-
Mäkin ajattelin David B:stä, että "hiano mies", kun näin Eternauta-paidan kuikuillessani Davidin jonkun kirjaan piirtämää liskoa festareilla.
Eternautoja olen espanjan lisäksi bongannut italiaksi ja kreikaksi, Italiassa niitä on ilmestynyt Eura editorialen lehdissä 70-luvulla (en nyt muista oliko Lanciostory vai Skorpio) ja saman kustantamon kokooma-albbuina, ja nyt ihan viime vuosina 001 edizioni on julkaissut luksusversion Oesterheld - Solano López -parivaljakon tekemistä osista ja Comma22 tuosta Oesterheld - A. Breccian torsoksi jääneestä ekan osan uudelleen lämmittelystä.
Eternautan ensimmäinen, 1957-59 alun perin Hora Cerossa julkaistu osa on ehkä eteläisen pallonpuoliskon rakastetuin yksittäinen sarjakuvaromaani ja (jos minun vaatimatonta mielipidettäni kysytään) kaikkein häpeällisin valkoinen täplä Suomen julkaisemattomuuskentässä.
Periaatteessa se on "vain" hyvää vanhaa scifiä Flash Gordon ja H.G. Wells -vaikutteineen, vaikka Oesterheldin hienovireinen tunnelmanrakennus- ja vaihtelukyky ja tarkalla psykologisella silmällä veistetyt hahmot ja ilmiömäinen jännityksen annostelun taju - Oesterheld likistää lukijaa koko ajan pihdeissään, vaikka tarinassa vain hiihdettäisiin 50 sivua lumessa arkiaskareita puuhaamassa - sinkauttavat sen tuossakin kategoriassa kärkeen.
Legendaarisen Eternautasta tekee se, että se on eräänlainen scifi-Maus, ikuinen symboli pienen jokamiehen taistelusta musertavan ylivoimaista miehittäjää vastaan. Juan Salvon kamppailua avaruudesta pöllähtänyttä kasvotonta pahaa ja sen kätyreitä vastaan ei voi nykyään lukea peilaamatta sitä Oesterheldin henkilöhistorian kautta. Kummatkin osoittavat runollista päättäväisyyttä, mutta taustalla väreilee aavistus vääjäämättömästä murhenäytelmästä, eikä sentimentalismeille jää sijaa.
Kuten tuolla englanninkielisellä sivustollakin sanotaan (vuosiluvut tosin eroavat kirjoistani löytyvistä), HGO, kuusikymppinen humaani pasifisti radikalisoitui 70-luvulla ja liittyi tyttärineen Montoneros-liikkeeseen (vasemmistosiiven peronisteja, opiskelijoita, radikaaleja pappeja jne.), joka vastusti myös aseellisesti Argentiinan sotilasdiktatuuria, mikä johti lopulta lähes koko Oesterheldin perheen "katoamiseen".
Kuolemanpartiot kaappasivat ja tappoivat kesäkuun -76 ja joulukuun -77 välillä kaikki Oesterheldin neljä tytärtä miehineen, ja näiden lapsista palautettiin isoäidille ainoastaan kaksi, neljä on yhä desaparecidojen listoilla, jos syntymättömätkin lasketaan mukaan. Itse HGO:n salainen poliisi vei huhtikuussa -77 ja murhasi luultavasti vuonna -78 pompoteltuaan ensin keskitysleirimäisestä vankilasta toiseen. Kenenkään ruumista ei ole koskaan löydetty. Piirtäjä Solano López ei ollut poliittisesti aktiivinen, mutta hänkin joutui maanpakoon Eurooppaan, koska poika Gabriel oli vaarassa "kadota", ja poliisi tyytyi tällaiseen karkotustuomioon. Toki Franciscolla oli tällä puolen Atlanttia paljon työtä tarjoavia kustantajiakin. Molemmat on sittemmin rehabilitoitu ja jopa palkittu työstään Argentiinan hyväksi.
Eternautaan eläytyessä tulee todella aavemainen tunne, kuin lukisi oikean Héctor Germánin ennustusta omasta kohtalostaan pari vuosikymmentä myöhemmin. Eka osa on näistä paras, ajaton mestariteos, eikä edes mitenkään poliittinen, lähinnä siitä huokuu veljeys sortovaltaa vastaan. Samalta Oesterheldin luomiskaudelta ovat myös Prattin kuvittamat länkkäri Kersantti Kirk ja inhimillisen absurdeja sattumuksia sodasta raportoiva Ernie Pike, jotka kummatkin edustavat absoluuttista parhautta.
Tokassa, -76 julkaistussa osassa Eternauta on menettänyt inhimillisyytensä, ja tarinasta kuultaa läpi, kuinka HGO yrittää kovettaa ja suggeroida itseänsä uskomaan henkilökohtaisten uhrien välttämättömyyteen paremman yhteisen tulevaisuuden puolesta nähtyään jo ensimmäisen tyttäristään kuolevan (sarjakuvan Maria). Senkin voi tosin lukea täysin epäpoliittisena postapokalyptisena vastarintarymistelynä, tarina vain ei ole niin hyvä tai koskettava kuin ensimmäisessä.
Alberto Breccian kuvittama versio kannattaa ostaa taiteen takia (Kivi Larmola ehkä paremmin kertoo miksi), tarina siinä on tynkä, koska n. 400 sivua on ruhjottu 50 sivun mittaan.
Ööh, pitäisiköhän tästä tehdä oma Eternauta-keskustelunsa? Meni "vähän" OT:ksi tällä Halloween-haamulla...
/Lurker 6.7.2020: Siirretty David B. -ketjusta (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,12023.0.html) ja luotu oma aihe.
-
Fantagraphics alkaa julkaista klassista argentiinalaista scifi-sarjaa Eternautia (http://www.fantagraphics.com/eternaut/) (espanjaksi El Eternauta) ensimmäistä kertaa englanniksi.
Tähänkin sarjaan olisi kiva tutustua. Se on minulle tuttu vain nimenä ja tuon miehen mieleenjäävästä sammakkomiesasusta. Kvaakin käyttäjä Rikuturso kommentoi (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,12023.msg413047.html#msg413047) sarjaa "kaikkein häpeällisimmäksi valkoiseksi tahraksi Suomen julkaisemattomuuskentässä”.
Ilmeisesti Italiassa L’Eternauta on ollut heavy metal -tyylinen antologialehti; ainakin sen tyylisiä näyttäviä kansia näkyy netissä sillä nimellä.
-
Netflix on varmistanut, että ehkä kaikkien aikojen myyttisimmästä sarjakuvasta El Eternauta'sta tulee kuin tuleekin tv-sarja.
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Eternaut
(https://en.wikipedia.org/wiki/The_Eternaut)
Héctor Oesterheld, journalisti ja sarjakuvantekijä, "hävisi" USA:n tukeman Argentiinan diktatuurin aikana. Eternautista julkaistiin toinenkin versio, joka oli erityisen kriittinen Argentiinan silloista hallintoa ja USA:n harjoittamaa "imperialisimia" kohtaan. Vanhempi, Francisco Solano Lópezin taiteilema versio, on kuitenkin kestänyt aikaa paremmin.
Etelä-Amerikassa Eternauta on yhä vastarinnan symboli, ja ikonista hahmoa näkee graffiteissa, t-paidoissa, lippiksissä jne. Se on vähän kuin korvannut Che Guevaran, jonka loiste on vuosien myötä himmennyt.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=19117.0;attach=40971;image)
-
Melko ikääntyneen näköistä on visuaalinen antinsa. Tämäkin olisi pitänyt julkaista jo kauan sitten, jos tavoitteena on myydä yli 50 kpl.
-
Melko ikääntyneen näköistä on visuaalinen antinsa. Tämäkin olisi pitänyt julkaista jo kauan sitten, jos tavoitteena on myydä yli 50 kpl.
Pikemminkin ajatonta. Visuaalisestihan Eternauta on huikean tehokas.
Kun Eternautti julkaistiin Ameriikoissa, Eisner Awardia pukkasi kategoriasta Best Archival Collection.
Ei Etelä-Amerikassa enää Che Guevaran kuvia näe vaan Eternautin!
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=19117.0;attach=40973;image)
-
Melko ikääntyneen näköistä on visuaalinen antinsa. Tämäkin olisi pitänyt julkaista jo kauan sitten, jos tavoitteena on myydä yli 50 kpl.
Joo... Kolmas painos näyttäisi olevan menossa.
-
Melko ikääntyneen näköistä on visuaalinen antinsa.
Kaiken ei tarvitse olla visuaalisesti nykyaikaista. Saattaa toki olla, että sarjakuvana tämä ei ole ykkösluokkaa, mutta historiallisena ja kulttuurisena ilmiönä Eternautti (Ikinautti?) on klassinen ja huippukiinnostava.
Mukavan tuntuista analyysia Rikutursolla. Mieshän voisi vaikka kirjoittaa esipuheen suomalaiseen laitokseen, jos sellainen joskus tulisi! Ja käännöshän saisi olla mielellään alkukielestä espanjasta.
-
mutta historiallisena ja kulttuurisena ilmiönä Eternautti (Ikinautti?) on klassinen ja huippukiinnostava.
Toki näin.
-
Kaiken ei tarvitse olla visuaalisesti nykyaikaista. Saattaa toki olla, että sarjakuvana tämä ei ole ykkösluokkaa, mutta historiallisena ja kulttuurisena ilmiönä Eternautti (Ikinautti?) on klassinen ja huippukiinnostava.
Mukavan tuntuista analyysia Rikutursolla. Mieshän voisi vaikka kirjoittaa esipuheen suomalaiseen laitokseen, jos sellainen joskus tulisi! Ja käännöshän saisi olla mielellään alkukielestä espanjasta.
Kyllä Eternauta on sarjakuvanakin ihan ykkösluokkaa, mieleen tulee Sydney Jordanin Jeff Hawke, hyvin saman tyylistä tavaraa vaikkakin tummasävyisempää. Francisco Solano López taiteili myös Fleetwaylle ja hänen siveltimensä jälkeä tosiaankin näkyi myös brittisarjiksissa. Joitakin Lópezin Battler Brittoneita on varmaankin tullut suomeksikin.
http://www.dandare.info/artists/lopez.htm
Ensimmäinen englanninkielinen Eternautin laitos ilmestyi vasta 2015.
Toki näin.
EL ÚNICO HÉROE ES EL HÉROE COLECTIVO!
-
Ei Etelä-Amerikassa enää Che Guevaran kuvia näe vaan Eternautin!
Kuvittelen, että tuo katsojaa kohden kävelevä protagonisti on toistunut ensin katutaiteessa ja vasta sitä kautta löytänyt tiensä paitoihin.
-
Hyvin mielelläni näkisin tämän huippuklassikon Kvaak Kirjan seuraavana julkaisuna. Kuten muutamakin ihminen on tainnut keskusteluissa jo ehdotellakin. Katsotaan, kuinka käy.
