Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Toimintasarjakuvat => : Tarkkis 23.01.2008 klo 10:51:47
-
Kiinnostaa jo pelkästään Fabryn takia. Kuuleman mukaan tämä sarjakuvasovitus ei kuitenkaan ole lähelläkään gaimanin ykköskastia. Tästä on taidettu tosin tässäkin threadissa keskustella aiemmin.
-
Kukaan tutustunut tähän?
Englanninkielisenä tuli tuo luettua viime syksynä, ja ihan toimiva tarina siinä. Keskitasoista fantasiaseikkailua. Kuvitus on myös sellaista keskitasoa; mielestäni Fabry on parhaimmillaan kansitaiteilijana. Aikoinaan en kirjasta ihan älyttömästi innostunut, mutta sarjakuvan luettuani teki mieli lukea kirja uudestaan. Jos kirjan tapahtumat ovat hyvin muistissa, niin lukukokemus voi olla hyvinkin erilainen.
-
Tuli luettua irtolehtinä sitä myöten kun ilmestyivät. Alkuperäistä en ole vieläkään ehtinyt lukea, mutta ihan OK tuo minustakin oli.
Fabry on minun mielestäni parhammilaan kansitaiteilijana.
Niin ja nuorena poikana tehdyt mustavalkoiset Slainet ovat kyllä tasoltaan parempaa jälkeä kuin uudemmat värityöt.
-
Arvostelu (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=998) Neverwhere-sarjakuvasta on nyt etusivulla.
Egmont myy sitä omilla sivuillaan (http://egmontshop.fi/epages/egmont.axl/?ObjectPath=/Shops/egmont/Products/880E) hintaan 25,00 €. Alkuperäinen julkaisupäivä oli viime viikon perjantai (18.1.2008), mutta päivä on ilmeisesti nyt 25.1.2008.
Mikäli alkutiedoista Mika Kivimäen osuus jää epäselväksi, teoksen alussa suomentajan kohdalla mainitaan seuraavaa: ”osan termeistä kohdalla Otavan ja Mika Kivimäen kirjakäännökseen nojautuen”.
Neverwheren elokuvasovituksesta on myös liikkunut sitkeästi huhuja, mutta toistaiseksi sen eteneminen tuotantovaiheeseen on epävarmaa. Eri asia sitten on, tuovatko Gaimanin viimeaikaiset elokuvaprojektit kaivattua lisänostetta sinnekin suunnalle.
Glenn Fabryn kotisivujen (http://www.glennfabry.co.uk/) galleriasta löytyy useita näytesivuja sarjakuvasta.
-
Mulle tuo sarjakuvaversio kolisi kovemmin kuin pienen budjetin haittaama tv-sarja tai liikaa "tv-sarjasta romaaniksi" -ongelmasta kärsinyt kirjaversio.
Neverwheren leffaversion kohtalosta Gaiman kirjoitti pari päivää sitten blogissaan mm. seuraavaa:
"...as that means I can now go back to work on the Neverwhere movie. ... Last year my agents sent someone who asked about it the version of the script they had, which was the last draft script I did in 2000, and people read it, got excited and suddenly it came back to life, with the Hensons producing and doing it with the Weinstein Company."
-
Leffan jälkeen tästä voisi vielä tehdä teatteriversion ja musikaalin, niin sitten alkaisi olemaan kaikki eri formaatit käyty läpi. Olisikin mielenkiintoista verrata niitä toisiinsa ja pähkäillä mikä toimii parhaiten.
-
Myös minun on todettava, että Fabry on kevyesti parempi kansikuvantekijänä, ja vaikka onkin taitava piirtäjä, on hänen tyylinsä jotenkin jäykkää ja kuivaa.
Kirja oli niin mitäänsanomaton, että olin melkein unohtanut koko juonen kun sitten tartuin tuohon sarjakuvaan. Aivan kuin ensimmäistä kertaa olisi lukenut. Muutamia mielenkiintoisia hahmoja ja ideoita, joista olisi voinutkin saada paljon kivaa aikaan. Harmi vain, etteivät Fabryn jonkun toisen kanssa tekemät kannet oikein vakuuttaneet tässä läpyskässä.
-
Leffan jälkeen tästä voisi vielä tehdä teatteriversion ja musikaalin, niin sitten alkaisi olemaan kaikki eri formaatit käyty läpi. Olisikin mielenkiintoista verrata niitä toisiinsa ja pähkäillä mikä toimii parhaiten.
Niin tai jos saisi vaikkapa Alan Mooren sovittamaan performanssitaideversion :D
-
Itselle Neverwhere on yksi Gaimanin toimivimmista, mutta tähän asti vain sinä videolle kuvattuna tv-sarjana.
Herran oma opus oli mitäänsanomattoman turha ja Carey &Fabryn sarjakuvasovitus oli pätevä ja hyvä, mutta unohdettava.
Fabry on sivellin kädessään mestaritekijä siitä ei pääse yli eikä ympäri. Ottaen huomioon että käsittääkseni Neverwhere on tehty paljon Fabryn legendaarisen junaturman jälkeen jälki on uskomatonta.
Egmontia pitää silti onnitella julkaisusta, bravo.
