Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Manga ja anime => : bgt 06.09.2004 klo 12:12:51
-
Nytkin kun iski puukon selkään, etten onnistunutkaan pääsemään japaninkielen kurssille. :P
Missä päin aioit opiskella... minulla pitäisi jatkua japanin opinnot keskiviikkona.
:( (OFF-TOPIC) :)
Turun Yliopistolla. Oli ilmoittautuminen tänään kahdeksalta. Olisi pitänyt mennä sinne jo seitsemältä jonottamaan, kun vain 50 ensimmäistä otettiin sisään ja näistäkin ilmeisesti vain 40 otetaan.
Tuollakin määrällä kuulemma joutuu osa opiskelijoista istumaan luentosalin käytävillä, kun puolet lisää tulee vielä Åbo Akademista ja Kauppakorkeasta. :P
-
Harmi, ettei täällä päin voi opiskella japania, vaikkakin animea katsoessa oppii mutamia sanoja.
Uskon, että moni tyttö ja ehkä poikakin tietää sanan Kawaii.
Mutta olisihan se ihan kiva oppi puhumaan japania ja ehkä ymmärtäisi enemmän noista animesta, kun ne on japaniksi ja samalla katsoa, mitä virheitä kääntäjät ovat tehneet, mutta joo, siitähän ei ollutkaan kyse...
-
Muistan lukeneeni jostakin "virallisesta lähteestä", että maailman vaikeimpina kielinä oppia pidetään yleisesti - yllätys yllätys - japania ja suomea. No, ehkä se on subjektiivista, mutta japanin kieli lienee tosiaankin aika hankalaa, kun kirjoitusjärjestelmiäkin on kolme erilaista. Suomen taas tekee hankalaksi lukuisat (oliko niitä 15?) sijamuodot.
-
Itse pähkäilin pitkään opiskellako kiinaa vai japania, ja valitsin japanin, koska ajattelin, että se on helpompaa. Minulle se ehkä voikin olla, koska ääntäminen on helppoa, toisin kuin kiinassa, jossa voit ruokaa tilatessasi vahingossa haukkua kokin lyttyyn. :P
Japanin taitoni ovat vielä todella alkeelliset (en osaa vielä edes katakanoja kunnolla), mutta kai sitä oppii vähitellen...
-
Japanin kieli on helppo oppia, mutta kirjoittaminen ja lukeminen epätoivoisehkoa.
Ongelmana vain on harjoituksen puute. Joskus tekulla kävin japanin alkeiskurssit, mutta kun ei pääse missään käyttämään, niin pikkuhiljaa unohtuu.
-
Muistan lukeneeni jostakin "virallisesta lähteestä", että maailman vaikeimpina kielinä oppia pidetään yleisesti - yllätys yllätys - japania ja suomea.
Minä taas olen kuullut väitettävän, että juuri suomalaisten olisi helppo oppia japania.
-
Työ ootta ihan neroja. Olen itsekin miettinyt - vain miettinyt - että olisi hauskaa oppia jaappania muutenkin kuin Domo Arigato ja Konnichiwa tai jotain. Mutta mistä aika ja riittääkö energia saati rahat :P
-
Muistan lukeneeni jostakin "virallisesta lähteestä", että maailman vaikeimpina kielinä oppia pidetään yleisesti - yllätys yllätys - japania ja suomea.
Minä taas olen kuullut väitettävän, että juuri suomalaisten olisi helppo oppia japania.
Suomalaisten on helppo oppia ääntämään japania koska ääntäminen on suurelta osin samaa. Eikös suomalaisten ole helppo oppia ääntämään kieliä noin yleensäkin, koska oma kielemme on niin... miten sen nyt sanoisi... lattea? (Siis ei erityisiä korostuksia yms)
Varmaan suurimmat ongelmat japanin opiskelussa on kanjien opettelu ja eri tavat puhua kohteliaasti tai kohteliaammin jne...
-
Banzai harakiri ikebana juu,
se on sellainen samurain lauantai...
-
Muistan lukeneeni jostakin "virallisesta lähteestä", että maailman vaikeimpina kielinä oppia pidetään yleisesti - yllätys yllätys - japania ja suomea. No, ehkä se on subjektiivista, mutta japanin kieli lienee tosiaankin aika hankalaa, kun kirjoitusjärjestelmiäkin on kolme erilaista. Suomen taas tekee hankalaksi lukuisat (oliko niitä 15?) sijamuodot.
