-
Nykyään Suomessa hyvin Tex Willer -piirtäjänä tunnettu Jose Ortiz on piirreskellyt myös Tarzania. Näyte on Tarzanista 12/1989.
Jälki ei ole hääppöistä, semmoista tosi nopeasti tehtyä. Viidakon valtias piirretään usein takaapäin, ettei ole tarvinnut kasvoja piirtää.
-
Ortiz on selvästi ottanut mallia Kubertilta, ehkä jopa kopioinut joitakin asentoja tai ruutujakin.
Timo
-
Tuohan on mielenkiintoista. Kyllä tuosta Ortizin tyylin tunnistaa. Osaatko, Lurker, enempää noita Ortizin Tarzaneiden numeroita antaa? Jos vaikka löytäisi itselleen muutaman divarista.
-
Tuohan on mielenkiintoista. Kyllä tuosta Ortizin tyylin tunnistaa. Osaatko, Lurker, enempää noita Ortizin Tarzaneiden numeroita antaa? Jos vaikka löytäisi itselleen muutaman divarista.
Sattumoisin osui kirpparilta käteen, á 20 senttiä. Hinta- ja laatusuhde olivat ns. kohdallaan. Eipä noita juuri divareista löydy, kun ei niillä ole mitään arvoa. Ortizia on varmaankin lisää juuri noissa 80-luvun lopun Tarzaneissa, mutta ken tietää... en minä.
-
Osaako kukaan kertoa, minä vuosina Suomessa on julkaistu Tarzan-lehteä? Netistä en tähän vastausta löytänyt. Kari Elkelän sivuilla mainitaan, että 1964 on alkanut Tarzanin julkaisu Suomessa, mutta siinäkään ei sanota, oliko kyseeessä jo säännöllisesti ilmestyvä lehti vaiko jokin erikoisjulkaisu.
-
1964-90 tuli ensin yhtä kyytiä (kustantajia oli kyllä ainakin kolme). Uusio-Tarzania koitettiin kai pari vuotta 1992-93. Tulikohan sen jälkeen pari spesiaalilehteä, joissa käytiin Pellucidarissa.
Timo
-
1964:1-4
1965:1-6
1966:1-6
1967-1989:1-12
1990:1-10
1992:1-2
1993:1-3
1999:1-2
1999 ei muistaakseni ole numerointia kannessa, mutta tuon numeron näkee isbn vierestä pienellä.
Tarzanin poika
1969-1977:1-12
1978:1-9
1979:1981:1-12
1977-1978 ilmestyi nimellä Korak.
1969 numero 1-2 on tuplanumero eli yksi lehti.
Erilaisisa albumeja ja pokkareita on lisäksi tullut paljon.
Tämä tieto on Kari Elkelän sivuilla:
Tarzan-sarjakuvalehteä tai -albumia, joista on varsin kattava luettelo Portti-lehden numerossa 2/1991.
-
Kiitos vastauksista!
Sain tänään tietää, että 60-70-lukujen taitteesa on julkaistu ainakin yksi tarina, jonka on piirtänyt Alberto Giolitti apunaan mahdollisesti Giovanni Ticci. Nämä tarinat pitääkin sitten kaivaa vaikka kiven alta.
-
Näiden sivujen tekijältä voi löytyä apuja tuon tarinan löytämisessä:
www.kolumbus.fi/tyynela/comics/hogarth/hogarth.html
Muistaakseni kyllä kirjoittaa Kvaakiinkin.
-
Giolitti mainitaan Portin listauksessa, mutta itse lehtiä ei ole mitenkään sen tarkemmin listattu. Onpahan vaan vuosiluvut ja numerot.
Timo
-
Selän lihakset ovat Tarzanilla kohtuullisessa kondiksessa...
(http://lh3.ggpht.com/_TK37yqhXA6E/S7x-Hg2Q6eI/AAAAAAAADOc/088PCGpduEk/s800/Tarzan-1970-11.jpg)
Olen tykästynyt yhä enemmän näihin vanhoihin Tarzaneihin, joissa taiteilijana on Jess Marsh. Muistan, etten ipanana tykännyt niistä yhtään kun ne olivat niin "huonosti piirrettyjä". Pöh.
http://www.lambiek.net/artists/m/marsh_jesse.htm
-
Itsekään en juuri lämmennyt Tarzan-tarinoille, koska ne näyttivät lännen- ja supersankareiden rinnalla tylsiltä. Vieläkään en niitä ole juuri lukenut, mutta kannet ovat kyllä huimia ja kun hintaa on puolesta eurosta euroon, olen niitä silloin tällöin poiminut matkaani.
Sen sijaan vuoden 1975 kolme pahvikantista julkaisua ovat Joe Kubertin taiteen ansiosta hyvää luettavaa, niille on oma ketjunsakin (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,7194.0.html) Kvaakissa, koska tarinat julkaistiin muutama vuosi sitten lehtihyllyillä uusintana. Vuoden 1975 numeroista viimeinen sisältää parhaat tarinat.
Sen sijaan varsinainen helmi näiden julkaisujen joukossa on pahvikantinen Korak 2/1975. Bob Kanigherin fantasiahenkiset tarinat ovat sangen vaatimattomia, mutta Joe Kubertin ja eritoten Alex Niñon (http://en.wikipedia.org/wiki/Alex_Nino) huima taide nostavat ne aivan omaan luokkaansa! Värityskin on varsin onnistunut, vaikka toki nämä ovat niitä herroja, jotka ansaitsevat tulla julkaistuksi mustavalkoisina.
Ensimmäinen numeroista on nimeltään Unohdettu laakso, mutta valitettavasti minä en sitä omista. Samoin olen pohtinut, mikä mahtaa olla vuoden 1976 erikoisjulkaisun sisältö, tätä herkkua kun lukisi kovin mieluusti lisääkin.
Kannattaa koluta divareita tämän vuoksi, koska eurolla, korkeintaan kahdella, nämä pahvikantiset lähtevät matkaan. Parempaa hinta-laatusuhdetta ei voine enää löytää.
EDIT: Vai mahtoiko näitä pahvikantisia olla sittenkin vielä se neljäs, koska sellainen julkaistiin Ruotsissa (http://www.comics.org/series/9745/) ja kyse näyttää olleen yhteispainatuksesta.
-
Janne,
Alberto Giolitti on piirtänyt useita Tarzanin numeroita. Minulla itselläni Giolittin suurena ihailijana on useita hänen piirtämiään Tarzan lehtiä.
Onpa minulla hänen piirtämiään speciaaleja joita ei saa kuin USA:sta. Tälläisiä ovat Abraham Lincoln story, Alexander The Great ja Gulliver´s Travels, josta hän on ainoana Walt Disneyn lisäksi saanut Edison palkinnon.
-
Alberto Giolitti ... on ainoana Walt Disneyn lisäksi saanut Edison palkinnon.
Ymmärsinkö oikein?
-
Vähän ohi aiheesta mutta Tarzanista tuli mieleeni vanha jäsenyys, onkos muita jäseniä paikalla? Medaljonginkin näin hiljattain...muuta ei taida olla tallella...
Terv n:o 3329 ;D
-
Itsekään en juuri lämmennyt Tarzan-tarinoille, koska ne näyttivät lännen- ja supersankareiden rinnalla tylsiltä. Vieläkään en niitä ole juuri lukenut, mutta kannet ovat kyllä huimia ja kun hintaa on puolesta eurosta euroon, olen niitä silloin tällöin poiminut matkaani.
Sen sijaan vuoden 1975 kolme pahvikantista julkaisua ovat Joe Kubertin taiteen ansiosta hyvää luettavaa, niille on oma ketjunsakin (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,7194.0.html) Kvaakissa, koska tarinat julkaistiin muutama vuosi sitten lehtihyllyillä uusintana. Vuoden 1975 numeroista viimeinen sisältää parhaat tarinat.
Sen sijaan varsinainen helmi näiden julkaisujen joukossa on pahvikantinen Korak 2/1975. Bob Kanigherin fantasiahenkiset tarinat ovat sangen vaatimattomia, mutta Joe Kubertin ja eritoten Alex Niñon (http://en.wikipedia.org/wiki/Alex_Nino) huima taide nostavat ne aivan omaan luokkaansa! Värityskin on varsin onnistunut, vaikka toki nämä ovat niitä herroja, jotka ansaitsevat tulla julkaistuksi mustavalkoisina.
Ensimmäinen numeroista on nimeltään Unohdettu laakso, mutta valitettavasti minä en sitä omista. Samoin olen pohtinut, mikä mahtaa olla vuoden 1976 erikoisjulkaisun sisältö, tätä herkkua kun lukisi kovin mieluusti lisääkin.
Kannattaa koluta divareita tämän vuoksi, koska eurolla, korkeintaan kahdella, nämä pahvikantiset lähtevät matkaan. Parempaa hinta-laatusuhdetta ei voine enää löytää.
EDIT: Vai mahtoiko näitä pahvikantisia olla sittenkin vielä se neljäs, koska sellainen julkaistiin Ruotsissa (http://www.comics.org/series/9745/) ja kyse näyttää olleen yhteispainatuksesta.
Jos lasketaan kaikki pahvikantiset niin niitä ilmestyi aika monta.
Korak -suuri erikoisjulkaisu nimellä itselläni on 3 kirjaa mutta ainakin 1 enemmän niitä on, itselläni on numerot 1975:2 ja 1976:1,2. 1976 ainakin Florese oli tekijänä mutta suoraan en muita tekijöitä muista. Tarttee kaivella. Tarinoiden nimet 1976 olivat: Harvinaiset lajit ja Pimeyden jumala ekassa numerossa ja toisessa Orjakaleeri ja Piinattujen sielujen saari. Ennen tätä sarjaa ilmestyi toinen hieman isokokoisempi sarja Tarzanin poika -suuri erikoisnumero (1973-1975) jonka jatkumo Korak oikeastaan taisi olla.
Tarzania (Tarzan -suuri erikoisnumero) ilmestyi taas ainakin 19 kappaletta (1971-1976). Tekijöinä Hogarth, Manning, Celardo ja Kubert. Lasken nää kaikki samaan "pahvikantiset" sarjaan vaikka sarjan alkupää olikin hitusen isommassa koossa ja luetaan ehkä enemmänkin albumi kategoriaan.
Sittenhän on vielä iso kasa muita pahvikantisia alppareita, mm. Atlanticilta.
-
Heips Lurker,
Ymmärsit aivan oikein. Tuo palkinto jonka Alberto Giolitti sai, myönnetään vaan ja ainoastaan "suuruuksille" ja sen on tosiaan saanut vain Walt Disney ja Alberto Giolitti.
Alla lainaus joka käsittelee Alberto Giolittia:
Therefore, he actually worked for Western for 33 years, drawing the famous characters of the moment as well as "Indian chief", "The Challenge of Zorro" (1956) "Tonto" (from the name of the Indian that was the shadow of Lone Ranger), "The Cisco Kid", "Jungle Jim", "Tarzan" and various other single historical and adventurous tales like "Gulliver’s Travels", for which in 1955 he receives the "Thomas Alva Edison Award" for the best story for children over 8 years old. Furthermore, he draws "Alexander the Great" in 1956, "The Christmas Story", and "Aladin and the Marvelous Lamp".
Palkinnon nimi on erittäin arvostettu Thomas Alva Edison Award.
-
Ymmärsit aivan oikein. Tuo palkinto jonka Alberto Giolitti sai, myönnetään vaan ja ainoastaan "suuruuksille" ja sen on tosiaan saanut vain Walt Disney ja Alberto Giolitti.
Tämä ei itse asiassa pidä paikkaansa. Myöskin Gaylord DuBois (http://en.wikipedia.org/wiki/Gaylord_DuBois) on voittanut kyseisen palkinnon.
He also wrote many one shot comics including the Dell Giant comics Abraham Lincoln, Moses and the Ten Commandments, and The Treasury of Dogs that won him the Thomas Alva Edison Award in 1956.
Walt Disneyn voittamasta Edison-palkinnosta en löydä mitään viitteitä, mutta jos muistetaan, että Dell/Western julkaisi myös Disney-sarjiksia... No, kaikki suuruuden edellytyksethän näyttäisivät olevan jo siinä.
-
Kertokaa nyt meille kuolevaisillekin, mikä taho myöntää tämän korskeasti nimetyn palkinnon, jonka nimi yhdistyy ensimmäiseksi IEEE:n myöntämään tunnustukseen (http://en.wikipedia.org/wiki/Edison_Medal).
-
Kertokaa nyt meille kuolevaisillekin, mikä taho myöntää tämän korskeasti nimetyn palkinnon
Jos olisi pakko arvata, niin veikkaisin Western Publishingia.
-
En oikein kyllä jaksa uskoa, että taho joka tuon palkinnon myöntää olisi Western Publishing lehti-kustantamo. Kyllä sen täytyy olla jokin muu instanssi. Ja tuo on hyvin arvokas kunnianosoitus henkilöille, jotka sen saavat. Minäkään en ole nähnyt kovin paljoa informaatiota, jossa mainitaan Walt Disney. Se tieto on minulla talletettuna jollakin muisti-tikuistani ja en pysty tietoa kaivamaan tikuilta. Yksistään Kingstonin 64 KB muistitikkuni on niin täynnä kamaa, että menee hermot, sillä tietoni on siellä aivan sattumanvaraissa järjestyksessä sikin sokin siellä täällä. Kadun sitä, etten ole luokitellut tikkuni sisältöä. Nyt jälkeenpäin tietojen saaminen jonkinlaiseen inhimilliseen järjestykseen on lähes mahdoton toteuttaa. >:(
Mutta jokatapauksessa jossain netissä siitä on tietoa enkä osaa nyt sanoa missä se oli.
-
Minulla itselläni Giolittin suurena ihailijana on useita hänen piirtämiään Tarzan lehtiä.
Vaan onko suomalaisia lehtiä? Kiinnostaisi tietää numerot. Vaan kyllähän tämäkin asia selvinnee viimeistään kansalliskirjastosta, jos kellään ei ole tarkkaa faktaa esittää.
Alberto Giolitti -sivustolla on ainakin kolme herran tartsania luettavissa ihan kokonaisuudessaan.
-
Juu. Kyllä ovat suomalaisia suomessa julkaistuja. En ihan tarkalleen tiedä, kuinka monta Tarzan lehteä hän kuvitti.
Hänellä oli niin monia projekteja että ihmettelen, että hänen aikansa riitti kaiken sen valtavan sarjakuvatuotannon tekemiseen siitäkin huolimatta, että hänellä oli apulaisia. Voin jokus katsoa niitä läpi, mutten nyt. Niitä on useita numeroita.
-
Jos lasketaan kaikki pahvikantiset niin niitä ilmestyi aika monta.
Korak -suuri erikoisjulkaisu nimellä itselläni on 3 kirjaa mutta ainakin 1 enemmän niitä on, itselläni on numerot 1975:2 ja 1976:1,2. 1976 ainakin Florese oli tekijänä mutta suoraan en muita tekijöitä muista. Tarttee kaivella. Tarinoiden nimet 1976 olivat: Harvinaiset lajit ja Pimeyden jumala ekassa numerossa ja toisessa Orjakaleeri ja Piinattujen sielujen saari. Ennen tätä sarjaa ilmestyi toinen hieman isokokoisempi sarja Tarzanin poika -suuri erikoisnumero (1973-1975) jonka jatkumo Korak oikeastaan taisi olla.
Tarzania (Tarzan -suuri erikoisnumero) ilmestyi taas ainakin 19 kappaletta (1971-1976). Tekijöinä Hogarth, Manning, Celardo ja Kubert. Lasken nää kaikki samaan "pahvikantiset" sarjaan vaikka sarjan alkupää olikin hitusen isommassa koossa ja luetaan ehkä enemmänkin albumi kategoriaan.
Sittenhän on vielä iso kasa muita pahvikantisia alppareita, mm. Atlanticilta.
Update edelliseen:
Katsoin hyllystä noita kirjoja ja tuo Tarzanin poika -sarjan nimi vaihtuukin kesken vuotta. Näin ollen numero 1975: 1 on siis ilmestynyt Tarzanin poika -suuri erikoisnumero nimellä (vaikka onkin jo pienempää formaattia) ja numero 1975: 2 ilmestyikin Korak- suuri erikoisnumero nimellä.
Vuoden 1976 molemmat numerot on sama tekijän tekemiä, kakkosnumeron lopussa on lisäksi lyhyt Manningin piirtämä tarina.
-
Orjan, sinulla on jokin väärinkäsitys. Kun googletin, löysin useita muita Thomas Alva Edison-palkinnon saajia kuin sanomasi kaksi. Sarjakuvien tekijöistä löytyi Ramin mainitseman Gaylord DuBois’n lisäksi George Evans. Heitä voi olla muitakin, mutta netissä on tietoa nihkeästi. Kirjailija Isaac Asimov on tunnetuimpia palkinnon saajia.
Edison-palkintoja tosiaan on maailmalla useita, mutta tämän yhdysvaltalaisen palkinnon, jonka mm. Disney, Alberto Giolitti ja Asimov ovat voittaneet, jakajana näyttää olevan Thomas Alva Edison Foundation. Se kirjoitetaan nettijutuissa myös ”Edison Foundation”, ”Thomas Edison Foundation” ja ”Thomas A. Edison Foundation”. En löytänyt tietoa, onko säätiöllä aito yhteys keksijään. Ainakin 1950-luvulla säätiön palkinnolla oli kolme luokkaa joka vuosi: paras media nuorille, paras tiedemedia nuorille ja paras kansallista etua palveleva media. ”Mediana” on palkittu niin kirjoja, sarjakuvia, radio-ohjelmia, tv-ohjelmia kuin elokuvia.
Giolittin palkinto tuli siis 1955 Gulliverin retkistä parhaana lastentarinana. Disney voitti palkinnon ainakin vuosina 1956 elokuvasta Suuri junaryöstö (The Great Locomotive Chase (paras lastenfilmi) ja 1960 lyhytfilmistä Eyes in Outer Space (paras tiedefilmi nuorille).
Giolittin Suomi-julkaisuista ei hajua, mutta hän piirsi pelkästään Tarzanit 168 – 171 Gold Keylle. Niissä näyttäisi olevan kuusi eri tarinaa. DuBois teki käsikset.
http://www.comics.org/series/1537/
-
Heip satunnainen kävijä,
Kiva saada taas sinun rautaista ammatti tietämystäsi aiheeseen liittyen. Sanoinkin, etten ole löytänyt kovin paljon viittauksia Walt Disneyhin liittyen tuohon palkintoon. Ja minulla oli tietolähde, joka tosiaan sanoi, että vain nämä kaksi ovat sen saaneet. Mutta näköjään niitä on enemmänkin. Se tieto on minulla tosiaan jossain USB tikkujen uumenissa.
Mutta kiitos että paneuduit asiaan ja saimme ajankohtaista tietoa aiheesta. Mutta kaikki tämä erinomainen tieto ei muuta sitä tosi asiaa, että Alberto Giolitti on yksi kaikkien aikojen sarjakuvallisista mestareista. Hän kuuluu niihin, joita voitaisiin sanoa "once in a lifetime". Muita ovat olleet Burne Hogart, Alex Raymond, Al Williamson ja monet muut vanhojen hyvien aikojen mestarit, jotka suurin osa ovat jo kuolleet.
Olet sinä Satunnainen kävijä kyllä erinomainen tietopankki mitä tulee sarjakuviin. Mistä ihmeestä kaivat kaikki nämä tietosi ja osaat etsiä niitä? ???
-
On muuten aika hyvin piilotettu tuon Edison-säätiön palkinnon historia, mutta minkäs sille voi jos säätiön oma sivu näyttää piriä saaneen Adobe-toimihenkilön portfoliolta ja itse palkinnon sivuston hostausmaksut on taidettu unohtaa kokonaan...
...Edison Innovation Foundationin (http://www.thomasedison.org/) siis, The Edison Foundation (http://www.edisonfoundation.net/) on tietysti erikseen. Isolle nimelle on ottajia.
ObSarjakuva (http://www.harkavagrant.com/index.php?id=256)
-
Olet sinä Satunnainen kävijä kyllä erinomainen tietopankki mitä tulee sarjakuviin. Mistä ihmeestä kaivat kaikki nämä tietosi ja osaat etsiä niitä? ???
Minäkään en tiennyt tästä Edison-palkinnosta mitään. Asia selvisi pelkällä kärsivällisyydellä, kun googletin varttitunnin. Käytän Muokkaa-valikossa olevaa Etsi tältä sivulta -toimintoa apuna.
-
Elre kyseli:
Vähän ohi aiheesta mutta Tarzanista tuli mieleeni vanha jäsenyys, onkos muita jäseniä paikalla? Medaljonginkin näin hiljattain...muuta ei taida olla tallella...
Muistan olleeni jäsen, vaikka kallista se olikin. Harmi kun on hävinnyt kaikki todisteet.
Filmien Tarzan ei ollut naimisissa mutta se ainoa oikea dokumenttikirjojen Tarzan meni naimisiin Burroughsin erittäin luotettavien tietojen mukaan toisen kirjan lopussa. Seremonian toimitti ranskalaisen sotalaivan kapteeni. Samalla vihittiin myös toinen pari.
Korak nimen Jackille muistaakseni antoi Akut, iso apina.
-
Mahtaako suomi-Tarzaneista löytyä Fernando Fuscon kuvitusta?
-
Mahtaako suomi-Tarzaneista löytyä Fernando Fuscon kuvitusta?
Kysymyksen esittäessäsi en osannut vastata kysymykseen, mutta nyt osaan ja vastaus on myöntävä.
Tiedossani on yksi tarina, joka on tosin julkaistu kahdesti eri nimellä:
* Leopardijumalan papitar (suom. Kolmas suuri seikkailukirja, Williams 1971)
* Leopardijumalan kosto (suom. Tarzan 8/1984).
Näistä jälkimmäinen on kokonaan väreissä, ensimmäinen on julkaistu osin mustavalkoisena.
Hollantilaiset fanit ovat tämän tarinan tunnistaneet ja ystävällisesti heillä on siitä vieläpä kuvanäyte tekijäesittelyn yhteydessä (http://www.hollandmeetserb.nl/erb/ArtistFusco.html).
Jos sinulla on mitä tahansa tietoa tuon tarinan alkuperäisjulkaisusta tai – mikä vielä mielenkiintoisempaa – tietoa siitä, olisiko Fusco työstänyt muutakin Tarzan-materiaalia, niin jaa vastavuoroisesti tietosi!
-
Suuri kiitos. Jollain nettisivulla oli, että Fusco on piirtänyt Tarzania jollekin ranskalaiselle kustantamolle. Pitääpä kaivella, jos löytäisin vielä kustantamon nimen. Mukana oli kuvanäyte, joka oli selvästi tuosta samasta tarinasta. Voi siis olla, että hän on piirtänyt vain tuon yhden tarinan.
-
Suuri kiitos. Jollain nettisivulla oli, että Fusco on piirtänyt Tarzania jollekin ranskalaiselle kustantamolle. Pitääpä kaivella, jos löytäisin vielä kustantamon nimen. Mukana oli kuvanäyte, joka oli selvästi tuosta samasta tarinasta. Voi siis olla, että hän on piirtänyt vain tuon yhden tarinan.
Googlella löytyi heti tämmöinen sivu:
http://www.actuabd.com/+Tarzan-dessine-par-Fernando-Fusco+ (http://www.actuabd.com/+Tarzan-dessine-par-Fernando-Fusco+)
Kustantajan sivu...
http://www.saintrapt.com/imaginer/
-
Siinähän se tuli. En vaan ymmärtänyt, ovatko tarinat ilmestyneet jo 1964 vai vasta 1969 ja sen jälkeen.
-
Siinähän se tuli. En vaan ymmärtänyt, ovatko tarinat ilmestyneet jo 1964 vai vasta 1969 ja sen jälkeen.
Ranskalaisilla on julkaisuistaan erinomaisen hyvät listaukset täällä (http://www.mangani.fr/tribune/bd/bd_france.htm). Tämän listauksen perusteella Fuscon seikkailuja on kaikkiaan viisi ja ne ovat seuraavat (suora linkki kyseiselle sivulle aina lehden nimen kohdalla):
Ensimmäinen numero on kyseisen lehden numero, suluissa ilmestymiskuukausi ja vuosi, ja viimeksi nimi. Jätin muut kyseisten julkaisujen seikkailut tästä pois.
Tarzan (Vedettes TV) (http://www.mangani.fr/tribune/bd/collections/sage_tarzan1.htm)
* 13 (04/1969) Tarzan: La prêtresse du dieu léopard suom. ”Leopardijumalan papitar”, Kolmas suuri seikkailukirja (Kustannus Oy Williams 1972) ja ”Leopardijumalan kosto”, Tarzan 8/1984
* 47 (03/1972) Tarzan: Au bord du gouffre suom. "Sovinto", Tarzan Kesäkirja (Atlantic-Kustannus Oy 1978)
Tarzan Géant (http://www.mangani.fr/tribune/bd/collections/sage_tarzan_geant.htm)
* 1 (07/1969) Tarzan: La perle noire
Super Tarzan (1ère série) (http://www.mangani.fr/tribune/bd/collections/sage_super_tarzan1.htm)
* 4 (02/1974) Tarzan: Le village caché suom. "Unohdettu kylä", Tarzan 11/1983
Tarzan (Nouvelle série) (http://www.mangani.fr/tribune/bd/collections/sage_tarzan2.htm)
* 18 (10/1973) Tarzan: La panthère noire suom. ”Musta pantteri”, Tarzan 1/1984
EDIT: Koostin listan suomennosten osalta parempaan kuosiin. Tarinoista "Sovinto" on arvaus, mutta koska muissa 1970-luvun seikkailuissa Tarzan on leveäkasvoinen, toisin kuin Fuscon ensimmäisessä tarinassa oletan, että se ei ole tuo "Musta helmi"... Viidettä Fuscon tarinaa minulla ei ole, joten kiinnostaisi kovasti kuulla millaisia tarinoita sisältävät minulta puuttuvat numerot 8 ja 10/1983 ja 4 ja 11/1983.
EDIT2: Ranskalaisilla on kuvanäyte myös Unohdetusta kylästä (http://www.bedetheque.com/serie-25396-BD-Tarzan-Images-Innees.html), joten sekin on varmasti tunnistettu.
-
Kertokaapa, ovatko espanjalaiset Victor De La Fuente (1927-2010) tai Luis Bermejo Rojo (s. 1931) koskaan kuvittaneet yhtään Tarzan-seikkailua?
Vuonna 1951 alkanut Tarzan: the Grand Adventure Comic, vuodesta 1953 Westworld Publications -julkaisu Tarzan Adventures, koostettiin pääosin Dell Comics -sarjoista (Tarzan oli julkaisun ensimmäinen seikkailu ja sitten tulivat länkkärit ja scifi), mutta lehdessä julkaistiin myös brittien omaa täydennysmateriaalia (englanniksi käytetään sanaa "backup" tai sanaparia "backup feature"). Kun en löydä suoraa todistetta asiasta, kuvittelisin, että 1950-luvulla britit ja espanjalaiset tekivät muita tarinoita, eivät siis Tarzan-seikkailuja, mutta ihmeen monessa paikassa herrojen väitetään tehneen Tarzan-tarinoita, joten mielen taustalla kutkuttaa pieni epäilys.
Täällä Fuenten briteille työstämästä listasta (http://www.bailsprojects.com/%28S%280mhxtlij5qvefu55rvhldh45%29%29/bio.aspx?Name=FUENTE%2C+VICTOR) nimeltä mainitaan ainoastaan Desperate Encounter -sarja (jonka ensimmäinen osa esitettiin Tarzan Adventures volume 8 number 8 ja seuraava numerossa 9, molemmat siis vuonna 1958). Fuenten ystävät voivat tämän kyseisen sarjan avaussivun kurkata täältä (http://www.comicsmagazines.com/tarzanvol8.htm).
British comics
Backup feature (pen/ink/) 1957- in TARZAN ADVENTURES > 57 58 59
BATTLE PICTURE LIBRARY~ (pen/ink/) 1962-71 > 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71
BLACKBOW THE CHEYENEE (pen/ink/) 1963 > 63
COMMANDO LIBRARY~ (pen/ink/) 1962-71 > 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71
DESPATE ENCOUNTER (pen/ink/) 1958 > 58
MORTIMER (pen/ink/) 1970s > 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79
SUNDAY (pen/ink/) 1959-60s reprinted in other countries > 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69
TRELAWNY OF THE GUARDS (pen/ink/) 1966-67 > 66 67
WAR AT SEA PICTURE LIBRARY~ (pen/ink/) 1962-71 > 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71
WAR PICTURE LIBRARY~ (pen/ink/) 1962-69 > 62 63 64 65 66 67 68 69
-
Ihan hyvin Fuente on voinut tehdä Tarzania, sillä hän tosiaan työskenteli Dellille 50-luvun puolivälistä melkein vuosikymmenen loppuun. Siihen aikaan miehen tyyli ei ollut vielä niin hioutunutta ja persoonallista, että ainakaan minä en tunnistaisi hänen sen aikaisia piirrustuksia, vaikka ne eteeni saisin. Brittien työstämässä listauksessa näyttää olevan paljon virheitä, mutta enimmäkseen siellä on oikeita tiedon jyviä.
Bermejosta en tiedä mitn paitsi, että hyvä piirtäjä sekin :).
-
Ihan hyvin Fuente on voinut tehdä Tarzania, sillä hän tosiaan työskenteli Dellille 50-luvun puolivälistä melkein vuosikymmenen loppuun.
Tuo Dell-yhteys on mielestäni uskottavin kytkös, että juuri Fuente olisi voinut Tarzaneita kuvittaa. Käsitykseni mukaan kukaan briteistä, joiden on 1950-luvulla väitetty tehneen brittiläisten Tarzan-kuvituksia, eivät ole Tarzan-seikkailuja työstäneet vaan kyse on lehden kakkossarjoista. Tosin vannomaan en näistä brittien julkaisuista kyllä mene, harmillisen vähän niistä on näytteitä käsillä.
Fuscon suomennetut tarinat on nyt listattu. Jos joku ystävällinen kertoisi, mitä seikkailuja on Tarzan-lehden numeroissa 8 ja 10/1983 sekä 4 ja 11/1984, niin se voisi kertoa onko tuo Fuscon muut työt julkaistu kaikki tuossa vaiheessa.
En ole löytänyt tietoja, että näitä Sagédition-sarjoja olisi julkaistu aiemmin, mutta selvää on että Fuscon ensimmäisen ja muiden seikkailujen välillä on vuosien kuilu, niin paljon ne eroavat toisistaan. Ja juuri tuollainen kuilu Fuscon töiden välillä näyttää ranskalaiskustantajan julkaisujen indeksoinnin perusteella olevan.
-
Etkös tuolla ylempänä kertonut, että kaksi ensimmäistä Fuscon Tarzania ovat vuodelta 1969 ja loput kolme sitten jokusen vuoden uudempia?
-
Etkös tuolla ylempänä kertonut, että kaksi ensimmäistä Fuscon Tarzania ovat vuodelta 1969 ja loput kolme sitten jokusen vuoden uudempia?
Kaksi on ennen vuosikymmenen vaihdetta ja kolme se jälkeen.
Varmuudella voidaan tunnistaa "Leopardijumalan papitar/kosto" ja "Unohdettu kylä", koska molemmista on kuvanäytteet (http://www.bedetheque.com/serie-25396-BD-Tarzan-Images-Innees.html).
"Musta pantteri" lienee turvallinen arvaus ilman kuvanäytettäkin. Näin minun pitäisi arvata, onko "Sovinto" toinen vuoden 1969 seikkailu vai myöhempää tavaraa. Koska minulla siis on neljä viidestä tarinasta ja kolmessa Tarzan on leveämpikasvoinen ja piirrosjälki muutoinkin yhtenevä, on minulla jo montakin syytä laskea "Sovinto" 1970-luvun puolelle.
-
Osaisitko Janne, tai joku muu, heittää arvauksena liitteen sivunäytteen perusteella kenen tyyliltä tämä 2/1981 tarina "Unohdettu armeija" vaikuttaa? Tämän lisäksi myös numerossa 9/1981 "Kuoleman rummut" on sama kuvittaja.
Minulle tämä yhdistyy jonnekin Korkkareiden suuntaan, mikä nyt voi johtua aivan ensimmäisen tarinan uniformuistakin.
-
En osaa auttaa, tosi kulmikkaalta näyttää tyyli eikä kuvittaja ainakaan omiin suosikkeihini lukeudu.
-
Löysin netistä hyvän kirjoituksen liittyen Victor de la Fuenteen:
www.tebeosfera.com/documentos/textos/victor_de_la_fuente_anonimo_poeta_peregrino.html
Ainakin siinä puhutaan Fuenten ja ilmeisesti myös Bermejon piirtämistä Tarzaneista. Teksti on espanjaa enkä todellakaan kaikkea ymmärrä. Mutta se, mitä pystyin tarkistamaan, niin ainuttakaan virhettä (noh, siellä puhutaan, että 1995 fuente olisi piirtänyt Nick Raideria, mutta se on kai jokin väärinkäsitys...) en sieltä löytänyt, joten pitäisin juttua erittäin luotettavana. Ylipäätänsäkin voisin kuvitella, että hispaaneilla on parhaat edellytykset kirjoittaa Fuentesta juttu, jossa faktat ovat parhaiten kohdillaan.
-
Ainakin siinä puhutaan Fuenten ja ilmeisesti myös Bermejon piirtämistä Tarzaneista. Teksti on espanjaa enkä todellakaan kaikkea ymmärrä.
Kiitos ja olet oikeassa, että Tebeosfeora on erittäin luotettava lähde espanjalaistekijöiden suhteen, ja lähteinä on monesti sellaisia tekijöiden haastatteluja joissa on muutoin vaikeasti löydettävää tietoa.
Varmaa on, että espanjalaistekijät ovat todella tehneet sarjoja brittien Tarzan-lehteen, mutta kyse on kakkossarjoista. Ainakin ennen Fuenten aikaa lehdessä ykkössarja oli aina nimikkosankarin seikkailu ja kakkossarjat muuta kuin viidakon valtiaan sarjoja. Mitään vahvistavaa tietoa en ole saanut sen suhteen, joten melkein olisin taipuvainen kallistumaan sille suunnalle, että sen enempää espanjalaiset kuin britit itsekään eivät ole apinamiestä kuvittaneet vielä 1950-luvulla brittien omien Tarzan-julkaisujen sivuille.
Olisivatko he kuitenkin tehneet sarjoja suoraan Dell:n palveluksessa, onkin jo toinen juttu, mutta mitään vahvistusta asiaan ei minulla valitettavasti ole.
-
Tarzan on hahmona vuodenvaihteessa satavuotias, ja osin siirtynyt public domain -käytön piiriin. Dynamite Entertainment hyödyntää tilanteen Lord of the Jungle -sarjalla, jonka kansikuvat ovat varsin komeita (http://www.comicvine.com/news/dynamite-entertainment-launches-lord-of-the-jungle/143609/).
Tarzan ei nimenä kannessa komeile, koska se puolestaan on oikeuksienomistajan, joka on siis kirjailijan mukaan nimetty Edgar Rice Burroughs Inc., tavaramerkki. Jatkossakin siis Dark Horse on oikeutettu julkaisemaan seikkailunsa Tarzan-nimeä kannessa käyttäen.
Tilanne ei ole ainutlaatuinen, vaan Dynamiten John Carter -sarja on samoin perustein Warlord of Mars.
-
"Uskollinen alkuperäistarinalle". Hmmm...
Olikos Tarzanilla muka tommoiset killuttimet käsissä Burroughsin kirjoissakin? Tä?
-
"Uskollinen alkuperäistarinalle". Hmmm...
Olikos Tarzanilla muka tommoiset killuttimet käsissä Burroughsin kirjoissakin? Tä?
Medaljonki ainakin oli kaulassa, kuten kansikuvista näkyy.
Ehkä Tarzan otti Oparista tuollaiset mageet rannesuojat...
-
Kaulakoru on ok, sehän on kirjoissakin.
Nämä Lord of the junglen seikkailut tapahtuvat kauan ennen Tarzanin vierailuja Opariin.
Olikos Kalan tappaneella mustalla lannevaatteen ja jousen lisäksi koruja?
-
Olikos Kalan tappaneella mustalla lannevaatteen ja jousen lisäksi koruja?
En muista, mitä kirjassa sanotaan (tuskin mitään), mutta kävi sen verran kiinnostamaan, että päätin tarkistaa mitä Manningin mielikuvitus on loihtinut paperille: Kulonga-nimisellä, Kalan tappaneella soturilla näyttää olevan Manningin kuvissa renkaita molemmissa ranteissa ja kaulassa, sekä yksi rengas oikean kyynärpään yläpuolella. Tarzanilla ei kuitenkaan tappamisen jälkeen näy (ainakaan yllään) muuta kuin jousi, nuoliviini ja soturin "housuvaate". Heh!
-
Varmaa on, että espanjalaistekijät ovat todella tehneet sarjoja brittien Tarzan-lehteen, mutta kyse on kakkossarjoista.
Kolmas Fuenten ja Bermejon lisäksi brittien Tarzan-lehdessä julkaistu espanjalainen on Rafael López Espí, joka omassa haastattelussaan mainitsee nimeltä "The New Sheriff" -sarjan, jota hän luonnehtii kuvitetuksi lännen historiaksi.
Tarzanin poika -lehdessä (esim. 11/1976) julkaistut kansikuvat sen sijaan ovat 1970-luvun tuotantoa, jonka hän on muistinsa perusteella tehnyt ruotsalaisten tilauksesta Euredit-agentuurin leivissä.
Tämä siis esimerkkinä, etten mistään yhteydestä löydä ainoatakaan jälkeä siitä, että brittien Tarzan-lehtiin olisi todella nimikkosankarin seikkailuja, tai edes kuvituksia, vielä 1950-luvulla työstetty.
-
Tämä siis esimerkkinä, etten mistään yhteydestä löydä ainoatakaan jälkeä siitä, että brittien Tarzan-lehtiin olisi todella nimikkosankarin seikkailuja, tai edes kuvituksia, vielä 1950-luvulla työstetty.
Jos tästä joku on kiinnostunut, niin olen valmis lyömään viimeisen naulan tähän arkkuun. Jos osoittautuu, että olen ollut väärässä, otan ilolla vastaan kaiken tiedon, joka kyseenalaistaa johtopäätökseni, mutta olen vakuuttunut että ainoa Tarzan-aiheinen oma materiaali 1950-luvulla brittijulkaisuissa ovat olleet sen kansikuvat. Olen ilmeisesti jahdannut epätarkkuuksien, väärinkäsitysten ja käännösvirheiden muodostamia aaveita koko tämän ajan.
Fantasiakirjailija Michael Moorcock oli toimittamassa Tarzan Adventures -lehteä 1950-luvun lopulla ja tämän ansiosta hänen faninsa ovat Moorcockin foorumilla skannanneet kyseisen lehden toimitussivuja (ks. erityisesti Tarzan Adventures -lehteä käsittelevän ketjun (http://www.multiverse.org/fora/showthread.php?t=1809) kolmas sivu).
Näiltä palstasivuilta löytyy paitsi tietoa pääsarjan, eli Tarzanin, seikkailujen alkuperäistietoja myös kakkossarjojen tekijöitä (näin jälkikäteen on näppärää, että myös tulevan julkaisun tekijätietoja on mainostettu samoilla palstasivulla). Toki vain pieni osa lehtiä on skannattu, mutta siltä osin kuin sivunäytteitä on, niiden antamat tiedot täsmäävät ERBzinen indeksoinnin kanssa, jossa on koostettuna näiden lehtienTarzan-seikkailut, mutta ei kakkossarjoja (esimerkkinä Tarzan Adventures vol 8 (http://www.erbzine.com/comics/uk8.html)). Kakkossarjat on kuitenkin indeksoitu erään kauppapaikan sivuilla, joka näyttää olevan paras yhteen koottu listaus lehtien kakkossarjoista (esimerkkinä jälleen Tarzan Adventures vol 8 (http://www.comicsmagazines.com/tarzanvol8.htm)). Kauppapaikan tiedot täsmäävät näiden kahden muun lähteen lisäksi myös Rafael López Espín haastatteluun, sekä Fuscon aiemmin tässä mainitun kakkossarjan osalta.
Moorcockin fanien skannaamista palstasivuista selviää, että brittitekijät ovat tehneet kansikuvia ja ennestään jo tiedettiin että britit ovat tehneet lehteen kakkossarjoja, kuten myös espanjalaiseskin. Sitä en tiedä, ovatko kansia tehneet espanjalaiskolmikko Fuente, Bermejo ja Espí, mutta Fuenten ja Espín kakkossarjoista tiedetään molempien osalta yksi sarja nimeltä.
-
(http://www.kvaak.fi/images/articles/01102011133756-0.jpg) (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1619)
Tarzan on viidakon valtias!
Sarjakuvasankarina Tarzanin historia on komea, mutta aikojen saatossa moni yksityiskohta on ehtinyt vaipua unohduksiin.
Tässä kaksiosaisessa artikkelisarjassa (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1619) käsitellään hahmon koko julkaisuhistoria, ja sen toisessa osassa sukelletaan syvälle aivan pimeimpään viidakkoon.
Artikkelisarjaa tukee lista Tarzan- ja Korak-erikoisjulkaisuista, ja valitettavan epätäydellinen lista lehtimuotoisista julkaisuista. Kiitokset koko Kvaak-yhteisölle tämän listan yhdessä koostamisesta!
Artikkelisarjan toinen osa on käsittääkseni ainoa laatuaan kattavuudessaan. Aikomukseni oli julkaisuhetkellä liittää tähän ketjuun kattava lähdeluettelo siten, että jatkokartoittamisesta kiinnostuneet saisivat riittävät eväät tukevan pohjatyön muodossa. Tähän ei valitettavasti lähitulevaisuudessa ole aikaa, joten katsoin paremmaksi julkaista artikkelisarjani nyt. Tentatkaa parhaanne mukaan, vielä kun ulkomuistista löytyvät minultakin vielä vastaukset.
Virallisesti artikkelisarja päätyy etusivulle helmikuun ensimmäinen päivä.
-
Huh! Niin huikaiseva Burne Hogartin Tarzan tuossa yllä että ihan puistattaa. Kuinka joku osaakin piirtää noin mahtavasti. Burne Hogart oli oman aikakautensa Michel Angelo. Yksikään toinen Tarzan piirtäjä ei ole yltänyt samaan graafiseen loistokkuuteen kuin juuri Hogart. Hänen Tarzaninsa jonka jokainen lihas näkyy hienoina viivoina ja varjostuksina. Hänen piirtämänsä viidakko, kasvit ja puut ovat ylivertaisen taidokkaita ja eläimet Tarzan seikkailussa realisimin huippua kuten tuo leijona tuossa ylhäällä. Russ Manning on toinen suuruuksista. Mutta sitten muut tulevat kaukana perässä.
-
Edelliseen on pakko lisätä vielä myös Hogarthin hieman tuoreempi taidonnäyte 70-luvulta :)
(http://i173.photobucket.com/albums/w51/mtt_photo/Hogarth/hogarth_tarzan2.gif)
-
Hieno kuva. Mestarin taidonnäyte.
Ehkä japanivaikutteet voisivat olla hiukan vähäisempiä, mm. puut on kuin Fuji-vuoren juurelta.
-
(http://www.kvaak.fi/images/articles/01102011133811-0.jpg) (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1624)
Tarzan Euroopassa ja Suomessa!
Tarzan-artikkelisarjan jälkimmäinen osa on käsitykseni mukaan ainoa laatuaan: se kattaa viidakkosankarin koko julkaisuhistorian Euroopassa.
Viidakon valtiaan taival Yhdysvalloissa tunnetaan tarkalleen, mutta vuodesta 1979 lähtien Tarzan-historian penkominen tuntui sukeltamiselta pimeimpään viidakkoon: tieto on sirpaloitunut ja parhaimmillaan epätäydellistä tai osin virheellistä.
Uskon, että kieliongelmista johtuen viidakkosankarin ystävät eivät ole pystyneet koostamaan tyydyttävää kokonaiskuvaa Tarzanin vaiheista. Itse en olisi pystynyt tähän työhön ilman espanjan opintojani, mutta niin vain ruotsi ja saksa olivat nekin tarpeen. Harmi kyllä, ajoittain minunkin oli turvauduttava konekäännöksiin (Google Translator), mikä on hidasta, hankalaa ja epäluotettavaa.
Valtavasta työmäärästä huolimatta italiaksi on saatavilla painetussa muodossa materiaalia joka olisi valaissut 1970-lukua nykyistä tarkemmin, mutta jota en saanut käsiini. Samoin minun oli viitattava ranskalaisjulkaisuihin, kun kyse oli näistä italialaisten töistä.
