Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Eurooppalaiset sarjakuvat => Topic started by: Timo Ronkainen on 27.01.2005 klo 14:39:30
-
Englanniksi Saunabad on Wa'at Alahf (what a laugh). Kai siinä on saman tapainen ääntämiseen liittyvä vitsi. Pitäs vaan osata franskaa.
Koitanpa kysellä jostain. Kyllä tuo alkoi vaivaamaan. ;D
Timo
-
Muistaakseni Dilat Laraht tarkoittaa Puhua totta. Mutta en ole ollenkaan varma asiasta.
Dit la ...
Mutta loppu ei oikein istu kuvioon.
-
Saunabad -kysymykseen on (Ahmed Ahne -listalla) tullut tämmöistä vastausta, kirjoittajana Armando Botto:
As far as I remember, it's a reference to a very popular French song of the
30es: "Je ne suis pas bien portant", by Gaston Ouvrard.
"J'ai la rate
Qui s'dilate"
(My spleen is dilating)
You can find the full lyrics here:
http://www.france-jeunes.net/paroles-gaston.ouvrard-je.n.suis.pas.bien.portant-4011.htm
Timo
Ja amerikkalaisessa versiossa Saunabad on "Na'atu Sma'at".
-
Ahmed Ahneesta tuli mieleen pikku tarina:
Olin ainakin toistaiseksi ainoan kerran Angoulemen festareilla 1997. Tabary oli koko festarin ajan jakamassa nimmareita pöytänsä takana. Mielestäni sinnikkäimmin koko taiteilijaporukasta. Hänellähän on käsittääkseni oma Editions Tabary-kustantamo nykyään, eli sikäli omistautumisen asialle hyvin ymmärtää.
Parin päivää festaria kierrettyäni uskaltauduin nimmarijonoon (joka sattui silloin olemaan lähes olematon), ostin alpparin ja pyysin kömpelöllä ranska/englanti-mökellyksellä piirrosta. Tabary kysyi nimeäni, sanoin sen ja osoitin samalla rintapielessä olevaa nimilappua.
Olin festareilla Laaki-sarjat kustantamon nimissä (joskaan en kustannuksella) ja lapussa luki "Laaki-sarjat, Timo Kokkila". Tabary piirsi hienon Ahmed Ahneen ja kirjoitti alpparin kansilehdelle: " a Laakki" ja lisäksi jotain josta ei saa selvää. Heh... en viitsinyt alkaa sönköttää asiasta sen enempää.
-
Jos ei laajentunut perna ole hauskaa, mikä sitten? ;D
Tietty spleen tarkoittaa myös raskasmielisyyttä.
Timo
-
Ja kiukkua. Venting your spleen etc...
-
piti oikein ottaa ranskan sanakirja esiin ,ja kas, mitä löytyykään.
silvuplee mösjöös!
dilater la rate = naurattaa, huvittaa.
c'est ca!
Kokkila: Hauska juttu!
Itse en ole viitsinyt jonottaa nimmareita. Itse asiassa en ole sattunut paikalle silloin kun omat suosikit signeeraa. Kerran kattelin vähän pidempään sen Spawn-tyypin piirtelyä. Jono oli hillitön!
-
Kirjaimellisesti se on kyllä "laajentaa pernaansa". Hulluja nuo ranskalaiset. Kun ne nauraa niillä repee perna. :o
Dilater = laajentaa rate = perna.
Timo
-
Elokuvasovitus Jean Tabaryn ja René Goscinnyn Ahmed Ahneesta, "Calife à la place du Calife", sai ensi-iltansa Ranskassa 9.2.2005. Jatko-osaa ei taida olla tulossa, sillä tekijät tahtovat jatkaa elokuvaa tv-sarjalla "Les Retours d'Iznogoud".
Odotellessa elokuvaa Suomeen Suurvisiiri ansaitsee mielestäni oman ketjunsa Kvaakkiin, elokuvasta tv-sarjaan ja Tabarysta albumeihin ja niiden saatavuuteen. Onhan kyseessä yksi eurooppalaisen sarjakuvan legendoista, eikö?
Siis kaikkea Bagdadin ja taivaan väliltä tähän ketjuun.
-
Onhan Ahmed Ahne klassikko.
Moni sarjan ideoista on kyllä niin hienoja ettei mitään määrää.
Magian sangen arkinen luonne ja jatkuva metasarjakuvan puolelle meno on lämmittänyt monesti sydäntä.
Uskollisella apurillahan oma ketjunsa jo oli ( http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=2115.0)
joten kyllähän tätä ketjua kaipaili.
Iznogoud tv-sarjaakin tuli joskus katsottua. Mutta se ei ollut läheskään niin anarkistinen ja hieno kuin itse sarja.
tämä ja ranskalaisten ilmeinen kyvyttömyys tehdä onnistunutta sarjakuvasovitusta ( Daltonit, Blueberry jne) ei saa kyllä hihkumaan ilosta elokuvan suhteen.
(katson sen kuitenkin...)
Itse tekijä j'ää aina jotenkin paitsioon. Tiedä sitten miksi.
Tabaryn piirrosjälki on sulavaa eikä tyypillistä kloonataan Asterix/Lucky Luke.
Haluan nostaa esiin että mies vastaa yhdestä parhaista kansista koskaan: Ahmed Ahneen salajuonet.
Käykää vaikka Lakomalta katsomassa.
http://www.helsinki.fi/~lakoma/comics/ahmed_ahne.html
-
Mutta empaler on seivästää.
Täällä lisää aiheesta ;D
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=7424.0
-
Odotellessa elokuvaa Suomeen Suurvisiiri ansaitsee mielestäni oman ketjunsa Kvaakkiin, elokuvasta tv-sarjaan ja Tabarysta albumeihin ja niiden saatavuuteen. Onhan kyseessä yksi eurooppalaisen sarjakuvan legendoista, eikö?
On, ehdottomasti on! Tabary oli ensimmäinen europiirtäjä, jonka piirrosjälkeä pikkunassikkana ihmettelin ihan teknisen toteutuksen takia: ymmärsin vasta myöhemmin, että siveltimellä voi oikeasti piirtää, eikä vain sotata, kuten itse tein.
Ja Goscinny - Tabary -tekijätiimin loiston kauden mehevät, itämaisella runsaudella koristellut tarinat jaksavat viihdyttää yhä. Kaivankin albumit hyllystä iltalukemiseksi.
Ei, en omista kaikkia Ahmed Ahneita. Mutta ei se mitään.
-
En edes tiennty, että Ahmed on tehty siveltimellä :o
Olen kuitenkin pannut merkille Tabaryn erikoisen upean jäljen, sitä sen kummemmin miettimättä.
-
"Ahmed Ahneen salajuonet" oli pakko kaivaa hyllystä tämän ketjun innoittamana. Hersyvää ja absurdia kamaa, sarjakuvallisen huumorin ajoitus ja esillepano on esimerkillistä.
(spoilaa...)
Albumin viimeisen tarinan olin ehtinyt unohtaa, se on mielestäni jonkinlainen outolintu Ahmed Ahne -jatkumossa. Siinähän Ahmed Ahne pääsee kuin pääseekin kalifiksi, tosin Harun el Pullahin hahmossa, mutta kuitenkin. Tarinan ongelmaksi näkisin sen, että noinhan kävisi joka tapauksessa, jos Ahmed Ahneesta tulisi kalifi. Oliko välttämätöntä kertoa tuo tarina?
Mutta tuon voisi kuitenkin mielessään kuvitella aivan viimeiseksi Ahmed Ahne -tarinaksi, kun ei noiden kronologian lakien kanssa lie saagassa muutenkaan niin nuukaa.
-
Ahmed Ahne sarjakuvat ovat kyllä parasta taidetta. Tuntuu että näissä lyhyttarinoissa molemmat taiteilijat ovat saaneet irroitella taitojensa kyllyydestä.
