Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Aku Ankka ja kumppanit => : Leo 06.01.2004 klo 19:29:20
-
Mikähän on seuraavan Ankka-murrealbumin murre? Toivottavasti Tsadin slangi niin voisin itse osallistua käännöskilpaan ;D
-
Stadin slangilla oli, Tsadin slangilla ei.
Minä kuulemma puhun Tsadin slangia, mutta omasta mielestäni puhun tietenkin aivan normaalia puhekieltä.
-
Saksan 30 eri murteella on julkaistu Asterixia.
Saksasta idea otettiinkin kun ensimmäinen murre-Asterix ilmestyi. Asia mainittiin ihan uutisjutuissakin, mutta unohtui sitten tyystin.
Timo
-
Minusta murrealbumeissa ei ole mitään hauskaa. Ehkä siksi, etten puhu mitään murretta, paitsi kaakkoissuomen (Kotka, Hamina) murretta joskus siellä käydessäni fyysisesti tai virtuaalisesti IRC:in avulla (#eagle). Olen itse espoolainen, syntynyt Vantaalla (myönnettäköön). Tämän alueen "murre" vääntää mm. e:n ä:ksi ja o:n a:ksi (kiäli, tuali). Kammottavaa, lapseni puhuvat sitä :-). Mutta Asterix savoksi on jotain kamalaa. Ainoastaan silloin, jos murre on henkilön puheena niin sitten sulatan murteen. Eihän mikään kirjakaan ole yleensä kokonaan murteella kirjoitettu, kyllä kirjakieli on pääkieli ja henkilöiden puhe on sitten murretta, jos on. Esim. Kalle Päätalon kirjat ovat tästä hyvä esimerkki. Kirjat ovat kirjakieltä, mutta sitaatit ovat murretta. Normaalitekstin seassa voi olla jokin murreilmaisu, mutta se on esitelty aikaisemmin.
Ymmärrän kyllä murteita. Esim stadin slangia käytänkin vähän ja ymmärrän sitä kyllä täysin ja siksi murteista tehty parodiointi on minusta hauskaa.
Viivin ja Wagnerin murresarjakuvastrippi oli aivan kipeän hauska. Nauroin itseni tärviölle, mitä se sarja ei yleensä tee - vaikka hauska onkin. Viivi ja Wagner puhuivat stripissä ns. pseudomurretta, joka ei tarkoittanut yhtään mitään mutta kuulosti eri murteiden sekametelisopalta. "Pröönää kalingaat, Viivi" tms. Myös Pahkasiassa oli joskus mukamurteita, muistaakseni Hannu Pyykkösen piirtäminä.
Muita murreparodioita?
-
Itse asiassa äitini osti vuosi sitten isälleni oulun murteisen aku ankan ja sanon, että sitä oli hauska lukea.
Tuntu tosin hiemalta lukea sitä, vaikka asun oulunläänissä, se tuntuu aika oudolta lukea kuin puhua.
-
Enpä minäkään noista murrealppareista ole pahemmin pitänyt. Puhekieltähän puhekuplat ovat ja oikeastaan niiden pitäisi olla, mutta jos kaikki hahmot puhuvat sitä ja samaa murretta, tuntuu koko homma jo typerältä. Etenkin jos murre istutetaan Asterixin ja Ankan maailmoihin. Tehdäänpäs muuten hei seuraavaksi Mämmilä savoksi! häh? jooko?
Timo
-
No nyt onpi Ankat sijoitettu V****lanjänkän maisemiin, kuten trendikästä onkin:
TIEDOTUSVÄLINEILLE 23.05.05
Aku Ankan murrekisan voitto Tornioon
Aku Ankan kahdeksannen murrealbumin kääntää peräpohjalaiselle murteelle Torniossa asuva Terttu Rousu. Suosittuun käännöskilpailuun osallistui tälläkin kertaa mittava joukko murteen taitajia; määräaikaan mennessä Aku Ankan toimitukseen kertyi lähes kaksisataa kilpailutyötä.
Iloinen voittaja Terttu Rousu (57) löytyi Karungin kylästä Torniosta. ”Olipa yllätys! En arvannut voittavani, olihan kilpailussa niin valtava määrä osallistujia”, Rousu iloitsee. Paljasjalkainen karunkilainen tunnetaan paikkakunnalla ahkerana kirjailijana, jonka kynästä on tähän mennessä syntynyt neljä historiallista romaania, yksi muistelmateos, lukuisia koulunäytelmiä ja nykyisin myös kolumneja paikallislehteen. Lempiaiheita ovat historia ja murre. ”Kirjoittaminen on aina ollut rakas harrastus”, kertoo kyläkoulun siivoojana työskentelevä, neljän nyt jo aikuisen lapsen äiti.
