Ei tämä kyllä tyttöjen sarjakuvalta vaikuttanut. Melko rohkeaa menoa.
Parasta mulkkufantasiaa pitkään aikaan.
Käyn tässä sisäistä keskustelua tukeako suomalaista kustannustoimintaa tämän uuden julkaisun osalta (lehdet 1-6) vai odottaako marraskuuhun kun ilmestyy enkku deluxe edition versio lehdistä 1-18. Deluxe editionin hinta alle kaksinkertainen tohon suomiversioon eli kokonaishinnassa pääsisi kyllä säästämään ja saisi kerralla heti 18 ekaa numeroa. Hmmm ... onneksi ei tarvi päättää tänään kumman hankkii 8]
Y: The Last Man oli, tai siis on, yksi parhaista sarjakuvaspektaakkeleista koskaan. Kestänee aikaa ja tullee klassikoksi. Lopusta pidin erityisesti. Toivottavasti saa tv- tai leffa-version mainoksekseen.
Sagaa en ole vielä lukenut. Skaala näyttää olevan galaktinen.
Ja kenellekään ei liene yllätys että Will ja Stalk, eli siis Tahto ja ...Palko? Jahti?
Minusta se (Y The Last Man) oli aika tavanomainen, loppu mukaanluettuna, mutta siksipä sitä valinnanvaraa on hyvä olla.
Sagan piirrostyyli on selvästi puhdasta photoshopia, tällä kertaa positiivisessa mielessä.
niin siis Fiona Staples kyllä maalaa kaiken itse, digitaalisesti mutta itse kuitenkin.
Älä siinä Valhetassu irvi, senkin kissa. Antti Koivumäen suomennosta voi vielä erikseen kiitellä.
Valhetassu kuulostaa lastenkirjasta repäistyltä nimeltä ja minusta se sopii vallan mainiosti tähän tarinaan. Kekseliäämpi nimi se on kuin alkuperäinen Lying cat. Valehteleva kissa olisi kuulostanut suomiversiossa kohtuu pahalta. Vai leikitäänkö tuossa alkuperäisessä homonymialla? Kyllähän se kissa taisi joissain kuvissa maatakin.
Suomennoksesta minulla ei ole valittamista, mutta myönnän etten ole alkukielisenä tätä lukenut. Valhetassu kuulostaa lastenkirjasta repäistyltä nimeltä ja minusta se sopii vallan mainiosti tähän tarinaan. Kekseliäämpi nimi se on kuin alkuperäinen Lying cat. Valehteleva kissa olisi kuulostanut suomiversiossa kohtuu pahalta. Vai leikitäänkö tuossa alkuperäisessä homonymialla? Kyllähän se kissa taisi joissain kuvissa maatakin.
Sarjan roboteilla on samanlaiset telkkaripäät kuin Heikki Paakkasen hahmoilla The Last Kanava (1987), josta oli puhetta tuoreimmassa Sarjainfossa.
Vai olisiko oikeampi nimi Valehtelukatti (Valhekatti), sillä eihän hän valehtele vaan aistii valheen. Valhetassu on korvaan sopiva, kuin Irvikissa.
Valhekatti on ehkä inan lähempänä sillä käännettäessä tarkoitus on kyllä kääntää alkuperäinen sisältö ei luoda uutta merkityssisältöä.
-- näyttäisi omituiselta, laiskalta ja kömpelöltä, jos "Will", "Stalk" ja "Lying Cat" olisi jätetty suomennoksessa englantilaisiin asuihin, --
Saga on saatu suomeksi translaattorina toimineen ihmisen aivosuodattimen kautta.
Mutta kun sitä ei voi välttää - jokainen kieli on erilainen tapa ymmärtää maailma ja kertoa tarina.
Moby Dickin aloituslause on ”Call me Ishmael.” Suomeksi se voisi olla... (http://www.kotus.fi/?8958_m=13756&s=4333).
Haukkukaa vaikka Ishmaeliksi.