Parhaiten muistan jakson "Taikamineraatit", jossa kyseisen sarjakuvantekijät päivittelevät alussa, kun lukijat ovat pahoillaan kun Ahmedista ei koskaan tule kalifia. Ja tämän loistosarjiksen lopussa kaikki on todellakin lukijan omissa käsissä.
Neroutta!
-
Mutt eikös tehdä Markzebo joskus parodia, jossa Jerrmanin paikalle pyrkii Teräslilja...
-
Paljastutte tuota pikaa.
Mutt eikös tehdä Markzebo joskus parodia, jossa Jerrmanin paikalle pyrkii Teräslilja...
1) teräspersilja on sosiaalisempi
2) teräspersiljalla on yhä ruskeat buutsit
3) sammuneen teräspersiljan siirtäminen on mahdollista ilman trukkia
se varsinainen asia on se että Ahmed Ahne on yhä hyvää luettavaa eikä aiheuta rasistisuudestaan ja ennakkoluuloistaan johtuvaa myötähäpeän tunnetta.
päin vastoin. Sarja saa jopa kannustamaan niinkin joviaalia veikkoa kuin suurvisiiriä joka tahtoo kalifiksi kalifin paikalle.
Jos Disneyn veikot olisivat lukeneet edes yhden Tabaryn Iznogoudin ajatuksella olisi kaiken maailman Aladdineissa enemmän potkua.
-
Mutta sitten kun Eppuhermaali laulaa "on 5. päivä toukokuun", silloin ovat kaikki asiantuntevat pakkautuneena Dubrovnikiin, jossa vietellään Tähtivaeltaja päivää. Vuonna 2007 siis, kavvan on aikaa siis...
En kyllä ymmärtänyt tästä alkua, keskikohtaa enkä loppuakaan? Onko Sihi-juomalla osuutta asiaan? Ehkäpä vain keskitytään Ahmed Ahneeseen ja varmasti parempi käsisidea tähtivaltsuunkin jostain kiteytyy. Eri asia milloin ehtisin sen sitten toteuttamaan.
-
En kyllä ymmärtänyt tästä alkua, keskikohtaa enkä loppuakaan? Onko Sihi-juomalla osuutta asiaan?
Saattoipa ollakin. Mutta siis 5. 5. 2007 kaikki isänmaalliset humanoidit Dubrovnikiin, siellä on Tähtivaeltaja-päivä ja puhetta mm. Teräsliljasta. Jerrmania ei tietenkään syrjäytä sekään eikä mikään Tähtivaeltajan kalifipaikalta.
Mutta nyt siis back to Ahmed Ahne. Siinähän hyöritään Bagdadissa... onkohan Tabary uusimmissa albbareissa hyödyntänyt jotenkin nyky-Bagdadin tilannetta?
-
Saksassa ilmestyy maaliskuussa kokoelmakirja, johon on koottu kolme ensimmäistä Ahne-albumia ja oletuksen mukaan loputkin koottaisiin samanlaisiin paketteihin. Osaako joku vielä tässä vaiheessa sanoa, mitkä ovat mahdollisuudet, että Suomeen tulisi joskus vastaava julkaisu? En tiedä yhtään, miten hyvin/huonosti Ahmed Ahne on Suomessa myynyt.
Onko kukaan muuten katsastanut tuota elokuvaa? YouTubesta katsomieni pätkien jälkeen olo on niin sekava ja hämmentynyt, että ihan uteliaisuudesta olisi elokuva kiva nähdä, mutta ranskalaisessa julkaisussa ei taida olla enkkutekstejä.
-
Onko kukaan muuten katsastanut tuota elokuvaa? YouTubesta katsomieni pätkien jälkeen olo on niin sekava ja hämmentynyt, että ihan uteliaisuudesta olisi elokuva kiva nähdä, mutta ranskalaisessa julkaisussa ei taida olla enkkutekstejä.
Ainakin Ranskan Amazonissa tuplaDVD:n tiedoissa mainittiin kielinä vain ranska ja ranska. Merde general!
Noiden youtube pätkien pohjalta heräsi kiinnostus nähdä tuo kun ainakin hahmot vaikuttivat onnistuneilta j amuutenkin päällisin puolin ihan OKlta. Totuus lienee aivan toinen.
-
Noiden youtube pätkien pohjalta heräsi kiinnostus nähdä tuo kun ainakin hahmot vaikuttivat onnistuneilta j amuutenkin päällisin puolin ihan OKlta. Totuus lienee aivan toinen.
Minä taas en osaa olla miettimättä elokuvan tasoa tämän (http://www.youtube.com/watch?v=uL80jJaHcSg) nähtyäni. Tekisi mieli nähdä koko elokuva, niin osaisi sanoa, onko tuo uuden idean onnistunut toteuttaminen vai hahmon luonteeseen täysin sopimattoman käytöksen yrittäminen. Tai kenties kyseessä on jotain aivan muuta kuin kuvittelen, koska en osaa yhtään ranskaa. Videon postaaja toisaalta sanoo itse tehneensä pätkän, mutta kyllä Ahmed taitaa silti tuon serenadin elokuvassa vetäistä.
-
Mikä helkutta siinä on ettei Ahmedeita julkaista uusintapainoksina? Poliittinen korrektiusko hiertää? Vai ajatellaanko etteivät myy tarpeeksi hyvin?? Asterixia ja Tinttiä tuunataan uusiksi jatkuvasti mutta AA:ta joutuu etsimään divareista ja pulittamaan maltaita. Itse en ole keräilijä, haluaisin vaan lukea hyviä sarjakuvia. Puhumattakaan siitä että suomentamatontakin kamaa on vielä olemassa ja vieläpä ison G:n kirjoittamaa. Voi samps-helisee sanon minä...
-
Mikä helkutta siinä on ettei Ahmedeita julkaista uusintapainoksina?
Jaa-a, itse ajattelin että vastahan niitä alkupään albumeita tuli uusintana, mutta tarkempi tutkailu paljasti että niistäkin on jo 9-10 vuotta. Onneksi sain kaikki aikoinaan hyllyyni lähes tuoreeltaan.
Iso G:n kirjoittamia on lähinnä yhden sivun juttuja suomentamatta. Kokoelmina nekin ovat tulleet muualla, vaan ei meillä.
Timo
-
Ihan mielenkiinnosta vilkaisin huuto.netistä. Aika hyvin tuntuu olevan Ahmedeja liikkeellä eikä hintakaan päätä huimaa.
-
Ihan mielenkiinnosta vilkaisin huuto.netistä. Aika hyvin tuntuu olevan Ahmedeja liikkeellä eikä hintakaan päätä huimaa.
Tällä hetkellä näyttää tosiaan olevan pari kpl, kiitos vinkistä. Huudossakin on kyllä välillä nousseet Ahmedit kahdenkympin tietämille.
-
Suomentamattomat eivät järin hääppöisiä ole.
Onko ne Goscinnyn yksisivuiset niin huonoja? Ja mua ainakin kiinnostaisi nähdä miten Ahmed selviytyi niistä pinteistään, joihin juttujen lopuksi päätyi.
-
Jotenkin olen ymmärtänyt, että Ahmedit ovat täynnään ranskankielisiä puujalkavitsejä ja niitä pitäisi osata lukea alkukielellä, että saisi kaiken irti. Minulle se ainakin ollut Asterixin ja Lucky Luken jälkeen "se Goscinnyn kolmas sarja".
-
Kun googlaa, niin monilla saiteilla väitetään Cauchemards d'Iznogoud - alpparien 2 ekaa olevan G:n kässäämiä, ja osa kolmostakin.
Tällainenkin on ollut:
(http://www.universbd.com/IMG/jpg/iznogoud-commente-l_actuali.jpg)
Toisaalta ruotsinkielinen wikipedia väittää että Alain Buhler olisi kirjoittanut noista valtaosan, ja näkyy tuo miehen nimi olevan tuossakin albumin kannessa.
