Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Amerikkalaiset sarjakuvat => : Lurker 01.12.2020 klo 19:42:11
-
Täysi Käsi julkaisee kaksi Derf Backderfin kirjaa: Ystäväni Dahmer ja Kent State – neljä kuollutta Ohiossa.
Suomen Kuvalehti on jo ehtinyt arvostella kirjat.
Ystävästä tuli tappaja
Derf Backderfin sarjakuvat kertovat tositarinoita Ohiosta. (https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kulttuuri/kirjat/ystavasta-tuli-sarjamurhaaja-derf-backderf-tekee-sarjakuvia-tosielamasta-mutta-yksi-hanen-aiheensa-on-yli-muiden/)
-
On hyvä veto kääntää Kent State tuoreeltaan, minusta se näyttää yhdestä vuoden mielenkiintoisimmista teoksista.
Ystäväni Dahmer teki minuun vaikutuksen jo 2015, jolloin kirjoitin siitä Kvaakin etusivulla seuraavasti (https://www.kvaak.fi/2242/2015/09/07/haastava-nyky-underground/). Suosittelen teosta siitä riippumatta onko elokuvasovitus tuttu.
-
Nuo ovat Täyden Käden ja Zum Teufelin yhteisjulkaisuja, ja ilmestyvät vasta ensi vuonna. Alkuvuodesta kuitenkin.
-
Nuo ovat Täyden Käden ja Zum Teufelin yhteisjulkaisuja, ja ilmestyvät vasta ensi vuonna. Alkuvuodesta kuitenkin.
Täysi Käsi ei tuleviaan paljon puffaa (http://www.taysikasi.fi/?page_id=61).
No, tärkeintä on, että Backderfia pukkaa.
-
Kent State – neljä kuollutta Ohiossa.
Vahva suositus Kent Statelle! Lainasin englanninkielisen version kirjastosta ja minusta se oli melko selkeällä marginaalilla ilmestymisvuotensa paras sarjakuva.
Täytyy odotella, no, alkuvuotta ja hankkia suomenkielinen laitos myös omaan kirjahyllyyn.
-
Ystäväni Dahmer sai juuri painoluvan, joten loppukuusta voi vihdoin odotella valmista!
-
Erittäin hieno uutinen!
Viime vuonna kun täällä tuota Kvaakin kustannustoimintaa aloiteltiin, meinasin Dahmeria ehdottaa, mutta onhan se nannaa kun saa pyytämättäkin.
-
Hyviä valintoja.
Se osuva ja erinomainen duunari-sarjakuva Trashed ei olisi löytänyt yleisöään.
Ei-fyysistä ns siistiä sisätyötä tekevät tuskin kiinnostuvat oikeasta" slice of life" sarjakuvasta.
Kiva että nuo julkaistaan, toivottavasti mahdollisimman moni hankkii jotta lisääkin saadaan.
-
Hän on täällä tänään.
-
Krhm... Back-D-erf (https://zoomteufel.fi/backerf-derf-ystaevaeni-dahmer).
-
Krhm... Back-D-erf (https://zoomteufel.fi/backerf-derf-ystaevaeni-dahmer).
Joo, ja etusivulla näemmä etunimi ja sukunimi väärinpäin. Huomautan...
-
Kent Staten käännös myös ladontavaiheessa, loppusilaukset vielä...
-
Kent Staten käännös myös ladontavaiheessa, loppusilaukset vielä...
Erinomainen julkaisuvalinta, ja laadukas: Kent State on Harvey Awards -ehdokkaana vuoden kirjaksi!
https://www.comicsbeat.com/2021-harvey-awards-nominees-revealed-and-voting-is-now-open/
-
Totta, Harvey-ehdokas on, mutta kuten Backderf itse totesi: "Barry Windsor-Smith tulee jyräämään meidät kaikki." Jää nähtäväksi.
Toki Kent Statelle ropisee muutenkin huomiota, varsinkin Ranskassa. Kirja on esimerkiksi ehdokkaana lokakuussa ratkeavaan, Saint Malossa järjestettävien sk-festivaalien Quai des Bulles -palkintoon.
Ainakin yksi palkinto on Ranskasta jo tullutkin, "paras englannista ranskaksi käännetty teos". Only in France...