Artikkelissa on runsain mitoin sellaista tietoa, jota ei käsitykseni mukaan ole koskaan koostettu artikkelin muotoon. Kaiken mukaan ottamani olen ristiintarkistanut, mutta koska olen käyttänyt paljon epäluotettavia lähteitä, on mahdollista, että mukana on suoranaisia asiavirheitä, erityisesti Euredit-kustantamoon liittyen. Kun olen ilmoittanut tekijän nimen, kyseessä on faktatieto, lähtien tietysti siitä olettamuksesta että tekijä itse on luotettava lähde...
-
Kubertin Tarzanin originaalieja tulossa jättikoossa:
http://www.idwpublishing.com/news/article/2318/
-
Hyvä uutinen Russ Manningin ystäville, Darkhorse alkaa julkaisemaan hänen töitään, eka kirjan pitäisi ilm. joulukuun loppupuolella.
Lisäinfoa:
http://www.darkhorse.com/Books/21-264/Tarzan-The-Russ-Manning-Years-Volume-1-HC
-
Hyvä uutinen Russ Manningin ystäville, Darkhorse alkaa julkaisemaan hänen töitään, eka kirjan pitäisi ilm. joulukuun loppupuolella.
Lisäinfoa:
http://www.darkhorse.com/Books/21-264/Tarzan-The-Russ-Manning-Years-Volume-1-HC
Odotettu kirja. Joskin olisin toivonut hieman suurempaa kokoa. Normi 7x10 tuumaa on vaan liian pieni Manningin taiteelle :(
-
Minkähän takia eivät julkaise noita järjestyksessä?
Tarazanin poika, Tarzanin paluu ainakin jäävät välistä pois. Ja eikös Manning ole piirtänyt myös Tarzanin pedot?
Pakko-ostos, ilman muuta. Russ Manning on paras!
Tarzan ja Oparin aarteet menee kaikkien sarjakuvien Top Teniin.
Nyt jännitetään vain että onko pikseliä jne...
-
Odotettu kirja.
No niin on!!
Meinasi mennä hermot noitten Jesse Marsh years -kirjojen kanssa.
Nyt päästiin vihdoin asiaan.
-
Mitenköhän lie Hal Fosterin laita? Onkohan hältä säilynyt hyväkuntoista materiaalia painotuotteeseen saatettavaksi?
-
Onhan noita Hal Fosterinkin tarzaneita, vissiin kaikki koottu pariksi isoksi albumiksi. Mulla on yksi.
Timo
-
Onko hyvä painojälki? Muistelisin Hesarissa ilmestyneiden Fosterin piirtämien Trazanien kärsineen aikamoisesta viivakadosta.
-
NBM:n Tarzan in colour sarjan kuudessa ekassa kirjassa on koottuna Fosterin Tarzanit. Painojälki on hyvä. Ja Fosterin Tarzanit on upeita.
Neljä ekaa alpparia tuli myös kahtena pehmytkantisena opuksena mutta niistä siis jäi Fosterin viimeiset tarinat ulos.
-
Taidan hankkia Tarzan in colour osa vitosen tässä jossain vaiheessa. Olettaisin Fosterin tyylin vain parantuneen Tarzanin parissa vietettyjen vuosien aikana eli loppupään seikkailut lienevät siis parhaiten piirrettyjä. Ja noihin alkupään Tarzaneihin on tullut törmättyä ennenkin useampaan otteeseen.
Hiukan askarruttaa tuo "in colour". Musta-valkoinen ois kivempi.
-
Mustavalkoinen voisi olla hieno mutta onneksi noissa on alkuperäiset hyvin toteutetut (ainakin mun mielestä) sanomalehtivärit. Nostalgiatunnelmaa siis riittää.
Edit: Ehkä sen verran vielä jatkoa että tuo sarja kokoaa kaikki Fosterin, Hogarthin ja Rubimorin sarjat yhteensä 19 kirjassa. Joitain numeroita on aika hankalia löytää edullisesti jo nykyään.
Edit 2: Ja noista kirjoistahan siis vielä puuttuu Fosterin kuvittama mv päivästrippi Tarzan Apinain Kuningas kirjasta.
-
Niin no, sunnuntaisarjathan tuppaavat olemaan värillisiä. Muistaakseni viivat on kumminkin rasteroituneita. Ei se kauheesti haitannu, vähän ehkä kuitenkin. Ja riittikö niitä Fosterin Tarzaneita neljään kirjaan? Tyyli oli ekoissa vielä aika rutiinilla vedettyä, kun eihän se Harold alkuun ees pitäny sarjakuvaa oikeen minään, kun halusi olla oikea kuvittaja.
Timo
-
Muistaakseni viivat on kumminkin rasteroituneita.
Kiitos tiedosta. Säästyipä taas rahaa.
Olen selaillut saman sarja Hogarth-albumia (Helsingin kahvilatapaamisessa) ja siinä oli viivat aivan tukossa, rasteroitumisen takia tod.näk..
-
Niin no, sunnuntaisarjathan tuppaavat olemaan värillisiä.
Niinpäs tuppaavatkin. Unohdin.
MUTTA lukisin Fosterini mieluimmin näin (http://rocbo.lautre.net/illus/foster/img/tarzan/hal_foster02.png) !
-
Mustavalkoista Fosterin Tarzan julkaisua saataneen varmaan odottaa...ja odottaa...
Ps. Ja ei tuo sarja nyt niin huonosti ole painettu ;)
-
Mustavalkoista Fosterin Tarzan julkaisua saataneen varmaan odottaa...ja odottaa...
Totta.
Prinssi Rohkeasta olisi lähes priimaa mustavalkomatskua Portugalissa Libri Impressillä, mutta jenkit ilmeisesti torpedoivat sarjan suuntaamisen englanninkielisille markkinoille. Jos nuo herkkupalat haluaa itselleen, joutuu tyytymään portugalinkieliseen matskuun. (... tai yksi (ensimmäinen) osa tuli englanniksi. Ja se on kyllä hieno!)
Huoh...
-
Totta.
Prinssi Rohkeasta olisi lähes priimaa mustavalkomatskua Portugalissa Libri Impressillä, mutta jenkit ilmeisesti torpedoivat sarjan suuntaamisen englanninkielisille markkinoille. Jos nuo herkkupalat haluaa itselleen, joutuu tyytymään portugalinkieliseen matskuun. (... tai yksi (ensimmäinen) osa tuli englanniksi. Ja seon kyllä hieno!)
Huoh...
Jep, tarkennuksena että se oli (englannissa sijaitsevan?) euroopan diamondin jakelukanavan pomo joka sanoi tuohon ison ein.
Ja joo se on tosi hieno julkaisu, melkein on tehnyt mieli tilata loput opukset portugaliksi.
-
Lönkka,
Tosi iso kiitos sinulle siitä, että kerroit tuosta Joe Kubertin Tarzan Artist edition kirjasta. En tiennyt tuosta. Jos se tosiaan on isokokoinen ja skannattu originaaleista niin pakko tuo on ostaa. Mahtavaa tämä kvaak kun saa tietää sellaisista asioista jotka kiinnostavat itseään kuten tämä Kubertin tuleva kirja. Riittää ihailtavaa pitkäksi aikaa.
JOE KUBERT’S TARZAN OF THE APE: ARTIST’S EDITION ($100, hardcover, black and white, 156 pages, 12” x 17”) will be available in stores September 2012.
Ajattelin tilata tämän Suomalaisesta kirjakaupasta, sillä kokemuksieni mukaan voi todella säästää jopa kymmeniä euroja tilattaessa Akateemisen kirjakaupan hintoihin verrattuna.
-
JOE KUBERT’S TARZAN OF THE APE: ARTIST’S EDITION ($100, hardcover, black and white, 156 pages, 12” x 17”) will be available in stores September 2012.
Ajattelin tilata tämän Suomalaisesta kirjakaupasta, sillä kokemuksieni mukaan voi todella säästää jopa kymmeniä euroja tilattaessa Akateemisen kirjakaupan hintoihin verrattuna.
tai ihan sarjakuvaan erikoistuneesta liikkeestä joita löytyy Turusta ja Helsingistä useampia ja saattavat olla vielä edukkaampia, ammattitaidosta puhumattakaan.
Itse suosin näitä ensin, akateemista ja suomalaista vasta sitten.
Kubertin kanssa on vaikea mennä vikaan.
-
Ei kannata arpoa tilaamisen kanssa, tilaa tuotteen sitten mistä hyvänsä -näillä massiivisen kokoisilla teoksilla on ollut tapana loppua jo ennen julkaisua.
Koko siis 30,5 x 43 senttiä tehden siitä jonnin verran pienemmän kuin esmes massiivisesta Wally Wood kirjasta, mutta kookas tuo edelleen on.
Tarzan (12” x 17”) vs Woody (15” x 22”)
-
Eipä ollut enää missään tilattavissa Kubertin Tarzania.
Varmaan ilmestyy jossain vaiheessa ebaylle, "halpaan" hintaan.
-
Kyllä ainakin TalesofWonderilla tuota näyttäisi vielä olevan preorderissa.
-
Vando!!!!
-
Pakkohan tuo Tarzan in Colour no 5 oli kaivaa hyllystä.
Tässä muutama satunnainen esimerkki tuosta Fosterin taiteesta. Paikoittaiset vaaleammat kohdat johtunevat lisävalaistuksesta kuvauksen aikana.
(http://i173.photobucket.com/albums/w51/mtt_photo/Hogarth/DSC_0867.jpg)
(http://i173.photobucket.com/albums/w51/mtt_photo/Hogarth/DSC_0869.jpg)
(http://i173.photobucket.com/albums/w51/mtt_photo/Hogarth/DSC_0868.jpg)
-
Jälki näyttää erinomaiselta. Kiitos paljon vaivannäöstäsi!
Pystytkö skannaamaan korkealla resoluutiolla vaikkapa jonkun ihmisen pään (about 2-3 cm)?
edit;
Nyt ei ole kylläkään vähään aikaan mitään mahkuja ostaa yhtään mitään.
-
Just nyt oon taas mobiilin perässä mutta voin huomenna yrittää ottaa tarkemman kuvan, itse asiassa noikin kuvat pitäis olla aika tarkkoja mutta linkin liittäminen näytti jotenkin sopeuttavan tuota kuvakokoa.
-
Meinasin vaan sitä, että kasvoista ja silmistä näkee aika hyvin, jos kuva on mennyt tukkoon (rasteroitumisen takia tai muuten).
-
Skannnaus ei nyt tällä erää onnistu mutta otin vielä kaksi kuvaa niin läheltä kuin mun kameralla saa. Jos siitä nyt mitään näkee.
(http://i173.photobucket.com/albums/w51/mtt_photo/Hogarth/DSC_0872.jpg)
( http://i173.photobucket.com/albums/w51/mtt_photo/Hogarth/DSC_0872.jpg )
(http://i173.photobucket.com/albums/w51/mtt_photo/Hogarth/DSC_0870.jpg)
( http://i173.photobucket.com/albums/w51/mtt_photo/Hogarth/DSC_0870.jpg )
-
Oikean kokoisena (http://i173.photobucket.com/albums/w51/mtt_photo/Hogarth/DSC_0870.jpg)
Timo
-
Kuriositeettina hiukan muutakin suomessa ilmestynyttä Tarzan matskua. Löytyykö keneltäkään muulta mitään muita hauskoja juttuja.
- Tarzan viidakkosanomien keskiaukeamajulisteet
- Tarzan juliste
- Kangasmerkki
(http://i173.photobucket.com/albums/w51/mtt_photo/Collection/DSC_0920.jpg)
(http://i173.photobucket.com/albums/w51/mtt_photo/Collection/DSC_0921.jpg)
(http://i173.photobucket.com/albums/w51/mtt_photo/Collection/DSC_0922.jpg)
(http://i173.photobucket.com/albums/w51/mtt_photo/Collection/DSC_0918.jpg)
-
Näin eilen metrossa kaverin, jolla oli tuo TARZAN-kangasmerkki takissaan!
-
Tuommoinen kangasmerkki mulla on. Ari Kutila aikoinaan jakeli Kemissä noita isosta nipusta, mistä lie saanut, en muista enää. Nuo julisteet olis kyllä ihan kivoja olla kans.
Timo
-
Hyvä uutinen Russ Manningin ystäville, Darkhorse alkaa julkaisemaan hänen töitään, eka kirjan pitäisi ilm. joulukuun loppupuolella.
Lisäinfoa:
http://www.darkhorse.com/Books/21-264/Tarzan-The-Russ-Manning-Years-Volume-1-HC
Kyllä. Mutta toivottavasti ei tee samaa mokaa värityksen(Tarzan tummana) suhteen kuin niissä aiemmissa Manning-kokoelmissa esim:
Edgar Rice Burroughs' Tarzan the Untamed
http://www.suomalainen.com/fi/Edgar-Rice-Burroughs%27-Tarzan-the-Untamed-sku-P1569714185
Entä kellään havaintoa tuosta uudesta Ranskan kielisestä Manning-kokoelmasta...
esim:
Tarzan, Tome 2 : Tarzan et les joyaux d'Opar
http://www.priceminister.com/offer/buy/120725139/tarzan-tome-2-tarzan-et-les-joyaux-d-opar-de-edgar-rice-burroughs-livre.html
-
Kuriositeettina hiukan muutakin suomessa ilmestynyttä Tarzan matskua. Löytyykö keneltäkään muulta mitään muita hauskoja juttuja.
Joo, hihamerkistä en tiedä onko hävinnyt mutta medaljonki ja viidakkopassi on tallella 8] Voin laitella kuvaakin jossain vaiheessa josko kiinnostaa...
-
Joo, hihamerkistä en tiedä onko hävinnyt mutta medaljonki ja viidakkopassi on tallella 8] Voin laitella kuvaakin jossain vaiheessa josko kiinnostaa...
Joo laita tulemaan, saataisiin tämä erikoisempikin materiaali ”näkyville”
-
Mutta toivottavasti ei tee samaa mokaa värityksen(Tarzan tummana) suhteen kuin niissä aiemmissa Manning-kokoelmissa esim:
Edgar Rice Burroughs' Tarzan the Untamed
Hieno homma tuo Dark Horsen Manning-sarja. Olenkin jo pitkään odotellut milloin aloittavat sen. Ovat aikaisemmin julkaisseet Joe Kubertin Tarzanit 3:na kirjana ja äskettäin ilmestyi Jesse Marshin Tarzaneista 11. kirja. Laatu tulee varmaankin olemaan hyvä. Ainakin DH:n Brothers of the Spear vol 1.-kirjassa on upeat värit.
-
Kyllä ainakin TalesofWonderilla tuota näyttäisi vielä olevan preorderissa.
Mitäs kummaa...
Google ei löydä Tales Of Wonderia (Can't find the server)
-
Mitäs kummaa...
Google ei löydä Tales Of Wonderia (Can't find the server)
Kyllä tuo mun koneella löytyy, oisko ollu illalla jotain häikkää linjoilla ?
-
Joo, aamulla toimi moitteettomasti.
edit
Ja taas toimii! Vando!
-
Kun nyt on nuo Mustanaamion mv speciaalit osoittautuneet suosituiksi niin saisiko vastaavan myös Tarzanista. Petarin Tarzan olisi hienoa nähdä suomeksi. Kyseinen opus ilmestyi juurikin hollannissa ja on todella hienon näköistä jälkeä. Harmi vaan ettei kieltä ymmärrä.
Alla olevassa blogissa muutamia kuvia kirjasta.
http://muddycolors.blogspot.fi/2012/06/yu-tarzan.html
-
Kun nyt on nuo Mustanaamion mv speciaalit osoittautuneet suosituiksi niin saisiko vastaavan myös Tarzanista. Petarin Tarzan olisi hienoa nähdä suomeksi. Kyseinen opus ilmestyi juurikin hollannissa ja on todella hienon näköistä jälkeä. Harmi vaan ettei kieltä ymmärrä.
oh. Aikas komeeta on! Tuliko näitä jaksoja koskaan Suomen lehdissä? Tuolla blogissa kun ei Suomea mainita ollenkaan (mikä ei sinällään ole ihme, ainahan se Suomi unohdetaan ::) ) Marketprintin juttujahan tuli joitain suomeksi toki (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=1624#jugoslavia).
Timo
-
Tarzania voisi kokeilla Pulp-sarjassa!
-
oh. Aikas komeeta on! Tuliko näitä jaksoja koskaan Suomen lehdissä? Tuolla blogissa kun ei Suomea mainita ollenkaan (mikä ei sinällään ole ihme, ainahan se Suomi unohdetaan ::) ) Marketprintin juttujahan tuli joitain suomeksi toki (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=1624#jugoslavia).
Timo
"The Bride of King Bohun" on julkaistu numerossa Tarzan 9/1990. Tarkemmat tiedot täällä koostamassani listauksessa (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1637). Peterin nimeä ei listauksessa näy, mutta eipä näkynyt kyseisen lehden tekijätiedoissakaan.
Sanotaan nyt kuitenkin kauniisti, että kyllä nuo näytillä olevat kuvat antavat paremman kuvan sarjoista kuin mitä ne todellisuudessa ovat. Ennemmin klassikkomateriaalia Suomeen, vaikka sitten pulp-formaatissa.
-
"The Bride of King Bohun" on julkaistu numerossa Tarzan 9/1990. Tarkemmat tiedot täällä koostamassani listauksessa (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1637).
Onneksi Jiksi teit nuo listaukset ja historiakatsaukset, ne ovat runsaudensarvi. Mutta onko tämä enää totta? "Käytännössä Tarzan-sarjakuvia on myös pinoittain missä hyvänsä divarissa." Ei niitä enää oikein ole. Heitetty tai myyty pois.
EDIT: Löysin tällaisen Copyright Encyclopedian, jossa on tekijätietoa Tarzaneista. Hakuominaisuudet ovat vähän oudot, mutta tämmöisiä sieltä löytyy:
http://www.copyrightencyclopedia.com/the-ghost-of-doctor-livingstone-the-diamond-belt-the-sacred/#b (http://www.copyrightencyclopedia.com/the-ghost-of-doctor-livingstone-the-diamond-belt-the-sacred/#b)
-
Tarzania voisi kokeilla Pulp-sarjassa!
No mutta Lurker, johan murjaisit! Tuo on kerrassaan mainio ajatus! Tarzan sopisi Pulpiin aivan loistavasti.
-
No mutta Lurker, johan murjaisit! Tuo on kerrassaan mainio ajatus! Tarzan sopisi Pulpiin aivan loistavasti.
Kiva.
Jiksin listoista muuten näkee, että on Tarzaneita julkaistu ennenkin pokkareina suomeksi, aikas paljonkin.
(Joo, tajusin ehdotukseeni kohdistuvan ironian.)
-
(Joo, tajusin ehdotukseeni kohdistuvan ironian.)
En tarkoittanut olla omassa viestissäni millään tavalla ironinen, jos siis sitä tarkoitit. Tarzan todella olisi loistavaa Pulp-materiaalia. Toivottavasti ehdotuksesi tulee jonkun sellaisen henkilön tietoon, joka julkaisuasioista päättää. Tuohan olisi tavallaan paluu juurille. Ostaisin Tarzan-Pulpin heti.
-
Ei niitä enää oikein ole. Heitetty tai myyty pois.
Suuntaa, Lurker, vain maakuntakierrokselle ennen kuin talvi koittaa.
Asuin Lappeenrannassa artikkelia koostaessani ja sieltä katsottuna apinamiehen seikkailuja löytyi runsaasti kotikaupunkini lisäksi myös Imatran ja Lahden divareista, sen laajemmin ei ollut tarpeen etsiä, kiitos Kvaak-aktiivien kriittisen avun.
Tarzanin seikkailut tietysti löytyvät sieltä pimeimmistä nurkista, mutta niin ne aarteetkin tapaavat usein löytyä.
Luonnollisesti tuon Tarzan-uurastuksen vuoksi on rinta rottingilla, mutta lipsahti vähän egoistisesti "minun koostamani", vaikka kyllä tähän suurtyöhön osallistui iso joukko Kvaakin jäseniä, joita ilman ei lista tässä muodossaan olisi esillä.
Minustakin Tarzan sopii hyvin pulp-pokkareiden sivuille, Russ Manningin työt skaalautuvat varsin hyvin (latinalaisessa amerikassa niitä olen hypistellyt), joskin joukossa on myös sellaista materiaalia, jonka näkisin mieluusti hieman suuremmassa koossa.
Entäpä julkaisutoive ensi kesäksi: sama formaatti, jossa mm. Kersantti Rock ja Jonah Hex -seikkailuja julkaistiin.
-
Entäpä julkaisutoive ensi kesäksi: sama formaatti, jossa mm. Kersantti Rock ja Jonah Hex -seikkailuja julkaistiin.
Mieluummin toivelistalle Jonah Hex kuin Tarzan. Ei Tarzanissa mitän vikaa ole, mutta alkuvuodesta sain viimeisetkin Tarzan lehdet myytyä ja ajattelin että tästä aiheesta hyllyyn jääneet kirjat saa riittää. Uutta Jonah Hex julkaisua olen odotellut ja toivonut. Paras olisi tietysti jos tulisi sekä Tarzan että Jonah Hex. Tarzan jäisi kuitenkin minulta ostamatta mutta varmasti sille muita ostajaia löytyisi.
-
En tarkoittanut olla omassa viestissäni millään tavalla ironinen, jos siis sitä tarkoitit. Tarzan todella olisi loistavaa Pulp-materiaalia.
Heh, joo, no hyvä, että näin päin!
Tarzan on muutenkin valmiiksi tuttu nimi, jotta luulisi ostajien siihen tarttuvan. Jose Ortizin Tarzaneista pokkari! Ah.
-
Nyt voi IDW:tä suoraan ennakkotilata tuota Kubertin nimmaroimaa kirjaa luonnoksen kera. Kerkesi näköjään nimmaroimaan suuren osan erikoispainoksesta jo etukäteen. Hintaa 300 taalaa + järjettömät postikulut. Halpaa ku heinänteko. Ei varmaan montaa päivää kestä ennenkuin kaikki on myyty.
-
EDIT: Löysin tällaisen Copyright Encyclopedian, jossa on tekijätietoa Tarzaneista. Hakuominaisuudet ovat vähän oudot, mutta tämmöisiä sieltä löytyy:
http://www.copyrightencyclopedia.com/the-ghost-of-doctor-livingstone-the-diamond-belt-the-sacred/#b (http://www.copyrightencyclopedia.com/the-ghost-of-doctor-livingstone-the-diamond-belt-the-sacred/#b)
Hakutoiminto on infernaalinen, sanoisin. Itse en oikein tiennyt listaa koostaessani, kuinka minun tähän sivuun oikein pitäisi suhtautua, mutta palaan näine mietteineni asiaan.
Esimerkiksi tuolta linkittämältäsi sivulta löytyy "The Tribe that lost its dead" (suom. Tarzan Lahjakirja 1/1981 nimellä "Kuolleiden kaupunki (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1636)") on merkitty tekijöiden Grant ja Amador nimiin. Tämä siis oletettavasti viittaa brittikirjoittajaan Alan Grant ja meksikolaiskuvittajaan Amador García Cabrera.
Tämä kaksikko on outo yhdistelmä Tarzan-lehden taustahistorian huomioiden, vaikka tieto pitäisikin paikkansa.
Alan Grant on haastattelussaan muistellut alkuaikojaan mm. Tarzan-kirjoittajana (http://www.2000adreview.co.uk/features/interviews/2005/grant/grant1.shtml). Tämän mukaan ilmeisesti IPC on siis ollut se yritys, joka tuotti käsikirjoitukset ja tilasi kuvitustyöt Espanjasta. Varmuutta asiaan en saanut, mutta ei minulla ole mitään syytä sitä epäilläkään. Artikkelissa jätin kuitenkin tämän brittikustantajan nimeämättä.
Kuinka sitten brittikirjoittaja yhdistyisi Editorial Novaron listoilla olleeseen meksikolaiskuvittajaan?
Kallistuin artikkelia työstäessäni sille kannalle, että Editorial Novaro tuotti materiaalinsa oman lisenssinsä turvin. Olipa julkaisun sävyero espanjalaismateriaaliin nähden todellinen tai kuvitelty, käytettiin Meksikossa surutta niin yhdysvaltalaisten kuin myös espanjalaisten tuotoksia referenssikuvina, mikä ei olisi mennyt lävitse mikäli yksi ja sama taho olisi työtä valvonut.
Painavin argumentti kuitenkin on, että sivukoon aiheuttamat muutokset olivat liian suuria, että niitä olisi voitu ajaa lävitse mikäli materiaali olisi alkujaan tarkoitettu muualle kuin meksikolaisjulkaisun sivuille. Tässä vaiheessa yhteistyökumppani olisi kylmästi puhaltanut pelin poikki, kuten Atlantic teki saadessaan julkaisuoikeudet itselleen.
Todennäköisesti Pohjoismaihin tämä materiaali päätyi, kun sarjoja oli vain yksinkertaisesti jostain julkaistavaksi raavittava, joskin Suomessa tähän materiaaliin turvauduttiin vasta pakon edessä, kun naapurissamme Ruotsissa ja Norjassa sitä julkaistiin runsain mitoin.
Selkeässä ristiriidassa tämän johtopäätöksen kanssa ovat juuri tuon sivun tiedot, koska ne yhdistävät brittikirjoittajat meksikolaistaiteilijoihin.
Brittikustantajalta oikeudet siirtyivät Atlantic-kustantajalle, joka jatkoi yhteistyötä espanjalaisten kanssa. Mikäli yhteys brittien ja Etelä-Amerikan välillä olisi ollut, se todennäköisesti olisi syntynyt juuri espanjalaisten kautta siten, että kuvitus olisi järjestetty alihankintana Editorial Novarolta, mikä selittäisi yhdistelmän Grant ja Amador.
Alihankinta olisi tässä vaiheessa ollut espanjalaisille perusteltu vaihtoehto, koska kotimaan sarjakuvamarkkinat olivat kääntynyt kasvuun, joten resurssit olisi ollut parempi suunnata jo rahakkaampiin töihin.
Kun Atlantic sai tahtipuikon, se päätti yhteistyön espanjalaisten kanssa ja tähän yhteyteen loppui myös Editorial Novaro -tuotanto. Sille ei ole suoraa vahvistusta, että kyse olisi ollut vain lisenssin umpeutumisesta, mutta henkilökohtaisesti en millään usko että määrällisesti huikea Editorial Novaro -materiaali olisi edes osittain kirjoitettu brittien toimesta ja tuotanto olisi päättynyt käsikirjoitusten loppumiseen.
Mitä tuohon toivottomasti indeksoituun Copyright Encyclopediaan tulee, sen summittaiset viittaukset tekijöihin mm. pelkkää etunimeä käyttäen ei juuri motivoi sen suurempiin päänraapimisiin.
-
Huomasin tälläisen huutonetissä. En muista nähneeni aikaisemmin tietoa Seikkailu kertomuksia -lehden Tarzan sarjoista. Oliko kenelläkään näistä tietoa?
http://www.huuto.net/kohteet/seikkailu-kertomuksia/236823921
-
En muista nähneeni aikaisemmin tietoa Seikkailu kertomuksia -lehden Tarzan sarjoista. Oliko kenelläkään näistä tietoa?
Tässä Tarzan-listauksessa on loppuun lisätty lehtijulkaisuja (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1637#tvskmuut), joissa Tarzan on seikkaillut. Tätä ennen minulla oli tieto vain Seikkailukertomuksia-julkaisun (ilmeisesti tämä pitäisi kirjoittaa muodossa Seikkailu kertomuksia) numerosta 19/1957, jonka kansikuvaa voi ihailla Pulpetti-blogissa (http://pulpetti.blogspot.com/2007/06/heres-another-example-of-comic-strip.html).
Hyvä tietää, että Tarzan esiintyi vielä ainakin numerossa 14/1958. Linkittäkää lisää sitä mukaa, kun näitä huomaatte, sillä ne tiedot tarkentuvat.
-
Kyllä siinä tavu-viiva on Seikkailu- ;).
Mulla on jossain muutama Seikkailukertomuksia jossain. Joissakin niissä oli tosiaan Tarzan. Kunpa ehtisi jossain vaiheessa kaivamaan niitä esille.
Timo
-
Teenpä pienen välikyselyn
Tähän saumaan olisi mielenkiintoista tiedustella myös taidejulkaisuja jotka sisältävät Burroughsin tarinoihin liittyviä maalauksia ja piirustuksia. Tässä listaa itselläni tiedossa olevista julkaisuista. Itselläni on näistä muutama. Olen tässä listassa tarkoituksella jättänyt sarjakuvat ulos vaikka eräiltä osin niitäkin voisi laskea tähän mukaankin (mm. Hogarthin Jungle Tales of Tarzan portfolio).
Olisi mielenkiintoista kuulla muista olemassa olevista julkaisuista. Tällä foorumilla varmaan voisi löytyä tietoa näistäkin.
Burroughs artist portfolio Frank Frazetta. Opar Press 1973 (portfoliosta esiintyy erilaisia versioita ja julkaisuvuosia)
Edgar Rice Burroughs Library of Illustration, Limited Centennial Edition. Russ Cochran. Russ Cochran 1976-1984. Kolmeosainen kirjasarja + kotelo
Burroughs artist portfolio Roy G Krenkel. Opar Press 1979
Joe Jusko's Art of Edgar Rice Burroughs. FPG 1996
Jeffrey Jones 1998 Edgar Rice Burroughs calendar. FPG 1997
Legacy, Selected Paintings and Drawings by the Grand Master of Fantastic Art, Frank Frazetta. Underwood Books 1999. Kolmeosaisen kirjasarjan keskimmäinen osa.
The Art of Jeffrey Jones. Underwood Books 2002
RGK: The Art of Roy G. Krenkel. Vanguard 2005
The Grand Master of Adventure - Drawings of J. Allen St. John. Vanguard 2005
The Paintings of J. Allen St John - Grand Master of Fantasy. Vanguard 2009
Tarzan!, catalogue de l'exposition Tarzan. musée du quai Branly 2009
Art of Joe Jusko. Desperado 2009
Tarzan 100th Anniversary Calender 2012. BrownTrout 2011
Jeffrey Jones: A Life in Art. IDW/Desperado 2011
Roy G. Krenkel: Savage Worlds. Pure Imagination 2012
Tarzan Centennial. Titan 2012 (tulossa syksyllä 2012)
-
Dark Horsen tarkoitus on julkistaa seuraavalainen Tarzan-kirja maaliskuussa 2013:
The Unauthorized Tarzan HC
http://www.darkhorse.com/Books/22-411/The-Unauthorized-Tarzan-HC
"A classic run of Tarzan comics, reprinted for the first time! In the 1960s, believing Tarzan to have fallen into the public domain, Charlton Comics enlisted Joe Gill (Flash Gordon, House of Mystery) and Sam Glanzman (Hercules, Our Army at War) to create a new comics version of the Lord of the Jungle. Only four issues were produced before Charlton was forced to end the series, and much of the original print runs were destroyed. Collects Chalton’s Jungle Tales of Tarzan #1–#4.
* Includes never-before-seen Tarzan comic strips by Glanzman and historical essays by Roger Broughton!
* Also available in a limited edition of 250 copies, featuring a tip-in signed by Glanzman!"
http://www.darkhorse.com/Books/22-664/The-Unauthorized-Tarzan-Ltd-Ed-HC
-
Dark Horsen tarkoitus on julkistaa seuraavalainen Tarzan-kirja maaliskuussa 2013:
Linkit eivät vie mihinkään. Tai siis semmoiselle virhesivulle, jossa sanotaan:
"We're sorry but the site was unable to process your request.
Please try again in a few minutes."
Burroughsin perikunta taas kieltämässä? :o
Timo
-
Linkit eivät vie mihinkään. Tai siis semmoiselle virhesivulle, jossa sanotaan:
"We're sorry but the site was unable to process your request.
Please try again in a few minutes."
Burroughsin perikunta taas kieltämässä? :o
Timo
Miten jo tota samaa eilen, miten voidaan julkistaa jo kertaalleen kiellettyä aineistoa ja Burrougshin perikunta on tunnettu tiukkuudestaan.
-
Eilen sivuille pääsi.
-
Linkit eivät vie mihinkään. Tai siis semmoiselle virhesivulle, jossa sanotaan:
"We're sorry but the site was unable to process your request.
Please try again in a few minutes."
Burroughsin perikunta taas kieltämässä? :o
Timo
Tuskin on herra Burroughs asialla, sillä samaan tekstiin törmää lukuisilla Dark Horse -sivuston alaosalla. Jotain yleistä häikkää heillä.
-
Miten jo tota samaa eilen, miten voidaan julkistaa jo kertaalleen kiellettyä aineistoa ja Burrougshin perikunta on tunnettu tiukkuudestaan.
Tarzan on rekisteröity tuotemerkki, joten eiköhän Burroughsin perikunta ole projektin hyväksynyt.
Dark Horsella on virallinen Tarzan-lisenssi, joten juuri sen olisi vähiten sopivaa kokeilla public domain -käytön rajoja.
Sivusin näitä sarjoja myös Kvaakin Tarzan-artikkelissa (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1619), joten on muikeaa että tämäkin yksityiskohta on ajankohtainen. Toki Tarzan on tulevan animaatioversion ansiosta jälleen sopivasti tapetilla, vaikka se ei artikkelin työstämispäätökseen vaikuttanutkaan.
-
Dave Stevens: Covers and Stories kirja tiesi kertoa että Stevens avusti peräti 81 Tarzan sivun teossa Russ Manning studiota (julkaistu englannissa kesäkuun ja elokuun välillä 1977 Tarzan weekly ja Tarzan monthly lehdissä). Yksi credit lisää Dave Stevensin upeaan uraan :)
ps. Jiksi tietty kohta heittää perään että olihan tämäkin jo merkittynä artikkeleihin, eikös ???
-
ps. Jiksi tietty kohta heittää perään että olihan tämäkin jo merkittynä artikkeleihin, eikös ???
Ei muuten ole, enkä Stevensin nimeä edes muista artikkelia koostaessani havainneeni, joskin syvennyin ensisijaisesti julkaisuhistoriaan vaikka tekijöiden kautta sitä lähestytäänkin.
Tokihan artikkelisarjaa voisi muokata jälkikäteen, mutta onhan nykyinenkin jo melkoisella voimalla puristettu nykyiseen muotoonsa, joten moni mielenkiintoinen knoppi ja yksityiskohta on jätetty kylmästi pois.
-
Kesä on jäänyt taakse, mutta kesälukemistoa on aina saatavilla!
Viimein siis Tarzanin poika -listaus (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1644) on julkisesti nähtävillä ja kaikkien täydennettävänä.
Tarzanin poika oli Tarzan-sarjakuvan mittavan historian rinnalla sivuviite, mutta komeita kansikuvia riittää, esimerkkinä etusivulle valitsemani espanjalaistaitelijan hurja toimintakohtaus.
(http://www.kvaak.fi/images/articles/09102011162534-0.jpg) (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1644)
Toivon mukaan Moog innostuu laittamaan näytille kaikki kannet, minulla kaikkia julkaisuja ei ole ja kaiken lisäksi Kvaakin julkaisujärjestelmä ei sekään taivu indeksointikäyttöön kovin hyvin.
Yksi julkaisu on 70-luvun puoliväliä lähestyttäessä päätynyt väärään kohtaan, joten korjaan sen kun löydän oikean julkaisun (ja muistan, että mikä niistä nyt olikaan väärässä kohden).
-
Olet, Jiksi, tehnyt mielettömästi töitä näissä Tarzan-indeksoinneissa ja artikkeleissa. Kiitos taas!
Roy Thomas ja Tom Grindberg ovat muuten juuri alkaneet tehdä uutta Tarzan-sunnuntaisarjaa, joka ilmestyy ainoastaan netissä täällä (http://www.edgarriceburroughs.com/comics/) ja on maksullinen. Hinta ei ole paha, vain 1,99 dollaria kuussa, koska se sisältää aiemmat stripit/sivut.
Tuolla paikassa on hyvin vähän näytteitä sarjasta jos ei ole tilannut sitä, mutta täällä (http://allpulp.blogspot.fi/2012/09/roy-thomas-returns-for-tarzans-next-big.html) on Roy Thomasin haastattelu asian tiimoilta.
-
Ensimmäinen osa Manningin Tarzanista on shippauksessa tällä viikolla, näkyi mätkähtäneen jo dcbs:n ostoskoriin :)
-
Täytyy sanoa, että ainakin minusta hyvin kelvollista uutta Tarzania. Hyvät ruutujaot ja hahmot kiinnostavia ja graafista osaamista kosolti. Tarzan ja muutenkin piirrostyyli tuovat mieleeni mestari John Busceman. Mutta äly hienoa taidetta minusta.
Kovasti odotan infoa millainen on painojälki ja ruutujen koko tuossa uudessa Russ Manning opuksessa.
-
Dark Horse alkaa julkaisemaan myös Korakia, kyseessä on Russ Manningin Korak.
http://www.amazon.co.uk/Korak-Son-Tarzan-Archives-Volume/dp/1616550953/ref=sr_1_2?ie=UTF8&qid=1355322934&sr=8-2
Alustava julkaisupvm on toukokuun puoliväli 2013.
-
Sain aikaiseksi eilen selailla tuota uutta Titanin Tarzan Centennial -kirjaa.
Oletin että taiteeseen ja sarjakuvaan olisi uhrattu vain muutamia sivuja mutta itse asiassa ne ovat koko kirjan ydin. Reilusti yli 200 sivua upeita maalauksia, luonnoksia, piirroksia, kirjankansia ja sarjakuvakansia. Järjetön määrä myös taidetta jota en ole ennen missään muualla nähnyt. Iso koko ja useat koko sivun kuvat tekevät tästä aivan mahtavan. Edustettuna varmaan kaikki oleelliset Burroughs taiteilijat.
Upea kirja. Pakollinen hankinta Burroughs faneille.
Harmi ettei suomessa ole muistettu sarjakuvan tai TV uusintojen kautta Tarzanin 100-vuotisjuhlia (vai olenko vain missannut uusinnat?). Ja tuskin muistetaan Mars-sarjan juhlavuottakaan.
-
Onkos joku jo päässyt maistelemaan Manningin Tarzan-kokoelman ekaa osaa? Vaikutelmista olisi kivat kuulla.
-
Tilasin ton pari viikkoa sitten amazonilta kun adlibris sekoili ja nosti hintaansakin (eikä saisi sieltä vieläkään). Amazonin arvioitu toimitus oli 28.1 mutta yllätyksekseni kirja saapuikin jo eilen :)
Kirja on upean kokoinen ja näköinen, kovakantinen kansipapereilla. Pikaisella selauksella näyttää oikein hienolta, tosin en oikein kriittinen osaa ollakaan. Myöskään ei oo noita aikaisempia. Tämän sarjan haluan ehdottomasti Manningin osalta hyllyyni, kuten myös Korak tuli jo kanssa esitilattua...
-
Toukokuussa Dark Horse lykkää ulos ekan Manningin Korak -kokooman.
-
Olen tuossa lueskellut Dark Horsen Manning Tarzan-kirjaa. Minulla on tämän vol.1:n tarinat yhtä lukuun ottamatta myös 60-luvun suomalaisina Tarzan-lehtinä ja tuntuu, että lehtien värit ovat paljon kirkkaammat. Eniten häiritsi kun pääsin kirjan sivulle 243. tarinaan Tarzan The Terrible. Kannen kuva on samanlainen kuin lehdessä: Tarzan kamppailemassa tumman karvaisen kädellisen vastustajan kanssa, molempien syöksyessä alas kallion jyrkänteeltä. Sisäsivuilla näiden karvaisten hännällisten olioiden (OM-AT, PAN-AT-LEE, ym.) väritys onkin muutettu vaaleaksi, ruskehtavaksi. Vain hiukset on jätetty tummiksi, saman värisiksi, kuin 60-luvun lehdissä koko vartalo. Otaksuisin, että alkuperäisissä amerikkalaisissa lehdissä on myös ollut tumma iho? Onko tähän kirjaan jostain (rasismi) syystä muutettu väritys? Jos joku omistaa amerikkalaisen lehden niin voisiko tarkistaa. Tumma väri tuntuu jotenkin paremmalta, mutta se johtuu varmaan siitä että siihen on tottunut pikkupojasta asti.
-
Olen tuossa lueskellut Dark Horsen Manning Tarzan-kirjaa.
En voi tarkistaa asiaa, mutta onhan Dark Horse tarkoituksella tummentanut myös päähenkilön hipiää.
-
Sisäsivuilla näiden karvaisten hännällisten olioiden (OM-AT, PAN-AT-LEE, ym.) väritys onkin muutettu vaaleaksi, ruskehtavaksi. Vain hiukset on jätetty tummiksi, saman värisiksi, kuin 60-luvun lehdissä koko vartalo.
Osittain aiheen vierestä mahdollisesti tyhmä kysymys ko. julkaisua lukemattomalta, mutta sen pohjana olleen romaanin lukeneelta: oliko molempien häntäheimojen jäsenistä tehty vaaleita/vaaleampia kuin alkuperäisjulkaisussa? Vai onko sarjakuvasovituksessa edes kahdenlaisia häntätyyppejä? Siinä kirjassahan esiintyy kaksi hännäkkäiden "apinaihmisten" heimoa: vaaleat ja karvattomat Ho-donit ja tummat ja karvaiset Waz-donit. Burroughs muistaakseni kuvaa Waz-donit mustaihoisina, mutta nyt en jaksa tarkistaa. Gutenbergistä tuokin opus varmaan löytyy, niin että nohevammat Tarzanin ystävät voivat valistaa minua laiskimusta.
-
Ainakin vanhoissa sarjakuvalehdissä ja Jättikirjassa oli vaalea karvaton ja tumma karvainen häntäheikki.
-
Osittain aiheen vierestä mahdollisesti tyhmä kysymys ko. julkaisua lukemattomalta, mutta sen pohjana olleen romaanin lukeneelta: oliko molempien häntäheimojen jäsenistä tehty vaaleita/vaaleampia kuin alkuperäisjulkaisussa?
Tässä Dark Horsen kirjassa Ho-donit ovat yhtä, tai lähes yhtä vaaleita kuin Tarzan ja karvaiset Waz-donit "vaalean" ruskeita. Joissakin ruuduissa melkein yhtä vaaleita, kuin Tarzan. Vain hiukset ovat tumman sinisin heijastuksin sysimustat. Ehkä karvainen vartalo on olevinaan musta, mutta koska niitä vartalon osia joihin valo heijastuu ei ole väritetty (kuten 60-luvun lehdissä) samalla tummalla sinellä kuin tukka, he eivät näytä mustaihoisilta/mustakarvaisilta. Tarinan kannessa on selvästi musta iho ja karvat. Tarzan 166. http://www.comicvine.com/tarzan-tarzan-the-terrible-part-1/37-9286/
Jotenkin se vaan häiritsee kun on koko elämänsä kuvitellut Waz-donit täysin mustina kuten vanhoissa Tarzan-lehdissä.
-
IDW:ltä näyttäisi olevan tuloillaan Manningin Tarzan -sanomalehtisarjoja:
http://www.libraryofamericancomics.com/blog/article/2481/ (http://www.libraryofamericancomics.com/blog/article/2481/)
-
Onkos se tarinakokonaisuus, jossa Tarzanin maatilalle hyökkää hirmuliskoja Pal-Ul-Donista suon kuivumisen takia, ilmestynyt alunperin sanomalehdissä? Sen haluaisin itselleni. Muuten mulla lienee melko edustava kokoelma Manningin Tarzaneita.
Korak-kokoelmaa odottelen vesi kielellä, enää muutama kuukausi.
-
Tarzanin farmi on roistojen hallussa dinojen hyökätessä. Tarzan käyttää yleistä hässäkkää hyväkseen ja kukistaa roistot ja dinot. Sitten jostain syystä sankarimme suuntaavat Pal-Ul-Doniin. En ole lukenut tätä stooria enempää. Kiinostaisi tietää miten homma saatetaan päätökseen.
Tarzan kukistaa tyrannosauruksia katkaisemalla niiden akillesjänteen. Eikö kukaan muu muista tätä seikkailua?
-
Eikö kukaan muu muista tätä seikkailua?
Juttu taitaa olla Manningin pitkä päivälehtiseikkailu Tarzan and the Renegade (7.10.68 – 18.10.69, stripit 9115 – 9438). Sen pitäisi olla täällä (http://www.erbzine.com/mag26/2600.html) kokonaan, mutta tuo sinänsä upea fanisivusto on sen verran sekavasti koottu, että en jaksanut tarkistaa asiaa.
-
Tuohan se on. Kiitos paljon.
Renegade taitaa sisältyä ensimmäiseen IDW:n Tarzan-sanomalehtistrippikirjaan.
-
No nyt selvisi vastaus tähän ärsyttävään Waz-donien väritykseen. Ilmeisesti Dark Horse alkoi v.1999 julkaista Manning-Tarzaneita, joita ilmestyi 3 volumea (4. ei ilmestynyt koskaan) ja jostakin syystä värejä, muitakin kuin Waz-donied karva, muutettiin mielivaltaisesti Gold Keyn alkuperäisistä.