-
Jotenkin olen ymmärtänyt, että Ahmedit ovat täynnään ranskankielisiä puujalkavitsejä ja niitä pitäisi osata lukea alkukielellä, että saisi kaiken irti. Minulle se ainakin ollut Asterixin ja Lucky Luken jälkeen "se Goscinnyn kolmas sarja".
Niinhän ne ovat, ja kyllä jalkapuolia piisaa Asterixissakin. Tosin Asterixin kansainvälisen läpimurron jälkeen Goscinny muokkasi käsikirjoituksista enemmän yleiseurooppalaisia, ja säästi umpiranskalaiset letkaukset Ahmediin sekä mm. Dingodossieriin ("Hullun paperit") jota piirsi Gotlib.
Tabaryn ja Goscinnyn toinen sarja, sympaattinen Valentin vaeltaja ehkä ansaitsisi tehdä paluun myös suomeksi.
-
Iznogoudworldin uutisia:
Uusi albumi ja sukupolven vaihdos.
Iznogoud returns yet again! After an absence of 4 years (the last new Iznogoud book was published in 2004), Iznogoud is coming back with a brand new adventure entitled "Les mille et une nuits du Calife" (The Thousand and One Nights of the Caliph). Now we know what the Tabary website was hinting at back in 2007. This will be the 28th Iznogoud book, scheduled to be published in November 2008.
(http://www.iznogoudworld.com/Books/French/28-Les_Mille_et_une_nuits_du_calife.jpg)
Additionally, the news is out that Iznogoud illustrator Jean Tabary has decided to retire after over 50 years of work in the comics world, passing the torch on to his children: Stephan, Nicolas and Muriel. With this new book, Muriel and Stephan will be taking over the writing while Nicolas (who has already done work with his father previously) takes over the illustration of the Iznogoud series.
Jeanin pojalla on kotisivut
http://www.nicolas-tabary.fr/
-
Voisiko Ahmed lähteä tästä uuteen nousuun? Melko ahdistavia lukukokemuksia (=huonoja tekeleitä) Goscinnyn jälkeiset Ahmedit ovat minulle ainakin olleet.
-
Osaisiko joku ranskantaitoinen tiivistää, mitä näillä (http://www.editions-tabary.fr/index.php?id_site=1&id_page=101) näytesivuilla tapahtuu?
-
Osaisiko joku ranskantaitoinen tiivistää, mitä näillä (http://www.editions-tabary.fr/index.php?id_site=1&id_page=101) näytesivuilla tapahtuu?
Taitavampien ollessa viisaasti hiljaa, kerrottakoon suurin piirtein, että:
Valtiovieras kertoo, että hänen maassaan on odotettavissa suuri vallanvaihdos. Laki on heillä semmoinen, että jos suurvisiiri haluaa kalifiksi kalifin paikalle, ja jos työn raskauttama kalifi haluaa pois valtaistuimeltaan, ennaltamäärätyn tuhannen ja yhden yön ajanjakson jälkeen (tekee kaksi vuotta ja desimaaleja päälle) valta voidaan vaihtaa. "Voisiko semmoinen toimia myös Bagdadissa?" kysyvät kalifi Harun el Pullah ja ilkeä suurvisiiri Ahmed Ahne kukin tahoillaan. Kalifi olisi onnellinen saadessaan vetäytyä loppuiäksen viettämään siestaa, Ahmed Ahne pääsisi sortamaan kansaa mielin määrin. Enää yhdeksän päivää suureen vaihdokseen... ei taikatemppuja, ei salajuonia, ei henkiolentojen väliintuloja.
-
Onko Ahmed käynyt nenäleikkauksessa vai miten se näyttää noin oudolta?
-
Onko Ahmed käynyt nenäleikkauksessa vai miten se näyttää noin oudolta?
Tämä on helppo, mä arvaan: piirtäjä on vaihtunut. Nykyäänhän kynänvarressa on Jean Tabaryn poika Nicolas. Lisätietoa Tabary-perheyhtiöstä tuon sivun kohdasta "Auteurs".
Ja johan vanhankin Tabaryn aikana Ahmedin ulkonäkö muuttui, ensimmäisissä seikkailuissa nenä oli aivan liian pieni.
-
Tämä on helppo, mä arvaan: piirtäjä on vaihtunut.
No niinhän miä jo sanoin tuolla (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,7443.msg222597.html#msg222597). Siellä on linkki pojan sivuillekin.
Timo
-
Ja selviäähän vaihto ekalta näytesivultakin.
Tokkiinsa sen huomaa että tekijä on eri, yleisesti ottaen hahmot eivät ole yhtä rumia kuin Tabaryn viimeisissä albumeissa. Mutta tuo Iznogoodin nokka erityisesti tökkäsi silmään, jos sanonta sallitaan.
-
Mikä kumma siinä on, että mistään en löydä Suomessa vuonna 1998 julkaistua Kalifi-albumia? Kaikki muita tuntuu olevan tarjolla divareissa ja netissä. Silloin, kun se joskus Huuto.nettiin tulee, ryhtyy joku itsepintaisesti huutamaan kilpaa. En nyt mielelläni rupeaisi tuosta hirveästi liikaa maksamaan.
Katsoin äsken Skandaali Bagdadissa -tarinan animaatioversion. Sarjakuva loppui siihen, miten Ahmed joutuu vankilaan jonkin skandaalin takia, mutta mitään enempää ei ainakaan suomiversiosta käynyt ilmi. Animaatiossa mentiin paljon pidemmälle niin, että skandaalin taustalla oli Ahmedin kolme hylättyä poikaa, jotka hän oli heitätyttänyt vankilaan pitääkseen heidät salassa. Jakso loppuu siihen, miten Ahmed joutuu samaan tyrmään ja saa pojiltaan selkäänsä. Onko tälle loppuratkaisulle jotain perusteita sarjakuvan ranskalaisessa versiossa, vai onko se tehty vain, että loppu ei olisi niin töksähtävä? Sarjakuvassahan se toimii, mutta piirretyssä ei ehkä niin hyvin.
-
Mikä kumma siinä on, että mistään en löydä Suomessa vuonna 1998 julkaistua Kalifi-albumia? Kaikki muita tuntuu olevan tarjolla divareissa ja netissä. Silloin, kun se joskus Huuto.nettiin tulee, ryhtyy joku itsepintaisesti huutamaan kilpaa. En nyt mielelläni rupeaisi tuosta hirveästi liikaa maksamaan.
Vuosi pari sitten päätin verestää lapsuusmuistoja ja aloin hankkimaan noita Ahmedeja. AInoa mikä enää puuttuu on juuri tuo Kalifi.
Liekö Egmontilla painos ollut oleellisesti pienempi kuin muissa tms?
Vastaavastihan Sanoman ja Egmontin Lucky Luket tapaavat olla vaikeita löytää ja/tai kalliita ja olen niissä kuvitellut, mistään mitään oikeasti tietäen, syyn olleen painosmäärän pienuuden.
Pelkäänpä että mikäli alpun itsellesi haluat niin halvalla et sitä saa.
-
Liekö Egmontilla painos ollut oleellisesti pienempi kuin muissa tms?
Vastaavastihan Sanoman ja Egmontin Lucky Luket tapaavat olla vaikeita löytää ja/tai kalliita ja olen niissä kuvitellut, mistään mitään oikeasti tietäen, syyn olleen painosmäärän pienuuden.
Jotain tuollaista arvelin myös. Pitää varmaan odottaa, että saksalaiset kokoelmakirjat pääsevät tuohon alppariin asti.
-
Jep.
http://en.wikipedia.org/wiki/Sidi (http://en.wikipedia.org/wiki/Sidi)
-
Nythän on jo toinen sukupolvi ottanut Tabary-kalifin paikan.
-
Mutta eivät ole yhdessäkään Goscinnyn veroisia.
-
Minä pidän kovasti Ahmed Ahneista. Omasta hyllystä löytyy Tekniikan Ihmeet, Apurit ja Ahmed Ahneen Lapsuus. Lisäksi kirjaston alppareita tulee lainattua säännöllisesti ja divareita tulee välillä koluttua näitten toivossa.
