariaateista.
Mutta siis: Kortti ojossa lainastoon!
-
Todella hyvä huomio, kiitos.
Yleensä minulla on morkkiksia hakiessani kirjastosta sarjakuvia kassikaupalla kotiin makaamaan; että ne ovat pois jonkun toisen ulottuvilta. Ehkei ketään toista olisi ollut edes olemassa ja olisin voinut ottaa sen toisenkin kassillisen.
-
Tämä on sitä osastoa juttuja joka pitäisi olla vaikka kolumnina tai jotain eikä täällä keskusteluissa. Vai?
-
Erittäin hyvä ja tärkeä aihe.
kirjastojen tehtävä on (sen sijaan että ne toimisivat ihmisille ilmaisena paikkana hankkia ne dekkarit ja aku ankan taskukirjat joita eivät raaski ostaa omalla rahallaan kaupasta) kulttuurin säilyttäminen. Olla paikka josta saa mahdollisimman monipuolisen kuvan siitä, mitä sillä suomalaisen kulttuurin osa-alueella joka kuuluu kirjastotoimen piiriin, on tarjota ihmiselle.
Juuri näin minäkin asian näen. Kirjaston tuoma lisäarvo on suurimmillaan, kun sieltä saa jotain, mikä on:
a) vaikeasti saatavissa muualta
b) kulttuurisesti ja historiallisesti merkittävää - varsinkin paikallisesti
c) sivistävää ja
d) laadukastakin.
Mä en ole koskaan tuntenut morkkista lainaamisistani. Joskus on kyllä tullut sellainen fiilis, että mun pitäisi ennemmin ostaa teos kuin lainata se; mutta ilmeisesti hyvä näinkin. Aloitteita olen joskus tehnyt, mutta siinä voisin ehkä petrata lähitulevaisuudessa.
-
Värikkään näköisiä käyttäjiä Heinolan kirjastolla on tämän sivun (http://www.heinola.fi/kirjasto/) perusteella, noiden luulisi olevan kiinnostuneita sarjakuvistakin, elleivät ole liiaksi oman firmansa lumoissa.
Laikku 3 ja 4 saivat kirjastoille suunnattua vähälevikkisen kirjallisuuden ostotukea, toivottavasti asia on hoksattu siellä Heinolassakin. Pääasia, että tämä erinomainen antologiasarja tulee jatkumaan.
Totta hiidessä pitää sarjakuvia ja kaikkea mahdollista lainata kirjastoista, kunhan muistaa palauttaa myös teokset siinä kunnossa kuin lainasikin. Varsinkin sarjakuvien huono kohtelu ja varastelu on vaivannut monien kirjastojen tarjontaa.
-
Mä olen sitten varmaan osunut niihin harvoihin suomalaisiin kirjastoihin, joista saa lainattua muutakin sarjakuvaa, kuin Aku Ankkaa. Tai sitten tuo kaava tosiaan toimii: olen lainaillut niin ahkerasti itsekseni, että kirjastotätien on ollut pakko hankkia minulle lisää luettavaa ;D Jopa sieltä Kuopion kahdentuhannen asukkaan lähiön kirjastosta löytyi mitä ihmeellisimpiä suomalaisia omakustanteita, jostain Sandmaneista tms. puhumattakaan.
Vaikka Itiksen kirjasto ei mikään pikkupaikkakunnan pulju olekaan, niin hämmästyin kyllä suuresti viimeksi siellä käydessäni. Mukaan tarttui repullinen ennenlukematonta ja suhteellisen äskettäin ilmestynyttä laatusarjakuvaa. Eikö niitä kukaan muu lainaa vai mitä tämä on? Itiksestä on muutenkin löytynyt kaikenlaisia tärppejä. Mystistä.
-
Ihan järkeenkäypää toimintaa, ja ei rasita tukihenkilöä muuten kuin raskaampien kantamusten muodossa.
Pitänee kantaa sitten niitä pienimpiäkin lipareita ja muita hyllynlämmittimiä kotiin saakka, nyt kun ne on ehtinyt lukaista läpi jo hyllyn ääressä seisoessa. Eihän se näy missään, ellei satu olemaan kirjaston henkilökuntaa vieressä kyttäämässä.
-
Tämä on sitä osastoa juttuja joka pitäisi olla vaikka kolumnina tai jotain eikä täällä keskusteluissa. Vai?