Käännöskisan voittajan oma suhde Aku Ankkaan alkoi jo 1950-luvulla, kun sukulaistäti tilasi pienelle syrjäkylän tytölle oman lehden vuodeksi kotiin. ”Se oli jotain aivan erikoista siihen aikaan. Omille lapsille luettiin sitten Aku Ankkaa vuodesta 1969 lähtien. Viime vuonna ajattelin heidän kasvaneen jo ulos lehdestä ja lopetin tilauksen, mutta sanomistahan siitä tuli”, Terttu Rousu hymyilee. Omaksi suosikkihahmokseen Rousu nimeää Aku Ankan, mutta kertoo samastuvansa mainiosti myös Iinekseen.
Peräpohjalaisten murteiden moninaisuus on haaste sarjakuvakääntäjälle. ”Esimerkiksi vokaalinkäyttö vaihtelee jopa kyläkunnittain, toisaalla venytetään ja toisaalla sanotaan lyhyesti. Joka puolella puhutaan kuitenkin hoon päältä”, Rousu sanoo.
Tuomaristolla tiukka tehtävä
Määräaikaan mennessä kilpailuraadin arvioitavaksi tuli 184 käännöstyötä. Käännöksistä haettiin paitsi aitoa ja hyvää murreilmaisua, myös sarjakuvalle ominaista sujuvuutta, hauskuutta ja kekseliäisyyttä. Kilpailutöistä erottui nopeasti viiden kärki.
”Valtaosa töistä oli kirjoitettu Tornion murteella ja moni länsirajan osallistuja leikitteli ajatuksella, että näytesarjakuvassa naamioituneena esiintyvä Hannu Hanhi oli poikkijokelainen”, toimittaja Jenni Kovanen kertoo. ”Toiseksi eniten kilpailutöitä tuli Kemin murteella ja vähiten Kemijärven murteella.”
Sanoma Magazines Finlandin sarjakuvatoimitus antoi korkeimmat pisteet käännöksille, joissa oli reippaasti poikettu alkutekstistä. ”Tuomariston toimittajajäsenet arvioivat lähinnä sitä, miten oivaltavasti murteen taitajat olivat lukeneet kuvaa. Yksi ja sama ruutu voi kirvoittaa uskomattoman erilaisia tulkintoja. Toivommekin aina, että käännös naurattaisi enemmän kuin alkuteksti – ja siinä olivat tälläkin kertaa voittajan lisäksi onnistuneet monet muutkin osallistujat.”
Sanoma Magazines Finlandin järjestämässä kilpailussa asiantuntijaraadissa olivat sarjakuvatoimituksen Antti Hulkkosen, Jenni Kovasen, Kati Vallin ja Ville Viitasen lisäksi murreasiantuntija Marketta Harju-Autti Oulun yliopistosta sekä kirjailija Rosa Liksom. Marketta Harju-Autti kehuu voittanutta käännöstä murteen johdonmukaisuudesta: ”Teksti on selvästi sijoitettavissa Tornionjokilaaksoon.” Rosa Liksom puolestaan antaa tunnustusta kääntäjän käyttämästä vivahteikkaasta kielestä ja toimivista sanonnoista.
Tämä sama kuusihenkinen ryhmä auttaa kääntäjää muokkaamaan valmiin käännöksen painokuntoon. Peräpohjalaiselle murteelle käännetty Ankka-albumi sisältää Carl Barksin talvisia ja jouluisia klassikkotarinoita ja se ilmestyy lokakuussa.
Voittajan mallikäännösruutu sähköisenä kuvana: www.akuankka.fi/press
Aiemmin ilmestyneet Aku Ankka -murrealbumit:
”Isoon taloon ankka” (1998) Etelä-Pohjanmaan murteella, kääntäjä Joose Tammelin
”Kui, sanos Aku” (1999) Turun murteella, kääntäjä V-P Lehto
”Rotsi on mut byysat puuttuu” (2000) Stadin slangilla, kääntäjä Sami Garam
”Kyä viksup päriää” (2001) Tampereen seudun murteella, kääntäjä Katariina Kallio
”Avojalakanen ankka” (2002) Oulun murteella, kääntäjä Ilkka Mannermaa
”Voe tokkiisa, Aku!” (2003) Savon murteella, kääntäjät Markus Miettinen ja Jaakko Seppälä
”Kaik lutviutuup!” (2004), Karjalan murteella, kääntäjä Helena Anttonen
-
Murrealbumit ovat siinä suhteessa hauskoja, että niistä voi yrittää tutkia kuinka hyvin osaa tiettyä murretta. Mutta sitten taas tökkii, jos se mukamas omalla murteella tehty albumi ei sitten vastaakaan odotuksia...Miulle kävi juuri näin Aku Ankan karjalanmurre-albumin kanssa: Se kun oli tehty jollain kämäisellä Simpeleen versiolla, eikä kotoisella Lappeenrannan versiolla...