-
Francisco Solano López eli alkuperäisen El Eternautan kuvittanut taitelija oli melkoinen mies. Hän vaihtoi pankkikonttorin piirustuspöytään 1953 ja vuonna 1957 kuvitti kaikkiaan kuutta sarjaa rinnakkain! Samana vuonna syntyi myös poika Gabriel.
Tämä Solanon kaksiosainen haastattelu (https://www.youtube.com/watch?v=dM3H3u9ripY) (espanjaksi) on monin tavoin mielenkiintoinen, mutta hauskin juttu on kuinka Solano kertoo käsikirjoituksen saatuaan itse rakentaneensa päähenkilön kuuluisan suojapuvun välineistä, jotka hänellä oli kotonaan sukeltajan maskia myöten! River Platen jalkapallostadionin betonirakenteet hän piirsi suoraan päästään ja haastattelijan sitä ihmetellessä taitelija vain toteaa, että miksi hän olisi kuluttanut kenkiään sellaisen takia minkä oli jo nähnyt useasti.
Buenos Airesin seinägraffiteissa Eternautin piirteet on yhdistetty entiseen presidenttiin. Solano toteaa aseettoman El Néstornautan yllättäneen hänet täysin kadulla, mutta suhtautui asiaan suopeasti kuvaten sen olleen historiallinen välttämättömyys (tämä video (https://www.youtube.com/watch?v=hbIkiw9Jz9E), niin ikään espanjaksi).
Kun Argentiinan pahamaineinen viimeinen sotilasjuntta otti vallan maassa maaliskuussa 1976, sotilaat teloittivat vasemmiston militantteja. Eternautin käsikirjoittajan tytär Beatriz vangittiin ja teloitettiin kesäkuussa 1976. Solanon poika Gabriel vangittiin elokuussa 1976, mutta hän ensin järjesti pojalleen siirron pois kidutuskeskuksesta ja myöhemmin neuvotteli tämän ulos sotilasvankilasta!
Hänen oli sen tehdäkseen vannottava lähettävänsä poikansa ulos maasta. Kun Oesterheldin tyttärien lisäksi myös käsikirjoittaja vangittiin huhtikuussa 1977 – neljä tytärtä vävyineen ja käsikirjoittaja itse teloitettiin vankeudessa – oli Solanon pakko viedä poikansa Espanjaan turvaan lähtemällä maanpakoon itse toukokuussa 1977. Lähtöpäivänä hän viimeisteli jatko-osan viimeiset sivut, odotti musteen kuivumista ja lähti niiltä sijoiltaan lentokentälle. Viimeinen sivu julkaistiin huhtikuussa 1978.
Gabriel on katunut isälleen aiheuttamaa huolta, haastattelun voi lukea tästä (https://sobrehistorieta.wordpress.com/2012/12/16/entrevista-a-gabriel-solano-lopez-guionista/) (espanjaksi).
EDIT: Tulkitsin ensi istumalta väärin Gabrielin haastattelun, hän kertoo isänsä järjestäneen tämän ensin ulos kidutuskeskuksesta, mutta hän oli tosiaan vangittuna siihen, kunnes Solano järjesti tämän ulos maasta.
-
Melko ikääntyneen näköistä on visuaalinen antinsa.
Piirrostensa puolesta tuo vielä uppoaa minuun jopa jollakin puhtaan valkoisella paperilla, vaikka itse tykkäisinkin kellertävästä bulkista. ...mutta tuo konefontti syö silmissäni taiteen viehättävyyttä aivan rotan lailla. :( Voi vain kuvitella miten paljon kauniimpi alkuperäinen käsin tekstattu sarjakuva on.
Fantan Eternauta 1969 sen sijaan näyttäisi ladotun perinteisemmällä jenkkitekstausta muistuttavalla kirjasimella ja vaikuttaa sen vuoksi heti paremmalta.
-
(https://www.kvaak.fi/wp-content/uploads/2021/07/01-Juan-Salvo.jpg) (https://www.kvaak.fi/35592/2021/07/18/hector-oesterheld-ja-eternautti/)
Etusivulla on taustoittava artikkeli (https://www.kvaak.fi/35592/2021/07/18/hector-oesterheld-ja-eternautti/) Héctor Oesterheldistä ja hänen kirjoittamansa Eternautin kulttuurillisesta merkityksestä.
Artikkelin lähteenä on käytetty erityisesti muistelmateosta Los Oesterheld (Colophonius, 2016), mutta myös lukuisia haastatteluja sekä tallenteita.
Oesterheldin tapauksessa vakavissakin julkaisuissa on perättömiä näkemyksiä ja asiavirheitä, joiden takaa löytyy usein samoja Wikipedia-artikkeleja ja sarjakuvaharrastajien julkaisuja. Kun lähteitä vaivautuu pöyhäisemään edes pintapuolisesti, osoittautuu artikkelien olevan ilmeisesti omasta päästä lähtöisin, huhuihin ja uskomuksiin perustuen kirjoitettuja. Harmillisesti nämä virheelliset tiedot sitten leviävät ja vahvistavat toisiaan, käännösvirheillä maustettuina.
Kvaakilla on tavallaan Fantagraphicsin tapainen kaksoisrooli, eli toisaalta saatetaan julki sarjakuvia ja toisaalta myös kirjoitetaan samoista julkaisuista. Olen itse Eternautin kääntäjä, kuten artikkelin lopussa mainitaan.
-
Hieno artikkeli, Jarkko! Kiitos!
-
Piirrostensa puolesta tuo vielä uppoaa minuun jopa jollakin puhtaan valkoisella paperilla, vaikka itse tykkäisinkin kellertävästä bulkista. ...mutta tuo konefontti syö silmissäni taiteen viehättävyyttä aivan rotan lailla. :( Voi vain kuvitella miten paljon kauniimpi alkuperäinen käsin tekstattu sarjakuva on.
Fantan Eternauta 1969 sen sijaan näyttäisi ladotun perinteisemmällä jenkkitekstausta muistuttavalla kirjasimella ja vaikuttaa sen vuoksi heti paremmalta.
Tässä vertailun vuoksi alkuperäinen ruutu vierelle. Vaikea (=mahdoton) tietty kääntää niin, että puhekupla täyttyy jämptisti reunasta reunaan.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=19117.0;attach=40971;image) (https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=19117.0;attach=42180;image)
-
Tässä vertailun vuoksi alkuperäinen ruutu vierelle. Vaikea (=mahdoton) tietty kääntää niin, että puhekupla täyttyy jämptisti reunasta reunaan.
Alkukielistä versiota mukaillen tönkkösanainen käännös kuuluisi jotenkin tähän tapaan: "Olisiko mahdollista, että kenties meidän täytyy vastaisuudessa elää vuosia tällä tavoin. Täysin vapaina meidän omine keinoinemme, jopa vielä enemmän eristyksissä kuin Robinson saarellaan."
Oman käännökseni lähtökohdaksi otin poistaa tämän raskassoutuisuuden, joka syntyy argentiinan espanjan hyvin muodollisesta ja ylisanaisesta tyylistä. Olen korvannut sen paremmin suomalaisen suuhun sopivalla, suoran toteavalla ilmaisulla.
Suomennoksessa samassa ruudussa pohditaan: "Olisimmeko omin neuvoin vuosia eristyksissä kuten Robinson saarella?"
Oesterheld on lisännyt hienovaraisen, varsin syvälle ulottuvan metatason. Osa tätä metatasoa on näkökulman ylösalaisin kääntävät kohtausparit. Kääntäessä nämä kohtausparit on löydettävä ja niistä molemmat on ydinideoiden tasolla säilytettävä huolella, koska varomaton käännös paitsi muuttaisi yhden kohtauksen myös pyyhkisi kohtausparin. Sen tehdessään kääntäjä tuhoaisi metatason vähän kerrassaan!
Olen varmasti mennyt ylianalyysin puolelle, koska vielä viidennen lukukerran jälkeen löysin teoksesta uusia puolia. Koska en aina tiennytkään mikä oli tarkoituksella ja mikä kuvittelemaani metatasoa pyrin pieteetillä säilyttämään näitä yksityiskohtia. Eräänlaisena yleisenä ohjenuorana olen pitänyt "henki yli kirjaimen", ja pyrkinyt siirtämään kaiken kuviteltavissa olevan metatason uskollisesti vaikka muutoin olisinkin tehnyt irtiottoja.
Olen visusti varonut muuttamasta alkuteoksen sisältöä perusteettomasti, siltä varalta että jokin metatason syvin ulottuvuus olisi vielä mahdollista kuvitella.
Fantagraphicsin kääntäjä on onnistuneesti pystynyt siirtämään alkuteoksen sävyn ja on keskimäärin enemmän uskollinen kirjaimelle. Olisi karkea etikettivirhe minun ensikertalaisena kritisoida ammattilaisen käännöstä, enkä sellaista suin surmin ryhtyisi tekemään. Kuitenkin huomioiden tasolla voin todeta, että englanniksi päädytään markkinoiden sijaan joulumarkkinoille, saavutaan jalkapallokerhon risteyksen sijaan finanssipankin kulmille ja pelikaveri puulaakijoukkueesta on sekin vaihtunut vanhaksi koulukaveriksi.
Kuvittelisin olleen toimituksen sanelua amerikkalaistaa teosta samoin kuin sensuroida aivan se raisuin materiaali amerikkalaisille helpommin sulatettavaan muotoon. Sen sijaan sensuurin suitsia ei koskaan edes yritetty sovitettaa suomentajalle, ja vaikka muutoin kääntäjäressulle kyllä ärähdettiin toopeilusta niin päinvastoin aploodeerattiin kädet irti kämmenselästä, kun totesin kauhuruuvia käännetyn pohjaan saakka. Ei siis kannata ottaa koronamaskia pois naamalta tätä lukiessa, ettei tarvitse oksennusroiskeita pyyhkiä sivuilta.
Eternautista ehkä tulee päällisin puolin mieleen ensimmäisenä Robert A. Heinlein (mm. yksilön velvoitteet laajempaa yhteisöä kohtaan) ja onhan tässä sotaa kuin korkeajännityksessä kerrassaan. Sen sijaan sodassa on mukana ihmismielen kestokykyä koetteleva puoli aina karrelle palaneiden ruumiiden käryä myöten ja jossain määrin ihmistä ymmärtävä puoli mm. sotilaskarkuruuden osalta. Kuinka paljon kauhuja on kohtuu odottaa tavallisilta ihmisiltä, jotka odottamatta joutuvat epäinhimillisiin olosuhteisiin?
Kaikkinensa Eternautti on kattava tutkielma kauhuista ja ihmismielen kyvystä kestää niitä. Siten pohjimmiltaan kyse on ihan rehdistä kauhusarjasta, jossa kaikki se sota ja scifi on vasta sitä pintakerrosta. Kuinka kuvata kauhua, jota ei ole voinut kuvitellakaan ja millaisia sanoja valita sen tehdäkseen?
