Henry Pymin mielenterveysongelmat ovat hahmossa sellainen vähän uniikimpi piirre. Onhan sellaisia varmaan ollut muissakin supersankarisarjoissa, mutta Pym on ajoittain kärsinyt niistä jo 1960-luvulta alkaen.
Pym oli suunniteltu alunperin vain kertakäyttöhahmoksi, mutta muurahaiskekoon viety kutistunut mies sai positiivista palautetta, ja kun samaan aikaan Stan Lee mietti uusia supersankareita, niin tästä jatkettiin eteenpäin.
Traumatisoitui kun eka vaimo kohtasi loppunsa häämatkalla.
Osaa kumpikin (kaikki?) myös puhua muille hyönteisille mutta eri asia taasen on että välittävätkö muut kuin muurahaiset Pymin ja muiden puheista.
Jos Pymin teknologialla pystyy kontrolloimaan muitakin ötököitä, niin se olisi tehokas apukeino aina Hämähäkkimiehen mehiläisvihollisen Parven (Swarm) ilmestyessä maisemiin.
Jättiläismuodossaan se on supervahva - mutta onko Jättiläis-Pymin ja Goljat-Pymin voimissa mitään eroa?
Kun hän kokeilee osaamistaan keinoälyn saralla, tuloksena on tuhoutumaton murhanhimoinen robotti, josta tulee vielä Pymiä paljon tunnetumpi hahmo.
Henry Pymillä on myös ikioma arkkivihollinen, rikollinen tiedemies Munapää. Aika stereotyyppinen hahmo, mutta saa muistettavan kuolinkohtauksen 1980-alun Kostajissa ja on kai pysynytkin kuolleena, ihme kyllä. Suomessa Munapää on taidettu nähdä vain Marvel-Sagassa.
Eipä Tony Starkillakaan mennyt sen paremmin, oma haarniska yritti tappaa hänet ja ottaa tämän paikan.
Toisaalta Kvaakissakin usein mainittua tarinaa, jossa Pym lyö vaimoaan Ampiaista, ei enää nykyään tehtäisi, jos sankari olisi tarkoitettu pohjimmiltaan sympaattiseksi, kuten kai on Pymin laita 80-luvun jutuissa. Lähisuhdeväkivalta tuomitaan nykyään yleisessä mielipiteessä (ansaitusti) niin ankarasti.
Rautamiehelläkin on ollut omat haasteensa liian kehittyneen tekniikan kanssa ja siviilielämässä on ollut ongelmia, siinä mielessä hahmo muistuttaa Pymiä.