Ei minulla taida olla mitään ihmeellisempää syytä pitää näistä, kuin hyvin piirretyt ja hauskat tarinat.
Pidän, muista Coscinnyn sarjoista, Asterixseista enemmän, mutta AA:t ilman Coscinya ovat paljon parempia, kuin A:t ilman Coscinya. Tabaryn sooloalppareitten suurimmat ongelmat, mielestäni, ovat se, että tämä venyttää väkisin tarinoista koko albumin pituisia jolloin samaa vitsiä toistetaan liikaa ja välillä meno on, jopa Ahmed Ahneen tasolla, turhan absurdia.
Aloin pari päivää sitten katsoa Iznogoud animaatiosarjaa ja mielestäni se on ihan hyvä vaikkei alkp. tarinoitten tasolle ylläkkään.
-
no voihan kehno. No ei se mitään, minä luin Vaalit kalifikunnassa -jakson heti kun Suomen pressavaalit oli käyty. Vaalikamanjointi on likaista. Kaikki temput käytetään. Äänestäkää Snakbaria! Zagazam! Ahmed Ahne voittoon! Zagazam....
Timo
-
Ranskassa merkkipäivä noteerattiin, ja uutta Ahmedia pukkaa. Viisikymppisten ja Ranskan tulevien pressanvaalien kunniaksi...
http://www.francesoir.fr/loisirs/litterature/a-50-ans-iznogoud-reve-de-devenir-president-a-la-place-du-president-181538.html
-
Iznogoud le président de l'Office du Président, il sera?
-
Nostetaan tämä hienon sarjakuvan aihe framille.
Jos ranskaksi ilmestyi 27 Ahmed Ahnetta, montako ilmestyi suomeksi (15?).
Joku paitsi tietäväinen myös viisas voisi myös heittää listan noista suomeksi julkaistuista. Myös englanniksi väännetyistä saa heittää listan.
Eläköön Ahmed Ahne!
-
Joku paitsi tietäväinen myös viisas voisi myös heittää listan noista suomeksi julkaistuista.
Täältä löytyy suomeksi julkaistut:
http://koti.welho.com/z14/sarjakuvat/ahmed_ahne.html
-
Rahat vai kolmipyörä -visassa keskiviikkona oli mm. oheinen kuva tunnistettavana.
-
Tämähän oli se juttu jossa oli se nainen joka paljastaa itsensä eli kasvonsa muille (huntu pois) ja kaikki jotka näki kasvot, kivettyivät kauhusta.
Timo
-
Täältä löytyy suomeksi julkaistut:
http://koti.welho.com/z14/sarjakuvat/ahmed_ahne.html
Täällä on kuvat kaikista Iznogoud-albumeista (http://www.jeantabary.fr/series/iznogoud.htm) uusine kansineen (jotka olisi kyllä voinut jättää tekemättäkin)
Minua ihmetyttää se että "Seireenin Ansa" on merkattu Goscinnyn kirjoittamaksi. Muistelisin että se oli ihan tyypillistä Tabary-soolo-ulostetta.
-
Jukka on oikeassa. Muistolaatikko on tarinan nimi.
-
Minua ihmetyttää se että "Seireenin Ansa" on merkattu Goscinnyn kirjoittamaksi. Muistelisin että se oli ihan tyypillistä Tabary-soolo-ulostetta.
Ahmed Ahneiden tarinat paranivat huomattavasti kun "vuolaava virtaus ja suurkaupungin lyhenne eli KoskinNy" poistui tästä maailmasta. Ainakin omasta mielestäni ehdottomasti parhaat albumit ovat Apurit ja Haaremin Ruusu. Goscinnyn kirjoittamat tarinat mielestäni toistivat liiaksi samaa kaavaa.
-
Mitämitä! Noin paljon Ahmed Ahnetta suomentamatta? Miten voi olla? Suomentamaton matsku lie jotain sekundäärisempää Tabaryn soolotuotantoa? Mutta vaikkakin jos, niin silti! Ahmed Ahne ryminällä takaisin lehti- ja albumihyllyille, pliase!
-
Goscinnyn kirjoittamat tarinat mielestäni toistivat liiaksi samaa kaavaa.
Vähemmän niissä toistoa oli kuitenkin kuin Lukessa ja Asterixissa. Joka sarjan viimeinen ruutu oli meinaan aina erilainen.
Aiheesta vielä.
Myös tuo "Kalifiksi kalifin paikalle" on merkitty Goscinnyn kirjoittamaksi, ja se onkin tosiaan ajallisesti heti Hassua haltijatarta seuraava.. En vaan muista tuota lukeneeni, voiko joku vahvistaa että albumissa näkyy todella G:n kädenjälki?
-
No jopas.Täytyypä sitten jostain etsiä käsiin tuo entuudestaan lukematon, Goscinnyn kirjoittama alppari 8]
Nuo ovat tulleet suomeksi niin ihme järjestyksessä, että kyseinen helmi on mennyt minulta kokonaan ohi.
-
Cauchemarsseista minulla on tuo eka albumi. Mustavalkoinen, ja jutut eivät todellakaan avaudu kun mukana ei ole minkäänlaista selitysosaa. Viikkolehden kommentaarisarja, joka yleensä meni aina samankaltaisella kaavalla (Goscinny rakasti kaavoja): Ahmed Ahne kohtaa senjasen ministerin, Ahmed Ahne kommentoi aihetta sejase.
Goscinny rakasti myös sanaleikkejä, ja siksikin hänen kirjoittamansa AA-tarinat ovat lyhyitä - pohjimmiltaan yhden vitsin varaan rakennettuja juttuja: "Me jätimme sen palasen huojuvan pöydän jalan alle!" Kaikki irti mitä vain yhdestä tuumasta sai.
Tabary lähti itsekseen kehimään pitempiä tarinoita vaihtelevalla menestyksellä. Uusista suomennoksista en osaa sanoa, mutta englanniksi löytyisi vähän täydennystä:
http://www.iznogoudworld.com/Books/Iznogoud-English.html
-
Niin, ja Tabaryn lapset ovat myös jatkaneet Ahmedia parin albumin verran.
On noissa Cinebookin kirjoissa suomentamatontakin Ahneutta.
Vielä päivän uutisvirrasta, sarjakuvatyypit varsin hyvin tunteva Paavo Väyrynen manaa (tai mainostaa) Lasse Lehtisen kirjaa hänestä itsestään: "Minusta tehdään Ahmed Ahne!"
-
Onkohan Anne Goscinnyllä sananvaltaa Ahmed Ahneeseen vai onko hänet ostettu ulos?
-
Tolla linkkaamallani sivulla oli esm. "Paluut" -albumi.
-
Tuon mukaan "Euro Books" olisi julkaissut elokuussa 2009 aika monta Ahmedia.
Ai olet sitä mieltä ettei "Euro Booksia" ole?
http://skipcomics.blogspot.fi/2009/08/euro-books-india-iznogoud-12-titles.html
-
Ahmed Ahneiden tarinat paranivat huomattavasti kun "vuolaava virtaus ja suurkaupungin lyhenne eli KoskinNy" poistui tästä maailmasta.
Mitä mitä mitä! Kerettiläisiä mielipiteitä! >:D
Sen verran annan myöten, että Ahmed Ahne selvisi Cosginnyn jälkeisestä ajasta huomattavasti vähemmin vaurioin kuin Asterix ja Lucky Luke.
-
Elokuvasovitus Jean Tabaryn ja René Goscinnyn Ahmed Ahneesta, "Calife à la place du Calife", sai ensi-iltansa Ranskassa 9.2.2005. Jatko-osaa ei taida olla tulossa, sillä tekijät tahtovat jatkaa elokuvaa tv-sarjalla "Les Retours d'Iznogoud".
