Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Toimintasarjakuvat => : lasse 07.04.2005 klo 14:37:18
-
onko batmanista julkastu ikinä jotain klassikko albumia kuten marvelin tyypeistä??? haluaisin vain lukea vanhoja batman-tarinoita.
-
Toki. 1989-1991 julkaistiin neljä Batman Klassikot spessua ja 1999 Batman: Gothmanin varjot -alppari. Nämä nyt ainakin, mutta nyt en tiedäkään kyselitkö Suomessa julkaistuja vai Amerikan manteereen juttuja. Siellä nyt on satavarmasti julkastu kokooma jos toinenkin.
-
Ameriigaxi kyllä löytyy, mutta suomeksi ei taida olla muuta kun pari sarjakirjaa, vuodelta 1990, jossa uusintapainettiin vanhoja Batman-lehtiä ja sitten jokunen Batman-klassikot erikoisnumerot. Tietoja niistä voi tiirailla tuolta Perunamaan puolelta:
http://www.perunamaa.net/sarjakuvarock/
Timo
-
DC:hän aloitti Jenkeissä juuri Batman: Chronicles -sarjan (http://www.dccomics.com/graphic_novels/?gn=2711), jonka ensimmäinen osa ilmestyi maaliskuussa ja siinä on Lepis-tarinat lehdistä Detective Comics #27-37 sekä Batman #1.
-
Divarista löysin Frank Millerin Batman the Dark Knight Returns -albumin, joka on todella paksu ja ihan OK, tietysti jos Millerin piirrokset mielyttävät. Tarinakin oli hiukan erilainen ;)
-
Divarista löysin Frank Millerin Batman the Dark Knight Returns -albumin, joka on todella paksu ja ihan OK, tietysti jos Millerin piirrokset mielyttävät. Tarinakin oli hiukan erilainen ;)
Höh, ei DKR ole "vanha Batman-tarina". Mikään minun elinaikanani tehty tarina ei ole "vanha"...
-
Kun nyt kerran kysyttiin, tänä kesänä tulee vanhaa Lepistä kovissa kansissa.
Rmäki
-
Divarista löysin Frank Millerin Batman the Dark Knight Returns -albumin, joka on todella paksu ja ihan OK, tietysti jos Millerin piirrokset mielyttävät. Tarinakin oli hiukan erilainen ;)
Dark Knight "ihan ok"?! Se on maailman paras sarjakuva, eikä sitä olisi voinut muulla tyylillä toteuttaa kuin millä Miller sen teki!
-
Kun nyt kerran kysyttiin, tänä kesänä tulee vanhaa Lepistä kovissa kansissa.
Rmäki
:o Sitähän on ihan hullaannuttu.
-
Kun nyt kerran kysyttiin, tänä kesänä tulee vanhaa Lepistä kovissa kansissa.
Rmäki
Nyt sitä rupeaa oikeesti toivomaan, että olis saanu kesätöitä.
-
Kun nyt kerran kysyttiin, tänä kesänä tulee vanhaa Lepistä kovissa kansissa.
Rmäki
Suomeksi ennenjulkaisematonta?
-
Suomeksi ennenjulkaisematonta?
Joo. Mutta apinaa ei ole. Eikä Bat-mitea. Eikä Lepakkoläskiä.
Rmäki
-
Alun alkaen 70-luvulla julkaistuja Lepis-juttuja lienee siis luvassa, sillä nimenomaisella oletuksella, että monilahjakkuus Rautkorpikin hyväksyy ne "vanhoiksi"...
-
Alun alkaen 70-luvulla julkaistuja Lepis-juttuja lienee siis luvassa, sillä nimenomaisella oletuksella, että monilahjakkuus Rautkorpikin hyväksyy ne "vanhoiksi"...
Luuletko että olen syntynyt joskus kivikaudella, häh?
Mutta pitänee ottaa selvää, mitä siihen kirjaan tulee. Pöyristyttävää suorastaan, että ruvetaan kokoamaan kirjaa vanhoista Batman-tarinoista hyväksyttämättä ollenkaan niiden vanhuutta minulla.
-
Aaaah... Rakastan Egmontia. :-* :-* :-*
-
Jaahas vai on se Egmontti älynnyt, että kun uusia lukijoita ei tunnu saavan sarjakuvien pariin kirveelläkään, niin julkastaan vanhaa matskua ja otetaan "seniileiltä" fyffet pois tekemällä niistä "ultracooleja kovakantisia rajoitettuja painoksia".
