Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Toimintasarjakuvat => : Curtvile 04.01.2006 klo 09:56:26
-
Kai kaikki ovat tutustuneet Azzarellon ja Kubertin Sgt Rock Between Hell and a hard place- albumiin ja bonganneet Joe-sedän tuoreen kuusiosaisen Sgt.Rock: the prophecy- sarjan?
Kubert ja Severin ovat todella kovan luokan tekijöitä. Ja mitä sotasarjakuvaan tulee herrat ovat yhä lyömättömiä. Johtuisiko omakohtaisista kokemuksista?
Kyllä, se viimeinen oli retoris/ironinen heitto, ei tiedon puute.
-
Vahvaa swipetyksen makua tuossa ensimmäisessä ruudussa
Ei ehkä muuten, mutta tuon miehen pää on siveltimen viivoja myöten ihan kuin Kubertin kynästä. Kallistuisin siis minäkin sille kannalle, että Joe piirsi noihin kasvoja uudelleen.
Taisin jossain toisessa yhteydessä joskus sanoakin, että syksyllä ostin divarista DC:n sgt General Rock Special nelosen. Ilmeisesti koko lehti oli omistettu uusintajulkaisuille. Tässkin oli neljä tarinaa semmoisilta piirtäjiltä kuin Kubert, Walt Simonson, Bernard Krigstein ja Wallace Wood. Vain tuo Kubertin piirtämä oli tosin Rockia. Mukava siis jos saadaan näitä suomeksi. Toivottavasti ei vaan ole kovakantisena.
-
Sgt. Rock the Prophecy 1 of 6 luettu. Joe Kubertin käsikirjoitus ja piirros. Andy Kubertin kansi.
Upeaa vanhan koulukunnan jälkeä. Sommittelu ja tarinankuljetus saumatonta ja piirrosjälki tuttua Kubertia: vahvaa, eloisaa, luonnollisia asentoja ja luonnosmaista minua tyydyttävällä tavalla. Tarkoitan sitä että tulee tunne kuinka hahmot ja taustat ovat vimmaisesti pakottaneet ja piiskanneet piirtäjää eteenpäin ja vielä vaivattomasti.
Kyllä, olen kade.
Joe-setä pesee ammattitaidollaan nuoremmat kukkopojat.
Itse tarina on hyvää kunnon Rockia: easy companyn kaiken nähneet sotamiehet ovat taas kerran inhimillisiä, torailevia ja naureskeleviä ihmisiä keskellä sodan kauhuja.
Väritys tukee ammattimaista piirrosjälkeä, sävyjen tuodessa mieleen tv-sarjan taistelutoverit. Sotaa ei ihannoida ja väkivalta on äkillistä ja armotonta.
DC on panostanut myös paperiin ja mainokset on sijoitettu itse tarinan jälkeen! Hihhei!
Ja koska joku teistä on lukenut Liettuaan sijoittuvan sotasarjakuvan? Odottakaa vaan tpb:ia, minä luen nämä jo nyt. Uunituoreina.
-
Prophecyn kakkosnumerossa ukot luulevat että Riika on Virossa...
...koska heidän paikallisoppaansa, Bear, niin kertoo.
Vaikuttaa muutenkin luotettavalta ja tasapainoiselta nallukalta.
-
Outoa, mutta ei ennen kuulumatonta. R.Rautkorven lambiek-sivuston mukaan John teki Rockia, joten teoria lempinimestä pitänee paikkansa.
Sgt. Rockin suosiohan aikoinaan hämmensi Kubertiakin, vaikka ei tainnut yhtä jyrkästi jakaa Kanigherin kantaa siitä ettei kyseinen kersantti selviä takaisin elossa toisesta maailmansodasta.
Hahmoahan on yritetty saada elokuvaksikin pariinkin otteeseen, mutta (onneksi?) siinä onnistumatta.