Mutta tosissaan, vaikka ko. albumi olikin hauska lukea (kerran), niin jokin tökki: Sanat tuntuivat monin paikoin väkinäisiltä, kuin murretta olisi ängetty mukaan vain kun on pakko. Lisäksi (pienet, myönnän) alueelliset murre-erot häiritsivät oikeasti hieman, mutta se tuskin haittaa sellaista henkilöä jolle murre ei sellaisenaan ole niin tuttu.
Itse pidän enemmän kirjakielestä, koska sen etuna on neutraalius: Hahmoja ei pakoteta tietynlaiseen muottiin puheensa perusteella, vaan ne voi tulkita muitten puitteitten mukaan. Lisäksi tällöin murretta voi käyttää tehokeinona paremmin kirjakielen seassa. Tosin kirjakieltä olen myös tottunut lukemaan, joten...tuttuun turtuu ja sen kokee helposti "paremmaksi" kuin muut.
Lisää vain murrealbumeja siis!
-
Laulettuna murteet ovat hauskempia. Pohjalaisen Akun murteentaja Joose Tammelinin bändin Rehupiiklesin ekan levyn ostin divarista ja siitä on hupia irronnut. Niillä on kai useampiakin levyjä muttei ole minulle vastaan tullut.
Huuto.netissä on ainakin yks, sattumoisin justiin laitoin...
-
Enpä ole pahemmin noihin murrealbumeihin tutustunut. Mutta on mulla hesan slangiksi käännetty Aku Ankka -albumi, jossa on Carl Barksin tarinoita käännettynä hesan slangiksi. ;D Kyseisen albumin nimi on muistaakseni Rotsi on mut byysat puuttuu tai joku sellainen :) En ymmärtänyt melkein mitään koko albumista.
-
Enpä minäkään noista murrealppareista ole pahemmin pitänyt. Puhekieltähän puhekuplat ovat ja oikeastaan niiden pitäisi olla, mutta jos kaikki hahmot puhuvat sitä ja samaa murretta, tuntuu koko homma jo typerältä. Etenkin jos
Minusta olisi pikemminkin hassua, jos mukaan olisi sijoitettu älytön määrä eri murteita samaan kaupunkiin. Jossakin Masissahan tuo vielä voikin toimia, kun (a)varu(u)skuntaan tietenkin voi tulla ihmisiä eri puolilta maailmaa.
Itse tykkäsin jostain syystä siitä turkua puhuvasta albumista. Ehkä ankkojen luonteessa on jotakin turkulaista. Tampereenkielisessä versiossa taasen nauratti suuresti kohta, jossa sudenpentukilpailun voittajat pääsisivät "oikeen ulkomaille Teiskoon".
-
Murrealbumit eivät suuremmalti sytytä. Ainoa omistamani on Aku ankan "Avojalakanen ankka", tämä vain siksi että se sattuu olemaan lähimpänä omaa murretaustaani. Täytyy myöntää, että teksti oli todella hankala lukuista ja en haluaisi ryhtyä kahlaamaan läpi yli sata sivuista murrealbumia.
Omalla kohdallani voin sanoa, että en mitä todennäköisimmin tule selaamaan läpi muita kuin minulle tutulla murteella sepitettyjä eepoksia. En myöskään pidä murteiden hyödyntämistä kerronnassa huonona juttuna, koska se tavallaan "kohottaa kotiseutuhenkeä".
Tulipahan itselläkin muutama euro sijoitettua murteelle käännettyyn Aku Ankka albumiin. Muuten olisi jäänyt sekin Aku Ankka ostamatta.
Ookkonä Oulusta? Lähekkönä Patiolle?
