Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Aku Ankka ja kumppanit => Aiheen aloitti: hdc - 16.03.2012 klo 19:56:23
-
Juu, idea kiinnostaa, kahtotaan millainen toteutus (ja onko noissa tulossa jotain huomattavia ennenjulkaisemattomia tai kokonaisinajulkaisemattomia...Mikin Inferno on kai yhä turha toivo?)
Onko myös mitään huhuja montako osaa sarjaa olisi tulla?
-
Wau!
Kirjallisuusfriikkinä idea kiehtoo, toivottavasti sarja onnistuu yhtä hyvin kuin Maailmanhistoria (jonka kuudetta osaa parhaillaan luen).
Kun sarja kerran "jatkaa suositun Ankkojen maailmanhistorian jäljillä", voisi kai päätellä osia tulevan kuusi, kun ensimmäinen osa ilmestyykin syyskuussa ja toinen seuraavana keväällä, aivan kuten Maailmanhistoriatkin. Päätelmiä.
-
Mikin Inferno on kai yhä turha toivo?
Nyt herätit innostuksen. Joko tämä nyt vihdoinkin saataisiin suomeksi?
-
Vähän epäilen Infernon tuloa suomeksi. Asiaan liittyen tätä on vielä saatavilla (http://www.perunamaa.net/ankistit/vol5.html):
(http://www.perunamaa.net/ankistit/Pam15.gif)
8]
Timo
-
Hyvä idea kunhan on suurelta osin ennenjulkaisemattomia tai kauan sitten nähtyjä (joskus 1990-luvulla viimeksi julkaistuja) tarinoita tai ensi kertaa muuttelemattomana.
-
toivottavasti sarja onnistuu yhtä hyvin kuin Maailmanhistoria
Tässä on juuri olennainen pointti. Jos sarjojen valinnassa on käytetty vähintään yhtä hyvää harkintaa kuin AMH:ssa, tämä ei voi epäonnistua. En oikeastaan tiedä, onko näin erinomaisen idean mahdollista epäonnistua. Sopiva sekoitus jo aiemmin nähtyjä Taskari-suosikkeja ja ensijulkaisunsa saavia mestariteoksia, tyylikäs ulkoasu ja hyvät esipuheet (luokkaa Maailmanhistoria),niin tästä tulee uusi todella, todella laadukas kirjasarja. Hienoa, että AMH:n loputtua ei ole jääty laakereille lepäämään, vaan tarjotaan uusia hienoja kovakantissarjoja (tämä ja AATK esittää).
EDIT: Inferno olisi tietysti todellinen jackpot, mutta se taitaa olla sentään turha toivo. No, ehkä vielä jonakin päivänä...
-
Jos sarjojen valinnassa on käytetty vähintään yhtä hyvää harkintaa kuin AMH:ssa, tämä ei voi epäonnistua.
Minä olen sitä mieltä, että juuri tuo harkinta petti AMH:ssa. Ihan liikaa sellaisia tarinoita, joita on aiemmin julkaistu, vaikka Italian arkistossa olisi ollut läjäpäin korvaavia, ehkä parempiakin tarinoita. Ymmärrän, että monessa tapauksessa ei tietenkään korvaajaa olisi löytynyt, mutta pari tarinaa per kirja kyllä. Tällä hinnalla haluaisin mielummin sellaisia tarinoita itselleni, joita en entuudestaan omista. Itselläni into lopahti ensimmäisen osan jälkeen, ja vieläkin on pari osaa sarjasta hommaamatta. Tätä samaa "harkintaa" pelkään käytettävän tässä uudessakin sarjassa.
-
Minä olen sitä mieltä, että juuri tuo harkinta petti AMH:ssa. Ihan liikaa sellaisia tarinoita, joita on aiemmin julkaistu, vaikka Italian arkistossa olisi ollut läjäpäin korvaavia, ehkä parempiakin tarinoita.
Joo, olihan siinä parantamisen varaa, siksi käytinkin sanaa vähintään. Uusintajulkaisuja keskinkertaisista tarinoista oli todellakin liikaa, siinä olet aivan oikeassa. Historiaa hiiren silmin ja Hessu ja hoopot esi-isät olivat kuitenkin minusta aivan loistavia hakuja, etenkin ensinmainittu. Vaikka näitäkään ei kokonaisuudessaan nähty, ne nostivat kirjojen tasoa paljon. Samoin muutamia muita erinomaisia uudehkoja tarinoita nähtiin. "Klassikoiden" suhteen oli vähän heikompia valintoja. AMH ei ollut siis missään nimessä täydellinen, mutta huipputarinoidensa ansiosta erittäin hyvä kirjasarja.
-
Ekasta kirjasta oli mainos sekä uudessa Akkarissa, että Triplataskarissa. Esittelytekstin mukaan luvassa on nimitarinan lisäksi ainakin Aku Baba, Jack Londonin Erämaan kutsu sekä Goethen Nuoren Wertherin kärsimykset. Hyvältä näyttää tämäkin sarja.
-
Jack Londonin Erämaan kutsu
Onkohan tämä Scarpan piirtämä juttu? Olen saksalaisesta taskarista lukenut Scarpan Londonin kirjaan perustuvan sovelluksen ja se teki vaikutuksen. En ole kuitenkaan ihan varma, mikä Londonin kirja oli kyseessä, kun on niin kauan aikaa siitä, kun olen Londonia viimeksi lukenut. Mutta jos tämä on SE, niin hyvä valinta. Pluto on pääosissa.
-
Onkohan tämä Scarpan piirtämä juttu?
Joo, olisiko tämä http://coa.inducks.org/story.php?c=I+TL+1518-AP (http://coa.inducks.org/story.php?c=I+TL+1518-AP).
Aku Baba ("neljännes hernettä"!) ja Nuoren Akun kärsimykset ovatkin sitten uusintoja. Mitähän muuta paketissa lie. Saammepa nähdä.
Timo
-
Justiinsa tuo!
-
Infernon luin englanniksi, ja on se aika käsittämätön ei-italialaisille. Tai onhan Dantea julkaistu muillakin kielillä, en ole lukenut.
Onhan se suomeksikin Eino Leinon kääntämänä. Netissäkin on (http://www.gutenberg.org/ebooks/12546).
Timo
-
Niin, tarkoitin Mikin Infernoa.
Äh, niin tietty - mut kun sanoit että "onhan Dantea julkaistu muillakin kielillä".
Sarjan englanninkielinen (WDC 666) versio on muokattu ja sensuroitu, saksalaisen version runomuoto yksinkertaistettu, ellei jopa infantilisoitu. Löytyy myös espanjaksi ja kreikaksi, niitten tasosta en tiedä. Muilla kielillähän tätä ei sitten olekaan.
EDIT: näkyy olevan tämmöinenkin:
(http://coa.inducks.org/hr.php?image=http://outducks.org/webusers/webusers/2009/01/it_gcd_076b_001.jpg&normalsize=1)
Timo
-
Aika hyvältä näyttää tämä eka kirja kun sitä tässä selailin :) Hyvä idea tuoda mukaan oikeiden klassikkoteoksien esittelytkin jokaisen tarinan yhteyteen :) Kirjan ensivaikutelma oli kerrassaan erinomainen :P
-
No nyt viimein valoa tuotantohelvetin päässä: Riku Perälä lupasi, (sikäli kun Ankalliskirjasto niin pitkälle etenee) että AK:n kolmannessa osassa julkaistaan Mikin Inferno!