Ehkä elävien kuvien myötä tätä saisi ison kokoelma-albumin suomeksikin.
-
Ensimmäiset Kersantti Kivet ovat tulossa mv-kokoelmana Showcase-sarjassa.
Suomeksi tätä, kiitos.
Kannatetaan.
Nimiehdotuskin valmiina: "Korkeajännityksen tiilisKIVI"
Itse soisin myös Kovan paikan välissä ja Profetian suomentamista.
Vaikka minulla ei mitään Battler Brittoniakaan vastaan ole niin kersantinja hänen äärimmäisen ironisesti nimetyn joukkueensa seurtaaminen on hyvin palkitsevaa ja vertautuu lähinnä vain ECn sotasarjakuviin.
-
Bananassa oli seuraavaa! Eli ilmestymässä tai jo ilmestynyt?
Kersantti Rock: Sotapäiväkirjat 1
"Olipa vastustaja kuinka kova tahansa, kersantti Rock piti pintansa kuin järkähtämätön kallio. Hän oli taisteleva johtaja legendaarisessa Easy-komppaniassa, jonka taisteluhulluille maseille ei mikään ollut "iisiä." Määrätietoinen kersantti takasi kamppailukosketuksen saksalaisiin valiojoukkoihin. Häntä eivät hätkähdyttäneet murskaavat tykistökeskitykset, heitinten haukahtelu tai päälle vyöryvät tankit.
Kirjoittaja Bob Kanigher ja piirtäjä Joe Kubert loivat romuluisen hahmon vuonna 1959 lehtiin G.I. Combat ja Our Army at War. Easy-komppaniaa palvelivat myös kirjoittaja Bob Haney sekä piirtäjät Jerry Grandenetti, Ross Andru, Mike Esposito, Mort Drucker, Irv Novick ja Russ Heath. Suomennoksista vastaa Moog Konttinen. Kersantti Rockin ja kovan paikan väliin ei ole tulemista! 240 s. "
Eli toi on must hankinta!!
-
Bananassa oli seuraavaa! Eli ilmestymässä tai jo ilmestynyt?
Kersantti Rock: Sotapäiväkirjat 1
Ilmestyy kutakuinkin syntymäpäivänäni 26.3.
-
Tämähän on hieno uutinen! Pitää pistää päivä ylös kalenteriin, jotta osaa olla oikeaan aikaan kytistelemässä lehtihyllyillä.
-
Kansi tuli jo:
-
Kivenlohkaretta odotellessa elokuvallisia uutisia: Kersantti Kiveä (http://movies.ign.com/articles/783/783737p1.html) yritetään saattaa valkokankaille ~2010 mennessä.
Onneksi Arnorld term.. kuvernoi kaliforniaa, eikä Williksestä ole kuultu hetkeen tämän ehdotus (http://www.filmhobbit.com/new/Sgt-Rock-Goes-Hollywood-2562.html) on toivon mukaan kehno vitsi.
Käsikirjoittaja John Cox kuvailee (http://www.comicscontinuum.com/stories/0803/17/index.htm) minusta Rockia oudosti.
Sopivaa että Sgt.Rock the lost battallion alkaa veteraanien päivänä, marraskuussa.
Billy Tucci on kyllä pätevä, mutta täytettävinä on suuret maihinnousukengät.
-
kai kaikki muistivat käydä kioskilla?
On ainakin Turun suunnalla liikenteessä jo
-
Espoossa ainakin Ison Omenan sittarissa oli myös jo hyllyille kiikutettu. Valitettavasti vain hyllyille päätynyt erä oli kovin nuhjuisen näköinen, kulmat rikki ynnä muuta kivaa...
Kokoa näytti olevan noin kolmasosan verran massiivisesta Hex tiiliskivestä, ja hintaa 12.90e.
Nyt vaan venaillaan maanantaihin saakka että saa palkan.
-
kai kaikki muistivat käydä kioskilla?