Vaikein on mandariini kiina ja toisiks vaikein on suomi
-
Ei kai "maailman vaikeinta kieltä" voi mitenkään objektiivisesti määritellä?
Kaikki suomalais-ugrilaiset kielet ovat indoeurooppalaisten kielten puhujille vaikeita. Baski on kuulemma vaikea melkein kenelle tahansa. Ja varmasti kolmannesta maailmasta löytyy kaikenlaisia kieliä, joiden oppiminen on perkeleen hankalaa.
Muinaisten etruskien kieltä ei kai vieläkään oikein ymmärretä, eli kai sekin on aika vaikea.
-
=Vaikein on mandariini kiina ja toisiks vaikein on suomi=
Ketkä niin väittävät? Miten tuollainen tieteellinen "fakta" on todistettavissa? Kuka päättä millä kriteereillä näitä listauksia tehdään? Onko otettu huomioon puha ja kirjakieli erikseen ja jos ei niin miksi?
Olen skeptisellä päällä...tiedän >:(
-
Varmaan suurimmat ongelmat japanin opiskelussa on kanjien opettelu ja eri tavat puhua kohteliaasti tai kohteliaammin jne...
Itse asiassa kohteliaasti puhumaan oppii helposti, sillä säännöt olivat varsin loogisia. Lisäksi katakanojen ja hiraganojen oppimista helpottaa, jos kirjoittaa kaiken pelkästään niillä, eikä suomennoksia mihinkään. Siinä sitten on vähän pakko oppia, jos haluaa vielä vähän ajan kuluttua muistaa mitä olikaan kirjoittanut.
-
Muistan lukeneeni jostakin "virallisesta lähteestä", että maailman vaikeimpina kielinä oppia pidetään yleisesti - yllätys yllätys - japania ja suomea.
Minä taas olen kuullut väitettävän, että juuri suomalaisten olisi helppo oppia japania.
Suomalaisten on helppo oppia ääntämään japania koska ääntäminen on suurelta osin samaa.
Jami kapärasu taa. Seppuhyy tauyyuderi'isutaa suömea !
Olen joskus kuullut , kun suomalainen on puhunut tankerojapania selkäni takana karmealla tankerokorostuksella .
Tiesi heti katsomatta, että siellä suomalainen puhuu japania.
Vuinranttonot tes..
Eikös suomalaisten ole helppo oppia ääntämään kieliä noin yleensäkin, koska oma kielemme on niin... miten sen nyt sanoisi... lattea? (Siis ei erityisiä korostuksia yms)
Jees ai äkrii vit juu van hantröt rosent. 8)
Vaan jos kenkun kielen haluatte opetella , kokeilkaas arabiaa.
Mites menikään duaalin feminiinin possessiivisuffiksi, kun subjekti on maskuliini ?
" Tässä ensimmäisen maailmansodan hävittäjälentäjä on valepukuisena vihollislinjojen takana."
"Sulautuakseen joukkoon hän päättää opettella vihollisen kielen :
Ich , mich, mir , meinem, du, dich,dir .. MINÄ ANTAUDUN!"
-
Japanin opiskeluun löytyy sanakirjoja ja useampikin opetusohjelma netistä. En nyt kyllä osaa linkkejä antaa, kun siitä on niin kauan, kun jaksoin ko. kieltä opetella, mutta Google auttanee. Hiraganat ja katakanat osaan yhä kohtalaisesti, mutta kanjit olivat se suurin kompastuskivi. Hieno ja vivahderikas kieli joka tapauksessa.
-
Hiraganat ja katakanat osaan yhä kohtalaisesti, mutta kanjit olivat se suurin kompastuskivi.
Eikös kanjit juuri ole niitä, jotka pohjautuvat (mandariini?)kiinan merkistöön?
-
Hiraganat ja katakanat osaan yhä kohtalaisesti, mutta kanjit olivat se suurin kompastuskivi.
Eikös kanjit juuri ole niitä, jotka pohjautuvat (mandariini?)kiinan merkistöön?
Jeps, eli siinä missä hiraganoissa ja katakanoissa yksi merkki vastaa tavua, niin kanjeissa yksi merkki vastaa sanaa.
-
Oletteko yrittäneet pitää japanin kielitaitoanne yllä sub tv:n japanilaisen sarjan avulla? Semmonne missä on tappelua, taikaa ja ihmissuhteita.
-
Oletteko yrittäneet pitää japanin kielitaitoanne yllä sub tv:n japanilaisen sarjan avulla? Semmonne missä on tappelua, taikaa ja ihmissuhteita.