Ensimmäisen osan sarjat:
Tuulen tuomaa (AATK 114) - Margaret Mitchell: Tuulen viemää
Kuinka äkäpussi kesytetään (AATK 235) - William Shakespeare: The Taming of the Shrew
Buck alias Pluto: Erämaan kutsu (Guido Martina - Romano Scarpa, ei julk. aiemmin Suomessa) - Jack London: Erämaan kutsu
Aku Caramba ja kohtalokas Carmen (AATK 85) - Prospér Meriméé: Carmen
Aku Baba (AATK 6) - Antoine Galland: Ali Baba ja 40 rosvoa
Nuoren Agüntherin kärsimykset (AATK 169) - Goethe: Nuoren Wertherin kärsimykset
Vaakun heiluri (Bruno Sarda - Franco Valussi, ei julk. aiemmin Suomessa) - Umberto Eco: Foucaultin heiluri.
-
No nyt viimein valoa tuotantohelvetin päässä: Riku Perälä lupasi, (sikäli kun Ankalliskirjasto niin pitkälle etenee) että AK:n kolmannessa osassa julkaistaan Mikin Inferno!
Näinpä tosiaankin julkistamistilaisuudessa. Kutakuinkin näillä sanoilla: "jos kyseinen sarja ylipäätään jossain julkaistaan, niin ilman muuta tässä sarjassa, todennäköisesti ei vielä toisessa osassa, vaan ehkä kolmannessa, mikäli sinne asti kirjasarjassa päästään." :D
Tässä on hyvä hetki muistella edellistä klassikkokirjojen mukaelmien sarjaa. Kirjoitin Pamauksen blogiin 1970-luvun Klassikko-sarjasta. (http://ankkalinnanpamaus.blogspot.fi/2011/03/klassikko-albumit.html) Totean siellä että "Ehkäpä albumien mukana olisi voinut olla jonkinlaiset alkuperäisteosten esittelytekstit", ja niinpä; nythän tässä uudessa kirjasarjassa on mitä parhaat esittelyt!
Ja kansissa vielä tyylikäs nahkajäljitelmä arvokkuutta tuomassa. :P
Timo
-
Uusinnat näkyvät ainakin olevan mainioita sarjoja, ennennäkemättömät vaikuttavat kiinnostavilta (Italo-Disney-versio Foucaultin heilurista? Pakko lukea), ja alkuperäisten kirjojen esittelyt vielä...
-
Selvästi mr. esinäytös-piirtäjä asialla. Sensurointi? Huitoiko rosvo liian uhkaavasti sapelilla kohti Akun kaulaa? Samoin sivun 268 kolikon kuvassa Roope ei näytä Bottaron piirtämältä. Nämä kohdat olivat samoin jo taskukirjassa. Taliaferron aku-naamoja on käytetty vinjetteinä muulloinkin.
-
Kylläpä vain. Luultavasti ovat tosiaankin taas saksalaisten vaatimuksesta muutattaneet tämän ruudun Giuseppe Peregolla. Puhekuplan tekstistä voi ajatella ruudun sisältäneen kaulan katkaisun uhkaa. Olisikohan tämä ruutu alkuperäisenä saksalaisten ankistien kirjassa Ehapa durchleuchtet: Manipulative Eingriffe in die deutschen Disney-Comics?
Timo
-
Sapelit heiluvat Aku Babassa siihen malliin, että en yhtään ihmettele sensurointia - AATK 6:ssa julkaistuista muistakin sarjoista oli pyyhitty esim. pyssyjä pois.
Mutta oliko aika muuttunut jo vuonna 2007, kun tämä R. L. Stevensonin Aarresaarta parodioiva "Pääkallosaaren aarre" ilmestyi AATK 331:ssä? Rajua meninkiä ja taas miekka heiluu!
http://www.homeforducks.com/collection/page_6_2004/art2_m.jpg (http://www.homeforducks.com/collection/page_6_2004/art2_m.jpg)
Chendi - Bottaro: Paperino e l'isola del tesoro (1959).
-
Mutta oliko aika muuttunut jo vuonna 2007, kun tämä R. L. Stevensonin Aarresaarta parodioiva "Pääkallosaaren aarre" ilmestyi AATK 331:ssä? Rajua meninkiä ja taas miekka heiluu!
Nenä sapelilla irti karhukonnalta! Mitenkähän lie ollut vanhassa taskarissa?
Timo
-
Mikin inferno englanniksi on WDC:n numerossa 666, jos joku kerää kummallisia Disney-sarjakuvia. Mukana ovat suurinpiirtein kaikki tekoaikana jo esiintyneet Disney-filmienkin hahmot, Lumikit, Pinokkiot ja Dumbot.
Juu, ja Aku on erikoinen "kiusanhenki". Melkoista revittelyä!
Tuolta voi lukea - tai katsoa ainakin kuvat jos ei osaa Italiaa. Hieno sivusto jossa tarinoita Topolinon ilmestymisvuosilta 1949 - 2008! (Klikkaa Mikin korvasta vuosia eteenpäin, sitten "Leggi la Storia".)
http://www.disney.it/publishing/topolinomagazine/topostory/#/anni/1949/leggilastoria/1949_storia.jsp
-
Taidan järjestää hyllystä tilaa tälle sarjalle.
Selailin tuota ensimmäistä osaa ja jo dosentti Kai Mikkosen mitä mainioin johdatus kirjojen sarjakuvasovituksiin riittäisi syyksi ostaa kyseinen tiiliskivi, mutta kun mukana on Giovan Battista Carpin erinomaista taidetta, jota ei taskareita lukuun ottamatta kuitenkaan turhan usein näe, niin ostopäätös on tehty, vaikkei vielä materialisoitunut.
Taikaviitastaan tunnetun Carpin luen hyvinkin viiden parhaan Disney -piirtäjän joukkoon. Olihan Carpi satojen Disney -tarinoiden ja muiden sarjojen ohella myös Italian Disney -yliopiston johtaja, sekä ensimmäinen Disney -postimerkkitaiteilija (http://topicsonstamps.info/disney/sanmarino.htm) (San Marino 22.12.1970. Maana San Marino muuten näyttäisi puuttuvan INDUCKSista).
G.B. Carpin erikoisalaa olivat kirjallisuuden laajat sarjakuvasovitukset, joten niitä lienee tässä sarjassa tulossa lisää.
Onko kukaan Disney -taitelija muuten ylittänyt sivumäärin mitattuna hänen 190 sivuista Messer Papero -tarinaansa?
-
Onko kukaan Disney -taitelija muuten ylittänyt sivumäärin mitattuna hänen 190 sivuista Messer Papero -tarinaansa?
Mieleen tulee ainakin Scarpan olympiaseikkailu, joka oli 250-sivuinen. Mielestäni on kyllä pidempiäkin. Tuo seikkailu tuli suomeksi taskarin erikoisnumerossa "Olympiakuume".
http://coa.inducks.org/issue.php?c=fi%2FAATX+1992
Miqz
-
Onko kukaan Disney -taitelija muuten ylittänyt sivumäärin mitattuna hänen 190 sivuista Messer Papero -tarinaansa?
On niitä muutamakin, tämä 347-sivuinen horoskooppikivitarina (http://coa.inducks.org/story.php?c=I+TL+1780-AP) taitaa olla pisin.
-
Nyt se löytyi. Tää on nykyaikaa kun napin painalluksella saa maailmanlaajuisen porukan ettimään jotain piirroskuvaa. :-)
Timo
-
Kiitos!
Johan on... hurja ruutu. Taas kerran vain kuva on vaihdettu, ei tekstiä.
Nyt kun vielä tietäisi minkälainen oli alkujaan se kolikko, jota Ali Hannuh puraisee s. 268.
-
En ymmärrä miksi nämä muuten hyvät julkaisut pilataan sensuurilla, ei noi nyt niin pahoja ole. Sanoma saa mennä itseensä.
-
Onpas tämä ketju mennyt paljon Ankka sensuurin puolelle.