Minä ainakin ostan ;)
-
Batman Chronicles (http://www.dccomics.com/graphic_novels/?gn=2711) on sitten viimein saatu hankittua...
Tarinoiden kokoaminen julkaisujärjestykseen näyttää selvästi, kuinka Bob Kanen tyyli kehittyi lähes primitiivisen alkeellisesta alkusarjakuvamaisesta piirtelystä hyvinkin äkkiä varmaviimaiseksi ja dynaamiseksi, aidosti kerrontaa tukevaksi sarjakuvataiteeksi. Selvä taitekohta näyttää olevan Detective Comics 35. Heti etusivulta Batmanin hahmo on vakuuttavamman näköinen, naamion korvat eivät enää sojota kummallisesti sisäänpäin ja toimintakohtauksissa Batman poseeraa näyttävästi.
Ja kun Batman-lehti alkoi ilmestyä, näyttämölle astuu muuan Jokeri...
-
Bob Kanehan ei itse piirtänyt kaikkia nimellään ilmoitettuja Lepiksiä vaan antoi nimen kokonaiselle studiolle. Tason nouseminen saattaa siis hyvinkin johtua siitä, että piirtäjänä on yksinkertaisesti joku muu kuin Kane.
-
Bob Kanehan ei itse piirtänyt kaikkia nimellään ilmoitettuja Lepiksiä vaan antoi nimen kokonaiselle studiolle. Tason nouseminen saattaa siis hyvinkin johtua siitä, että piirtäjänä on yksinkertaisesti joku muu kuin Kane.
Sheldon Moldoff (http://www.comic-art.com/bios-1/moldoff1.htm) niminen kaveri ilmestyy toiseksi tussaajaksi lehdessä DC #30. Voipi olla hänen vaikutustaan.
Sheldon teki hommia Bobin kanssa vaihtelevaan tahtiin seuraavat 30 vuotta. Ymmärtääkseni Bob Kane (http://www.lambiek.net/kane.htm) silti itse piirsi sarjaa vaikka hänellä näitä avustajia olikin.
Lähdetietojen mukaan Kane heitti kynän kehiin vasta 40-luvun puolivälissä.
-
Tarkoittikohan Welzu sitä, että Batmaneissa oli vanhoina aikoina aina se Kanen nimmari tyyliin Walt Disney, eikä oikeita tekijöitä mainittu? Ei kai Kanen nimellä kuitenkaan mitään studiota pyöritetty. Silti ymmärtääkseni esim. Jerry Robinson saattoi avustaa Kanea jonkun jutun kanssa niin paljon että on vaikea eritellä kumpi sen oikeastaan on piirtänyt.
-
Juu, tuota Petterin sanomaa tarkoitin.
Studioksi homman miellän, koska Kane käsittääkseni kuitenkin valvoi toimintaa ja hänen nimellään toimittiin.
-
Niitä jotka piirsivät Kanen nimellä, sanottiin "haamu-piirtäjiksi".
-
Bob Kane teki ohessa paljon muuta kuin Batmania.
Hän oli itse Eisner-Iger Studiolla hommissa. Kts. Will Eisner (http://fi.wikipedia.org/wiki/Will_Eisner)
-
Aikaisemman viestini Bob Kane -linkissä (Lambiek) kerrotaan:
"Kane would illustrate the 'Batman' until the middle forties, and although his name appeared on the strip until 1964, the work was done mostly by other artists, (such as Stan Kaye, Sheldon Moldoff, Dick Sprang, Jack Burnley, Carmine Infantino and Jerry Robinson). "
EDIT (joku muu kuin minä, tämä lause oli ilmestynyt yön aikana...): Niin, "mostly" -sana on tuossa.
-
Bob Kane piirsi ihan itse Batmania vielä 60-luvullakin uudistuksen jälkeen. Dick Sprangista, Jerry Robinsonista ja Sheldon Moldoffista ei ollut uudistetun Batmanin piirtäjiksi mutta Kanesta oli. Kanen 60-luvun töitä on suomeksi mm. Semicin Batman-sarjakirjoissa.