Sanoisin, että yllättävän vahvasti Eternautin pohjilla orastaa jo scifin uusi aalto. Kielen merkitys yhdistävänä ja erottavana tekijänä, valtasuhteiden ja niiden muutosten kuvaajana sekä ymmärrys- ja tulkintavaikeudet tuovat kovasti mieleen mm. Brian Aldrissin Pimeine valovuosineen.
Sarjakuvien sijaan suurimmat vaikuttimet löytyvät kirjallisuuden puolelta jostain William Faulknerin ja Virginia Woolfin suunnalta (sisäinen monologi, monta eri näkökulmaa, hyppy ajassa). Tässä suhteessa voisin kuvitella Oesterheldin ja Alan Mooren lukeneen samaa kirjallisuutta, koska Eternautti ja Vartijat/Watchmen perustuvat osin samaan kirjallisuusperinteeseen.
Oesterheldin töissä on vahva alitajuinen, kielikuvien ja sana-assosiaatioiden taso. Moorella on matemaattista, fraktaalimaista toteuttamista syvällä rakenteessa, että kaikki on oltava pilkulleen oikein. Siinä mielessä hyvin erilaisista lähtökohdista kaksi käsikirjoittajaa päätyi hyvinkin samanlaisiin ratkaisuihin ja perusideoihin.
Hieman yllättäen teosten väliltä (Eternautti ja Vartijat) jopa löytyy monenmoista konkreettisen tason yhteyttä, mutta niiden selittäminen menisi sitten jo numerologian puolelle, pidän näitä yhteyksiä vain sattumana. Sen sijaan on pakko kompata Argentiinan sarjakuvan akateemikkoja ja harrastajia, että vasta vuosikymmeniä myöhemmin, Comics Coden yltään ravistava Yhdysvallat tuotti tämän tasoista sarjakuvaa.
Argentiinan kultakausi vain jäi lyhyeksi, koska halpatuotanto tulvi Meksikosta lehtikioskien täydeltä. Lisäksi omat painotalot olivat niin roistoja, että ne painoivat lehtiä yli sovitun ja sitten näyttivät kustantajalle, että näin monta jäi yli ja pimittivät rahat tietysti itsellään.
Kuvitus on komean mustavalkoista, vaikka oma versioni oli suttuinen vuoden 1975 laitos siinä missä Suomessa saadaan nauttia upeasti restauroiduista, hienoimmatkin viivat toistavan 2015 laitoksen sivuista.
Solanon apuna Julio Schiaffino jätti tunnistettavan jäljen Eternautin sivuille, mutta apuna hääri myös José Muñoz, jonka panos on selvästi tunnistettavissa jälkipuolella. Jälkikäteen tehtyihin korjauksiin ja parannuksiin osallistui lisäapuna myös Leopoldo Durañona.
EDIT: Lipsahti Durañona väärin.
-
Oesterheldin tapauksessa vakavissakin julkaisuissa on perättömiä näkemyksiä ja asiavirheitä, joiden takaa löytyy usein samoja Wikipedia-artikkeleja ja sarjakuvaharrastajien julkaisuja. Kun lähteitä vaivautuu pöyhäisemään edes pintapuolisesti, osoittautuu artikkelien olevan ilmeisesti omasta päästä lähtöisin, huhuihin ja uskomuksiin perustuen kirjoitettuja. Harmillisesti nämä virheelliset tiedot sitten leviävät ja vahvistavat toisiaan, käännösvirheillä maustettuina.
Netti tosiaan levittää tehokkaasti virheellisiä tietoja ja siten vahvistaa niitä. Yhtä lailla puppua on löytynyt ja löytyy painetusta sanasta, kuten totesit, mutta kyllähän se masentaa jos itse haluaisi päästä vähän lähemmäksi historiallisia totuuksia. Tietyllä tapaa on kaikkein ärsyttävintä että jos haluaa vaikkapa sarjakuvansa kanssa välttyä turhalta kritiikiltä, pitää nuo muualla olevat virheet osoittaa ja perustella. Samaa todistamisen taakkaa ei lähteistä piittaamattoman "tiedon" levittäjällä tai Wikipediasta faktansa tarkistavalla ole. :)
Suomesta katsoen Etelä-Amerikan ja vielä tarkemmin Argentiinan historia tuntuu sekä ajallisesti että sijaintinsa puolesta kovin kaukaiselta. Tuo sarjakuvakaan kun ei liity mitenkään vaikkapa Messiin tai Argentiinan voittoon Copa Americanassa. :)
-
Joukkorahoituksen avautumisesta ja linkistä ilmoitetaan varmaan tätä kautta myöhemmin. Täällä innokas yritti jo heti etsiä sitä :D Kiitti hienosta proggiksesta ja upeasta tulevasta sarjakuvasta <3
-
Joukkorahoituksen avautumisesta ja linkistä ilmoitetaan varmaan tätä kautta myöhemmin. Täällä innokas yritti jo heti etsiä sitä :D Kiitti hienosta proggiksesta ja upeasta tulevasta sarjakuvasta <3
Joukkorahoituksesta päristetään varmasti rumpua "aivan tuota pikaa", pahoittelen että käytännön ulottuvuus projektista jäi vähän itse salaisuuden paljastamisen jalkoihin.
Twitter-tililläni olen julkaissut ketjun (https://twitter.com/JarkkoSikio/status/1417109172768940033), jossa päivittäin julkaisen muutaman uuden lainauksen Eternautin käännöksestä.
Someen keskittyy myös se varsinainen mainostaminen. Kvaakissa kirjoittelen lähinnä yleisiä asioita, jonka voisin harrastajia laajemmin kiinnostaa. Tietysti omalta osaltani kääntäminen on kiinteästi sidoksissa muuhun harrastamiseen, että kiinnostukseni vaikkapa Alberto ja Enrique Brecciaan ei suoraan liity lainkaan tähän.
Kun on kerran juurta jaksaen sukeltanut Argentiinan sarjakuvaan, niin sieltä löytyykin monenmoista kiintoisaa juttua. Koko Argentiinan sarjakuvaa ymmärtääkseen on vain syvennyttävä juurta jaksaen maan synkkääkin synkempiin tapahtumiin. Kirjallisuusketjussa mainitsinkin Los Oesterheld -muistelmateoksen olevan rankkaa luettavaa, niin kovin rankkaa etten olisi sitä varmaan loppuun pystynyt ellen olisi katsonut sen olevan keskeinen Eternauttia ymmärtääkseni.
On myös kovin vavahduttavaa havaita kuinka suoraan teos yhä tänään, tämän päivän tapahtumien pohjalta yhä lukijaa puhuttelee. Ei totta vie ole vanhentunut teos, tämä kuusikymppinen!
Suomesta katsoen Etelä-Amerikan ja vielä tarkemmin Argentiinan historia tuntuu sekä ajallisesti että sijaintinsa puolesta kovin kaukaiselta.
Argentiinalaisten sanotaan vain pudistavan päätään ulkomaalaisten esittäessä ajatuksiaan siitä, kuinka asioiden pitäisi tai olisi pitänyt olla: "Ei Argentiinaa voi ymmärtää." Kokemusteni Chilessä uskon antavan viitteitä siitä, mitä arki siellä on. On kuin sisällissodan päättymisestä olisi vasta vähän ja jakolinjat ovat yhä auki revittyjä. Samalla kuitenkin omat lapset rakastuvat, menevät naimisiin ja tekevät lapsenlapsia näiden jakolinjojen yli. Missä menee se raja, mikä kauheus on niin kamala että sen ei voi koskaan antaa painua unohduksiin ja onko sen arvoista tuhota myös omien lapsien, mahdollisesti jopa lapsenlapsien elämä?
Sotilasjuntan uhrien lukumäärästä esitetyt arviot vaihtelevat 7 000 ja 30 000 välillä. Uskottavampi on tuo suuremman luvun pääty, sillä osaltaan tämän aktiivisen hiljentymisen lisäksi sotilasjuntta oli edeltäjiensä kokemusten perusteella saavuttanut teollisen tehokkaan ihmisten tuhoamisen ja yhtä lailla se oli etevä myös peittämään jälkensä.
Lisäksi peronismi on myös varsin nykymuotoista populismia, että Argentiinassa on perinteisen oikeisto-vasemmisto-jaon lisäksi ikään kuin toinen poliittinen järjestelmä sen päällä.
-
Alkukielistä versiota mukaillen tönkkösanainen käännös kuuluisi jotenkin tähän tapaan: "Olisiko mahdollista, että kenties meidän täytyy vastaisuudessa elää vuosia tällä tavoin. Täysin vapaina meidän omine keinoinemme, jopa vielä enemmän eristyksissä kuin Robinson saarellaan."
Oman käännökseni lähtökohdaksi otin poistaa tämän raskassoutuisuuden, joka syntyy argentiinan espanjan hyvin muodollisesta ja ylisanaisesta tyylistä. Olen korvannut sen paremmin suomalaisen suuhun sopivalla, suoran toteavalla ilmaisulla.
Suomennoksessa samassa ruudussa pohditaan: "Olisimmeko omin neuvoin vuosia eristyksissä kuten Robinson saarella?"
Suomentamisessa (kääntämisessä) tasapainoillaan aina tietenkin kielen ajanmukaistamisen kanssa. Yleensä mitä vanhempi alkuteos, sitä isompi juopa nykyilmaisuun. Vaikuttaa aika rajulta muokkaukselta tuo kun tekstistä jätetään yli puolet pois? Raskassoutuisuus ja tekstipainotteisuus oli leimallista tietyn ajan sarjakuville. Mieleen tulee nyt vaikka amerikkalaiset kauhusarjat ja toki samaa harrastettiin Euroopassakin (ks. esim. Alix). Niissä se "kirjallinen osuus" oli nykymittapuulla turhan raskasta. Mutta kyllä minun mielestäni se teos aika lailla muuttuu jos mukaan pääsee kahden virkkeen sijasta vain yksi. Lisäksi muutoksissa on se ongelma, että mihin sitten vetää rajan. Aku Ankassa ollaan totuttu siihen että kielellinen ilmaisu on muutettu, mutta siinä se ei niin haittaa kun tietää että näin on toimittu ja toisaalta myös alkuperäinen teos on usein saavutettavissa.
Jostain syystä itse hyväksyn tekstin lyhentämisen helpommin silloin kun käännös ei yksinkertaisesti mahdu puhekupliin. Nykyään olisi kyllä helppo myös tehdä muutoksi kuplien kokoon, käsintekstauksen aikaan se oli tuskaisempaa.
Kun on kerran juurta jaksaen sukeltanut Argentiinan sarjakuvaan, niin sieltä löytyykin monenmoista kiintoisaa juttua.