Millä perusteella? Hyvä pointti jolla voi helposti herättää keskustelua. Sitäpaitsi Kvaak.fi on huomattavasti välittömämpi ja käytännöllisempi tapa tavoittaa sarjakuvaihmisiä kuin paikallinen sanomalehti :P
-
Millä perusteella? Hyvä pointti jolla voi helposti herättää keskustelua. Sitäpaitsi Kvaak.fi on huomattavasti välittömämpi ja käytännöllisempi tapa tavoittaa sarjakuvaihmisiä kuin paikallinen sanomalehti :P
Tarkoitus oli varmaan sanoa, että tuolla Kvaakin etusivulla. Siellä kun on juttuja ja kolumneja. Kai olette huomanneet? ;)
Timo
-
Lahdessa on ainakin ällistyttävän laaja ulkomaisen sarjakuvan valikoima! Jotain aivan muuta kuin Tampereella. Lienee Herra Nissen sinnekin jotain osviitta kirjastontädeille antanut?
Osaako joku kertoa sitä, että millä hinnalla kirjastot sisäänostavat materiaalia? Ihan ovh-hinnalla? Ja saako niistä lainauskerroista jotain korvausta, jotain omituisia systeemejä olen kuullut, millä lainauksia korvattaisiin, mutta on kyseessä joku sentti per laina periaate, vai satatuhatta euroa Tervolle, ja ilmaiset kahvit pienljulkaisujen tekijöille?
-
Katso taas kvaakin etusivulta, uutisista, juttu Kirjastokorvausrahoista. Eivät kirjailijat tai nykyisin sarjakuvantekijätkään niitä automaattisesti saa, anottava ne on. Kirjastojen olemassaolon tarpeellisuutta kylläkin mitataan lainauskertojen määrän perusteella.
-
Mutta ei se saa mennä siihen että tulosvastuullisuuden puuskassa hommataan kirjastoon pelkkää populaaria tavaraa siinä toivossa että ihmiset lainaa kirjastosta kassikaupalla kesälukemista ja toimintapätkiä elokuvahyllystä. Tulosvastuullisuus on syytä pitää mielessä, ei kansalaisia saa vieroittaa kirjastosta tarjoamalla pelkkää yltiöälyllistä ja vaihtoehtoista,mutta joku raja massojen kosiskelussakin.
Suomen hieno kirjastolaitos on mielestäni "taiteillut" oikein mukavasti perinteisten ja uusien palvelujen välillä. Kirjastot ovat täällä meillä Suomessa nimenomaan koko kansan olohuoneita kaikille yhteiskuntaluokille eikä elitistisiä akademioita - ottakoot muu maailma oppia meistä.
Älkää aina valittako kaikesta! Tosin minä aina valitan siitä että muut valittavat...
Suomen kirjastolaitos on muuten kohtuullisen vanha - lukekaa juhlapuhe
Sattuma vaiko selviö. Miksi Suomen kirjastolaitos sai alkunsa Vaasassa 1794? (http://www.uwasa.fi/~sukkula/juhlakirja/sattuma.html)
"Kirjastot pystytettiin siksi, että eurooppalainen nopeasti vahvistuva keskiluokka innostui lukemisesta eikä sen kiinnostus koskenut vain valistusaatteita - siis veljeyttä, vapautta ja tasa-arvoisuutta niin kuin iskevä vallankumouksen tunnus niiden sisällön tiivistäen ilmaisee - vaan myös laajemmin maailmaa ja yhteiskuntaa."
-
Olen Lurkerin kanssa ihan samaa mieltä, että kirjastolaitos Suomessa on tosi laadukas, materiaalia on hyvin laajalla skaalalla. Kiinnostavia kirjoja riittää kyllä pienimmissä sivukirjastoissakin aika pitkään, isommissa kaupunginkirjastoissa on paljon purtavaa myös ulkomaankielisiä tietokirjoja harrastaja-akateemikoille, musiikkia laajalta horisontilta, monien tyylilajien klassikot. Tietysti kaikki eksentrisempi ja marginaalisempi puuttuu, mutta se on sinänsä ihan loogista, kuten sekin että sarjakuvien määrälle on jokin rajansa. Mutta minusta siinä auttaa se että käy tutkimassa useiden kirjastojen kokoelmia, menee monta kuukautta aina seulotessa kunkin kirjaston yksittäishelmet, vaikka harmittavan yhdenmukaista hankintapolitiikat lopulta on.
Tietysti se monissa kirjastossa näkyy, että uudet hankinnat vaikka ulkomaisen sarjakuvan puolelta on tällä hetkellä kaikkialla tosi vähissä, mikä sinänsä on harmillista. Suomalaiset kiinnostavat sarjisjulkaisut kun on nopeasti luettu.
