Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Sarjakuvailmaisu, sarjakuvan estetiikka ja historia => : Reima Mäkinen 15.06.2016 klo 11:34:16
-
1800-luvun lopun typografialle oli ominaista täyteen ahdetut painopinnat. Käytettiin koristeellisia kirjainmuotoja ja ladontatapoja. Vanhoihin tyyleihin luotiin lisäkorostuksia ja saatiin aikaan lähinnä sellaisia fontteja, joita ei voi oikein käyttää muualla kuin otsikoissa.
Kyseinen (Williams-kustantamon ? käyttämä) Texin otsikkofontti lienee tosiaan jostain1960- tai -70-luvulta. Muistan näheneeni vastaavan Mecanorman siirtokirjainarkkien katalogissa -70 luvun lopulla. Mutta on se varmaan löytynyt kirjapainostakin.
Wikipedian mukaan fontin esikuva, Clarendon (https://en.wikipedia.org/wiki/Clarendon_(typeface)) oli ensimmäinen rekisteröity kirjaimisto, ja mainitaanhan se tuollakin "wanted-fonttina". :)
Tietsikoissa Clarendon on se vanhan kirjoituskonekirjaimiston näköinen ja lihavoitu sekä kavennettu versio on sitten enemmän länkkärityylinen egyptienne.
Yhdeksännentoista vuosituhannen edetessä rapakon molemmin puolin jatkettiin pääosin tyylitöntä tyylittelyä. Vahvojen päätteiden kirjaimia suunniteltiin myös Ranskassa. Näistä sitten sai innoituksensa sveitsiläisen gurun Frutigerin Egyptienne-kirjaimisto. (https://en.wikipedia.org/wiki/Egyptienne_(typeface)) Se taas oli historiallisesti ensimmäinen valoladontaa varten kehitetty.
Frutigerin Egyptienneä ei sit taas toisaalta pidä sotkea kaikenkarvaisiin myöhempiin virityksiin (https://www.myfonts.com/fonts/urw/egyptienne-2/).
-
Kyseinen (Williams-kustantamon ? käyttämä) Texin otsikkofontti lienee tosiaan jostain1960- tai -70-luvulta. Muistan näheneeni vastaavan Mecanorman siirtokirjainarkkien katalogissa -70 luvun lopulla. Mutta on se varmaan löytynyt kirjapainostakin.
Kiitos, Reima, kattavasta vastauksesta!
Arvelin jotain tuonsuuntaista. Olipa kuitenkin metka nosto Jukalta.
-
Buffalo Bill -lehdessä (http://www.antikvariaatti.net/type.php?id=2&category=1141)käytettiin muuten vastaavaa Egyptienneä ennen kuin se otettiin Texiin. Ja tietenkin myöhemmin kotoisassa Punaniskassa. Enemmänhän se on statement, ellei lännen lehdessä käytetä lännen fonttia. :)
Muistelen että Tomahawk/Jonah Hexin logot olis olleet 70-luvulla jotain lennokkaampaa käsivaratyyliä, mutta eipä nyt löydy netistä yhtään kantta, josta voisi tarkistaa.
Pecos Billin logo taas oli lähempänä akkaria, mutta siinäkin käytettiin jossain vaiheessa Egyptienneä kansissa logon alla sarjojen nimiä mainostamassa.
EDIT: typo
-
--
Muistelen että Tomahawk/Jonah Hexin logot olis olleet 70-luvulla jotain lennokkaampaa käsivaratyyliä, mutta eipä nyt löydy netistä yhtään kantta, josta voisi tarkistaa.
Pecos Billin logo taas oli lähempänä akkaria, mutta siinäkin käytettiin jossain vaiheessa Egyptienneä kansissa logon alla sarjojen nimiä mainostamassa.
Tomahawk-logo oli aluksi tätä lännenfonttia, mutta muuttui sitten tomahawkia mukailevaksi logoksi.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=17449.0;attach=33404)
Moogin arkistosta löytyy nämä kaikki.
(http://www.antikvariaattimakedonia.fi/moog/index.php?sivu=lehdet&tyyppi=1&moog_sarja_id=320)
-
https://timoronkainen.net/2015/11/01/sarjakuvan-typografiasta/
Jaa typografiasta sarjakuvassa! Ohessa Timon oikeaan osuva blogi. Olen itsekin valmistelemassa vastaavaa.
-
Buffalo Billiä varmaan minulla pääkoppa koetti kaivaa esiin. Hauskaa, että teillä muisti toimii noin hyvin, en minä enää muistanut tuota Tomahawkin logoakaan.
Kiintoisa tuo Timon blogiteksti, näin maallikon silmin luettunakin. Olisiko hyvä leikata tästä oma "Sarjakuvan topografia ja logot" -ketjunsa, ennen kuin hautautuu taas täysin.
-
Vaikea sanoa, miksi juuri nuo egyptiennet nimenomaan ovat noita etsintäkuulutusten "wanted" kirjaintyyppejä. Eli kuinka päätyivät "villiin länteen". Olof Eriksonin vanhan Graafisen tyylin perusteet -kirjan mukaan kirjaintyyli sai innoituksensa Napoleonin Egyptin sotaretkestä (?). Ovat päätteellisinä mutta tasavahvoina jotenkin antikvan ja groteskin välimuotoja. Sirkuspostereissahan näitä kanssa oli.
Timo
PS. Kiitos, Petri, blogilinkin jakamisesta. En muista, jaoinko itse tuota ollenkaan Kvaakissa (vai laitoinkohan Aarne Ankka -ketjuun?).
ibid.