Tuo pätee itse asiassa hyvin moneen maahan. Itselle tullut mielenkiintoisia juttuja vastaan niin Kiinasta, Japanista, Etelä-Koreasta, kuin Filippiineiltä, Vietnamista ja Keniastakin. Rajuja aiheita on käsitelty ja omaa kulttuuria popularisoitu sarjakuvissa. Yhteistä on sekin, että nämä itselle arvokkaimman tuntuiset kulttuurituotteet ovat usein jääneet kuriositeeteiksi ja tulleet ylikansallisen populaarikulttuurin syrjäyttämiksi.
Tässä vertailun vuoksi alkuperäinen ruutu vierelle. Vaikea (=mahdoton) tietty kääntää niin, että puhekupla täyttyy jämptisti reunasta reunaan.
Alkuperäisessä huomio kiinnittyy siihen miten erilaiset S-kirjaimet tuovat vaihtelua tekstiin sekä meille olennaiset sanojen jakamiset tavuviivoilla eri riveille (jotka Englannin kielisistä sarjiksista yleensä puuttuvat).
Konefontissa taas hämmentävän leveä T ja säännönmukaisena toistuva O latistavat. Puhekuplien täytön osalta mieleen tulevat Tintin uusvanhat käännökset, joista olemme viime vuosina saaneet nauttia.
En nyt tarkoita tätä sarjakuvaa, mutta tuntuu että nykyään huono tekstausjälki hyväksytään mukisematta kunhan se vain on tehty koneella. Käsintekstauksen aikaan tekstauksen merkitys sarjakuvan visuaalisuudessa tunnuttiin ymmärtävän paremmin.
-
--
Alkuperäisessä huomio kiinnittyy siihen miten erilaiset S-kirjaimet tuovat vaihtelua tekstiin sekä meille olennaiset sanojen jakamiset tavuviivoilla eri riveille (jotka Englannin kielisistä sarjiksista yleensä puuttuvat).
Konefontissa taas hämmentävän leveä T ja säännönmukaisena toistuva O latistavat. Puhekuplien täytön osalta mieleen tulevat Tintin uusvanhat käännökset, joista olemme viime vuosina saaneet nauttia.
En nyt tarkoita tätä sarjakuvaa, mutta tuntuu että nykyään huono tekstausjälki hyväksytään mukisematta kunhan se vain on tehty koneella. Käsintekstauksen aikaan tekstauksen merkitys sarjakuvan visuaalisuudessa tunnuttiin ymmärtävän paremmin.
Juuri tuo vaihtelu tekstissä luo sen silmää miellyttävän kokonaisuuden kuten myös tyylillisen yhtenäisyyden kuvien kanssa. Samaten liian tyhjä puhekupla tekee ruudusta "omituisen", kun valkoista tilaa on liikaa.
Ammattitaitoinen käsintekstaus on tietty paras vaihtoehto, mutta täytyy sanoa, että aikaisemmassa julkaisussa, Dropsie Avenuessa, ladontaan tuotu vaihtelu oli jollain konstilla tehty niin mestarillisesti ettei sitä juuri käsintekstatusta erottanut.
Oikoluvun tuottamat muutokset ja korjaukset on myös helppo tehdä konefontilla, totta kai. Käsintekstaamisessa pitäisi kirjaimellisesti mennä back to the drawing board. Ja tietty pitäisi jostain löytää se ammattitaitoinen tekstaaja, joka osaa matkia alkuperäistä tyyliä.
(Kunpa niihin uusiin kovakantisiin Tintteihin olisi saatu mukaan Hergén tyyliä mukaileva fontti.)
-
Jostain syystä itse hyväksyn tekstin lyhentämisen helpommin silloin kun käännös ei yksinkertaisesti mahdu puhekupliin. Nykyään olisi kyllä helppo myös tehdä muutoksi kuplien kokoon, käsintekstauksen aikaan se oli tuskaisempaa.
Kuvanäyte on sivulta 38. Tekstaajaparka on tätä aiemmin joutunut vetämään s-kirjaimen kuin pystyyn sojottavan salaman, että on pystynyt ahtaamaan kaiken sanottavan kupliin. Kun tilaa tulee lisää, niin kirjain sitten lysähtää kasaan "rentoutuessaan" Teräsmiehen logoa muistuttavaksi.
Kirjaimia vertaamalla väittäisin tekstaajan myös vaihtuneen välissä. Restauroidussa versiossa kuplien koko vaihtelee hieman vuoden 1975 kanssa, useimmiten ne ovat suurempia mutta joskus myös päinvastoin niukempia kooltaan.
Suuri haaste Eternautin kanssa oli pitää ilmaisu jossain määrin yhtenäisenä, koska alussa ja lopussa on niin eri tavoin tilaa käytössä sanottavaan nähden. Tuossa kohden on se rajuin muutoskohta koko opuksessa.
En niin ole jaksanut tutustua englanninkieliseen käännökseen (lähinnä loppuhiomisen yhteydessä tarkistin kuvitusta apuna käyttäen, kuka oli äänessä, koska vuoden 1975 versioni oli niin suttuinen), mutta sen sivuilla kääntäjä kyllä tekee yhtä määrin suuria muutoksia. Kyse on lähinnä siitä, että se vie puheen ja kulttuurin roimasti amerikkalaiseen suuntaan. Suomessa on sitten vastaavasti perunasäkkiä ja suitsia. Argentiinahan oli esiteollinen maa ja televisio ei vielä yleistynytkään, joten suussa ihmisillä oli agraaritermejä ennen mitään Hollywoodin hömpötyksiä. Sen sijaan suomennoksessa ei tehdä pikkumuutoksia, joita englanninkielisessä opuksessa tuntuu herkästi tehdyn.
Suomennoksessa olen nojautunut pitkälti omien isovanhempieni ilmaisuun, erityisesti näin miehisessä teoksessa siihen kuinka sodankäyneet miehet keskenään puhuivat, kun kuvittelivat ettei perhe ollut kuulolla. Se oli vähän jopa pelottavaa lapsen korvin. Lapsenlasten kanssa näillä miehillä oli nykymielessä ehkä vähän hassu, yhteinen maailma ja kun ei äiti ollut kuulemassa niin sittisontiaiset olivat paskasontiaisia. Sehän vasta nauratti.
Tämän syvemmin voimme jatkaa kääntämisen filosofiasta paremmin aiheelle omistetussa ketjussa (https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,8657.0.html). Eternautin osalta tahdoin tuoda esille sen ulottuvuuden, että päähuomio on ollut aivan muussa kuin tuottaa sama määrä pisteitä tai täyttää ruutuja viimeistä myöten ts. asetettaessa vastakkain "kirjain vs. henki" painottuu jälkimmäinen.
Opuksessahan on rauhallinen kertojanääni, joka pystyy ottamaan etäisyyttä tapahtuneeseen. Kuvissa sitten sama henkilö käy läpi ne syvästi järkyttävätkin tapahtumat ja "tilanne on päällä". Tässä oli pieni haaste, koska sivuilla oli koko ajan preesens ja imperfekti sekä tulevaisuus nykyisyydessä ja menneessä.
Espanjaksi pluskvamperfekti on tuskin käytössä lainkaan ja puhekielessä futuuri (tuleva aika ilmaistaan omalla rakenteellaan) ovat käytössä niukalti, joten toisinaan sai oikein miettiä että mitä halutaan sanoa. Onni oli, että huomasin tuntevani argentiinan espanjan paremmin kuin kuvittelinkaan ja selustatuki oli vaimoni, joka tuntee espanjan koulutuksensa puolesta.
Suuri haaste sen sijaan oli kielen valtasuhteiden välittäminen ilman teitittelysääntöjen viidakkoa.
Eternautin suomennoksesta saa parhaan kuvan seuraamalla Twitter-tiliäni @JarkkoSikio ja siellä omaa ketjuaan (https://twitter.com/JarkkoSikio/status/1417109172768940033), mikä löytyy myös tunnisteen #Eternautti avulla.
-
Ja tietty pitäisi jostain löytää se ammattitaitoinen tekstaaja, joka osaa matkia alkuperäistä tyyliä.
Alkuperäisen tyylin matkimisen tarpeesta voisi keskustella jossain muualla joskus toiste, mutta väittäisin että nykyään ei edes kysytä tekstaajilta, koska ladonnan voi melkein kuka tahansa tehdä ja joka tapauksessa näin kustantaja säästää rahaa.
Kuvanäyte on sivulta 38. Tekstaajaparka on tätä aiemmin joutunut vetämään s-kirjaimen kuin pystyyn sojottavan salaman, että on pystynyt ahtaamaan kaiken sanottavan kupliin. Kun tilaa tulee lisää, niin kirjain sitten lysähtää kasaan "rentoutuessaan" Teräsmiehen logoa muistuttavaksi.
Kirjaimia vertaamalla väittäisin tekstaajan myös vaihtuneen välissä. Restauroidussa versiossa kuplien koko vaihtelee hieman vuoden 1975 kanssa, useimmiten ne ovat suurempia mutta joskus myös päinvastoin niukempia kooltaan.
Onko tuo tekstausnäyte siis jostain myöhemmästä, uudelleentekstatusta (vuoden 1975) kokoelmasta? Sillion alkuperäinen tekstaus olisi jotakin erilaista... ???
Yritin nyt ajatuksella lukea Kvaakin etusivun silppuartikkelia, mutta sain siitä hyvin huonosti tolkkua että mikä tämä sarjakuva oikein on, kuka sitä on piirtänyt ja koska sitä on alun perin julkaistu? Onneksi Fantagraphicsin kirjojen esittelyt (kustantajan sivuilla) vastaavat näihin (mielestäni olennaisiin) kysymyksiin. Artikkeli olisi mielestäni kaivannut toimittamista ja toivon että itse kirjan teksti on sujuvampaa.
-
Onko tuo tekstausnäyte siis jostain myöhemmästä, uudelleentekstatusta (vuoden 1975) kokoelmasta?
Ei ole tietääkseni eroja. Kovasti opusta vuonna 1959 sitten valmistuessaan muokattiin lopulliseen muotoonsa, johon sekä minun käyttämäni 1975 painos sekä julkaistava 2015 restauroitu laitos perustuu.
Alkuteoksessa s-kirjaimesta on kolmea versiota (alussa "salama", sitten "Teräsmiehen logo" ja lopussa muotovalio kirjain). Tutkimalla muita kirjaimia, erityisesti j-kirjainta kuvittelisin, että salaman vetäissyt tekstaaja on eri kaveri kuin tuo myöhempi, joka sitten vain oppi vetäisemään s-kirjaimen.
Kirjassa on toki ammattilaisen toimittamia tekijäesittelyjä, ja niiden taustatyöhön on myös panostettu roimasti.
Kvaakissa tahdoin taustoittaa poikkeuksellisen tekijäkohtalon sekä aivan erityiseen asemaan nousseen teoksen vähän muusta näkökulmasta kuin perusesittely kirjoittamalla olisi tapahtunut.