Ranma½? Dragon Ball? Naruto? Blue Seed? ;D Akirasta ja Battle Angel Alitasta puuttuu taika. Muita ei heti tule mieleen, mutta tuskinpa noista mikään siellä pyörii... Ellei sitten Dragon Ball Z...
Narutoa minulla on tallenteina, joita pystyn kelailemaan edestakaisin. Se vain on sitten melkein pelkästään sitä. Ihmisten kanssa harjoitellessa siinä on enemmän interaktiota ja sosiaalista kanssakäymistä, jotka innostavat asiaan enemmän. Plus, että pelkästään kuuntelemalla karttuu toki passiivinen sanavarasto, mutta aktiivinen jää vähän heikommalle. Eli keskustelutilanteessa sitten ymmärtää, mitä toinen sanoo, mutta ei tule mieleen sanoja omaan käyttöön. ::)
-
Tarkoitan sitä ihmisten näyttelemää saippuaoopperaa...
tosin se voi olla vaikka kiinaa mistä minä tiedän? veikkaisin kuitenkin että ne puhuvat japania.
-
Tarkoitan sitä ihmisten näyttelemää saippuaoopperaa...
tosin se voi olla vaikka kiinaa mistä minä tiedän? veikkaisin kuitenkin että ne puhuvat japania.
Sarja on Idän Soturit, ja ne puhuvat kiinaa.
-
En osaa japania, ja luen siis käännettyjä mangoja. Joskus eräät henkilöt näyttävät puhuvan huolimattomammin kuin toiset (esim. englanniksi "gotta" vastaan "got to" tai "have to"); joskus taas mangassa tai sen oheismateriaalissa todetaan, että joku puhuu jotakin paikallista (useimmiten kai Osakan) murretta.
Miten tämä murteellisuus tai huolimattomuus, kirjakielestä poikkeava puhekieli, esitetään japanilaisin kirjoitusmerkein? Vaikkapa, jos käännöksessä lukee goin', niin millä perusteella kääntäjä on jättänyt sen loppu-g:n pois?
-
Miten tämä murteellisuus tai huolimattomuus, kirjakielestä poikkeava puhekieli, esitetään japanilaisin kirjoitusmerkein? Vaikkapa, jos käännöksessä lukee goin', niin millä perusteella kääntäjä on jättänyt sen loppu-g:n pois?
Japanissa on monimutkaisempien kirjoitusmerkkien (kanji) lisäksi myös sellaisia yksinkertaisempia kirjoitusmerkkejä, jotka kuvaavat yksittäisiä tavuja. Slangi ilmaistaan juuri noiden tavumerkkien (katakana ja hiragana) avulla.
-
En oikeastaan tarkoittanut slangia, vaan... Muutama esimerkki suomenkielestä. Sanasta minä tulee puhekielessä, paikkakunnasta riippuen, jotain muuta: mä, mie, mnää jne. Veltosti puhuttaessa kahdeksan lausutaan ilman keskellä olevaa d:tä, usein myös ilman lopun n:ää. Sanasta ammattiyhdistysliike tulee helposti amttiysssliike.
Koska en osaa japania, niin en tiedä, mitkä sanat siellä muuttuvat. Olen kuitenkin ollut ymmärtävinäni, että puhuttu japani jotenkin poikkeaa kirjoitetusta siinä mielessä, että kaikkea ei aina äännetä täsmälleen niinkuin se pitäisi ääntää. Ja ihmettelen, miten ero tulee esille mangan japaninkielisessä tekstissä.
-
En osaa japania kovin paljoa minäkään, mutta hieman.... (siis todella vain hieman)
Japanissa on ainakin useita tapoja sanoa "minä" tai "sinä", sekä hienompia että rennompia. Normaali, peruskohtelias tapa sanoa "minä" on watashi, miespuolisille (erit nuorille pojille?) rennompi ja epävirallisempi on boku, naisille atashi. (Myös tytöt ovat tosin alkaneet käyttää sanaa boku.) Todella rento ja hieman karkea on sitten miehinen ore, jota kuulee paljon. Naisille vastaava olisi ilm are, mutta en ole törmännyt siihen missään. Nämä kaikki sanat kirjoitetaan eri tavoin, joten kanji-merkistä näkee, mikä "minä" on kyseessä. Poikkeuksena watakushi, todella hieno "minä", joka kirjoitetaan samalla kanjilla kuin watashi.
Myös anata (kohtelias "sinä") ja omae (miesten rento tapa) kirjoitetaan eri tavoin.