-
Saapas nähdä, minkälaista sönkötystä siitä uudesta albumista tulee. Minä ainakin odotan aivan kohtuullisen hyvää käännöstä, koska asun itsekin samalla kulmalla Lappia... En ole minäkään mikään murrealbumien ystävä, mutta on niitä silti kertynyt. Siinäpä se kesä menee odotellessa ;)
-
Viime yönä unessa luin varsin mielenkiintoista murrealbumia; Näkymätöntä Viänästä oli julkaistu ns. yleiskielellä.
-
Laulettuna murteet ovat hauskempia. Pohjalaisen Akun murteentaja Joose Tammelinin bändin Rehupiiklesin ekan levyn ostin divarista ja siitä on hupia irronnut. Niillä on kai useampiakin levyjä muttei ole minulle vastaan tullut.
Kaikkiaan neljä noita Rehupiiklesin levyjä tietääkseni on (Noiruttu Pohojammaa 1995, Kyröjoki tuluvii 1996, Päässilimääset live in sturio 1999 ja Jatsin kutsu 2003). Pirkko Kotirintahan on jaksanut Hesarissa kaikkia kehua tasapuolisesti, mutta omasta mielestäni eka on täysin eri luokkaa kuin nuo muut. Levyhyllyssäni ovat kaikki, mutta jos oikein ahdasta alkaa tulemaan niin kolme viimeistä Rehupiiklesiä ovat kyllä vaaravyöhykkeessä joutua poistolistalle.
-
Olikohan se eka vai toka Rehupiikles jossa raiskataan Wicked Game? Varmaan eka. 'Minen tykkää maksaloorasta' on tulkinnan nimi, jo sen takia pitäis levy hankkia.
-
Minen tykkää maksaloorasta on tokalla levyllä (Kyröjoki tuluvii).
Ekasta levystä on liikkeellä kahta eri versiota, toisessa on mukana versio Whon Pinball wizardista (en kyllä muista mikä oli pohojanmaankielinen nimi, itselläni on se levy mistä tämä biisi on poistettu).
-
Jatkoa jossain muodossa saattaa olla joskus luvassa.
Lainaus Aku Ankan nettisivuilta: "09. marraskuuta 2005
Kahdeksas murrealbumi Joulu on jo ovela julkaistu!
Älästä hättäile! Peräpohjalainen murrealbumi Joulu on jo ovela päättää Aku Ankan murrealbumien sarjan. Nyt murteissa on kierretty jo koko suomi. Kukin maamme päämurrealueista on saanut oman teoksensa"..."Aku Ankan murrealbumi ja siihen liittyvä kääntäjäkisa ovat olleet jokavuotinen merkkipaalu sarjakuvamaailmassa jo vuodesta 1998 lähtien. Albumisarja päättyy toistaiseksi tähän."
Kyllähän murteita Suomessa riittää, mutta eri asia sitten onkin riittääkö lukijoilla mielenkiinto.
-
Päämurrealueita on tasan kaksi, eli länsi- ja itämurteet.
Ei kahta ilman kolmatta, sillä asiantuntijasta riippuen myös pohjoismurteet lasketaan päämurrealueisiin.
Itse pidän murrealbumeista eräänlaisena kuriositeettina, mutta toisaalta sarjakuvassa kielen nostaminen itsetarkoitukseksi on tavallaan harmillista. Asiaa lievittäisi jos osa hahmoista puhuisi jotain tiettyä murretta ja toiset jotain toista tai vaikkapa kirjakieltä. Esim. Asterixin savonnoksessa olisi ollut hauskaa jos roomalaiset olisivat puhuneetkin kirjakieltä erotuksena gallialaisista.
-
Oikosulku iski. Mistä murrealbumista löytyy Barks-tarina, jossa Aku pitää kauneushoitolaa, ja mm. kittaa hirviömäisen noita-akan missikuosiin? Muistelin että se olisi ollut omasta hyllystä löytyvässä Rotsi on mut byysat puuttuu -albumissa, vaan eihän se mokoma ollutkaan.
-
Oikosulku iski. Mistä murrealbumista löytyy Barks-tarina, jossa Aku pitää kauneushoitolaa, ja mm. kittaa hirviömäisen noita-akan missikuosiin? Muistelin että se olisi ollut omasta hyllystä löytyvässä Rotsi on mut byysat puuttuu -albumissa, vaan eihän se mokoma ollutkaan.
Isoon taloon Ankka -albumista löytyy.
Timo
-
Mulla on yksi murrealbumi. Avojalakanen ankka, Oulun murteellla. Ostin sen divarista. En kauheena tykännyt, ne on aika ohuita. Plussaa tulee toki siitä että siinä on Barksin piirtämiä sarjoja. En kuitenkaan niin paljoa murrealbumeista innostunut että olisin niitä enempää hankkinut. Ihan mielenkiintoisiahan ne kuitenkin on.