-
Hieman taustaa tähän kirjastoasiaan Kvaakin uutisista jos joku ei ole tätä vuoden takaista uutista nähnyt.
http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=309
Lainattua tulee juu, muttei tarpeeksi (yhtään) kinuttua uusia albumeita. Syytä kyllä olisi, sillä lähikirjastoni hankinnat ovat välillä aika käsittämättömiä.
-
En tiennyt, että vaikuttaminen on näin helppoa ;D
Pikkunen vuodatus sähkopostilla Torstaina....
Hei,
kiitos palautteestasi. Nuo Christophe Blainin sarjakuvat puuttuvat
tosiaan kokoelmistamme, vaikka pyrimme melko kattavasti hankkimaan
ainakin kaikki suurten kustantajien julkaisemat uudet sarjakuvat.
Asia on nyt korjattu eli teimme tilaukset molemmista teoksista
kokoelmiimme.
Hyvää viikonloppua toivottaen
Merja Marttinen
Järvenpään kaupunginkirjasto
-
Minäkin menin Nissenin innoittamana kirjastoon ja lainasin sarjakuvia ekan kerran kymmeneen vuoteen. Ja perhana, Turun pääkirjastossa onkin melkoinen valikoima pienkustanteita! Lainasin 30 läystäkettä, suurin osa vieläpä sellaisia mitkä kiinnostavat oikeasti ja joita en oo lukenut aikaisemmin. Mukana oli aika monen Kvaakkilaisen sarjakuvia.
Yllätys oli Timon Pilapaloja. Kyllähän minä olen tiennyt Ronkainen on hyvä piirtäjä, mutta että näin hyvä! Erilaiset tyylit ovat hallussa täysin suvereenisti. Mielelläni lukisin lisää, mutta tämä taisi olla ainoa olemassaoleva albumi. Jään odottelemaan pitkää albumia Timolta. :)
-
Pienkustanteita luen kyllä, mutta ainakin itsellä se lukeminen tapahtuu useimmiten kirjastossa. Joskus talvi-iltojen ratoksi on tullut se repullinen tavaraa raahattua Lasipalatsista kotiin "nytpä luen suomalaista sarjakuvaa" tuulen sattuessa, mutta ei paljon muuten. nytkin jokin aika sitten tuli Laikku 4 luettua kirjastossa. Parannan tapojani. ;)
-
Ilman kirjastojärjestelmää monikin kotimainen omakustanne ja ihan kustantamoidenkin julkaisu olisi jäänyt yhteen osaan.
Turun kirjastossa asia on melko hyvin hallussa, mutta tässä ketjussa hoettua ruohonjuuritason vaikuttamista ei kannata jättää käyttämättä.
Itse asiassa tuntien muutamia kirjastossa töissä olevia, niin jokainen asiakkaiden toimesta tehty hankintapyyntö on kirjastoille plussaa. Se näet huomioidaan hankintamäärärahoista päätettäessä.
Nykyisessä tilanteessa kun asiaa mietitään ja vatvotaan, että mitäs me nyt hankitaan joka kauppansa tekisi.
Kirjastovirkailijat, libristit yms. kahlaavat läpi kaiken mahdollisen mainos- ja muun materiaalin koskien kirjoja, lehtiä, Cd- ja dvd-levyjä ja tietenkin sarjakuvia.
Sarjakuva ei ole monellekaan kovin läheinen asia, mutta ilahduttavia poikkeuksia stereotyypistä löytyy.
Tukea saa toki muutakin kuin vain suomalaista sarjakuvaa, mutta tärkeintä on olla itse aktiivinen ja käyttää kirjastoa, jos ei muuhun niin siihen että tutustuu uutuksiin kirjaston kautta ja jos oikeasti pitää lukemastaan niin palauttaa ehjänä ja ajoissa ja hankkii itselleen oman kappaleen.
-
Ilman kirjastojärjestelmää monikin kotimainen omakustanne ja ihan kustantamoidenkin julkaisu olisi jäänyt yhteen osaan.
Väittäisin kyllä ettei kirjastoille ole juuri osaa eikä arpaa ainakaan omakustanteiden olemassaolon suhteen. Teoriassa jos kirjastoja kiinnostaisi, 1 per kirjasto tyylillä uppoaisi suomeenkin helposti pari sataa (??) kpl, mutta kun menee vähän pääkirjastoja pienempiin paikkoihin, ei ole tarjontaa, eikä luultavasti juuri kysyntääkään.
Vuosia sitten kirjastopalvelusta (tms?) oltiin ihan aktiivisesti yhteydessä ja muhkeat 10kpl lehteä halusivat ottaa. Rahat oli tarkoitus tulla myöhemmin, mutta ei niitä ikinä tullut. Kenties teinipojan hutaisema epävirallinen lasku ei ollut riittävä tai summat liian pieniä ettei niitä jaksa hoidella.