"The most important coloring errors are in the adaptation of Tarzan the Terrible."
"The light brown coloring of the Waz-dons makes them look like fuzzy negroids. The careful delicate effect of depicting the Waz-don's fur is lost."
"These kinds of errors are tragic."
"One can only hope that if Dark Horse gives Manning's Tarzan the hardback treatment that they gave Kubert with the three Tarzan Archives volumes, that they will reference the original Manning color schemes."
No, turha toivo. Jättivät näköjään näihin kovakantisiin samat värivirheet, ...kele!
http://www.erbzine.com/mag17/1749.html
-
Darkhorse pukkaa uutta Tarzan-matskua. Nyt on vuorossa sunnuntaisarjat osa 1, vuodet 1931-1933, tekijänä Hal Foster (Valiant), julkaistaan heinäkuun lopussa.
Kyseessä ei ole mikään jokamiehen juttu, hintaa on nyt 120$!!!
Toki kokoakin on: 38,1 cm x 50,8 cm, jos nyt osasin oikein muuntaa noi tuumat >:D. Sivuja 120.
http://www.darkhorse.com/Books/22-520/Edgar-Rice-Burroughs-Tarzan-The-Sunday-Comics-Volume-1-1931-1933-HC
Luvataan laatua:
"Beautifully restored and printed at giant size, this first volume in Dark Horse’s comprehensive collections of Hal Foster’s Tarzan Sundays reprints over one hundred strips on high-quality paper and in eye-popping color, replicating their appearance when they were brand new! Featuring historical essays on Tarzan and Foster, this astonishing volume is a must for every collector! Collecting every Tarzan Sunday strip from September 1931 through September 1933!"
BTW: En ole vieläkään saanut tuota ekaa Manningin Tarzan-kirjaa, vaikka tilasin sen aikaa sitten, liekö pieni painos vai mikä?
-
Darkhorse pukkaa uutta Tarzan-matskua. Nyt on vuorossa sunnuntaisarjat osa 1, vuodet 1931-1933, tekijänä Hal Foster (Valiant), julkaistaan heinäkuun lopussa.
Kyseessä ei ole mikään jokamiehen juttu, hintaa on nyt 120$!!!
Toki kokoakin on: 38,1 cm x 50,8 cm, jos nyt osasin oikein muuntaa noi tuumat >:D. Sivuja 120.
http://www.darkhorse.com/Books/22-520/Edgar-Rice-Burroughs-Tarzan-The-Sunday-Comics-Volume-1-1931-1933-HC
Luvataan laatua:
"Beautifully restored and printed at giant size, this first volume in Dark Horse’s comprehensive collections of Hal Foster’s Tarzan Sundays reprints over one hundred strips on high-quality paper and in eye-popping color, replicating their appearance when they were brand new! Featuring historical essays on Tarzan and Foster, this astonishing volume is a must for every collector! Collecting every Tarzan Sunday strip from September 1931 through September 1933!"
BTW: En ole vieläkään saanut tuota ekaa Manningin Tarzan-kirjaa, vaikka tilasin sen aikaa sitten, liekö pieni painos vai mikä?
Kuulostipa ensin hienolta. Pisti vaan mietityttään mitä tuo "replicating their appearance when they were brand new" tarkoitaa, kuulostais ihan uudelleenväritykseltä ?? Toivottavasti tuo on vaan tulkintavirhe.
-
Saan pienen sähköiskun aina, kun kuulen sanan uudelleen väritetty. ???
Onkohan tuossa sarjassa tulossa Burne Hogartia?
-
Tismalleen samat vuodet kuin NBM:n vuonna 1993 julkaisema eka osa. 25 x 34 cm. Siinä sivut on kuvattu Bill Blackbeardin kokoelmista, vanhojen sanomalehtien sivuilta, rasteriahan se viivaan tekee.
Mitenkähän lie sitten tossa Dark Horsella. Eye-popping ja replicating their appearance when they were brand new... Jotta että silmät pompsahtaa kuopistaan ja silleen. Luulen että värit on saatettu parhaan mukaan semmoseen kuosiin, kuin ne ovat alkuaan olleet.
Enivei. Turhan tyyristä. Ei Foster tossa vielä parhaimmillaan ollut.
Timo
-
Tismalleen samat vuodet kuin NBM:n vuonna 1993 julkaisema eka osa. 25 x 34 cm. Siinä sivut on kuvattu Bill Blackbeardin kokoelmista, vanhojen sanomalehtien sivuilta, rasteriahan se viivaan tekee.
Mitenkähän lie sitten tossa Dark Horsella. Eye-popping ja replicating their appearance when they were brand new... Jotta että silmät pompsahtaa kuopistaan ja silleen. Luulen että värit on saatettu parhaan mukaan semmoseen kuosiin, kuin ne ovat alkuaan olleet.
Enivei. Turhan tyyristä. Ei Foster tossa vielä parhaimmillaan ollut.
Timo
Tarkennetaan sen verran että nuo samat vuodet 31-33 (vain osa vuodesta 1933) julkaistiin pehmeäkantisen Tarzan in Color sarjan ensimmäisessä osassa jota ilmestyi vain kaksi ekaa numeroa ja joka siis koostui kahden kovakantisen kirjan sisällöstä.
Kovakantiset kirja pitivät sisällään vain noin vuoden verran sivuja.
Tuota Dark Horsen tahtia Fosterin Tarzanit mahtuisivat kolmeen kirjaan.
Ja muuten tuo "värit on saatettu parhaan mukaan semmoseen kuosiin, kuin ne ovat alkuaan olleet." toiminnallisuus löytyy Photoshopista. PS pystyy itse määrittelemään miltä haalistunut väri on näyttänyt esim noina kyseisinä vuosina. En osaa tuota itse tehdä mutta tätä PS toiminnallisuutta on joissain uusintajulkaisuissa käytetty. Oisko tässäkin?
-
Darkhorse pukkaa uutta Tarzan-matskua. Nyt on vuorossa sunnuntaisarjat osa 1, vuodet 1931-1933, tekijänä Hal Foster (Valiant), julkaistaan heinäkuun lopussa.
Kyseessä ei ole mikään jokamiehen juttu, hintaa on nyt 120$!!!
Toki kokoakin on: 38,1 cm x 50,8 cm, jos nyt osasin oikein muuntaa noi tuumat >:D. Sivuja 120.
http://www.darkhorse.com/Books/22-520/Edgar-Rice-Burroughs-Tarzan-The-Sunday-Comics-Volume-1-1931-1933-HC
DCBS ennakkohinta 62,5 taalaa
-
Rip Jagger's Dojo (http://ripjaggerdojo.blogspot.fi/search/label/Tarzan%20of%20the%20Apes) on Tarzan-tietouden aarreaitta, varsinkin kuvituksen osalta.
-
Ostikos kukaan muu Dark Horsen julkaisemaa Manningin Korak archivea.
Onko vika vaan mun omassa näössä vai onko rasteroituminen pahinta mitä vähään aikaan on nähty. Kehtasivat vieläpä laittaa kansikuvaksikin täysin epäselvän suurennoksen...??
-
Amazonilla ainakin yksi palaute kertoo painotyön surkeudesta. Kansikuvakin on kuulemma ERI kuin Amazonin esittelykuva.
-
Dark Horsen jättimäinen Tarzan Sunday Pages by Hal Foster selailtu. Upea kirja! Jättimäinen ulkomitoiltaan, sarjakuvat painettu varmaan niin hyvin kuin nyt tuosta vanhasta materiaalista on yleensä mahdollista. Näitä Fosterin Tarzan-sunnuntaisivujulkaisuja on tulossa lisääkin, mutta mulle riittää tämä yksi. Se on esimerkki sarjakuvan aamuhämärista ja yhden kaikkien aikojen parhaan piirtäjän alkutaipaleelta.
http://www.darkhorse.com/Books/22-520/Edgar-Rice-Burroughs-Tarzan-The-Sunday-Comics-Volume-1-1931-1933-HC
Harmi, että se Libri Impressin Prinssi Rohkean englanninkielinen julkaisusarja meni puihin. No, jääpä mulle nyt aikaa saada työ- ja taloustilanteeni kuntoon. Kyllä ne vielä joskus tulevaisuudessa sen mustavalkoisen herkun julkaisevat!
-
Jätinpä sen Manningin strippijulkaisun ostamatta, kun Amazonissa joku kertoi strippien olevan todella pienikokoisia. Onkos kukaan nähnyt tuota kirjaa Suomessa myynnissä tai kirjastossa? Pitäisi päästä näkemään ja pläräämään ja toteamaan tuote kelvolliseksi.
-
Manning-strippikirjan koko on: 28.2 x 21.8 x 3.6 cm eli kyllä pikkasen pieneltä vaikuttavat strippien koot.
Toinen osa tuosta Manning-strippikirjasta pitäisi ilm. joulukuun alussa.
Ja lisää Tarzan herkkua on tulossa ensi vuonna kun Titan-books alkaa vuorostaan julkaisemaan Burne Hogarth sanomalehtistrippejä.
Alustavan tiedon mukaan ekan opuksen pitäisi ilm. ensi vuoden huhtikuussa. Ikävä kyllä kirja kokotietoja en löytäynyt.
http://www.amazon.co.uk/Tarzan-City-Gold-Vol-1/dp/1781163170/ref=sr_1_3?s=books&ie=UTF8&qid=1376846066&sr=1-3&keywords=Tarzan
Tuo Tertsin mainitsema jättimäinen Dark Horsen Tarzan-kirja kutkuttaa mieltäni, mutta lompakkoni huuhtaa Hoosiannaa tällä hetkellä, joten pitää kartuttaa valuuttavarantoa vähän ja iskeä sitten!
Tuon kirjan koko on muhkea: 56.4 x 40.4 x 3 cm !!! Siinä mallia muillekin kustantajille.
-
Manning-strippikirjan koko on: 28.2 x 21.8 x 3.6 cm eli kyllä pikkasen pieneltä vaikuttavat strippien koot.
Toinen osa tuosta Manning-strippikirjasta pitäisi ilm. joulukuun alussa.
Ja lisää Tarzan herkkua on tulossa ensi vuonna kun Titan-books alkaa vuorostaan julkaisemaan Burne Hogarth sanomalehtistrippejä.
Alustavan tiedon mukaan ekan opuksen pitäisi ilm. ensi vuoden huhtikuussa. Ikävä kyllä kirja kokotietoja en löytäynyt.
http://www.amazon.co.uk/Tarzan-City-Gold-Vol-1/dp/1781163170/ref=sr_1_3?s=books&ie=UTF8&qid=1376846066&sr=1-3&keywords=Tarzan
Tuo Tertsin mainitsema jättimäinen Dark Horsen Tarzan-kirja kutkuttaa mieltäni, mutta lompakkoni huuhtaa Hoosiannaa tällä hetkellä, joten pitää kartuttaa valuuttavarantoa vähän ja iskeä sitten!
Tuon kirjan koko on muhkea: 56.4 x 40.4 x 3 cm !!! Siinä mallia muillekin kustantajille.
Omasta mielestäni tuo Manningin strippikokoelma on ihan kelvollisen kokoinen. Hyvin näkee yli nelikymppinenkin lukea ja katsella upeaa viivaa :)
Sain eilen myös postissa tuon Fosterin hulppeankokoisen Tarzan kirjan ensimmäisen numeron. Täytyy todeta että kyllä tuossa on jonkinverrankin parempi restaurointi kuin vanhassa NBM versiossa joka tosin sekin oli mainettaan parempi ainakin näissä Fosterin kirjoissa. Tosin voi nykyään lähdemateriaaliakin löytyä paremmin. Paperin laatu ja ulkoasu on upea ja tuo hiukan mieleen Hogarthin The Golden Age of Tarzan kirjan. Sopinee varmaan hyvin vierekkäin.
Odottelen myös mielenkiinnolla tuota Titanin Tarzan kirjaa. Hogarthin taide on edelleen mulla keräilylistassa ensimmäisten joukossa. Ja eritoten haluan nähdä kuka tuon restauroinnin noille sivuille on tehnyt; toivoisin että se on edelleen Maresca (kuten Flash Gordonissa) mutta tietoa saanee varmaan vielä odottaa.
-
Pystytkö MTT skannaamaan yhden näytesivun, joka antaisi jonkinlaista kuvaa Manning kirjan strippien tasosta ja varsinkin luonnollinen stripin koko. Jos onnistuu niin tosi kiva. Mutta varo skannatessa. ettei kirjan selkä vaurioudu. Kyllä se onnistuu.
En enään halua ostella sellaisia kirjoja, joissa stripit ovatkin tosi pieni kokoisia. Tällä kertaa en hanki kirjaa itselleni. Mutta olisi kiva nähdä srtippi näyte.
-
Pystytkö MTT skannaamaan yhden näytesivun, joka antaisi jonkinlaista kuvaa Manning kirjan strippien tasosta ja varsinkin luonnollinen stripin koko. Jos onnistuu niin tosi kiva. Mutta varo skannatessa. ettei kirjan selkä vaurioudu. Kyllä se onnistuu.
En enään halua ostella sellaisia kirjoja, joissa stripit ovatkin tosi pieni kokoisia. Tällä kertaa en hanki kirjaa itselleni. Mutta olisi kiva nähdä srtippi näyte.
Skannia en pysty lupaamaan mutta jossain vaiheessa voin ottaa kuvan jotta tuo koko selviää paremmin. Juuri nyt kuitenkin tuo Tarzan kirja on haudattu toisen kirjapinon taa ja kestää varmaan jonkun päivän ennenkuin saan sen kaivettua näkyville.
-
Itse hain eilen postista tuon Fosterin jättikirjan ja on se iso! Laatu kelpaa minulle, taide on kaunista ja upeaa.
Nyt pitää vaan löytää sopiva ja turvallinen säilytyspaikka tälle aarteelle.
Ja kyllä minä aion hankkia nuo muutkin Tarzan-kirjat mitä nyt on tulossa ja tuon ekan Manning-strippikirjan tietty.
-
Dennis,
Onnea opuksen ostamisen johdosta. Minä tyydyn vain iloitsemaan niiden puolesta, jotka hankkivat tämän kirjan. Foster on yksi tämän vuosituhannen loisteliaimmista taiteilijoista. Jokainen hänen piirtämänsä sarja, oli kyse sitten isommista kokonaisuuksista tai yhdestä sarjakuvaruudusta, on täynnä sellaista graafista magiaa ja yksityiskohtaista sulavaa tarkkuutta, ettei samaa tatsia kovin moni muu ole pystynyt jäljittelemään tai saavuttamaan.
-
Jaa, pitäisiköhän tuo Fosteri sittenkin tilata... Minulla tosin on NBM:n koko sarja. Osaisiko joku antaa mielipiteen onko uusi versio niin paljon isompi/tarkempi / muuten parempi että kannattaa lähteä tämä vielä hankkimaan?
-
Jaa, pitäisiköhän tuo Fosteri sittenkin tilata... Minulla tosin on NBM:n koko sarja. Osaisiko joku antaa mielipiteen onko uusi versio niin paljon isompi/tarkempi / muuten parempi että kannattaa lähteä tämä vielä hankkimaan?
Kannattaa joskus ihan vaikkapa huvin vuoksi katsella eri foorumeista, mitä ihmiset keskustelevat jostain uudesta kirjasta. Noista keskusteluista saa kyllä irti mielenkiintoista informaatiota. Tosin ihmisillä on erilaisia mielipiteitä, mutta kyllä ne minusta voivat antaa jonkinlaista suuntaa.
Siksi arvostan suunnattomasti niitä kvaakkilaisia, jotka kertovat jostakin ostamastaan kirjasta, millainen se on, kannattaako ostaa ja joskus ovat laitteneet jotain kuvaakin. Esimerkiksi Tertsi kertoi kerran jostain Moebiuksen kirjasta jonka olin juuri tilaamassa silloin, kun olin vielä töissä, että koko ei ole päätä huimaava. Kirja osoittautuikin todella pienikokoiseksi. Muistaakseni kirjan koko oli todella todella pieni. Olisiko ollut kämmenen kokoinen kirja. Olisin ollut murheellinen pitkän aikaa, jos sen olisin ehtinyt tilaamaan. Mutta onneksi Tertsi mainitsi kirjoituksessaan kirjasta kuinka isokokoinen se oli.
Tietääköhän kukaan tässä vaiheessa, mikä on tuon uuden restauroidun Hogart-opuksen koko? Minuakin kovasti Hogartin ystävänä kiinnostaa, millainen on kirjan graafinen taso.
-
Jaa, pitäisiköhän tuo Fosteri sittenkin tilata... Minulla tosin on NBM:n koko sarja. Osaisiko joku antaa mielipiteen onko uusi versio niin paljon isompi/tarkempi / muuten parempi että kannattaa lähteä tämä vielä hankkimaan?
On aika paljonkin isompi on ja painojälki tarkempaa. Mullakin on tuo NBM sarja mutta ei se laadussa kyllä tälle vedä vertoja.
-
En ikävä kyllä löytänyt Hogartin kirjan mittoja. Toivottavasti se on riittävän kookas ettei stirpit ole pientä kokoa.
Tuosta jättkirjasta vielä, luin täältä ja Amazonista arvioita ja tein päätöksen ostaa pitkän harkinnan jälkeen, arvoin yhden IDW:n artist edition-kirjan välillä, mutta päädyin tähän.
Suosittelen kyllä, jotain ainutlaatuista tässä jättikirjassa on, ja tähän sopii hieman löysempi julkaisutahti, en edes tiedä milloin kakkososa tulee?
-
Bookdepositoryssa oli vihdoin mitat tuolle Hogart-kirjalle, sen mukaan koko olisi:
Sivuja: 208
Leveys: 254 mm
Korkeus: 356 mm
Paino: 567 g
-
Dark Horse pukkaa Tarzania lisää!
Nyt on vuorossa B Hogarthin klassiko Lord of the Jungle.
http://www.darkhorse.com/Books/26-109/Tarzan-Burne-Hogarths-Lord-of-the-Jungle-HC
Mustavalkoinen, sivuja 264, koko n. 20x28 cm.
Alustava ilm.pvm. 25.6.2014.
-
Ja viimeisimmässä Previewsissa on molemmat Hogarthin Tarzanit nyt tilattavana:
TARZAN BURNE HOGARTHS LORD OF JUNGLE HC (C: 0-1-2) 06/25/14 SRP: $49.99
BURNE HOGARTH TARZAN HC VOL 01 IN THE CITY OF GOLD 04/23/14 SRP: $39.95
Ja DCBS:ltä ennakkotilaushinta oli vastaavasti:
29,99 USD
27,97 USD
-
Tein kirpparilta jännän löydön. Löysin edullisesti Russ Manningia ylistävän Tarzan-opuksen kakkos-ja kolmososat. Siis suomenkielisen. Ei painotietoja, kustantajaa. Onko moinen jonkun harrastajan tekemä. Sisältää suomenkielisiä Tarzan-lehtiä vuosilta 1968 ja 1969; jälkimmäisessä myös Giolittia tms. Siinä ekassa olisi siis vuoden 1967 suomalaisia Tarzaneita...
Hienoja kokoomia jokatapauksessa. Aion löytää tuon ykkösosankin. Toivottavasti ei jää aikomukseksi...
-
Tein kirpparilta jännän löydön. Löysin edullisesti Russ Manningia ylistävän Tarzan-opuksen kakkos-ja kolmososat. Siis suomenkielisen. Ei painotietoja, kustantajaa. Onko moinen jonkun harrastajan tekemä. Sisältää suomenkielisiä Tarzan-lehtiä vuosilta 1968 ja 1969; jälkimmäisessä myös Giolittia tms. Siinä ekassa olisi siis vuoden 1967 suomalaisia Tarzaneita...
Hienoja kokoomia jokatapauksessa. Aion löytää tuon ykkösosankin. Toivottavasti ei jää aikomukseksi...
Onko laittaa valokuvaa? Kuulostaa tosiaankin "omatekemältä".
-
Oolrait, pistän kuvaa tulemaan. Huomenissa.(Tämä tulee kirjastosta.)
Omatekemältä vaikuttaa, tosiaan, mutta samalla jäätävän hienosti tehdyltä. Ymmärrätte, kun laitan kuvaa tulemaan.
-
Löysin edullisesti Russ Manningia ylistävän Tarzan-opuksen kakkos-ja kolmososat. Siis suomenkielisen. Ei painotietoja, kustantajaa. Onko moinen jonkun harrastajan tekemä.
Tämän voisi siirtää Tarzan-ketjuun, nyt nimittäin tulee mielenkiintoinen kuriositeetti.
Jos lähetät kuvan, niin voin ehkä kertoa tarkemmin, onko kyse seuraavasta tapauksesta:
Manningin ystävä tosiaan on repronnut Manningin Tarzan-sarjat albumeiksi ja tarjonnut niitä eräälle suomalaiskustantajalle. Neuvottelut kuuleman mukaan kestivät pitkään, mutta lopulta kustantaja ei lähtenyt oikeuksien metsästykseen.
Gold Key -sarjat kokoavia albumeja (kaksi osaa) on olemassa 10 kpl näytekappaleita ja jatkoa oli kuuleman mukaan tulossa sunnuntaisarjoista, vaikka kustantajaa ei toistaiseksi ole löytynyt. Lopullisia albumeja olisi siis kolme osaa.
Myyntiin näitä ei ole painettu, joten löytämäsi lienee jokin vastaava projekti. Lisäksi käsitin, että kansien välissä olisi vain ja ainoastaan Manningia, joten Giolitti ei siihen kuvaukseen sovi.
Onhan tietysti mahdollista, että jokin ym. näytealbumista olisi lipsahtanut karkuteille.
-
Päivälehden museossa (http://www.paivalehdenmuseo.fi/tulossa-13-2-2014/) on meneillään Tarzan-näyttely. Tarjolla on myös mahdollisuus lukea apinamiehen seikkailuja sekä sarjakuvina että kirjoina.
-
Katsotaan, tulevatko kuvat näin.
Giolittia on kolmosessa ikäänkuin täyttenä, joukon jatkona.
A4-kokoisia albumeja, yli satasivuisia. Loistava painojälki.
-
Pistän tännekin nuo Tarzan-löytöni.
-
A4-kokoisia albumeja, yli satasivuisia. Loistava painojälki.
Nämähän ne ovat. Harmi, ettei kustantajaa ole (toistaiseksi) löytynyt.
Kvaakin Tarzan-listaukseen en näitä lisännyt, nämä kun eivät ole mitään virallisesti olemassa olevia opuksia. Mistä lie divariin päätyneet.
-
Harmi, ettei kustantajaa ole (toistaiseksi) löytynyt.
Ostaisin heti. Nanosekunnissa.
-
Ostaisin heti. Nanosekunnissa.
Samaten! Hienoilta näyttävät. Mistäs kautta Jiksi on tietoinen tämmöisestä jäihin laitetusta projektista?
Timo
-
Mistäs kautta Jiksi on tietoinen tämmöisestä jäihin laitetusta projektista?
Kyseinen puuhamies otti suoraan minuun yhteyttä nähtyään Tarzan-aiheisen artikkelini Kvaakissa.
(Voisiko YP siirtää tämän osuuden Tarzan-ketjuun... Eihän näitä kukaan voi edes kerätä.)
-
Jos "eräs kustantamo" oli Egmont, niin eipä tuohon kukaan muukaan ryhdy. Harmi.
Timo
-
Jos "eräs kustantamo" oli Egmont, niin eipä tuohon kukaan muukaan ryhdy. Harmi.
Julkaisihan Like viimeksi Manning-albumeja.
-
Jos Like uskaltaa laittaa värillistä Tarzan-kirjaa ulos, niin mikäs siinä. :)
Timo
-
Kiitos tiedoista.
Pistän albumit pysyvästi säilytettävien listalle...
Vaan taitaa Tarzan-julkaisujen ajat olla takanapäin. Eikös niitä Liken julkaisemia sunnuntaisarjoja- joissa oli Manningia- myyty lopulta halvalla. Tuskin Egmontin (?) julkaisema Joe Kubertia kunnioittanut julkaisukaan mikään myyntihitti oli?
Mulle, vanhalle paskiaiselle, Tarzan on silti aina tärkeä, melkein pyhä asia.
Kumarrus tahoille, jotka nuo kaksi omistamaani Tarzan-kuriositeettia yhteen ynnäilivät.
-
Syksyllä pukkaa lisää Tarzania:
Dark Horsen toinen jättikirja Edgar Rice Burroughs' Tarzan: The Sunday Comics 1934-1936 Volume 2.
Alustava ilm.päivä 9.9.2014. Alustava hinta n $120. Sivumäärä toistaiseksi tuntematon.
http://www.amazon.com/Edgar-Rice-Burroughs-Tarzan-1934-1936/dp/1616554193/ref=sr_1_1?s=books&ie=UTF8&qid=1395153173&sr=1-1&keywords=Tarzan
Titan books jatkaa Burne Hogarth-julkaisuja toisella osalla: Tarzan - Versus The Barbarians.
Sivuja 200, hinta n. $ 29. Alustava ilm.päivä 2.9.2014.
http://www.amazon.com/Tarzan-Versus-Barbarians-Vol-2/dp/1781163189/ref=sr_1_2?s=books&ie=UTF8&qid=1395153345&sr=1-2&keywords=Tarzan
Tuo Titan booksin ensi kuuksi ilmestyväksi ilmoitettu Tarzan - In The City of Gold viivästyy jonkin verran, uusi alustava ilm.päivä on toukokuun puolivälissä.
-
Syksyllä pukkaa lisää Tarzania:
Dark Horsen toinen jättikirja Edgar Rice Burroughs' Tarzan: The Sunday Comics 1934-1936 Volume 2.
Alustava ilm.päivä 9.9.2014. Alustava hinta n $120. Sivumäärä toistaiseksi tuntematon.
http://www.amazon.com/Edgar-Rice-Burroughs-Tarzan-1934-1936/dp/1616554193/ref=sr_1_1?s=books&ie=UTF8&qid=1395153173&sr=1-1&keywords=Tarzan
Titan books jatkaa Burne Hogarth-julkaisuja toisella osalla: Tarzan - Versus The Barbarians.
Sivuja 200, hinta n. $ 29. Alustava ilm.päivä 2.9.2014.
http://www.amazon.com/Tarzan-Versus-Barbarians-Vol-2/dp/1781163189/ref=sr_1_2?s=books&ie=UTF8&qid=1395153345&sr=1-2&keywords=Tarzan
Tuo Titan booksin ensi kuuksi ilmestyväksi ilmoitettu Tarzan - In The City of Gold viivästyy jonkin verran, uusi alustava ilm.päivä on toukokuun puolivälissä.
Hienoa nähdä ettei tuo DH:n iso kirja jäänyt sarjan ainokaiseksi :)
1936 tehtiin jo vaihto Fosterin ja Hogarthin välillä joten tässä tulee sitten varmaan kaikki loput Fosterin Tarzan sarjat.
Oiskohan olleet niin fiksuja että laittaisivat sen ekan m/v strippisarjan mukaan tähän kokoelmaan ??
-
Huonoin Tarzan-kansi koskaan, veikkaisin (VINTAGE TARZAN ADVENTURES COMIC 1959 VOL 9 No 19). Löytyi eBaysta.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=10237.0;attach=27956)
Mielenkiintoista anatomiaa niin Tarzanilla kuin leijonalla, jolta näyttää puuttuvan suuri osa kehosta...
-
http://www.darkhorse.com/Books/24-067/Edgar-Rice-Burroughs-Tarzan-The-Sunday-Comics-Volume-2-1934-1936-HC
Tuolla kansikuva jättikirjasta ja infona että sivuja on 120.
-
Huonoin Tarzan-kansi koskaan, veikkaisin (VINTAGE TARZAN ADVENTURES COMIC 1959 VOL 9 No 19). Löytyi eBaysta.
Mielenkiintoista anatomiaa niin Tarzanilla kuin leijonalla, jolta näyttää puuttuvan suuri osa kehosta...
On niin huono, että on jo ihan ihana.
Leijona ilm. potkaisee Tarzania. ks. selventävä kuva josta poistettu Tarzan edestä ja rajausta avattu.. ;D
Timo
-
On niin huono, että on jo ihan ihana.
Leijona ilm. potkaisee Tarzania. ks. selventävä kuva josta poistettu Tarzan edestä ja rajausta avattu.. ;D
Timo
Hih!
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=10237.0;attach=27986)
-
Kuka pelätyn jellona-fun taitaa... taas on ollut joku "koomisen realismin" taituri Tarzania piirtämässä.
-
On niin huono, että on jo ihan ihana.
Brittien Tarzan Adventures ei tosiaan kansien perusteella ollut mitään kuvittamisen riemujuhlaa.
Muistettakoon kuitenkin, ettei ko. kansilla ole mitään tekoa aikansa Tarzan-sarjojen kanssa, vaan nämä ovat aivan Brittien omaa puuhastelua.
-
Oletteko koskaan miettineet, miksi kummassa Korak on 1970-luvulla julkaistujen lehtien kannessa usein pitkätukka tai blondi... No, kun kyseessä ei edes ole Korak!
Espanjalainen Rafael López Espí (joka loi useita upeita Tarzanin poika -kansia) kertoo eräässä haastattelussa, että viidakkosarjat olivat aikanaan niin suosittuja että taiteilijat työstivät omin päin viidakkoaiheisia kuvituksia. Valmiit työt sitten ostettiin koristamaan milloin mitäkin viidakkosarjaa...
Tässä esimerkkikannessa (http://www.comics.org/issue/300411/cover/4/) Norjan toimitus on muuttanut myös logon vasemmanpuoliseen kuvaan Korakin kuontalon vastaamaan kannen maalausta. Oivaa tilannetajua.
-
Minulla on muistikuva, että Hesarissa olisi 70-80-luvulla julkaistu Hal Fosterin Tarzania juurikin tässä kuvasarjamaisessa muodossa (ERBZine) (http://www.erbzine.com/mag23/2391.html).
-
Mulla ei asiasta ole mitään muistikuvaa, mistä syystä hämmästelen suuresti, jos on julkaistu 80-luvulla. Edellinen vuosikymmen menisi jakeluun paremmin.
-
Mä,veikkaan, että se oli jo kuitenkin kahekskööt-lukua kun tuo Tarzan ilmestyi Hesarissa. Oli silloin jo näet niin vanha että muistan asian vieläkin.
-
80-luvulla ei varmasti ollut Tarzania Hesarissa. Muistaisin sen jos olisi ollut. Saksin silloin ainoaa seikkailusarjaa Rip Kirbyä talteen.
Myöhemmin olen lukenut mikrofilmeiltä Tarzania 50- ja 60-luvun Hesareista. Ne eivät olleet Fosteria, mutta ehkä 70-luvulla tuli HS:ssä sitä.
-
Foster ei ilmestynyt sarjissivulla, vaan sisäsivuilla
-
Sitten se on mahdollista...en itse muista 80-luvun Hesarista muita sisäsivujen sarjakuvia kuin Rauli Nordbergin Tanelin perhesivuilta, mutta ehkäpä en vaan löytänyt Tarzania.
Muoks
Ei kun muistanhan minä muitakin sisäsivusarjiksia, mutta en Tarzania.
-
feiffer ilmestyi vuosikaudet ja Bretecherin Turha joukko. Saman tekijän Äidit ilmestyi ehkä vuoden verran
Edit
Korjailtu omia ja autom. tekstinsyötön virheitä
-
Jules Feiffer taisi myös ilmestyä sisäsivuilla. Aika tasokasta oli Hesarin sarjistarjonta.
Muistan leikanneeni näitä Tarzaneita ja Feiffereita talteenkin, aika lie hävittänyt.
Jos jatkuu Hesarin sarjisten muistelu, niin tänne sitten. (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,7780.0.html)
-
Mike Grellin piirtämä Tarzanin sunnuntaisarja ilmestyi Aamulehdessä 80-luvun alussa. Näytteenä oleva komea jopa A4-kokoinen strippi on julkaistu lehdessä 9.7.83 alle puoli vuotta alkuperäisen amerikkalaisen ilmestymisensä jälkeen.
Tarzanin vieressä Aamulehdessä oli muuten myös Flash Gordonin ja Yksinäisen ratsastajan kookkaat värilliset sunnuntaisivut. Voi niitä aikoja...
-
Suomensukuisen John Lehden haamupiirtämä Tarzan-strippi vuodelta 1948:
http://comics.ha.com/itm/original-comic-art/comic-strip-art/john-lehti-tarzan-daily-comic-strip-original-art-2788-united-feature-syndicate-1948-/a/121449-11081.s?ic2=mytracked-lotspage-lotlinks-12202013
Huomatkaa omistuskirjoitus: "I really can't remember having done this strip, especially after 23 years - but if United Features says I did, who am I to argue with their records."
-
Manningin ystävä tosiaan on repronnut Manningin Tarzan-sarjat albumeiksi ja tarjonnut niitä eräälle suomalaiskustantajalle. Neuvottelut kuuleman mukaan kestivät pitkään, mutta lopulta kustantaja ei lähtenyt oikeuksien metsästykseen.
Gold Key -sarjat kokoavia albumeja (kaksi osaa) on olemassa 10 kpl näytekappaleita ja jatkoa oli kuuleman mukaan tulossa sunnuntaisarjoista, vaikka kustantajaa ei toistaiseksi ole löytynyt. Lopullisia albumeja olisi siis kolme osaa.
Myyntiin näitä ei ole painettu, joten löytämäsi lienee jokin vastaava projekti. Lisäksi käsitin, että kansien välissä olisi vain ja ainoastaan Manningia, joten Giolitti ei siihen kuvaukseen sovi.
Onhan tietysti mahdollista, että jokin ym. näytealbumista olisi lipsahtanut karkuteille.
Juuri sain tietää sellaisen ilouutisen, että ainakin ensimmäinen näistä Manning-albumeista julkaistaan Liken toimesta syksyllä 2015.
Nuo kirpputorilta löytyneet olivat juuri koevedoksia ja viallisia sellaisia, koska joku sivu oli niissä kaiketi pariin kertaan (tai jotain muuta vastaavaa vikaa).
-
Kiitos tiedosta, Coppola. Tämä Manning-albumi on kova juttu kun se on kai vielä värillinenkin! Mutta mieluummin lukisin alkuperäismateriaaliin perustuvia piirroksia ja uutta suomennosta kuin näköispainosta. No, uusintapainos on varmaan edullisempi kustantajalle.
Seikkailujen nimien perusteella tuossa on Tarzan-tarinat suomalaisista lehdistä 6/67 – 12/67, paljastaa Jiksin indeksi (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=1637).
-
Ilolla tämä otetaan vastaan! Hieno uutinen!
Oih, vasta syksyllä 2015.
Timo
-
Välitän vielä seuraavanlaista tietoa.
Uusi käännös tulee. Sivut on reprottuja SK-lehtiä. Kakkososa tulee mikäli ykkönen myy. Giolitit noissa vedoksissa sisällytettiin kokonaisuuksiin koska ne olivat Burroughs sovituksia (Viidakkoseikkailut). Ne eivät tule sisältymään tekeillä oleviin virallisiin julkaisuihin.
-
Mahtavaa kun tulee uusi käännös, sillä 60-luvun Tarzanit ehkä suomennettiin ruotsista, eikä niiden tekstien ladontakaan vastaa nykypäivää. Aiemminkin kiinnosti, mutta nyt albumi rupesi kiinnostamaan vielä enemmän!
-
Olen kaikki omistamani Tarzanit jo myynyt/vienyt divariin. Juuri nämä sovitukset kirjoista ovat ainoat joita olen kaivannut. Saattaa olla että menee ostoslistalle vaikka Tarzania en ikinä enää uskonut ostavani.
Kaikki kirjasovitukset eivät ikävä kyllä sitten tule näihin kun eivät ole Manningin tekosia. Olisi ollut ihan kiva jos nämä kokoelmat olisivat keskittyneet juuri sovituksiin Burroughsin kirjoista niin olisi taiteen puolesta tarinoiden tasokin kunnossa.
-
Moro. Olen tuo tekeillä olevan Manning -albumin tekijä. Kiva kuulla kun kohde on herättänyt täällä huomiota. Aika monesta tuutista olen viimevuosien aikana saanut kuulla että puolialastomalla viidakkojehulla ei ole niin minkäänlaisia markkinoita nykymaailmassa.
Mutta varsinainen asiani on 5/68 (Pelottava Tarzan) kansi. Minulla on tuo nro kolmeen kertaan ja kaikissa kolmessa on kannen yli kulkeva oranssi värivirhe. Painotelassa ollut jokin mömmö tms. Osaakos joku forumilaisista varmistaa onko kantta laintaa priimana - ilman virhettä?
-
Täytyi oikein tarkistaa tuo oma kappale ja oikeassa olet, sama virhe. Varmaan on sitten kaikissa 5/68 lehdissä. Piti vielä kurkata Dark Horsen Tarzan the Russ Manning years vol. 1, mutta eipä sitä tietenkään ole alkuperäisissä ollut, vaan suomalaisessa painossa sotkettu.
-
Tarkistinpa minäkin omastani ja oranssi rantu löytyy. Enpä ollut edes aiemmin aatellu koko asiaa, oon pitänyt tuota kuvaan kuuluvana...
-
Juu, ja sidotun vuosikirjankin numeroissa löytyy sama oranssi varjo. Miulla kaksi versiota löytyy ja molemmissa on.
-
Juu! Olen utelias näkemään mimmonen paketti tuo vuosikirja on? Pystytkö lähettään siitä photoa?
-
Juu, totta hitossa. Menee kuitenkin jonkin aikaa ,kun tekninen tuki palaa kotiin. Rouva ja tytöt osaa varmaan käyttää näitä härveleitä ja niillä on älypuhelimet.
On muodikasta olla osaamatta käyttää vempaimia ja olla kuulumatta naamakirjaan, eikö?
Ekku
-
Juu. Valokuvien kehittäminen on kuitenkin hivenen nopeutunut pikseleiden ansiosta.
Eräs melko vähälle huomiolle jäänyt Tarzaniakin piirtänyt artisti on Doug Wildey. Ainakin minua viehättää hänen vivahteikas ja tunnelmaa luova jälkensä. Veikkaisin että hän osittain käytti piirtäessään referenssivalokuvia, sillä niin valokuvantarkkaa hänen jälkensä välistä on.
-
Moro. Olen tuo tekeillä olevan Manning -albumin tekijä. Kiva kuulla kun kohde on herättänyt täällä huomiota. Aika monesta tuutista olen viimevuosien aikana saanut kuulla että puolialastomalla viidakkojehulla ei ole niin minkäänlaisia markkinoita nykymaailmassa.
Mutta varsinainen asiani on 5/68 (Pelottava Tarzan) kansi. Minulla on tuo nro kolmeen kertaan ja kaikissa kolmessa on kannen yli kulkeva oranssi värivirhe. Painotelassa ollut jokin mömmö tms. Osaakos joku forumilaisista varmistaa onko kantta laintaa priimana - ilman virhettä?
Juuri sain tietää sellaisen ilouutisen, että ainakin ensimmäinen näistä Manning-albumeista julkaistaan Liken toimesta syksyllä 2015.
- Kertakaikkiaan mahtavaa,upeeta, fantastista ;D Pakko-ostos!
Uskon että markkinoita on varmasti aina Russ Manningin sarjiksille. Maailmallakin julkaistaan tuontuostakin uusia Manning kirjoja.Kunhan vain ei hinnassa ahnehdita.
Näin myös jo Manning Tarsut omistavat ostavat ko.opukset. Minulla myös tuo ns. värivirhe tuossa numerossa. Kaiken huippu olisi kun noihin, tai sitten erikseen, opuksiin saisi mukaan myös niitä Manning Tarzan-tarinoita,joita ei ole koskaan täällä Suomessa julkaistu. Tuossa muutama esimerkki..ruutu....
http://www.tarzan.com/manning/710620.jpg
ja toinen..
http://2.bp.blogspot.com/_-BGDN_8rPOA/TGeiNvqmAzI/AAAAAAAABxs/GDW0OhDj9vY/s1600/Tarzan_1972_03_19_sunday.jpg
sekä.. http://www.erbzine.com/mag28/jetz04h6.jpg
Myös Tarzan jättikirja 1 ja 3 uusintajulkaisu isompiruutuisena olisi järkyttävän upeeta.
Voisitko laittaa tarkennusta vielä mitkä numerot tuohon ekaan opukseen tulee?Kiitos.
Tuossa vielä tuo yllämainittu Tarzan kansi aivan "puhtaana". Lisäät vain suomitekstin ;D
http://geek-news.mtv.com//wp-content/uploads/geek/2012/11/tarzan_anniversary_1.png
-
Voisitko laittaa tarkennusta vielä mitkä numerot tuohon ekaan opukseen tulee?Kiitos.
En ole P. Aarnio, mutta vastaan, että Liken mainoksen ja Kvaakin Tarzan-indeksin perusteella tuossa on seuraavat seikkailut näistä suomalaisista Tarzaneista:
Tarzan, viidakon valtias = Tarzan 6/67
Tarzanin paluu = 7/67
Tarzanin pedot = 8/67
Tarzanin poika = 9/67
Oparin jalokivet = 10/67
Takaa-ajo halki viidakon = 11/67
Taistelu aarteesta = 12/67
Kaikkien seikkailujen pituus on 24 sivua. Kolme viimeistä seikkailua ovat samaa tarinaa "Tarzan ja Oparin aarteet". Alkuperäisnumerot ovat Tarzan (Gold Key) 155 - 161. Annoin linkin tuohon Tarzan-indeksiin tämän ketjun edellisellä sivulla.
-
En ole P. Aarnio, mutta vastaan, että Liken mainoksen ja Kvaakin Tarzan-indeksin perusteella tuossa on seuraavat seikkailut näistä suomalaisista Tarzaneista:
Tarzan, viidakon valtias = Tarzan 6/67
Tarzanin paluu = 7/67
Tarzanin pedot = 8/67
Tarzanin poika = 9/67
Oparin jalokivet = 10/67
Takaa-ajo halki viidakon = 11/67
Taistelu aarteesta = 12/67
Kaikkien seikkailujen pituus on 24 sivua. Kolme viimeistä seikkailua ovat samaa tarinaa "Tarzan ja Oparin aarteet". Alkuperäisnumerot ovat Tarzan (Gold Key) 155 - 161. Annoin linkin tuohon Tarzan-indeksiin tämän ketjun edellisellä sivulla.
Vielä hiukan... eli tietenkin tuossa tulevassa Tarzan kirjassa/albumissa on painojälki,kuvan "terävyys" ja väritys samaa tasoa kuin itse niissä lehdissä. Ettei tehdä samaa mokaa mitä dark horse teki siinä Tarzan kirjassaan The Russ Manning years volume one -kirjassa:
https://www.darkhorse.com/Books/21-264/Tarzan-The-Russ-Manning-Years-Volume-1-HC
Tarzan ei ole MAnningin alkuperäisvärityksen mukainen valkoihoinen Lordi
vaan enemmänkin tummahipäinen mexicaani tms.En ostas.
Ja kiitos infosta herralle S.K:lle
Eli ekaan kirjaan tulee siis nuo mainitsemasi 7 lehteä... eli nämä...:
(Oparin tarinat ja Pal-Ul-Don -tarinat ovat sitä parasta Manningia.kts. jättikirjat 1 ja 3)
1.Tarzan 6/1967: "Tarzan viidakon valtias
http://www.erbzine.com/mag25/2555.html
2.Tarzan 7/1967: "Tarzanin paluu
http://www.erbzine.com/mag25/2556.html
3.Tarzan 8/1967: "Tarzanin pedot
http://www.erbzine.com/mag25/2557.html
4.Tarzan 9/1967: "Tarzanin poika
http://www.erbzine.com/mag25/2558.html
5.Tarzan 10/1967: "Tarzan ja Oparin aarteet 1. osa
http://www.erbzine.com/mag25/2559.html
6.Tarzan 11/1967:Tarzan ja Oparin aarteet 2. osa
http://www.erbzine.com/mag25/2560.html
7.Tarzan 12/1967:Tarzan ja Oparin aarteet 3. osa
http://www.erbzine.com/mag25/2561.html
Niin tietää mitä odottaa ;D
ja tuo Pal-Ul-Donia käsittelevä (raitavirhe-kansi)
"kauhea" Tarzan jää sitten siihen kakkoskirjaan/albuun.
http://www.tarzan.org/comics/gk166.jpg
Vai mitä?.
-
Kuka olikaan piirtäjä joka viimeisteli viimeiset Manningit? Siis Viidakon valtiaan ja Hautalaakson.
-
Kuka olikaan piirtäjä joka viimeisteli viimeiset Manningit? Siis Viidakon valtiaan ja Hautalaakson.