-
Lisäksi mulla on Masi jossa kaikki hahmot puhuvat eri murretta. Se on aika hauska minusta.
Tämä toimii minusta paremmin. Ankat olisi mielestäni pitänyt laittaa joko kyseisen tyyppiseen formaattiin murteiden puolesta, tai sitten olisi pitänyt koota joku 8 (tai enemmän) tarinaa sisältävä kirja, jossa olisi jokainen murre ollut eri. Vielähän tämmöisen voisi tehdä.
Sen jopa miekin voesin ostaa. Murteet mennöö usein muutenkin niin sekasin. (Sen takia puhekieltäni on joskus vaikea ymmärtää, kun suusta saattaa samassa lauseessa tulla slangi, Karjala, Turku ja Oulu. Joihinkin sanoihin vaan tottunut semmoisenaan. )
Eli siitä vaan Ankan toimitus vielä kirjaa kasaamaan. Ikään kuin jälkiruokana niille jotka tykkäsivät, ja uutena niille jotka eivät päässeet mukaan. Samat murteet, eri tarinat. Tai sitten parhaat tarinat edellisistä, ja rapiat päälle. Täytyyhän nyt tämä kulttuurikirja saada myyntiin!
Laulettuna murteet ovat hauskempia.
Juu, ja kaikki mukana: "Lähhin mie lägemään..."
Minusta olisi pikemminkin hassua, jos mukaan olisi sijoitettu älytön määrä eri murteita samaan kaupunkiin. Jossakin Masissahan tuo vielä voikin toimia, kun (a)varu(u)skuntaan tietenkin voi tulla ihmisiä eri puolilta maailmaa.
Entäs Ankkalinna? Onhan sielkin ihan ihme immeisiä. Ei siinä paljon Tamperelaiset tai Turkulaiset luulis ihmetyttävän...
Helsingissä kuulee monia murteita, on siellä sen verran junantuomia. Monet yrittävät stadilaistua, ja oikein koomiselta kuulostaa kun ne oikein opettelevat slangin puhumisen. Eihän siellä slangia kukaan normaalitilanteissa puhu nykyään.
Tsot. Tsot. Äläs nyt kuule. Alkuperäistä slangia puhuu jotkut vanhemmat Helsinkiläiset meillä aina välillä aivan kuin Handu pumpulla tv-sarjassa:
Vuorokauden ympäri. Tottuneet niin, etteivät jopa muuta osaa.
Myös jotkut n. 15-25 vuotiaat ovat ottaneet ylvääksi elämäntehtäväkseen puhua, ja pitää yllä tuota alkuperäistä slangia. Jotkut samanikäiset ovat tosin vastavuoroisesti ottaneet elämäntavakseen puhua uudempaa "hip hop slangia", ja piinata tuolla meitä viattomia.
Jokin aika sitten tv:stä tulleen murrekatsauksen mukaan jopa 30% puhuu Helsingissä slangia. Epäselväksi tosin jäi, että tarkoittivatko sekä uutta että vanhaa, vai vain vanhaa. Kuulemma Turun (mitä vikaa Turussa on?) lisäksi ärsyttävimpiä "murteita".
Don Rosan sarjassa oli maalaisia alieneita jotka puhuivat metkaa murretta. Samanlaista kuin Yrjö-kirjoissa.
Jep. Edelleen yksi suosikki Rosatarinoistani. Olisi kyllä ollut melko yksitoikkonen ja tylsä ilman tuota murretta. Siis eihän tarinassa tapahtunut mitään (okei, rahasäiliö avaruudessa ja Roopen klondike muistelut avaruudessa olivat ihan hauskoja ja nokkelia ideoita, mutta pointin tajunette...)
-
Minulla on vain yksi murrealbumi. Oulun murteella kirjoitettu Avojalakanen ankka. Kyllähän siitä selvää sai mutta jos se olisi ollut kauhean paljon paksumpi olisi voinut jäädä ostamatta. En ole enempää edes harkinnut ostavani, mielummin sijoitan rahani tavalliseen AA parhaat albumiin.
-
Onko murrealbumeita ilmestynyt ruotsiksi? Siis ruotsalaisilla murteilla? - -
Äkkiseltään mieleen tuli Valhalla-ruotsinnokset (https://sv.wikipedia.org/wiki/Valhall_%28tecknad_serie%29#Albumutgivning_i_Sverige) (Madsen). Tosin yleiskielellä sielläkin mennään, mutta jättiläiset (?) puhuivat jotain murteiselta kalskahtavaa (skoonea?). En vaan muista missä noista albuissa.
