Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Strippi- ja sanomalehtisarjakuvat => Aiheen aloitti: Lurker - 29.03.2005 klo 13:42:52
-
Kvaakilaiset ovat varmasti kaikki innokkaita museoissa kävijöitä!
Helsingin kaupunginmuseon asiakaslehdessä Sofiassa ilmestyy sarjakuva Helsinki Helsingin alla (piirt. ja kirj. Jaana Mellanen, tutkija). Se kertoo Helsingin historiasta ja arkeologian metodeista.
Museo-lehdessä hauskuttaa Museomestari Myyrynen (Harri Haarala).
Sarjakuvat keventävät mukavasti lehtien ilmettä ja niiden "erikoistuneet" aiheet ovat selvästi tilaustyötä lehtien linjan mukaisesti.
Sarjakuva on nykyään kaikkialla.
-
Huomasin, että löytyvät myös netistä.
Sofia,
http://www.hel.fi/kaumuseo/suomi/sofialehti.html, pdf-versio
Museo (vain mediatiedot),
http://www.museoliitto.fi/tiedotus/museo-lehti.htm
-
Jeepu. Jaana oli Lahdessa sarjiksen erikoisopinnoissa v.2004. Hänen sarjansa Isoviha löytyy myös vihreäkantisesta Viha -albburista.
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=1716.0
Harvinaista, ja taatusti historialliset faktat huomioonottavaa sarjista nuo Mellasen työt. Kannattaa tutustua.
-
Näyttää tehdyn valokuvien pohjalta jollain vektori-ohjelmalla. Selkeää, mutta ikävää ja kuivaa. Infografiikkaa, vähän kuin uutiskuvituksena sanomalehdissä joskus nähtävät graffat.
Timo
-
Kvaakilaiset ovat varmasti kaikki innokkaita museoissa kävijöitä!
Ja ehkä myös kallon kutistuksen tarpeessa ;D
Psykologi -lehdessä ilmestyy Psykoemo, tekijänään nimimerkki emo & poika. Numerossa 1/2005 sanailtiin seuraavasti:
- Mä testasin sen ja se oli ... ihan normaali.
- Älä ... miten kävi?
- No, mä vein sen mallitikuksi museoon!
-
Yllättävän nuiva vastaanotto, Timo. Onko infografiikka mielestäsi jotenkin alempiarvoinsempi ilmaisumuoto kuin vaikkapa sarjakuva?
Jaana piirtää kynällä ja valokuvia ei lähellekään kaikesta ole matskusta ole olemassa. Väriyksen hän tekee ilmeisesti nykyään koneelle. Tuota Comic Sansin käyttöä yritin juuria pois, huonolla menestyksellä ;)
Varsinaisen työn kannalta painopiste noissa sarjakuvissa on faktoissa, niiden esiin tonkimisessa, arvioimisessa, järjestämisessä, välittämisessä, jne. Piirtäminen on siis vain pieni osa prosessia ja kun kyseessä on ensisijaisesti historian eikä graafisen suunnittelun ammattilainen, niin jälki mielestäni kyllä puolustaa paikkaansa.
-
Yllättävän nuiva vastaanotto, Timo. Onko infografiikka mielestäsi jotenkin alempiarvoinsempi ilmaisumuoto kuin vaikkapa sarjakuva?
Enhän minä sitä sanonut. Se toimii omassa paikassaan. Tämä jää jonkinlaiseksi hybridiksi. Eihän se huonoa ole, mutta kuivakkaa. Kyllä tämänkin olisi voinut vähän verevämmin tehdä.
kun kyseessä on ensisijaisesti historian eikä graafisen suunnittelun ammattilainen, niin jälki mielestäni kyllä puolustaa paikkaansa.
Varmasti. Kehityskelpoinen tekijä toki. Etenkin taustoissa kuvitus on usein vallan onnistunutta - erinomaistakin (esim. iso kuva Elias Mårtenssonin pihapiiristä!), mutta kerronta/sommittelu on yhtä kaikki lukemaan houkuttelematonta. Kenties yhteistyö jonkun Stephané Rossen/Tapen tms. kanssa olisi museolle liian kalliiksi tulevaa?
Timo
-
Joo, siis käsittääkseni lähinnä harrastukseksi Jaana sitä väsää. Eihän moisen työmäärän vaativaa juttua millään kaupallisesti voisi täällä tehdäkään. Perinteisestihän lehdet maksavat lähinnä siitä piirrososuudesta ja siitäkin naheesti, niin kuin tiiät.
-
Niin ja juu, joka tapauksessa moiselle harrastuneisuudelle pitää hattua nostaa!
Timo
-
Nyt kun Helsinki helsingin alla kaupunkiarkelogiaa sarjakuvina on julkaistu omana albuminaan voi jakaa Timo Ronkaisen kannan.