Minusta Ronkaisen postaama kuva ei eroa paljoa siitä minkä itse olen nähnyt aikoja sitten ko. taskarissa, Akun ja Hannun läheltä piti mestaus taisi puuttua.
-
Kyseinen mestaus-sensuuri on tehty jo 1960-luvulla saksalaisessa Ehapa-kustantamossa. Siellä ne poistettiin ne pyssyt sun muut sukkeli-sikaritkin. Mondadorin in-house -taiteilija esinäytösekspertti Perego sai tehtävän tehdäkseen.
Timo
-
Kumma juttu, että Turun kirjamessuilla ei tuota opusta näkynyt myynnissä missään.
-
Kumma juttu, että Turun kirjamessuilla ei tuota opusta näkynyt myynnissä missään.
Jotenkin toi Sanoma-Magazinen puoli ei nyt oikein hallitse markkinointa, varsinkin kun vertaa sisareen Egmontiin joka näykyy ainakin netissä ja messuilla hyvin.
Eipä sitä keväällä tullutta Taskari esittää eka kirjaa: Rikoksen Poluilla paljon markkinoitu missään ja taisi koko roska jäädä unhoon monelta.
Kaikesta sensuurista huolimatta Ankalliskirjallisuuden klassikoiden eka osa on ihan kelpo tavaraa, ja toivottavasti jatkuu toisenkin osan jälkeen.
-
Jotenkin to Sanoma-Magazinen puoli ei nyt oikein hallitse markkinointa, varsinkin kun vertaa sisareen Egmontiin joka näykyy ainakin netissä ja messuilla hyvin.
Enpä antais markkinapojoja ainakaan turun kirjamessuilta kummallekkaan, nämä kun loistivat kokonaan poissaolollaan. Näin on kyllä tainnut aina olla.
-
Joo, ei ollut Egmontin kojuakaan missään. Eikä uusinta Parkkeriakaan täten messuilta saanut. Mutta muuten oli lämminhenkinen messutapahtuma, ei yhtä ahdistava kuin Helsingin kirjamessut. Mutta sieltä aion kuitenkin tämän ankka-teoksen itselleni hankkia.
-
Uusimman Roope-sedän mainoksen mukaan keväällä ilmestyy sarjan toinen osa. Nimikkotarina on Kolme muskettisoturia, eli tämä (http://coa.inducks.org/story.php?c=I+TL++162-AP) ilmeisesti. On tullut aiemmin suomeksi, mutta vain 70-luvulla ja eiköhän toisestakin osasta löydy aiemmin julkaisemattomia.
On tämä vaan hienon oloinen sarja. En ole vielä ensimmäistä hankkinut, mutta sattuikin hyvään saumaan kun Kurjien ankkasovituksen kautta kiinnostuin muistakin kirjallisuusankoista. Eipä tarvitse hankkia sieltä sun täältä kun saa keskitetysti yksiin kansiin.
-
^Jos näitä otetaan Saksan taskariversioina kuten näytetään tekevän, niin Kolme Muskettisoturia-versiosta puuttuu kaksi sivua >:D
-
70-luvulla suomennetusta tarinasta oli leikattu lähes puolet pois. Kaipa se nyt tulee kokonaisena.
Sarjan layoutin muuttaminen 3-rivisestä neliriviseksi "lyhentää" sarjaa. Mahtoikohan siitä paljonkaan puuttua. Muutos tehtiin jo 1970-luvulla Italiassa, kun näistä haluttiin tehdä muodikkaita albumeita.
Timo
-
Tuli ko. opus luettua eilen ja tarinat olivat hyviä omine hölmöyksineen, jotkut tarinoista näyttivät uudemmalla tekniikalla tehdyltä kuin toiset ja Ali Baba-seikkailukin näytti paremmalta kuin ammoisessa taskarissa. Ali Baba oli minulle ainoa tunnettu tarina muita en ollut aikaisemmin lukenut.
-
Pitkästä, pitkästä aikaa Sanomalta tuli Disney-julkaisu, johon olen kaikinpuolin tyytyväinen. Omalla kohdallani riemua lisää se, etä vaikka suurin osa tarinoista oli uusintoja, niin vain pari näistä löytyy kokoelmistani entuudestaan. Tarinavalinnat olivat kaikinpuolin onnistuneet. Juuri tämä oli maailmanhistoriassa se suurin kompastuskivi. Tällä kertaa ei tosin taida vaihtoehtoisia tarinoita olla runsain mitoin tarjolla, joten valinnat ovat kaiketi olleet helppoja. Painojälki oli hyvä. Tosin joissakin tarinoissa oli osa ohuimmista vivoista hävinnyt sinne jonnekin. Nekään eivät kuitenkaan vaikuttaneet pikselöityneiltä, vaan yksinkertaisesti siltä, että skannattava materiaali ei ole kovin kaksista ollut. Eli homma on siis tällä kertaa tehty oikein (jos oma arvioni oli oikea). Kirjan ulkoasu oli upea ja sivuja vähintäänkin riittävästi. Tällä kertaa myös hinta/laatu-suhde tuntui olevan ihan tolallaan. Ei noin muhkeasta ja komeasta opuksesta 22,95 tuntunut liialta.
-
Sarjan ensimmäinen osa oli ihan kohtalainen. Tuulen viemää -ankallissovitus on ollut omia suosikkitarinoitani jo pitkään, aivan loistavaa matskua. Aku Baba on toinen superklassikko, jolle uusintajulkaisun suo oikein mielellään. Heikkoja tarinoitahan tässä ei ollut, mutta enemmän Mikkiä olisin kaivannut. Joo, eihän näitä klassikoita ole hiiriversioiksi likikään samaan tahtiin sovitettu, mutta edes yksi kunnon Mikki-tarina olisi saanut olla. Erämaan kutsu oli kuitenkin ihan Plutoa.
Toinen juttu on toki se, että Suomessa ennen julkaisemattomat tarinat eivät olleet lähelläkään kirjan parhaimmistoa. Nyt en jaksa kaivella Inducksia, kun se ei oikein tykkää yhteistyöstä tällä hetkellä, mutta kyllä minä väitän, että aika paljon niitä vieläkin parempia klassikkoversiointeja on kuitenkin jäänyt meillä julkaisematta. Onhan niitä tiettyjä tarinoita monesti tälläkin palstalla nostettu esiin...
No, annetaan tälle kuitenkin mahdollisuus. Ei säväyttänyt samalla tavalla kuin Maailmanhistorian avausosa aikanaan. Tuo sarjahan sitten osittain sössittiin (tosin mulla on varmaan eri perustelut sille kuin Jannella), mutta kokonaisuutenahan se oli kuitenkin ihan onnistunut. Selvää parannusta täytyy tapahtua ennen kaikkea noiden Suomessa ensimmäistä kertaa nähtävien tarinoiden sekä Mikki-puolen osalta, jotta tämä kirjasarja voi edes AMH:n tasolle yltää.
-
Inferno! Toivottavasti kokonaisena alkuperäistaitolla. Jännää.
Timo
-
Taskaritaitolla kaikki ovat aikaisemmissa sarjan osissa olleet. Mutta saisipa tuon sensuroimattomana.
Italian ulkopuolella sitä ei ole ilmeisesti kokonaisena nähty.
Kuinka paljon lyhennettynä se oli taskarissa 161?
-
Ei sitä ole julkaistu suomeksi. Taskarissa 161 on aivan muita tarinoita.
-
No sitten olen aivan pihalla. Taskarissa 161 julkaistu päättymätön tarina ainakin löytyy AKK 2:sta.
Mikin inferno englanniksi on WDC:n numerossa 666, jos joku kerää kummallisia Disney-sarjakuvia. Mukana ovat suurinpiirtein kaikki tekoaikana jo esiintyneet Disney-filmienkin hahmot, Lumikit, Pinokkiot ja Dumbot.