Bob Kanen osuutta 60-luvun Batmanin piirtämisessä liioiteltiin 90-luvulla pahasti. Semicin sarjakirjoissakin julkaistiin oikeasti vain yksi Kanen piirtämä juttu; kakkosen lopetus "Pyyhekumimies, joka yritti pyyhkäistä pois Batmanin ja Robinin" vuodelta -66. Muuten sarjakirja 2/90 koostuu Carmine Infantinon ja Sheldon Moldoffin jutuista ja 1/90 Irv Novickin ja Bob Brownin töistä. Kane ilmeisesti levitti itse näitä epätotuuksia joskus...
EDIT: Ei siis Semicin sarjakirjoista, vaan aktiivisuudestaan 60-luvulla.
-
Joo. Comics.orgin mukaan Kanen kaveriksi tuli jo Lurkerin mainitsemassa DC 30:ssa Sheldon Moldoff (tussausta ja taustojen piirtämistä ainakin tekstauksen ohella) enkä löytänyt sen jälkeen pistokokeilla tarinoita, jotka Kane ois tehny yksin. Moldofin jälkeen mukaan tulivat myös Jerry Robinson ja George Roussos, jotka tussasivat ja piirtelivät taustoja. Bill Fingerkin alkoi kirjoittaa tarinoita aika varhain.
Osassa tarinoita tekijäksi on edelleen mainittu Kane mutta näin ei välttämättä ole, vaan todelliset tekijät ovat unohtuneet. Sekä Moldoff, Robinson että Roussos ovat joitain omia töitään tunnustaneet, jotka on Kanen tekemiksi ilmoitettu.
-
Batmanin 1-4/1987 numeroissa ilmestyi täällä se Millerin kehuttu "Yön ritari" sarja, mutta juuri ne numerot on aika vaikea löytää ja tietääkseni melko kalliitakin. Siksi tulikin mieleen, että niistä on varmaankin tehty joku yhteisjulkaisu englanniksi?
Yritin etsiä netistä tietoa, mutta googlella tuli useinmiten mainintoja vain siitä uudemmasta "The Dark Knight Returns" sarjakuvasta, joten ajattelin kysäistä täältä lisää. Tietääkö siis kukaan mistä siis saisi edullisimmin ne ensimmäisen Yör Ritari -sarjan sarjakuvat käsiinsä, vai onko ne ulkomaillakin ihan kiven alla?
-
Mä en oikein ymmärrä tota Millerin taidetta, enkä tuskin tule koskaan ymmärtämäänkään. Esim. Tääkin on tosi huonosti piirretty: (http://www.top100comics.de/images_comics/10miller.jpg)
-
No joo, on se ihan hyvin piirretty, mutta se näyttää jotenkin "kököltä", isoine hartioineen. Ja vartalo on liian iso, ja pää liian pieni.
-
Mä en oikein ymmärrä tota Millerin taidetta, enkä tuskin tule koskaan ymmärtämäänkään.
Älähän sano. Olet vielä varsin nuori kaveri ja saatat jossain vaiheessa oppia arvostamaan Milleriä kovastikin. Ja jos oikein hyvin käy, kasvat senkin vaiheen yli ;D
-
Tämän olisin voinut kirjoittaa tuonne "väärien" mielipiteiden ketjuunkin, mutta asiahan on niin, että Yön ritarin paluusta ainoastaan ensimmäinen osa on hyvin piirretty. Sellaista sattuu. Projektin alussa on niin helppo panostaa huolellisuuteen, kun deadline on vielä kaukaisessa tulevaisuudessa.
Jatko-osan kanssahan Frank viisaasti päätti piirtää huonosti heti alusta lähtien. Paljon eheämpi kokonaisuus. Vähän niin kuin tiukasti kiinni sidottu roskapussi.
Ihan väärä ketju (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=2742.msg46011#msg46011), muuten.
-
No joo, on se ihan hyvin piirretty, mutta se näyttää jotenkin "kököltä", isoine hartioineen. Ja vartalo on liian iso, ja pää liian pieni.
Riennä Lasse urheilemaan, harrasta vaikka kamppailulajeja koko ikäsi. Katsotaan miten käy hartioiden koon. 60-luvun tv-Batmanilla puolestaan oli iso maha, mutta sitä ei oltu piirretty, se oli näytelty isomahaiseksi. Oliko se paremman näköinen?
-
Ei nyt ryhdytä irvistelemään, makunsa kullakin. Olen itsekin vähän vierastanut noita Millerin Batman-tarinoita, vaikka samaisen kaverin Sin Cityistä olen kyllä pitänyt.