Jep. Tai siis en. Ostin Kiveni aseman ärrältä, kun olin lähdössä Hämeenlinnassa käväisemään. Tietenkään en junassa lukenut sitä. Saa nähä koska ehtii.
-
Täällä pohjoisen Ärrälläkin kersantti oli kokenut kovia: kulmat rytyssä ja kannet taitoksilla useammassa kappaleessa. Onkohan pakkauksessa ollut häikkää, vai onko henkilökunta harrastanut väkivaltaa?
-
Tänään tuli Bananasta paketti, jossa oli Rock, Ken Parker ja Tex-kronikka, kaikki hyvässä kuosissa!
Kessu näytti hyvältä kun sitä selasin, nyt se on tuolla kaapin päällä jonossa luettavaksi...
-
Pitää käydä tänään ostamassa. Onneksi on vapaapäivä niin voi kaikessa rauhassa sitten paneutua.
-
Reunat oli leikattu kylmäverisesti niin lähelle ruutujen reunoja, että hirvitti.
"Läheltä piti" -tilanteita sivuilta löysin mutta leikkuri näyttää kyllä (nipin napin) välttäneen kuvasilpaisut.
Mutta kyllä on komeata piirrostyötä!
-
Nyt on ostettu ja kotiin kannettu. Upeaa matskua ja Moogin suomennokset toimivat kuten aina.
Nyt sitten kysymys: Eihän tuo selkämystekstin "Osa 1" ole vain joku toimittajien julma vitsi, vaan saadaanhan tätä myös lisää?
-
Kokoa näytti olevan noin kolmasosan verran massiivisesta Hex tiiliskivestä, ja hintaa 12.90e.
Joo, mutta tässä onkin matsku otettu ovelasti Archive-kirjasta ei Showcase. Johtuukohan se tosta esipuheesta, joka siis on Archivesta?
Nyt sitten kysymys: Eihän tuo selkämystekstin "Osa 1" ole vain joku toimittajien julma vitsi, vaan saadaanhan tätä myös lisää?
Vois olettaa, että jatkoa tulee, jos vain on menekkiä. Tai sitten kokeillaan useammalla ennen kuin heitetään pyyhe kehään. Veikkaan ensimmäistä. Numeron pistäminen mukaan herättää kummiskin kiinnostusta ja toimii, mikäli jatkoa tulee.
Kiva muuten, kun näissä seurataan Showcasen ulkoasua.
-
Nyt sitten kysymys: Eihän tuo selkämystekstin "Osa 1" ole vain joku toimittajien julma vitsi, vaan saadaanhan tätä myös lisää?
Aprillipäivään on vielä monta päivää aikaa...
-
Kiva muuten, kun näissä seurataan Showcasen ulkoasua.
Totta puhut, vaikka sisältöhän se tietysti tärkein on, niin on hienoa kun sekä ameriikankieliset että suomenkieliset kokoomat näyttävät hyllyssä yhtenäisiltä, ja ennen kaikkea hienoilta. Pointsit siis toimituksen ukkeleille kotiin tästä.
-
Moogin suomennokset toimivat kuten aina.
Eihän tuo selkämystekstin "Osa 1" ole vain joku toimittajien julma vitsi, vaan saadaanhan tätä myös lisää?
Pelko pois, rosmariinit!
Moog kääntää kakkos-Archivea, eli se ainakin tehdään samaan kuosiin.
Pieni tarkennus: sivumäärä on hiukan yli puolet Hexin möhkämammutista, mutta painomateriaali on archive-priimaa ja paperikin astetta fiinimpää.
Itseäni ja silmääni ilahduttaa erityisesti Moogin retorisoima ja graafikkomme Jaakon tyylittelemä välilogo:
-
Nyt vasta huomasin tuon logon hienouden... ;D
-
Hauska uudissana arvostelun alussa: "kompanja".