Korjatkaa joku jos tuli virheitä...
-
konisiwa=hei ;D
-
Konnichiwa!
Watashi wa gakusei desu! Anata mo gakusei desu ka?
Onko kellään kokemusta englanninkielisistä kanjioppikirjoista? Olisi kiva oppia kanjit kunnon kirjasta, eikä netistä...
-
Suomalaisten on helppo oppia ääntämään japania koska ääntäminen on suurelta osin samaa. Eikös suomalaisten ole helppo oppia ääntämään kieliä noin yleensäkin, koska oma kielemme on niin... miten sen nyt sanoisi... lattea? (Siis ei erityisiä korostuksia yms)
Hihi, no eivät suomalaiset ole mitenkään kuuluisia esm korrektista ranskan- tai englanninkielen ääntämisestä. Itse olen maailmalla työolosuhteissa huomannut että suomalaisilla istuu kielioppi tosi hyvin (ja näin ollen kirjallinen ilmaisu rokkaa), mutta puhuminen ja ääntäminen on... *yskäisee*
Vaikea uskoa että muut, ääntämiseltään hankalammat kielet (siis kielet joissa on lukuisia länsimaalaiselle vieraita äänteitä kuten esm mandariini, arabia, venäjä) onnistuisivat paremmin kuin nämä ”helpot”, eurooppalaiset.
Ja kun kuitenkin off topiciksi menee niin mainittakoon vielä, että äidinkieli on ratkaisevassa osassa kuuloaistin herkkyyden kehittymisessä. Esm indoeurooppalaisia kieliä puhuvista musiikkia pienestä asti opiskelleista lapsista alle 10% kehittää ns absoluuttisen korvan, kun taas esm mandariinia äidinkielenään puhuvilla sama prosentti on yli 40...
Tämä ei varmaankaan ole yllätys esm arabialaista musaa kuunteleville. Meillä kun on länsimaisessa musiikissa perinteisesti huikeat puolen sävelaskeleen erot skaaloissa (paitsi tietysti korukuvioissa yms).
Olen tosin kuullut puhuttavan eräästä Turun yliopiston proffasta (tosi julkkis alansa piireissä) joka harrastaa klassisia kieliä ja laulaa jazzia sumeerilla. Sinänsä on vekkuli juttu, koska kukaan ei itse asiassa tiedä kuinka sumeeria äännettiin :P
Onko kellään kokemusta englanninkielisistä kanjioppikirjoista? Olisi kiva oppia kanjit kunnon kirjasta, eikä netistä...
Mielestäni Kanji de Manga-julkaisut ovat todella helppotajuisia ja muutenkin mukavia.
http://www.amazon.co.uk/exec/obidos/ASIN/492120506X/qid=1150095667/sr=8-1/ref=sr_8_xs_ap_i1_xgl/026-1818335-2280424
-
Hihi, no eivät suomalaiset ole mitenkään kuuluisia esm korrektista ranskan- tai englanninkielen ääntämisestä. Itse olen maailmalla työolosuhteissa huomannut että suomalaisilla istuu kielioppi tosi hyvin (ja näin ollen kirjallinen ilmaisu rokkaa), mutta puhuminen ja ääntäminen on... *yskäisee*
No, kannattaa ottaa huomioon, että englantia puhuu äidinkielenään valtava määrä ihmisiä eikä sekään joukko saa toistensa ääntämyksestä kauheasti selvää. Omituisinta englantiahan puhuvat tunnetusti britit. Me olemme suomalaisia, joten on turhan itkeskellä sitä, että oxfordilainen ääntämys ei ihan osu kohdalleen. Eiväthän ne ulkomaalaisetkaan ihan helpolla suomea opi. Ei siitä oikeasti kukaan tuolla maailmalla jaksa välittää. Ovat vain pikemminkin iloisia, kun pystyvät kommunikoimaan. Ja onhan se hienoinen "rally driver" -aksentti nyt aikas eksoottista ja testosteronisen miehekästä jüü.
Ja onko tuo ranskalaisten minkä tahansa kielen ääntämys niin kaunista kuunneltavaa?
Ja aiheeseen liittyen, suomalaisen on todellakin varsin helppo opetella ääntämään japania. Huomattavasti helpompaa kuin esim. englantia äidinkielenään puhuvien.
-
Onko kellään kokemusta englanninkielisistä kanjioppikirjoista? Olisi kiva oppia kanjit kunnon kirjasta, eikä netistä...