Olen lukenut Egmontin Batman- kirjasen melkein kokonaan, ja olo on vähäsen pettynyt. Suurin osa sarjoista on kuulunut parhaimmillaankin vain Pyhän Keskinkertaisuuden klaaniin, ja oikeastaan vain Ihmislepakko- tarinat ovat toimineet kunnolla sekä piirrostensa että juonensa perusteella.
Mutta sitten kysymys liittyen Egmont-kirjassa esiintyviin kansikuviin: onko Suomessa julkaistu koskaan sivulta 96 löytyvää Beatles-tarinaa (Batman nro 222), jossa irvistellään "Paul is dead"- huhulle? Ja jos ei, niin voisiko sitä löytää mistään englanninkielisestä kokoelma-albumista?
-
Ei sitä oo julkaistu. Minuakin hymyilytti kovin. :)
-
Olen lukenut Egmontin Batman- kirjasen melkein kokonaan, ja olo on vähäsen pettynyt. Suurin osa sarjoista on kuulunut parhaimmillaankin vain Pyhän Keskinkertaisuuden klaaniin, ja oikeastaan vain Ihmislepakko- tarinat ovat toimineet kunnolla sekä piirrostensa että juonensa perusteella.
Tähän täytyy todeta että olen täysin eri mieltä. Kirja on lepakkoviihdettä parhaimmillaan! Ei ehkä kaikkein kuolemattomimpia tarinoita, mutta tyyli ja tunnelma on kohallaan. Tää 70-luvun alun kauhuromanttinen Batman on kiehtova hahmo.
Eka tarinasta en tajunnut mitään mikä ilmeisesti johtui siitä että juoni kytkeytyi Deadmanin omaan lehteen jota Adams myös teki.
-
Eka tarinasta en tajunnut mitään mikä ilmeisesti johtui siitä että juoni kytkeytyi Deadmanin omaan lehteen jota Adams myös teki.
Deadman seikkaili itse asiassa ainoastaan hetkellisesti Strange Adventures -nimisessä lehdessä, hahmolla ei siis ollut omaa nimikkojulkaisua noihin aikoihin. Ja mikäli haluat saada selkeämmän kuvan Egmontin kustantaman Batman-kirjan ensimmäisestä tarinasta, tässä olisi kätevä ratkaisu ongelmaasi... ;D
Deadman: The Hardcover Collection (http://www.goodfellows.fi/cgi-bin/facts.pl?f=16847&r=0)
-
Kyllähän niitä vanhoja tarinoita kerättiin kasaan esim. Greatest Joker stories evertold, ja vastaavissa, ja näissä Batman in the fifties (vaihda vaan vuosikymmentä).
Ja Neal Adamsia kolmen kirjan verran, onko kukaan lukenut, vaikuttavat mielenkiintoisilta paketeilta.
-
Ja Neal Adamsia kolmen kirjan verran, onko kukaan lukenut, vaikuttavat mielenkiintoisilta paketeilta.
Molemmat tähän mennessä ilmestyneet laitokset on hankittu, ja siitä kolmannestakin jätettiin ennakkotilaus runsas viikko taaksepäin. Kaikki lienevät suositeltavia, noin 200-sivuisiksi kirjoiksi tosin melko hintavia, hankintoja, mikäli herra Adamsin aikaansaaman viivan tutkiskelu aiheuttaa jonkinasteista mielihyvää. Egmontin ihan äskettäin julkaiseman Lepakkomies-teoksen sisältö on muuten lähes identtinen toiseen alkuperäiskieliseen kokoelmaan verrattuna. No, olihan edellisessä sentään muutaman rivin mittaiset terveiset pohjoiseurooppalaisille faneille, mutta silti jäätiin kaipaamaan perusteellista selvitystä siihen, miksi maestron on viime aikoina havaittu osaavan hämmästyttävän sujuvasti suomen kieltä...
-
Joo, tosiaan, meidän Batman-kirja perustuu siis jenkkiläiseen BATMAN by NEAL ADAMS VOL 2:een, mitä nyt esipuhe on vähän muuttunut ja värien pitäisi olla nyt sellaiset kuin herra Adams haluaa. Jatkosta ei tietoa, mutta tietty olisi kiva tehdä se kolmas, kun siinä on Jokeri, Kaksinaama ym. mukavaa.
Rmäki
-
Jatkosta ei tietoa, mutta tietty olisi kiva tehdä se kolmas, kun siinä on Jokeri, Kaksinaama ym. mukavaa.