Toki kirjastojärjestelmä on loistava, vaikka sitä ei enää tule juurikaan käytettyä. Saako Laikkua kirjastosta vai ei, ei minusta ole mikään ongelma. Lähinnä se että kun saisi *edes jostain*. Suomalaisen sarjakuvan kohdalla on välillä tuskastuttavan vaikeaa, kun ei edes alan erikoisliikkeistä välillä löydy, puhumattakaan perinteisemmistä kirjakaupoista tai divareista. Kun asiaa tiedustelee myyjiltä, vastauksena on joko "kukaan ei ole tarjonnut" tai "ei ne myy" - tai vielä useammin että ei ne myy niin hyvin että jaksaisi aktiivisesti metsästää, mutta menee sen verran että ottaisi jos joku tarjoaisi. Ei yhtään vituttaisi jos Lahdessakin voisi kävellä johonkin lukuisista divareista ja napata läjä Suomalaisia pienkustanteita, mutta ei... Helsingissäkin voi räplätä about joka divarin ja erikoisliikkeen läpi ja pikkuriikkisestä Kiasma kaupan sarjishyllystä löytyy enemmän kotimaista sarjakuvaa kuin muista yhteensä. Tampereella on sentään jotain. Turusta paha sanoa kun ei Sammakon pikku hyllyn lisäksi mitään ole osunut silmään.
Vai katselenko vääristä paikoista ? Mistä löytyy? Voin tulla lompakko levällään tekemään hankintoja heti jos joku kertoo...
-
Vuosia sitten kirjastopalvelusta (tms?) oltiin ihan aktiivisesti yhteydessä ja muhkeat 10kpl lehteä halusivat ottaa. Rahat oli tarkoitus tulla myöhemmin, mutta ei niitä ikinä tullut. Kenties teinipojan hutaisema epävirallinen lasku ei ollut riittävä tai summat liian pieniä ettei niitä jaksa hoidella.
Laita ihmeessä karhu. Kyllä ne minun mielestä maksoi ihan ajallaan ja asiallisesti sen mitä pyysi, päinvastoin kuin kirjavälitys joka ruinasi köyhältä alennukset eikä maksanut toimituskulujakaan.
Laskuunhan riittää jos lukee maksaja, saaja, saajan tilinumero, summa ja eräpäivä sekä maininta onko maksun saaja alvirekisterissä.
Saaja: Teini (ei alv.rek)
-
"mutta kun menee vähän pääkirjastoja pienempiin paikkoihin, ei ole tarjontaa, eikä luultavasti juuri kysyntääkään."
Että jos vaikka yksi Täysi-Q on testimielessä hankittu sivukirjastoon eikä siihen ole kukaan koskenutkaan vuosikymmeneen ja se on lopulta laitettu kirjojen poistomyyntiin eikä sitä ole kukaan ostanut eikä lopulta edes ilmaiseksi halunnut, niin kyllä se lähettää mielestäni melko vahvan viestin virkailijoille jotka on siellä vain töissä.
Ei noita TQ lehtiä kyllä ole koskaan kirjastoissa ollut ja vähän sellainen fiilis ettei se edes ole niiden paikka.
En usko että se 10kpl erä (jossa siis puhutaan jostain numerosta #7 tms, lieneekö 10 vuoden takaa.. ei oikein viitsi karhuta enää rahoja) juuri minnekään päätyi. Tai jos päätyi, olen varma että Propagandaministerin esittämä teoria pitää paikkansa 100%!
Ehkä lehden 15 vuotisjuhlan kunniaksi suunnittelemani kokoelma albumin tiimoilta joutuu hieman katsomaan jos sitä saisi jonnekin levitetty / myytyä.
Levitä Aspa lompakkosi Zum Teufelin nettikaupassa: http://www.zumteufelkustannus.net/store/
Zum Teufeliin on jo asioitu ja näin tapahtuu myös jatkossa.
Mutta nettikauppa ja kauppa on eri asia. Voi konkereettisesti selata onko mieleinen (ellei ole muoveissa) ja pinota ostokset eikä tarvitse vain klikkailla. Saa heitettyä käteistä lompakosta eikä tarvitse surffailla nettipankissa...
Lähinnä sarjakuvafestareita odottelen jos saisi kerralla isommat hankinnat tehtyä.
-
hyvä! parin viikon sisällä Jyväskylän reissu ja on pitänyt selvitellä paikallista kauppatilannetta..