Kääntäessä on ollut mielenkiintoista pyrkiä säilyttämään ajankuva. Esimerkiksi vuonna 1970 ei vielä erityisemmin käytetty F-ilmaisua. Elokuvassa lausuttuna se olisi pamauttanut ikärajan oitis vähintään K-16 -tasolle. Televisiossa sitä ei ollut olemassa.
-
Ystäväni Dahmer, sarjakuva ja siihen perustuva elokuva, on Kulttuuritoimituksen ruodittavana (https://kulttuuritoimitus.fi/kritiikit/kritiikit-sarjakuva/nuori-mies-matkalla-pimeyteen-arviossa-ystavani-dahmer/).
Totta, Harvey-ehdokas on, mutta kuten Backderf itse totesi: "Barry Windsor-Smith tulee jyräämään meidät kaikki." Jää nähtäväksi.
Kent Statea en vielä tunne, mutta niin kovin on ylistetty että katsotaan nyt ensin. On palkinnon suhteen varmaan jotain painetta huomioida Barry elämäntyön perusteella, mutta Monsters on ensisijaisesti vain päältä kaunis.
-
Kas, Eisner-palkinto Kent Statelle!
-
Rolling Stones ei enää koskaan tule olemaan entisensä. Bändi ehti olemaan monessa mukana, suoraan sekä välillisesti, kuten tästä näytteestä näkyy. Kent State on viimein lähestulkoon valmis painoon ja jos ei ihmeitä tapahdu, suomalainen laitos on kaupoissa noin kuukauden kuluttua.
-
Kent State on viimein lähestulkoon valmis painoon ja jos ei ihmeitä tapahdu, suomalainen laitos on kaupoissa noin kuukauden kuluttua.
Kuukaudet ovat joskus pitkiä mutta nyt on kirja ulkona! Julkkarit tänä lauantaina Telakka Kuplii -tapahtumassa Tampereella: https://www.facebook.com/events/1190135705142990
Pikku hiljaa kirja ehtii myös hyviin sarjakuvakauppoihin ympäri maan.
-
Ystäväni Dahmer kolisee aivan yhtä kovaa suomeksi kuin sen muistin alkuteoksen perusteella kolisseen. Kuvituksen lisäksi teoksen voima on omassa tyylittömässä tyylitajussa, minkä ansiosta tuleva sarjamurhaaja on niin mahdottoman karmiva. Useammankaan lukukerran jälkeen teoksen pienet kauneusvirheet eivät nouse häiritsevästi esiin, ansio sekin.
Sen sijaan suuresti odottamani Kent State oli minulle näin suomennettuna aivan uusi tuttavuus. Opus on vaatinut niin paljon työtä paitsi tekijältään myös suomenkielisen painoksen ulos pullauttajilta – hirmuinen kääntäminen ja latominen siinä on ollut – että teoksesta todella tekisi mieli pitää enemmän.
Kuvituksessa on edelleen täydet tehot, niiltä osin opus toimii todella hienosti. Sen sijaan tapahtumien tarkasteleminen liian usein dokumentaristisella otteella vetää tapahtumiin tarpeettomasti etäisyyttä. Itse teki mieli monesti vain loikata tekstimassat sivuilta yli. Draaman tajussa Backderf latistuu pahemman kerran, ja toisinaan tuntuu kuin sävelkorkeutta pitäisi nostaa. Tasainen poljento Dahmerin tapauksessa toimi mainiosti, mutta sen verran opiskelijaliikehdinnässä on tunnetta ettei sama oikein kanna Kent Statea. Lopussa kuvataan uhreja luodin repimien kehonosien tarkkuudella, mikä on melkoisen järkky tyylikeino, mutta vie omalla tavallaan tasaisen toteavuuden äärimmäisyyksiinsä. Taustamateriaaleja en ole vielä jaksanut käydä läpi.
Osasyy Kent Staten puisevuudelle tietysti on, ettei kuvattu tapahtuma ole tuttu. Huolimatta siitä, että pystyy vetämään kytköksiä lähivuosien poliittiseen kahtiajakoon, se tuntuu edelleen etäiseltä. Jos eläisi osana amerikkalaista yhteiskuntaa, teos herättäisi todennäköisesti aivan toisenlaisia tunteita. Mutta lopulta aina: taiteen ei tarvitse viihdyttää.