Ihan hyvä vaan ettei jatko-osaa ole tulossa. Katsoin mielenkiinnosta youtubesta tämän Ahmed-leffan trailerin ja sen jälkeen mieli oli kyllä aika musta. Hirveää kuraa. En katsoisi, vaikka leffa ilmestyisikin jonain päivänä mystisesti Suomeen (vain kymmenen vuoden päästä). Siitähän pahoittaisi vain mielensä.
Ahmed Ahne on ollut minulle Goscinnyn sarjiksista se ykkönen vaikka pidän myös Asterixista ja Lucky Lukesta. Iznogoud on parhaimmillaan järjettömän hauska ja nerokas! Psykedelia ja maailmankuvan äärettömyys herättää Ahneita lukiessa kunnioittavaa ihailua.
On vain väärin klassikkosarjista kohtaan, jopa melkein raiskaukseen verrattavissa oleva asia, ettei elokuva-tai TV-sarjasovituksia osata tehdä oikein.
-
- -
On vain väärin klassikkosarjista kohtaan, jopa melkein raiskaukseen verrattavissa oleva asia, ettei elokuva-tai TV-sarjasovituksia osata tehdä oikein.
Samaa mieltä, mutta money talks... Tuottaja päättää "mutiloinnin" asteen, koska omasta mielestään hänellä on sijoittajana oikeus tehdä, miten parhaaksi näkee. Mutta täytyyhän hänellä olla jonkinlainen vastuu näkyvän tuotteen/brändin spoilaamisesta; jo silläkin perusteella, että tuotteen arvo heikkenee tuottajan huonon toiminnan takia. Tuottajan oudoista ratkaisuista vrt. myös Modesty Blaise -leffa (https://en.wikipedia.org/wiki/Modesty_Blaise_%281966_film%29).
-
Goscinny rakasti myös sanaleikkejä,
Albumien nimistä alkaen, äkkinäinen ulkomaanpelle (kuten minä) ei kaikkia heti äkkääkään:
Les vacances du calife / Ahmed Ahne lomailee [ (ransk.) la vacance: (engl.) vacancy (suom.) avoin virka ]
Des astres pour Iznogoud/Tähdet kertovat Ahmed Ahne [ (ransk.) désastres: (engl.) disasters, calamities (suom.) kauhistuttavat koettelemukset, onnettomuudet ]
-
No ei ole helmi. Vaikuttaa siltä että tarinat ovat Goscinnnyn vuosien varrella väsäämiä, mutta ovat paljon heikompia, ja joita Goscinnyn elinaikana Tabary ei siksi piirtänyt kun syntyi parempaakin.
Olen sittemmin hankkinut tuon ja yhdyn arvioosi.
Niinkuin tiedetään, Goscinnylla alkoi
vähän ote livetä loppuaikoina. Vaikka oli tuossakin
hetkensä, hauskimpana viimeisen tarinan alku jossa
palkka-armeija antaa uskollisuudenosoituksen kalifille.
Siinä on myös ainoa hyvä Tabaryn oma Ahmed-tarina.
-
Ahmed Ahneiden tarinat paranivat huomattavasti kun "vuolaava virtaus ja suurkaupungin lyhenne eli KoskinNy" poistui tästä maailmasta. Ainakin omasta mielestäni ehdottomasti parhaat albumit ovat Apurit ja Haaremin Ruusu. Goscinnyn kirjoittamat tarinat mielestäni toistivat liiaksi samaa kaavaa.
Liityn siihen kiltaan, jonka mielestä Tabaryn tarinat voittavat Goscinnyn 10-0. Kaikille ei Tabaryn ääri-absurdit jutut toimi yhtä hyvin; äitini jaksoi valittaa Ahmed Ahne ja apurit -albumista, koska "siinä ei ole mitään järkeä." Valitusta aiheutti myös Ahmedin ruma ulkonäkö, moraalisesti epäilyttävä käytös sekä heti ensimmäisillä sivuilla esiintyvä päähenkilön lausahdus "tunnen sen munaskuissani." Jostain syystä joka esiintymisellä vaatteitaan vähentävä haltiatar ei aiheuttanut protesteja.
Tabaryn sooloista Ahmed Ahneen lapsuus on muistaakseni vielä vähän tavanomaisempi.
-
Minusta Tabaryn soolo-alppareitten suurin heikkous on se, että tarinat on venytetty koko pitkiksi, vaikka toimisivat alkuperäisessä lyhärimuodossa paremmin. Pitemmissä jutuissa vitsit käyvät paljon nopeammin ylikäytetyiksi ja Tabarylla muutenkin tuntuu olevan ongelmia täyttää se albumi, joten mukana vielä useita sivujuonia ja - hahmoja, jotka eivät oikein mene mihinkään ja joiden hauskuus vaihtelee ihan ok:sta ärsyttävään.
Goscinnyn kolmesta isosta sarjasta (AA, Asterix ja Lucky Luke) Ahmed on tosin minusta saanut pienimmän laskun tasossaan. Ainakin mukana on edelleen hyviä vitsejä, tarinat tuntuvat Ahmed Ahneilta ja jokaisessa tarinassa (tiettyjä, jokaisessa jutussa toistuvia, kaavoja lukuunottamatta) on yritetty edes jotain uutta, eikä vain käytetty niitä suosituimpia hahmoja ja elementtejä.
-
...äitini jaksoi valittaa Ahmed Ahne ja apurit -albumista, koska "siinä ei ole mitään järkeä." Valitusta aiheutti myös Ahmedin ruma ulkonäkö..."
Erikoista että joku valittaa jonkun epäadoniksen ulkonäköä. Pelottavan näköiset, veriset örkit ja nirunaruvaatteissa viihtyvät uhkeat paljastelijat vielä ymmärtäisin (jos kyseessä on kuitenkin äiti-ihminen joka valvoo jälkeläisensä lukemistoa) mutta että ruma ihminen aiheuttaa närkästystä? Just...
Onhan Tabaryn Ahmedeissa toki puolensa, sitä en kiistä, mutta olen myöskin enemmän näitä Goscinny-puoluelaisia. Tabary toi sarjaan mielestäni jo liiankin "outoja" juttuja, Goscinny pysytteli kaikesta huolimatta tietyissä rajoissa.
-
Rocky arvioi Ahmed Ahneen olevan nykyään niin unohdettu, ettei kukaan ole älynnyt kiikuttaa albumit pois kirjastoista. Niin, uskaltaisikohan kukaan tänä päivänä ryhtyä rustaamaan pilasarjaa oikeasta kaupungista islamilaisessa maassa, kaupungissa asuvasta heikkolahjaisesta hallitsijasta sekä hallitsijan tilalle pyrkivästä katalasta avustajasta?
http://rocky.vitkor.se/2017-01-06
-
Joo, ei ole Ahmed Ahne kansatieteellisen tarkka kuvaus entisaikojen abbasideista, tai mikä dynastia nyt onkaan. Mutta joku heikko muistikuva on sentään rukoilijoista jossain tarinassa.
-
Ahmedin miljöö ovat Tuhannen ja yden yön tarinat, ja siten
esi-islamilainen maailma haltijattarineen ja djinneineen.
-
Kantelettaressa viitataan kristinuskoon monta kertaa.
-
"Peilin henki"-jaksossa (AA ja hassu haltijatar) kuvataan vaaleja kalifikunnassa, ja siinä vaalitoimtuksen järjestäjä toivottaa kalifille Allahin puutarhojen nautintoja. Minäkään en muista että seikkailuissa olisi kertaakaan mainittu islamia, Muhammedia tai koraania.
-
Allah on nimityksenä Koraania vanhempi. Sama kun heprean El.
-
Eikös kuitenkin kalifaatissa olla?
A caliphate (https://en.wikipedia.org/wiki/Caliphate) (Arabic: خِلافة khilāfa) is an area containing an Islamic steward known as a caliph (Arabic: خَليفة khalīfah).
Tuskinpa muuten voisi tulla kalifiksi kalifin paikalle.