Minulla ei ole muistikuvaa DC-sotasarjoista suomeksi. Jotain hyvin samanhenkistä meininkiä on päätynyt yksittäisiin kauhusarjakuviin ja jopa varhaisiin MAD-parodioihin, mutta muuten on elelty toisen käden mielikuvien varassa.
Roy Lichtenstein -näyttelyssä Tanskan Louisianassa taannoin olivat pop-sotamaalausten alkuperäislehdet vitriineissä vierellä. Kyllä olisi tehnyt mieli selailla...
-
Sattuuhan noita kirjoitusvirheitä. Sama mies kumminkin.
http://lambiek.net/artists/l/lehti_john.htm
-
Koska tässä lohkareessa vasta lämmitellään ja nk. hyvät jutut ovat vielä odottelemassa niin utelen milloinkahan osa 2(ja ne myöhemmätkin) saapunevat kotimaisella hyllyihin?
Rockin alkupuoli on vielä sangen perussotasarjakuvaa, sitten Kanigher tajusi mitä voi tehdä.
Itse pelkäsin pahinta kun kuulin Guy Ritchien olevan "erittäin kiinnostunut" tekemään Sgt.Rock-elokuvan.
Tässä yhteydessä kun se yletön "laddie" äijäily sopii kuvaan kuin suolahappo marjapiirakkaan.
-
Luin juuri eilen putkeen pari vuotta sitten ilmestyneen Azzarellon kässäämän ja itse Joe Kubertin (eikös hän juuri jokin aika sitten kuollut) hienosti piirtämän (ja ennen kuin kukaan ehtii älähtää, kyllä, tiedän että Kubert on sarjan ns. alkuperäinen piirtäjä ja Bob Kanigher kässääjä jo 50-l.) Between Hell and a Hard Place alpparin. Kubertin piirrosjälki sai ansaitsemansa värityksen ja kuosin tässä julmassa stoorissa 2. maailmansodan melskeistä, jostain syystä juuri tällaisella haalealla värityksellä Kubertin kuvitus toi mieleen Hugo Prattin vesivärimaalaukset (olettaisin että vesiväreillä ne aikoinaan Corto Maltese alpparien mukana olleet erikoiskuvitukset tehty, korjatkaa jos olen väärässä kun en ole ns. ammattilainen). Kyseinen alppari löytyi Espoon Ison Omenan kirjastosta. Muuten en edes sylkäisisi noita mammuttiostoskeskuksia, kuten Iso Omenakin on, päin ellei siinä yhteydessä olisi kirjastoa ja vieläpä ihan huippuluokan sarjakuvakokoelmalla varustettu.
-
Luin juuri eilen putkeen pari vuotta sitten ilmestyneen Azzarellon kässäämän ja itse Joe Kubertin (eikös hän juuri jokin aika sitten kuollut)
Muuten en edes sylkäisisi noita mammuttiostoskeskuksia, kuten Iso Omenakin on, päin ellei siinä yhteydessä olisi kirjastoa ja vieläpä ihan huippuluokan sarjakuvakokoelmalla varustettu.
Huh, kerkesin jo säikähtää kun kuolleeksi ehdotit. Kyllä ainakin internetin tietojen mukaan on edelleen elossa.
Ja ompussa on kieltämättä ihan pätevä sarjisosasto, joskin se sarjishylly ei ole mitenkään hirveän optimaalinen aineiston esillepanoa varten. Esim pelkän kuvittajan mukaan on tuosta kyseisestä hyllystä vaikea löytää mitään, mitä et jo ennalta osaisi etsiä, sillä teokset hyllytetään kirjoittajan nimen mukaisesti.
-
Perskeles. Eikö "vanha" Kubert olekaan kuollut? No, hyvä juttuhan tuo vain on.