Sekä ennen kaikkea Ra's Al Ghulin ensiesiintyminen... :D
-
Olen joskus hankkinut sisustuselementiksi tämän:
http://www.phillymint.com/danburyshopcartae/dm1357m.htm
Nyt haluaisin ostaa sen seuraksi myös tämän:
http://www.ebay.com/itm/Batman-20-December-1943-January-1944-DC-Golden-Age-1st-Batmobile-Robin-/350514606830?pt=US_Comic_Books&hash=item519c4c72ee#ht_500wt_1413
700 dollaria on kuitenkin minun kipurajan yläpuolella.
Löytyykö noista jotain uusintapainoksia?
ps. jos tälle olisi joku sopivampi paikka jonkun säikeen jatkona, niin siirtäkää sinne, kiitos.
-
Kovissa kansissa:
Batman: The Dark Knight Archives Vol. 5 (ISBN1-4012-0778-2, $49.95) reprints Batman #17-#20.
Hommaa väriprintti kehyksiin.
Kiitos Jukka vastauksesta! Amazonista näyttää irtoavan halvimmillaan 22 dollaria.
Toi kehys-homma onkin loistoidea. Mikäs pulju mahtaa olla erikoistunut noihin printteihin?
-
Ohessa aika hyvä skanni alkuperäisen numeron kannesta.
Joo, aika hyvä skanni, jos haluaa semmosen postikorttia pienemmän printin.
-
Tuon kansiskannin koko painoresoluutiolla on 9,5 x 13 cm. Ehkä pikkusen voi interpoloimalla kasvattaa kokoa mutta ei kovin paljon. A4 kipurajoilla.
Timo
-
Tuon kansiskannin koko painoresoluutiolla on 9,5 x 13 cm. Ehkä pikkusen voi interpoloimalla kasvattaa kokoa mutta ei kovin paljon. A4 kipurajoilla.
Timo
Fixailin illalla tota Jukan lähettämää kuvaa. Tulostin A4 kokoon työpaikkani printerillä joka on tarkoitettu painotuotteiden takuuvedoksia varten. Tulos: välttävä +.
Ei se mitään. Tilaan ton re-print kirjan ja mixaan sen aineistosta yhden kunnollisen kannen.
Kiitos kaikille vastanneille.
-
En tiedä miksi tuo Kissanaisen salattu menneissys oli otettu Parhaat Tarinat-kirjaan mukaan kun se ei ole mikään järin hyvä tarina edes ja myöhemmin se taidettiin siirtää Maa-2sen jatkumoon.
-
Onko muuten ensimmästä Jokeri tarinaa koskaan julkaistu suomeksi?
-
Onko muuten ensimmästä Jokeri tarinaa koskaan julkaistu suomeksi?
Näemmä se on alun perin Batmanin numerossa 1, Spring 1940. Ei ole julkaistu suomeksi. Olisiko sinusta se pitänyt julkaista? Minusta ei. Nuo kaikkein vanhimmat seikkailut eivät oikein toimi tarinoiltaan ja etenkään taiteeltaan.
-
Olen lukenut kyseisen tarinan, ja se olisi mukava nähdä suomenkielisenä. Taide ei tietenkään ole huippua, mutta jokin noissa vanhoissa tarinoissa viehättää. ;D
Tarinassa Jokeri on murhanhimoinen psykopaatti, eikä mikään ärsyttävä kujeilija kuin 1950-luvulla. Etenkin tarinasta mieleeni jäi ruutu jossa Jokeri virnistää poliisiksi naamioituneena. Kyseinen ruutu ei ole karmiva, mutta jää kuitenkin mieleen. Itse ainakin pidin tarinasta, mutta makuja on monia.
-
Näemmä se on alun perin Batmanin numerossa 1, Spring 1940. Ei ole julkaistu suomeksi. Olisiko sinusta se pitänyt julkaista? Minusta ei. Nuo kaikkein vanhimmat seikkailut eivät oikein toimi tarinoiltaan ja etenkään taiteeltaan.
Joku hämärä muistikuva olisi että putoaminen siihen kemikaali/tjsp-sammioon olisi nähty täällä Battiksen superkirjassa.
-
Joku hämärä muistikuva olisi että putoaminen siihen kemikaali/tjsp-sammioon olisi nähty täällä Battiksen superkirjassa.
Eikös tuo ole Mooren versio Jokerin alkuperästä (Tappava pila)?