Timo
-
"Tuhannen ja yhden yön tarinoiden" siinä versiossa, joka
lännessä parhaiten tunnetaan on tarinasikermää kokoonpitävänä
henkilöhahmona kalifi Hārūn Ar-Rašīd, joka on siis historiallinen
hahmo, mutta folkloristiikan näkökulmasta hän voisi olla kuka
hyvänsä. Hän on vain tyyppi joka sitoo erilaiset sadut yhdeksi
kokonaisuudeksi. Tästä Goscinny otti siis kalifin idean
-
Eräässä Ahmed Ahne -tarinassa on kohtaus, jossa kaukaisen lännen edustajat ovat saapuneet esittelemään kulttuurinsa hienoimpia helmiä. He ovat kaksi keskiaikaisen näköisiin sotisopiin sonnustautunutta ritaria, jotka mäiskivät toisensa erilaisilla astaloilla kasaksi litistynyttä peltiä.
Timo
-
Kuten ketjussa jo todettiin, Ahmed Ahneessa on toki paljon viittauksia abbasidien kalifaattiin (750 - 1258): tapahtumat sijoittuvat yleensä Bagdadiin (joka on abbasidien perustama kaupunki), yhdessä tarinassa kohdataan mongoleja (jotka riehuivat Irakissa 1200-luvun puolivälissä) ja niin edelleen. Eli jos Ahmed Ahne johonkin todelliseen aikaan ja paikkaan sijoittuisi, niin kyllähän se sijoittuisi keskiajan islamilaiseen Lähi-itään.
Mutta eipä Ahmed Ahne tietty oikeasti kuvaa Lähi-idän historiaa edes sellaisella tarkkuudella kuin Asterix kuvaa Rooman valtakunnan historiaa.
-
Mutta eipä Ahmed Ahne tietty oikeasti kuvaa Lähi-idän historiaa edes sellaisella tarkkuudella kuin Asterix kuvaa Rooman valtakunnan historiaa.
Siksipä tuo juttu Asterix Intiassa -albumista oudoksutti. Noh, oli kai sekin vitsi pakko käyttää. Pitänee tsekata kyseinen Asterix. En muista onko mulla sitä.
Timo
-
No, Asterix on kohdannut myös normanneja pariin otteeseen, eli niidenkin historiallisuudessa joustetaan ajoittain hyvinkin rajusti.
-
Juu, ainahan humoristisessa historiaseikkailussa on isoja anakronismeja mukana. Mutta Asterixissa on kuitenkin mukana myös todellisia historiallisia hahmoja ja tapahtumia, Ahmed Ahneessa vain epämääräisiä viitteitä sellaisiin.
Tämä keskustelu lähti liikkeelle kysymyksestä, uskallettaisiinko nykyään tehdä tällaista huumorisarjakuvaa, joka selvästi sijoittuu arabialais-islamilaiseen miljööseen - josta uskonto on tosin suodatettu lähes kokonaan pois. Miten on? Onko maailma muuttunut sellaiseksi, että Tuhannen ja yhden yön satujen ja orienttikliseiden tunnelmia vaaliva fantasia ja huumori on liian tulenarkaa? Ei kai sentään?
-
Ainakin Disney sentään pitää Aladdin-elokuvasta tuttua Jasminea esillä osana pikkutytöille suunnattua prinsessabrändiään. Kai se Aladdinin poppoo periaatteessa on muslimeita, vaikka moskeijassa ei usein vierailla. Käsittelytapa on tietysti varovainen, että lelut ja muut käyvät kaupaksi kaikkialla.
-
Tämä keskustelu lähti liikkeelle kysymyksestä, uskallettaisiinko nykyään tehdä tällaista huumorisarjakuvaa, joka selvästi sijoittuu arabialais-islamilaiseen miljööseen - josta uskonto on tosin suodatettu lähes kokonaan pois. Miten on?
Vastaus on helppo: Ei uskallettaisi. Ehkä jotain underground-juttuja saattaisi tulla, mutta valtavirtasarjakuvaksi tarkoitettua ei takuulla. Ei ainakaan keneltäkään entuudestaan muista töistään tunnustetulta tekijältä.
Ainakin Disney sentään pitää Aladdin-elokuvasta... Käsittelytapa on tietysti varovainen, että lelut ja muut käyvät kaupaksi kaikkialla.
Oheistavaramyynnin tuotto on ilmeisesti sitä luokkaa, että se on laskettu varovaisen riskin arvoiseksi. Kun liikkuu tarpeeksi dollareita myös mielten pahoittumisia siedetään tiettyyn rajaan saakka. Jos näiden suhde kääntyisi liiketoiminnan kannalta epäsuotuisaksi tilanteeseen varmasti puututtaisiin.
-
Vastaus on helppo: Ei uskallettaisi. Ehkä jotain underground-juttuja saattaisi tulla, mutta valtavirtasarjakuvaksi tarkoitettua ei takuulla. - -
- - Kun liikkuu tarpeeksi dollareita myös mielten pahoittumisia siedetään tiettyyn rajaan saakka. Jos näiden suhde kääntyisi liiketoiminnan kannalta epäsuotuisaksi tilanteeseen varmasti puututtaisiin.
Joo, tänä päivänä ei uskallettaisi: se tulkittaisiin helposti provosoinniksi. Jos maailma vähän "järkiintyisi", ehkä 10 vuoden kuluttua uskallettaisiin, vaan tuskin vielä silloinkaan. :'(
Raha (eli Almighty Dollar) ratkaisee. Mutta onko ratkaisu pitemmän päälle kestävää?
-
Aladdinin alkutekstien aikana "Arabian nights" -kappale meni alkujaan näin:
'I come from a land, from a faraway place where the caravan camels roam.
Where they cut off your ear if they don't like your face.
It's barbaric, but hey it's home.'
Mutta arabijärjestöt eivät tykänneet, joten euroversioon ja kotivideojulkaisuihin lyriikkaa hieman muokattiin:
'I come from a land, from a faraway place where the caravan camels roam.
Where it's flat and immense and the heat is intense.
It's barbaric but hey it's home.'
-
Mutta arabijärjestöt eivät tykänneet,
Mitkä arabijärjestöt?
Vai olisiko omatekoinen poliittinen korrektia sittenkin
se joka "ei tykännyt"?
-
Tämä keskustelu lähti liikkeelle kysymyksestä, uskallettaisiinko nykyään tehdä tällaista huumorisarjakuvaa, joka selvästi sijoittuu arabialais-islamilaiseen miljööseen - josta uskonto on tosin suodatettu lähes kokonaan pois. Miten on? Onko maailma muuttunut sellaiseksi, että Tuhannen ja yhden yön satujen ja orienttikliseiden tunnelmia vaaliva fantasia ja huumori on liian tulenarkaa? Ei kai sentään?
On se tulenarkaa, en usko että edes Ahneen kaltaista sarjakuvaa enää tulee, elämme nyt varovaisuuden aikaa ja on parempi ettei vähemmistöjä näytetä humoristisessa valossa, ei ainakaan niin että ko. sarjiksen tai minkä tahansa viihteen tekijä on valkoinen mies.
And that's the way it is...
-
Mitkä arabijärjestöt?
Vai olisiko omatekoinen poliittinen korrektia sittenkin
se joka "ei tykännyt"?
Sekunnin googlaamisella löytyi asiasta tuollainen uutinen:
http://articles.latimes.com/1993-07-10/entertainment/ca-11747_1_altered-lyric (http://articles.latimes.com/1993-07-10/entertainment/ca-11747_1_altered-lyric)
"Disney distribution president Dick Cook said the change was made after meetings with members of the American-Arab Anti-Discrimination Committee..."
"Albert Mokhiber, president of the Washington-based American-Arab Anti-Discrimination Committee, said Friday that the committee also sought to have the word barbaric removed from the lyric and will continue to press for that."
-
Ok, propsit googlaus-skillseistä, itse en pystynyt
moiseen suoritukseen.