Mike Royer on merkitty Gold Keyn Tarzan 176:n (http://www.comicbookdb.com/issue.php?ID=290544) ja 177:n (http://www.comicbookdb.com/issue.php?ID=176780) tussaajaksi. Onhan tuo jälki jäykempää kuin Manningilla aiemmin.
Kun noita linkkejä laitettiin, niin nämäkin numerot muuten löytyvät tuolta ERB-fanzinesta; ovat numeroissa 2576 (http://www.erbzine.com/mag25/2576.html) ja 2577 (http://www.erbzine.com/mag25/2577.html). Uskomattoman laaja tuo sivusto.
-
Todellakin jäykistyy.
Se ei muistaakseni ollut Royer vaan kokonaan joku muu. Se mainitaan Tarzan: The Complete Russ Manning Newspaper Strips, Vol Ykkösen esipuheessa. Mulla ei ole sitä tässä käsillä.
-
Kuka olikaan piirtäjä joka viimeisteli viimeiset Manningit? Siis Viidakon valtiaan ja Hautalaakson.
William Stout oli Russ Manningin assistentti, häntäkö tarkoitat?
http://www.williamstout.com/about/bio/ (http://www.williamstout.com/about/bio/)
-
Manningilla oli useita avustajia. Royer on minulle tuttu siitä, että hän avusti Manningia Star Wars –stripissä, ja piirrosjälki oli siinä samanlaista kuin noissa Tarzan-lehdissä, melko jäykkää.
Royer mainitaan tussaajaksi myös kilpailevassa indeksisivustossa täällä: Tarzan 176 (http://www.comics.org/issue/21931/) ja 177 (http://www.comics.org/issue/22006/). Hänet mainitaan myös mm. täällä (http://pencilink.blogspot.fi/2008/12/tarzan-of-apes-176-russ-manning-art.html). On toki mahdollista, että tietojen pohjana on sama virheellinen lähde.
Se ei muistaakseni ollut Royer vaan kokonaan joku muu. Se mainitaan Tarzan: The Complete Russ Manning Newspaper Strips, Vol Ykkösen esipuheessa. Mulla ei ole sitä tässä käsillä.
Tuon kokoelman esipuhe on luettavissa Amazonilla (http://www.amazon.com/Tarzan-Complete-Manning-Newspaper-1967-1969/dp/1613776942/ref=sr_1_1?s=books&ie=UTF8&qid=1427014614&sr=1-1&keywords=The+Complete+Russ+Manning+Newspaper+Strips%2C+Vol+1) kun klikkaa Look inside -kohtaa. En ehdi tihrustaa mitä siinä lukee.
PS. Odotan kyllä innolla Liken julkaisua!
-
Lienee makukysymys, mutta minä en kutsuisi Russ Manningin Gold Key -ajan piirrosjälkeä ainakaan jäykäksi.
-
http://www.comics.org/issue/22006/
Löytyihän se. Nat Edson viimeisteli viimeiset sivut.
Onko kenelläkään 1/1974 (VALLANHIMOINEN KAHVITILALLINEN) nroa? Mikä on nimeltään päättävän - Jesse Marshin seikkailun nimi?
Ja mikä parasta jos sinulta löytyy se tuplana olisin kiinnostunut siitä ;-)
-
Omaksi ilokseni olen väsäillyt vanhat repaleiset Tarzanit vuosikirjoiksi. Kestääpä perimistaistelun ;-)
Edelleen tuota 1/1974 nron Jesse Marshin seikkailun nimeä olen vailla. Olenko Suomen ainoa 70-luvun Tarzaneiden keräilijä?
Vaikka netissä on vaikka mitä keräilyinfoa niin 70-luvun indeksointi Tarzanin osalta on varsin aukkoista. Mulla tää loppuu vuoteen 1975, jolloin julkaistiin viimeiset päivästrippeihin perustuvat John Celardot.
-
1975. Tästä eteenpäin alkoi jyrkkä alamäki. 1977 oli yritys tekohengittää muutamalla Kubertilla, mutta taika katosi eurooppalaisen halpistuotannon takia.
-
Olenko Suomen ainoa 70-luvun Tarzaneiden keräilijä?
Mikäli vielä asuisin Suomessa, olisin metsästänyt itsekin puuttuneet numerot.
Ei minulla niihin mitään tunnesidettä ole, lapsena tuskin koskin Tarzaniin, mutta julkaisuhistoria ja erityisesti tuon Yhdysvaltojen ulkopuolella tuotetun materiaalin kartoittaminen oli jännä projekti.
-
Olen tuosta sinun erinomaisesta artikkelistasi yrittänyt hahmottaa mitä sarjakuvamuotoislle julkaisulle tapahtui Amerikassa Western Publishingin lopetettua Gold Keyn. Oliko minkäänlaista sarjakuvalehtimuotoista julkaisua? Nähdäkseni mm. 70-luvun Celardot olivat Ruotsissa koostettuja ja niitä ei jenkkilässä sarjiksina tullut.
-
Western Publishingin lopetettua Gold Keyn. Oliko minkäänlaista sarjakuvalehtimuotoista julkaisua?
DC ja Marvel julkaisivat sarjakuvalehtiä ja sitten tuli pitkä katkos.
-
Olenko Suomen ainoa 70-luvun Tarzaneiden keräilijä?
Vaikka netissä on vaikka mitä keräilyinfoa niin 70-luvun indeksointi Tarzanin osalta on varsin aukkoista.
En nyt malta olla tuppautumatta keskusteluun. :) P.A. Mannisella lienee varsin hyvä Tarzan kokoelma ja tietoakin aiheesta. Hän ei vaan perusta netistä. :) Mutta jos kaipaat jotain spesiaalitietoa suomijulkaisuista tms. niin kirjoita ihmeessä paperikirje hänelle, Pekka varmasti ilahtuisi. Osoite löytyy Sarjarin sivuilta. (http://www.sarjari.fi/index.htm)
-
Kiitos Mannisen vinkkauksesta. Hänen vaimonsa on toiminut sähköpostikuriirina välillämme ja Pekan arkistoista paikattiin tekeillä olevan albumiin muutamaa Viitasaaren Jukan kokoelmissa ollutta revennyttä sivua. Taannoin Lukulaarissa asiasta spekuloimme ja vaimo arveli Pekankin kokoelman loppuvan 70-luvun alkuun.
-
Se Tarzan 1/1974 -lehden seikkailun nimi on tuo Vallanhimoinen kahvitilallinen. Se on ainut lehden tarina. Etkä ole ainut Tarzan-keräilijä....
-
Kiitos tästä. Ei siis mitään extratarinaa. Ainoastaan jotain piirrustuksia tms.
-
Juu. Lopussa Tarzanin majoja-piirustus- ja rakentamiskilpailun satoa, kuvaristikko, Rengasmatka-kisa ja uuden keksintöaiheisen piirustuskisan ilmoitus. Valitettavasti tuplakappaletta mulla ei ole.
-
Oparin aarteet elokuussa. (http://like.fi/kirjat/apinain-tarzan-oparin-aarteet/)
Klassiset Tarzan-sarjat hienona kokoelmana
Yksi kaikkein rakastetuimmista Tarzan-tulkinnoista on amerikkalaisen Russ Manningin piirtämä, alun perin lehtinä 60-luvulla ilmestynyt jatkumo. Apinain Tarzan: Oparin aarteet kokoaa yhteen Manningin kuvittamat viisi ensimmäistä Tarzan-kertomusta, vanhan hyvän ajan henkeen!
Russ Manning (1929-1981) oli amerikkalainen sarjakuvapiirtäjä, joka muistetaan erityisesti töistään Tarzanin parissa. Manning liitettiin vuonna 2006 arvostettuun Comic Book Hall of Fameen, ja hänen kunniakseen nimetty Russ Manning Award on jaettu vuosittain lupaaville uusille sarjakuvakyvyille vuodesta 1982 lähtien.
Alkuteos:
Tarzan 155-161
Ilmestymiskuukausi:
08 / 2015
Sivumäärä:
180
ISBN:
978-952-01-1271-4
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=10237.0;attach=30338)
-
Oparin aarteet elokuussa. (http://like.fi/kirjat/apinain-tarzan-oparin-aarteet/)
Klassiset Tarzan-sarjat hienona kokoelmana
Hieno opus, ja onnea tämän mahdollistaneelle Tarzan-fanille, joka on tälläkin foorumilla aktivoitunut!
En malta tässä yhteydessä olla lainaamatta itseäni seuraavasti:
On korkea aika viidakon valtiaan kokea samankaltainen arvonnousu, tai ainakin arvostuksen nousu, jonka lännensarjat ja sotasarjakuvat ovat jo ansainneet.
-
Oparin aarteet elokuussa. (http://like.fi/kirjat/apinain-tarzan-oparin-aarteet/)
Klassiset Tarzan-sarjat hienona kokoelmana
Tää kirja on aivan pakko saada : )
Toivottavasti tulee jatkoakin.
Tämä täydentää hyvin IDW:n sunnuntaisivukokoelmia.
Näistä numero 4 (1974 - 1979) tuli viime viikolla postissa ja on myös huikea kirja.
Sarja alkoi elunperin mustavalkoisena mutta väriosuudet on sitten pikkuhiljaa lisääntyneet. Tämä uusin numero on jo kokonaan väreissä.
Huikeeta : )
-
Oparin aarteet elokuussa. (http://like.fi/kirjat/apinain-tarzan-oparin-aarteet/)
Klassiset Tarzan-sarjat hienona kokoelmana
Yksi kaikkein rakastetuimmista Tarzan-tulkinnoista on amerikkalaisen Russ Manningin piirtämä, alun perin lehtinä 60-luvulla ilmestynyt jatkumo. Apinain Tarzan: Oparin aarteet kokoaa yhteen Manningin kuvittamat viisi ensimmäistä Tarzan-kertomusta, vanhan hyvän ajan henkeen!
Russ Manning (1929-1981) oli amerikkalainen sarjakuvapiirtäjä, joka muistetaan erityisesti töistään Tarzanin parissa. Manning liitettiin vuonna 2006 arvostettuun Comic Book Hall of Fameen, ja hänen kunniakseen nimetty Russ Manning Award on jaettu vuosittain lupaaville uusille sarjakuvakyvyille vuodesta 1982 lähtien.
Alkuteos:
Tarzan 155-161
Ilmestymiskuukausi:
08 / 2015
Sivumäärä:
180
ISBN:
978-952-01-1271-4
http://like.fi/kirjat/apinain-tarzan-oparin-aarteet/
Mitä hiivattia! ??? Vain 5 ensimmäistä RM-numeroa vaikka piti olla 7! eli numerot155-161!
Loppuko autosta bensa ja painotalosta paperi?! Taas ajetaan sammutetuin lyhdyin. :sleepy:
Jos tuossa on 5 ekaa numeroa eli siis numerot 155,156.157.158 ja 159 , niin
siitä lehtien 3 osasesta OPARIN AARTEET -sarjasta jää uupumaan kaksi viimeistä osaa
eli lehdet 160 ja 161. Haloo!. Ja kirjan nimi vielä Oparin aarteet! fantastista!
Pilatkaa nyt vielä se värityskin suhteessa alkuperäisiin lehtiin, niin opus jää kauppaan :(
eli 5 ensimmäistä:
-Tarzan 6/1967: "Tarzan viidakon valtias" ("Tarzan of the Apes", Tarzan 155),
-Tarzan 7/1967: "Tarzanin paluu" ("The Return of Tarzan", Tarzan 156, suom myös Tarzan 11/1976),
-Tarzan 8/1967: "Tarzanin pedot" ("The Beasts of Tarzan", Tarzan 157), tarin
-Tarzan 9/1967: "Tarzanin poika" ("The Son of Tarzan", Tarzan 158), tarina Gayl
-Tarzan 10/1967: "Tarzan ja Oparin aarteet 1. osa – Tarzan Oparin jalokivet" (The Jewels of Opar", Tarzan 159),
ja pois siis jää:
-Tarzan 11/1967: kansi Tarzan 160 (Gold Key 1966); "Tarzan ja Oparin aarteet 2. osa – Takaa-ajo halki viidakon" ("The Jewels of Opar – Flight from Terror", Tarzan 160), tar
-Tarzan 12/1967: "Tarzan ja Oparin aarteet 3. osa – Taistelu aarteesta" ("The Jewels of Opar – Fight for the Treasure", Tarzan 161), tarina Gaylord DuBois, taide Russ Mannin
http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=1637#tvsk1966
Siis Ei hyvää päivää taas! >:D
-
http://like.fi/kirjat/apinain-tarzan-oparin-aarteet/
Mitä hiivattia! ??? Vain 5 ensimmäistä RM-numeroa vaikka piti olla 7! eli numerot155-161!
Eiköhän siinä 7 numeroa ole. Jos olisi vain viisi niin sivumäärä olisi n. 130 sivua. Seitsemällä numerolla saadaan sivumäärä noin 180 sivuun. Luvut on vertailtu Dark Horsen Manning kokoelmaa vasten.
-
Oparin aarteet elokuussa. (http://like.fi/kirjat/apinain-tarzan-oparin-aarteet/)
Klassiset Tarzan-sarjat hienona kokoelmana
Alkuteos:
Tarzan 155-161
Ilmestymiskuukausi:
08 / 2015
Sivumäärä:
180
Tekstistä lukee aika selkeästi, että mukana ovat numerot 155-161. Viisi viittaa tarinoiden lukumäärään, jossa kolmiosainen Opar on yksi "tarina".
Simppeliä kun sen oikein ymmärtää.
-
Osaako joku sanoa tuleeko Tarzanin punainen lannevaatteen väri Edgarilta? Vai onko se vasta näitä sarjakuvasovitusten mukana tuomia "ominaisuuksia"?
-
Tarzanilla on ollut sarjakuvissa hyvin monenlaisia lannevaatteita. Voiko yleistää, että se olisi niissä useimmiten juuri punainen?
Kirjoissa ja elokuvissa lannevaate on nahkaa. Ehkä punainen (kangas?)vaate on sarjakuviin selkeämpi piirtää ja tuo samalla erottuvaa väriä.
-
Punainen väri voi yhtä hyvin tulla aikansa painoteknisistä tms. käytännön syistä. Erottuupa ainakin puun latvasta saakka, ettei siellä kelteisillään heiluttu.
-
Kertokaa viisaammat onko tuo englanninkielinen Hogartin kirja http://www.adlibris.com/fi/kirja/edgar-rice-burroughs-tarzan-9781616555375 täysin sama kuin Suomessa 1973 julkaistu Hogart "sarjakuvataidetta" vain onko tuo suomenkielinen vain jokin lyhennelmä tuosta? Alla tietoja Suomenkielisestä.
Tarzan - Apinain kuningas. (Tarzan of the Apes. New York: Watson-Guptill Publications, 1972). Kuvittanut Burne Hogart. Edgar Rice Burroughs´in alkuperäisteoksesta muokannut Robert M. Hodes. Esipuheen kirjoittanut Maurice Horn. Suomeksi toimittanut Kari Valjakka. [Esipuheen suomentanut Jukka Rislakki]. Suunnittelu James Craig & Robert Fillie. Helsinki: Kustannus Oy Williams, 1973 (New York). [2+]157[+2] p. ; ill. (hc with dustjacket) : . Dustjacket Art by Burne Hogarth.
[Perustuu Edgar Rice Burroughsin teoksen Tarzan of the Apes.]
Horn, Maurice: Burne Hogartin taika. p. 5-6, 9-10, 13-1416-18, 20-23, 26-28.
Kirjaliisuusluettelo. p. 29-31.
Hodes, Robert M.: Edgar Rice Burroughs 1875-1950. p. 32.
Tarzan Apinain kuningas. I osa. p. [1-61].
Tarzan Apinain kuningas. II osa. p. [1-61].
-
Kertokaa viisaammat onko tuo englanninkielinen Hogartin kirja http://www.adlibris.com/fi/kirja/edgar-rice-burroughs-tarzan-9781616555375 täysin sama kuin Suomessa 1973 julkaistu Hogart "sarjakuvataidetta" vain onko tuo suomenkielinen vain jokin lyhennelmä tuosta?
Hogarth teki kaksi opusta, Tarzan apinain kuningas (Tarzan of the Apes, 1972, suom. Williams 1973) ja Jungle Tales of Tarzan (1976). Ensimmäinen suomennettiin kokonaisuudessaan, mitään ei ole lyhennetty, ja toista ei ole suomennettu. Tämän tietää kertoa myös Kvaakin Tarzan-artikkelisarjan ensimmäinen artikkeli (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=1619).
Tuossa linkkaamassasi opuksessa on yksissä kansissa molemmat.
-
Hogarth teki kaksi opusta, Tarzan apinain kuningas (Tarzan of the Apes, 1972, suom. Williams 1973) ja Jungle Tales of Tarzan (1976). Ensimmäinen suomennettiin kokonaisuudessaan, mitään ei ole lyhennetty, ja toista ei ole suomennettu. Tämän tietää kertoa myös Kvaakin Tarzan-artikkelisarjan ensimmäinen artikkeli (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=1619).
Tuossa linkkaamassasi opuksessa on yksissä kansissa molemmat.
Varaudu tosin siihen että tämä opus on tehty Dark Horse reprint laatuvaatimusten pohjalta: skannataan vanhoista sivut ja that's it. Laatu ei siis ole lähellekään sitä mitä 70-luvun julkaisut. Tosin ei kyllä huonoimmastakaan päästä.
-
Mahtaakohan missään olla nähtävillä tuon Tarzan apinain kuningas (Kustannus Oy Williams 1973) -kirjan kansipapereita? Omani sain edullisesti, kun ei ollu niitä. Enkä muista nähneeni divareissa...
Timo
-
Mahtaakohan missään olla nähtävillä tuon Tarzan apinain kuningas (Kustannus Oy Williams 1973) -kirjan kansipapereita? Omani sain edullisesti, kun ei ollu niitä. Enkä muista nähneeni divareissa...
Ei ole minunkaan kappaleessani kansipapereita. Olen kuvan tuosta kansipaperista joskus Huutonetissä nähnyt, kuva on sama kuin alkuperäisessä englanninkielisessä laitoksessa.
-
Mulla on koht. hyväkuntoiset kansipaperit. Onko tarvetta kuville?
-
No jos ilman isompaa vaivaa saa kuvan esille, kiitos. Ei tarvi, jos ei oo esmes skanneria tms.
Timo
-
Ok, katsellaan. Huomiseen menee.
-
Ei ole minunkaan kappaleessani kansipapereita. Olen kuvan tuosta kansipaperista joskus Huutonetissä nähnyt, kuva on sama kuin alkuperäisessä englanninkielisessä laitoksessa.
Itse asiassa niin kansipaperit kuin itse kirjakin on identtinen englanninkielisen version kanssa. Tämä koskee myös kannen ja sisäsivujen paperimateriaaliakin. Mulla on nuo molemmat ja todella mitään muuta eroa kuin kieli ei niistä löydy.
-
Oli tuossa hetki aikaa niin otin kuvat noista Apinain Kuningas kirjoista.
Ensimmäisessä suomiversio ja vanha englanninkielinen versio, toisessa taas vertailuna tuo uusi DH:h julkaisema opus.
(http://i173.photobucket.com/albums/w51/mtt_photo/Hogarth/DSC_0579_zps7hpcu9ty.jpg)
(http://i173.photobucket.com/albums/w51/mtt_photo/Hogarth/DSC_0580_zpsgbdc25u2.jpg)
-
Suomalaisessa versiossa on näemmä pyyhitty lehviä pois kohdassa, jossa lukee ”Apinain kuningas”. Myös ”Burne Hogarth” -tekstin kohdassa on pyyhitty viidakkoa pois kun englannin ”by”-sana on poistettu. Ilmeisesti Suomessa (taikka muualla Pohjoismaissa, mikäli tämä oli yhteispainatus) ei ole ollut käytössä alkuperäistä piirrosta, vaan vain amerikkalainen kansi oheisteksteineen.
-
Myös suomenkielisessä versiossa muuten lukee että painettu usa:ssa 1973 (usa versiossa vuosiluku on1972). Olikohan tuolla suunnalla painaminen yleistä vai vain yhteishanke tämän kirjan kanssa?
-
Onpas erikoinen painopaikka, jos merkintä pitää paikkansa. Tuon ajan Tarzanit painettiin yleensä Euroopassa.
Täällä (http://www.comics.org/series/47397/) muuten on vastaavan norjalaisen lehden kansi saman kustantajan eli Williamsin julkaisemana. Siinäkin on pyyhitty viidakkoa pois eli se on ollut samassa painatuksessa kuin suomalainen albumi. Valitettavasti painopaikkaa ei lue tuolla.
-
Alkuperäiset Gold Key kannet. GK oli brändi, joka toimi erinomaisten kansiensa ansiosta. Siinä hivenen köykäisemminkin toteutetut sisukset liittyivät osaksi laajempaa julkaisusarjaa.
Suomessa sarjaa julkaistiin kohtuu uskollisesti. DELL jaksolta nostetuilla parilla issuella paikattiin muutama, veikkaisin aikataulullista puutetta kannen ja seikkailun osalta.
-
Tällä viikolla Diamondin toimituksissa:
Loac Essentials HC Vol 07 Tarzan Original Dailies
Kaikki Hal Fosterin ensimmäiset Tarzan päivittäisstripit yhtenä kokoelmana.
Loac -sarjan kirjat (mulla on ne kaksi Herrimanin kirjaa) ovat olleet erittäin laadukkaita ja kivankokoisia kokoelmia joten odottelen paljon tästäkin kirjasta.
-
Alkuperäiset Gold Key kannet. GK oli brändi, joka toimi erinomaisten kansiensa ansiosta. Siinä hivenen köykäisemminkin toteutetut sisukset liittyivät osaksi laajempaa julkaisusarjaa.
Suomessa sarjaa julkaistiin kohtuu uskollisesti. DELL ajanjaksolta nostetulla isuuella paikattiin muutama veikkaisin aikataulullista puutetta kannen ja seikkailun osalta.
Hienot on kannet. Ja noista tehty oikea juliste saattas olla aika makee :)
-
Sankareiden syntytarinat ovat sarjakuvissa ja elokuvissa monella tapaa tärkeitä popmytologisia puitteita. Samalla ne ovat myös kompastuskiviä ja pakkopullaa. Juuri syntytarinat ja niiden hedelmällinen soveltaminen ovat todellisia älykkään ja perinnetietoisen tekemisen taidon näytteitä. Hyvän soveltamisen taidonnäytteitä ovat mielestäni mm. Batman Begins ja Casino Royale.
Mielestäni myös Manningilla ja DuBoisilla syntytarinat (Viidakon valtias, Paluu, Pedot ja T:n poika) kärsivät tarinan puolesta lievästä pakotetusta torsoudesta. Vasta Oparin aarteet, joka on levitetty kolmen sarjakuvan pituiseksi seikkailuksi, nytkähtää todenteolla liikkeelle. Ja siitä eteenpäin Manning pääsee irrottelemaan todenteolla upeilla toiminnallisilla aukeama kokonaisuuksilla.
-
Sattuuko kellään oleen risaa Tarzania 11/68. Olisin kiinnostunut lunastaan sen parin puuttuvan sisäaukeaman takia.
-
Tarzan-tietäjille kysymys. Missä määrin on käytetty uudestaan etukansien kuvia?
Ostin Tarzanin 7/1977, jonka takakannessa mainostetaan seuraavan lehden kansikuvaa.
Numeron 8/1977 kansikuva on lähes samanlainen kuin on lehdessä 3/1988.
-
Kyllä kansikuvia kierrätettiin, mutta ei niitä lukumäärällisesti montaa ollut (kun huomioidaan Tarzanin mittava julkaisuhistoria).
Kootessani Tarzan-lehtien tietoja yhteen (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=1637), käytin ilmaisua "julkaistu myös". Sieltä tekemiäni huomioita voi tuon merkkijonon avulla hakea.
-
Vilkaisin uutta Tarzan-kirjaa. Mainiolta näytti ja ostan kun saan rahaa, mutta värien rasterit pistivät silmään. Ovatko vastaavat rasterit myös 60-luvun suomalaisissa lehdissä vai ovatko ne syntyneet skannaamisessa? Huom. puhun siis värien rasterista enkä mustien ääriviivojen.
Aarnion Petri oli saanut kunnian kirjoittaa esipuheen.
-
Kyllä noissa oli alkujaankin näkyvät rasteripompulat. Hyviltä näyttivät! Oi niitä aikoja.
-
Juu semi-iso rasteri piste on osa 60-luvun kirjapainoteknologiaa, mutta mikäli moiréeta tarkoitit niin sitä ei ole. Suomennoksen otti hanskaan Asko Alanen. Johdanto on Salmisen Karin ja esipuhe minuun.
Extrana apinasanasto. "Kagoda? -Kagoda…"
-
On kyllä reprottu (voiko nykydigiaikana puhua reprosta?) niin huolella, että vois ajatella käytetyn alkuperäisiä painofilmejä. Muutenkin mahottoman hieno kaikin puolin, enkä tässä puhunut hienoista sarjakuvista vielä mitään. :)
Timo
-
Onkos näitä Manning-Burroughs-Tarzaneita tulossa enemmänkin? Hartaana toiveena ois saada joskus vielä kohdata Kultainen leijona ja Pahis-Cadji sarjakuvasivuilla.
-
voiko nykydigiaikana puhua reprosta?
Timo
Repro > Reproduktio > Painojäljennös. Musta sangen käypä termi kuvaamaan digiprosessiakin. Skannaus tai muu kuvantaminenhan on vain osa reproamista.
-
Onkos näitä Manning-Burroughs-Tarzaneita tulossa enemmänkin? Hartaana toiveena ois saada joskus vielä kohdata Kultainen leijona ja Pahis-Cadji sarjakuvasivuilla.
Ehkä lisää tulee, jos ykköskirjaa ostetaan tarpeeksi? Manningin Burroughs-sovituksia olisi jäljellä kymmenen muuta amerikkalaista Tarzan-numeroa.
Juu semi-iso rasteri piste on osa 60-luvun kirjapainoteknologiaa, mutta mikäli moiréeta tarkoitit niin sitä ei ole.
Selvä, hyödyllistä tietää. Tarkoitin juuri rasteripisteitä.
Extrana apinasanasto. "Kagoda? -Kagoda…"
Antaudumme ja ostamme kirjan. :) Gree-ah wo! (= "Pitää tämä!")
-
Vando!
-
Tuli ostettua tuo Apinain Tarzan Oparin aarteet, vaikka itseltä löytyy jo ennestään nuo 1967 numerot 6-12, joissa tarinat siis suomeksi alun perin julkaistiin. En oo vielä tarkemmin lukenut, mutta hyvältä näyttää. Käännös siis uusi? Tuo apinoiden kielen sanastohan oli kans useammassa lehdessä alun perin, siinä ei taida olla eroa siihen kerhosanastoon, jonka sai liityttyään kerhon jäseneksi? Lisää vaan tämmöistä!!! Eho vando!! 8]
Lisäys vielä: Ja onhan Manningin La kyllä aika HOT!!!
-
Pohjois-Satakunta 1.9.2015
-
Tarzanin paluu kyllä oli vähän liiankin tönköksi sovitettu. Joe Kubert sitten onneksi laajensi juuri Manningilta pois jääneitä episodeja. Paul D'Arnot on kirjoista ollut yksi suosikkihahmojani, hän on Tarzanin kaveri, poikkeuksellinen tyyppi siis.
Kubert on mielestäni yksi niistä Tarzanin SUURISTA piirtäjistä. Kari Salminen oli hänet jättänyt pois esipuheestaan, mutta makujahan on monia.
-
Jaan Lurker mielipiteesi Paluusta. Se on ehkä kirjan epäonnistunein, miltei silvottu seikkailusovitus. Meneekö ratkaisu käsikirjoitta DuBoisin piikkiin?
Burroughilla (ja Kubertilla!) seikkailu sinälläänhän on mitä mainion indianajones henkinen makustelusaaga jossa Tarzanista tulee D'Arnotin ansiosta jopa siviilipoliisi.
Mun analyysini Tarzanista on että Oparin aarteisiin asti kuvataan modernin sankarin taustoja torsosti. Kerronta on takautuvaa johtuen määrällisesti isommasta kertojaboxin käytöstä. Tarzanin pojan lopun kuvausta voi helposti tulkita eheytymiseksi ja perheen synty tarinaksi. Aarteiden alussa T vapautuu on villipeto josta seuraa muistin menetystarina jne jne. Saaga toden teolla alkaa vasta tuosta. Alkutarinat on imperfektiä. Sitten alkaa preesens.
-
Ehkä Tarzanin paluusta haluttiin karsia pois kaikki sellaiset tapahtumat, jossa Tarzanilla oli lannevaatteen sijasta housut. Apinamies halutaan näyttää vain "tutussa" viidakossaan ja viidakkovarusteissa.
-
Epäilemättä sarjakuva per romaani -konsepti on liiallisen karsinnan todellinen syy. Onneksi tulevat romaanit alettiin levittää vähintäin kahden sarjakuvan mittaiseksi. Oma suosikkini on aina ollut Tarzanin poika, mutta en usko että sekään mitenkään olisi kärsinyt kahden sarjakuvan mittaisena.
-
Ja tähän väliin kevyt markkinointistrateginen paljastus: kakkososa tulee näillä näkemin tämmösillä kansilla mikäli ykkönen menee kaupaksi! Eli...
Upeaa! Mutta mikäli toka kirja toteutuu, päivittäkää jooko takakannen teksti oikeaksi. Nyt se on sama kuin ykköskirjassa.
Luin ykköskirjan ja yhdyn mielipiteeseen, että seikkailut ovat aika torson tuntuisia ennen nimiseikkailua Oparin aarteita. Taide on kauttaaltaan nautittavaa.
Apinan sanaston lähde olisi ollut asiallista mainita. Onko se otettu vanhoista Tarzaneista vai netistä?
-
Turautanpa ennakkona pian ilmestyvästä Sarjainfosta arvioni tästä Tarzanista tähän. Voihan olla että editoivat (lyhentävät) kuni Tarzaniakin:
Russ Manning & Gaylord DuBois
Apinain Tarzan - Oparin aarteet
Suom. Asko Alanen
Edgar Rice Burroughsin reilut sata vuotta sitten luoman viidakkomies Tarzanin sarjakuvasuosio Suomessa oli kovimmillaan 1960 ja -70-luvuilla. Niihin aikoihin saatiin suomeksi Western-yhtiön tuottamia Tarzaneita, joita piirsivät Jesse Marsh ja tämän kirjan tähtenä loistava Russ Manning.
Westernin Dell- ja Gold Key -lehdissä oli 1940-luvun lopulta lähtien käytetty lähes yksinomaan Gaylord DuBois'n kirjoittamia tarinoita. Sitten 1960-luvun puolivälissä päätettiin hyödyntää Burroughsin alkuperäisiä kirjoja, jotka DuBois muokkasi käsikirjoituksiksi.
Oparin aarteet on reiluun puoliväliin saakka melkoista tarinoiden läpijuoksua ja Burroughsin ensimmäiset kirjat käsitellään aika huolettomasti harppoen. Pitkiä kohtia tiivistetään eräänlaisiksi juonikertauksiksi tai jätetään tylysti pois. Monet tapahtumat ja juonenkäänteet tuntuvat ylenpalttisen äkkinäisiltä ja henkilöitä tulee ja menee, niin ettei mihinkään oikein ehditä tarttua. Kokonaisen kirjan tiivistäminen yhden sarjakuvalehden 26-sivun määrämittaan on yksinkertaisesti liikaa.
Mutta kun useamman numeron kestävä kokonaisuus Oparin aarteista alkaa, päästään jäntevämpään kerrontaan käsiksi. Tarina saa aikaa ja tilaa hengittää. Russ Manning pääsee myös kunnon vauhtiin kuvittajana ja kertojana. Hänen Tarzaninsa on brittiläinen gentlemanni, tyyni atleettinen aristokraatti, josta tarvittaessa kuoriutuu viidakon koulima apinamies.
Burroghsin tarinat ovat tietysti vanhanaikaista pulpia, täynnä hämmästyttäviä yhteensattumia, eksoottisia konnia, kadonneita kaupunkeja ja muuta sellaista, joita nykypäivän lukija katselee taatusti eri silmin kuin vuosikymmenten takainen, joka oli sense-of-wonderin pauloissa.
Esipuheessa Kari Salminen muistaa mainita aiemmista Tarzan-piirtäjistä Hal Fosterin ja uhkean dynaamisen Burne Hogartin. Räväkämmän Tarzanin DC:lle piirtänyt Joe Kubert jää kokonaan huomiotta, vaikka hän teki 1970-luvun alussa yksityiskohtaisemmat ja laveammat tulkinnat samoista alkuperäiskirjoista.
Oparin aarteiden sarjakuvat julkaistiin alkuaan Sarjakustannus Oy:n lehdissä 1967. Ne päätoimitti ja suomensi Suosikin Jyrki ”Jyräys” Hämäläinen. Kirjan sarjat on äärimmäisen taitavasti skannattu näistä suomalaisista alkuperäislehdistä. Ainoastaan suomennos on uusi. Se ei haittaa, sillä Alasen kuplissa ja kuvateksteissä päästään aika huikeille tasoille. Petri Aarnion tekemä sarjojen retusointi ja kirjan ulkoasu antsaitsee myös täydet kehut.
Aiemmin Like on julkaissut, vuosina 1998 ja 2006, Manningin Tarzan-sunnuntaisarjoja vuosilta 1968—70 kolmena niteenä.
Saa nähdä, aloittaako tämä nostalginen kirja jonkinlaisen Tarzan-renessanssin Suomessa. Toisen, huomattavasti nuoremman viidakkosankarin Mustanaamion seikkailuthan lopahtivat tyyten muutama suosi sitten pahasti hiipuneen suosion myötä.
Timo Ronkainen
-
Enpä luekaan tätä vielä! Teen näet tämän saman homman Kvaakkiin. Russ Manning, viidakon valtias!
-
Olen aivan samaa mieltä Timon arvostelun kanssa. Eikä uusi, parempi suomennos todellakaan haittaa! Korjattakoon arvostelusta kuitenkin, että alkuperäiset numerot olivat sarjiksina 24-sivuisia eivätkä 26-sivuisia.
Petriltä kysyisin, että jos kakkososa toteutuu, kootaanko siihen loput viisi Manningin piirtämää romaanisovitusta? Ne kaikki ovat kahden alkuperäislehden pituisia. Kymmenen numeron paketista tulisi selvästi paksumpi kuin ensimmäisen kokoelman seitsemästä alkuperäisnumerosta.
-
Apinan sanaston lähde olisi ollut asiallista mainita. Onko se otettu vanhoista Tarzaneista vai netistä?
Aiemmassa viestissäni mainitsin, ettei sanastossa näköjään ole eroa lehdissä aikanaan julkaistuun eli lehdestä tuo on(lienee?) napattu. Ei ole nyt käsillä sitä kerhosta saatua Apinainkielen sanakirjaa, mutta oletan sen sisällön olevan sama.
-
Korjattakoon arvostelusta kuitenkin, että alkuperäiset numerot olivat sarjiksina 24-sivuisia eivätkä 26-sivuisia.
No saakeli, olis pitäny ihan fyysisesti laskea noitten sivut, eikä tukeutua epämääräiseen muisti/mielikuvaan. :/
Timo
-
Eikä uusi, parempi suomennos todellakaan haittaa!
Pikaisella selauksella silmiin tarttui puuttuvia possessiivisuffikseja. Toivotaan, että ne olivat poikkeuksia. Tämä uusi suomennos näyttäisi olevan uskollisempi alkutekstille kuin esim. Tarzan-jättikirjassa oleva suomennos. Mutta onko se parempi...? Ei Raamatunkaan uusi käännös miellyttänyt meitä kaikkia vanhoja jääriä. Hmm. Pohditaan, pohditaan.
Olisi kiinnostavaa lukea, mitkä kohdat erityisesti toimivat paremmin uudessa kuin vanhassa laitoksessa. (Oma ongelmani on se, että osaan tietyt kohdat vanhasta käännöksestä varmaankin satojen lukukertojen jälkeen ulkoa. Kaikki muu tuntuu väärältä. Yritän päästä tästä yli. :) )
Perehdyn opukseen tarkemmin ensi viikonloppuna.
-
Minulla ei ole vuoden 67 lehtiä, enkä pysty vertaamaan suomennoksia. Tartuin vain tuohon Timon kommenttiin huikeasta suomennoksesta ja muistin myös, että Petri kehui uutta käännöstä tuossa äskeisessä kivassa lehtijutussa. Uskon, että sekä suomennos että ladonta ovat parempia kuin 60-luvulla.
Aiemmassa viestissäni mainitsin, ettei sanastossa näköjään ole eroa lehdissä aikanaan julkaistuun eli lehdestä tuo on(lienee?) napattu. Ei ole nyt käsillä sitä kerhosta saatua Apinainkielen sanakirjaa, mutta oletan sen sisällön olevan sama.
Niinpä tosiaan mainitsit. Ok, vanhoissa suomalaisissa lehdissä sekä Tarzan-kerhon jäsenillä oli apinain sanasto, mutta oliko se täsmälleen sama kuin tässä kirjassa? Myös netistä löytyy apinain sanasto englanniksi. Joka tapauksessa lähde pitäisi lukea.
Petri näköjään poisti kakkoskirjan kansien mainoksen.
Hyvin viihdyttävää luettavaa tämä on ajalta, jolloin kartoilla oli valkoisia läiskiä ja arabeja ja mustia saattoi kuvata stereotyyppisesti.
-
Niinpä tosiaan mainitsit. Ok, vanhoissa suomalaisissa lehdissä sekä Tarzan-kerhon jäsenillä oli apinain sanasto, mutta oliko se täsmälleen sama kuin tässä kirjassa? Myös netistä löytyy apinain sanasto englanniksi. Joka tapauksessa lähde pitäisi lukea.
Pitipä oikein tarkistaa, kun jäi itseäkin haittaamaan. Sanasto on just sama tässä uudessa kirjassa kuin noissa vanhoissa Tarzan -lehdissä JA kerhon jäsenille jaetuissa Apinainkielen sanakirjoissa. Yo!
-
Jussih: kiitti asian tarkistamisesta!
-
Asiaan liittyen: http://sarjakuvaruutu.fi/2015/10/kreegah-bundolo-tarzan-taittajan-tunnustuksia/
-
Asiaan liittyen: http://sarjakuvaruutu.fi/2015/10/kreegah-bundolo-tarzan-taittajan-tunnustuksia/
Niin paljon hyvää Tarzan aiheista keskustelua ollut viimeisen vuoden aikana että ottaisikohan joku ensi vuoden festarijärjestäjä tästä vinkkiä. Saisi hyviä paneeli/luentoaiheita.
-
Kauppalehden nettiversiossakin oli juttua, muustakin sarjakuvasta kuin Tarzanista http://app.kauppalehti.fi/uutiset/sarjakuva-on-kuvan-ja-sanan-liitto/cXC2aA8E/uusimmat
-
Apinain Tarzan, Oparin aarteet arvosteltu etusivulla (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2254).
-
Harold Fosterin Tarzan-sivu 15.10,1933 oli Sothebylla huudettavana (http://www.sothebys.com/en/auctions/ecatalogue/2015/collection-jean-arnold-schoofs-pf1560/lot.79.html). Tuota kun zoomaili, niin suurennos näytti hyvin piirrostyylin.
Tarkkaa työtä, mutta jotenkin vähän rennompaa kuin Prinssi Rohkeassa. Tulee vähän Frazetta mieleen.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=10237.0;attach=31844)
Alla olevaa kuvalinkkiä klikkaamalla kuvan saa vielä isommaksi.
-
Tarkkaa työtä, mutta jotenkin vähän rennompaa kuin Prinssi Rohkeassa. Tulee vähän Frazetta mieleen.
Tottapa puhut, etenkin tuo vasemman reunan nainen on kuin Frazettan itsensä piirtämä. Mm. Johnny Cometissa on monia aika vastaavia kuvakulmia ja tyylittelyjä.
Tuollaisen Fosterin originaalin jos joskus näkisi vielä ihan oikeassa elämässä !!!
-
Angoulemessa sarjakuvamuseossa on näytillä ainakin Prinssi Rohkea -originaaleja.
-
Moi ehdottoman kiinnostava toi Hal Foster originaali! Jollakin tavoin tulee mieleen myöhempien aikojen Bob Lubbers.
Manningissa erityisesti kiinnittää huomion sen baletinomainen sivu/aukeama sommittelu sekä yksittäisten ruutujen ylväs tyypittely. Taituruus lähtee dramaattiseen nousuun Tarzanin pojassa ja kantaa kymmenen sarjakuvaseikkailun läpi, kunnes Pikkuväessä tapahtuu hivenen vähemmän dramaattinen - mutta selkeästi havaittava lasku. Yhdyttekö analyysiini?
-
Taituruus lähtee dramaattiseen nousuun Tarzanin pojassa ja kantaa kymmenen sarjakuvaseikkailun läpi, kunnes Pikkuväessä tapahtuu hivenen vähemmän dramaattinen - mutta selkeästi havaittava lasku. Yhdyttekö analyysiini?
Tarkoitat siis kymmentä sarjakuvalehteä etkä itse seikkailuja eli romaaneja. Tarzanin pojasta Pikkuväkeen on 10 lehden numeroa.
Minusta taiteen lasku tapahtuu vasta viimeisessä tarinassa eli Viidakon valtiaassa. Manningilla oli varmaan kiire strippisarjasopimuksen takia ja avustaja sai paljon vastuuta. Muutoin samaa mieltä. Olen lukenut seikkailut skannattuina Burroughsin fanisivuilta.
Tässä vielä Manningin piirtämät romaanisovitukset listattuna. Numero nimen perässä tarkoittaa amerikkalaisen Gold Keyn Tarzan-sarjakuvalehden numeroa. Aluksi tosiaan romaanit ahdettiin yksittäisiin sarjislehtiin, mitä olemmekin moittineet.
Tarzan of the Apes 155
The Return of Tarzan 156
The Beasts of Tarzan 157
The Son of Tarzan 158
Tarzan and the Jewels of Opar 159 – 161
(Edellä mainitut siis löytyvät suomeksi Liken tuoreesta kokoelmasta.)
Tarzan the Untamed 163 – 164
Tarzan the Terrible 166 – 167
Tarzan and the Golden Lion 172 – 173
Tarzan and the Ant Men 174 – 175
Tarzan, Lord of the Jungle 176 – 177
-
Hoplaa!
Heitin nyt myös Tähtivaeltajassa julkaistavan Apinain Tarzan: Oparin aarteet -arvostelun ennakkoon blogiimme.
Tuolta löytyy:
http://tahtivaeltajablogi.wordpress.com/2015/11/18/sarjakuvat-apinain-tarzan/ (http://tahtivaeltajablogi.wordpress.com/2015/11/18/sarjakuvat-apinain-tarzan/)
-
Hei Burroughs tietäjät. Mitä tulee "isoihin" sarjakuvatulkintansa saaneisiin romaanisovituksiin, Pellucidar-saaga muodostaa melko kiinnostavan sovitusteknisen detaljin. Manning siirtyi sanomalehtipuolelle juuri kun vuoroon tuli 'Tarzan at the Earth's Core' ja piirtämisvastuu siirtyi Doug Wildeylle. Myöhemmin Manning palautti viidakkojättiä Pellucidariin ainakin 'Matka maan uumenissa' tarinassa.
Nyt ne kysymykset.
1. Kun ajattelee Burroughsin tarinoita onko Pellucidar - Oparin, Xujan sekä Pal-ul-donin ohella viimeinen merkittävä salattu maailma? Vai olikos niitä vielä lisää.
2. 'Salatun saaren arvoitus / Ajan kaivo' kaksikkohan ei tainnut pohjata Burroughsiin vaan oli Manningin oma?
-
Nyt ne kysymykset.
1. Kun ajattelee Burroughsin tarinoita onko Pellucidar - Oparin, Xujan sekä Pal-ul-donin ohella viimeinen merkittävä salattu maailma? Vai olikos niitä vielä lisää.
En ole ikuisuuksiin lukenut kirjoja, mutta eikös ollut sitten vielä se antiikin ajoilta piilotelleiden roomalaisten maailma jossain päin Afrikkaa?
-
'Salatun saaren arvoitus / Ajan kaivo' kakikkohan ei tainnut pohjata Burroughsiin vaan oli Manningin oma?
Salattu saari eli Caspak-maailma pohjautui kyllä Burroughsiin, mutta ei Tarzaniin. Manning vaihtoi tarinoiden sankarin Bowen Tylerista Tarzaniksi ja teki toki maailmaan ja juoniin muutoksia. Wikipediassa (https://en.wikipedia.org/wiki/The_Land_That_Time_Forgot_%28novel%29) on Caspakista. Täällä (http://www.erblist.com/erblist/lttfsummary.html) on Burroughsin romaanin referaatti, jossa voi nähdä aika paljon Manningin sarjakuvista tuttuja piirteitä. Burroughsin Caspak-juttu on suomennettukin 1925 nimellä Ajan unohtama maa, se on listattu Wikipediaan (https://fi.wikipedia.org/wiki/Edgar_Rice_Burroughs).