-
Legendaarista Lännentietä (http://www.sarjakuvat.eurocomics.info/lannensarjat/lannentie/storia_del_west.html) ei ole mainittu ? Itselleni juuri se tulee ensimmäisenä mieleen wanted-fontista.
( Otsikossa pitänee olla typografia, topografia (https://fi.wikipedia.org/wiki/Topografia) on eri asia. Tosin maantieteen osuudesta ja vaikutuksesta tarinointiin voisi tulla mielenkiintoista keskustelua... )
-
Vaikea sanoa, miksi juuri nuo egyptiennet nimenomaan ovat noita etsintäkuulutusten "wanted" kirjaintyyppejä. Eli kuinka päätyivät "villiin länteen".
Kuten jo aiemmin kirjoitin:
1800-luvun lopun typografialle oli ominaista täyteen ahdetut painopinnat. Käytettiin koristeellisia kirjainmuotoja ja ladontatapoja. Vanhoihin tyyleihin luotiin lisäkorostuksia...
Eli vastauksena kysymykseesi se oli uusi fontti siihen aikaan, siksi suosittu ja muodostui siten osaksi ajan kuvaa. Sitten kun kerran oli jotain "irtokirjaimia" pikkukaupunkien painoihin hankittu niin kyllähän niitä myös käytettiin ahkerasti ladonnoissa.
Samasta syystä se varmaan tuli suosituksi myös 50-luvun lopulla kun Frutiger nosti tyylin uudelleen parrasvaloihin ja sitten vielä 70-luvulla, kun rinnalle tuli toinen päätteellinen Cooper Black (https://www.myfonts.com/fonts/linotype/cooper-black/), ikään kuin pyöristetty hippimäinen versio. Muistelen että hippiaikaan -60-70 lukujen vaihteessa näitä egyptienne versioita käytettiin myös paljon postereissa, levynkansissa ja U-lehtien kansissa. Se taas liittyi siihen että haluttiin juuri koristeellista ja käsin piirrettyä "psykedelistä" krumeluuria. Underground hepuilla muutenkin edellisen vuosituhannen vaihteen kirjasintyylit oli pinnalla. Ei kai ole mikään ihme että myös fonteissa on omat muotinsa.
Olof Eriksonin vanhan Graafisen tyylin perusteet -kirjan mukaan kirjaintyyli sai innoituksensa Napoleonin Egyptin sotaretkestä (?).
Graafinen tietokirja tietää että Egyptienne olisi ollut ekan kerran käytössä 1815 Englannissa.
Muuten olikos Jonah Hexissä semmoinen logo mikä oli sommiteltu ikään kuin yhteen naulatuista laudan pätkistä? (Mistä lie tämmöinen mielikuva tullut?)
Oikeampi osoite tälle ketjulle olisi muuten osasasto: Sarjakuvailmaisu, sarjakuvan estetiikka ja historia. Estetiikasata ja ilmaisusta tässä nimen omaan on kyse. En nyt muuten jaksaisi huomauttaa asiasta, mutta surettaa koko alueen degeneraatio tissiketjun kulissiksi.
-
Muuten olikos Jonah Hexissä semmoinen logo mikä oli sommiteltu ikään kuin yhteen naulatuista laudan pätkistä? (Mistä lie tämmöinen mielikuva tullut?)
Texas-lehdessä oli semmonen.
-
Ei kai tää nyt topografiaa (Kartta-asioita) ole vaan typo- ? :D
Timo
-
Korjattu alue ja otsikko.
-
Muistelen että hippiaikaan -60-70 lukujen vaihteessa näitä egyptienne versioita käytettiin myös paljon postereissa, levynkansissa ja U-lehtien kansissa.
Jep, Victoriana (https://en.wikipedia.org/wiki/Victoriana)
Veikkaan että tuo westerneihin liitetty slab-serif "pölkkyfontti" on valikoitunut
populaarikulttuuriin monista samankaltaisista ihan sen vuoksi että se
on tietyssä mielessä selkeimmin erottuva. Vielä villimpänä veikkauksena
että Hollywoodilla on tässäkin ollut sormensa pelissä.
-
Vielä villimpänä veikkauksena
että Hollywoodilla on tässäkin ollut sormensa pelissä.
Tosiaan. :)
-
Tosiaan. :)
Elävissä kuvissä Jättiläisen (1956) Jett Rinkin öljy-yhtiön logo muistaakseni oli myös tuollaisella 'wanted'-kirjaisimella. Siihen mennessä oli varmaan jo vakiintunut.
Sarjakuvien puolella taas ehkä turhankin ilmeinen mutta kröhöm (https://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/0/0e/LuckyLuke2.png).
-
Sarjakuvien puolella taas ehkä turhankin ilmeinen mutta kröhöm (https://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/0/0e/LuckyLuke2.png).
Toinen köhäisy
(https://litalieparsestimbres.files.wordpress.com/2012/12/foule-author-jacovitti.jpg?w=591)
-
Tomahawk-logo oli aluksi tätä lännenfonttia, mutta muuttui sitten tomahawkia mukailevaksi logoksi.
Näköjään Moogin arkistosta tosiaan löytyy kun jaksaa kaivaa. Eli lehti vaihtoi nimeä ja sitten vielä vähän myöhemmin logoa. Alkuperäinen logo oli aivan toisen moinen. Ruottissa joutuivat piirtämään sekä kannet että logot uusiksi.
-
http://sarjakuvaruutu.fi/2016/12/petri-aaarnio-kertoo-sarjakuvan-kerronnasta-ja-typografiasta/
Kirjoitin minäkin sarjakuvan typografiasta.