-
Murteita taidetaan tosiaan käyttää enemmän tavallisissa sarjakuvissa. Olen nyt lueskellut joitain Kalle Anka -näkkäreitä 50-luvulta ja niissä esim. Veli Nalle haastaa jotain ihan muuta kuin kouluruotsia ja joidenkin muidenkin hahmojen puhe ei edusta suomalaisen Aku Ankan huolitellumman kielen standardia...
-
Mokkeri puhuu haastavaa murretta, saman sarjakuvan kapiaiset taas hienostelevaa herrasväenkieltä.
Jostain maaltahan se Mokkerikin on, oletettavasti
Smoolannista. Mutta entäs se siilipäinen kilpailija?
-
Disneyn Veli Kanin hahmot puhuvat englanniksi etelän murretta ja vielä vanhanaikaista jo tekoaikaansa.
Eikös se leffa ainakin tapahdu jossain 1800-luvulla, setä Remushan on orja.
Timo
-
Remus ei kaiketi ole esiintynyt Veli Kani- tai Pupu Pirteä- sarjakuvissa ollenkaan.
Kukas se tämä sitten on?
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=3978.0;id=973)
-
Kukas se tämä sitten on?
" Uncle Remus was only seen as a silhouette on the title panel, although he provided necessary narration through captions and the moral that appeared in a box in the final panel."
https://www.mouseplanet.com/8231/Disneys_Brer_Rabbit_Hops_Into_the_Funny_Pages
-
"...it ia possible that either Disney or King [Features] were loath to show a black character in a favorable light for fear of losing newspapers in the South". Maurice Horn. 100 years of American Newspaper Comics.
Timo
-
Jostain maaltahan se Mokkerikin on, oletettavasti
Smoolannista.
Mokkerin patsas on Halmstadissa, joka on Hallannin maakunnan keskus. Siinä Smoolannin vieressä se on, samaan murrealueeseen kuuluvat. Siellä päin se Mokkerin varuskuntakaupunki Klackamo (mikä se on suomeksi?) sijainnee.
-
Tää varmaan kuuluisi Aku Ankan taskukirjojen erikoisjulkaisut-osastolle, mutta koska uusin erikoistaskari Suuri suomalainen murrekirja 2 (https://www.lehtipiste.fi/923392.html) sisältää kaikki vuosina 1998-2005 julkaistut Murrealbumit yhtenä kokoelmana, niin laitan tämän tänne.
Mietin kun edellinen osa oli pehmeäkantinen uusintapainos vuoden 2017 kovakantisesta kirjasta ja tämä on kokoelma aiemmin ilmetyneitä albumeita, vieläko on jotain murrejulkaisua, jolla sarjaa voisi mahdollisesti ensi vuonna jatkaa? Akkarin sivuilla jo muutaman vuoden ajan ilmestynyt 1-sivuisia vitsisarjoja, joita ovat ilmeisesti lehden lukijat kääntäneet omille murteilleen, muttei niistä taida ihan vielä taskaria saada aikaiseksi.
Nämä murrejulkaisut eivät ole olleet omien kiinnostuksen kohteitteni huipulla, mutta taskarikeräilijänä olen nämä ostanut.
-
Sain eilen valmiiksi kokoelmani virtuaaliesittelysivuston uusimman paketin ja päätin levittää tietoa vähän laajemmallekin https://fi.pinterest.com/timoniittyranta/dialects-mundart-dialetti/.
Taustaa voipi halutessaan lukea täältä https://ddandmmcomicbooks.com/33-murtehia/
-
Hoo. Kiehtovaa! Tjalle Tjååtsele!
olisipa hauska nähdä saman sarjan ruutuja vierekkäin, vaikkapa Italian eri murtehilla.
Timo
-
olisipa hauska nähdä saman sarjan ruutuja vierekkäin, vaikkapa Italian eri murtehilla.
Timo
Sitä harkitsin hetken, mutta tulisiko siitä mahdollisesti tekijänoikeuskinastelua....Ellen sitten länttää tänne, suljettuun ryhmään, nähtäväksi.
-
Kyllä ruutunäytteen voi laittaa, sitaattioikeus. Tutkimustarkoituksessa. Kirjoitat vielä siihen kylkeen jotain niistä ruuduista.
Timo