-
Dark Horse julkaisee ensi vuoden elokuussa: Edgar Rice Burroughs' Tarzan: The Complete Joe Kubert Years Omnibus
http://www.amazon.com/Edgar-Rice-Burroughs-Tarzan-Complete/dp/1616559829/ref=sr_1_3?s=books&ie=UTF8&qid=1448300371&sr=1-3&keywords=dark+horse+comics
Yli 600 sivuinen kirja jossa siis Kubertin Tarzania.
Se mikä meikäläistä mietityttää on se mitä tapahtui Dark Horsen Manningin Tarzan julkaisuille, ykkösosa tuli mutta sen jälkeen ei mitään jatkoa. Sama koskee Korak-sarjaa, sitä on tullut ulos kaksi osaa. Eikö myynti ollut riittävää?
-
Dark Horse julkaisee ensi vuoden elokuussa: Edgar Rice Burroughs' Tarzan: The Complete Joe Kubert Years Omnibus
Wohoo! Harmi että vasta elokuussa. No hyvää voi odotella. Mut olis ollu mukava viettää heinäkuu riippumatossa lojuen ja tuota lukien ja viidakkojuomaa siemaillen.
Timo
-
Dark Horse julkaisee ensi vuoden elokuussa: Edgar Rice Burroughs' Tarzan: The Complete Joe Kubert Years Omnibus
http://www.amazon.com/Edgar-Rice-Burroughs-Tarzan-Complete/dp/1616559829/ref=sr_1_3?s=books&ie=UTF8&qid=1448300371&sr=1-3&keywords=dark+horse+comics
Yli 600 sivuinen kirja jossa siis Kubertin Tarzania.
Se mikä meikäläistä mietityttää on se mitä tapahtui Dark Horsen Manningin Tarzan julkaisuille, ykkösosa tuli mutta sen jälkeen ei mitään jatkoa. Sama koskee Korak-sarjaa, sitä on tullut ulos kaksi osaa. Eikö myynti ollut riittävää?
Kuulostaa hyvältä. Tosin nämähän tulivat ulos Dark Horselta jo kolmena erillisenä kirjana. Toivottavasti ovat vähän panostaneet tällä kertaa. Edellisellä kerralla laatu ei osunut ihan nappiin vaikka kohtuullinen olikin.
-
Eipä ollut hurramista laadussa kun yhtä noista Kubertin kirjaa luin. Toivottavasti laatu on parempi, toinen seikka mitä toivon että tuo Omnibus olisi normikokoinen eikä mikään pienennetty kuten joskus noi Horsen kokoomat ovat olleet.
-
Ahaa tämä on näköjään Dark Horsen juttu että ensin jutut julkaistaan kapeampina opuksina ja sitten tälläi kokoomina. Niinhän tuli käsittääkseni Manningkin. Varmaan kustannustaloudellisesti funattu juttu.
Mikä siinä Kubertissa nyt niin pielessä oli? Minusta ihan toimivia kirjasia ovat. Vaikka itse olen bulkkisemman paperimateriaalin kannalla niin kyllähän näissä käytetty kiiltävä paperi varmaan ajaan asiansa trendikkäästi uusien - nuorempien lukijoiden etsinnässä.
-
Ei tuo kokonaisuudessaan huono ollut. Jollei muisti tee kepposia niin muistaakseni osassa 1 osa tarinoista oli hieman suttuisemmin painettu, ei pahasti mutta kuitenkin.
-
http://hypebeast.com/2015/12/tarzan-teaser-trailer
Ensikesänä saa liaanit kyytiä.
-
http://hypebeast.com/2015/12/tarzan-teaser-trailer
Ensikesänä saa liaanit kyytiä.
Toivottavasti leffasta tulee jättihitti ja vaikuttaa myös sarjakuvien suosioon. John Carter ei onnannut, mutta ehkä tämä.
-
Hienoa että tekevät uuden elokuvan. Tosin välillä ihmetyttää miksi aina pitää tuo alkutarina kertoa uudestaan. Ottaisivat jonkun hienon tarinan kirjoista tai sarjakuvista.
-
Tosin välillä ihmetyttää miksi aina pitää tuo alkutarina kertoa uudestaan. Ottaisivat jonkun hienon tarinan kirjoista tai sarjakuvista.
Jutussahan todetaan tarinan päälinjan seuraavan Tarzanin paluuta viidakkoon Lontoosta, eli lapsuusvuodet apinoiden kanssa eivät olisi elokuvan keskeistä sisältöä.
Hienoa, että Tarzan edelleen kiinnostaa, mutta CGI on trailerissa jotenkin kömpelön oloista. Oma vaatimustaso erikoistehosteiden suhteen on ehkä noussut vähän kohtuuttomaksi, mutta kyllä varsinkin apinoiden akrobatiasta ja gnulauman rynnistyksestä puuttuu massan tunnetta, niin sanoakseni. Kaksiulotteisilta kuvilta näyttävät.
Sinänsä nykytehosteet ovat kuitenkin sen verran kehittyneitä, että myös Tarzanin fantasiaelementtejä olisi mahdollista näyttää valkokankaalla vähän enemmän kuin vaikka Johnny Weissmullerin päivinä. Ainoa mieleeni tuleva Tarzan-tarinoiden tätä ulottuvuutta hyödyntänyt elävillä näyttelijöillä toteutettu projekti on taannoinen Tarzan: The Epic Adventures -televisiosarja, jossa efektibudjetti ei ollut kummoinen ja toi mieleen Xenan riemukkaat muovihirviöt.
Burroughsin kirjoille tämmöinen lähestymistapa olisi oikeastaan hyvinkin uskollinen. Sieltä voisi ammentaa dinosauruksia ja lilliputtiarmeijoita. Mutta "John Carter" tietysti kalasti samoilla vesillä, ja saalis jäi laihaksi, joten tällaista tuskin nähdään kauhean pian.
Myös Viidakkokirjasta on tulossa live action -elokuva ensi vuonna aiempien samalla reseptillä tehtyjen menestysten Pahattaren ja Tuhkimon malliin, joten viidakkoviikareista ei ole valkokankaalla pulaa.
-
Totta turiset Darzee. Purkkakulttuurissa nyanssit ratkaisevat! Kuinka vampyyrin hampaat toimivat, miten seitti singotaan, minkälaisessa pysäytetyssä asennossa Markos juoksee - tai kuten tässä keississä - miten liianilla mennään. Sarjakuvissa ja osittain mustavalkofilmatisoinneissa sattuneesta syystä heilahteluestetiikka oli pitkälti asetelmallisen pysäytettyä ja sitten vaaniskelevaa. Tässä traillerissa korostuu vauhti.
Tarzanin kohdalla olisi toivonut Frank Millerin tai Don Rosan kaltaisten renessanssinerojen tekevän reboottauksen sarjakuvan puolella. Olisi varmaan madaltanut kynnystä onnistuneen filmatisoinnin tekemiseen.
-
Aamulehti tänään.
-
"Lopputulos on luultavasti alkuperäistä parempi." Tavallaan tuo on totta!
Hiukan yliterävöimällä sivuja homma saadaan näyttään töpäkämmältä nykyihmisen silmiin. Tekniikka toimii niin viivapiirroksissa kuin rasteripisteissä. Terävöinnin myötä moiréen mahdollisuus nousee, joka ratkaistiin stokastisella rasteroinnilla painettaessa. Eettinen ongelmatiikka tämänlaisessa vanhan sarjakuvan modaamisessa on samanmoinen kuin vanhan musiikin remasteroinnissa - alkuperä täytyy pitää visusti mielessä ja "liikakompressointi" on pahasta!
Toinen issue mihin piti ottaa kantaa on keyblackin ja richblackin suhde. Skannausoriginaaleissa tältä osin oli melkoista hajontaa, joka viittaa jonkinasteisiin fiboihin 60-luvun painotyössä / filmeissä. Päädyin muutamien koeprinttien jälkeen konvertoimaan kuvien mustat yhdeksi mustaksi. Muutaman kuvan jätin tältä osin "irvistään" flirttinä vanhalle ajalle.
-
Dynamite näemmä yhdistää kaksi vanhaa viidakkohahmoa, Tarzanin ja Sheenan, uudessa, maaliskuussa ilmestyvässä lehdessään. Alex Rossin kannet ovat toki aina komeita, mutta sisäsivujen taide ei koskaan vastaa niitä. Täällä (http://www.comicbookresources.com/comic-previews/lords-jungle-1-dynamite-entertainment-2016) on preview lehdestä.
-
Kiintoisa Vanity Fair -artikkeli (http://www.vanityfair.com/culture/1935/01/edgar-burroughs-tarzan) Burroughsin imperiumista, julkaistu alkuvuonna 1935.
Kirjoittajalla on niin modernin kriittinen ote, että hetken aikaa kuvittelin tekstin edustavan jotakin kokeellista kirjoitustyyliä, kun edes julkaisuajankohtakaan ei käy ilmi kuin linkistä.
Tosin luulin, etteivät Vanity Fairin juuret ulottuisi kuin jonnekin 80-luvulle, mutta Wikipediasta tarkistamalla (https://en.wikipedia.org/wiki/Vanity_Fair_%28magazine%29) sitä aina viisastuu.
EDIT: Viitataan siinä myös Tarzan-sanomalehtisarjaan, minkä luonnehditaan olevan hitti.
-
Hei , kysymys, kuka julkaisi Tarzania 80-luvulla Suomeksi? Sanooko Byblos kenellekään mitään?
-
Hei , kysymys, kuka julkaisi Tarzania 80-luvulla Suomeksi? Sanooko Byblos kenellekään mitään?
Semichän se julkaisi täällä.
Ei sanonut Byblos mitään ennen kuin googletin. Se oli hetken Tarzanin brittiläinen (http://www.comics.org/indicia_publisher/3184/) kustantaja. Nykyään on näemmä myös senniminen italialainen (http://www.byblospublishing.it/) kustantamo.
MUOKS. Näköjään täällä (http://www.thewildstars.com/TarzansBritishHeritage.html) sivun lopussa lukee ”Finish publisher”. Ilmeisesti tuo sekoitti? Tarkoittanee sankarin ”viimeistä kustantajaa” Iso-Britanniassa. Se on kyllä tuolla kirjoitettu isolla kuten kansalaisuudet (ehkä epähuomiossa), mutta erona ”suomalainen”-sanaan (”Finnish”) on yksi ”n” vähemmän.
-
Eipä julkaissut Semic vielä Tarzania 80-luvulla, vaan Lehtimiehet Oy, kuten tietää Tarzanin vaiheista myös Suomessa (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=1624#suomi1970) kertova Kvaak-artikkeli.
-
Jaahas, seison korjattuna. Itse asiassa olin tarkistavinani kustantajan Makedonian sivuilta: siellä lukee (http://www.antikvariaattimakedonia.fi/index.php?sivu=tuotehaku&tuotenimi=Tarzan&hae=Hae) 80-luvulla Semic. Muistan myös Mustanaamion ja Tarzanin yhteismainokset Semicin Mustanaamioissa; mielestäni niitä oli mustavalkoisissa lehdissä.
Nyt kun tähän hätään löysin yhden 80-luvun suomalaisen Tarzan-albumin, se on tosiaan Lehtimiesten. Lehtiä en nyt löydä.
-
Itse asiassa olin tarkistavinani kustantajan Makedonian sivuilta: siellä lukee (http://www.antikvariaattimakedonia.fi/index.php?sivu=tuotehaku&tuotenimi=Tarzan&hae=Hae) 80-luvulla Semic.
Semic osti Williamsin 1976, joten siellä on nyt varmaan listaajalle käynyt taulukkolaskentaohjelmiston kanssa pieni lipsahdus. Tarzan 1/1977 eteenpäin pitäisi olla kustantajatiedoissa Lehtimiehet.
Oletan, että yhteismainokset ovat niin ikään vuodelta 1976, joten kannattaa lehtiä kaivaa sieltä suunnasta. Itse en tuota voi kaivaa, kun kokoelma on tuhansien kilometrien päässä.
Kuitenkin artikkelia koostessani syynäsin nuo päätoimittajien vaihtumiset erittäin tarkkaan, koska artikkelia kootessani minua kiinnosti paljonko päätoimittaja oli sisältöön vaikuttanut. Ja olihan se, paljonkin.
Kvaakin indeksoinnissa (artikkelien alussa linkki) merkitsin albumien kohdalla kustantajan, joten niiden kohdalla kaikki on julkaisutasolla selvää. Julkaisijana Atlantic-Kustannus puuhasi siinä välissä.
-
Tänks, tämä hyvin selvitti asiaa. Miehen brittiläinen kirjekaveri mietti asiaa, enkä itse tajunnutkaan kunnolla googletella.
-
Virhe:
Tarzan ei päädy Pal-ul-doniin saksalaisvakoojan ja englantilaislentäjän kanssa, vaan Xujaan. "Xujan leijonat".
Kauhea Tarzan ja Pal-ul-don on eri juttu. Siinäkin on kyllä mukana paha saksalainen, Obergatz.
-
Tarzan Apinoiden planeetalla (http://www.comicbookresources.com/article/eccc-exclusive-walker-seeley-dagnino-swing-into-tarzan-on-the-planet-of-the-apes).
Niin, mitä, häh?
-
Upeeta! :laugh: Yksi kaikkein rakastetuimmista Tarzan-tulkinnoista on
amerikkalaisen Russ Manningin piirtämä, alun perin lehtinä 60-luvulla ilmestynyt jatkumo.Toinen kokoelma Manningin sarjakuvia saattaa Tarzanin kasvokkain maailmaa ravistelevan sodan kanssa. Sankari päätyy saksalaisvakoojan
ja englantilaislentäjän kanssa myyttiseen Pal-ul-donin kaupunkiin,
josta heidän on paettava henkensä kaupalla.
Lisää fantasia-aineksia tarjoavat paluu Opariin
sekä ihmeellisten muurahaismiesten armeija.
Olisitko ystävällinen ja kertoisit tarkemmin mitkä lehdet,numerot, tähän tulevaan
kirjaan tulee? Jos siinä on pal-ul-don,opar,xuja,Antmen,tarinat niin ovatko ne nämä..
“Tarzan The Untamed I-II
http://www.erbzine.com/mag25/2563.html
http://www.erbzine.com/mag25/2564.html
Tarzan the Terrible I-II Incredible Pal-ul-don
http://www.erbzine.com/mag25/2566.html
http://www.erbzine.com/mag25/2567.html
Tarzan and the Golden Lion I-II
http://www.erbzine.com/mag25/2572.html
http://www.erbzine.com/mag25/2573.html
TARZAN AND THE ANT MEN,TARZAN AND THE ANT MEN II
http://www.erbzine.com/mag25/2574.html
http://www.erbzine.com/mag25/2575.html
Eli 8 kpl lehtiä??? ???
-
Aivan mahtavaa. Upgradeaa kivasti aika vaisusti alkanutta sarjisvuotta.
Ekku
-
10 numeroa on kiva! Mutta hmm, pitävätköhän ilmoitetut numerot todella paikkansa? Kun katsoo lehtien taidetta netistä, näkee, että numerot 165 ja 168 eivät ole Manningia. Noiden yksittäislehtien takia tuosta jäisi Manningin viimeinen romaanisovitus (alkuperäislehdet 176 - 177) pois. Kummallinen ratkaisu olisi.
LISÄYS: Listasin Manningin loput Tarzan-romaanisovitukset täällä (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,10237.msg456090.html#msg456090) pari sivua sitten. Noin ne numerot menevät, vaikka vanhoissa lehdissä lukisi taiteilijana Doug Wildley. 165 ja 168 eivät ole Manningia.
Tarzan the Untamed 163 – 164
Tarzan the Terrible 166 – 167
Tarzan and the Golden Lion 172 – 173
Tarzan and the Ant Men 174 – 175
Tarzan, Lord of the Jungle 176 – 177
-
http://like.fi/kirjat/apinain-tarzan-kultainen-leijona/
Juu. Kiireessä oli kustantajan sivuille päätyneet väärät lehdykät. Nyt on oikea rivi.
-
Minulle eräs tärkeä Tarzan-versionsa tehnyt piirtäjä, tunnettujen starbojen ohella on Doug Wildey. Ekat apinamieheni selasin läpi 70-luvun alussa isoveljieni sarjispinoista aikana ennen kun osasin lukea. Wildeyn Tarzan vaikutti muhun tunnelmallisilla aloitusruuduilla ja luonnosmaisella viivallaan.
Se voisi olla kanssa kompakti julkaisukohde. Ei tosin taitaisi olla niin lupaava kohde kuin Manning on..
-
Haa!
Vihdoinkin sain tietää ton piirtäjän nimen! Thänx!
Mielestäni se toiseksi paras Tarzan-piirtäjä, vaikka olen kai lukenut vain yhden hänen piirtämänsä seikkailun, senkin n. 40 vuotta sitten. Siinä melottiin muistaakseni jollain jorlla ja pusottiinko peräti putoukseen.
edit:
Vai onko olemassa vielä joku samantyylinen piirtäjä, joka piirsi Tarzanin lannevaatteen hiukan lyhyemmäksi? Jotenkin tämä piirtäjä ei aivan vastaa mielikuviani, vaikka onkin kaikinpuolin mitä erinomaisen osaava.
Vai olisiko tyylinsä hiukan muuttunut vuosien varrella?
-
Selkeästi mielekkäämpää piirrostaidetta, kuin monelta suomalaisissa lehdissä esiintyneeltä kuvittajalta. Onkos tätä Wildeytä julkaistu suomeksi?
Ekku
-
Ihan mutu-tuntumalta sanoisin, että kaikille Burroughsin Tarzan-kirjoista sovitetuille sarjakuville löytyy Suomesta kysyntää.
-
http://atomicavenue.com/title/9240/Tarzan-Gold-Key
Wildeyn piirtämät Tarzanit julkaistiin Suomessa tuoreeltaan 1969-70. Wildey jatkoi Gold Keyllä siitä mihin Manning lopetti Burroughsin alkuperäistarinoiden sarjakuvasovittamista. Manning oli siirtynyt sanomalehtipuolelle.
Indeksointia:
#179 Maan sisällä 1. osa / Tarzan maan uumenissa
#180 Eksyksissä / Tarzan maan uumenissa
#181 Korsarin merirosvot / Tarzan maan uumenissa
#182 Voittamaton Tarzan 1. osa / Voittamaton Tarzan
#183 Vaarojen tiellä / Voittamaton Tarzan
#184 Voittamaton Tarzan / Urhea Tarzan
#185 Shiftojen hyökkäys / Urhea Tarzan
#186 Tarzan ja kultainen kaupunki 1. osa / Tarzan ja kultainen kaupunki
#187 Cathnen leijonat / Tarzan ja kultainen kaupunki
-
Kultainen dummy-dummy-dum-dum-daa!!! Melko raskas viidakon jätti eli 5 gigatavua Tarzania (PDF) lähti Otavan kirjapainoon. Heinäkuussa päästään näpylöimään valmista painotuotetta.
Alla fb-ryhmä jossa keskustelua ja arvioita apinamiehestä.
https://www.facebook.com/groups/446021675599162/members/
-
Hyvältä näyttää. Menee must-ostoihin. Lisää tällaista. Olisiko mahdollisuuksien rajoissa toteuttaa Kubertilta samanmoista opusta?
Ekku
-
Kaikkihan perustuu siihen että lehdet myy. Itselläni on iso - lähes lapsekas graafikon usko siihen että kun hommat viilaa viimesen päälle ja opus tuntuu hyvältä kädessä se vaikuttaa myyntiin; pidän esim. pehmytkantistista vs. kovakantinen. Niissä on semmoinen "pulp-flavor".
Joe Kubert olisi hyvinkin mainio kohde, mutta arvelen että koska se Egmontin julkaisu (2005) ei myynyt riittävästi - Kubert tällä hetkellä ei ole oikein houkutteleva aihe. Ellei näistä Manningeista sitten kehity jotakin buumiin verrattavaa juttua.
-
Kubertia saa kivasti englanniksikin, mutta tässä Liken kakkos-Tarzanissa on matskua, jota ei ole englanniksi kovin helposti saatavilla. Luulisi kiinnostavan ostajia.
Näiden Like-Tarzanien ulkoasu on tosi hyvä. Aivan nappiin.
-
Näinhän se on. Tätä uuttakin pitää hankkia se pari kappaletta jemmaan. Jo tuo kansitaide rokkaa.
Ekku
-
Aiemmin täällä joku mainitsi,että tämän edellisen, Tarzan ja Oparin aarteet,
kirjan skannauksessa,jälkikäsittelyssä ja värien sävyissä ei ole mitään
huomautettava. Olen hiukan erimieltä. Viimeisessä tarinassa on selvästi mokattu
samalla tavoin kuin Dark Horse omissa Tarzan-kirjoissaan eli tekijä
on "nukahtanut" kesken homman ja sössinyt Tarzanin värityksen tummemmaksi
kuin mitä se on alkuperäisessä teoksessa.Alla esimerkkinä kuvat.
Tarzan väriltään tummempi ja hiukset ruskeat ja alkuperäisessä iho vaalemapi
ja hiukset ns.sinimustat.Tällä on merkitystä varsinkin siinä
tulevassa kirjassa,jossa on niitä Pal-Ul-Don-tarinoita.
En ymmärrä miksi on niin mahdotonta tehdä oikeesti hyvää ja täydellistä
työtä ja jälkeä.Hyvät mallit kun on olemassa.Kts.linkit.
http://www.erbzine.com/mag25/2561.html
http://www.erbzine.com/mag25/2566.html
Värit...
http://www.tarzan.com/gk16/166a19.jpg
Tulevan kirjan kansikuvaksi tämä kansi olisi mielestäni ollut paljon hienompi...
http://www.tarzan.org/comics/gk166.jpg
Lisää Tarzaneita...
http://www.erbzine.com/mag25/2596.html
Tarzan oparin aarteet...ja alkuperäinen..
-
Mielenkiintoinen sarjakuvarestaurointiin liittyvä detalji tuo Tarzanin tukka. Liitteenä SK-lehtien Suomi-originaali.
Samanmoinen osavärin puuttuminen löytyy Oparin aarteista sivulta 38. Josta epäsuorasti voi päätellä että koska ilmiötä ei ole Amerikkalaisissa alkuperäisissä niin Suomeen (tai Ruotsiin) on toimitettu filkat. Kyseisten filkkojen "tukista" on puuttunut syaani väri. Asian tekee vielä "kiharammaksi" se että sivulla muuten kyllä syaania on. Vaikeata käsittää miksi vain kyseiset tukat ovat ilman "sinistä".
Pääosin olen korjannut tämänkaltaiset tuotantoprosessien väliset fibat.
Mitä Kultaisen leijonan kanteen tulee käytiin läpi aikas monta eri variaatiota, jotka jossakin vaiheessa julkaistaan blogikirjoituksen kylkiäisenä.
-
Tulevan kirjan kansikuvaksi tämä kansi olisi mielestäni ollut paljon hienompi...
http://www.tarzan.org/comics/gk166.jpg
Tästä olen kanssasi hieman eri mieltä. Kuva itsessään on todella upea, mutta kansikuvaksi se ei mielestäni sovellu niin hyvin. Ylösalainen liikesuunta aiheuttaa katsojassa (ainakin minussa) sen, että kuvaa on "vaikea" katsoa ja se tekee mieli kääntää lähempää tarkastelua varten ylösalaisin. Hieno kuva, mutta keskinkertainen kansikuva. Makuasioita nämä tietysti suurelta osin ovat...
Tukkadilemma on minunkin mielestä harmillinen.
-
Pläräsin dokumentteja apinamiehen tiimoilta. Ensimmäinen sähköposti Alasen Askolle olen lähettänyt 2009.
Kuvaliite kertoo konseptin kehittelyn eri vaiheista. Vasen yläkulma (pieni) on 2005 vuoden tiimoilta ja sisältää ERBzinestä tulostamani sivut. Kolme muuta sisältää säveltäjä Jukka Viitasaaren arkistoista virallisiin kirjoihinkin päätynyttä materiaalia vanhoin käännöksin.
-
Tukka-asia on jännä, koska värithän ovat muuten aivan samat. Outoa. Onko syaani sitten poistettu hiuksista Suomessa/pohjoismaissa? Vaaleatukkaisempi parempi?
Timo
-
Vaaleasta tukasta puheenollen. Muistattehan Sikiön Jarkon stoorin siitä miksi Korak oli kansissa usein vaaleatukkinen..
-
Kirosin aikoinaan mm. sivulla 11 sitä Dark Horsen värimuuntelua. Pitäkäähän nyt uuden julkaisun tekijät ainakin huolta siitä että Pal-Ul-Donin asukkaiden turkki ei ole ruskea.
Golden Key vs. Dark Horse (vaatteet, hiukset, iho, turkki, dinosaurus):
http://www.erbzine.com/mag17/1749.html
-
Mielenkiintoinen sarjakuvarestaurointiin liittyvä detalji tuo Tarzanin tukka. Liitteenä SK-lehtien Suomi-originaali.
Samanmoinen osavärin puuttuminen löytyy Oparin aarteista sivulta 38. Josta epäsuorasti voi päätellä että koska ilmiötä ei ole Amerikkalaisissa alkuperäisissä niin Suomeen (tai Ruotsiin) on toimitettu filkat. Kyseisten filkkojen "tukista" on puuttunut syaani väri. Asian tekee vielä "kiharammaksi" se että sivulla muuten kyllä syaania on. Vaikeata käsittää miksi vain kyseiset tukat ovat ilman "sinistä".
Pääosin olen korjannut tämänkaltaiset tuotantoprosessien väliset fibat.
Mitä Kultaisen leijonan kanteen tulee käytiin läpi aikas monta eri variaatiota, jotka jossakin vaiheessa julkaistaan blogikirjoituksen kylkiäisenä.
Ei vielä selitä Tarsun ihon tummempaa väriä
vs muut valkoihoiset(Jane) tuossa Oparin aarteet kirjassa.
Samaa kökköväritystä on myös niissä Dark horsen Tarzan-kirjoissa.
http://www.tarzan.com/gk16/161a13.jpg
Puhumattakaan tietyti alkuperäisistä
lehdistä,jotka jo linkitin tänne malliksi.Entä miten ja millaiselta
näyttää tuossa tulevassa opuksessa ne häntäihmiset(Waz-Don,Tor-o-don)?
Kaunis sinimustainen rotu ruskeana kuten Dark Horsella? ???
http://www.tarzan.com/gk16/166a07.jpg
http://www.tarzan.com/gk16/166a22.jpg
http://sarjakuvaruutu.fi/wp-content/uploads/2015/10/T_blogi2.jpg
http://www.erbzine.com/mag25/2596.html
-
Kirosin aikoinaan mm. sivulla 11 sitä Dark Horsen värimuuntelua. Pitäkäähän nyt uuden julkaisun tekijät ainakin huolta siitä että Pal-Ul-Donin asukkaiden turkki ei ole ruskea.
Golden Key vs. Dark Horse (vaatteet, hiukset, iho, turkki, dinosaurus):
http://www.erbzine.com/mag17/1749.html
Hienoa että joku muukin on huomannut tämän hmm ilmiön :police:
Itseäni juuri miellyttää Manning Tarzanien terävän selkeä piirostyyli ja
värien kirkas puhtaus. Joskin,myönnettäköön,värit saattavat hiukan
näyttää kirkaammilta isolta TV-ruudulta katsottaessa/sarjista lukiessa
(PC:n näyttönä TV-ruutu).Mutta sama värien puhdas kauneus näkyy myös niissä
Tarzan jättikirjoissa 1 ja 3.Tarzan on ja kuuluu olla yhtä vaaleaihoinen
kuin Jane ja muut valkoihoiset(Samoin Korak).Samoin Waz-Donien kuuluu olla
yön sinimustia jne.Kts. aiemmat linkkini.Niin,ja julkaiskaapa Aku Ankka
lehti jossa Akun valkoisuus on tummempi tai hiukan "rusehtava".
Näette mikä haloo siitä syntyisi.Kyse on samasta asiasta.
Aito Tarzanfani haluaa värit alkuperäisinä.
Kiitos,ystävällisesti sanoi hän :)
http://www.tarzan.com/gk16/166a19.jpg
http://www.tarzan.com/gk16/167a08.jpg
http://www.tarzan.com/gk16/167a09.jpg
http://www.tarzan.com/gk16/167a25.jpg
-
-- Tarzan on ja kuuluu olla yhtä vaaleaihoinen
kuin Jane ja muut valkoihoiset(Samoin Korak) --
Alkuperäisissä kirjoissa Tarzan kuvataan Burroughsin tekstissä pronssinväriseksi ruskettuneena, silmien väri on harmaa, ja hiukset ovat pitkät ja mustat.
http://www.telelib.com/authors/B/BurroughsEdgarRice/prose/tarzanmagnificent/tarzanmagnificent001.html
Not far to the south, at the edge of the dry plain, another man swings easily toward the north. No sign of fatigue or exhaustion here. The bronze skin glows with health, full muscles glide beneath it. The free gait, the noiseless tread might be those of Sheeta, the panther; but there is no slinking here. It is the carriage of one who knows neither doubt nor fear, of a lord in his own domain.
He is encumbered by but a single garment, a loincloth of doe-skin. A coil of grass rope is looped over one shoulder, behind the other hangs a quiver of arrows; a scabbarded knife swings at his hip; a bow and a short spear complete his equipment. A shock of black hair falls in disorder above serene, grey eyes, eyes that can reflect the light of a summer sea or the flashing steel of a rapier.
The Lord of the Jungle is abroad.
-
Mitä tekemistä Burroughsilla on Manningin Tazan-sarjakuvien alkuperäisten värien kanssa? ???
Vai meinaatko, että Tarzanin tukkaa pitäisi piirtää pidemmäksi näissä uusissa julkaisuissa?
-
Mitä tekemistä Burroughsilla on Manningin Tazan-sarjakuvien alkuperäisten värien kanssa? ???
Vai meinaatko, että Tarzanin tukkaa pitäisi piirtää pidemmäksi näissä uusissa julkaisuissa?
Tarzanille takatukka!
-
Tuo sininen syaani on ollut minusta aina vähän outoa hiuksissa. Onhan tästä ollut puhe toisaalla.
Sininen kiilto mustassa tukassa ruskean sijasta on kuitenkin amerikkalaisessa sarjakuvavärityksessä yleinen tapa. Tarzanin lisäksi esimerkiksi Teräsmiehen, Batmanin ja Rautamiehen mustissa hiuksissa on perinteisesti sinistä väriä. Nykyään saatetaan käyttää harmaan ja ruskean eri sävyjä.
-
Komppaan Sampsaa hiusvärikeskustelussa. Kyseessä on sarjakuvakonventio. Samoin kuin esim. Gold Key apinamiehen punainen lannevaate erotuksena Korakin leopardikuvioiseen. Ei ole järkeä ajatella että leffassa Tarzan heiluisi 1:1 punainen lannevaate päällä. Vastaavasti ERB:lläkään se ei ollut punainen.
Juu ja Darkhorse mokasi oman julkaisunsa - siitä olenkin jo ehtinyt kirjoittaan toisaalla.
-
Russ Manningin Tarzan on muuten lähes yks' yhteen tuon aikaisemmin lähettämäni tekstinkappaleen kanssa - ja ovathan ne hiuksetkin aika pitkät.
Tarzanin lannevaate on kauriin (gasellin?) nahkaa. Joissakin kuvissa kyllä näyttää lainanneen poikansa leopardipökiä.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=10237.0;attach=33296)
-
Sininen kiilto mustassa tukassa ruskean sijasta on kuitenkin amerikkalaisessa sarjakuvavärityksessä yleinen tapa. Tarzanin lisäksi esimerkiksi Teräsmiehen, Batmanin ja Rautamiehen mustissa hiuksissa on perinteisesti sinistä väriä.
Samoin kuin toisen ulkoilmaihmisen, eli Conan barbaarin, jonka pronssin väriseksi kuvailtu ihokin on huomioitu useassa julkaisussa värittämällä hahmo punakammaksi kuin muut valkoihoiset hahmot. Pronssin väriseksi auringossa ahavoitunut iho ja punakkuus ei ole yks yhteen, mutta kuitenkin.
Ehkäpä pohjoisen miehen geeneillä varustetun Conanin iho on auringossa taipuvainen punakkuuteen, kuten yleisessä tiedossa on, mutta niin luulisi sitten olevan brittigeenit omaavan Tarzaninkin. Punakka ja pisamainen.
-
Julkkari.
-
Russ Manningin Tarzan on muuten lähes yks' yhteen tuon aikaisemmin lähettämäni tekstinkappaleen kanssa -
Paitsi että Manningin rjakuvien iho ei ole lähelläkään pronssinsävyä (porsaanpunainen olisi osuvampi värisävyn kuvaus) ja minusta tukka on ihan normaali ainakin jos vertaa moniin kirjankuvitukaiin, joissa se on ihan oikeasti "pitkä".
Leopardilannevaate tuli mukaan strippisarjakuvissa. Ilmeisesti mustavalkoisessa värimaailmassa yksivärinen lannevaate oli jonkun mielestä liian simppeli.
-
Ihailen Petrin inostuneisuutta ja tarkkuutta Tarzanin kanssa. Ykköskirja oli upean näköistä luettavaa ja viime vuoden ehdottomia helmiä toimintasarjoissa. Ostan kakkoskirjan heti kun se ilmestyy!
Ennakkoon vain harmittaa pikkuisen se, että Manningin viimeinen romaanisovitus eli kaksi alkuperäistä lehteä jää pois, mutta sen kanssa kirjasta olisi varmaan tullut liian paksu. Kakkososassa on jo nyt yksi alkuperäislehti enemmän kuin ykköskirjassa - tosin sivumäärä on ennakkotietojen mukaan vain kahdeksan enemmän kuin ykkösessä kun esipuheet ja muut lisukkeet on tällä kertaa ilmeisesti jätetty pois, vai?
-
Lisukkeita on itseasiassa enemmän. Syynä alkuperäisten seikkailujen sivumäärän väheneminen kahdestakymmenestä neljästä kahteen kymmeneen yhteen - muistaakseni "Pelottava Tarzan" lähtien.
-
Kiitti vastauksesta. Joo, näemmä alkuperäislehtien sivumäärä vähenee.
-
Russ Manningin Tarzan on muuten lähes yks' yhteen tuon aikaisemmin lähettämäni tekstinkappaleen kanssa - ja ovathan ne hiuksetkin aika pitkät.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=10237.0;attach=33296)
Tämän kuvan väritys tuskin on 60-70-luvulta. Vai onko?
-
Julkkari.
Hieno juttu 😊 sekä julkaisu että tapahtuma, varsinkin enempi maaseudun puolella. Onkos tarkoitus yhdistää siihen jotain tarjouskuvioita tai Mainingista luennontynkää tms?
Ekku
-
Paitsi että Manningin rjakuvien iho ei ole lähelläkään pronssinsävyä (porsaanpunainen olisi osuvampi värisävyn kuvaus) ja minusta tukka on ihan normaali ainakin jos vertaa moniin kirjankuvitukaiin, joissa se on ihan oikeasti "pitkä".
Leopardilannevaate tuli mukaan strippisarjakuvissa. Ilmeisesti mustavalkoisessa värimaailmassa yksivärinen lannevaate oli jonkun mielestä liian simppeli.
Burne Hogarthilla oli Tarzanilla muistini mukaan myös leopardisimmarit, ei niinkään edes lannevaate.
Tarkoitin tuota keihästä ja jousta viineineen mitä kirjan kuvaukseen tuli. Pronssinen iho olisi tainnut olla aika vaikea rasti eikun rasteri painotekniikalle. Tarzanin haluttiin selvästi myös erottautuvan alkuasukkaista.
Todella pitkät hiukset on ollut tosiaankin vain (loisto)kuvittaja Roy Krenkelillä, jolla uskollisuus tekstin kanssa on mennyt pisimmälle.
Mutta kyllä Tarzanilla välillä kunnon takatukka on, vaikkei mikään liehuletti olekaan.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=10237.0;attach=33313)
-
Burne Hogarthilla oli Tarzanilla muistini mukaan myös leopardisimmarit, ei niinkään edes lannevaate.
Mutta kyllä Tarzanilla välillä kunnon takatukka on, vaikkei mikään liehuletti olekaan.
Joo, leopardispeedot. Kyllä tuo Tarzanin tukka on varmasti ollut pisintä, mitä Manningin aikana miehelle saatettiin konservatiivipiireissä hurjimmillaankaan edes kuvitella. Noihin aikoihin - 60-luvun lopulla - Tom Araya -tyyppinen tukkaratkaisu on tuskin noussut kenelläkään pieneen mieleenkään. Sellaista olisi luultavasti pidetty täysin absurdina ja luultavasti myös kaikkien luonnon- ja ihmisten säätämien lakien vastaisena.
-
. Sellaista olisi luultavasti pidetty täysin absurdina ja luultavasti myös kaikkien luonnon- ja ihmisten säätämien lakien vastaisena.
En tiedä mille faktoille perustat olettamuksesi absurdiudesta.
Tässä linkki kuitenkin Roy G. Krenkelin piirrokseen (http://www.erbzine.com/mag41/tzz06a.jpg) 60-luvulta, josta tuli saman tien ERB:n virallinen logo. Tämä on muunnelma paljon aikaisemmasta toisen taiteilijan tekemästä kuvasta ja yksi merkittävimmistä eroista on nimenomaan Tarzanin tukan pituus!
edit: Kas, Lurker mainitaikin Krenkelin.
-
En tiedä mille faktoille perustat olettamuksesi absurdiudesta.
Tässä linkki kuitenkin Roy G. Krenkelin piirrokseen (http://www.erbzine.com/mag41/tzz06a.jpg) 60-luvulta, josta tuli saman tien ERB:n virallinen logo. Tämä on muunnelma paljon aikaisemmasta toisen taiteilijan tekemästä kuvasta ja yksi merkittävimmistä eroista on nimenomaan Tarzanin tukan pituus!
edit: Kas, Lurker mainitaikin Krenkelin.
Hyvä huomio Tertsiltä (kuvia voi vertailla tässä blogissa (http://mydelineatedlife.blogspot.fi/2010/07/flexing-artistic-muscle.html)).
Krenkel myös ymmärsi kuvata Tarzanin ja Jad-bal-jan samanlaisiksi liehuvarjaisiksi jaloiksi "pedoiksi"!
-
No en kyllä perusta millekään faktoille, vaan se tosiaan on pelkkä olettamus. Ydinajatukseni oli, että kyseessä on kuitenkin nykymittapuulla aika konservatiivinen seikkailusarjakuva, jota määrittävät tuonajan kohdeyleisölle hyväksytyt yleiskulttuuriset raamit. Mukaan lukien keskushenkilön hiusten pituus.
Taiteilijoilla on varmasti ollut räväkämpiäkin näkemyksiä - kuten todella upeasta kuvalinkistäsikin voidaan nähdä - mutta sellaiset eivät sopineet jokapojan säännöllisesti ilmestyvään sarjakuvalehteen. Janeen liittyen tällaisia tuonaikaisen länsimaisen kulttuurin määrittämiä rajoja (esim. siveyteen liittyen) löytyy sarjakuvista ja vanhoista Tarzan elokuvista vaikka kuinka paljon.
Taiteilijoiden näkemykset ja lehtikustantamojen yms tahojen tuotelinjaukset eivät valitettavasti aina kohtaa vielä nykypäivänäkään.
-
-- Janeen liittyen tällaisia tuonaikaisen länsimaisen kulttuurin määrittämiä rajoja (esim. siveyteen liittyen) löytyy sarjakuvista ja vanhoista Tarzan elokuvista vaikka kuinka paljon.
--
Elokuvassa Tarzan ja valkoinen nainen oli melkoisen hurjaa menoa myös seksirintamalla: mm. Janen kanssa alastonuintia! Elokuva on muutenkin suunnattu selvästi aikuisille. Sittemmin elokuvasarja suunnattiinkin enemmän lapsille. Sensuurikin taisi iskeä saksensa väliin.
Jane on sarjakuvissa, myös Manningilla, melkoinen siveyden sipuli. Oparin La ja muut mimmit sitten suorastaan tihkuvat sademetsän kuumaa eroottista latausta.
-
konservatiivinen seikkailusarjakuva, jota määrittävät tuonajan kohdeyleisölle hyväksytyt yleiskulttuuriset raamit.
Jane on sarjakuvissa, myös Manningilla, melkoinen siveyden sipuli.
Ilmeisimpänä esimerkkinä kulttuurin määrittämistä rajauksista lienee myös Tarzanin nännittömyys. Toisaalta Kubertin Tarzanilla taisi jo ajoittain jonkinlaiset nipukat vilahdella, vaikka aikaa ei ollut Manningin tulkinnoista paljon kulunutkaan.
Kun tässä on käyty keskustelua myös hiuksiin liittyen, niin Janesta voisi mainita sen verran, että hänellä kampaus lienee sarjakuvissa sellainen, kuin tuon ajan hienoilla kaupunkilaisneideillä kuului olla. Ei siis suinkaan villi pehko, kuten kosteassa ja kuumassa viidakon ilmastossa saattaisi kuvitella. Janen asusteista nyt puhumattakaan ja nyt puolestaan viittaan vaihtuneesta näkökulmasta häveliäästi tuohon aikaisempaan nännikommenttiini.
-
Kaikkihan perustuu siihen että lehdet myy. Itselläni on iso - lähes lapsekas graafikon usko siihen että kun hommat viilaa viimesen päälle ja opus tuntuu hyvältä kädessä se vaikuttaa myyntiin; pidän esim. pehmytkantistista vs. kovakantinen. Niissä on semmoinen "pulp-flavor".
Joe Kubert olisi hyvinkin mainio kohde, mutta arvelen että koska se Egmontin julkaisu (2005) ei myynyt riittävästi - Kubert tällä hetkellä ei ole oikein houkutteleva aihe. Ellei näistä Manningeista sitten kehity jotakin buumiin verrattavaa juttua.
Tulevia Tarzan-kirjoja ajatellen,noista jättikirjoista saisi upeata
jatkoa näille Liken Tarzaneille. On Opar ja Pal-Ul-Don tarinaa
(joista eniten pidän) jota ei lehdissä ole.Uusinta julkaisussa
voisi myös nuo ruudut olla isompia.Alla kuvaa :)
Tarzan and Cadj, High Priest of Opar
http://www.erbzine.com/mag26/2608.html
Tarzan, Jad-Ben-Otho
http://www.erbzine.com/mag26/2617.html
http://www.erbzine.com/mag26/2600.html
http://www.erbzine.com/mag31/3151.html
ja näitähän ei ole edes koskan julkaistu suomessa?.. ???
Tarzan Returns To Pal-Ul-Don II
http://www.erbzine.com/mag17/1792.html
Tarzan Returns To Pal-Ul-Don
http://www.erbzine.com/mag17/1765.html
TARZAN'S PAL-UL-DON ADVENTURE CONTINUES
http://www.erbzine.com/mag21/2129.html
http://www.tarzan.com/manning/720102.jpg
-
Tulevia Tarzan-kirjoja ajatellen,noista jättikirjoista saisi upeata
jatkoa näille Liken Tarzaneille. On Opar ja Pal-Ul-Don tarinaa
(joista eniten pidän) jota ei lehdissä ole.Uusinta julkaisussa
voisi myös nuo ruudut olla isompia.Alla kuvaa :)
Tarzan and Cadj, High Priest of Opar
http://www.erbzine.com/mag26/2608.html
Tarzan, Jad-Ben-Otho
http://www.erbzine.com/mag26/2617.html
http://www.erbzine.com/mag26/2600.html
http://www.erbzine.com/mag31/3151.html
ja näitähän ei ole edes koskan julkaistu suomessa?.. ???
Tarzan Returns To Pal-Ul-Don II
http://www.erbzine.com/mag17/1792.html
Tarzan Returns To Pal-Ul-Don
http://www.erbzine.com/mag17/1765.html
TARZAN'S PAL-UL-DON ADVENTURE CONTINUES
http://www.erbzine.com/mag21/2129.html
http://www.tarzan.com/manning/720102.jpg
Näissäpäs olisikin hienoja tarinoita suomennnettaviksi ja jjulkaistavisi. Toivottavasti uusin Manning myy hyvin ja Petri pääsee suuunnittelemaan seuraavaa.
Ekku
-
Hiuksista partaan. Onkos ERB:n kirjoissa sanottu millä, miten ja miksi Tarzan ajeli leukaperänsä? Oliko niin, että siinä vanhempiensa mökissä oli myös partahöylä, ja ihan kuvia tsekkailemalla päätteli, että pitäähän tuo naama ajella?