Saga on saatu suomeksi translaattorina toimineen ihmisen aivosuodattimen kautta.
on helpompi jättää Hope kääntämättä.
Kyllähän tässä tapauksessa vaikuttaa, että Toivo on Suomessa pojan nimi, toisin kuin maailmalla (vrt. Hope ja Esperanza).
Kyllähän tässä tapauksessa vaikuttaa, että Toivo on Suomessa pojan nimi, toisin kuin maailmalla (vrt. Hope ja Esperanza).
Niin, juu. Ehkä tuollakin on vaikutusta. :)
Toisaalta näyttäisi omituiselta, laiskalta ja kömpelöltä, jos "Will", "Stalk" ja "Lying Cat" olisi jätetty suomennoksessa englantilaisiin asuihin, joten hyvä siis, että on kehitelty sujuvat suomalaiset sanat niiden tilalle.Miksi juuri Hazel on sitten jätetty ulkopuolelle?
Toinen juttu on vielä se, että vaikka teoksia lukeekin alkuperäisellä kielellä, niin eihän sitä voi olla varma, että tajuaa kaiken oleellisen tai että oma kielitaito ei rajoita nyanssien ymmärtämistä.Just näin.
Sen suhteen ammattikääntäjällä pitäisi olla paremmat eväät teoksen tulkintaan ja oleellisimpien viestien välittämiseen.oletin että konditionaalista huolimatta mennään huumorin puolelle.
Totta, se että meidän kulttuurissamme jossa jo on nimi ollut ja on muutamilla naispuolisilla, kaikki uskottavuus menee tuollaiselta nimeltä joka on absoluuttisesti O-päätteisenä miehen nimi.
Onko Saga-ketju nyt kuitenkaan paras ketju tälle ja yleiselle "vastustan sarjakuvien kääntämistä suomeksi" -keskustelulle.
Antti Koivumäen suomennosta voi vielä erikseen kiitellä.lähden siitä että arvostelija on siis lukenut sekä alkukielisen että käännetyn laitoksen.
Saga ei ole uusi juttu, Sagalla on jo suuri ja vankka fanipohja Suomessakin. Mikäli käännös laajentaa tätä, aina parempi.
Siksikin itse kiinnostun lukemaan Sagan vasta nyt, suomennettuna.
(Olisikohan se muuten suomeksi Saaga?)
Hyvän sarjakuvan julkaisemista suomeksi ei kannata mielestäni lähestyä negatiivisen kautta.
Nämä sarjojen nimet ovat melkein kuin brändinimiä, nykyään ne enenevässä määrin jätetään alkuperäiseen muotoonsa.
The Walking Dead, Sillage ja Saga.
Kävelevät kuolleet, Vanavesi ja Sukuromaani.
Curtvile, erittäin mukavaa, kun et vastusta näiden suomentamista sinänsä. Niinkin saattoi sinua ymmärtää jossain vaiheessa.
Saisit, Curt, kyllä ilmaista itseäsi selkeämmin ja oikeakielisemmin, koska en ymmärrä kaikkea mitä kirjoitat. Ei välimerkkien käyttäminen ja selkeän suomen kirjoittaminen voi olla vaikeampaa kuin englannin lukeminen, jonka vaikutat hallitsevan hyvin. Luulen, että jopa noin neljännes viestiesi informaatiosta menee minulta ohi kovaa ja korkealta.
Saaga ei tarkoita sukuromaania.
Monet islantilaiset saagat ovat toki samalla sukuromaaneja mutta sitä saaga ei tarkoita.
Ei englanniksi --
Saga (http://www.eudict.com/?lang=fineng&word=taru,%20saaga,%20sankaritaru,%20sukuromaani) todellakin voi englanniksi tarkoittaa sukuromaania, ja uskoakseni sillä on leikkisästi myös tämä merkitys mukana tässäkin sarjakuvaromaanissa. Varsinkin lopussa on melkoista "perhe on pahin" sählinkiä.