Jos haluat kanji-sanakirjan niin The New Nelson Japanese-English Character Dictionary (http://www.amazon.com/gp/product/0804820368/ref=nosim/102-6112371-2188947?afsrc=1&n=283155) on se mitä etsit. Ainoa mitä tulet koskaan tarvitsemaan. Itselläkin on tuo. Hinta on ehkä kova mutta voin sanoa että on hintansa väärti.
Marko.
-
Me olemme suomalaisia, joten on turhan itkeskellä sitä, että oxfordilainen ääntämys ei ihan osu kohdalleen. Eiväthän ne ulkomaalaisetkaan ihan helpolla suomea opi.
Kommentoin lähinnä tätä:
Eikös suomalaisten ole helppo oppia ääntämään kieliä noin yleensäkin, koska oma kielemme on niin... miten sen nyt sanoisi... lattea? (Siis ei erityisiä korostuksia yms)
Yritin valaista sitä kuinka tarkka korva, joka on tottunut erottamaan pieniä nyansseja, myös helpommin kuulee ne muissa kielissä. Onkin sitten eri asia, että korostukset ovat persoonallisia, somia, seksikkäitä jne.
Mutta tietysti kieltenoppimisessa on eroja; jollekin riittää tulla ymmärretyksi lomamatkalla, toinen haluaa pureutua kielen ytimeen. Molemmat motivaatiot ovat yhtä arvokkaita.
-
Siitä Takako Karppisen kirjasta meidän sensei valitteli sanaston puutteellisuutta ja sitä, että kielioppi tulee ihan ties missä järjestyksessä. Kirja on siis todellakin sen näköinen, että Takako-rouva on sen kolmatta lastaan odottaessa tekaissut.
Tosin onhan sillä ihan hyvä aloitella, mikäli saa sanakirjan. Ja lieneepä tuo myös ainut suomenkielinen japanin oppikirja.
Parempi kirja olisi Japanese for Busy People. Niin, englanniksihan se on ja hiukan hinnakkaampi kuin Karppisen kirja, mutta sanastoa on huomattavasti enemmän ja kielioppikin etenee suht loogisessa järjestyksessä.
-
mä lähen ainain japaniin vaihto oppilaaks mut siihen on vähän aikaa :'(
-
Nyt tuli postissa Japanin kielen alkeet-CD. Aikas hupaisaa kuultavaa ;D. Onko kellään kokemuksia? Auttaa varmaan opiskelussa kun on ääntämismalli. Ja tulipa myös semmoinenen kanjikirja kuin Kanji- fast finder. Tuosta nyt en oikein tiedä oppikirjana mutta se käsittää silti kaikki 1945 (tärkeimmät) kanjia.
-
Kantsii käyä kattoo kirjastosta kirjoja! ;D
-
On kyllä niin ihana kieli, että haluaisin oppia enemmänkin. Siltikin... Osaan suunnilleen sen verran, mitä nyt animea ja mangaa harrastamalla oppii. Plus vielä jonkin verran judo-sanastoa, mutta siitä ei niin hirveästi hyötyä ole. Hyödyllisimmät sanat taitavat olla hajime, yame, owari & rei. Eri liikkeiden nimiä ei paljon tarvita.
Kuitenkin olen tulostanut joskus jokin aika sitten hiragana-merkit ja niitä olisin kovasti opettelemassa, mutta taidan ensin metsästää katakana-merkit myös. Toivottavasti löydän... ^^
-
Kantsii käyä kattoo kirjastosta kirjoja! ;D
Olen käynyt mutta eipä näy muuta kuin jotain matkaopas juttuja. Tietysti voisi kaukolainata mutta ensin pitäisi tutustua siihen kirjaan jotenkin. Kiva vaan lainata joku ranskan kielinen kanjikirja "Mikäs tää on olevinaan? Mä oisin halunnu se enkunkielisenä." Tuo nyt oli vähän yliammuntaa mutta kaikilla ei ole hirveän hyvät kirjastovalikoimat. Hyvä ehdotus kuitenkin.
-
Itseopiskelijoille matskua:
http://www.sf.airnet.ne.jp/~ts/japanese/
Kyllä se siitä lähtee.
Dozo.
-
Tulipa muuten mieleen tälläinen sivu:
www.kanjikaveri.net (http://www.kanjikaveri.net)
Siinä itseopiskelijoille. Myös foorumilla kannattaa käydä jos jokin japanin kielessä askarruttaa. Esim. juuri oppikirjojen ja opiskelusivujen arvosteluja löytyy. Todella hyvä sivu! Aplodeja Siljalle.