Jos se onkin koostettu hieman ylijääneistä muistiinpanojen raapaleista, niin on siitä näyttänyt olleen vähintään panostuksen verran iloa lukijoilleen. Opus myös itsessään näyttää olevan melkoisen kiinnostuksen kohteena.
-
Ei ole tietääkseni eroja. Kovasti opusta vuonna 1959 sitten valmistuessaan muokattiin lopulliseen muotoonsa, johon sekä minun käyttämäni 1975 painos sekä julkaistava 2015 restauroitu laitos perustuu.
Käsitin että sarja julkaistiin ns. jatkojuttuna. Sen jälkeenkö tuli heti kokoelma v.-59?
Alkuteoksessa s-kirjaimesta on kolmea versiota (alussa "salama", sitten "Teräsmiehen logo" ja lopussa muotovalio kirjain). Tutkimalla muita kirjaimia, erityisesti j-kirjainta kuvittelisin, että salaman vetäissyt tekstaaja on eri kaveri kuin tuo myöhempi, joka sitten vain oppi vetäisemään s-kirjaimen.
Ettäkö López ei itse tekstannut?
Kirjassa on toki ammattilaisen toimittamia tekijäesittelyjä, ja niiden taustatyöhön on myös panostettu roimasti.
Hienoa!
Kvaakissa tahdoin taustoittaa poikkeuksellisen tekijäkohtalon sekä aivan erityiseen asemaan nousseen teoksen vähän muusta näkökulmasta kuin perusesittely kirjoittamalla olisi tapahtunut.
Minun oli hieman vaikea hahmottaa mistä artikkeli oikeastaan kertoo, kun se kertoo itse teoksesta niin vähän ja toisaalta tuo sen liepeiltä esiin niin paljon detaljeja.
Opus myös itsessään näyttää olevan melkoisen kiinnostuksen kohteena.
Hieno homma. Tässäkin keskustellaan niin sanotusti aidan seipäistä kun itse aidasta ei vielä ulkomaan laitoksiin tutustumattomalla ole tietoa.
Mihin tuo otsikon eter-sana muuten viittaa? Latinassa aethēr tai éter näyttäisi liittyvän johonkin ylempään ja puhtaaseen ilmaan tms. Suomeksi taas eetterillä on kaksikin merkitystä. Sillä viitataan helposti haihtuvaan nesteeseen sekä avaruuteen tai yläilmakehäään. Kirjan nimeä ei lmeisesti kuitenkaan aiota suomentaa?
-
Mihin tuo otsikon eter-sana muuten viittaa? Latinassa aethēr tai éter näyttäisi liittyvän johonkin ylempään ja puhtaaseen ilmaan tms.
Minun ymmärtääkseni pohjalla on espanjan sana eterna - ikuisuus. Onhan nimihenkilö ikuisesti ajassa kiertämään tuomittu. Ajan virran voi tietysti tulkita olevan jonkinlaista "ajan eetteriä", jossa tämä tyyppi myös ikään kuin liikkuu.
Timo
-
Ettäkö López ei itse tekstannut?
Tämä oli Argentiinassa avustajien työtä.
Eternautti muokattiin valmiiseen muotoonsa 1959, mutta julkaistiin ensi kertaa koottuna vasta seuraavan vuosikymmenen puolella. Ja kunnon kokoelma tuli 1975, mutta sen kustantaja oli täysi roisto. Taistelu tekijänoikeuksista päättyi onnellisesti vasta vuosikymmenien draaman päätteeksi.
Koska myös tämä teknisempi puoli opuksesta kiinnostaa, avaan oman triviaa pursuavan ketjun Twitter-tililläni iltapäivällä, ettei tule vallan spämmiä minulta Kvaak täyteen.
Ja se on sitten ihan rehtiä sissimarkkinointia. "Toivejulkaisu, lukijan pyynnöstä!" Kyselkää, jakakaa, tykätkää!
EDIT: Ja kappas, minähän olenkin jo tulevaisuudessa. Tarkalleen ottaen olen iltapäivässä, myöhemmässä ajassa kuin ketjun jo kirjoittanut menneisyyden minäni. Siispä voin linkittää hänen työhönsä, edellä mainittuun ketjuun (https://twitter.com/JarkkoSikio/status/1417828331479838723).
Kirjan nimeä ei lmeisesti kuitenkaan aiota suomentaa?
Kyllä vain, olen suomentanut myös teoksen nimen ja El Eternauta on suomeksi... ETERNAUTTI.
Sanan etymologia tulee latinasta, mutta sana itse on käsikirjoittajan keksimä ja sen tulee mukailla sanoja astronautti ja kosmonautti. Tälle on syynsä, mutta se selviää vain teoksen ostamalla tai lainaamalla.
Sanaa ei siis ole aivan vapaat kädet suomentaa, vaikka se voisi ollakin "eetterinautti" tai "eetteripurjehtija". Juan Salvo voisi olla myös "Juho Salpa". Vitsit sikseen, perilliset ovat tiukkoina myös Netflixin suhteen, mikä selittänee miksi pandemia on sitä hiljaisuudesta päätellen viivästyttänyt. Ilman Suomen kaltaisia turvaverkkoja Argentiina naapurivaltojen tavoin kokee yhteiskuntana kovia kouristuksia, joiden seuraukset tulevat tuntumaan sukupolvien yli. Sääli ihmistä, sääli todella.
Sanojen ääntäminen ja assosiaatio on teoksessa muutenkin esillä, esim. opuksen hirmuiset pedot "gurbos" on sanojen "lobos" ja "garganta" yhdistelmä (kuten "sudet kurkussa").
Eternautti on jo yhdessä suhteessa osoittautunut suositummaksi kuin mikään aiempi... Olet nimittäin kolmas henkilö, joka on toivonut etusivulle lisää sitä koskevaa juttua. Tätä ei koskaan ole aiemmin tapahtunut, omaksi iloksi olen niitä tottunut julkaisemaan.
EDIT: Timo ehti tuota sanan assosiatiivista puolta minua ennen pohtia. Espanjan juuret tietysti ovat latinassa, toisin kuin suomella.
-
Sanan etymologia tulee latinasta, mutta sana itse on käsikirjoittajan keksimä ja sen tulee mukailla sanoja astronautti ja kosmonautti. Tälle on syynsä, mutta se selviää vain teoksen ostamalla tai lainaamalla.
Sanaa ei siis ole aivan vapaat kädet suomentaa, vaikka se voisi ollakin "eetterinautti" tai "eetteripurjehtija". Juan Salvo voisi olla myös "Juho Salpa". Vitsit sikseen, perilliset ovat tiukkoina myös Netflixin suhteen,
Se ero tuossa on että "kosmos" ja "astrokin" jossain määrin ovat suomalaiselle tuttuja ja selkeitä termejä. Nautti taas on nauttia sanan imperfektimuoto. :) (Uusimpana ryhmään liittyi muutama vuosi(kymmen) sitten taikonautti.) Enpä sitten tiedä mikä olisi espanjalaisen yleisnimitys avaruuslentäjälle.
EDIT: Nyt kun katosin tuon toisen ketjun linkeistä alkuperäisiä, niin kyllähän ne tiukiksi sovitetut puhekuplat aivan omaa tunnelmaansa (nekin) luo tuohon sarjaan. Tästäkään asiasta, siis puhekuplien ilmatiloista, ei kuitenkaan uskoakseni ole kovin paljon akateemista tutkimusta.
-
Enpä sitten tiedä mikä olisi espanjalaisen yleisnimitys avaruuslentäjälle.
Se on "el astronauta" vrt. El Eternauta.
Siten myös astronautti, kosmonautti, taikonautti ja Eternautti.
Eternautti on tässä erisnimi, mutta vuoden 1969 uusiotulkinnassa myös yleisnimi.
-
Tästäkään asiasta, siis puhekuplien ilmatiloista, ei kuitenkaan uskoakseni ole kovin paljon akateemista tutkimusta.
Tämä menikin ohitse, kun oli edittinä lisätty ja jäi ketjun edelliselle sivulle piiloon.
Tuli mieleen, että yhtenäistämisellä en tarkoittanut kaiken tekstin lillumista valkoisuuden keskellä, vaan siellä on myös paikoin runsaammin tekstiä.
Osasyy eroihin toki on, että pikkusanat suomessa ovat 2-3 kertaa pidempiä ja sitten on panssarintorjuntakanuunan kaltaisia sanoja. Tiukoissa paikoissa on huomioitava merkkimäärän lisäksi kuplan muoto. Samoin myös lauseita on ruudusta toiseen jatkuvien monologien tapauksessa katkaistava hieman eri tavoin jne.
Ei kuitenkaan tarvitse suomennoksen takia vaihtaa laseja vahvempiin, koska päähuoli tämän suhteen oli, että ydinasia mahtuu sujuvassa muodossa käytössä olevaan tilaan kuin venyttää sanottavansa.
Käytännössä 350 sivuisen opuksen aikana päähenkilöt valitsevat sanansa itse, kääntäjän alkaessa kuulla päähenkilöiden puheen päässään.
-
Kyllä vain, olen suomentanut myös teoksen nimen ja El Eternauta on suomeksi... ETERNAUTTI.
Sanan etymologia tulee latinasta, mutta sana itse on käsikirjoittajan keksimä ja sen tulee mukailla sanoja astronautti ja kosmonautti. Tälle on syynsä, mutta se selviää vain teoksen ostamalla tai lainaamalla.
Sanaa ei siis ole aivan vapaat kädet suomentaa, vaikka se voisi ollakin "eetterinautti" tai "eetteripurjehtija".
On aivan oikein kääntää "eternauta" eternautiksi, koska ”nautti”-sana on suomalaisille tuttu. Edellämainittujen lisäksi on olemassa terminä ainakin ”akvanautti” eli henkilö, joka on sukelluksissa yhtäjaksoisesti vähintään vuorokauden ajan.
Minun ymmärtääkseni pohjalla on espanjan sana eterna - ikuisuus. Onhan nimihenkilö ikuisesti ajassa kiertämään tuomittu. Ajan virran voi tietysti tulkita olevan jonkinlaista "ajan eetteriä", jossa tämä tyyppi myös ikään kuin liikkuu.
Minäkin yhdistin ”eter”-sanan ”ikuiseen” tai ”ikuisuuteen” ja ajattelin, että ”eternautti” olisi ”ikimatkaaja”. "Eetteri” ei tullut mieleeni.
-
Minäkin yhdistin ”eter”-sanan ”ikuiseen” tai ”ikuisuuteen” ja ajattelin, että ”eternautti” olisi ”ikimatkaaja”. "Eetteri” ei tullut mieleeni.
On siinä todella ne molemmat puolet, aika ja avaruus, eli ikuisuus (ajan ikuisesti jatkuva luonne) ja äärettömyys (avaruuden ikuisesti jatkuva luonne). Tämän lisäksi on myös ajan luonteella mielenkiintoisia puolia, mutta niistä pidän suun visusti supussa, lukukokemusta pilaamatta.