Mielestäni ei mitään maailmoja kaatavaa, mutta varsin miellyttävää luettavaa. Ja tytöt kuulemma tykkäävät.
Nettiselailun perusteella tuntuu pitävän paikkansa, että Saga puree useisiin sellaisiin nuoriin naisiin, jotka eivät muutoin lukisi angloamerikkalaisia sarjakuvia. Enkuksi löytyisi monia naisten kirjoittamia arvosteluja, mutta pistänpä tähän linkit neljään kotimaiseen arviointiin tai esittelyyn:
Raijan arvostelu englanninkielisestä Saga 1:stä on täällä (http://taikakirjaimet.blogspot.fi/2014/06/brian-k-vaughan-fiona-staples-saga.html), Notkopeikon täällä (http://proxy.vibhore.com/notkopeikko.blogspot.com/2014/06/saga-brian-k-vaughan.html), Liinan täällä (http://sivukirjasto.blogspot.fi/2013/10/saga-vol-1-2.html) ja Linnean täällä (http://pigeonnaire.blogspot.fi/2013/12/brian-k-vaughan-fiona-staples-saga-1-2.html).
En todellakaan väitä ja usko, että tämä on tyttöjen sarjakuvaa, vaan tässä vain tuntuu olevan sama ilmiö kuin Sandmanissä eli että sarja tavoittaa naisetkin. Luulen kyllä itsekin tykkääväni tästä, ja siksi oman suomalaisen kappaleen tilaus on tehty.
Tämäkin osoittaa, että merkitysvivahteiden täsmällinen kääntäminen kielestä toiseen on usein mahdotonta.
Hienoa kuitenkin, että sarjakuva kerää rahat yleisöltä, jonka roposet päätyvät muutoin Hollywood-studioiden kassaan.
Lopulta päädyin versioon, jossa kissa sanoo "Valhetta" ja nimi on "Valhetassu", joka lausuttuna (ainakin minun suustani) tulee ulos kahdella t:llä. Olin ihan tyytyväinen, että keksin vähemmän itsestäänselvän käännöksen nimelle.
Minkälainenkohan fontti on alkuperäiversiossa? Onko kuinka samanlainen kuin tässä suomi-versiossa?
http://routakoto.com/2015/01/16/saga/
Jos piirtäisin, ja haluaisin ottaa mallia, ottaisin mallis Sagasta, sillä vain parhaimmilta kannattaa varastaa.Olenko ainoa jota taustojen puute häiritsee? Ymmärrän kyllä että sarjakuva voi olla hahmovetoinen ja onhan lajille muutenkin ominaista että se jättää paljon lukijan mielikuvituksen varaan, mutta kyllä minusta piirtäjän ammattitaitoon ja parhaiden sarjakuvien perinteeseen kuuluu kuvata myös ympäristöjä visuaalisesti. Ehkä Saga on sitten poikkeus, joka vahvistaa "säännön"?
Ehkä Saga on sitten poikkeus, joka vahvistaa "säännön"?
Ei oikein iske. Kuvituksessa ei ole oikein imua.
Totta kyllä tuo taustojen paljaus, välillä olisi mukavaa nähdä enemmän yksityiskohtia tuosta scifi- ja fantasiamaailmasta. Ehkä Staples ei ehdi piirtää enempää, taikka sitten se on tietoinen tyyli. Voi olla, että kuvien selkeyttä häviäisi, jos taustat olisivat rikkaat.Rankasti yleistäen voisi sanoa että perinteisesti taustojen unohtaminen on ollut aloittelijoiden virhe ja johtunut siitä että niitä ei kertakaikkiaan osata piirtää lähellekään saman tasoisesti kuin hahmoja. Hahmoihin keskittymistä näkee myös mangassa enemmän kuin länkkärisarjakuvassa. Mangassa kuitenkin pidetään huolta siitä että orientoituminen ympäristöön on hallussa, laittamalla mukaan vähintään muutaman sivun välein hyvinkin yksityiskohtaisia laajojakin taustoja.
Olenko ainoa jota taustojen puute häiritsee?Samaa mieltä.