Timo
-
Sininen kiilto mustassa tukassa ruskean sijasta on kuitenkin amerikkalaisessa sarjakuvavärityksessä yleinen tapa.
Ja japanilaisessa se ainoa oikea. Mutta olettekos nähneet nämä tsekkiläisen mestarin tulkinnat? (http://www.erbzine.com/mag8/0820.html) ... Nänneineen ja harjamaisine karvoineen. Zdenek Burian muistetaan kai parhaiten dinosaurusmaalauksistaan sekä Octobriana-kohusta.
En kiellä etteikö kysymys olisi jostain ihme häveliäisyydestä, mutta nännien piirtämistä voi(si) osin ohjata myös pyrkimys naturalistiseen.
On hieman makuasia että kuinka selkeästi miehen nänni näkyy, miltä etäisyydeltä se ansaitsisi mahdollisesti tulla tussauksessa merkatuksi, jääkö se rintalihaksen varjon osana kokomustalle alueelle, jnpp. ?
-
Hiuksista partaan.
Aluksihan Tarzan piti itseään kammottavan näköisenä verrattuna muihin lauman jäseniin ja toivoi olevansa myös hienon turkin peittämä, mutta lopulta alkoi nähdä itsensä erikoistapauksena. Sitten parran alkaessa kasvaa hän alkoikin pelätä muutuvansa samannäköiseksi kuin muut ja alkoi raaputtamaan haivenet pois samalla perintöveitsellä, jota oli vahingossa oppinut käyttämään gorillan hyökätessä. ( "IIRC" )
-
Mitä nänneihin tulee niin minä tulkitsen sarjakuvaa pitkälti konventioiden taiteena. Konventioiden syntyyn on vaikuttaneet sensorit, sivumäärät, kustannustehokkuus ja tietysti tekijan näkemys; mutta myös kertomisen puitteet: strippi vastaan sarjakuva.
Konventiot voivat joskus latistaa taitamattoman tekijän, mutta taitava tekijä imaisee kerronnan sisäänsä ja saa oman näkemyksensä kirkaana esille.
Näin esim. Manningin kohdalla, jonka talenttius vaan kirkastuu Gold Key-seikkailuissa sekä myöhemmin stripeissä ja sitten niissä muutamassa euroopan markkinoille suunnatussa albumissa.
-
Hiuksista partaan. Onkos ERB:n kirjoissa sanottu millä, miten ja miksi Tarzan ajeli leukaperänsä? Oliko niin, että siinä vanhempiensa mökissä oli myös partahöylä, ja ihan kuvia tsekkailemalla päätteli, että pitäähän tuo naama ajella?
Timo
Jep. Ajeli leukaperänsä isäukkonsa puukolla, jonka löysi vanhempiensa majasta. Kuvakirjoista näki miehen mallin.
-
Manningin päivästripeissä on erikoinen "The Magii of Pal-Ul-Don, 119
Jan. 5, 1970 - May 23, 1970 ~ Strips: 9505-9624".
Mikä ihmeen muoto tämä "Magii" on?
-
Mikä ihmeen muoto tämä "Magii" on?
Onhan seikkailussa myös sanan yksikkö erikoinen ”magi” eikä ”magus”. Ainakin stripissä 9556, joka näkyy täällä (http://www.erbzine.com/mag26/2680.html) (toisen stripin keskimmäisessä ruudussa) Tarzania nimitetään ”hännättömäksi magiksi” (”tailless magi”).
Ehkä on tarkoituksella keksitty hieman erilainen sana kuin virallisen englannin ”magus" (yksikkö), "magi” (monikko), mutta jonka lukija kuitenkin tunnistaa. Taikka sitten on haluttu painottaa ”magus”-sanan merkitystä ”maagi” niin että se ei sekoitu yleisempään merkitykseen”tietäjä”.
-
virallisen englannin
Suora laina latinasta.
Englannissa on myös vanhahtava muoto mage, joka taas on suora latinan vokatiivi. Vokatiivilla ei tosin ole monikkoa, virheestä huolimatta ehkä sittenkin kallistuisin tämän vaihtoehdon puoleen ( vrt. yleisesti käytetty cacti, vaikka cactus ei edes ole latinaa ).
Magei joka tapauksessa lausuttaisiin lähes samalla tavalla kuin magii, joka ei näytä niin oudolta, latinassa kun kuitenkin on kahteen i-kirjaimeen loppuvia monikoita.
Mutta ainahan voi sanoa, että kyseessä esperanto: magio/magii. Se ainakin selittäisi, miksi sarjakuvissa ei pahemmin tulkkeja tarvita...
-
http://sarjakuvaruutu.fi/2016/06/taman-vuosituhannen-apinamiesmoraali/
Leffan tekijöilläkin on oltava lihakset eli blogiajatuksiani siitä miksi Tarzanin sovittaminen 2000-luvulle saattaa osoittautua ylivoimaiseksi tehtäväksi.
-
http://sarjakuvaruutu.fi/2016/06/taman-vuosituhannen-apinamiesmoraali/
Leffan tekijöilläkin on oltava lihakset eli blogiajatuksiani siitä miksi Tarzanin sovittaminen 2000-luvulle saattaa osoittautua ylivoimaiseksi tehtäväksi.
Oikein hyvä blogiteksti!
Eikös tuota apinamiehen dilemmaa kahden maailman, viidakon ja ihmisten sivilisaation välissä rimpuilua ainakin yritetty käsitellä Christopher Lambertin tähdittämässä Greystoke: Legenda Tarzanista, apinain kuninkaasta -leffassa. En oikein muista kun sen näkemisestä on todella kauan, mutta ymmärtääkseni se ainakin yritti olla teemoiltaan jollain tapaa modernisoitu versio (vaikka sijoittuikin ns. omaan aikaansa).
Mutta noin muuten: Portin oivallisesta Tarzan-numerosta pitäisi tehdä päivitetty versio, tai sitten pitää uusi Tarzan-seminaari. (edellinen siis 1974, josta on olemassa moniste)
Timo
-
Kannattaa myös lukea Philip José Farmerin Tarzan Alive. Eli "oikean" Tarzanin tarina. ;)
-
Luulen että kyseessä oli Lord Tyger. Tässä puhutaan (ja haastatellaankin) oikeata Tarzania, joka on sukua mm. Sherlock Holmesille ja Nero Wolfelle.
http://www.goodreads.com/book/show/239252.Tarzan_Alive
-
Joo, Lordi Tyger on eri kirja. Siinä kerrotaan Tarzanin kaltaisen hahmon tekemisestä tietoisesti nykyaikana.
Kieltämättä Tarzanin psykologista puolta voisi syventää esim. ristiriidoilla, mutta itse en toivo hänelle mitään nyky-Batmanin kaltaista synkistelyä ja väkivaltaa. Tarzanin syntytarinaan ei muutoinkaan liity kostoa eikä taistelua rikollisuutta vastaan kuten god damn Batmanillä.
Tarzanilla (kuten myös Mustanaamiolla) on nykyaikana isona ongelmana itse ympäristö eli viidakko. Sarjoissa pitäisi perustella miksi viidakossa on nykyaikana yhä suuria tuntemattomia alueita.
Mutta noin muuten: Portin oivallisesta Tarzan-numerosta pitäisi tehdä päivitetty versio, tai sitten pitää uusi Tarzan-seminaari. (edellinen siis 1974, josta on olemassa moniste)
Tarkoitatko Edgar Rice Burroughs –erikoisnumeroa? Se oli Portti 2/91.
-
Tarzanilla (kuten myös Mustanaamiolla) on nykyaikana isona ongelmana itse ympäristö eli viidakko. Sarjoissa pitäisi perustella miksi viidakossa on nykyaikana yhä suuria tuntemattomia alueita..
En ymmärrä, miksi Tarzan pitäisi panna seikkailemaan nykyaikaan.
-
En ymmärrä, miksi Tarzan pitäisi panna seikkailemaan nykyaikaan.
En minäkään. Tulihan sitä joskus 80-90-luvun vaiheessa suomeksikin semmonen lyhytikäinen sarjakuvalehti, jossa Tarzan oli repästy nykyaikaan, oli moderneja teemoja yms. Luonnonsuojelua, happosateita tai jotain. En ny jaksa kaivella lehteä laatikoistani.
Timo
-
^^ Lehti taisi olla kylkiäinen televisiosarjalle, jota onnettomuudekseni katsoin yhden osan.
Näkemässäni osassa jokea alas ajelehti puunrungolla oleva kilpikonna, jonka kilvessä oli PCB:tä ( hirvittävä saastuttava myrkky, poltettuna tuottaa ns supermyrkkyjä ). Mainoskatkoon etsittiin rannikolle haaksirikkoutunutta alusta, kunnes jollekin välähti, että ehkä myrkky voisi olla peräisin joen yläjuoksulta.
Vaaleatukkainen Tarzan lähti tutkimaan seutua ja löysi laittoman, risumajoista kyhätyn dioksiinitehtaan. Paikkaa johti joku vanha tuttu ( amerikkalainen ? ), jonka mielestä Tarzanin kotiseutu taisi olla järkevästi valittu paikka. Sanaakaan sanomatta Tarzan hakkasi kaikki konepistoolein varustautuneet konnat, kaatoi PCB-sammiot maahan ja jokeen sekä sytytti koko paikan tuleen. Sitten hän lähti takaisin samalla, kun taustalla kohosi valtava pikimusta savupatsas.
Kiitos vain tästäkin flashbackistä >:(
-
En ymmärrä, miksi Tarzan pitäisi panna seikkailemaan nykyaikaan.
Reprise: En minäkään. Sehän olis sama jos vaikka Sherlock Holmes laitettaisiin nykya.. hetkinen... ;D
Timo
-
Nyt en ymmärtänyt Tertsiä ja Timoa. Eikö sarjakuvien Tarzan seikkaile aina kunkin ajan "nykyajassa"? Eihän esim. Manningin Tarzanissa esiinny mitään 1910- ja 20-lukujen lentokoneita ja autoja, vaan 60- ja 70-luvun teknologiaa.
Tarpeettoman tiedostavat yhteiskunnalliset seikkailut ovat eri asia.
-
Tarzan muistaakseni joi perheineen nuoruuden lähteestä, joten elävät varmaan yhä siellä jossain Afrikan kauneimmassa lähes koskemattomassa kolkassa, jossa Tantor vaeltaa, Numa karjuu ja isot apinat pitävät dum-dum-juhliaan täydenkuun aikaan...
-
Eihän esim. Manningin Tarzanissa esiinny mitään 1910- ja 20-lukujen lentokoneita ja autoja, vaan 60- ja 70-luvun teknologiaa.
Mulla ainakin on käsissäni juuri nyt Manningin "Tarzan ensimmäisessä maailmansodassa - Vihollisvakooja". No ainakin nämä on tehty Burroughsin kirjojen pohjalta. "Tarzan the Untamed", Tarzan 163, Gold Key 1967-
En muista nyt miten asia oli Manningin sunnuntaisarjoissa.
Timo
-
Manningin sunnuntaisarjassa oli helikopteri, jossa on kellukkeet.
Millonkohan sellaisia alettiin valmistaa? Kuva näytti kieltämättä kovin kuuskytlukumaiselta.
-
Manningin sunnuntaisarjassa oli helikopteri, jossa on kellukkeet.
Millonkohan sellaisia alettiin valmistaa? Kuva näytti kieltämättä kovin kuuskytlukumaiselta.
Näyttää siltä, että sunnuntaisarjat ovat pysyneet "ajan tasalla" - ainakin Mike Grellin aikana (1981-83) (http://www.erbzine.com/mag29/2967.html), jolloin Tarzan-sarjassa nähtiin oikein avaruussukkulakin!
>> http://www.erbzine.com/mag29/tz2663.jpg
Grellin Warlord- ja Sable-sarjakuvat olivat mielestäni aivan loistavaa settiä, mutta Viidakon valtiaan parissa hän jotenkin yritti liikaa. Anatomiset virheetkin korostuivat ja samalla piperrysviivan määrä kasvoi.
-
Manningin päivälehtistripit olivat hyvinkin uskollisia Burroughsin romaanien ajalle. Värillisten sunnuntainumeroiden kohdalla alkoi esiintyä modernimpaa teknologiaa - kuten Tertsin mainitsema helikopteri, jossa kellukkeet.
Samaa päivitystähän tapahtui myös Euroopan markkinoille suunnatussa albuminelikossa. Vilaskaas vaikkapa "Maailma maan uumenissa" ekaa sivua.
-
Ok, minulla oli käsitys, että Tarzanin ympäristöä on päivitetty aina. Pidin Burroughsin romskujen sarjissovituksia tietoisina poikkeuksina. Sinänsä viidakko- ja aavikko-oloissa ei aina näy uusin teknologia, eli esim. Tarzanin arabeilla saattaa olla vanhanaikaisia kivääreitä, koska nekin ajavat asiansa.
Ainakin Manningin sunnuntaiseikkailussa Dead Moon of Pellucidar (1978 – 1979, stripit 2448 – 2497) on ponttonihelikopteri. Ohessa näyte. Minustakin tuo on 60-luvun techiä.
-
Olet varmaan oikeassa päivitysten suhteen. Kyllähän Tarzanin Afrikan salaisissa laaksoissa - ja vähän muuallakin liikuttiin suvereenisti ajassa suuntaan ja toiseen. Tässä salatussa taidossa toiset piirtäjät onnistuivat toisia paremmin.
Minulle apinamies edustaa aikamatkailua siinäkin mielessä että se on kuin lapsuudenkotiin palaamista. Pitkään sieltä olin poissa ja nurkista haistaa ja muistaa lähinnä sävyjä ja kaukaisia hajuja. Eli en näitä kovinkaan objektiivisesti pyri näkemään.
Jo-mainittujen piirtäjien (Manning, Wildey, Kubert) ohella pidän hyvin paljon John Celardosta. Se on semmoinen Hal Fosterin ja Bob Lubbersin jalanjälkiä kulkenut bulkkipiirtäjä. Ei loistelias, mutta parhaimmillaan onnistui uusintamaan viidakkomytologiaa - eli jättämään siihen semmoisen oman tunnistettavan jälkensä.
-
Kyllä sarjakuvissa myös eurooppalaisten kaudella elettiin tätä päivää. Totta sekin, että Tarzan kuuluu sellaiseen pulp-aikaan, jossa kadotetut maailmat ovat aina kulman takana.
ohella pidän hyvin paljon John Celardosta.
Celardon jälki oli parhaimmillaan hienoa, mutta taso myös liikkui hienon ja huonon välillä.
-
Kyllä sarjakuvissa myös eurooppalaisten kaudella elettiin tätä päivää. Totta sekin, että Tarzan kuuluu sellaiseen pulp-aikaan, jossa kadotetut maailmat ovat aina kulman takana.
Celardon jälki oli parhaimmillaan hienoa, mutta taso myös liikkui hienon ja huonon välillä.
Celardolla Tarzan oli jotenkin todella aidon ja välillä vähän velmunkin oloinen, ei niin puolijumalamainen kuin muilla artisteilla. Komeaa viivaa! Ripaus Hal Fosteria ilmeissä.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=10237.0;attach=33365)
-
Olikohan Manningit, Celardot ja muiden stripit, jota tipahteli 70-luvun lehdissä ja erikoisjulkaisuissa väritetyt Ruotsissa?
-
Oiva kysymys. Kyllähän vielä 70-luvulla puuhattiin monenmoista, ja ulkomuistista ainakin Marvel postitti vain mustat painofilmit Italiaan.
Sen kummempia asiaa kaivamatta olisin kuitenkin taipuvainen uskomaan, että United Feature Syndicate muokkasi - todennäköisesti alihankintana - mm. Lahjakirja-julkaisuissa esitetyt stripit lehtiformaatissa esitettäväksi.
Tarzan-materiaalille oli 70-luvulla enemmän kysyntää, kuin mitä sarjakuvalehtiä tuotettiin. Tämä todennäköisesti kannusti muokkaamaan strippejä lehtimuotoon ja jakamaan niitä valmiissa muodossa jo sylttytehtaan puolesta.
Toisaalta kuitenkin vasta vuonna 1983 lisenssi maailmanlaajuisesti tuottaa sarjakuvalehtiä keskittyi yhdelle kustantajalle (Atlantic). Tähän päättyi paitsi meksikolaistuotanto, myös Lahjakirja-tyyppiset julkaisut. Tämä melkein tukisi oletusta, että työ olisi suoritettu Euroopan päässä (oikeudenomistajalla oli läheisempi suhde strippeihin kuin sarjakuvalehtiin).
United Feature Syndicate toimi aktiivisesti (Yhdysvaltojen) sarjakuvalehtimarkkinoilla vuodet 1936-1954 ja myi sen osan Western Publishing -kustantajalle. Kenties tuolloin voimaan astuneen ennakkotarkastusjärjestelmän kustannuksista ja rajoitteista johtuen, kuvittelisin.
Lisenssi tuottaa Tarzan-sarjakuvalehtiä oli myös ollut WP:n hallussa jo vuodesta 1947 (osa vakavasti otettavistakin lähteistä virheellisesti ilmoittaa lisenssin olleen Dellillä).
-
United Feature Syndicate toimi aktiivisesti (Yhdysvaltojen) sarjakuvalehtimarkkinoilla vuodet 1936-1954 ja myi sen osan Western Publishing -kustantajalle.
Wikipedia sanoo (https://en.wikipedia.org/wiki/United_Media#History), että "From 1936 to 1954, United Features published their own line of comic books, using their comic strip features as characters. After ending the line in 1954, most of their comics would be continued by St. John Publications."
Kiinostaisi tietää mistä tuo tieto Westernille myymisestä ja mitä nimikkeitä kaupassa tuli?
Timo
-
Lainasin opusta Comics through Time: A History of Icons, Idols, and Ideas.
Google Books toimii sen verran nuijasti, ettei palvelu anna enää toista kertaa lukea seuraavaa sivua (sanoo, että katselurajoitus on täynnä).
Jos tahdot tuon tarkistaa, niin Google-haku (United Feature Syndicate Tarzan comic books) antaa sinulle tuon oikean sivun (s. 400). Sen pitäisi avata sinulle myös se s. 401 jos vierität varovasti alaspäin (minulle tuli tuo sivurajoitus varmaan siitä, että vahingossa vieritin sitä sivukaupalla). Hassusti juuri tuo lause, minkä olisin tahtonut tarkistaa, jakautuu kahden sivun välille.
Kirjoittaja kyllä sotkee Dellin ja Western Publishingin toisiinsa, joten ei kannata suhtautua vakavasti jos se on ristiriidassa jonkin paremman lähteen kanssa.
Käytännössä asian ydin oli, ettei tuo strippien julkaisu lehtimuodossa ollut mikään uusi juttu. Tuo mainitsemani kirjan s. 400 mainitsee, että UFS julkaisi Tip Top Comics -lehdessä sunnuntaisarjoja v. 1936 alkaen ja Comics On Parade v. 1938 alkaen väritettyjä päivästrippejä.
-
Eipä tuota ole tarpeen kaivaa.
Katsoin nimittäin mitä tuo St. Johns Publications on julkaissut (https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_St._John_Publications) ja sieltähän käy suoraan ilmi, että nuo United Feature Syndicate -strippejä koonneet sarjakuvalehdet siirtyivät jo 1958 Dell Comics -sateenvarjon alle.
Oli varmaan tuo katsomani lähde vain oikaissut jättämällä tuon välivaiheen mainitsematta.
-
Kiitos Jiksi ja Timo taasen salapoliisityöstä.
Eräs tapa lähestyä aihetta on tutkia onko väritetyt versiot nähneet päivänvalon jenkeissä? Esim. tuo Manningin piirtämä lahjakirja 3. Suomiversiohan on identtinen ruotsalaisen kanssa. Ja muistaakseni kansikin on svenskikäsialaa.
Stripit pääsääntöisesti istuivat yllättävänkin hyvin sarjakuviksi.
Tussikynän jälki on yllättävän armahtavaa, vaikka yksittäisiä freimejä skaalattiin suhteessa rinnakkaisiin freimeihin. Toisinaan väritys saattoi olla hivenen tukkoista.
Joissakin seikkailuissa yritettiin myös rakentaa dynaamisempaa kerrontaa (kuten Tarzanin lahjakirja 1/78), mutta tuloksena oli liikaa toinen toisensa päälle sijoittuvia freimejä - ja tyhjää tilaa näiden ympärille.
-
Nooh, minähän vaan ihmettelin. ;D
St. Johns Publicationshan tosiaan lopetti jo 1958.
Timo
-
Esim. tuo Manningin piirtämä lahjakirja 3. Suomiversiohan on identtinen ruotsalaisen kanssa. Ja muistaakseni kansikin on svenskikäsialaa.
Aikanaan kaivelin nuo hyvinkin tarkkaan ja kyllä nuo tuossa muodossaan ovat Eurooppalaisia erikoisuuksia. Sen sijaan sarjakuvalehdiksi sovitettuja strippejä on voitu julkaista muussakin muodossa.
Erityisesti norjalaiset ovat olleet ahkeria Comic Book DB -sivulla. Koska Norjassa ja Ruotsissa julkaistiin kaikki sama – ja vähän vielä enemmänkin – kuin täällä, on siitä ollut kovasti apua. Kansikuvat tehtiin (ja tehtailtiin vaikka sarjakuvaruutu suurentamalla) tosiaan Euroopassa.
Itse kyllä aloittaisin melkein kuvanäytteitä etsimällä, koska niin voisi tärpätä nopeammin. Helpointa varmaan on valita jokin Manningin strippi, jossa näkyy selkeästi muokattu ruutu (muistaakseni jatkettuja ruutuja oli runsaasti, mutta en voi tarkistaa, kun kokoelma on kaukana), ja kaivaa sitten kuvanäytteitä muilta mailta.
-
Tarzanin ystäville, taidetta koteihin!
Juliste 1: http://www.lederniercri.org/prod/matti-hagelberg-tiger-1200,new.html
Juliste 2: http://www.lederniercri.org/prod/matti-hagelberg-tarzan-1201,165.html
(http://www.lederniercri.org/im/articles/mati%20tarzan%20.jpg)
-
Styge!
Miten tämän materiaalin tekijänoikeuksien laita muuten on? Olen siinä käsityksessä että "Tarzan"-nimi on ®-tavaramerkin alainen, mutta esim. hahmon ulkomuoto ei ole. Eli saan piirtää ja julkaista sarjakuvan lannevaatteeseen pukeutuvasta, apinoiden kasvattamasta orvosta, jonka nimi on "Kyösti".
Josta tulikin mieleeni että ovatko kaikki alkuperäisen tarinan partikelit ®:n alaisia nimikkeitä - kuten Jane, Kala, Jad-bal-ja?
-
Luulisi, että kyseessä on tekijänoikeuslain alainen tuote/tavaramerkki. Itse kyllä varmistaisin asian ja pyytäisin luvan tuote/tavaramerkin käyttöön, ennenkuin lähtisin kaupittelemaan mitään. Voi muuten tulla isot rapsut... Mitä itse ajattelisit ja kuinka toimisit, jos joku luvatta ja ansaitsemistarkoituksessa käyttää sinun luomaasi?
-
Semmoista, että onko missään kootusti Suomessa ilmestyneiden Tarzan-kirjojen tai laajemmin Burroughsin Suomessa julkaistujen kirjojen kansikuvia? Portti 2/1991 ja Moogin arkisto löytyy jonkin verran. On meinaan osin aika komeaa katseltavaa. Niitähän on 1920-luvulta saakka.
-
Dark Horse julkaisee uuden Tarzan omnibus-kirjan:
The Jesse Marsh Years Omnibus Volume 1.
https://www.amazon.com/gp/product/1506702244/ref=pe_2313350_198223120_em_ti
Ko. tyyppi ei ole meikäläisen suosikki. Mielenkiintoista olisi tietää tuon kirjan koko, yleensä Dark Horsen omnibussit ovat olleet kokoa 7"x10".
Ennen Marshin kirjaa tulee: The Complete Joe Kubert Years Omnibus kirja elokuussa.
-
Ennakkotietojen mukaan olisi kokoa 168.28 x 258.78mm.
-
Mikäs tämä omnibus-sarja taas onkaan? Jonkinlainen paperback versio Darkhorsella?
-
Joo paperback versio on kyseessä.
-
Miten tämän materiaalin tekijänoikeuksien laita muuten on? Olen siinä käsityksessä että "Tarzan"-nimi on ®-tavaramerkin alainen, mutta esim. hahmon ulkomuoto ei ole. Eli saan piirtää ja julkaista sarjakuvan lannevaatteeseen pukeutuvasta, apinoiden kasvattamasta orvosta, jonka nimi on "Kyösti".
Josta tulikin mieleeni että ovatko kaikki alkuperäisen tarinan partikelit ®:n alaisia nimikkeitä - kuten Jane, Kala, Jad-bal-ja?
Mitä itse ajattelisit ja kuinka toimisit, jos joku luvatta ja ansaitsemistarkoituksessa käyttää sinun luomaasi?
Yksittäisiä kunnianosoituksia Tarzanille (kuten äsken mainittu Philip José Farmer teki) saa tehdä, mutta on tietysti moraalisesti väärin ratsastaa suoraan jonkun toisen luomilla hahmoilla. Parempi olisi luoda edes hivenen erilainen maailma.
ERB:n yhtiö on ärhäkkä hahmojensa kanssa. Sillä ei ole tekijänoikeuksia Tarzaniin ja John Carteriin, mutta se on haastanut Dynamiten julkaisemat Tarzanit ja John Carterit oikeuteen tavaramerkkirikkomuksista (https://www.techdirt.com/articles/20120228/18543417906/edgar-rice-burroughs-inc-using-trademark-law-to-prevent-use-public-domain-stories.shtml) eli siitä että hahmot ovat liian erilaisia. Ilmeisesti se tulkitsee nimiä tavaramerkeiksi. En tiedä mikä tuossa oikeudenkäynnissä on nykytilanne.
Jiksin laajassa Tarzan-artikkelissa sanotaan, että ERB-yhtiö valvoi Euroopassa tehtävien sarjakuvien yksityiskohtia niin pikkutarkasti, että kustantaja ei jaksanut enää tapella ja laittoi pillit pussiin.
-
Jiksin laajassa Tarzan-artikkelissa sanotaan, että ERB-yhtiö valvoi Euroopassa tehtävien sarjakuvien yksityiskohtia niin pikkutarkasti, että kustantaja ei jaksanut enää tapella ja laittoi pillit pussiin.
Ulkomuistista espanjalaisista ainakin Ortiz joutui usein piirtämään sivuja uusiksi. Varmasti piirsi vielä toistenkin sivuja uusiksi, kun oli paitsi vastuussa kaikessa ja vielä vauhdikas muutenkin.
Jugoslaviassa Kerac ja kumppanit olivat avoimen kapinamielisiä, mutta oikeudenomistaja kyllä vahti, ettei sätkä roikkunut suupielestä.
Dynamiten kanssa on käsittääkseni sopu jo syntynyt, mutta ei minua sen suuremmin tällaiset riidat kiinnosta. ERB Inc. on kyllä perinteisesti tarkka ja ärhäkkä.
-
UERB Inc. on kyllä perinteisesti tarkka ja ärhäkkä.
Itse olin kustantajanurani loppuvaiheessa yhteyksissä mainittuun yhtiöön ja minulle jäi kyllä heistä joustava ja ymmärtäväinen kuva. Valitettavasti projekti jäi kesken kun jäin eläkkeelle eikä syy ollut ERB Inc:ssa.
-
Itse olin kustantajanurani loppuvaiheessa yhteyksissä mainittuun yhtiöön ja minulle jäi kyllä heistä joustava ja ymmärtäväinen kuva. Valitettavasti projekti jäi kesken kun jäin eläkkeelle eikä syy ollut ERB Inc:ssa.
Voi olla, että ERB Inc. suhtautuu uusien sarjakuvien tekemiseen tiukemmin kuin valmiiden, jo hyväksymiensä sarjakuvien julkaisemiseen.
Onko liikesalaisuus mistä sarjasta oli kyse?
-
Onko liikesalaisuus mistä sarjasta oli kyse?
Valitettavasti on. Hyvää kesää silti sinulle!
-
Tuskin ihmiset ovat takavuosinakaan tarkoituksella hankalia olleet.
Sen vain muistan, että euroopassa tekijät olisivat mieluusti lisänneet Tarzanille paheita. Tästä sitten vain koitui lisätyötä, kun piti piirtää tupakat, kaljat ja typsyt pois kuvista. Harmi, ettei näitä ole jälkipolville säilynyt.
-
Juttu.
-
Kiitos, että liitit tekstin tähän ketjuun!
Erityisesti tuo työvaiheisiin liittyvä kuvaus on kiinnostavaa luettavaa. Henkilökohtaisesti huomio kiinnittyi keltaisen palauttamiseen sivuille, eli vanhan sarjakuvalehden iän simuloimiseen.
Sarjakuvan restauroinnin ammattilaiset jakautuvat aika jyrkästi kahtia sen suhteen, mitä väreille tehdään: entisöidäänkö alkuperäisvärit vai väritetäänkö sivut uudelleen (ts. entisöidään vain tussiviiva).
Samoin pohditaan, pitäisikö sarjakuvan näyttää siltä, miten sen kuvitellaan värittäjän tarkoittaneen, siltä kuin se on painosta ulos tullessa näyttänyt vai siltä kuin se ikääntyneenä näyttää.
Kuinka paljon tuota Tarzanin kohdalla mietit, vai oliko se sinulle alusta asti selvä valinta? Lisäsitkö keltaisen ainoastaan sivujen valkoisille alueille vai koko sivuille?
-
Aiheellista pohdiskelua.
Kyllähän vanhaa materiaalia pleratessa suurimpana horisontissa minulla väijyy jokin abstrakti ajatus alkuperästä - ja sen kunnioitus. Abstrakti siksi että emme absoluuttisesti tiedä miltä alkuperäiset ovat haluttu näyttävän. Ja vaikka kyseessä on abstraktio niin silti sitä kohden syytä on tähdätä.
Toisena kiinnostavana issuena pitäisin alkuperäisbrändiä. Tässä threadissa tietysti Gold Keyta. Olen pyrkinyt pitään niin paljon kiinni siitä kuin uudet julkaisijat ja oikeuksioiden haltiat antavat myöden. Julkaisijat ovat portinvartijoita ja sellaisenaan kiinnostavia.
Suoranaisia kirjapainoteknisiä virheitä olen jonkin verran karsinut mutten kaikkia. Nehän ovat osittain sitä ajankuvaa.
Keltainen väri valui koko sivulle. Alussahan paperikellertymä poistettiin myös kaikista CMYK väreistä.
-
Keltainen väri toonaus kantsii tehdään taitto-ohjelmassa. Kertaalleen putsattuja sivuja ei pidä alkaa "uudelleensotkeen".
-
Onko kukaan nähnyt Kultaista leijonaa missään Helsingin hyvinvarustetussa liikkeessä?
Tahtoo jo päästä lukemaan.
-
Ettei vaan Eetulta löytyisi jo.
Ekku
-
Löytyy myös Suomalaisesta kirjakaupasta (Aleksanterinkatu, HKI)
HInta hieman alle 20 euroa.
-
Kiitoksia!
Taitaa kyllä mennä huomiseen ennen kuin ehdin mennä ostamaan Kultaisen leijonan.
-
Hyvään lokoseen se apinamieskin oli itsensä parkkeerannut Tampereella Akateemisessa ja Suomalaisessa Kirjakaupassa.
Ja mikäli lähikauppasi myy "eioota" saat opuksen kätevästi tilattua "Kopposelta". Josta myös muut Manningit.
https://kauppa.acv.fi/
-
http://areena.yle.fi/1-3461244
Askon kanssa on aina niin mukavan lämpimät turinat, vaikka aikamoinen sarjakuvaguru hän onkin. A on näyttänyt minulle suunnan, opettanut alaa sekä valanut uskoa. Minä näköjään puheosuuksissani käytin kertaheitolla 'niinku' ja 'kiinnostavaa' kiintiöt loppuun. Haastattelijana tässä Ari Meriläinen.
-
Aiheellista pohdiskelua.
Kyllähän vanhaa materiaalia pleratessa suurimpana horisontissa minulla väijyy jokin abstrakti ajatus alkuperästä - ja sen kunnioitus. Abstrakti siksi että emme absoluuttisesti tiedä miltä alkuperäiset ovat haluttu näyttävän. Ja vaikka kyseessä on abstraktio niin silti sitä kohden syytä on tähdätä.
Toisena kiinnostavana issuena pitäisin alkuperäisbrändiä. Tässä threadissa tietysti Gold Keyta. Olen pyrkinyt pitään niin paljon kiinni siitä kuin uudet julkaisijat ja oikeuksioiden haltiat antavat myöden. Julkaisijat ovat portinvartijoita ja sellaisenaan kiinnostavia.
Suoranaisia kirjapainoteknisiä virheitä olen jonkin verran karsinut mutten kaikkia. Nehän ovat osittain sitä ajankuvaa.
Keltainen väri valui koko sivulle. Alussahan paperikellertymä poistettiin myös kaikista CMYK väreistä.
Ai senkö takia noiden kirjojen väritys on "samea" ja tarzan on "tumma"
verrattuna alkuperäisiin GK väreihin kuten jo aiemmin toin täällä esiin.
Ehkä kannattaisi jättää se "ajanpatinan" laitto pois ja antaa sivujen olla
puhtaan kirkkaan valkoisia :)
No,on näiden julkaisu kuitenkin tyhjää parempi. ::)
Lisä julkaisuina voisi ajatella myös RM Korak Tarzanin poika sarjisten
julkaisua kirjana. Ja myös niitten Korak-kirjojen suomentamista.
Alla linkit esim..
Korak and the City of Xuja
http://www.johncolemanburroughs.com/mag17/1790.html
Korak and the Sacred Lake of Krackao/Squid God
http://www.erbzine.com/mag21/2136.html
http://comicsbulletin.com/review-korak-son-tarzan-archives-vol-1-simple-old-fashioned-and-charming/
http://comicvine.gamespot.com/korak-son-of-tarzan/4050-2203/?page=2
Ja ompa Korak seikkaillut ufojenkin kanssa.. :laugh:
http://thewonderfulworldofstupid.blogspot.it/2011/07/korak-son-of-tarzan-21.html
Korak and the Elephant Girls
http://www.erbzine.com/mag17/1762.html
http://www.erbzine.com/comics/korakgk1.html
https://www.darkhorse.com/Books/22-478/Korak-Son-of-Tarzan-Archives-vol-1
https://www.darkhorse.com/Books/22-479/Korak-Son-of-Tarzan-Volume-2-HC
-
Tarzan-sarjakuvia käsitteleviä artikkeleita on viikon kuluessa tullut bongattua useitakin. Kaikkia yhdistää sama harhaluulo (http://comicsalliance.com/history-tarzan-comics/), eli sarjakuvalehtien tuotannon päättyminen Marveliin ja vuoteen 1979.
Olen minä sitä jo vuosikaudet miettinyt, että pitäisi muokata englanninkielinen versio Tarzanin vaiheista Euroopassa, mutta sitten varmaan pitäisi jaksaa vastata kaiken maailman kysymyksiin, joista yleisin on varmasti "onko tämä totta".
EDIT: Täsmennetään vähemmän aktiivisille lukijoille, että olen kirjoittanut kaksiosaisen Kvaak-artikkelin, jonka toinen osa käsittelee apinoiden kuninkaan vaiheita Euroopassa ja Suomessa.
-
Aina tökkää silmään tuo vasemmanpuoleinen freimi 'Tarzanin pedoissa', (s. 72 Oparin aarteet). Se anatomia on niin virheellinen ettei mitenkään voi olla Manningia.
Äkkäsin eilen 'Matka menneeseen' -seikkailusta tuon oikeanpuoleisen, hyvin samantapaisen kuvan.
-
Aikanaan kaivelin nuo hyvinkin tarkkaan ja kyllä nuo tuossa muodossaan ovat Eurooppalaisia erikoisuuksia. Sen sijaan sarjakuvalehdiksi sovitettuja strippejä on voitu julkaista muussakin muodossa.
Ei nyt löytynyt aivan niin karkeaa esimerkkiä, kuin kaipasin, mutta ainakin Espanjassa julkaistut opukset ovat syndikaatin muokkaamia sovituksia.
Tämä kuvanäyte (http://lacanciondetristan.blogspot.cl/2012/02/una-secuencia-memorable-2-tarzan-daily.html) on varmaan uudempaa perua.
Jos samankaltaisen eroavaisuuden bongaa Lahjakirjoista, niin sittenhän asia jo selvisi. Tosin tällaisissa blogeissa ne olisi varmasti nostettu esiin.
Eipä vain maailmallakaan ole niin kovin paljon vanhoista sarjakuvista ja vielä vähemmän vanhoista julkaisuista kiinnostuneita.
-
Aina tökkää silmään tuo vasemmanpuoleinen freimi 'Tarzanin pedoissa', (s. 72 Oparin aarteet). Se anatomia on niin virheellinen ettei mitenkään voi olla Manningia.
Joo, ei taida olla Manningin kynästä tuo. Anatomian lisäksi myös Tarzanin sivuprofiili ja jopa hiuksetkin ovat hyvin epämanningmaiset.
-
Jep.
Hei tietäjänerot: Mitä alkuperää ovat Manningia sisältävät Kauhujen suon merihirviö (Lahjakirja 1979) sekä Termiittimiehet ja Oparin salainen aarre (Kesäalbumi 1988 / 1978)? Strippejä? Albumeita? Mitä?
Merihirviö voisi olla jotakin mustavalkoista, jälkikäteen väritettyä strippiä, mutta Complete Newspaper Manningeista en sitä löytänyt. Olinko vain huolimaton? Jälkimmäisessäkin on jonkinasteinen koostamisen tunnelma vaikka onkin laadukkaampaa jälkeä.
-
Mitä alkuperää ovat Manningia sisältävät Kauhujen suon merihirviö (Lahjakirja 1979) sekä Termiittimiehet ja Oparin salainen aarre (Kesäalbumi 1988 / 1978)? Strippejä? Albumeita? Mitä?
Kauhujen suon merihirviö –nimistä juttua ei näy Jiksin tekemässä listauksessa (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=1636), mutta Kauhujen laakso -niminen seikkailu löytyy listauksesta vuodelta 1978 (se lienee juuri seuraavan vuoden lahjakirja). Se juttu ei välttämättä ole Manningia, sillä se varmaan lukisi tuolla, jos olisi.
Termiittimiehet ja Oparin aarre löytyy tuolta. On Manningin sunnuntaisarja.
Mitä tulee äsken puhuttuihin perspektiivivirheisiin, minusta Manningilla on niitä kasvoissa usein kun hän piirtää hahmojen kasvoja sivuttain.
-
Muistan tuon jälkimmäisen opuksen hyvin, sillä ensimmäinen viite alkuperäismateriaaliin on vasta sivulla 12 ja minusta koko alkuosa on hieman outo. Alkuperäisnumerot merkitsin yksinkertaisesti laskemalla taaksepäin numeron 12 merkintöjen perusteella. Listaan merkitsin havainnon sivulta 12, että muistaisin kun joku kysyy.
Kauhujen suon merihirviö –nimistä juttua ei näy Jiksin tekemässä listauksessa (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=1636)
Kyllä minä kauhujen suon muistan, mutta ei minusta tuo Lahjakirja 1979 sellaisia sisältänyt. Vaikea sitä tietysti on käsi Raamatulla vannoa, kun en pääse kokoelmaan enää käsiksi.
-
Sitten ihan muuta. Intiassa (Kiran Publications) on myös julkaistu tutun näköisiä sarjakuvia (http://comicconquest.blogspot.cl/2012/06/greetings-barbarians-been-long-eh-after.html).
Kovasti näitä on maailmalla hämmästelty, kun eivät poloiset tiedä, että nämä on niitä Espanjassa tuotettuja sarjoja.
-
Tämä on varmaan teistäkin hauska löytö.
Kirjoitin juuri espanjalaisesta Tarzan-kloonista nimeltään Tamar (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,12486.msg466812.html#msg466812). Kyseessä on englantilainen lordi ja sivuhenkilöt ovat tyttöystävä Ruth ja simpanssi Gogó... kuulostaahan tutulta.
Tarkoitus oli tehdä jotain fiksumpaa, mutta jäin tarkastelemaan kuvia, ja ne osoittautuivat pian tutummiksi kuin odotinkaan. Tunnistin kuvittajan, Antonio Borrell (http://www.erbzine.com/mag10/1004.html)... joka ei koskaan ole kuvittanut Tarzania!
Silti mies listataan Tarzan-kuvittajana (http://www.erbzine.com/mag10/1004.html) peräti ERBzinessä. Osoittautuu, että Tarzan-seikkailuja on julkaistu Hollannissa lehden Fix en Fox -sivusarjana.
Fanisivu, Holland meets ERB, tarjoaa kuvanäytteen (http://www.hollandmeetserb.nl/erb/ArtistBorrell_nl.html) Tarzanista... mutta kyseinen sivu on itse asiassa Tamarin seikkailu (asemies tönäisee sivuun yhden Tamarin sivuhenkilöistä). Ironista kyllä, hollantilaiset fanit ovat liittäneet Tamarin näytteeksi muista Borrellin töistä.
Kuvittelin jo hetken, ettei tätä ole kukaan hoksannut, mutta Kaukapediassa tiedetään, että Tamaria todella esitettiin Tarzanin nimellä (http://www.kaukapedia.com/index.php?title=Tarzan) kyseisessä lehdessä.
Tässä pitäisi nyt olla kokoelma käsillä, mutta olen satavarma, että Borrellin töitä on esitetty myös Suomessa. Saattaa olla, että kyse on ihan vain jostain yksittäisistä kuvista, kuten kansikuvasta tms. mutta mikäli kesälukemistoon kuuluvat divari-Tarzanit, niin etsikää sankarin viereltä vaaleaa, pitkätukkaista heitukkaa ja laittakaa kuvanäyte tänne...
EDIT: Borrellin signeeraus on aika selkeä tapaus, mutta monesti toimitus ne jonkin tekstilaatikon alle tapasi piilottaa.
-
Tuossa minun aiempaan viestiin liittyvät kannet.
-
Olin ihan vuorenvarma, että minulla on kaikki nuo erikoisjulkaisut listattu, mutta en minä varmaan tuota vasemmanpuoleista julkaisua ole tiennyt olevankaan.
Kustantaja vaihtui 1979 Lehtimiehiin ja siksi oletin, ettei Lahjakirja 2/1979:ää ole koskaan julkaistu.
Voisitko katsoa kustantajatiedot, vuosinumerot ja listata seikkailujen nimet tähän malliin (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=1636) ja lisään sen listaan.
Erityisen mielenkiintoista olisi, jos löytäisit sen pienen koodinumeron, joka kertoo käytännössä, onko tuo todella kustantajan järjestyksessään toinen vuoden 1979 julkaisuista. Samoin kiinnostaa, onko sisäsivuilla mainittu Atlantic, kuten kannessa vai Atlantic/Lehtimiehet.
-
Tarzan lahjakirja 1979 (Atlantic-Kustannus Oy 1978)
"Kauhujen suon merihirviö"; Russ Manning; painettu Suomessa, 48 s.
(Tosiaan kannessa eri vuosi kuin kustantajasivulla)
-
Tarzan lahjakirja 1979 (Atlantic-Kustannus Oy 1978)
"Kauhujen suon merihirviö"; Russ Manning; painettu Suomessa, 48 s.
(Tosiaan kannessa eri vuosi kuin kustantajasivulla)
Kiitoksia! Lisäsin tuon listaan. Täydellinen on nyt vielä täydellisempi...
Tuo on käytännössä siis Atlanticin lahjakirjojen sarjaa, eli tulee ennen tuota Atlantic/Lehtimiehet Lahjakirja 1/1979:ää. Hienoa, että tämän nostit esille!
-
Kauhujen suon merihirviö on sunnuntaiseikkailu vuodelta 1977. Täällä (http://www.tarzan.com/manning/tz2407.jpg) on sunnuntaisivu lahjakirjan kansikuvan merihirviöistä ja höyrylaivasta. Ja seikkailun voi lukea kokonaan sunnuntaisivuina täältä (http://www.erbzine.com/mag21/2135.html).
-
Kiitos, Sampsa, tuon kaivamisesta. Koetan päivittää listaa lähipäivinä.
-
Kiitos Jiksi & Sampsa. Eli huolimattomuuttani en kyseistä seikkailua Sunnuntaisarjoista spotannut.
En muuten jaksa ymmärtää tämän(kin) sarjan värittämisen logikkaa. Jostakin syystä täkäläiselle julkaisijalle on ilmeisesti matkannut vain tussiviivat sisältävä filmi ja sitten ne on haluttu värjätä kirjapainossa. Ero Manningin alkuperäisiin vesiväritöihin on valovuoden luokkaa. Puhumattakkaan silvotuista ruutukokonaisuuksista, joista Jiksi mainiossa Tarzan-artikkelissaan kirjoittikin.