JA tietenkin pyydän oikein kauniisti anteeksi
Disneyltä että menin niin tuhmasti epäilemään
heitä itsesensuurista.
-
"You cut this sentence off, or we'll cut your ears off!" (kuulen tämän tulevan Omid Jalilin suusta).
Timo
-
Ruotsiksi Saunabad on Brah At Hamed. Mitähän se tarkoittaa. ???
Toinen kysymys: mistä nimi Saunabad on keksitty?
-
Ruotsiksi Saunabad on Brah At Hamed. Mitähän se tarkoittaa. ???
Toinen kysymys: mistä nimi Saunabad on keksitty?
"Bra att ha med", eli hyvä olla mukana. Kun sanat jakaa vähän eri tavalla, saadaan etäisesti arabialaiselta kuulostava nimi.
Saunabad on varmaan ensimmäiset albumit suomentaneen Outi Wallin idea. Sekin kuulostaa pikkuisen arabialaiselta (vrt. Sinbad). Kaksikielisillä paikkakunnilla uimahallien sisällä olevissa opaskylteissä lukee usein "sauna - bad", joten sanayhdistelmällä on tällainen hauska yhtymä arkeenkin.
-
Saunabad on kyllä hyvä oivallus Wallilta. Suomalainen lukija
samaistuu oitis tähän leppoisaan alemman portaan työntekijään.
-
Tajusin tuon Saunabadin vasta muutama vuosi sitten, kun näin vanhan valokuvan helsinkiläisen yleisen saunan sisäänkäynnistä. Ennen vanhaan Helsinki oli sauna-badeja täynnä.
-
Pistäkääs nyt joku kuva siitä kun Ahmed ja Saunabad
on sen ravisteltavan lumi-saippua-koristeen-sisällä.
Koska sellaiseksihan nämä säät on menny.
-
On se tulenarkaa, en usko että edes Ahneen kaltaista sarjakuvaa enää tulee, elämme nyt varovaisuuden aikaa ja on parempi ettei vähemmistöjä näytetä humoristisessa valossa, ei ainakaan niin että ko. sarjiksen tai minkä tahansa viihteen tekijä on valkoinen mies.
And that's the way it is...
Ette sitten ole lukeneet imaami Pulla -sarjakuvaa? Sehän tosin sijoittuu nykyaikaan, mutta päähenkilö on varsin raju parodia islaminuskon edustajasta.
-
http://kaltio.fi/aiheet/sarjakuva/
-
Matti Mattilan blogin parin vuoden takaisessa postauksessa kertoillaan Ahmed-kokoelman keruusta (https://mattimattila.fi/kalifi_ahmed_ahne.html); vuosi siihen meni.
Harvinaisin albumi, tiedoksenne, on Kalifi Ahmed Ahne. Eli jos halvalla tulee hyväkuntoinen vastaan, korjatkaa pois.
Kaikki tuntevat hokeman "haluan kalifiksi kalifin paikalle", mutta tämä sarjakuva taitaa jo hissuksiin olla matkalla unholaan - ainakin jos Asterixiin tahi Tinttiin vertaa.
-
Luin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin Ahmed Ahne-albumin (Ahmed Ahne ja Apurit), ja täytyy sanoa, että se oli aivan mahtava!
Vitsejä tykitetään kuin konekiväärillä, ne ovat kaikki todella hauskoja, ja kaiken lisäksi tarina pysyy kasassa ja jännittävänä, melkoinen saavutus. Palatsin taiteilijamiekkonen, jonka hyperrealistiset teokset saavat aikaan loputtomasti slapstick-huumoria, on miltei nerokas hahmo - aina, kun lukija on jo unohtanut tyypin, hän ilmaantuukin uudelleen pilaamaan Ahmedin suunnitelmat. Ahmed on ajoittain heikko ja haavoittuvainenkin ja kovin sympaattinen verrattuna todella paholaismaisiin "apureihin", imbesilliin kalifiin tai Saunabadiin, joka on realismissaan hauska, mutta joka ei näe nenäänsä pidemmälle. Neljättä seinää rikotaan ja metahuumoria viljellään juuri sopivasti, parhaana vitsinä se kun Ahmed lyö päänsä seinään ja pyörtyy kahdeksi päiväksi, ja Tabary pitää aiheesta (realismi sarjakuvissa) riemastuttavan tekopyhän saarnan. Haltiatar Olé on pöhköydessään mahtava keksintö, ja lisää myös tarinan jännitystä, sekä tekee juoneen lisäväriä. Hän myös lienee sarjakuvan historian lakonisin, asiallisin ja epäseksuaalisin strippari!
Näin hulppea sarjakuva, eikä edes Goscinny ollut mukana?!? Näitä pitää lukea lisää!
-
Enemmän Ahmedeita jo luettu, ja Goscinnyn tyyliin tutustuttu paremmin. Jos kirjoittamisesta puhutaan, niin Tabaryhän pärjää yllättävän hyvin. "Ahmed Ahne ja apurit"-albumissa juoni pysyy kasassa ja silti kukkii älyvapautta joka käänteessä. Ehkä heikointa siinä on Ahmedin persoonallisuus, hänhän on hyvin passiivinen jolle asiat vaan tapahtuvat, ei ollenkaan se tuttu kunnianhimoinen ja maaninen energiapakkaus, jota hänen ilkeydestään huolimatta kuitenkin yleensä tulee kannustaneeksi. Mutta ehkä se oli tarkoituksellista ja tarjosi vaihtelua?
Goscinnyn Ahmedit ovat tietysti lyhyempiä ja juoneltaan HYVIN kompakteja. Tai siis, tiedämme juonen pääpiirteet yleensä jo ensimmäisessä ruudussa! Juoni on kuin rautainen laki, jota vastaan ei voi kamppailla. Ahmed yrittää uutta keinoa päästä kalifiksi kalifin paikalle, Saunabad varoittelee, uudesta keinosta tingitään piastereissa ja maravedeissa, keino epäonnistuu ja Ahmed joutuu itse sen uhriksi. Kuin matemaattinen teoreema, siitä ei vain ole ulospääsyä. Mitä enemmän Ahmed yrittää päästä teoreeman ulkopuolelle, sitä enemmän teoreema vastustaa ja lopulta aina voittaa. Tämä jo itsessään vie jotenkin ajatukset arabialaiseen kulttuuriin ja Tuhannen ja yhden yön satuihin. Ahmed-tarinoissa on täydellisen, geometrisen muodon kauneutta! Dynaamisuus ja staattisuus iskevät toisiaan vastaan aina täydellä teholla. Tarina on dynaamisuuden kuvaus. Ja lopuksi staattisuus voittaa.
Hauskuus syntyy kuitenkin siitä, että koska tämä rakenne on niin raudanluja, tarinan toteutumisen aikana voi hullutella aivan miten paljon tahansa. Sanaleikkejä, hervotonta toistoa, kuvallisia piloja, älyllisiä kommervenkkejä, ihan mitä vaan. Joskus tarina koskettaa tunnetasollakin - ihan totta - juuri siksi, että inhimilliset pyrkimykset esitetään niin heikkoina ja naurettavina, ne vain kilpistyvät maailmankaikkeuden laista. Samoin mikään hulluus ei voi horjuuttaa hahmojen persoonallisuuksia, jotka ovat tässä sarjakuvassa myös ikuisia totuuksia. Erityisen tehokkaita ovat sellaiset jaksot, joissa viimeisessä kuvassa palataan ensimmäiseen: tämä on mitä vaikuttavin todistus ikuisten totuuksien järkkymättömyydestä ("Tie joka ei johda mihinkään", "Taikaruudukko", "Taikakalenteri", mitä niitä nyt kaikkia olikaan...).