Joo, Ompussa en myöskään tajua sitä siellä osastojen "välissä" olevaa...ööh...osastoa? Siis sitä missä on matalassa puuhyllyssä mm. ruotsinkielisiä sarjiksia, kaiketi tarkoitattu "lapsille ja nuorille" tai jotain. Niitä hyllyjä vastapäätä on vielä yksi hylly jossa on "sarjakuvia nuorille"...ööh...häh? Sitäkin hyllyä katsoessa miettii että miksi juuri nämä ovat muka nuorille tarkoitettuja ja sijoitettuna juuri siihen kohtaan...?
No, eksyin taas aiheesta mutta ehkäpä joku viisas ylläpitäjä osaa heivata tämän (jos tulee mitään vastapohdintaa/selityksiä asialle) osan kirjoituksestani "oikeaan" osioonsa.
-
Perskeles. Eikö "vanha" Kubert olekaan kuollut?
Toinen "vanhoista Kuberteista", Muriel, kuoli heinäkuussa 57 yhteisen vuoden jälkeen.
Wed Jul 9, 2008 — by Mike Gold
Muriel Kubert Passes Away
Muriel Kubert, co-founder and administrator of the Joe Kubert School of Cartoon Art for 32 years, died Tuesday from breast cancer.
A graduate of Rider College with a B.S. Degree in Business Administration, Muriel and her husband, comics legend Joe Kubert, started America’s preeminent school for cartoonists in 1976. The school’s many illustrious graduates include Steve Bissette, Tom Mandrake, Jan Duursema, John Totleben, Tom Yeates, and Timothy Truman… among many, many others.
Muriel and Joe had five children. Andy and Adam followed their father to the drawing board and became two of the most respected artists of the day. Lisa, Danny, and David round out the pack. In turn, their children gave them 11 grandchildren.
Muriel often modeled for Joe’s work, although this reporter cannot say the process was fully intentional. The resemblance between Mrs. Kubert and Shiera Hall from the early 1960s Hawkman revival is uncanny.
-
Hmmm...tuohonkohan minä sitten sekoitin kun vaimo kuoli...vaikken kyllä tiennyt että Joe K:n vaimolla oli mitään tekemistä miehensä uran kanssa mutta olikin näköjään "joint project"...
-
Epätieteellinen sarjakuvien levinneisyystutkimuksen seura täällä, päivää.
Lähikioskissa täällä Lahden keskustassa on saatavilla täsmälleen 3 sarjakuvakirjaa. Yksi on Salapoliisi Conan, toinen Ankkateos ja kolmas Karkeajännitys Kersantti Rock.
Tempoa en iljennyt kysyä.
-
Kersantti Kivi ollut myynnissä eilisestä lukien ympäri Turkua. Hyvää sarjakuvaa vaikka tiettyä toistoa ja patetiaa esiintyykin.
Jos ei olisi lukenut alkukielisenä ei käännös häiritsisi, mutta silti kunnioitettava suoritus saada tätä vihdoin suomeksi.
-
Onkos tämä nyt yleinen suuntaus, kun tiiliskivet ohenevat ja hinnat nousevat? Rockin ja Hexin kohdalla näin on ainakin käynyt.
Eilen aloittelin tämän 2. osan lukemista ja ihan hyvältä vaikutti. Parempi maku tästä jää kuin korkkareista. Hieman yksipuoleisempaa, mutta viihdyttävämpää. Juuri sopivaa kesälukemista.
-
Onhan Rock nyt 60 sivua paksumpi kuin viimeksi.
Oho! Sitten taisin muistaa väärin. Jostain syystä kuvittelin, että ensimmäinen Rock oli samanlainen järkäle kuin ensimmäinen Hex. Ei sitä voi enää edes omaan muistiinsa luottaa. Hyvä Joe, että oikaisit ennen kuin ehdin tätä enempää ihmettelemään.
-
Myös viimeisin Hex on 64 sivua paksumpi kuin edellinen.
-
Myös viimeisin Hex on 64 sivua paksumpi kuin edellinen.