... kyllä minusta piirtäjän ammattitaitoon ja parhaiden sarjakuvien perinteeseen kuuluu kuvata myös ympäristöjä visuaalisesti.
"I try to create evocative environments in Saga while keeping the focus on the characters- after all, it’s mainly a story about their lives and ideas and relationships.
Sagan kuvitus taitaa olla ennemmin sähköisille lukulaitteille suunniteltu: pienellä ruudulla selkeys ja kokonaisvaikutelma on taustoja ja yksityiskohtia tärkeämpää.
Oli myynnissä Tampere kupliissa. Mutta pöydässä luki silti, että syksyn uutuus tai jotain sinnepäin.
Sattuiko joku ostamaan ylimääräistä/mistähän tuota voisi kysellä? Tekisi mieli jo lukea jatkoa.
Suosikki antikvariaatistasi SS Libriconista noita löytyy muutama kappale.
Sagan kakkoskirja parantaa ensimmäisestä. Hahmojen taustat aukeavat takaumissa entisestään. Ainoastaan häiritsee että, että joka jaksoon (lehteen) ympätään jokin raflaava kohtaaminen jonkin erikoisen näköisen olennon kanssa. Toisaalta, lehtinä nämä ehkä pitäisikin lukea eikä yhteen pötköön "graafisena novellina". Hengähdystauko välillä puuttuu.
Animaatiomaiseen tyyliin on jo tottunut. Upeata taidetta on tämä Saga, on.
Samaistumisesta kertoo, että yhden keskeisen hahmon selviämistä pahasta pulasta oikein jännitti.
Ai on? Uudessa Voima-lehdessä oli pieni jutunpätkä Sagasta, ja siinä sanottiin että kolmas osa ilmestyy tammmikuussa.
Brändiä odotellessa.
Ehkä tuo suomennos yrittää ottaa englanninkielisten nimien ”The”-artikkelin (http://sagacomic.wikia.com/wiki/Freelancer) huomioon. Esim. ”Tahto” on ”The Will” jne.
Jotenkin piti saada se The-vänkyröinti mukaan.
Ratkaisu tuo mukaan yhden alkuperäisen vivahteen, mikä on toki hyvä. Toistaiseksi ainakin parissa kohtauksessa siitä on ollut hyötyä. Mutta se myös sekoittaa, sillä ”pelkkäniminen” on kovin erikoinen sana eikä tuo heti mieleen palkkasoturia.
Laitan tähän yhden vertailun, jotta kaikki ketjun lukijat tajuavat mistä on kyse. Eräs palkkasotureista, suomeksi ”Väijy” tai ”Pelkkä Väijy”, on siis alun perin englanniksi ”The Stalk”. Ja ”pelkkäniminen” on ”Freelancer”.
-- Mutta uskokaa tai älkää, niin kyllä kaiken takana on ollut aina jokin ajatus.
Ja todellakin, sodan vastakohta ei ole rauha vaan...
Tiedoksi saatettakoon, että sain Sagan neljännen osan kääntäjänkappaleet tänään. Liken sivujen mukaan julkaisupäivä on lokakuussa 2016, mutta suosittelen kyselemään kauppiailta, josko kirjaa olisikin jo saatavilla. Kuulin vähän sellaista juttua, että saattaisi olla... mutta voin olla aivan väärässäkin.
Miksi juuri lukiolle on keksitty oma uudissana suomennokseen?
-- high > korkealla > lento > siipiselkäiset hahmot > lintu > hah, lokkio.--
Eikö kukaan ole ihmetellyt, miksi juuri Quietus-planeetan nimi on jätetty kääntämättä?
Tuskin rikon valtionsalaisuuksia kun kerron, että allekirjoitin juuri sopimuksen viidennen osan kääntämisestä ja tsekkailen tässä materiaalia. Työn alle käännös siirtyy hyvin pian. Julkaisun ajankohdasta en tiedä mitn.
Saga 9 on ilmestynyt nyt englanniksi.