Oesterheld oikein rakastamalla rakasti monimerkityksellisyyttä ja siksi usein hänen sanoillaan oli metafyysisiä assosiaatioita. Hyvä esimerkki on todella avaruuspedot "gurbos" (= lobos + garganta eli sudet ja kurkku), minkä vuoksi hän usein käyttää vertauskuvana "sudet kurkussa" ennen kuin pedot esiintyvät. Suomeksi ne todellakaan eivät ole gurbos, mutta ei paljasteta vielä kaikkea jännää.
Eetteri oli käsitteenä aikansa parasta tieteellistä termistöä. Kuvataan käsityskyvyn ylittävää asiaa, jota ei voi mitenkään aistia.
Eternautissa ero ihmisten ja avaruusolioiden välillä tulee esiin mm. siinä, että Maassa arkea oli vasta radioteknologia ja avaruusolennoille kaikki säteilyyn pohjautuva oli valokatkaisimen tasoista arkea siinä missä se edusti ihmiskunnan edistyneintä teknologiaa (elimmehän tuolloin eteenpäin katsovaa atomiaikaa, jota varjosti ainoastaan teknologian käyttö tuhoaseena). Lisäksi ihmiset ymmärtävät muukalaisteknologian olevan niin edistynyttä ettei sille ole edes sanoja.
Epäilen muutaman kohtauksen perusteella, että muukalaiset saattaisivat viestiä rajoitetusti myös jonkinasteisen telepatian välityksellä vaikka asia ei yksiselitteisesti käy teoksen sivuilta ilmi.
Tuo ajankuva on myös mielenkiintoinen, kääntäjän onneksi Eternautti oli melko lailla modernia nuorisokieltä ja muistutti vähän siitä, ettei oltu lopulta kovinkaan kaukana siitä, kun Stan Lee aloitti parhaan sanailunsa luodessaan Kirbyn kanssa Marvelin peruskivet. Siten opuksessa on tosiaan sellaista vanhakantaista jäykistelyä ja ihan kunnon mellastusta niin, että urut soivat.
-
Itse en näe mielekkäänä orjallista alkupetäisteoksen puhekuplien jäljentämistä, koska suomen ja espanjan sanojen rytmi ja mitta on täysin eri maailmasta.
Tämä pitää täysin paikkansa. Siitä syystä minun on vaikea innostua latinalaisesta huumorista. Se on niin ylisanaista ja rönsyilevää, että suomalainen ehtii jo kyllästyä ennen kuin päästään loppuhuipennukseen.
On mielestäni tärkeä tuntea lähtö- ja kohdekulttuuri ymmärtääkseen kuinka ihmiset ilmaisevat itseään missäkin tilanteessa. Useassa kohden esimerkiksi latinalaisessa Argentiinassa ilmaistaan itseä tavalla, joka Suomessa muuttuisi kysymykseksi. Tätä vastaan oli oikein taisteltava, ettei vastakysymyksestä tule manerismia, koska toisinaan käsikirjoittajakin harjoitti retorisia kysymyksiä ja vastakysymyksiä.
Hyvä esimerkki tähän liittyen on, että vapaaehtoiseen maanpuolustukseen perustuvan nostoväen kieli on suostuttelevaa, ehdotuksia tekevää. Tällainen sovittelu ei Suomessa menisi mitenkään läpi, täällä käsky on käsky ja turpa kiinni.
Samoin sotilasarvot oli sovitettava uusiksi, koska vapaaehtoisilla maanpuolustajilla ja ammattisotilailla on rinnakkaiset sotilasarvot. Siten Suomessa näyttäisi siltä, että eräässä kohtauksessa sotilasarvoltaan alempi antaisi itseään ylemmälle alennuksen, vaikka todellisuudessa sotilasarvoltaan ylempi ylentää ja ylennettävä edelleen on ylentäjän alapuolella. Tällaiset jutut olisivat suomalaiselle kohtauksia, joissa koivuhalko vain kolahtaisi päähän, että mitä nyt tapahtuu (näihin ei Fantan kääntäjä muuten ole koskenut, mutta amerikkalaislukija ei varmaan asiaan niin kiinnittäisi huomiotakaan).
Samoin olen pikkumuutoksina vaikkapa viitannut Uruguayn pääkaupunkiin, kun alkuteoksessa mainitaan joku täysin tuntematon rajakaupunki. Siten lukija summittain ymmärtää mihin suuntaan viitataan, asialla kun ei teoksessa ole sen suurempaa merkitystä.
-
Tämä pitää täysin paikkansa. Siitä syystä minun on vaikea innostua latinalaisesta huumorista. Se on niin ylisanaista ja rönsyilevää, että suomalainen ehtii jo kyllästyä ennen kuin päästään loppuhuipennukseen.
On mielestäni tärkeä tuntea lähtö- ja kohdekulttuuri ymmärtääkseen kuinka ihmiset ilmaisevat itseään missäkin tilanteessa.--
Näinhän se, suomi on suosiolla "ronskimpaa" kuin fiinit sanasievistelyt. Hannu Hanhi -ketjussa on nautinnollinen esimerkki siitä, miten suomentajan oivallus on parempi kuin suora käännös. (https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,3907.msg538629.html#msg538629)
-
Tässä vaiheessa lienee hyvä minun muistuttaa, että yleistietoa ja triviaa teoksesta itseään sekä juonipaljastuksia kaukaa kiertävää sisältökuvausta voi lukea paitsi Twitterissä tunnisteella #Eternautti (https://twitter.com/search?q=%23Eternautti&src=hashtag_click) ja pienellä viiveellä myös Kvaakin omalla Facebook-sivulla (https://web.facebook.com/groups/kvaakfi) (jälkimmäinen esitettiin ihan toiveena minulle, koska kaikki eivät tykkää lukea tekstejä twiittien mittaisissa pätkissä).
Ja tietenkään fiksu harrastaja ei osta sikaa säkissä, vaan varmistaa käännöksen laadun tai fiilistelee muutoin vain atomitulen leppoisassa lämmössä julkaisemieni tunnelmapalojen muodossa (https://twitter.com/JarkkoSikio/status/1417109172768940033). Kääntäjä ei tietenkään vastaa, jos Eternautin odotuksesta tulee niiden perusteella kiduttavan pitkä.
-
Esimerkki: Asterixissa käytetään Uderzon tekstausta jäljittelevää fonttia joka on suomenkielisessä tekstissä lähes lukukelvotonta. Ranskaksi kirjoitetussa tekstissä ei ole mitään moitittavaa.
Tästä voi valittaa suoraan Hachettelle eli alkuperäiselle julkaisijalle. Ylhäältä on annettu määräys, että fontti on tämä ja sitä käytetään, mikäli aiotte Asterixia julkaista. Sanatarkka kääntäminen on myös yleensä turha ja tönkkö ratkaisu. Kielet ja niiden ilmaisutavat vaihtelevat. Pitää ymmärtää sekä kieltä että sarjakuvaa.
-
Suomennoksessa samassa ruudussa pohditaan: "Olisimmeko omin neuvoin vuosia eristyksissä kuten Robinson saarella?"
Lopullisessa versiossa ruudussa tulee lukemaan: "Kestäisimmekö omin neuvoin vuosikausia eristyksissä kuten Robinson saarella?"
Sarjakuvan suomentaminen on joukkoistettu! Ensimmäisenä Suomessa! Osallistu ja näe muutokset käännöksessä!
Ei nyt sentään, oli vielä muutamia kohtauksia listalla tarkistettavaksi ja hiottavaksi, että sai niistä ihan sen oikean sävyn ulos. Kun tämä oli sattumalta yksi niistä niin en malttanut olla kiusoittelematta, kun huomasin kuvan ketjussa.
Hyvä esimerkki silti, että kääntäminen ei ole vain sitä sanojen valitsemista, vaan koko kohtauksen tunnelman välittämistä. Tuossa kohden täytyy siis huomioida mietteet myös kyseisen esimerkkiruudun ulkopuolelta.
Oikeastaan kestämisen lipsahtaminen olemiseksi pyyhkisi koko ajatuksen jäljettömiin ja muuttaisi kohtauksen luonnetta. Helposti niitä olikin koko opuksen mittaan syntynyt, kun kirjain meni välillä yli sen tausta-ajatuksen, mutta lukiessa nämä sitten tarttuvat paremmin.
Sanoisin, että varsinaisen kääntämisen lisäksi toimittaminen on puolet koko työstä, mutta joku konkari veteraanikääntäjä varmaan tekee merkittävästi pienemmällä hukkasuhteella suoraan valmiimpaa tavaraa.
Tällaisia kohtia ei muita enää listalla ollutkaan, lähinnä pikku tyyliseikkojen hiomista ja oikeakielisyyden varmisteluja. Kaikkea ihmeellistä sitä kääntäessä muutenkin oppii, ammattikääntäjien täytyy olla käveleviä tietoteoksia.
-
"Kuin Robinson saarellaan" kuulostaisi luontevammalta suomelta.
Kuulostaa toki. Salvo herkästä puolestaan, korostetusta lukeneisuudestaan huolimatta on isoisämme ikäluokkaa. Hän on karski mies, ja hänen puheensa ei aina ole kovin pehmeää. Sängen kasvaessa hänestä tulee aina vain kovempi, lähes säälimätön.
-
Olen esitellyt Eternautin päähenkilöt sekä avaruuden valloittajat runsaita kuvanäytteitä käyttäen Twitterissä (https://twitter.com/JarkkoSikio/status/1420040282737893380) (kuvat omistamastani restauroimattomasta laitoksesta, valitan).
Teksti itse on helppolukuisuuden vuoksi julkaistu yhteen pötköön ilman kuvia Kvaakin Facebook-ryhmässä.
Samoin olen esitellyt myös Eternautin teoksena sekä kertonut triviaa mm. sen taiteilleesta Solano Lópezista, kuten myös täällä jo toivottiin. Twitterissä helpoimmalla pääsee hakemalla tunnisteen #Eternautti perusteella.
Tukeaan voi osoittaa myös osallistumatta pian alkavaan joukkorahoitukseen, ihan vain tykkäämällä, jakamalla ja kyselemällä tai muutoin vain kommentoimalla. Siitä ei mitään pahaa seuraa, mahdollisesti kuitenkin meteli vetää puoleensa algoritmien huomion myötä myös lisää silmäpareja.
Se on siis oikeaa merkkinointia korvaavaa, "joukkoistettua" markkinointia, eli jotain hienoa ja kiiltävää, ei suinkaan mitään niin epäilyttävää ja nuhaista kuin sissimarkkinointi, eikä varsinkaan viidakkoseikkailut mieleen tuovaa guerillataktiikkaa, ehei, hei, ei.
-
KVAAK Kirjan Eternautti -joukkorahoituskampanja KÄYNNISSÄ!