Mitä hittoa? Missä todellisuudessa olen oikein sarjakuviani lukenut? Jatkossa pitää tarkistaa kaikki ennen kuin ihmettelee asioita ääneen. Tämä menee jo noloksi.
Ehkä muistikuvani aimmista julkaisusta sotkeutuvat englanninkielisiin versioihin. Tiedä sitten. Parempi vain olla hiljaa.
-
Mitä hittoa? Missä todellisuudessa olen oikein sarjakuviani lukenut? Jatkossa pitää tarkistaa kaikki ennen kuin ihmettelee asioita ääneen. Tämä menee jo noloksi.
Älä menetä epätoivoasi.
Syyskuun lopulla ilmestyvä Kanigher/Kubert-luomus "Vihollisässä" (288 s.) on taas 16 sivua kapoisempi kuin "Kersantti Rock II" - ja hinta on SILTI SAMA!
-
Kotia päästyäni tarkistin Hexit ja Rockit, ja paksumpiahan nämä jatko-osat ovat. Ei kyllä mitään hajua, mistä olin saanut päähäni tuon sivumäärän vähenemisen. Onneksi Joe ja Petteri olivat tarkkoina ja kitkivät heti alkuunsa levittämäni väärät tiedot.
Älä menetä epätoivoasi.
Syyskuun lopulla ilmestyvä Kanigher/Kubert-luomus "Vihollisässä" (288 s.) on taas 16 sivua kapoisempi kuin "Kersantti Rock II" - ja hinta on SILTI SAMA!
Hyvä, että aavistukselleni löytyy viimeinkin tukea! On tämä hinnoittelu ihmeellistä. 16 sivuahan on puolikas Aku Ankka.
Siitäkin huolimatta tuo menee hankintaan.
-
16 sivuahan on puolikas Aku Ankka.
Se housuton alapuolikas.
-
Meinataanko täällä tosissaan, että Kersantti Kivelle pitäisi antaa toinen mahdollisuus? Kuten tästä vuodatuksestani (http://iki.fi/ech/fjd/?p=16) voinee päätellä, ykkösvolyymi ei oikein vakuuttanut allekirjoittanut. Itseasiassa se vaikutti dadaistiselta taidesarjalta, jota joku on alkanut piirtää pelattuaan 300 tuntia Ikari Warriorsia putkeen.
-
Meinataanko täällä tosissaan, että Kersantti Kivelle pitäisi antaa toinen mahdollisuus? Kuten tästä vuodatuksestani (http://iki.fi/ech/fjd/?p=16) voinee päätellä, ykkösvolyymi ei oikein vakuuttanut allekirjoittanut. Itseasiassa se vaikutti dadaistiselta taidesarjalta, jota joku on alkanut piirtää pelattuaan 300 tuntia Ikari Warriorsia putkeen.
Makuasia.
Rockissa alkaa tämän järkäleen paikkeilla tulla esiin menetys, alkuun patrioottisin sävyin(mikä ei varsinaisesti lopu) mutta Kanigherin teksti yhdistettynä Kubertin viivaan tuo uuden aspektin:
sodan järjettömyyden ja menetyksen tuskan.
Rock on selviytyjä vasten tahtoaan ja vaikka E-komppania hengissä pysyykin(isoimmalta osalta) näkyvät kuoleman jäljet mitä pidemmälle loputtomiin lihaverivalleihin sotilaat syöksyvät.
Sarjan toisto muuttuu myöhemmin kulumisesta väsytämiseksi.
Enää ei tule tuntua "taas tämä juonikuvio" vaan "sota ei lopu, paitsi kuolleilta".
Tuhannen kilometrin katse tulee paremmin ilmi kuin ne pultintarkasti piirretyt tankit ja koneet(toinen tervaskanto, John Severin ansioitui tässä jättäen brittivastaavat häpeilemään nurkkiin).