Onko "Jellonia" jo tarttunut matkaan?
-
Tarkoitatko vesiväreillä Manningin tekemien eurooppalaisten albumien väritystä? Joo, minäkään en pidä yhtään sanomalehtisarjojen muokkaamisesta.
En ole vielä ostanut Kultaista leijonaa, mutta tulen ostamaan.
Löytyykö muuten jostakin Manningin Tarzan-tuotannon kattavaa listausta, joissa olisi ensiksi kunkin tarinan englanninkielinen nimi ja alkuperäinen julkaisupaikka ja sitten tarinan suomenkieliset julkaisukerrat? Vai pitääkö tässä itse tehdä sellainen Jiksin listausten perusteella? Onko Manningin kaikki sanomalehtiseikkailut julkaistu kootusti suomeksi, vaikkapa jopa ikävästi silvottuina?
Eniten rupesi kiinnostamaan tietää, miten iso osa Manningin Tarzaneista löytyy jo omasta sarjiskokoelmastani, vaikka en ole edes kerännyt niitä. Toisinaan vain on tullut ostetuksi niitä, kun on törmännyt niihin ja taide on miellyttänyt silmää (Jiksin artikkelissa sanotaan oikein, että Tarzania löytyy divareista hyvin ja halvalla).
-
Löytyykö muuten jostakin Manningin Tarzan-tuotannon kattavaa listausta, joissa olisi ensiksi kunkin tarinan englanninkielinen nimi ja alkuperäinen julkaisupaikka ja sitten tarinan suomenkieliset julkaisukerrat?
Eipä löydy. Artikkelin julkaisuvuonna sellaisen koostamista joku suunnitteli, mutta ei tainnut laittaa toimeksi.
-
Heips!
Sellaista ihmettelin, että uudessa Kultainen leijona -albumissa todetaan esipuheessa, että tämän kirjan myötä lähes kaikki Manningin piirtämät Tarzan-sarjakuvat ovat nyt koossa (ilmeisesti siis näissä kahdessa kirjassa). Mutta eihän tuo nyt pidä paikkaansa. Mitä ihmettä?
Jos ei ikivanhoja Suomi-painoksia etc lasketa, niin poissaolollaanhan vielä loistavat vaikka kuinka monet parhaista Manningin Tarzan-sarjakuvista. Ja ne kaikki täytyisi saada nyt kunnolla suomeksi uusina hienoina laitoksina!
-
Ehkä tuossa tarkoitetaan Manningin piirtämiä Burroughsin Tarzan-kirjojen sarjakuvasovituksia.
-
Ehkä tuossa tarkoitetaan Manningin piirtämiä Burroughsin Tarzan-kirjojen sarjakuvasovituksia.
Saattaa toki olla, mutta itse lauseesta ei tuo käy mitenkään ilmi, joten moiseen ajatusloikkaan tarvittaisiin kyllä fakiiria. Suurimmalle osalle lukijoista jää tuosta joka tapauksessa aivan väärä käsitys.
Suora lainaus: "Tämän toisen albumin myötä Manningin piirtämät Tarzan-sarjakuvat ovat lähes kaikki koossa."
-
Saattaa toki olla, mutta itse lauseesta ei tuo käy mitenkään ilmi, joten moiseen ajatusloikkaan tarvittaisiin kyllä fakiiria. Suurimmalle osalle lukijoista jää tuosta joka tapauksessa aivan väärä käsitys.
Suora lainaus: "Tämän toisen albumin myötä Manningin piirtämät Tarzan-sarjakuvat ovat lähes kaikki koossa."
Joo vähänhän tuo harhaan johtaa. Kirjoissa taitaa olla sarjakuvalehtiin tehdyt sarjat lähes kaikki. Vielä puuttuu sanomalehtiin tehdyt päivittäisstripit, sunnuntaisarjat ja Eurooppaa varten tehdyt albumit (ajan kaivo jne).
-
Heips!
Sellaista ihmettelin, että uudessa Kultainen leijona -albumissa todetaan esipuheessa, että tämän kirjan myötä lähes kaikki Manningin piirtämät Tarzan-sarjakuvat ovat nyt koossa (ilmeisesti siis näissä kahdessa kirjassa). Mutta eihän tuo nyt pidä paikkaansa. Mitä ihmettä?
Jos ei ikivanhoja Suomi-painoksia etc lasketa, niin poissaolollaanhan vielä loistavat vaikka kuinka monet parhaista Manningin Tarzan-sarjakuvista. Ja ne kaikki täytyisi saada nyt kunnolla suomeksi uusina hienoina laitoksina!
Juuri noin:) Russ Maning sarjiksia on viellä paljon jäljellä ja osa sellaisia,joita
ei ole edes koskaan julkaistu suomeksi kuten erbzineä tutkimalla voi todeta.
Myös Tarzan Jättikirja 3:sta löytyy vielä paljon materiaalia
vaikka moneen uuteen isompi ruutuiseen kirjaan.(Eikä Mr.Aarniolla ole tätä kirjaa??)
Ja vieläpä parasta Manning seikkailua eli Oparin ja Pal-ul-don tarinoita esim...
http://www.tarzan.com/new/tzmann.jpg
http://covers.cbrd.info/a6fe7edb513c93beaa540b05db16afc7_xl.jpg
http://www.erbzine.com/mag26/2604.html
http://www.antikvariaattimakedonia.fi/moog/index.php?sivu=lehti&moog_lehti_id=20718
http://www.antikvariaattimakedonia.fi/moog/index.php?sivu=lehti&moog_lehti_id=20719
http://www.antikvariaattimakedonia.fi/moog/index.php?sivu=lehti&moog_lehti_id=20720
http://www.antikvariaattimakedonia.fi/moog/index.php?sivu=lehti&moog_lehti_id=20721
http://www.antikvariaattimakedonia.fi/moog/index.php?sivu=lehti&moog_lehti_id=20722
http://www.antikvariaattimakedonia.fi/moog/index.php?sivu=lehti&moog_lehti_id=20723
http://www.antikvariaattimakedonia.fi/moog/index.php?sivu=lehti&moog_lehti_id=20724
http://www.antikvariaattimakedonia.fi/moog/index.php?sivu=lehti&moog_lehti_id=20726
http://www.antikvariaattimakedonia.fi/moog/index.php?sivu=lehti&moog_lehti_id=20725
http://www.antikvariaattimakedonia.fi/moog/index.php?sivu=lehti&moog_lehti_id=20727
http://www.antikvariaattimakedonia.fi/moog/index.php?sivu=lehti&moog_lehti_id=20728
http://www.antikvariaattimakedonia.fi/moog/index.php?sivu=lehti&moog_lehti_id=20729
http://www.antikvariaattimakedonia.fi/moog/index.php?sivu=lehti&moog_lehti_id=20730
http://www.antikvariaattimakedonia.fi/moog/index.php?sivu=lehti&moog_lehti_id=20716
https://kauppa.acv.fi/image/cache/catalog/untitled%20folder/Tarzman/DSC_0013-1500x1500.JPG
http://www.erbzine.com/manning/
http://www.erbzine.com/mag21/2128.html
http://www.erbzine.com/mag21/2129.html
https://images-na.ssl-images-amazon.com/images/I/61KWamHZnfL._AC_UL320_SR216,320_.jpg
http://www.tarzan.com/manning/690706v8.jpg
http://www.johncolemanburroughs.com/mag17/1790.html
http://www.antikka.net/naytatuote.asp?id=664988
Kaiken lisäksi ko. opus alkaa olla jo museokamaa,julkaistu joskus 1974?,
(satavuotta ennen syntymääni:) ja aika haperossa kunnossa.
Joten loistava kohde uusinta julkaisulle.
Alla kuvaa... :)
Ja Tarzanhan on muutenkin nyt ns. tapetilla...
http://goodcomics.comicbookresources.com/wp-content/uploads/2012/12/Tarzan.jpg
https://www.youtube.com/watch?v=dLmKio67pVQ
:)
-
En ole vielä tuota opusta itse käsissä pidellyt, mutta eikös siellä esipuheessa sarjakuvalehdillä viitata Gold Key -lehtiin ja siellä sitten mainitaan, että stripit ovat erikseen.
Taitaa olla otsikossakin jotain tyyliin sarjakuvalehdet vs. sanomalehtistripit.
Veikkaan, että tekijällä on selvillä, paljonko sitä materiaalia on julkaistavaksi, on muistaakseni täällä Kvaakissakin haaveillut kolmannesta opuksesta...
-
En ole vielä tuota opusta itse käsissä pidellyt, mutta eikös siellä esipuheessa sarjakuvalehdillä viitata Gold Key -lehtiin ja siellä sitten mainitaan, että stripit ovat erikseen.
Taitaa olla otsikossakin jotain tyyliin sarjakuvalehdet vs. sanomalehtistripit.
Veikkaan, että tekijällä on selvillä, paljonko sitä materiaalia on julkaistavaksi, on muistaakseni täällä Kvaakissakin haaveillut kolmannesta opuksesta...
Taisipa tässä tulla juurikin selitys aikaisemmille kirjoituksille. Uotellaan uotellaan, niin kyllä niitä sieltä julkaistaan mikäli myö niitä muistetaan ostaa!
Ekku
-
En ole vielä tuota opusta itse käsissä pidellyt, mutta eikös siellä esipuheessa sarjakuvalehdillä viitata Gold Key -lehtiin ja siellä sitten mainitaan, että stripit ovat erikseen.
Taitaa olla otsikossakin jotain tyyliin sarjakuvalehdet vs. sanomalehtistripit.
Ihan turhahan tätä on loputtomiin vääntää, uskon tietysti että tekijä tietää mistä puhuu, mutta kuten lainauksesta tuolla yllä voit huomata, siinä kohtaa ei puhuttu lehdistä vaan Tarzan-sarjakuvista ihan ylipäätään. Ja kyllä ihan 100 prosenttisella varmuudella isoin osa kirjan ostajista lukee kohdan niin kuin se on kirjoitettu, ei niin kuin se kenties on ajateltu. Tai toistaa virheen vaikkapa arvostelussaan, jos nykyisin sarjakuvia ylipäätään oikein missään edes arvostellaan. Eli ikävä kämmihän tuo on.
Mutta mitä väliä, tärkeintä tietty, että albumi on julkaistu ja jatkoa seuraa. Ainakin toivottavasti. Manning on kuitenkin ihan pienestä pitäen ollut suuria sarjakuvantekijäsankareitani.
-
Aika moni lienee hankkinut IDW:n Manningin komeat Tarzan-strippikokoelmat. Ainakaan itse en ostaisi Manningin strippikokoelmaa enää suomeksi. Ja divareissa ja kirppareilla näkyy noita Euroopan markkinoille tehtyjä albumeita ainakin silloin tällöin. Ihan mutu-tuntumalta heitän, että uusille Manning-julkaisuille ei löydy enää kysyntää.
Näistä Liken kahdesta Tarzan-kokoelmasta kiitollisempana otan vastaan tämän jälkimmäisen, jossa olevia seikkailuja en ole onnistunut löytämään edes englanniksi. Ja tuo Manning Archives 1 on väritetty kovin toisenlaiseksi kuin mitä nämä sarjakuvat olivat alunperin. Onneksi Like säilytti värit (lähes) alkuperäisasussaan.
-
Aika moni lienee hankkinut IDW:n Manningin komeat Tarzan-strippikokoelmat. Ainakaan itse en ostaisi Manningin strippikokoelmaa enää suomeksi. Ja divareissa ja kirppareilla näkyy noita Euroopan markkinoille tehtyjä albumeita ainakin silloin tällöin. Ihan mutu-tuntumalta heitän, että uusille Manning-julkaisuille ei löydy enää kysyntää.
Näistä Liken kahdesta Tarzan-kokoelmasta kiitollisempana otan vastaan tämän jälkimmäisen, jossa olevia seikkailuja en ole onnistunut löytämään edes englanniksi. Ja tuo Manning Archives 1 on väritetty kovin toisenlaiseksi kuin mitä nämä sarjakuvat olivat alunperin. Onneksi Like säilytti värit (lähes) alkuperäisasussaan.
Ihan täyttä soopaa ja surkeeta mun napa-mutu tuntumaa. Kysyntää on varmasti kolmannelle kirjallekin. Varsinkin kun tuossa Jättikirjassa nuo tarinat on VÄREISSÄ toisin kuin IDW:n kirjoissa. Edes Erbistä en ole löytänyt noita Jättikirjan Opar-tarinoita väreissä.
https://images-na.ssl-images-amazon.com/images/I/61AhlBbOQIL._SL256_.jpg
-
Dark Horse toisessa Kubert-kirjassa ovat DC:n numerot 215-224, kaikki tietenkin Kubertia...
Kyllä minusta olisi oiva veto julkaista myös Euroopan markkinoille kohdennetut albumit vaikka kaksi yksiin kansiin pakattuna.
Toivottavasti nämä Tarzanit nyt löytävät vaikka sitten elokuvan vedossa lukijansa.
-
Itäkeskuksen kirjastosta tarttui matkaan komea teos: Burne Hogarth, Tarzan 1941-42. (englanninkielinen)
Pitääpä lukea ja tsekata yltävätkö tarinat lähellekään grafiikan loistokkuutta.
Nythän näitä Hogarthin Tarzaneita on julkaistu uusina englanninkielisinä kokoelmina. Onko kukaan ostanut niitä? Kommentteja painojäljestä?
edit:
Siis tuo minulla lainassa oleva kirja on sitä viherkantista sarjaa, jonka ilmestymisestä on jo aika kauan.
-
Kirjoissa taitaa olla sarjakuvalehtiin tehdyt sarjat lähes kaikki. Vielä puuttuu sanomalehtiin tehdyt päivittäisstripit, sunnuntaisarjat ja Eurooppaa varten tehdyt albumit (ajan kaivo jne).
Vain yksi Manningin taiteilema Burroughsin sarjakuvasovitus (Gold Keyn lehdet 176 – 177) jää näiden Liken kahden retrokirjan ulkopuolelle. Lisäksi Manningin varhaistuotannosta sarjakuvalehtiin löytyy vielä muutamia ihan lyhyitä Tarzan-tarinoita. Niissä hänen piirrostyylinsä ei ole vielä kehittynyt loistoonsa.
Eurooppalaisista albumeista kaksi ensimmäistä nähtiin viimeksi Egmontin spessuina 1999. En kaipaa niitä. Kahta viimeistä (Maailma maan uumenissa ja Petojen valtiatar) ei ole julkaistu täällä pitkään aikaan eikä Amerikassa ilmeisesti yhä lainkaan.
-
Eurooppalaisista albumeista kaksi ensimmäistä nähtiin viimeksi Egmontin spessuina 1999. En kaipaa niitä. Kahta viimeistä (Maailma maan uumenissa ja Petojen valtiatar) ei ole julkaistu täällä pitkään aikaan eikä Amerikassa ilmeisesti yhä lainkaan.
Ei ole tosiaan julkaistu Amerikassa. Spesiaalit taisivat olla Dark Horse -materiaalia. Harmi, etten voi itse tätä tarkistaa, mutta taisivat olla uudelleenväritettyjä (sekä tietysti pienemmässä sivukoossa), mistä syystä ne hyvin olisivat uusintajulkaisun arvoisia. Tietysti siitä toisesta parista olisi hyvä aloittaa, jos nyt vielä haaveilu sallitaan.
-
Värittämisestä puheenollen.
70-luvun #Salatun saaren arvoitus, #Ajan kaivo ja #Maailma maan uumenissa ovat Manningin ja assistentin akvarelli-guassi töitä. #Petojen valtiatar näyttäisi olevan aikansa kirjapainoteknistä kompaktia flätti-värjäystä (ei siveltimenjäkeä vaan värit noudattavat pääosin tussiviivaa).
Löytyyköhän jostakin päin Eurooppaa "Valtiatar-painatusta" guassein tehtynä.
-
Löytyyköhän jostakin päin Eurooppaa "Valtiatar-painatusta" guassein tehtynä.
En tiedä asiasta mitään, mutta minusta tuntuu uskottavimmalta, että kaikissa Williamsin Tarzan-painatuksissa eri Euroopan maissa samaan aikaan oli sama väritys. 70-luvun jälkeen Petojen valtiatar -albumia ei ole taidettu julkaista Euroopassa muutoin kuin mustavalkoisena.
Täällä (http://www.stripboekmuseum.nl/stripgeschiedenis2/1970-1980/tarzan15.htm) on kansi ja näyte sivulta 20 Petojen valtiattaren hollantilaisesta versiosta”De beestenmester”. Ja täällä (http://www.hollandmeetserb.nl/indexerb.php?menu=&id=2&Serie=15&ITEM=1974&taalstring=_NL&taalnummer=1) näkyy hollantilainen viimeinen sivu.
-
Sain Kultaisen leijonan. Ei ole aikaa lukea sitä nyt, mutta näyttää yhtä upealta ja huolelliselta kuin ensimmäinen kirja. Ulkoasu sointuu yhteen ekan kirjan kanssa.
Näistä Liken kahdesta Tarzan-kokoelmasta kiitollisempana otan vastaan tämän jälkimmäisen, jossa olevia seikkailuja en ole onnistunut löytämään edes englanniksi. Ja tuo Manning Archives 1 on väritetty kovin toisenlaiseksi kuin mitä nämä sarjakuvat olivat alunperin. Onneksi Like säilytti värit (lähes) alkuperäisasussaan.
Tärkeä huomio. Manning Archivesista (https://www.darkhorse.com/Books/21-264/Tarzan-The-Russ-Manning-Years-Volume-1-HC) puuttuu näemmä kaksi romaanien sovitusta, jotka löytyvät Liken uudesta kirjasta: itse nimitarina Kultainen leijona sekä Tarzan ja pikkuväki.
Harmillinen vain tuo esipuheen virhe lähes koko tuotannon julkaisemisesta, lukija ei voi tulkita kohtaa mitenkään sarjakuvalehdiksi niin kuin Toni jo sanoi.
Olisi se Tarzan ja viidakon valtias –romaanin sovitus (numerot 176 – 177) saanut tulla kirjaan myös, vaikka sen olisi viimeistellyt joku muu kuin Manning.
-
https://tahtivaeltajablogi.wordpress.com/2016/08/17/sarjakuvat-apinain-tarzan-osa-2/
Arvio.
-
Seurakuntien Silta-lehti tänään 7.9.
-
Vaikka jutussa on kyse sarjakuvajulkaisusta, niin aika paljon siinä on tekstiä elokuvista ja kirjoista.
Onkohan sarjakuva jotenkin niin henkilökohtainen (tai vaatimaton!!!!!) kokemus, että siitä on vaikeampi puhua kuin muista taidemuodoista?
Mutta Russ Manningin kuva on hieno!
-
Vaikka jutussa on kyse sarjakuvajulkaisusta, niin aika paljon siinä on tekstiä elokuvista ja kirjoista.
Onkohan sarjakuva jotenkin niin henkilökohtainen (tai vaatimaton!!!!!) kokemus, että siitä on vaikeampi puhua kuin muista taidemuodoista?
Mutta Russ Manningin kuva on hieno!
Juttuna oikein hyvä: mitä Tarzan merkistee nykypäivänä.
Offtopic: Sinänsä mielenkiintoista, miten median eri välineet alkavat "hämärtyä" keskenään. Ei ole enää niin väliksi, onko kyseessä kirja, sarjakuva, elokuva, FB-sivu tjm. Pääasia että asia on jossain muodossa julkaistu.
-
Juttuna oikein hyvä: mitä Tarzan merkistee nykypäivänä.
Jep.
-
Eiköhän monimedia ole ajan kuva.
Ja mitä pahaa on siinä että vanhat tarinat esitellään uusille sukupolville uusina tulkintoina välinevapaasti? Sitä Disneykin teki apinamiehelle vuosituhanteen vaihteessa. Ikuisuuskeskustelu on sitten se miten (eri) aikalaiset kokevat uuden version heijastelevan omia alkuperäisiä nostalgiakokemuksiaan. Esim. Minä en Disneyn versiosta pitänyt lainkaan, mutta jälkeenpäin olen saanut huomata että se on monille lapsena animaation nähneille tärkeä leffa.
Uusien tulkintojen myötä vanhatkin boottaukset saavat mahdollisuuden tulla uudelleenesitellyiksi ja -julkaistuiksi. Ilman Hollywoodin vetoapua olisi Kultaisella Leijonallakin ollut nihkeämpää.
Niin ja kiitos jokaiselle Oparin aarteiden ostaneille!
-
Noteeraus.
-
Varsinkin viimeinen lause miellytti kovin. :)
-
Kultainen leijona on myös Kvaakin etusivulla!
(http://www.kvaak.fi/images/articles/02102016181347-0.jpg) (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2354)
Opus on kokoisekseen yllättävän tuhti lukupaketti. Silmä pysähtyy tarkastelemaan Russ Manningin taidetta tämän tästä. Lisäksi kokonaisen Burroughs-romaanin tiivistäminen kahden sarjakuvalehden mittaan merkitsee sitä, että lukijan on pysyttävä tarkkana tarinan käänteissä. Kultaisen leijonan tarinat ovat kuitenkin jo tasapainoisia suorituksia, eivät mitään yhden lehden mittaisia juttuja.
Henkilökohtaisesti olen todella innostunut tästä julkaisusarjasta. Petri Aarnion työtunnit näkyvät ja lopputulos on kiistatta kaikin puolin upea opus.
Opuksessa minua viehättää paitsi julkaisun fyysinen puoli, sen löytämä tasapaino uuden ja vanhan välillä.
Tässä on alkuperäisten suomijulkaisujen henki ja sielu tallella, mutta samalla kohennusta on niin paljon, että opus on ihan oma, uusi lukukokemuksensa.
Toisin kuin Egmontin Dark Horse -materiaaliin pohjautuvat opukset, tämä on ihan Aarnion oma reproprojekti, jonka pohjalla ovat juuri suomijulkaisut.
Asko Alasen uusi käännös on keskeisessä osassa, monet sanakäänteet ja oivallukset saivat hyväntahtoisen hymyn huulille.
-
Löytyi kiinnostava kuvapari Russ Manningilta.
Vasemmalla Voittamattoman miekan veljekset ja oikealla Tarzan. Olisiko lähtökohtana ollut valokuvasessiossa otetut hivenen eri kulmasta otetut photot - vai syntyisikö tuommonen perspektiivimuunnos ihan vapaalla kädellä...
-
Jotenkin minä näen tuossa sellaista 50- ja 60-lukujen romanttisille elokuville hyvin tyypillistä kuvastoa ja asettelua. Eli saattaisi aivan hyvin olla ns. "vaparillakin" vetäisty...
-
Mainio analyysi Gothicus! Manning todellakin osasi sukupuoliroolien stereotypioinnit ja kuvitteellisen kameran asemoinnin.
http://purppurarinteidenratsastaja.blogspot.fi/2016/10/tarzanin-paluu.html?m=1
Linkki Kari Kosmoksen blogiarvioon. Karilta hyvä huomio tuo "samaan aikaan muualla" -pointti.
-
Aiemmin täällä joku mainitsi,että tämän edellisen, Tarzan ja Oparin aarteet,
kirjan skannauksessa,jälkikäsittelyssä ja värien sävyissä ei ole mitään
huomautettava. Olen hiukan erimieltä. Viimeisessä tarinassa on selvästi mokattu
samalla tavoin kuin Dark Horse omissa Tarzan-kirjoissaan eli tekijä
on "nukahtanut" kesken homman ja sössinyt Tarzanin värityksen tummemmaksi
kuin mitä se on alkuperäisessä teoksessa.Alla esimerkkinä kuvat.
Tarzan väriltään tummempi ja hiukset ruskeat ja alkuperäisessä iho vaalemapi
ja hiukset ns.sinimustat.Tällä on merkitystä varsinkin siinä
tulevassa kirjassa,jossa on niitä Pal-Ul-Don-tarinoita.
En ymmärrä miksi on niin mahdotonta tehdä oikeesti hyvää ja täydellistä
työtä ja jälkeä.Hyvät mallit kun on olemassa.Kts.linkit.
http://www.erbzine.com/mag25/2561.html
http://www.erbzine.com/mag25/2566.html
Värit...
http://www.tarzan.com/gk16/166a19.jpg
Tulevan kirjan kansikuvaksi tämä kansi olisi mielestäni ollut paljon hienompi...
http://www.tarzan.org/comics/gk166.jpg
Lisää Tarzaneita...
http://www.erbzine.com/mag25/2596.html
Tarzan oparin aarteet...ja alkuperäinen..
Ja sama ilmiö jatkuu myös tässä kakkoskirjassa kultaisessa leijonassa. Harmi :o
Mutta kuten totesin aiemmin, onhan tää nyt tyhjää parempi :(
Alla kuva esimerkit...
-
Voisiko joku Tarzan 1968 vuosikerran omistava napata etu- ja takakansista kuvat ja vaikka postittaa ne mulle petri.aarnio (at) gmail.com.
Kiitos jo etukäteen.
-
Omaan silmään Apinain kuningas näyttää vanhassa kuvassa tummemmalta ja Dark Horsella hailummalta, jotenkin harmaalta.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=10237.0;attach=34298;image)
-
Voisiko joku Tarzan 1968 vuosikerran omistava napata etu- ja takakansista kuvat
Kansikuvat näkyvät Moogin arkistossa (http://www.antikvariaattimakedonia.fi/moog/index.php?sivu=lehdet&tyyppi=&moog_sarja_id=89) (ymmärsin ettei nyt haeta mitään korkealaatuisia skanneja).
Omaan silmään Apinain kuningas näyttää vanhassa kuvassa tummemmalta ja Dark Horsella hailummalta, jotenkin harmaalta.
Minusta ylemmässä kuvassa mies on juuri sammuttanut valot, kun alemmassa hän puolestaan sytyttää ne... (Toki tiedän, mitä kuvassa oikeasti tapahtuu.)
-
Kansikuvat näkyvät Moogin arkistossa (http://www.antikvariaattimakedonia.fi/moog/index.php?sivu=lehdet&tyyppi=&moog_sarja_id=89) (ymmärsin ettei nyt haeta mitään korkealaatuisia skanneja).
Minusta ylemmässä kuvassa mies on juuri sammuttanut valot, kun alemmassa hän puolestaan sytyttää ne... (Toki tiedän, mitä kuvassa oikeasti tapahtuu.)
Ylempi ruutu on myös kolmiulotteisempi, Tarzan erottuu selvemmin ja on hyökkäämässä huoneeseen. Alempi ruutu on lattana ja Tarzan on törmäämässä mustaan palkkiin.
-
Tarkoitin Tarzan 1968 VUOSIKIRJAN etu-ja takakantta. En vuosikerran. Anteeksi späm.
-
Mulla on kyllä tuo vuosikirja, mutta helkutin huonokuntoinen on. Kuvapinta on kulahtanut ja joku hiiri jyrsinyt etukantta hiukan. ::)
Timo
-
Hei. Tuliko Tarzanin poikaa 1969 vuosikirjana? Tarvitsen vain tiedon / referenssikuvan siitä mitkä Gold Keyt siinä oli etu- ja takakansina?
-
'Poikaan' uudelleenperehtyminen aloitettu. Rajaan kiinnostuksen vuosiin 1969-71, jossa leijonanosan muodosti Russ Manningin ja Dan Spieglen uljaat kynänjäljet. Käsikirjoituset olivat Gold Keyn talokirjoittajan Gaylord Du Boisin hengentuotteita. Kuten Petri Hiltunen ja Heikki Kaukoranta Kupliissa kertoi omista poluistaan sarjakuvan pariin, minullakin tärkeänä referenssinä on poikasena luetut sarjakuvat. Tämä lepakkokansaseikkailu on painunut erityisellä tavalla aivokuoreeni. Seikkailun alusta ei mitään muistikuvaa. Keskivaiheiden pahaenteisestä lepakkokansasta joka leikkelee vampyyrilepakoiden siipiä irti - sitäkin vahvemmin. Kannet hehkuvat sellaista majesteetillisuutta että ne voitaisiin maalata vaikkapa Sikstuksen kappelin kattoon.
-
tarzanin poika 1969 vsk kansi on no 8 ja takaosa no 7
-
Kiitti. Tarkistan vielä onko noi Gold Key vai UK-lehtien nroita?
-
Kaikkihan muistaa säyseän Tantorin! Mutta Korakilla oli vastaavanhenkinen jättiläiskotka Argus / Päällikkö. Tantorin tapaan suuresta koosta huolimatta Argus oli aika ajoin säikky tunteikas otus, mutta ehdottoman lojaali ja näyttävä matkakumppani se oli.
Argus kuoritui munasta "Siivet Pal-Ul Donin yllä" seikkailussa (Tarzanin Poika 7/1969). Ja oli Gaylord Du Boisin ja Dan Spieglen hengenluomus. Liitteen mukaisesti Argus myös putkahti muutamaan halpis-Tarzanin.
Näytteet Tarzanin poika 3/1970 ja Tarzan 10/1972.
-
Heh, aivan loistava tarinan aloitus!
Aina kun Tarzan on päättänyt viettää pari päivää kotona, tapahtuu jotakin...
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=10237.0;attach=35106;image)
-
Dan Spieglen piirtämä Tarzanin poika saa veden kielelle. Ja mikä parasta leijonanosa hänen n. 15 kpl piirtämistä Korakeista sijoittuu Pal-Ul-Doniin. Spiegle ei kuulu Hogarthin, Manningin tai Kubertin kaltaisiin, suuriin Tarzan-piirtäjiin, mutta tavoittaa Burroughsin mytologiset vivahteet sekä rikastuttaa Afrikan kadonneiden laaksojen henkilökavalkadia.
-
^Kova on piirtäjä ja nuo Pal-Ul-Don-tarinat ovat parhautta.
Noita voisi sitten, joskus harkita julkaista uudelleen. Laatukamaa.
-
Kultaisen leijonan kommentointi on minulla jäänyt. Oikein hyvä se on, yhtä mahtava kuin ensimmäinenkin kirja. Sujuvasti kirjoitettua ja nätisti piirrettyä Manningin taattua viihdettä. Painojälki on korkeatasoinen. En vain pidä Tarzanin sotkeutumisesta maailmansotaan, mutta se ei ole julkaisun vika.
Odotamme malttamattomina seuraavaksi Manningin Korakia, Tarzanin euroalbumeita tai Markosia!
-
http://sarjakuvaruutu.fi/2016/06/taman-vuosituhannen-apinamiesmoraali/
Leffan tekijöilläkin on oltava lihakset eli blogiajatuksiani siitä miksi Tarzanin sovittaminen 2000-luvulle saattaa osoittautua ylivoimaiseksi tehtäväksi.
En ole nähnyt tätä uutta The Legend of Tarzania. Sitä on yleisesti moitittu luonnottoman tuntuisista digieläimistä ja karismattomasta pääosan esittäjästä (Alexander Skarsgård). Ennen kaikkea se kuulemma ei ole kovin seikkailullinen eikä hauska. Mutta kai siinä on koetettu päivittää tarua nykyaikaan.
Tämän arvostelun (https://psmag.com/news/the-only-good-tarzan-is-a-bad-tarzan) mukaan filmillä on omat uudet ansionsa. Se on modernisoitu versio, tai oikeammin sanottuna postmodernisoitu versio, jossa otetaan huomioon Tarzan-hahmon luomisajankohta ja sen jälkeinen historia. Leffa tiedostaa rasismin, kolonialismin ja seksismin ja ottaa kantaa Belgian kuningas Leopold II:n julmuuksiin Belgian Kongossa.
Indeed, you could call it the first post-Tarzan Tarzan: Instead of reviving or rebooting the franchise, it’s the first iteration that begins by attempting to reckon with the franchise’s anachronisms head-on.
(”Tosiaankin, sitä voisi nimittää ensimmäiseksi Tarzanin jälkeiseksi Tarzaniksi: sen sijaan että se elvyttäisi tai uudelleenkäynnistäisi tuotemerkin, se on ensimmäinen versio, joka alkaa siitä, että se koettaa ottaa tuotemerkin vanhentuneet piirteet huomioon suorasukaisesti.”)
-
Moi. Onnistuuko kukaan paikantamaan oheisen albumin kahden muun seikkailun "Ihmelääke" ja "Pelit" alkuperää. Olen tässä plärännyt DC Tarzaneita läpi niitä löytämättä. "Death of Drums! / Kuoleman rummut" on #239.
-
Moi. Onnistuuko kukaan paikantamaan oheisen albumin kahden muun seikkailun "Ihmelääke" ja "Pelit" alkuperää. Olen tässä plärännyt DC Tarzaneita läpi niitä löytämättä. "Death of Drums! / Kuoleman rummut" on #239.
Olisiko mahdollista, että sarjat olisi poimittu niin ikään Tarzan- ja Korak-seikkailuja sisältäneistä julkaisuista Weird Worlds tai The Tarzan Family (https://en.wikipedia.org/wiki/Weird_Worlds_(comics)).
Lisäsin julkaisun tiedot Tarzan-listaukseen.
-
Ei, kyllä nuo varmaan ovat Tarzanin normilehdestä. Veikkaan ihan vain tarinoiden nimien pohjalta, että ”Ihmelääke” on ”The Magic Herb” DC:n Tarzanin numerosta 235 (http://www.comicbookdb.com/issue.php?ID=116169) ja ”Pelit” ”The Game” numerosta 229 (http://www.comicbookdb.com/issue.php?ID=50111).
Norjalaisessa lehdessä (http://www.minetegneserier.no/pls/htmldb/f?p=100:6:5754529811016:VIEW::6:P6_UTGIVELSER_ID,P6_CS:28677,ADB335E5AF9AAF84#horizontalTab3) nuo kaksi tarinaa olivat nimiltään ”Trollsoppen” eli ”Taikasieni” ja ”Kampen” eli ”Kamppailu”.
”Kuoleman rummut” on enkuksi toki ”Drums of Death” eikä toisinpäin.
-
Kiitos Sampsa silminä toimimisesta.
Indeksoin kesäsateen ratoksi Kubertin piirtämät Suomessa B6 kokoiset erikoisjulkaisujen alkuperät. Suomi-seikkailut olivat sen verran huonossa hapessa niputin ne yhdeksi opukseksi ja demotin kannet. Onneksi kesäisin sataa.
DC Comic #209 ~ June 1972
TARZAN TAPAA JANEN / A Mate For The Ape-Man
“Tarzan of The Apes 1”
DC Comic #210 ~ July 1972
SIVISTYKSEEN / Book 4: Origin of the Ape-Man: Civilization
“Tarzan of The Apes 2”
DC Comic #212 ~ Sept. 1972
M’BONGAN VANKI / THE CAPTIVE
“Jungle Tales of Tarzan 1”
DC Comic #214 ~ November 1972
PAINAJAINEN / THE NIGHTMARE
“Jungle Tales of Tarzan 2”
DC Comic #213 ~ October 1972
TEEKAN BALU / BALU of the GREAT APES!
“Jungle Tales of Tarzan 3”
DC Comic #216 ~ January 1973
KUOLLEIDEN KOSTO / THE RENEGADES
DC Comic #217 ~ February 1973
MUSTA KUNINGATAR / THE BLACK QUEEN
DC Comic #218 ~ March 1973
VOITON MERKKI / THE TROPHY
DC Comic #219 ~ April 1973
PETOKSEN UHRI / TRIAL BY TREACHERY!
“The Return of Tarzan 1”
DC Comic #220 ~ May 1973
AAVIKON ROSVOT / FURY IN THE DESERT
“The Return of Tarzan 2”
DC Comic #221 ~ July 1973
KOTIINPALUU / BACK TO THE PRIMITIVE
“The Return of Tarzan 3”
DC Comic #222 ~ August 1973
KULTAINEN KAUPUNKI / TARZAN AND THE CITY OF GOLD
“The Return of Tarzan 4”
DC Comic #223 ~ 1973
TUOMIO / THE PIT OF DOOM
“The Return of Tarzan 5”
DC Comic #224 ~ Oct 1973
PYÖVELI ON VELI / DEATH IS MY BROTHER
DC Comic #239 - July 1975
KUOLEMAN RUMMUT / Drums of Death
DC Comic #235 - Feb/Mar 1975
IHMELÄÄKE / The Magic Herb
DC Comic #229 - March 1974
PELI / The Game
-
Sie se kyllä ossaat. Hyvältä näyttää ja asiallinen valinta tuo Kubert. Joskus jäänyt liiankin pienelle huomiolle.
Ekku
-
demotin kannet.
Onpas muuten hyvä hetki tälle, kun DC:n nykyinen logo on liki sama kuin tuolloin! Eikös toi kannen DC-logo olekin alkuperäinen ja selkämykseen laittamasi näyttää nykyiseltä.
-
Myönnettäköön. Tuli tuohon pieni ajallinen moka.
-
Komeita tosiaan ovat nuo Aarnion projektit. Päivitin ketjun pohjalta myös Kvaakin Tarzan-indeksointia.
-
No juu. Veikkaan että Kubertkin on Dark Horsella (2006) uudelleenväritetty.
Viitaten aiempaan spekulaatioon Manningin kohdalla tehdystä - alkuperää ei-kunnioittavasta tavasta - tässä on selkeästi käytetty referenssinä 70-luvun versiota (vrt. kuvan yläreunan vaakalaudassa kulkeva, tussiviivaa seuraamaton värilinja.)
Sävyt on jokseenkin samanhenkisiä pastellimaisia ja ainakaan minä en ilman vertailua olisi suoralta kädeltä pystynyt sanomaan onko niitä uudelleenväritetty.
Tattteessa sanotaan että "... each newly restored based on Tatjana Wood's original colors..." Tätä on helppo uskoa. Hyvää työtä!
-
Taidan pyörtää sanani.
DH:n sivut voivat olla alkuperäisistä paino-originaaleista digitoituja versioita. Ja tuo Suomi-versio on 70-luvun "kiireisen" värierottelun tulosta. Puhumattakaan harmittavasta uudelleenpaneloinnista.
-
Mikähän on muuten ollut syynä tuohon ruutujaon muuttamiseen? Sivu olisi alkuperäisenä ollut liian hieno? ;D
-
Eiköhän se vaikuttava ainut syy ole taloudellinen eli tiettyyn sivumäärän sivumäärään mahduttaminen.
-
Minusta on huikea juttu, että Dark Horse on julkaissut yli 700-sivuisen Tarzan: The Jesse Marsh Years Omnibus (https://www.darkhorse.com/Books/30-064/Edgar-Rice-Burroughs-Tarzan-The-Jesse-Marsh-Years-Omnibus-Volume-1-TPB) -opuksen.
Kun sivumäärän jakaa 16 sivulla, niin opus sisältänee varovasti arvioiden runsaat 40 tarinaa.
Tämä aiheuttaa sellaisen järjettömän, epärationaalisen ostoimpulssin, vaikka järki sanoo ettei tätä kuvakirjaksi kannata ostaa.
-
Aikamoinen järkäle on.
Jessellä muuten piirtäminen vaihteli. Pääosin jälki ei minun silmääni ollut kovinkaan kummoista. Mutta esim. Tarzan 9/1972 ilmestyneessä Muviron Kunnia / Tarzan and the honor of Muviro -seikkailussa nähdään yksityiskohtaisempaa piirrosjälkeä.
-
Minusta on huikea juttu, että Dark Horse on julkaissut yli 700-sivuisen Tarzan: The Jesse Marsh Years Omnibus (https://www.darkhorse.com/Books/30-064/Edgar-Rice-Burroughs-Tarzan-The-Jesse-Marsh-Years-Omnibus-Volume-1-TPB) -opuksen.
Sivumäärään nähden tuo hinta on suorastaan naurettavan (ja epäilyttävän) halpa.
Format:
FC, 720 pages; TPB, 7'' x 10''
Price:
$29.99
Erikoista, että noista preview-kuvista aukeaa kuitenkin Kubertin sivuja.
Timo
-
Aikamoinen järkäle on.
Jessellä muuten piirtäminen vaihteli.
En minäkään Marshin jälkeä niin arvosta, mutta ihailin joskus siveltimenjälkeä antilooppien kohdalla. Hinta ei sivumäärään suhteutettuna päätä huimaa.
Olisiko joku nähnyt niitä edeltäviä DH-julkaisuja, jotka tuo nyt sitten koostaa yksiin kansiin.
-
Sivumäärään nähden tuo hinta on suorastaan naurettavan (ja epäilyttävän) halpa.
Format:
FC, 720 pages; TPB, 7'' x 10''
Price:
$29.99
Erikoista, että noista preview-kuvista aukeaa kuitenkin Kubertin sivuja.
Timo
Ja tais olla adlibriksessa hintana 23€.
Ekku
-
Sivumäärään nähden tuo hinta on suorastaan naurettavan (ja epäilyttävän) halpa.
Format:
FC, 720 pages; TPB, 7'' x 10''
Price:
$29.99
Ihan normi hinta Dark Horsen pehmeäkantisille omnibuksille.
-
Amazonin sivulla "Look insidesta" pääsee katsomaan sisältöä. Sisällysluettelossa taitaa olla 24 tarinaa.
https://www.amazon.com/Tarzan-Jesse-Marsh-Years-Omnibus/dp/1506702244
-
Sisältää Dell Four Color Comics lehden numerot 134 & 161 sekä Tarzan-lehden numerot 1-16. Omnibus kokoaa Dark Horsen kovakantisina julkaisemat Tarzan: Jesse Marsh Years -kokoelmat 1-3. Noita kovakantisia on tullut yhteensä 11, joten vielä saattaa tulla kolme omnibusta.
-
Kiinnostaisi enemmän tuo Joe Kubertin vastaava, 610 sivua. Adlibriksen sivuilla: tilapäisesti loppu. 23,30 euroa.
-
Muistin Marshin kauden seikkailut lyhyemmiksi kuin ne ovatkaan.
Onhan tuossa vielä ne kansi- ja muut kuvat sekä apinankielen sanakirjat jne. Sisällysluettelo on toki selkeämpi näin kuin se on.
Ensimmäisessä Four Color -tarinassa on muuten aika klassinen ruutu, jossa Tarzan ja Doris tuijottavat jälkimmäisen isän luolan seinään raapustamaa "black men and apes are taking me" -viestiä.
-
Eipä saa Jessen taide kyllä mun silmissä armoa. Lähinnä se on semmoista aikaan sidottua kuraa. Joukossa muutama seikkailu, jonka piirtämiseen on paneudettu. Toisaalta sitten jos näitä alkaisi tutkia niin oma vinkkeli varmaan muuttuisi. Manningin kynänjälki heti näiden jälkeen mahtoi olla hurjan hienoa katseltavaa. On siis muutenkin.
Ja olihan näissä alkupään Tarzaneissa (1964-66) jo toi "Brothers on the Spear" -saaga.
George Wilsonin - ilmeisesti hän - kannet nostaa seikkailujen arvoa.
-
Marsh on huonoin Tarzan-piirtäjistä, jälki on suorastaan alkeellista kun vertaa muihin klassisiin Tarzan-mestaripiirtäjiin.
Wilsonin kannet ovat taidetta parhaimmillaan.
-
Petri Aarnion Top 5 Tarzan-piirtäjät (piirsivät myös muuta). Ei ole mitään objektiivista. Hogarthin sijoitus ihmetyttää varmaan monia. Siihen ei vain ole tullut perehdyttyä:
1. Russ Manning
2. Joe Kubert
3. Doug Wildey
4. John Celardo
5. Bob Lubbers
Bubbling under:
Burne Hogarth, Hal Foster
Ei pääse listoille:
Jesse Marsh, Paul Norris, Nat Edson, Mike Royer
-
Kuka on se sarjakuvapiirtäjä joka piirsi mm. Tarzan Sumatran viidakossa/Muukalaislegioonalaiset? Hiukan Manningin tyyliä muistuttava, mutta huonompi, mutta kuitenkin aika hyvä. Norris?
Paul Norris varmaankin mielessäsi, muttei kylläkään kovin hyvä ollut hän.
http://www.antikvariaattimakedonia.fi/moog/index.php?sivu=lehti&moog_lehti_id=10854 (http://www.antikvariaattimakedonia.fi/moog/index.php?sivu=lehti&moog_lehti_id=10854)
-
No höö, kaikista kehnoin Tarzan-artisti on tietenkin Rex Maxon. Kuva vuodelta 1931.
Timo
-
Ja juurikin kun ehdittiin kehua Wilsonin kansitaidetta, tuli vastaan tämä kökköys.
-
Mä luulen ettei tuo edes ole Wilsonin tekemä.
-
Tulipas Moogin arkistoissa mielenkiintoinen detalji vastaan. Tarzanin pojassa 5/1972 on Warren Tuftsin piirtämät päät mutta Doug Wildeyn muu jälki. Melkoinen hybridi sanoisin.