Kertoi Jukka Laine.
Päättymättömästä tarinasta ainakin löytyy nämä hahmot. Olen nyt sekoittanut itsenikin.
-
Tässä on puhe vanhasta Mikki-tarinasta (http://coa.inducks.org/story.php?c=I+TL++++7-AP), joka on parodia Danten Infernosta. Taskarin 161 "Päättymätön tarina" on mukaelma Michael Enden samannimisestä romaanista. Nämä ovat kaksi aivan eri juttua.
-
Tuolla keskustelua siitä kun Mickey´s Inferno tuli jenkeissä julki:
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,5732.0.html
Varsin rajuja kohtauksia on luvassa.
(http://www.lambiek.net/artists/image/b/bioletto_angelo/bioletto_inferno_di_topolin.jpg)
-
Sepe saa kokea sadun taikaa ihan luita ja ytimiä myöten :) Ei ole Martina pilttejä säästellyt. Inducksin kuvanäytteissäkin lojuu kadotettuja sieluja kylpyammeissa kiehumassa.
-
Kiitos selvennyksestä! Sekoitin siis aivan eri tarinaan.
-
Lähetin Sanomille tiedustelun ja toiveen siitä että tuo Inferno julkaistaisiin "sensuroimattomana".
Vastauksessa sanottiin, että ko. sarjasta on Italiassakin versioita joissa on poistettu pari ruutua, mutta pyrkivät julkaisemaan mahdollisimman eheänä ko. sarjan, ja jos mahdollista niin "puuttuvat" ruudut tai osa niistä julkaistaan kirjan tekstiosiossa.
Siis rautalankaa: Mitään EI luvattu! vaan tekevät parhaansa.
-
... ja jos mahdollista niin "puuttuvat" ruudut tai osa niistä julkaistaan kirjan tekstiosiossa.
Siis rautalankaa: Mitään EI luvattu! vaan tekevät parhaansa.
Mutta tuohan kuulostaa vallan erinomaiselta.
-
Juu !
Onneksi eivät luvanneet huippulaatua®........
;D Eivät luvanneet mitään sellaista, ei ollut laadusta mitään sanaa :laugh:
-
Kumma, että tätä kakkososaa ei tule missään marketissa vastaan. Kirjakauppoja en viitsi koluta, koska niissä se on kympin kalliimpi. Säästäväisyys vaatii kärsivällisyyttä. Plääh!
-
Tuli luettua tuo kakkososa ja oli ihan hyvä opus etenkin kun tarinat olivat wanhoja ja/tai ennennäkemättömiä, pieniä paino-outuksia oli (ainakin) Akuveri-tarinassa kun esim. sivuilla 158 ja 161 sivuhahmot olivat samanvärisiä kuin heidän taustansa ja lisäksi Egmontin lehtiä vaivaava värien tuoksu on näjköjään levinnyt muuallekkin (ja opus odotti keskiviikosta asti lukua).
-
Lainaus eilisestä Aku Ankan kääntäjien blogikirjoituksesta:
"Tekijöillä on parhaillaan työn alla akkariversio Danten Helvetistä – joka ilmestyy syksyllä Ankalliskirjallisuuden klassikot -sarjan neljännessä osassa. Toisin kuin edeltäjämme Eino Leino ja Elina Vaara, me suomennamme Danten loppusoinnutettuna – vogonien runousopin sääntöjä tiukasti noudattaen."
Koko teksti täältä: http://www.akuankka.fi/artikkeli/blogit/sivusilmalla/ankankaantajien_arkea
-
Siis se sama Dante, joka oli ruåtsalaisessa taskarissa, joka hävisi nopeasti kauppojen hyllyiltä ja jota minä en ostanut!? Tämäpä mukava uutinen!
-
Jaa jo kesällä tulee 3s osa? pikkasen nopsaan tahtiin.
-
Jaa jo kesällä tulee 3s osa? pikkasen nopsaan tahtiin.
Sama tahti kuin Ankkojen maailmanhistorialla, jota tämä tuli korvaamaan.
-
Siis se sama Dante, joka oli ruåtsalaisessa taskarissa, joka hävisi nopeasti kauppojen hyllyiltä ja jota minä en ostanut!? Tämäpä mukava uutinen!
Ei kun se oli sitä Goethea. Faust, Doktor Ankus. Tämä svenskitaskari (http://coa.inducks.org/issue.php?c=se/KAPS2012-02).
Timo
-
Niinjoo, luinpa minäkin tämän kakkososan, ja jää kyllä jälkeen ykkösestä, tämänkertainen valikoima oli enemmän sitä "ihan kiva" osastoa, ei varsinaisia huteja muttei myöskään tarinataskarien parhaimmistoa. Erityisesti Romeo ja Julia ja Pikku naisia jäivät harmittamaan, kirjoista olisi voinut saada enemmänkin irti mutta nyt olivat aikamoisia läpijuoksuja.
Mutta seuraavia osia odottelen kuitenkin kiinnostuneena.
-
Mikin Inferno jo sinällään kannattelee kolmososan. Uskon ettei ainakaan käännöksestä tule napinaa.
-
Onkin vaikeaa saada rakenne, loppusoinnut ja sisältö - koko revohka menemään just. Dante on runomitaltaan tertsiiniä, eli yhdessä säkeistössä on kolme säettä, ja kussakin on yksitoista tavua. Lisäksi jokaisen säkeistön ensimmäinen ja kolmas säe riimittyy. Mikin Infernossa on vain osa suoraan Dantelta, loppu on hra Martinan samaan muotoon tehtyä runoilua. Vaikea, vaikea tehtävä kääntäjältä. Ilkeä jos olis, vois sanoa Leinolta ja Vaaralta paukkujen loppuneen ;D ja pitäneen huolta vain siitä että tavuja on oikea määrä ja rakenne muuten oikein. >:D
Timo
-
Jep, kääntäminen on vaikeaa, mutta toisaalta Mikin Inferno on kuitenkin lyhyempi kuin koko Dante, ja parodinen tekstityyppi mahdollistaa vähän höntimmätkin sanavalinnat joita Leino tai Vaara eivät olisi voineet käyttää. Jännityksellä odotamme miten käännös toimii.
Ja tietysti mitä muita tarinoita kirjaan on valittu. Ei tarvitse edes olla kaikkien ennen julkaisemattomia kunhan uusinnatkin olisivat parempia.
-
Villi soppa se on ja outoa haahuilua erikoisessa ympäristössä. Kuriositetti, ehkä, mutta on se silti parempi kuin moni nykytaskarin geneerinen slapstick-sekoilu.
Timo
-
(http://4.bp.blogspot.com/_XchbqwzbW6o/TN7_VwprFyI/AAAAAAAAHV4/5jfHLRnsJsI/s1600/DSC05451.JPG)
Oulussa oli vuoden 2010 lopulla Dante sarjakuvissa -näyttely. Lähinnä italialaista sarjakuvaa oli esillä, ja myös Mikin helvetin seikkailuista osa.
-
Villi soppa se on ja outoa haahuilua erikoisessa ympäristössä. Kuriositetti, ehkä, mutta on se silti parempi kuin moni nykytaskarin geneerinen slapstick-sekoilu.
Timo
"outo haahuilu erikoisessa ympäristössä" on perinteisesti yksi Italo-Disneyn vahvuusalueista.
-
"outo haahuilu erikoisessa ympäristössä" on perinteisesti yksi Italo-Disneyn vahvuusalueista.
OHEY (outo haahuilu erikoisessa ympäristössä) toimii erityisen hyvin juuri näissä tarinoissa, joissa konseptina on kirjallisuusklassikot. Tuttu tarina kuljettaa juonta ja sitten sattuu kaikenlaista kummaa.