Kubert piirtää isosti, symbolisesti ja raa' an herkästi.
mutta tämä on vain minun näkemykseni.
-
Tulipa kahlattua toinenkin Kersantti Rock lävitse. Pieninä osina tämäkin oli luettava, vaikka sarja kyllä on merkittävästi parempi kuin ensimmäinen järkäle nyrkkitappeluineen.
Ryppyotsien on tähän (kiitettävän paksuun) opukseen turha tarttua. Nämäkin tarinat ovat osin sotakertomusten sijaan allegorisia satuja. Silti Kanigherin kynäilyille tarvitsee ummistaa silmänsä entistä harvemmin, ja Kubertin jälki sen kuin paranee. Loppua kohden tarinassa on jo kunnon sotimisen meininkiä, eikä Kubertin ote jää silloin yhtään jälkeen.
Rock itse toimii hyvin karrikoituna kersanttina karrikoitujen hahmojen ihailun kohteena. Rock ei ole moksiskaan, vaikka istuisi tankissa joka saa täysosuman – kahdesti!
Kyllä tätä vielä kolmannen lukisi, vaikka tankkien tuhoaminen on jo moneen otteeseen nähty. Lisäksi käännöstä minunkin on kehuttava, "taisteluhullut masit" hymyilyttävät vielä siinäkin vaiheessa kuin "combat-happy joes" alkaisi jo tympimään (vai mikä alkukielinen vastine nyt mahtoi ollakaan).
-
Onkohan tätä herkkua tulossa lisää?
-
Toivoa sopii.
Sen sijaan Sgt Rockin elokuvaversiota en enää odota innolla.
Syy?
Ei toista maailmansotaa, sijoittuu tulevaisuuteen?
Valitettavsti en vitsaile.
Lähde (http://www.heatvisionblog.com/2009/11/sgt-rock-francis-lawrence-akiva-goldsman-joel-silver.html)
*huokaus*
-
tuorein Kersantti Rockin inkarnaatio häkellytti:
(http://i54.tinypic.com/2428z61.jpg)
Vaikka kannessa on slogan War is War! on itse kertomus nimeltään "aika ei odota ketään" (äärimmäisen kehno käännös© [ei liene suuri pahe suomennosten kohdalla])
Sitten onkin aika karauttaa kilo pullaa kurkkuihin: tarina liikkuu kahdessa aika tasossa; ensin Pearl Harborista ranskaan ja toisessa New yorkin syyskuun 11sta Irakiin.
Molemmissa tarinoissa rivimosuri kohtaa taistelukenttien legendan, toisessa maailmansodassa Sgt. Rockin ja Easy companyn irakissa Kapteeni Duncanin ja Sodan jumalat.
Testosteronifiksiä etsivät saavat mitä haluavat mutta kertomus on rakennettu niin että tasoja on enemmän ajankuvasta muuttumattomuuteen, sodan luonteeseen ja vihollisten kasvottomuuteen.
Hyvin Mike Marts kanavoi Kanigheria ja Victor Ibãñezin alkuun siistin kliininen viiva omaa jännästi luonnetta loppupeleissä.
Aika ei odota, sota jatkuu.
-
Kersantti Rockilla onkin jännät paikat.
Ensinnäkin elokuvaversion tekijäksi mainitaan Guy Ritchie heti jahka saa Sherlock Holmes Game of Shadowsin tehtyä ja scifin sijasta ollaan toisessa maailmansodassa. (http://www.beyondhollywood.com/guy-ritchie-back-on-sgt-rock-back-to-wwii/)
ja pojan/tyttärenpoikansa on sodassa superotuksia vastaan syyskuusta lukien (http://undertheradar.military.com/2011/06/sgt-rock-gets-a-reboot/)
Sgt. Rock ja Easy comapany vastaan trikootyypit? okei...
tosin käy läpi muitakin DCn relauncheja tuossa totuttuun tapaansa.