Aihe ja idea on hyvä mutta se jälki...
perushyvää, mutta elotonta viivaa, eli kyllä; infografiikka on siinä mielessä omaan silmääni surkeampaa kuin sarjakuva.
hyvää ottaen huomioon tekijän" ei grafiikan ammattilainen"- taustan, mutta joku olisi voinut ehdottaa edes eloisampaa värityksen kautta varjostamista.
oikein kivan tasaisia väripintoja.
kuten monessa nk.taidesarjakuvassa menettää ilmaisullisen ulkoasunsa kautta ihmisiä jotka muutoin rientäisivät sisällöstä riemuissaan lahimpään kirjakauppaan.
ideasta ja tarinankerronnasta pisteet kotiin ja pitkää ikää.
ruutujaotkin toimivia ja kuljettavat eteenpäin.
elävyyttää jälkeen ja yksityiskohtia lisää niin oltaisiin siellä, nyt ...ei.
hintaa ~19-20€ ja ISBN 978-952-473-975-7
-
Olen itse vasta selaillut ko. albumia, ja uskallan olla hivenen eri mieltä... Tyyli pitää olla aihepiirin mukaan. Opetuskirjamainen neutraalius sopii hyvin tämän tyyppiseen sarjakuvaan opetusvälineenä, ei siinä voi (eikä oikeastaan saa) käyttää sarjakuvan tiettyjä "määreitä": vauhtiviivoja, päästä lentäviä hattuja, ylenmääräistä liioittelua jne.
Mutta tästä vielä lisää, kunhan olen lukenut koko kirjan.
-
Opetuskirjamainen neutraalius sopii hyvin tämän tyyppiseen sarjakuvaan opetusvälineenä, ei siinä voi (eikä oikeastaan saa) käyttää sarjakuvan tiettyjä "määreitä": vauhtiviivoja, päästä lentäviä hattuja, ylenmääräistä liioittelua jne.
en näitä toivonutkaan, kuten en myöskään "voimakasta luonnosmaisuutta".
minulle riittäisi jos värityksessä olisi edes toisinaan ollut muuta kuin kahden eri värin erot. Sävyjen ja varjojen luominen tietokonevärityksessä kun nykyisin on mahdollista.
Nyt se on hyvinkin oppikirjamaista, mikä juuri on ongelma. Historia on aivan liian rikas ja hedelmällinen ja tärkeä aihe jotta aihetta käsittelee oppikirjamaisesti.
En tarkoita että faktoille tulisi viitata kintaalla vaan sitä että minä en kokenut kuvituksen olevan tekstin kanssa tasaveroisella tasolla: ei riitäävän omaperäistä ja realistista välittääkseen aitouden tunteen, eikä niin pelkistettyä että loisi immersion:luoden samaistumisen tunteen sarjakuvan hahmojen ja lukijan välillä.
kritiikkini on siihen että tämä olisi voinut olla paljon, paljon parempi kuvituksellisesti. Lisää samankaltaisia soisi olevan. Hyviä dokumentaarisia sarjakuvia kun ei liiaksi ole.
Oppikirjamaisia ei tarvita, tietokirjamaisia kyllä.
-
Helsinki Helsingin alla on arvosteltu. (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=985) Jotenkin tämä albumi vain lumosi ja vei mennessään...
-
Mainio arvostelu, mutta oissain kohden uskallan olla erimieltä Lurkerin kanssa.
Teos on mainio mutta "pikkutarkkaa jälkeä"?
"ei lennähtäviä hattuja"?
ulkoasu oli enimmäkseen liian mitäänsanomattoman valju, enemmän näytti tietokoneella valokuvista linetrace-työkalulla tehdyltä ja väritys oli tarzanmainen kuten lehteä 1970-1980 luvuilla lukeneet muistanevat.
Elävimmilllään jälki oli siinä vaiheessa kun kalmot keskustelevat.
mutta pikkunillitystähän tämä, muta harmittaa lähinnä siksi että jää monelta ostamatta samoista syistä.
arkeologia ja historia kun eivät ole tylsiä
-
Helsinki Helsingin alla on ollut oikein hyvin näkyvillä Helsingin Akateemisen kirjakaupan myyntipöydillä - joskus jopa sillä parhaalla pöydällä pääsisäänkäynnin kohdalla. Harvinaista nähdä opetussarjakuvaa näin myyvästi esillä.
Ja Suomen arkeologisen seuran Populaariydin (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1027) meni mielestäni aivan oikealle kohteelle.
-
Hyvähän tuo oli. :)
Mua ei piirrosjäljen persoonattomuus haitannut, oli tarpeeksi selkeää ja joka jutussa oli joku edes pieni idea, mikä teki siitä enemmän kuin opetustarinan. Parasta oli, miten tekijä oli jakanut kerronnan kuvien ja tekstin kesken, niin että kumpikin tiesi paikkansa.
Tykkäsin, tosin historia kiinnostaa yleensäkin. :)
-
Huomasin, että Akateemisen hyllyssä on "Digging around in Helsinki’s past" eli Helsinki Helsingin alla englanniksi.
Eiköhän tuota turistit ostele.
-
Jaana Mellanen jatkaa kaupunkiarkeologian popularisointia ja tulosten esittelyä (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=985) sarjakuvan muodossa:
HS:"Helsinki oli alusta asti monikulttuurinen kaupunki" – sarjakuva-arkeologin teos kertoo kadonneesta kaupungista (http://www.hs.fi/kaupunki/a1431922515184).