-
Infernon piirtäjää Angelo Biolettoa (hyvin varhainen italo-Disney-mies) ei liene nähty Suomessa muutoin kuin Mikki Kummitusjahdissa-taskarissa, jonka viimeinen juttu, "jättiläissirkat tulevat" on silkkaa KSEY:tä (käsittämätöntä sekoilua erikoisissa ympäristöissä).
Kuvanäytteiden perusteella Inferno ei tule olemaan pettymys, kun tietää suurinpiirtein mitä on odotettavissa.
-
OHEY ja KSEY. Rautaa! ;D Nämä laitamma muistiin.
Timo
-
Itse ostin Infernon yhdellä Italianmatkoistani; työn puolesta käyn siellä silloin tällöin. Viime reissulta mukaan tuli pari Tex Willeriä.
Kyselin joitain vuosia infernon suomentamista aku ankan toimituksesta, kommentoivat, että vähän turhan raju suomeen. Mielenkiinnolla odotan.
Se on ehkä raju verrattuna yleiseen "aku ankka-linjaan". "Miljoonan voltin permanentti", jne. Kaivanpa tuon alkuperäisen, ja luen sitä rinnakkain, kun tuo suomennettuna ilmestyy. Voi käydä niin, etten ehkä anna sitä lasten luettavaksi- saivat jo käsiinsä tuon alkukielisen, onneksi eivät osaa italiaa :).
-
Niinjoo, luinpa minäkin tämän kakkososan, ja jää kyllä jälkeen ykkösestä, tämänkertainen valikoima oli enemmän sitä "ihan kiva" osastoa, ei varsinaisia huteja muttei myöskään tarinataskarien parhaimmistoa. Erityisesti Romeo ja Julia ja Pikku naisia jäivät harmittamaan, kirjoista olisi voinut saada enemmänkin irti mutta nyt olivat aikamoisia läpijuoksuja.
Aika lailla samoilla linjoilla olen, mutta minun mielestäni tämä ei jäänyt ykkösosan jalkoihin oikeastaan lainkaan. Romea ja Julia oli kai nykäisty irti jostain isommasta tarinakokonaisuudesta ja lisäksi siinä oli kurja painojälki. En ole ikinä tykännyt Claudia Salvatorin feministi-tarinoista, mutta tämän kirjan Pikku ankkoja oli tähän asti lukemistani paras. Mutta ei sekään siis keskinkertaista parempi. Etukäteen hirvitti, kun huomasin, että mukana oli peräti kolme Cuido Scalan piirtämää tarinaa. Hän lukeutuu ns. inhokkieni joukkoon. Mutta yllättäen pidin tähän kirjaan valituista tarinoista erittäin paljon. Halkaistu varakreivi ja Iso Ankka valvoo olivat miellyttäviä, minulle ennen lukemattomia, yllätyksiä. Kirjan helmi oli kuitenkin Tarina vailla loppua. Se oli ainut, mistä heräsi mielihalu etsiä alkuperäiskirja käsiini.
Kirjasarjan teema on enemmän kuin onnistunut. Ei ole sitä samaa ongelmaa kuin Ankallishistoriassa, että kahdesta samanarvoisesta tarinasta valitaan jonkun käsittämättömän (raha?) syyn takia se, joka on jo ennestään julkaistu. Käsittäkseni tässä valikoima on kuienkin sen verran suppea, että tasavertaisia tarinoita, joista täytyisi valita, ei yksinkertaisesti ole tarjolla siinä määrin. Mukaan siis tulevat automaatisesti parhaat tarinat. Lisäksi tuntuu siltä, että kun käsikirjoittajat ovat päässeet tämäntyylisten tarinoiden kimppuun, aihepiiri inspiroi heitä sen verran, että tarinat ovat lähes poikkeuksetta onnistuneita.
Kirjan nimessä on muuten virhe. Kansien välissä on seikkailu Kolme muskettisoturia, mutta kirjan otsikko on Neljä muskettisoturia ja muita tarinoita.
-
Kirjan nimessä on muuten virhe. Kansien välissä on seikkailu Kolme muskettisoturia, mutta kirjan otsikko on Neljä muskettisoturia ja muita tarinoita.
D'Artagnan lasketaan muskettisoturiksi.
-
Niin lasketaan, mutta tarinan nimi kirjassa oli Kolme muskettisoturia kuten on myös kirjan nimi. Kirjan jatko-osa on muistaakseni Neljä muskettisoturia.
-
Tuosta Ankalliskirjallisuuden klassikot 2 on kaksi versiota. Kirjakerhon (Merkurius nyk. Kääk) kautta tilattava on ohuempi (toisenlaista paperia) ja kirjan kansi yhtenäinen eli kangasselkä puuttuu. Kirjakerhon kirja ISBN on 978-951-32-3739-4. Minkähänlaiset painosmäärät kirjakerhon kirjalla on?
-
Ei mainintaa painoksesta. Painopaikka kummassakin sama, ero tuossa ISBN:ssä. Ankkalinna-sarjassa on joissain kirjoissa sama juttu: ensin jaetaan tilaajalahjana ja sitten ilmestyy kauppoihin ilman merkintää painoksesta ja eri ISBI:llä. Hämmentävää!
-
Painosmäärät ovat yleensä liikesalaisuuksia, mutta voihan sitä yrittää kirjakerholta vaivihkaa tiedustella.
Jos on tulevaisuuden harvinaisuus, niin mikäs siinä. Ainakin hyllyntäytteenä.
-
Ankan blogissa on lisätitetoa pian ilmestyvästä (https://www.akuankka.fi/artikkeli/blogit/toimituksen_blogi/jarkyttavan_hauskaa) Klassikoiden kolmososasta, jossa INFERNO julkaistaan. Suomennos vaikuttaisi olevan tismalleen. Yksitoista tavua joka säkeessä ja loppusoinnut kohdallaan! Keynäs ja Partanen tekivät sen, mihin Eino Leino ei pystynyt! Briljanttia!! :D
Timo
-
Hatunnosto tälle julkaisulle jo etukäteen. Varmasti on paljon mietitty, että julkaistaanko. Onneksi julkaisevat. Ja riippumatta siitä, onko tarina loppujen lokuksi edes hyvä, niin onhan tämä kulttuuriteko.
Olisi ollut mukava tietää, mitä muita tarinoita koosteessa on.
-
Nimitarina lienee tämä (http://coa.inducks.org/story.php?c=I+TL++309-BP).
Ennakkotietojen (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,14617.msg395049.html#msg395049) perusteella voisi tulla myös Linnunradan käsikirja liftareille- parodia, toivottavasti se ei ole ainakaan tämä (http://coa.inducks.org/story.php?c=I+TL+2073-2) juttu.
-
Hatunnosto tälle julkaisulle jo etukäteen. Varmasti on paljon mietitty, että julkaistaanko. Onneksi julkaisevat. Ja riippumatta siitä, onko tarina loppujen lokuksi edes hyvä, niin onhan tämä kulttuuriteko.
Samaa mieltä, tätä on odotettu kauan! Yksi sarjakuvasyksyn tapauksista, tuskin maltan odottaa että pääsen lukemaan Infernoa.
-
Ihmeen vähän jupinaa tästä kirjasta? Onko moni missannut tämän?
Itse sain tämän 3. osan tänään handuun.
Alustava pläräys näyttää että kirja olisi painoasultaan ihan laadukas, sarjakuvat ovat lukematta joten en tiedä mikä versio Infernosta on julkaistu.
-
Ihmeen vähän jupinaa tästä kirjasta? Onko moni missannut tämän?
Itse sain tämän 3. osan tänään handuun.
Alustava pläräys näyttää että kirja olisi painoasultaan ihan laadukas, sarjakuvat ovat lukematta joten en tiedä mikä versio Infernosta on julkaistu.