Satiiriset piirteet ovat myös todella kyynisiä ja hauskoja. Kuinka monta kertaa Ahmed ja sulttani Mittumar sopivat jostain kammottavasta yhteistyöstä, ja sopimus sinetöidään: "ja vielä sopimus molemminpuolisesta kulttuurivaihdosta!" Yhdessä parhaista jaksoista viimeinen kuva ja teksti sinetöi yhtä aikaa kalifin hölmöyden, alku = loppu periaatteen, sekä purevan satiirin. Mitenkäs se menikään... kalifi on mielissään, kun kansa on alkanut kypsyä poliittisesti; vaalien aikaan ei ole yhtään onkijaa joella, vaikka onkin hyvä matovuosi! En avaa nyt tätä hauskuuspommia kokonaan, katsokaa itse!
Symmetria on jatkuva teema Ahmed Ahneessa. "Paimentolaiset"-jaksossa, joka olisi ollut klassikko jo pelkillä "jurtta ja jugurtti"-jutuilla, Ahmed kohtaa valtiolliselta vastapuolelta kaltaisensa, joka pyrkii niin symmetrisesti samoihin asioihin, että liiallinen yhteisymmärrys vie jo konfliktiin. Toisessa jaksossa kalifista löytyy kaksoisolento, eivätkä yhteydet ole ainoastaan fysiognomisia. "Hulluttelupäivä" puolestaan kääntää symmetrian periaatteen ylösalaisin niin pahasti (ollen silti symmetrinen), että sydänkohtaus meinaa tulla, kun havaitsee, miten idioottimainen onkaan ihmisen käsite nimeltä päinvastaisuus.
Millaiset asiat sitten pilaavat Ahmedin suunnitelmat? Hyvin monenlaiset. Orjan ystävällisyys ja hyväntahtoisuus "Turkkilaisessa palapelissä". Saunabadin älykkyys "Tekniikan ihmeessä". Yleensä sattuma, usein huolimattomuus, mutta huomattavan usein se, että joku on ystävällinen ja haluaa auttaa. Maailma itsessään pilaa inhimilliset pyrkimyksemme. Mitenkäs Y.U.P. lauloikaan joskus siitä, miksi maailmassa ihmiset saavat aikaan pahaa toisilleen? "Kuka tietämättömyyttään, kuka typeryyttään, kuka hyvyyttään, kuka työnään!". Tämä tunne on Ahmedissa. Maailma on se, mikä se on, ja kun yritämme nähdä sen toiveittemme täyttymyksen kenttänä, eikä omana itsenään, alkaa heti epätäydellisyys nostaa rumaa päätään.
Sarjakuvan satiiriset ja kyyniset puolet asettuvat kokonaisuuteen juuri siksi niin hyvin, että luja rakenne pehmentää niitäkin. Tarinan aikana sanotaan: ihmiset ovat ahneita, pikkumaisia, joustamattomia, monomaanisia, manipuloivia... ja vallanhimoiset poliittiset päättäjät ovat kaikkein pahimpia. Mutta lopuksi: mikään ei muutu. Ihmisten inhottavimmatkaan pyrinnöt eivät pysty horjuuttamaan asioiden jumalallista järjestystä. Onko tämä järjestys sitten hyvä tai paras mahdollinen? Ei välttämättä. Mutta sitä ei ainakaan voi muuttaa pahemmaksi!
Ahmed Ahne on myös maailman epäpoliittisin sarjakuva. Eniten siinä pilkataan niitä, jotka haluavat muuttaa maailmaa - koko sitä periaatetta, että muutos - poliittinen, teknologinen, taloudellinen - voisi olla edes teoriassa mahdollinen. Mutta jotenkin kaikki ilkeilyt sulavat lopulta jonkinlaiseen lempeyteen, kaikki on nähty jotenkin suuren sielun läpi.
-
Ligne clairen analyysi Ahmed Ahneesta on paras, mitä olen missään lukenut!
-
Paljolti johtuen Lurkerin kannustavasta palautteesta (kiitoksia!!!), muokkasin tästä tekstistä kokonaisen esseen Ahmed Ahneesta. Saattaa ilmestyä jossain jonain päivänä...
-
Paljolti johtuen Lurkerin kannustavasta palautteesta (kiitoksia!!!), muokkasin tästä tekstistä kokonaisen esseen Ahmed Ahneesta. Saattaa ilmestyä jossain jonain päivänä...
Odotan innolla!
-
Odotan innolla!
No nyt on artikkeli ilmestynyt. Katsokaapa uusin Sarjainfo (3/2023)!
-
No nyt on artikkeli ilmestynyt. Katsokaapa uusin Sarjainfo (3/2023)!
Ahaa, se on siis sun! Vähän vasta silmäilin, mutta mainio oivallus ja huomio tuo Krazy Katin kolmiodraaman ja tietyllä tavalla vastaavan asetelman ilmentymä Ahmed Ahneessa ja varsinkin näissä tuo saman kuvion/teeman ikuinen toisto ja kertaus eri variaatioin.
Timo
-
Vaikutti niin mielenkiintoiselta tuo Sarjainfon artikkeli, että aloin minäkin heti sitä lukea innolla eilen, kun posti lehden toi. Jäi teksti kuitenkin kesken, kun meni hermot ihme sivistyssanoilla briljeeraamiseen (kuten koleerinen, joka piti sitten oikein netistä selvittää kiivasluonteiseksi ).
Kun hieman tästä rauhoitun, yritän uudestaan, jos vaikka tällä kertaa pääsisin artikkelin loppuun asti ;D
-
Äh, olen pahoillani jos tuollaiset sanat ärsyttävät! Olen niin monta vuotta elämästäni yliopistolla viettänyt että ne tulevat ihan selkäytimestä tuollaiset sanat. Akateemisessa maailmassahan sivistyssanoja käytetään ihan vain sen takia, että kommunikaatio tulee nopeammaksi ja selkeämmäksi silloin (tosin silloin kaikkien keskustelijoiden pitää tietää ne), eli ei ole siis kyse briljeerauksesta. Olin ihan unohtanut, että kaikki eivät jatkuvasti kylve näissä sanoissa. Kirjoitan paljon esseitä ja analyysejä ja niissä käyttämäni tyyli on siis tällainen enemmän tai vähemmän akateeminen.
Korsto-Mikko, voit ajatella vaikka että kyseessä on vain meikäläisen tyyli... en osaa kirjoittaa muullakaan tavalla :) Toivottavasti jaksat lukea tekstin silti loppuun asti ja toivon että ajatukseni tulevat sieltä esille sanavalinnoista huolimatta!
-
Minusta luonnetyyppejä kuvaavat vanhat sanat koleerinen, flegmaattinen, sangviininen ja melankolinen ovat ihan yleisiä sanoja.
Hieno Ahmed Ahne -analyysi!
-
Hienoa anamyysia Ligne Clairelta Kvaakissa, pitää metsästää tuo sarjainfokin käsiini.
Olisi mielenkiintoista lukea myös mietteitä Ahmed Ahneesta sellaiselta henkilöltä joka on itsekkin Arabialais taustainen,varmaan olisi paljon uusia analyysin aiheita 🤔
-
Ahmed Ahne pyrkimässä kalifiksi Goscinnyn kuoltua.
Ei, hän ei enää milloinkaan pääse kalifiksi kalifin paikalle.
-
No hoh. Makasiko se kuolleena huoneessaan?
Timo
-
Ahmed Ahne-integraali Iznogoud 1962-1969 (https://www.adlibris.com/fi/kirja/iznogoud-1962-1969-9789180581196) on tulossa lokakuussa ruotsiksi lisämateriaalien kera.
Luulen, että tämä perustuu Ranskalaisen Iznogoud - Intégrale 1/2:een (https://www.amazon.fr/Iznogoud-Intégrale-1/dp/2205086650).
Ostaisin tämän heti, jos se olisi saatavilla suomeksi tai edes englanniksi.
-
Ahaa! Oliskohan tämä tulossa suomeksikin? Eikös Ahmed Ahneen suomalaiset painokset oo jo aika vanhoja, eihän niitä oo mun mielestä julkaistu pitkään aikaan. Ja näissä näkyis olevan jotain ekstrojakin, katsoin Adlibriksen sivulta.