Helteiden päätteeksi on mukava astua suoraan lumisateeseen – tai sitten ei, ainakin jos Eternauttiin on uskomista.
KVAAK Kirjan ja Zum Teufelin joukkorahoituskampanja argentiinalaisen scifi-sarjakuvaklassikko Eternautin (El Eternauta) suomenkielisen painoksen rahoittamiseksi käynnistyy torstaina 5. elokuuta. Tarjolla on muutakin kivaa ekstraa, kuten suomalaisten sarjakuvataiteilijoiden piirroksia. Tällä kertaa mukana on myös yksi ulkomaalainen taiteilija, sillä italialainen Tex Willer-piirtäjä Pasquale Del Vecchio on lupautunut piirtämään oman versionsa Eternautista! Suomenkielisen Eternautti-kirjan on taittanut Timo Ronkainen ja kääntänyt Jarkko Sikiö.
KVAAK Kirjan edellinen joukkorahoituskampanja oli Will Eisnerin Dropsie Avenue – Katu Bronxissa, ja se sujui yli odotusten. Ensimmäinen rahoituskynnys saavutettiin jo yhdeksässä tunnissa!
Seuraa KVAAK Kirjaa:
Bloggerissa:
https://kvaakkirja.blogspot.com
Facebookissa: https://www.facebook.com/kvaakkirja
Mesenaattikampanja:
https://mesenaatti.me/2220
-
Kirjoitetaan nyt myös tänne, ettei tule myöhemmin jälkipyykkiä että kaikki on somessa.
Originaalit on Eternautin joukkorahoituskampanjassa tulikuumia, ne polttelee käsissä kuin kekäleet!
Originaalivastikkeissa on siis niin kovia nimiä, ettei niitä kannata jäädä miettimään. Tarjolla aloituksessa oli italialaisen Tex Willer -kuvittaja Pasquale de Veccion, Petri Hiltusen, Sami Kivelän, Matti Hagelbergin, Sami Makkosen tai Jouko Ruokosenmäen Eternautti-aiheinen taidonnäyte (1 kpl/mestari), mutta nyt en uskalla edes kirjoittaa, että mikä niistä on enää jäljellä, koska ensimmäinen meni silmänräpäyksessä.
EDIT: Hyvä, etten lähtenyt kirjoittelemaan. Toinen originaali myytiin ennen kuin tätä olisi kukaan ehtinyt lukea. Kuudesta siis sillä hetkellä neljä jäljellä. Oma veikkaus on, että näistä ehkä iltaan mennessä yksi tai kaksi on vielä käsissä. Sen verran vilkkaasti alkoi tämä kampanja, että oli hetken aikaa mietittävä uskaltaako ennustaa enää yhtään mitään.
-
Huh, huh! Jälleen kerran olemme saavuttaneet varsinaisen tavoitteemme ja ylittäneet sen reilussa vuorokaudessa! KIITOKSET TEILLE MESENAUTIT! 🥳
Tulemme jälleen lyhentämään kampanja-aikaa, jotta saamme kirjat mahdollisimman pian työn alle, joten jos haluatte vielä rahoittaa, siihen on vielä mahdollisuus.
KAMPANJA TULLAAN SIIS SULKEMAAN ENNEN ILMOITETTUA 5.9.2021!
Mahtavaa nähdä, että laadukkaalle käännössarjakuvalle löytyy näin paljon tukea 😊❤️🤿
https://mesenaatti.me/2220
-
Eternautin kampanjavastikkeissa mielenkiintoisia vaihtoehtoja ovat T-paita ja olkalaukku. Kirjoitin Twitterissä tulevasta Netflix-suurtuotannosta sekä Eternautin poliittisesta ulottuvuudesta kaduilla (https://twitter.com/JarkkoSikio/status/1423724055698489350).
Eternautti kuuluu kaduille, ja siten myös katumuotiin.
-
Eternautti on ylittänyt kaikki tavoitteensa etuajassa.
Kampanja kerää enää pienen lisäpotin toteuttaakseen rahoittajilleen eksklusiivisen suojakotelon lisäksi ekstrasisältöä samaan pakettiin ja sulkeutuu sitten.
Kampanjaan ehtii siis vielä viikonloppuna ja ensi viikolla, mutta ennen 15 000 euron rajaa kampanjasivu suljetaan. Kirja tulee ilman suojakoteloa myyntiin myöhemmin, ja ekstrasisältö mahdollisesti (mutta ei varmasti) lisähintaan tarjolle. Kampanjan tukijoille ekstra on ilmaista.
Syynä ehdottomaan ylärajaan on verotustekninen, jos se ylitetään niin tulee verottajalta iso lasku. Olemme kaikki tunnollisia veronmaksajia, mutta kampanjaa tukeneet ovat luottaneet siihen, että rahat menevät 100% Eternauttiin.
Siitä syystä lisäpottia ei säästetä tuntemattomaan ja nimettömään, kolmanteen KVAAK Kirja -projektiin. Tavoitteena on puristaa vielä hieman lisää ja sitten kolauttaa leuka lattiaan koko sarjakuvia harrastavalta kansalta julkistamalla jotain mitä ei kukaan olisi osannut odottaa.
Tukijoita olemme saaneet tähän projektiin noin 50–50-jakoa vastaavasti sekä toiseen kertaan mukana olevia että ensikertalaisia. Huomioimme erityisesti tämän erikoislaatuisen ulottuvuuden kampanjassamme.
Lisäksi päätökseen vaikuttavat arvomme, eli tavoittelemme loppuelämän kestävää vastiketta myös ekstran osalta, ei ympäristöä tuhoavaa poisheitettävää.
-
Kuinkas sattuikaan, sekä Dropsie Avenue että Eternautti ovat kumpikin (vieläpä aika vahvasti) yhteiskunnallisesti kantaaottavia teoksia.
Kvaak Kirjan julkaisupolitiikka (!) on silti ehkä enemmänkin sattumaa, kumpikin teos kun on ehdottomasti niitä sarjakuvan suuria klassikoita, mikä seikka on valinnoissa painanut eniten.
Mutta siltikin, sarjakuvalla on merkitystä myös sanomaltaan - totta kai. Siis jos sen sanoman haluaa ottaa vastaan.
-
10 000 euron kerääminen ainoastaan muutamassa päivässä luo toivoa sarjakuvakustantamiseen!
Kampanjan ennenaikainen keskeyttäminen kuulostaa kummalliselta. Ihmiset saattavat olla kiireisiä tai nyt kesälomalla ”yllättäen” matkoilla. Kaikki eivät silloin suinkaan halua seurata nettiä tai pysty roikkumaan netissä koko ajan. Itsekin olin äskettäin puolentoista viikon ajan niin kiireinen, että en ennättänyt kuin vain vilkaista Eternautti-keskustelua täällä sekä Mesenaatin sivua ja merkitsin kalenteriini päivän 5.9., jolloin kampanjan on (oli) määrä päättyä. En ehtinyt edes vastata sähköposteihin. Ajattelin, että kirjan hankkimisessa ei ole kiire, koska en ole hommaamassa ekstroja. Tiedän Kvaakissa kaksi muutakin, jotka aikovat osallistua rahoitukseen vasta kampanjan loppupuolella. Vasta kohta osallistun rahoitukseen.
Nyt kun avasitte keskeyttämisen syytä eli verotuksen tietyn summan jälkeen, niin ymmärrän ratkaisun.
Jarkko: Esittelet ja hypetät kirjaa mahtavasti, siitä iso kiitos! Se on varmasti vaikuttanut olennaisesti tiedon leviämiseen, ihmisten innostumiseen ja kampanjan menestykseen. Ehkä vain viesteissäsi ja artikkeleissasi välillä oletat ihmisten tietävän enemmän Etelä-Amerikan kulttuurista ja politiikasta kuin mitä he oikeasti tietävät. Ainakaan minä en ymmärrä ihan kaikkia heittojasi ja viittauksiasi.
-
Tämän tyyppisen kampanjan toteuttaminen vielä kymmenenkin vuotta sitten olisi vaatinut osallistujilta koko lailla enemmän vaivannäköä. Nyt se tapahtuu minuutissa kännykällä. Näen unohtuneiden/sivuutettujen/kesken jääneiden klassikoiden julkaisun tulevaisuuden valoisana. Edes kilpailu, jos sellaista ilmenee, ei pystyne tuhoamaan tätä. Ainoa mikä hieman huolestuttaa, on se että organisaatio innon ollessa kova käy liian raskaaksi, ja toimijat väsyvät.
Mutta ei vielä murehdita, vaan odotellaan piukeina Eternautteja! ;)
-
Kiitos kannustuksesta!
Kansanedustaja, entinen pelitoimittaja Jyrki J.J. Kasvi suositteli just Eternauttia Twitterissä.
Hänellä on yli 50 000 seuraajaa, joukossa kulttuuriväkeä ja pelaajia. Originaaleja on jaossa 3 000 arvosta ja kampanjan sulkemisrajaan on vähän päälle se sama. Teoriassa kampanja voi siis mennä kiinni milloin hyvänsä. Teitä on varoitettu.
Kolmannen Kvaak Kirjan kampanjan todennäköisesti hoitaa yritys tai yhdistys, ei vielä moni arvannut millaista kultaa Eternautti on.
-
Teoriassa kampanja voi siis mennä kiinni milloin hyvänsä. Teitä on varoitettu.
Kiitos varoituksesta. Minäkin ilmoitin tietämilleni kiinnostuneille, että nyt, heti ja välittömästi kannattaa osallistua kampanjaan, koska se on menossa kiinni!
Jos kampanja on kerännyt 8 000 euroa tuodakseen Suomeen ainutlaatuisen sarjakuvan, miksi se nyt tavoittelee 14 000 euroa? Sillähän saisi melkein kaksi kirjaa. Sehän olisi jo kaksi... yhden hinnalla.
Kukaan ei lupaa mitään, mutta 39 euroa ei ole hukkasijoitus paksuun, 350-sivuiseen opukseen. Siinä on nyt kotelo, ja jos rahaa tulee, niin voi olla muutakin. Mitä tahansa nyt toteutuu, niin se voi olla jotain mitä haaveiltiin, mutta ei uskallettu suoraan yrittää.
Tavoitteena on puristaa vielä hieman lisää ja sitten kolauttaa leuka lattiaan koko sarjakuvia harrastavalta kansalta julkistamalla jotain mitä ei kukaan olisi osannut odottaa.
”Kaksi kirjaa” ja ”leuan kolauttaminen lattiaan”, hmm… Toivottavasti kustannusporukka on vähintään edes harkinnut Alberto Breccian myöhemmän Eternautin suomentamista ja panemista mukaan jos ja kun kerran ylimääräistä rahaa on pursunut...? Toki myös taustoittavat ja analysoivat artikkelit kelpaavat mainiosti!
-
Mesenoinnin rajana on siis se, että kampanja suljetaan ennen kuin se ylittää 15 000 €.