Justhan se vasta tuli painosta, ei kai sitä vielä juuri kellään ole kädessä. Itsekin odottelen vielä omaani, lähti toissapäivänä tulemaan.
-
Torstaina toi postinauto ihan pihalle asti ja löivät paketin käteen :-D Hieman olen ehtinyt selailla läpi vasta, mutta kyllä se tämäkin opus vaikuttaa yhtä laadukkaalta kuin edellisetkin opukset. :)
-
Ankalliskirjallisuuden klassikot kolmonen (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=2002) arvosteltu, ja on se Inferno vaan hieno ja hurja.
Alkuperäisen (?) ja uuden värityksen sekä väristyksen eroja pääsee vertailemaan tästä kuvasta (jonka voi klikata isommaksi). Jostain syystä uudessa versiossa näkyy enemmän puussa olevaa käärmettä, mutta alareunasta on sitten pieni siivu pois. Salamaa on hieman vahvistettu, eli pientä uudelleenpiirtämistäkin on.
(http://www.kvaak.fi/images/articles/08102013185431-2.jpg) (http://www.kvaak.fi/images/articles/08102013185431-2.jpg)
-
Minusta uusin opus oli hyvä mutta Inferno meni hilseen yli, Roopen ja Akun matka maailman ympäri oli ok mutta olisi varmaan parempaakin löytynyt (jostain kumman syystä tarina oli hyvin muistissa vaikka en ole lukenut taskaria missä tuo tarina oli vuosikymmeniin).
-
Ankalliskirjallisuuden klassikot kolmonen (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=2002) arvosteltu, ja on se Inferno vaan hieno ja hurja.
Alkuperäisen (?) ja uuden värityksen sekä väristyksen eroja pääsee vertailemaan tästä kuvasta (jonka voi klikata isommaksi). Jostain syystä uudessa versiossa näkyy enemmän puussa olevaa käärmettä, mutta alareunasta on sitten pieni siivu pois. Salamaa on hieman vahvistettu, eli pientä uudelleenpiirtämistäkin on.
(http://www.kvaak.fi/images/articles/08102013185431-2.jpg) (http://www.kvaak.fi/images/articles/08102013185431-2.jpg)
Oikeanpuoleinen ei ole ihan alkuperäinen. Mulla on aivan alkuperäinen kuusiosainen versio (facsimiletyyppisesti kuvattu alkup Topolinoista). Tämän uuden suomennetunkin version värit ovat helvettiin aika kylmänkalseita. Originaalissa on paljon kuumia ja lämpimiä sävyjä, punaista, oranssia jne. Kävin eilen illalla jutun sivu sivulta läpi tähän vertaillen. Sarjaa on pitänyt vähän myös monteerata, jotta jaksojen alkuihin kuuluneet otsikkoruudut ja juonikertaukset on saatu pois ja jutusta sujuvasti juokseva yksiosainen kertomus. En tiedä mistä versiosta tuo oikean puoleinen on. Kauhean räikeää on.
Timo
-
Jospa siellä on kylmää kuin ryssän helvetissä?
-
Tulipa tämäkin luettua. Inferno oli ihan jees, vaikka odotin vähän parempaa esirummutuksen perusteella. Tarinassa esiintyi selvästi Jopi Jalkapuoli, mutta hänet oli nimetty Mustaksi Pekaksi, vai oliko vaan pelkkä Pekka. Menee ylikorrektiuden puolelle jo moinen. Kovasti hyviä olivat muutkin tarinat. Tällä konseptilla ei näköjään voi epäonnistua! Ja mikä mukavinta, ainakin tässä kirjasarjassa on nähtävissä se, että Disney-julkaisuja pitkään riivannut pikselöitymynen olisi loppunut. Ehkäpä Italiassa on viimein opittu käyttämään skanneria oikein. Ja ehkäpä kuluttujien valitukset täältä kaukaa Pohjolasta ovat kantautuneet sinnekin saakka, ja osaltaan vaikuttaneet huolekkaampaan työskentelyyn.
-
Musta Pekka ja Jopi Jalkapuoli ovat yksi ja sama hahmo. Pegleg Pete muuttui Black Peteksi. Puujalka katosi 1940-luvulla. Tarkalleen tarinassa The Mystery at Hidden River - Mikki Kolkkojoella. Siinä yhdessä stripissä mikki ihmettelee Pekan/Jopin jalkaa. Puujalan tilalla kunnon proteesi.
Timo
-
Nimi on tuohon tarinaan selvästi muutettu jälkikäteen. Mutta on Pekka jalkapuolena esiintynyt tämänkin jälkeen. Ainakin Italiassa. Täällä aikaisempia huomioitani asiasta:
http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=1782
-
Nimi on tuohon tarinaan selvästi muutettu jälkikäteen. Mutta on Pekka jalkapuolena esiintynyt tämänkin jälkeen. Ainakin Italiassa. Täällä aikaisempia huomioitani asiasta:
http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=1782
On esiintynyt täälläkin, tosin aikoja sitten mutta myöhemmin kuin TK 27.
-
Ankalliskirjallisuuden klassikot on mielestäni esimerkki erittäin onnistuneesta kirjasarjasta. Kirjojen ulkoasu on huoliteltu ja tarinat tuovat maailmankirjallisuuden klassikot tutustuttaviksi hauskalla tavalla myös sarjakuvalukijoille. Ehkäpä joillekin kipinä alkupoeräisenkin teoksen lukemiseen viriää samalla.
Esimerkiksi tätä nyt ilmestynyttä kolmosta lukiessa on monet naurut tulleet naurettua. Toki ei tuo Inferno nyt ainakaan ihan pikkulasten kamaa kyllä ole...
-
Tällä hetkellä parasta Sanomien julkaisemaa Disney-sarjakuvaa, hyvä että jatkuu.
-
Viikko viisi! Onko näköhavaintoja nelososasta?
-
Myöhässä on, CDon:in mukaan ilm. 14.2.
-
No nyt se sitten vihdoin ja viimein tuli :) ihan hyvältä näyttää
-
No, mitä tarinoita siinä on???
-
Kirja sisältää seuraavat tarinat
Moby Dick - melkoinen valas (2013) piirtäjä Paolo Mottura
Kätketty kirje (1994) piirtäjä Giampiero Ubezio
Aku von Munchhausen (1958) piirtäjä Pier Lorenzo De Vita
Hessu Frankenstein (1979) piirtäjä Hector Adolfo de Urtiaga ja Rubeb Torreiro
Kynttilänjalkojen salaisuus (1989) piirtäjä Giovan Battista Carpi
-
Kirja sisältää seuraavat tarinat
Moby Dick - melkoinen valas (2013) piirtäjä Paolo Mottura
Kätketty kirje (1994) piirtäjä Giampiero Ubezio
Aku von Munchhausen (1958) piirtäjä Pier Lorenzo De Vita
Hessu Frankenstein (1979) piirtäjä Hector Adolfo de Urtiaga ja Rubeb Torreiro
Kynttilänjalkojen salaisuus (1989) piirtäjä Giovan Battista Carpi
Aku von Münchausen taisi tulla 1970/80-luvulla taskarissa, Kynttilänjalat on myös julkaistu taskarissa tai kirjassa.
-
Motturan Moby Dick -kansikuva (Topolino 3003) antaa luvan odottaa sarjan parasta teosta...
(https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=24305.0;attach=27652;image)
-
Motturan Moby Dick -kansikuva (Topolino 3003) antaa luvan odottaa sarjan parasta teosta...
Roope vai Roopen enemmän tai vähemmän kaukainen sukulainen valasjahdissa?
-
Motturan Moby Dick -kansikuva (Topolino 3003) antaa luvan odottaa sarjan parasta teosta...