Itse muistelisin lukeneeni Blackbeardin Smithsonian-kokoelmasta
varhaisen Batman-tarinan jossa mystisen tappajan uhrien
kasvot kääntyivät irvokkaaseen Jokeri-hymyyn. Olikohan tämä
se ensimmäinen tarina?
edit: vilkaisin Wikipediaa ja näköjään Jokan kemikaalikylpy oli keksitty jo
50-luvulla.
-
Jos tarkoitat sitä 70-luvun superkirjaa niin ei ole siinä.
Samanlainen minialppari kuin Terikselläkin oli.
-
Anteeksi ylikriittisyyteni. Vilkaisin GoogleBooksilla Carmine Infantinon koottuja. Vanhaa sarjakuvaa tuntuu riivaavan sama tauti kuin vanhaa musiikkia; jenkkijulkaisijat eivät tunnu luottavan käsissä olevaan materiaaliin vaan niitä re-re-re-masteroidaan. Musiikissa se on kompressointia ja sarjakuvassa värittämistä, re-värittämistä, re-saturointia.
Vasemmalla alkuperäinen & oikealla uusi. Kuten haukansilmäiset asianharrastajat huomaavat tussista näyttäisi reproamisen yhteydessä kadonneen dataa. Ei hyvä!
-
Kuten haukansilmäiset asianharrastajat huomaavat tussista näyttäisi reproamisen yhteydessä kadonneen dataa.
Ei ole ylikriittisyyttä. Satoja tuhansia sarjakuvasivuja on digitoitu viimeisten viiden vuoden aikana, merkittävä osa ennen vuosituhannen vaihteessa julkaistuja on digitoitu suorastaan ammattitaidottomasti.
On tietysti usein alkuperäissivua näkemättä vaikea sanoa, miten asiat ovat, mutta kun tuota olen joskus vertaillut, on varsin tavanomaista, että digitalisoinnin yhteydessä kuvituksen herkimmät katoavat tai viiva menee “tukkoon”. Sivujen yleinen epätarkkuus kielii sekin kuvanparannussuodattimien liiallisesta käytöstä.
Mikä on oikea termi tällaiselle puoliautomatisoidulle ehostamiselle?
Entisöinti on sitten ihan eri asia, käsitteenä laajempi kuin digitointi.
Uudelleenvärittäminen on puolestaan kustantajalle edullisempi vaihtoehto kuin värien entisöinti. Jack Kirbyn töitä on entisöity tällä tavoin kalliilla, mutta esim. Fantagraphicsin The Steve Ditko Archives -sarjassa annettiin iän näkyä aivan tarkoituksella.
-
Ikävä kuulla. Toisaalta ilmiö on varmaan aikas tavallinen "uuden teknologian" kynnyksellä.
Epätarkkuus lienee seurausta skannausprosesista. Ja siitä ettei sen jälkeen ole haluttu nähdä vaiivaa sivujen eteen.
Terminologiasta puheen ollen puhun 'reproamisesta' joka on vanhahtava ja viittaa sävykuvan muuntamisella reprokameralla kirjapainoteknisesti monistettavaan muotoon; jälkituotantoon saattaminen. Musta se on hyvä - parempi kuin skannaus tai digitointi.
-
Löytyykö sinulta tätä Batmania kokoelmistasi? Pystyisitkö skannaamaan sen? Tarvitsisin etukannen hyvälaatuisena.
-
Löytyy. Mihin tuota tarvitset?
-
Vuosikirjan kansi on niin kulunut että tekisin sen uusiksi.
-
Detective Comics 489ssä Robin (Dick Grayson) vakuuttaa että Batgirlin ei kannata palauttaa muistojaan Battiksen ja Robinin alter egoista. Täällä jossain nähdyssä Battis-tarinassa (joku Teris-lehti) BG kävi hakemassa Brucen ja Dickin mukaansa jollekkin tehtävälle mutta oliko se ennen DetCom 489iä vai ei tietoa (ei ole tullut eteen tähän mennessä luetuista Battiksistä ja DetComeista).
-
Omistaako kukaan 1/1969 Batmania ja skanneria? Tarvitsisin yhden sivuparin skannattuna. petri.aarnio (at) gmail.com
-
Löytyi. Kiitos.
-
Semmoinen hauska kuriositeetti muuten, että Lepakko-lehden viitosnumeron kansi näyttää olevan kotimainen. Sarjakuvantekijänäkin tunnetun Aarne Nopsasen signeeraus erottuu selvästi alareunassa.