-
Ottaen huomioon että käsittääkseni Neverwhere on tehty paljon Fabryn legendaarisen junaturman jälkeen
Tuo ehkä selittää vinksottavat perspektiivit.
-
Ottaen huomioon että käsittääkseni Neverwhere on tehty paljon Fabryn legendaarisen junaturman jälkeen jälki on uskomatonta.
Menee nyt taasen vähän offtopiciksi, mutta mitenkäs tuo junaturma oikein meni? Muistan joskus lukeneeni tuosta jotain (olisiko ollu dead or aliven johdantotekstissä), mutten enää muista mitään yksityiskohtia enkä googlaamallakaan onnistunut mitään löytämään.
-
Tää on yksi suomalaisen sarjakuvan kesän must-jutuista eli pakko hankkia!
-
Otto antaa Neverwherelle huutia Lumonetissä:
http://www.lumonetti.fi/portaali/viihde/sarjakuvat/artikkelit/gaiman_neverwhere.html
-
Äsken sain luettua loppuun, ja ihan mukavaa luettavaahan tuo oli. Parempi, että tällaista julkaistaan kuin vaikka jotain perus Marvelhöttöä. Ulkoasultaan kirja oli myös todella komia.
Kirja tai tv-sarja ei ollut entuudestaan tuttu, joten niistä ei ollut mitään rasitetta. Tarina rullasi hyvin eteenpäin ja oli ihan viihdyttävä. Farbryn piirroksista tykkään edelleen, vaikka esimerkiksi Kevin tussausjälki oli mielestäni parempaa. Toivon kuitenkin, että vaikkapa jotain muuta Vertigon alpparia uskallettaisiin seuraavaksi koittaa täälläkinpäin.
-
Toivon kuitenkin, että vaikkapa jotain muuta Vertigon alpparia uskallettaisiin seuraavaksi koittaa täälläkinpäin.
Tuskin tapahtuu.
Muilla kirjoittajilla ei ole samanlaista statusta(menemättä statuksen oikeutukseen) kuin Gaimanilla.
Mutta ainahan voi toivoa että laatua julkaistaisiin.
-
Muilla kirjoittajilla ei ole samanlaista statusta(menemättä statuksen oikeutukseen) kuin Gaimanilla.
Josko Alan Moorella...? Mä huutelen aina silloin tällöin että Swamp Thingiä olisi kiva nähdä suomeksi kovissa kansissa ja hyvälle paperille painettuna ;)
-
Ei laisin huono ajatus.
Kulungeissa vielä voisi säästää sillä että julkaisi ne mustavalkoisena jolloin ne myös näyttäisivät NIIN paljon paremmilta kuin muhjuvärittetynä. Yksityiskohtaisen tarkan piirrosjäljen kaikista yksityiskohdistakin saisi selvää ja silleen.
-
Nuo wanhat Titaanit minullakin on.
En ole ikinä edes harkinnut värillisten ostoa.
Sivujen kanssa ei ole ollut ongelmia mutta eipä niitä nyt kovin moneen kertaan ole tullut luettuakaan.
-
Kyllä tuo Neverwheren sarjakuva sovitus oli jäykkä. Kirjasta pidin aikoinaan todella kovasti, mutta sarjakuva tuntui ryssivän homman melkein totaalisesti. Siinä ei ollut mitään sellaista mikä tekee Sandmaneista niin mestarillisia. Miksei Gaiman itse halunnut osallistua sarjakuvan tekoon? Tietääkö kukaan?
-
Miksei Gaiman itse halunnut osallistua sarjakuvan tekoon? Tietääkö kukaan?
Eiköhän se kelaillut koko projektia asenteella "eilisen pano", eli tehty jo. Todellisuudessa kuitenkin herra taitaa olla nykyisin niin kiireinen beowulfin kaltaisten... mestariteosten... käsikirjoitusten kanssa, ettei juuri muuta kerkeä tekemään.
-
Miksei Gaiman itse halunnut osallistua sarjakuvan tekoon? Tietääkö kukaan?
Gaiman on Alan Moore-koulukunnan kirjoittaja. Yhden 20-sivuisen sarjakuvan teko on noin 100-200 konekirjoitusliuskaa. Lisäksi hän on kirjoittanut tarinan jo kaksi kertaa aiemmin, tuskin haluaa jaksaa kolmatta. Tämä sarjakuva on kuitenkin ennenmuuta adaptaatio, ja Gaiman varmaan mielummin kirjoittaa uusia tarinoita eikä vain tuunaa vanhoja hittejään uudestaan ja uudestaan.
Sitä paitsi käsikirjoitusten teko on melko rentoa duunia, joiden varjolla saa hyvin liksaa ja vapaa-aikaa kirjoittaa novelleja. Gaimanilla taitaakin olla aiheesta tekstiä, joissa hän kertoo kuinka istui hotellissa viikon, kuluttaen aikaa kirjoittaen novelleja, kun Hollywood maksoi että istuisi hälytysvalmiudessa.
Kunnioitan kyllä Douglas Adamsia, mutta hän taisi julkaista Linnunradan käsikirjan kuusi seitsemän kertaa elämänsä aikana (ja jätän kohteliaasti jatko-osat mainitsematta).