Mutta onhan se Münchhausen-seikkailukin (http://coa.inducks.org/story.php?c=I+TL++180-AP) aivan huikeaa tykitystä...
Toivottavasti vanhaa käännöstä on kunnioitettu sen verran, että "ähäs!" ja "tupla-ähäs!" ovat edelleen mukana.
-
Ja Kynttilänjalat on vallan mainio seikkailu ja Carpin näteimpiä töitä.
Hessu Frankenstein on vissiin näitä "Hessu suurmiehenä"-sarjoja, tekijöistä päätellen?
-
Aku von Münchausen taisi tulla 1970/80-luvulla taskarissa, Kynttilänjalat on myös julkaistu taskarissa tai kirjassa.
Ja Kätketty kirje on tullut Roope-sedässä.
Kynttilänjalat eli Kaarle Suuren aarre on varmaan paras Taskari-tarina, Salaperäiset kyntteliköt -Taskarissa.
Frankenstein on Hessu suurmiehenä -tarina.
Pari uutta, pari unohtunutta ja Kyntteliköt. Hyvältä vaikuttaa.
-
Motturan Moby Dick -kansikuva (Topolino 3003) antaa luvan odottaa sarjan parasta teosta...
Yllättäen kirjassa ei nähdäkään Paolo Motturan alkuperäistä kantta vaan Giorgio Cavazzanon tästä tekemä versiointi.
Liekö Suomalainen toimitus halunnut pitää kaikki kirjasarjan kannet saman tyylisinä.
Nyt näyttää kuitenkin siltä, että Motturan kantta olisi haluttu käyttää, mutta aiempien osien kansista poikkeavan piirrostyylin takia kansi on haluttu piirrättää uusiksi vai olisiko kansikuvan versiointi kokonaan Cavazzanon idea?
Tässä ne kuitenkin ovat vierekkäin vertailtavissa:
(http://oi62.tinypic.com/2ii7ssh.jpg)
-
Ihan okei kansi tuo uusiokin, mutta piiskava sade on menettänyt voimaansa ja Roope-Ahabin davyjonesmainen parta on muuttunut sovinnaisemmaksi.
Myös se kuulu valkoinen valaskin näyttää pienemmältä ja vähemmän pelottavalta... kuten ehkä tarkoitus onkin. Alkuperäisessä on selvästi kapteeni ja valas vastakkain, tätä kaksintaistelua on jostain syystä lievennetty vaikka se just' on koko kannen juju.
-
Onpa vaisu tapaus tuo Cavazzano-versio. Valaasta varsinkin huomaa miten Mottura on piirtäjänä aivan ylivertainen.
-
Paolo Motturan dramatiikka ja kuvasommittelu on aivan omassa luokassaan.
-
Jostain kumman syystä en ole syttynyt Motturan taiteelle, mutta kyllä hänen kuvaversionsa on vaikuttava. Ehkäpä tässä pikkuhiljaa heräilen todellisuuteen.
-
Motturan kuva on ehkä näyttävämpi, mutta samalla selvästi sekavampi. Ei miellytä omaa silmää tuo valitettavasti
-
Jostain kumman syystä en ole syttynyt Motturan taiteelle, mutta kyllä hänen kuvaversionsa on vaikuttava. Ehkäpä tässä pikkuhiljaa heräilen todellisuuteen.
Heräsin todellisuuteen. Moby Dick oli huima. Sana "sarjakuvataiteilija" saa Motturan kohdalla ihan uuden merkityksen.
-
Muutenkin tämä nelososa on kerrassaan erinomainen. Pitkiä, upeita tarinoita täynnä. Ainoastaan Mikki-tarina Kätketty kirje oli tavanomaista huttua.
-
Osa 5 jää sarjan viimeiseksi kirjaksi. Mainittiin syyskuun taskarin mainoksessa.
-
Osa 5 jää sarjan viimeiseksi kirjaksi. Mainittiin syyskuun taskarin mainoksessa.
Eiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii! Voi v....! Paras Sanomien julkaisema kirjasarja, perkele! Ei sitten kai myynyt tarpeeksi hyvin? Tilalle tulee varmaan jotain Barksia tai Rosaa sen sadannen kerran >:( >:( >:(
-
Ei sitten kai myynyt tarpeeksi hyvin?
Noh, mainoksessa oli ilmaisuja kuten "Suosikkisarjan viides osa" ja "Huippusuosittu". Ei varmaan riitä nykypäivänä?
-
Ilmeisesti niin, mielenkiintoista on nähdä mitä Sanomat tekee jatkossa, "suosittu" kirjasarja siis loppuu, Nalle Puh jonka levikki oli n 30 000 loppuu.....???
-
Aika sontamainen temppu Sanomilta lopettaa tämä sarja. Soli vissiin liian hyvä.
-
Sääli kun loppuu. Historiasarjassa oli hyvä että oli tehty harkittu kaari ja rajallinen määrä julkaisuja mutta kyllä tätä olisi vielä voinut jatkaa, on niitä julkaisemattomia tai uudelleenjulkaisun ansaitsevia sarjoja vielä sen verran...
-
Paras Sanomien julkaisema kirjasarja, perkele! Ei sitten kai myynyt tarpeeksi hyvin?
Jeps, harmillista. Mä olen hyvin keskinkertainen ankkakuluttaja, mutta nämä on tullut ostettua kaikki.
-
Tilalle tulee varmaan jotain Barksia tai Rosaa sen sadannen kerran >:( >:( >:(
Tässä kuussahan ilmestyy tosiaan jo Ankkalegendat 1 -kirja, joka kokoaa samojen kansien väliin Barksin alkuperäissarjoja ja Rosan niille tekemiä jatko-osia. Lisäksi marraskuussa päivänvalon näkee Carl Barksin parhaat sarjat 2, jonka sisältö ei liene yllättävä.
Ankalliskirjallisuuden klassikoiden odotin olevan kuusiosainen sarja Ankkojen maailmanhistorian tavoin.
-
Tämän tarinan olisi kyllä suonut ilmestyvän Ankalliskirjallisuuden klassikot-sarjassa.
Topolino.it-sivuilta löytyy hienoja esittelyvideoitakin sarjakuvasta ja sen teosta
http://www.topolino.it/video/
(http://oi62.tinypic.com/f1mya1.jpg)
-
^Vaikuttaa tosi hyvältä tuo(kin) Mikki-sarja, todella harmi että "menestyssarja" AKK loppui kesken lentonsa.
-
Tuskinpa viimeisessä osassa on myöskään Dracula-mukaelmaa, joka ilmestyi jokin aika sitten taskarissa ja sai vuolaita kehuja osakseen. Kyllä sarja jäi nyt vähän vajaaksi.
-
Viimeisessä osassa oli mukana seuraavat sarjat ;
Hamlet - Tanskan prinssi --> Aku Hamlet - Kas siinä pulma (1960, Giovan Battista Carpi)
Näkymätön mies --> Näkymätön Hessu (1981, Hector Adolfo de Urtiaga ja Horacio Saavedra)
Faust --> Tohtori Anktus (1958, Luciano Bottaro)
Tom Sawyerin seikkailut --> Mikki Sawyerin Seikkailut (1990, Maria Luisa Uggetti)
Fahrenheit 451 ---> Celsius 154 (1997, Claudio Panarese)
-
Vilkaisin tätä kaupassa ja huomasin että oli siihen kuitenkin saatu mukaan se Chendi&Bottaron Il dottor Paperus (http://coa.inducks.org/story.php?c=I+TL++188-AP) eli tämäkin osa lunastaa jo tuolla olemassaolonsa oikeutuksen.
Aku, Ankkamaan prinssi on toki myös mainio, Celsius 154 oli ihan ok, kahdesta muusta saa nähdä.