Ja todettakoon myös noin sadannen kerran että Wildeyn jälki on "suttuisuudessaan" kauneimpia. Olen muuten melko varma että Wildeyllä oli melkoinen leikearkisto referenssikuvia, jonka pohjalta se piirsi ruutuja. Siksi paljon esim. Tarzanin naama vaihtelee koko ajan. Myös sen anatomiat on välillä melkoista poseerausta toisaalla jääden luonnosmaisemmaksi. Mutta nämä spekulaatiot eivät vähennä Wildeyn arvoa.
Ei Tuftskaan huono ole mutta jää kyllä mun mittareilla tavispiirtäjäksi.
-
Kirjoitin tänään Facebookissa lukevani turkkilaisen nobel-voittajan kirjaa. Perskeles, ei se ollutkaan nimeltään Pahkut vaan Pamuk.
Orhan Pamuk ja Orhanki Pahkut menee helposti sekaisin. :)
Petri, mistä tuo oksalla juoksevan Tarzanin kuva on peräisin. Saisko sen suurempana vaikka He-Manin anatomia -ketjuun (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,206.0.html). Onko siinä taas yksi tapa piirtää reidet päin persettä?
-
Kuvake on modattu 'Salatun saaren arvoitus' -albumista.
-
Petri Aarnion Top 5 Tarzan-piirtäjät (piirsivät myös muuta). Ei ole mitään objektiivista. Hogarthin sijoitus ihmetyttää varmaan monia. Siihen ei vain ole tullut perehdyttyä:
1. Russ Manning
2. Joe Kubert
3. Doug Wildey
4. John Celardo
5. Bob Lubbers
Bubbling under:
Burne Hogarth, Hal Foster
Ei pääse listoille:
Jesse Marsh, Paul Norris, Nat Edson, Mike Royer
Itse ottaisin tuosta top viidestäsi pois ainakin tällä hetkellä Wildeyn, Celardon ja Lubbersin ja panisin tilalle Hogarthin, Mike Grellin ja Dan Barryn. Piirtäjien järjestystä en pysty määrittelemään.
-
Kak, niitä on siis neljä!? Piti ihan tarkistaa Jarkon erinomainen Kvaak-listaus. Se onkin ulkoasultaan noista muista ihan poikkeava. Siis Lahjakirja 1977? Ilmankos oli mennyt ihan ohi.
Timo
-
Albumisarjan piti merkata Manningille taloudellisesti leveämpää leipää, kun Amerikan markkinat olivat apinamiehen suhteen tyrehtyneet mutta Euroopan piti vetää, mutta toisin kävi. Albumeita piti tulla neljännesvuosittain enemmänkin mutta näihin tämä jäi.
Joo, valitettavasti Manningin Eurooppa-valloitus jäi vajavaiseksi. Albumien eurooppalaisesta yhteispainatuksesta jäi maita yhä enemmän pois albumi albumilta, en muista mikä siihen oli syynä. Jollain hollantilaisella sivustolla oli listaus noista julkaisumaista. Suomi oli niitä harvoja maita, joissa tuo neljäs eli Petojen valtiatar ilmestyi. Se on edelleen maailmalla hyvin harvinainen julkaisu väreissä - hyvä Suomi!
Tosiaan kaksi ensimmäistä albumia noista ovat selvästi yleisimmät ja tunnetuimmat sekä myös parhaat. Amerikkalaiset eivät ole saaneet kahta viimeistä vieläkään.
-
Jep. Mutta kyllä on DH tehnyt oudon ratkaisun jos pitää paikkansa että kaksi ekaa on julkaistu uudelleenväritettyinä kuten linkittämälläni forumilla kirjoitetaan.
Pystytkö Sampsa kaivaan esiin tuon Hollantisivuston?
-
Jep. Mutta kyllä on DH tehnyt oudon ratkaisun jos pitää paikkansa että kaksi ekaa on julkaistu uudelleenväritettyinä kuten linkittämälläni forumilla kirjoitetaan.
Pitää toki paikkansa. Ja äsken mainitsemasi Egmontin julkaisemat euroalbumien uusinnat Suomessa vuonna 1999 olivat juuri noita Dark Horsen uudelleenväritettyjä sarjoja. Jiksi mainitsee asian Tarzan-listauksessaan.
Pystytkö Sampsa kaivaan esiin tuon Hollantisivuston?
Varmasti, jos sivusto on yhä pystyssä. Ei pitäisi olla vaikea löytää. Etsinpä maanantaina.
-
Varmasti, jos sivusto on yhä pystyssä. Ei pitäisi olla vaikea löytää. Etsinpä maanantaina.
Olisiko Holland Meet ERB (http://www.hollandmeetserb.nl/erb/index.html). Sieltä löytyy monenmoista tiedonjyvää, mutta pahasti sirpaloituneena ja sivuston suunnittelusta johtuen vaikeasti löydettävänä.
-
Olisiko Holland Meet ERB (http://www.hollandmeetserb.nl/erb/index.html). Sieltä löytyy monenmoista tiedonjyvää, mutta pahasti sirpaloituneena ja sivuston suunnittelusta johtuen vaikeasti löydettävänä.
Ei ollut tuo sivusto. Pahoittelen, jos käytitte aikaanne hukkaan väärän muistikuvani vuoksi - googletin äsken itsekin turhaan hollanniksi. Sekoitin, ja se sivusto olikin espanjankielinen. Täällä (http://misinolvidablestebeos.blogspot.fi/2016/02/coups-de-toth-coups-de-sang-et-actes.html) on viittaamani listaus Manningin euroalbumien julkaisumaista (lista tulee Bookworm-sarjakuvan ja kolmen asteriskin jälkeen). Miten täydellinen tuo lista on, en osaa tähän hätään sanoa, mutta ainakin se kertoo suuntaa siitä miten yhteistyömaita tippui pois.
Tuon sivun lopussa on mustavalkoinen italiankielinen näyte Pellucidar-albumista eli siis Maailma maan uumenissa -albumista. Italiassakin se on nähty vain mustavalkoisena, 80-luvulla. Ja esim. Ranskan Williams jätti kaksi viimeistä albumia väliin, vaikka Manning oli suosittu siellä.
Tuo listaus sijoittaa Pellucidar-albumin viimeiseksi eli neljänneksi. Pohjoismaissa kuitenkin se ilmestyi jo kolmantena albumina. Olisiko Pellucidar-juttu ollut Manningin tekojärjestyksessä viimeinen euroalbumi ja johtuisiko tuo avustajien (Alex Toth ym., jotka Petri mainitsi) runsas mukanaolo juuri siitä?
-
Kiitos Sampsa taas. Kiinnostavaa on ettei kolmosta ja nelosta näemmä ole julkaistu lainkaan englantilaisella kielialueella. Jääkö ikuiseksi mysteeriksi niiden alkuperäiset Manningin kirjoittamat kuplat. Pakkohan sellaiset versiot jossakin vaiheessa on ollut olla olemassa.
-
80-luvulla ei varmasti ollut Tarzania Hesarissa. Muistaisin sen jos olisi ollut. Saksin silloin ainoaa seikkailusarjaa Rip Kirbyä talteen.
Myöhemmin olen lukenut mikrofilmeiltä Tarzania 50- ja 60-luvun Hesareista. Ne eivät olleet Fosteria, mutta ehkä 70-luvulla tuli HS:ssä sitä.
Nyt kun on Hesarissa se Aikakone, niin Hal Fosterin Tarzan näkyy alkaneen 30.10.1976 ja sitä julkaistiin puolisen vuotta. Ei ole oikeuksia nähdä mitään, mutta saahan tuolla pelkällä haullakin haarukoitua asioita aikajanalle.
-
Hesarissa alkoi tuolloin se Fosterin ihan ensimmäinen Tarzan vuodelta 1929. Enempi kuvakertomus kuin sarjakuva. Ohessa näyte aivan alusta.
Timo
-
Hesarissa alkoi tuolloin se Fosterin ihan ensimmäinen Tarzan vuodelta 1929. Enempi kuvakertomus kuin sarjakuva. Ohessa näyte aivan alusta.
Timo
Leikkasin noita lehtileikkeinä talteenkin, mutta hävinneet aikoja sitten.
ERBzinestä löytyy. (http://www.erbzine.com/mag23/2390.html)
-
Wow. Jos joku nuo sais kaapattua niin todella haluaisin noi Fosterin stripit !
Näkeeks tuolta millon ois Hogarthin Tarzania ilmestynyt?
-
Rex Maxonin Tarzania Hesarissa tuli 1940-luvun alussa.
Timo
-
Wow. Jos joku nuo sais kaapattua niin todella haluaisin noi Fosterin stripit !
PDF:t noista sivuista saa kyllä suht iisisti, mutta resoluutio on kiltisti sanottuna paska.
Timo
-
Mä kokeilin ditheroida Fosterin bitmapiksi. Aikas hyvä laatu.
-
Bundolo! Näyttää siltä että Manning-Tarzaneita ei näillä näppylöin enempää tule. Vielähän isolta osin julkaisematta ovat päivälehti- ja sunnuntaistripit.
Omien tutkimusten kautta into vain on lisääntynyt apinamiesmateriaalin suhteen mutta muualla ei vastaavaa liekkiä näy.
Muita toimijoita ovat siis kustannustoimittajat ja esim. antikvariaattien pitäjät. Eli Tarzan vuoden 2018 Suomessa ei ole isommin myyvä kohde.
Yksinhän olen höyrynnyt viidakon jätin kanssa. Kiitos jokaiselle höyryni kestämisestä!
Isoin kiitos kuuluu Alasen Askolle, jonka kanssa yhteistyö jatkuu ja joka on minulle sarjakuva-alaa mentoroinut eniten.
Liken Ruokosenmäen Joukolle isot propsit asiaan uskomisesta ja esim. oikean formaatin (pehmeäkantinen) löytämisestä. Hän mahdollisti lapsen ja lapsellisen unelmani toteutumisessa virallisen julkaisun muodossa.
Säveltäjä Jukka Viitasaaren tapaaminen oli tärkeä juttu originaalien äärelle pääsemisessä samoin kuin Antikvariaattipitäjän Kopposen Petriin tutustuminen.
Sikiön Jarkolle lähetinkin jo kiitokset 'Kultainen leijona' esipuheessa.
-
Bundolo! Näyttää siltä että Manning-Tarzaneita ei näillä näppylöin enempää tehdä.
Ristiriitaiselta tuntuu kun omien tutkimusten kautta into vain on lisääntynyt apinamiehen suhteen mutta muualla ei vastaavaa liekkiä ole. Näitä muita toimijoita ovat siis kustannustoimittajat ja esim. antikvariaattien pitäjät. Eli ei Tarzan isommin myy.
Melko yksinhän olen höyrynnyt viidakon jätin kanssa. Kiitos jokaiselle höyryni kestämisestä!
Isoin kiitos Alasen Askolle, jonka kanssa yhteistyö jatkuu ja joka on minulle sarjakuva-alaa opettanut eniten.
Liken Ruokosenmäen Joukolle isot propsit asiaan uskomisesta ja esim. oikean formaatin (pehmeäkantinen) löytämisestä. Hän mahdollisti lapsen ja lapsellisen unelmani toteutumisessa virallisen julkaisun muodossa.
Säveltäjä Jukka Viitasaaren tapaaminen oli tärkeä juttu originaalien äärelle pääsemisessä samoin kuin Antikvariaattipitäjän Kopposen Petriin tutustuminen.
Sikiön Jarkolle lähetinkin jo kiitokset 'Kultainen leijona' esipuheessa.
Kiitokset sinulle Petri kuitenkin kahdesta upeasta opuksesta ja pieteetillä tehdystä työstä niiden mahdollistamiseksi. Harmi, että ne eivät myy tarpeeksi, ymmärrän kuitenkin myös taloudelliset realiteetit asiassa.
-
Bundolo! Näyttää siltä että Manning-Tarzaneita ei näillä näppylöin enempää tule. Vielähän isolta osin julkaisematta ovat päivälehti- ja sunnuntaistripit.
--
Populaarikulttuuritekohan se oli jo tämäkin. Erityisen kiitoksen ansaitsevat pieteetillä tehty toimitus- ja entisöintityö.
(http://www.kvaak.fi/images/articles/02102016181348-1.jpg) (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2354)
-
Jep. Se huolellinen entisöinti-repro-skannaus -miksikä sitä nyt sitten kutsuukin, oli näissä melkeinpä parasta! Malliksi ja opiksi muille. Harmi, jos ei jatkoa saada. Ja olis vielä Markos-Magnus ollut myös hienoa saada. Mutkun ei. Iloinen olen jo näistä kahdestakin Tarzan-kirjasta! Kiitos siitä kaikille osallisille!
Timo
-
-- Ja olis vielä Markos-Magnus ollut myös hienoa saada. Mutkun ei. Iloinen olen jo näistä kahdestakin Tarzan-kirjasta! Kiitos siitä kaikille osallisille!
Timo
Russ Manningin Markos-lehtien kokooma olisi saanut meikäläisen melkein pyörtymään... voih, ei saisi itseään kiduttaa tällaisilla turhilla haaveilla.
-
Sikiön Jarkolle lähetinkin jo kiitokset 'Kultainen leijona' esipuheessa.
Kiitokset sinulle Manningin Tarzaneiden eteen tehdystä työstä!
Tämä oli kuluneen vuosikymmenen mielenkiintoisimpia projekteja, jonka eteen tuli jännättyä useampaankin otteeseen.
En jää surkuttelemaan, mitä ei nähty. Olen iloinen siitä, mikä saatiin ulos. Kultaista leijonaa luen varmaan nostalgian vallassa kiikkustuolissa.
-
--
Muita toimijoita ovat siis kustannustoimittajat ja esim. antikvariaattien pitäjät. Eli Tarzan vuoden 2018 Suomessa ei ole isommin myyvä kohde.
--
Hyllyy-blogissa Ruokosenmäki toteaa (https://hyllyy.wordpress.com/2018/01/23/nostalgia-toimii-liikkumavara-on-kaventunut-tulevaisuutta-on-kaannossarjakuvan-julkaiseminen-suomessa-kustantajan-nakokulmasta/): "LIKEn katalogista Tarzan: Oparin aarteet taitaa olla viime vuosien suurin hitti..."
Romahtiko myynti sitten toisen kokooman kohdalla?
-
Makukysymys: Miten olisitte kääntäneet tämän? Itse olisin korostanut Tarzanin orpoutta...
-
"Katsokaa! Tarzan juhlii villeimpänä... Kuin mielipuoli!" ?
-
Jep. Samasta syystä olisin latonut riehumisen juhlimisena. Eli että T enemmän näytti juhlivan kuin riehuvan... ;D
-
”Abandoned” (http://www.sanakirja.org/search.php?id=2734&l2=17) ei ole tuossa tavallisen merkityksen ”hylätty” eikä myöskään erikoisempi ”orpo”, vaan ”hillitön” tai ”pidäkkeetön”. Konteksti ei tue orpouden tunnetta – pikemminkin Tarzan on osa tanssijoita. Koska ”abandon”-sanalle löytyy myös merkitys ”riehakkuus”, suomennos ”Hän riehuu villeimpänä joukossa” on aivan erinomainen.
(Edit: Typo. Ja tunnistin myös ruudun ja tiedän sen kontekstin: se on Manningin Ajan kaivosta.)
-
Tänään hain Postista "Tarzan: The Jesse Marsh Years Omnibus Volume 1" -kirjan
Tuli alle viikossa Adlibriksestä, hinta 21,90 €, ei postikuluja. Hyvin pakattu, ehjä ja siisti kirja.
Tuollainen Aku Ankan kokoinen, 704 sivua. Jesse Marshin taide jakaa mielipiteitä mutta minun mielestäni sarjat ovat nostalgisia, mukana kirjassa piirrettyjä apinainkielen sanakirjasivuja sekä etukannet ja Tarzan-mainossivuja. Selkeät värit.
Ensimmäisissä lehdissä vähän alkeellisempaa piirrosta mutta tyyli muuttuu kirjaa eteenpäin selatessa sellaiseksi kuin muistan sen suomalaisista Tarzan-lehdistä välillä 1964-1974
Hinta-laatu -suhteeltaan hyvä ostos - ajattelin lukea kirjaa tarkemmin ensi kesänä mökillä helteisten päivien päätteeksi kun lannevaate on ripustettu naulaan ja päivän seikkailut seikkailtu ;D
-
Fantom hei. Onko Marshin opuksen sivut uudelleenväritetty?
-
Amazonin "Look Inside" toiminnon perusteella sanoisin, että originaalilehdistä on skannattu! Houkuttelevan näköinen paketti.
Timo
-
Fantom hei. Onko Marshin opuksen sivut uudelleenväritetty?
Kuten Timo jo mainitsikin niin originaalilehdistä skannatuilta näyttävät - itse en ainakaan ajatellut mitään muuta
-
Kiitos näistä.
-
https://www.darkhorse.com/Books/22-411/The-Unauthorized-Tarzan-HC
Osuipa erikoinen julkaisu käsiini. Charlton Comics luuli apinamiehen olevan public domain tavaraa ja piirrätti Tarzanin 1964 Sam Glanzmanillä. Neljä seikkailua ehti ilmestyä ennenkuin asia selvisi. Lähtökohtana on Tarzanin viidakkoseikkailut. Melko obskurantti oikku!
-
Oparin aarteet myi loppuun vuoden kuluessa ilmestymisestä. Myös Kultainen leijona myynyt loppuun kuulemma. Siinä kului muutama vuosi. Kiitos opuksen ostajille. Viimeiset on kirjakaupoissa.
-
Oparin aarteet myi loppuun vuoden kuluessa ilmestymisestä. Myös Kultainen leijona myynyt loppuun kuulemma. Siinä kului muutama vuosi. Kiitos opuksen ostajille. Viimeiset on kirjakaupoissa.
Sarjakuvakulttuuriteko! Kiitos.
Ja erittäin mielenkiintoista oli saada tietoa siitä, kuinka sarjakuvaa restauroidaan uudelleenjulkaistavaksi herkällä kädellä, tai silmällä.
-
Pläräillyt tässä jättialbumeita. Onhan 238x338 ihmekoko ajalta ennen standardeja. Jättikolmonen jossa oli Manningin päivälehtistrippejä varmaan osin määritti tuota kokoa. Ovat muuten yllättävän hankalia. A4 kokoon skaalattaessa olisivat liian pieniä.
-
Moi. Osui Manningilta tämmöinen kerronnallinen detalji silmiini, jota en aiemmin ollut hoksannut. Vaikka Burroughs-sovitukset on aikamoista pakottamista. Romaani 24 sivuun. Niin Manning keskittyi tekemään aukeamia. Sivun yli mentäessä heilahdettiin kilometrikaupalla muualle ja kertojalaatikoilla oli käyttöä. Mutta aukeamilla riitti yksityiskohtia. Pari esimerkkiä.
-
Ei nyt ihan sarjakuvaa mutta Yle Areenan Kirja versus Leffa, aiheena Tarzan, suosittelen! Petri Hiltunen juttelee, hauskaa sanailua.
-
Hauskaa sanailua. Ja ihan asiaakin.
Paras roskakirjoja tai sarjakuvia käsitellyt radio-ohjelma minkä olen kuullut.
Muutama aikaisempi ohjelma samantyyppisestä aiheesta on ollut vähämielistä hihittelyä, nyt keskusteltiin ihan oikeasti.
Lämpimät kiitokset asianosaisille.
-
Muuten tiesittekö tätä: "Tarzan and the Honor of Muviro" vuodelta 1954 onkin varhaista Russ Manningia! Minä ainakin olen näihin hetkiin asti pitänyt sitä Jesse Marshina, jota Russ olisi vähän jeesaillut. Eli aika on 10 vuotta ennen kuin Manning peri apinamiespiirtämisen. Ilmestyi suomeksi Muviron kunnia -nimellä Tarzan lehdessä 9/1972.
"Tarzan and the Honor of Muviro (Tarzan / comic story / 15 pages)
Script Gaylord Du Bois / Pencils Russ Manning / Inks Russ Manning / Colors ? / Letters ?"
-
Haa! Minähän olen lukenut tuon tarinan, ja ihan suomen kielellä.
Tuossa on vain häivähdys tulevaa Manningia, Marshin tyyli on vallitsevana ja väritys vielä tukee sitä. Tuo Manning-häivähdys näkyy ehkä parhaiten naamiomiehen lähikuvassa.
-
Kuka tietäisi vastauksen siihen, että hävittikö Russ Manningin Tarzan sarjakuvaa julkaissut kustantamo hänen originaalinsa, koska niitä liikkuu markkinoilla huolestuttavan minimaalinen määrä? En mitenkään muista, missä tai keneltä sarjakuva harrastajalta tämän ajatuksen kuulin. AjAtus oli siis se, että kustantaja oli määrännyt originaalit hävitettäviksi julkaisun jälkeen, mikä tuntuu täysin uskomattomalta. Yleensähän ne kait annetaan takaisin piirtäjälle vai annetaanko?
-
Kuka tietäisi vastauksen siihen, että hävittikö Russ Manningin Tarzan sarjakuvaa julkaissut kustantamo hänen originaalinsa, koska niitä liikkuu markkinoilla huolestuttavan minimaalinen määrä?
Ulkomuistista sanomalehtisarjojen originaalit varastoitiin ERB Inc.:n toimesta, mutta vesivahinko ja tulipalo teki selvää jälkeä suurimmasta osasta.
Gold Key varmaan hävitti kaiken, väitän tarkistamatta asiaa mistään.
En osaa Manningin töistä sanoa mitään tarkempaa.
-
DELL + Gold Key = Western Publishing and Printing Co. Western tuhosi lähes kaikki omistamansa originaalit, paitsi ne harvat, jotka joko sensuroitiin ja lähetettiin takaisin piirtäjille (ei aina), tai ne jotka sarjakuvatoimittajat jakoivat ilmaiseksi työntekijöilleen lasten askarteluhommiin. Noin suurin piirtein näin.
Timo
-
DELL + Gold Key = Western Publishing and Printing Co. Western tuhosi lähes kaikki omistamansa originaalit, paitsi ne harvat, jotka joko sensuroitiin ja lähetettiin takaisin piirtäjille (ei aina), tai ne jotka sarjakuvatoimittajat jakoivat ilmaiseksi työntekijöilleen lasten askarteluhommiin. Noin suurin piirtein näin.
Timo
Ihan kauheeta.
Mulla on Manningin Brother of Spears ja Magnus -kokoelmia. Ne on kai reprottu lehdistä - jälkeä ei voi verrata alkuperäisjulkaisuihin millään mittarilla. Jotain on kadonnut iäksi.
Edit
Onneksi mulla on vielä Tarzan jättikirja 1 jonkinlaisessa kuosissa. Vaikka kannet puuttuukin.
-
DELL + Gold Key = Western Publishing and Printing Co. Western tuhosi lähes kaikki omistamansa originaalit, paitsi ne harvat, jotka joko sensuroitiin ja lähetettiin takaisin piirtäjille (ei aina), tai ne jotka sarjakuvatoimittajat jakoivat ilmaiseksi työntekijöilleen lasten askarteluhommiin. Noin suurin piirtein näin.
Tuhoaminen oli joskus ihan sopimustason velvoite, olen siitä joskus kirjoittanut kuinka Disneyn sopimus määräsi originaalit hävitettäväksi polttamalla.
Tarzanin kohdalla olen aina miettinyt, että kun sanomalehtisarjoista pidettiin niin hyvin huolta niin mitähän se sopimus on tuohon suuntaan mahtanut sanoa.
Hogarthin tapauksessa olen aina surrut sitä, että jäljellä on vain runsas kourallinen originaalisivuja (jostain on mieleen jäänyt 14 sivua), mitä ei vesivahinko tuhonnut.
EDIT: Omasta Tarzan-artikkelistahan minä tuon olisin voinut tarkistaa. Sitä en voinut artikkelia kirjoittaessani käsittää, miksi ERB Inc. ei vaatinut sarjakuvalehtien originaaleja samoin kuin sanomalehtisarjoja.
-
Tietääkseni sellaisesta piirtäjästä kuin Murphy Anderson ei ole Tarzanin ja Korakin yhteydessä ollut juttua - hänen piirrosjälkeään on julkaistu ainakin kahdessa suomalaisessa Tarzanin poika-julkaisussa: Tarzanin poika Suuri erikoisnumero 1/1974 sekä Tarzanin poika 12/1975. Tarinoissa Korak etsii Miriamia. Muistan ihailleeni jo 1970-luvulla tuon erikoisnumeron piirrosjälkeä.
-
Murphy Anderson tunnetaan etenkin Teräsmiehen ja muiden DC-sankarien piirtäjänä ja tussaajana.
-
Huutonetissä on myynnissä Tarzan lehti, johon en ole törmännyt vuosikymmeniin sitten nuoruusvuosien enkä nähnyt huutonetissäkään. Oliko tämä se harvinaisin Tarzan albumi jolla olisi jotain keräilyarvoakin mahdollisesti vai mikähän albumi se saattoi olla? Muistanko oikein että tuossa lehdykässä olisi Hogartin piirtämä tarinat. Mutta kansikuva ei kyllä vaikuta minusta Hogartin tyyliltä. Mutta kelpo kansi kuitenkin.
-
Kvaakissa on suuri Jarkko Sikiön kokooma Tarzan-listaus (lehdet, albumit jne). Sieltä:
Tarzan Suuri erikoisnumero 1/1972 (Kustannus Oy Williams 1972):
"Jättikansan laakso" ("Tarzan and the Fatal Fountain", 1.5.–2.8.1942); Burne Hogarth; 190 x 258 mm.; kannessa "Suuri jännittävä erikoisnumero, Tarzan jättikansan laaksossa 1/1972"
Suomessa julkaistut Tarzan- ja Tarzanin poika -erikoisjulkaisut (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=1636)
Timo
-
Kiitti Timo. Ei millään muista ja aina tajua edes etsiäkkään et löytyiskö tästä aiheesta jotain keskustelun tynkää kvaakissa kun niitä topikkeja on nykyisin....... niin valtavasti, aineistoa ja tietoa hurjat määrät. Välillä tulee tunne runsaudenpaljoudesta. Ja pakkaa sekoitta vielä sekin, että jostakin aiheesta saatetaan sivuta muissakin topik keskuteluissa kuin mistä topikin osio käsittelee. Joskus kvaaakkilaiset (minä mukaanlukien) menevät jutuissa hieman sivuraiteille kun aletaan jutteleen muusta kuin itse topikin keskustelu aiheesta.
Mutta eipä näin loistavaa keskustelu ja tietorikasta palstaa kuin kvaak juuri Suomessa ole.
-
Huutonetissä on myynnissä Tarzan lehti, johon en ole törmännyt vuosikymmeniin sitten nuoruusvuosien enkä nähnyt huutonetissäkään. Oliko tämä se harvinaisin Tarzan albumi jolla olisi jotain keräilyarvoakin mahdollisesti vai mikähän albumi se saattoi olla? Muistanko oikein että tuossa lehdykässä olisi Hogartin piirtämä tarinat. Mutta kansikuva ei kyllä vaikuta minusta Hogartin tyyliltä. Mutta kelpo kansi kuitenkin.
Siis tämä:
https://www.huuto.net/kohteet/tarzan-jattilaiskansan-laaksossa-1972/524784683
Joo, on yksi koko albumin mittainen Hogarthin tarina. Kansi ei oo Hogarthin! Itsekin hain pitkään tota, on kyllä aika harvoin liikkeellä. Jollei olis jo ennestään, niin saattaisin huutaa.
-
En muista tuota kantta mutta itse tarinan muistan, ne jättiläiset oli jotain tuplaten Tarzania suurempia ja jotkut sulkapäähineet päässä, vaiko?
Mutta nyt muistan nuo Timon linkissä olevat sanomalehti-Tarzanit, olin aivan unohtanut että sellaisiakin oli.
-
Kun kirpparilla pläräilee noita loppukauden Tarzan-lehtiä niin voi sanoa, että kovin kehnoa ellei suorastaan surkeaa laatua on piirrosjälki ja ulkoasu - kannetkin ovat vähemmän houkuttelevia.
Ei ihme, ettei julkaisu enää menestynyt. Hyvällä toimittamisella, siis valikoimalla sarjoja kultakaudelta (Hogarth, Manning, Kubert), lehti olisi hyvinkin voinut menestyä.
Matskut tulivat ilmeisesti jostain muualta, ja niiden mukaan mentiin.
Vuosi -79 taisi olla se laadun notkahtamisen lopullinen ajankohta.
(https://www.kvaak.fi/wp-content/uploads/2011/10/09102011162134-8.jpg)
-
Tarzan-nettisarja on näköjään julkaistu myös paperilla: Tarzan of the Apes (https://www.darkhorse.com/Blog/3445/roy-thomas-adapts-origin-tarzan?PageSpeed=noscript) eli Roy Thomasin käsikirjoittamat ja Pablo Marcosin piirtämät tarinat.
-
Jalava julkaisee ensi vuonna taas Tarzania:
Tarzan: Paluu Opariin
160 s.
Kovat kannet
Esittelyteksti:
Yksi suosituimmista Tarzan-kirjoista on Tarzan ja Oparin aarre. Nyt julkaistavassa kirjassa seikkailu saa jatkoa, kun Tarzan ryöstetään Opariin. Tarzanin poika Korak lähtee etsimään isäänsä tarunhohteisesta, eristäytyneestä kaupungista, joka on täynnä rikkauksia.
Russ Manningia pidetään Tarzan-sarjakuvien taitavimpana piirtäjänä. Hän piirsi sarjaa 1967-1979 sekä sanoma- että sarjakuvalehtiin. Tämä albumi koostuu arkipäiväsarjoista vv. 1967-1969.
Like ja Otava ovat julkaisseet 4 kirjaa Manningin sunnuntaisarjoja ja sarjkuvalehtiseikkailuja.
Tämäm albumin seikkailua ei ole julkaistu täydellisenä koskaan suomeksi.
Lähde: https://arthouse.fi/sivu/tuote/tarzan-pakuu-opariin/4969233
-
Tuolla linkin takana Jalavan tulevan julkaisun esittelyssä siis lukee: ”Tämän albumin seikkailua ei ole julkaistu täydellisenä koskaan suomeksi.” Hmm, en ole väitteestä aivan varma. Mustanaamio-lehdissä julkaistiin vuonna 2000 melkoisen iso määrä Manningin Tarzanin päivästrippejä vuosilta 1967–69 muokkaamattomina. Tarkasti sanottuina tämä tapahtui Mustiksen peräkkäisissä numeroissa 7–21/2000 (https://mustanaamio.info/tekijat/tekija_manning__russ.html). Tynnisen indeksin mukaan stripit 8851–9277 on julkaistu katkeamattomina.
Ostan kuitenkin ilman muuta tämän Opar-seikkailun kätevästi yksissä kansissa.
-
15.2.2024 Kustannus Jalava julkaisee Tarzan: Paluu Opariin -kokoelman. Kovakantinen albumi sisältää Russ Manningin piirtämiä arkistrippejä vuosilta 1967-69.
Seitsemänkymmentä luvulla iso osa seikkailuista nähtiin suomalaisissa lehdissä ja erikoisjulkaisuissa leikeltyinä ja suttuisasti väritettyinä. Ensi kertaa näemme kokonaisuuden nyt alkuperäisessä muodossaan.
Sanasivellintä suomentajana käytti Asko Alanen ja Manningin tekstaukseen perustuvan fontin piirsi Timo Ronkainen. Esipuhe Olli Löytty.
https://arthouse.fi/sivu/tuote/tarzan-paluu-opariin/4969233
-
Paluu Opariin ostettu. Taide ja painoasu näyttävät todella hyviltä!
Petrin kirjoittamassa esipuheessa on hyviä huomioita. Mutta albumien strippien määrässä on virhe: oikea määrä on 582, ei 585. Ja kyllä kirjan stripit on julkaistu aiemmin leikkelemättöminä, Mustanaamiossa.
Takakannessa lukee hauska lause: "Näissä Tarzanin uusissa harharetkissä leijuu myskinen viidakkoaromi erityisen voimallisena".
-
Olet oikeassa. Kiitos Sampsa.
-
Vuoden 2000 Mustanaamiossa nroissa 7-21 todella julkaistiin samoja strippejä laadulla väritettyinä. Ne päättyvät Paluu Opariin -albumin Tyrannosaurus-seikkailuun.
-
🌴 Äitienpäivän kunniaksi on ilo paljastaa, että neuvottelut vuonna 2025 julkaistavan TARZAN-jatko-osaan on aloitettu. Nimiä ei vielä ole papereissa, mutta hyvältä vaikuttaa.
🌴 Kiitos jokaiselle TARZAN PALUU OPARIIN -ostaneelle. Ostaneiden ansiosta jatkoa tulee!
🌴 JA HEI: jos vielä emmit niin nyt alkaa olla viimeinen hetki käydä kaupoilla. Kirjavarastossa lattia jo pilkottaa.
-
Onpa mukava uutinen! Hyvä kun myyntiä oli riittävästi!
Totta, että Opar-kirjan loppuosaa ei ole nähty Mustiksen kakkossarjana.
-
Pulloposti toi tänään pergamenttikäärön uudelta mantereelta, jossa sanotaan, että Burroughs-yhtiön varapresidentti Cathy Willbanks on erittäin tyytyväinen Paluu Opariin -albumiin. Samalla varmistui se, että apinamies tulee saamaan jatkoa.
-
Tammikuussa tapahtuu, kun Paluu Opariin saa jatkoa! Tarzan löytää yhdessä Janen ja Korakin kanssa ulos Pal-ul-donista, eksyy unenomaisen hiekkamyrskyn läpi muinaiseen Egyptiin sekä saa vastaansa pellucidarilaisen Mahar-hirviön. Kustannus Jalava
-
Tammikuussa tapahtuu, kun Paluu Opariin saa jatkoa! Tarzan löytää yhdessä Janen ja Korakin kanssa ulos Pal-ul-donista, eksyy unenomaisen hiekkamyrskyn läpi muinaiseen Egyptiin sekä saa vastaansa pellucidarilaisen Mahar-hirviön. Kustannus Jalava
Nyt on sellainen hinta, että kantsii ostaa - 23€!
Melkein kympin halvemmalla kuin muualla...
https://www.adlibris.com/fi/kirja/tarzan---kivinen-faarao-9789518876840 (https://www.adlibris.com/fi/kirja/tarzan---kivinen-faarao-9789518876840)
(https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=24861.0;attach=44937;image)
-
Upeaa! Nämä ovat hienosti painettuja kokoelmia, joissa Manningin taide pääsee aidosti esille ja tarinat esitetään oikeassa aikajärjestyksessä!
Laskin hieman strippejä. Ensimmäisessä albumissa Paluu Opariin on 582 strippiä (#8857–9438). Mainostekstin mukaan toisessa kokoelmassa Kivinen faarao on 558 strippiä (#9439–9996).
Jäljelle jää enää 312 Manningin Tarzanin arkistrippiä (#9997–10308), jolloin mahdollisesta kolmannesta albumista valitettavasti tulisi huomattavasti ohuempi kuin aiemmista. Arkitarinat olisi voitu jakaa näissä Jalavan albumeissa ennakoiden eli tasaisemmin kahteen tai kolmeen kirjaan.
Jos kolmas kirja tulee suomeksi, toivottavasti silloin loput sivut – niin että siinäkin kirjassa olisi ainakin 130 sivua – voisi täyttää Manningin sunnuntaiseikkailuilla jatkaen Liken kokoelmista. En tosin tiedä, miten kivuttomasti sunnuntairuudut sopivat samoihin kansiin arkistrippien kanssa; en ole nähnyt esim. IDW:n Tarzan-kirjoja, joissa niitä käsittääkseni on koottu samoihin kansiin ihan vain alkuperäisten julkaisuvuosien perusteella.
Hieman kyllä huvittaa Petrin intoilu Tarzanista. Itselleni Mustanaamio on se oikein viidakkosankari useastakin syystä. Tärkein syy on salaperäinen ulottuvuus, joka puuttuu Tarzanista aivan tyystin. Mustanaamiolla tähän liittyy maine kuolemattomana hahmona ja viidakon asukkaiden legendat ja legendaariset sanonnat hänestä. Toinen syy on mieleen jäävät symbolit tyyliin puku, hyvä merkki ja pääkallomerkki, joita Tarzanille jostain syystä ei ole kehitetty (lannevaate ei toimi tehokkaana symbolina). Aiempien Mustanaamioiden historialliset tarinat tuovat kolmannen ison lisäulottuvuuden, jota Tarzan-jutuissa ei ole. Eikä Manningkaan ole kiistatta paras Tarzan-piirtäjä; myös Burne Hogarthilla ja Joe Kubertilla on paljon kannatusta. Mutta Petrin intoilu lapsuuden sankarinsa puolesta kyllä myös ehdottomasti ilahduttaa ja lämmittää!
-
https://arthouse.fi/sivu/blogi-mies-joka-uskoo-tarzaniin/
Art House -blogissa lisää intoilua.
Minulla on lupa paljastaa sen verran, että mikäli tehdyt myyvät niin vuoden päästä kovakantisena tulossa jonkun toisen kuin Manningin piirtämää Tarzania.
-
On mukavaa, kun intoilet Tarzanista, Petri! Minä intoilen Mustiksesta. Ehdottomasti tilaan myös Manningin uuden kokoelman. Rohkaisevaa kuulla, että tuleviakin julkaisusuunnitelmia on. Minulle kelpaisi mainiosti ensi vuonna myös Hogarthin, Kubertin tai hieman rajoitetummin myös Fosterin Tarzanin kokoelma (Foster kun puhkesi kukkaan vasta Prinssi Rohkeassa).
Laskin nyt kuitenkin, että jos Manningilla joskus jatketaan, nuo 312 puuttuvaa arkistrippiä veisivät kokoelmasta 78 sivua, jos strippejä julkaistaan kuten aiemmin neljä per kirjan sivu.
Luin skannattuja sunnuntaiseikkailuita ERBzinestä Russ Manningin osiosta täältä (https://www.erbzine.com/manning/). Liken vuoden 1970 Manningin sunnuntaistrippien kokoelmasta jää viimeinen seikkailu ”D’Arnot Meets Tarzan” kesken kolmen sivun verran. Nuori Tarzanhan on albumin lopussa Limpolo Lilin kapakassa. Nuo puuttuvat kolme sunnuntaisivua ovat #2078–2080.
Sen jälkeen Tarzan palaa viidakkoon ja seuraa neljän sivun mittainen (#2081–2084) lyhyt välinäytös ”Jad-Bal-Ja and the Apes”. Sitten tulee jopa 59 sivua pitkä, alkujaan yli vuoden kestänyt tarina ”Tarzan Returns to Pal-ul-Don” (#2085–2143).
3 + 4 + 59 = 66 sunnuntaisivua. 78 arkistrippisivua + 66 sunnuntaisivua = yhteensä 144 kirjan sivua. En tosin laskenut kirjan ei-sarjakuvallisia alkusivuja ja mahdollisia tyhjiä välisivuja mukaan. Niitä tulee pakosti joitakin. Paluu Opariin -kirjassa on kaikkiaan 152 sivua; oltaisiin samassa mittaluokassa.
Sen verran otan takaisin, että Tarzan on mustien mielestä legendaarinen hahmo ensimmäisissä Tarzan-kirjoissa, joissa hän kiusaa ja ryöstää kyläläisiä.
Joissakin kadonneissa maailmoissa Tarzania pidetään jumalallisena hahmona, mutta se perustuu yleensä hänen valkoisuuteensa (koska niissä ei ole nähty valkoisia aiemmin) eikä hänen yleiseen maineeseensa viidakossa.
En ehkä pidä Manningia parhaana Tarzan-piirtäjänä; hänellä on omat maneerinsa, ja joskus hänkin haluaa päästä piirroksissa vähällä vaivalla. Minulla on hyllyssäni eräs Hogarth-kokoelma, jonka oheisartikkelissa ollaan sitä mieltä, että Manning, niin hyvä taiteilija kuin onkin, on piirroksissaan vain Hogarthin oppipoika. Siinä sanotaan, että Hogarth ratkaisi Tarzanin sunnuntaisarjassa formaatin ongelmia, pelasi taitavasti kuvakulmilla ja ruutujaolla ja että hänen Tarzaninsa on aina dramaattisessa asennossa ja olemukseltaan kuin puolijumala. Yhdyn näihin havaintoihin.
Omasta mielestäni Manningin selkeä taide on erittäin nautittavaa ja hän kyllä on minusta kokonaisvaltaisuutensa ansiosta kaikkien aikojen paras Tarzan-tekijä. Hänhän paljolti myös itse kirjoitti Tarzan-tarinansa. Hän loi ikimuistoisia kadonneita maailmoja, jotka voittavat Mustanaamiossa ja muissa viidakkosarjoissa esiintyvät vastaavat maailmat kirkkaasti.
-
Paluu Opariin -kirjassa on muuten naisilla välillä aika rohkeita, "conanmaisia" asuja. Veikkaan, että ne eivät olisi menneet sellaisina läpi King Featuresilla 60-luvun lopussa, mutta Tarzan olikin United Featuren välittämä strippi. Ohessa näyte Ju-Rasta Pal-Ul-Donissa.
-
Tarzanissa riittää tekijöitä ja Manning jää telakalle vähäksi aikaa, mutta tulee vielä todennäköisesti takaisin. Ensi vuonna on useamman tekijän Tarzan-kirja tulossa ja v. 2027 saadaan väri-Tarzania. Pidemmälle ei ole suunniteltu Tarzan-julkaisuja koska kustantaja siirtyy silloin viimeistään lopullisesti eläkkeelle, mutta toivottavasti Tarzan jatkaa Jalavalla vielä pitkään.
-
Markku on ollut tärkeä tekijä siinä, että usko käännössarjakuvan tekemiseen on palautunut. Kun hän jää pois hetkeksi aikaa jää (taas) aukko. Toivottavasti vain hetkeksi.
-
100% samaa mieltä.
-
Kivinen faarao on kyllä loistavaa eskapismia! Yksi pieni juttu vain tuosta sen Pelit-lehden arvostelusta. Siinä toistetaan albumin takakannessa sekä sivun 2 copyright-tiedoissa lukeva virhe, että albumi kokoaa päiväsarjat vuosilta 1968–71. Oikeastihan siinä ovat tietenkin vuodet 1969–71, sillä vuosi 1968 tuli jo edellisessä kokoelmassa. Arvostelijat eivät aina jaksa itse tarkistaa vuosia, ja niinpä virhe kertautuu.
-
Sarjassa Kuuluisuudet sarjakuvien lukijoina:
Mika Häkkinen tilasi Tarzan-lehteä.
https://www.iltalehti.fi/formulat/a/6ab817da-3a9b-42be-91d9-36a1779a2216
Pekka Pitkänen törmäsi Kuopion CityPörssi-kirpputorilla melkoiseen yllätykseen. Yli 40 vuotta vanhan Tarzan-sarjakuvalehden takasivulta löytyi tilaajalappu, jossa oli tuttuakin tutumpi nimi: Mika Häkkinen.
– Kun kotona rupesin käymään Tarzan-nippua läpiä, huomasin, että yhdessä osoitelapussa oli Mika Häkkinen, Vantaa, Pitkänen selvittää.
– Kun googlasin, tuli tieto, että Mika Häkkinen on asunut juuri siinä osoitteessa.
Häkkinen on kotoisin Vantaan Martinlaaksosta. Hänen kotitalonsa sijaitsi osoitteessa Raiviosuonmäki 6.
Kyseinen lehti on vuoden 1984 yhdeksäs numero. Häkkinen on syntynyt vuonna 1968.
-
https://areena.yle.fi/podcastit/1-72948241
Onko sarjakuvien Tarzanilla mitään tekemistä alkuperäisen Tarzanin kanssa?
Tuoreimmat Tarzan -elokuvaversiot eivät ole olleet jymymenestyksiä. Kolonialismikritiikin kiihtyessä Edgar Rice Burroughsin 1900-luvun alussa luoma hahmo ja tarinamaailma ei ole helppo eikä muodikas. Nyt suomeksi julkaistuissa 1960-luvun Tarzan-sarjakuvissa sankari ei seikkaile mustien afrikkalaisten keskuudessa, vaan dinosaurusten kanssa fantasiamaailmoissa.
Onko Tarzanin hahmolla tulevaisuutta? Onko aika pyyhkinyt apinoiden kuninkaan yli?
Sony on ostanut elokuvaoikeudet alkuperäisiin Tarzan-kirjoihin vuonna 2022.
Voiko niistä nousta uutta hittiä, joka tekisi Tarzanista suositun myös z-sukupolvelle?
Tarzan-tietouttaan jakavat auliisti sarjakuvapiirtäjä ja Tarzan-kuvittaja Petri Hiltunen, äskettäin suomeksi ilmestyneiden Tarzan-sarjakuva-albumien toimittaja ja Tarzan-fani Petri Aarnio sekä Tarzanista tohtorinväitöskirjansa tehnyt kirjailija Paula Havaste.