-
Il dottor Paperus taitaa olla ainoa syy harkita tämän ostoa, Hamlet ja Fahrenheit ennestään tuttuja ja loput lukematta bulkkia. Brassi-Hessut olisi voinut jättää rannalle tästä sarjasta kokonaan, laskivat omaa mielenkiintoa aika tehokkaasti.
-
Ihan ok lopetus tälle sarjalle, brassi-Hessu ei ollut parasta mahdollista mutta muuten plussalle menee. Ei muuta kuin kepeet mullat tällekin sarjalle!
-
Itse olen jostain kumman syystä aina tykännyt näistä Hessu-tarinoista :D Ja siksi olenkin aina ihmetellyt, että miksi niitä dissataan?
-
Kirjsarjan viimeisen osan arvostelu on nyt etusivulla.
http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2146
-
Hyvä arvostelu ja Bottaron esille tuominen on hieno asia. Loppupohdinta antaa ajattelemisen aihetta:
"Miksi kirjasarja siis loppui? Oliko kyseessä ennakkopäätös vai eikö kirjasarja vain myynyt tarpeeksi hyvin? Olisiko sittenkin mahdollista, että kirjasarja oli kaupallisessa mielessä vähän liikaa aikuisille suunnattu?
Sanoma Magazinesilta ei saa vastausta näihin kysymyksiin. Jotain voi kuitenkin päätellä siitä, että kaksi viimeistä osaa olivat yli 50 sivua lyhyemmät kuin kolme ensimmäistä osaa. Yhden tarinan verran siis ainakin on säästetty kustannuksia kahdessa viimeisessä kirjassa, mutta myyntihinta ei ole kuitenkaan laskenut. Niin laadukasta luettavaa käsillä kuitenkin on, että ostaja saa takuulla rahoilleen vastinetta kirjasarjan loppuun asti."
Harmittaa vieläkin että laatusarja loppui, ja en itsekkään ole saanut Sanomilta mitään vastauksia joita olen muutamia lähettänyt sarjakuva-kyssiini, Riku Perälä vastasi aikoinaan.
Eikä Sanoma/AA-toimitus sivuillaan tai naamakirjassa näihin vastaille. En tiedä onko tämä mykkäpaska-linja sitten nykyaikana kovin fiksu linja, vai onko tämä sitä kuuluisaa kustantajien ylimielisyyttä mistä oli hieman puhetta Kirjamessujen alla.
-
Perälä oli kyllä asiallinen tyyppi (enkä kanna ollenkaan kaunaa, kun hän lopetti minulle vastailemisen Barksin koottujen pikseli-sekoilun aikana :)). Veti samaa avointa linjaa kuin Asko Alanen Egmontilla. Ja kuinkas käytiinkään: molemmille tuli lopputili, toivottavasti ei kuitenkaan 'palkaksi' avoimuudestaan.
-
Pitääpi tässä mainita että minä olen myös pitänyt noista Hessu-sarjoista vinkeine sivusommitteluineen. Eivät ne ehkä ihan terävintä kärkeä ole olleet mutta nähdyt ovat tasalaatuisesti nousseet keskitason yläpuolelle ja tässäkin sarjassa puolustaneet paikkansa.
-
Eikä Sanoma/AA-toimitus sivuillaan tai naamakirjassa näihin vastaille. En tiedä onko tämä mykkäpaska-linja sitten nykyaikana kovin fiksu linja, vai onko tämä sitä kuuluisaa kustantajien ylimielisyyttä mistä oli hieman puhetta Kirjamessujen alla.
On tullut itsekin huomattua tuo nykyinen vastaamattomuus. Kivekkään aikana olin vasta pelkkä lapsi, mutta aina minulle vastattiin, jos jotain tulin toimitukselta kysyneeksi Aku Ankan nettisivujen kautta. Joskus vuonna 2009 lopettivat muistaakseni minun kohdallani vastaamisen. Tiedä sitten, aloinko olla liikaa häiriöksi. En kyllä lähettänyt kysymyksiä kuin korkeintaan pari kappaletta vuodessa. Yksi viesti per vuosi oli yleensä tahtini.
Epäasiallista kieltäkään ei viesteistäni liioin löytynyt. Sen jälkeen kun vastaaminen loppui ja Aku Ankan tasokin sattumoisin romahti aallonpohjaan, aloin kyllä harvenevissa viesteissäni harjoittaa kritiikkiäkin. Asiallisuuden toki pyrin edelleen säilyttämään viimeiseen asti. Edellisen viestini lähetin vähän päälle vuosi sitten. Vastausta ei siihenkään nykyisen linjan mukaisesti ole kuulunut.
Voihan tässä olla sekin syy, että lapselle vielä vastattiin, mutta vartuttuani ei minua enää entiseen tapaan viitsitty huomioida. Ajatellaanko, ettei minun enää kuuluisi olla asioissa niin aktiivi, että minun olisi pitänyt kasvaa Ankasta yli? Pidän tätä epätodennäköisenä vaihtoehtona. Kuvittelisi, että alan harrastajistakin viitsittäisiin välittää. Hehän ovat aina arvokas voimavara.
Todennäköisempää on, että nykyinen toimitus ei enää kiinnitä perinteiseen palautteeseen ja postiin siinä määrin huomiota kuin ennen. Aktiivisuuden sosiaalisessa mediassa ja muissa verkkoympyröissä katsotaan korvaavan tämän. Perusteltavissahan sellainen on, sillä varmasti lukijatkin ovat kyseisellä rintamalla aktivoituneet ja se perinteisempi malli ei enää ole niin käytetty vaihtoehto. Ironista kuitenkin on, että sosiaalisen median suoma mahdollisuus lähestyä lukijoita tuntuu jaettujen kokemusten myötä vain etäännyttäneen toimitusta lukijakunnasta.
Tai sitten minä valitan turhaan, kun en itse vain ole aktivoitunut noissa oikeissa kuvioissa. Minua kun ei millään huvittaisi lähteä sen kummemmin seikkailemaan toimituksen usein varsin pinnallisten postausten perään Pärstäpankkeihin, Visertimiin ja Ankstagrameihin.
Tämä menee jo reippaasti säikeen otsikon ohi, mutta pakko on tilittää, kun on tilitettävää.
-
Nettiaikana viestien määrä on todennäköisesti kasvanut niin paljon, että ovat lopettaneet vastaamisen. Tiedä häntä.
-
Jos tämä versio myy tarpeeksi, niin voisikohan sarja jatkua pidempäänkin kuin vain ne kovakantisina ilmestyneet viisi numeroa?
-
Jos tämä versio myy tarpeeksi, niin voisikohan sarja jatkua pidempäänkin kuin vain ne kovakantisina ilmestyneet viisi numeroa?
Ilmestyikö Ankkojen maailmanhistoriaa taskarina enemmän kuin 2 numeroa?
-
Joko sekin sarja loppui? ???
-
Jos tämä versio myy tarpeeksi, niin voisikohan sarja jatkua pidempäänkin kuin vain ne kovakantisina ilmestyneet viisi numeroa?
Tämä olisi hienoa, vaikken nyt ihan henkeä pidättele kuudetta osaa odotellessa...
-
H i t a a s t i se kyllä ilmestyy.
-
H i t a a s t i se kyllä ilmestyy.
Kaksi kertaa vuodessa, ihan niin kuin alkuperäinen sarjakin. Voisivat julkaista kyllä ihan hyvin vaikka kolmesti vuodessa kun on kuitenkin uusintapainoksesta kyse.
-
Joo ja ensimmäisen ja toisen osankin välissä aikaa kului vaikka kuinka kauan, joten eiköhän sarja jatkune. Hitaasti ilmestyy, mutta haitanneeko tuo...