-
Kiitos varoituksesta. Minäkin ilmoitin tietämilleni kiinnostuneille, että nyt, heti ja välittömästi kannattaa osallistua kampanjaan, koska se on menossa kiinni!
”Kaksi kirjaa” ja ”leuan kolauttaminen lattiaan”, hmm… Toivottavasti kustannusporukka on vähintään edes harkinnut Alberto Breccian myöhemmän Eternautin suomentamista ja panemista mukaan jos ja kun kerran ylimääräistä rahaa on pursunut...? Toki myös taustoittavat ja analysoivat artikkelit kelpaavat mainiosti!
Hetkinen…? Mikä tämä myöhempi Eternautti siis on ja kuka on Alberto Breccia??!!?? Milloin kuuhun mentiin/mennään? ^-^ :angel:
-
Toki myös taustoittavat ja analysoivat artikkelit kelpaavat mainiosti!
Tätä on toivottu kovasti, mutts saatte ilmaiseksi!
Kampanjan ilmainen, oma epävirallinen digivastike käsittelee Argentiinan epävirallista sarjakuvan kultakautta. Solano, Hugo Pratt, Alberto Breccia ja muita sarjakuvan mestareja!
”Kaksi kirjaa” ja ”leuan kolauttaminen lattiaan”, hmm… Toivottavasti kustannusporukka on vähintään edes harkinnut Alberto Breccian myöhemmän Eternautin suomentamista ja panemista mukaan jos ja kun kerran ylimääräistä rahaa
Raha ei varsinaisesti ole ylimääräistä. Jos tulee 12 000, niin onhan se kohtuullista olettaa, että tulee toinen kirja mukaan, turha kierrellä.
Bonuskirjan pitäisi kuitenkin olla samaa laatua ja Eternautti on niin kuumaa, että sen materiaali ei ole sivuja vastaavasti 2 tai 3 kertaa kalliimpaa kuin Dropsie vaan hinta on moninkertaista. Mitä pakettiin tulee, riippuu saadaanko 14 000 rikki.
Sen sijaan en muista kuulleeni, että vuonna 1969 olisi tapahtunut mitään mielenkiintoista. Samoin kiistän jyrkästi koskaan kuulleeni kenestäkään Alberto Brecciasta. Ja jos olen joskus kuullut mainittavan, se en ollut minä. Eikä minulla ole toista käännöstä pöytälaatikossa. Ja jos olisikin, niin sellaista mistä on enää 20 s. oikolukematta.
-
Sen sijaan en muista kuulleeni, että vuonna 1969 olisi tapahtunut mitään mielenkiintoista. Samoin kiistän jyrkästi koskaan kuulleeni kenestäkään Alberto Brecciasta. Ja jos olen joskus kuullut mainittavan, se en ollut minä. Eikä minulla ole toista käännöstä pöytälaatikossa. Ja jos olisikin, niin sellaista mistä on enää 20 s. oikolukematta.
Hih! Vau, mahtava homma! En olisi uskonut. Toisen kirjan kanssa mesenautti saa neljälle kympille erittäin erinomaisen vastineen! Siinähän on postituskulutkin mukana.
Harmittaa jo niiden puolesta, jotka missaavat kampanjan ja joutuvat myöhemmin metsästämään lisäkirjaa.
(EDIT: Typo.)
-
Hih! Vau, mahtava homma! En olisi uskonut. Toisen kirjan kanssa mesenautti saa neljälle kympille erittäin erinomaisen vastineen! Siinähän on postituskulutkin mukana.
Harmittaa jo niiden puolesta, jotka jäävät missaavat kampanjan ja joutuvat myöhemmin metsästämään lisäkirjaa.
Jos joku sellainen ihmeellinen kuumatka toteutuisi niin sen raketin kuljettaja olisi Petteri Oja ja raketin kyljessä lukisi KVAAK Kirja ja Zum Teufel.
Mutta emme mene asioiden edelle, koska kuumatkaa vasta suunnitellaan ja ESA:n luvat ovat aika vaikeita saada. Olen aivan varma, että vaikka mesenautit pääsisivät tuollaiselle matkalle ilmaiseksi, olisi turistiluokkaan lippuja tarjolla myös Matti Myöhäisille kohtuullista korvausta vastaan.
-
Tulee niin spesiaalia suunnitelmaa, että varmaan tuosta lisäkirjasta tulee 15 000 rajasta johtuen jotain kallista erilliskirjaa, muu olisi julmaa.
Kaikki kampanjassa mukana olevat rahoittajat saavat ilmaiseksi myös teoreettisen bonuskirjan. Se on iso bonus 39 euron panokseen verrattuna.
Koska mitään bonuskirjaa ei ole luvattu, ei luvata että sitä tulee minnekään kampanjan jälkeen. Kampanjan rahoittajien postiosoitteen lisäksi, siis.
-
Hei nyt ehdottaisin, että rauhoitutaan nyt hetken ja katsotaan minne saakka tuo rahamäärä yltää.
Ei kannata jossitella, että mitä tulee, jos joku raja menee rikki, kun mitään ei ole vielä oikeasti painettukaan vielä.
Ihan rauhassa katsotte mikä lopullinen summa on ja sitten sen jälkeen mietitte, että olisiko mahdollista laittaa mesenaateille jotain kivaa extraa. Muuten tulee luvattua liikaa ja väki pettyy.
Muutenkin vähän sekavaa ollut tämä extrojen puhe täällä. Nyt jäitä hattuun siellä. Älkää mokatko tätä, ettei kenellekään tule paha mieli. Siellä on nyt ihan mukavasti mennyt tuo tavoite rikki. Itsekin vasta tänään ostin tuon pelkän kirjan 39 euroa.
Hieno juttu, että tämäkin mestariteos saadaan julkaistua, vaikka itselle aika tuntematon sarjakuva, kun ei sitä suomeksi ole koskaan julkaistu. Suunnitelkaa nyt rauhassa tuo kirjan painatus ja jos mahdollisuuksia on, niin myös jotain extraa...kaikki on kotiin päin. Mutta lopettakaa tuo epämääräinen jossittelu, että jos tämä raja ylittyy, niin sitten ehkä voisi tämmöistä ja tämmöistä tulla...siitä vaan mesenaatti hämääntyy ja ei tiedä, että mitä tässä nyt tulee. Sitten kun asiat on selville, niin sitten julkaisette virallisesti mitä kivaa saadaan, jos saadaan tuon kirjan lisäksi.
Eipä tässä muuta!
-
Eternautti on nyt hyperavaruudessa, kampanja kulkee valonnopeutta vauhdikkaammin nyt, kun 12 000 euron välitavoite on saavutettu!
Sen ylittäminen merkitsee ihan konkreettista hyvää, mutta sitä ei vielä paljasteta. Seuraava välitavoite on 14 000, ja ennalta ilmoitetun mukaisesti kampanja päätetään ennen kuin 15 000 euroa menee yli.
Tästä kampanjasta seuraa kaikkine välitavoitteineen ja lisäeuroineen vain erityisen hyvää ja erikoista hyvää Teille kaikille rahoittajille, se on selvä juttu. Tiedämme, mitä tulee mutta meillä on painavia syitä olla kertomatta sitä.
Koska kampanja on nyt ihan loppusuoralla, on pakko rajoittaa osallistumista internetin lukuisilla eri kanavilla. Keskitän oman tiedottamiseni vain ja ainoastaan Twitteriin siihen saakka, kunnes kampanjasivu suljetaan.
Olette saaneet kaiken oleellisen tiedon, joten emme ole jättäneet jälkipuheille sijaa. Twitter reaaliaikaisuudestaan johtuen sopii kiivaaseen loppukiriin paremmin, ja tahdomme kaiken tästä eteenpäin olevan julkista siltä osin mitä sanotaan. Emme siis tahdo jälkipuheita siitäkään näkökulmasta, että tiedottaisimme "sisäpiiriläisiä" enemmän ja tarkemmin.
Kun kampanjasivu on rahoituksen osin suljettu, huomioin myös Kvaakin käyttäjien minulle kohdennetut kysymykset, pahoittelen (mm. Sampsa) etten ole lukenut kaikkea ajatuksella lävitse, vaikka olen nähnyt minulle kohdistettuja kysymyksiä.
-
Minäkin sitten oman ETERNAUTTINI hankin ja liityin joukkoon tummaan. Hieno homma tämä!
-
Suurkiitos kaikille Kvaakin "mesenauteille", teille Eternautin mesenaateille!
-
Suurkiitos kaikille Kvaakin "mesenauteille", teille Eternautin mesenaateille!
Vielä kun saatte sen meille maanantaiksi. ;D
-
Vielä kun saatte sen meille maanantaiksi. ;D
Mitenkään D.Mikalle veistelemättä, sanoisin että tässä vaiheessa kun loistava tulevaisuus on vielä edessä päin, eikä takana, niin on ehdottomasti oikea aika hassutella mahdollisilla ja mahdottomilla lisämatskuilla. Riittävän moni osallistuja kyllä ymmärtää että kyse on haparoivista ensiaskeleista johonkin todella hienoon ja sitten kun sinne päästään leikki on jo kaukana. ;)
-
Kun olen myös Twitterissä vaihtanut hyberbolan virallisempaan tiedottamiseen poistellen vähän sitä sekavinta heilumista, niin sen verran voin rauhoittaa mieltä, että yhteydet oikeuksien ja materiaalien omistajiin sekä tekijöihin on kunnossa sekä kotimaassa että ulkomailla.
Tarkoitus on nyt katsoa, että mikä on parasta mitä voidaan toteuttaa ja puristaa niitä tähtitieteellisimpiä lukuja alas. Se vähän on neuvottelustrategiaa, ettei pihahdeta nyt mitään missään päin ja päinvastoin hämmennetään soppaa, koska jos toinen sopimuspuoli näkee mitään luvattavan julkisesti, niin sen ei silloin ole tarpeen mennä vaatimuksissaan alas.
Tässä siis koetetaan saada puristettua projektin rahoittajien euroille mahdollisimman suurta ja mahdollisimman mieluisaa vastiketta.
-
Jarkko: Ymmärrän tuon strategian. Minunkin aiempiin uteluihini mahdollisesta lisukkeesta olisit voinut vain vastata, että "katsotaan mitä tapahtuu" tai "emme spekuloi tässä vaiheessa".
Hmm, pitäisikö tässä ostaa lahjaksi tai sijoitukseksi ylimääräinen sarjis? Entä pitäisikö hommata t-paita tai olkalaukku? Pahus, päätöksillä alkaa olla kiire.
Niin kuin Jarkko kirjoittaa (https://twitter.com/JarkkoSikio/status/1424750173427806208) Twitter-tilillään, tällä hetkellä koossa on melkein 13 000 euroa, ja nykyistä vauhtia 15 000 saavutetaan viimeistään ylihuomenna. Koska kampanja menee kiinni kun 14 000 tavoitetaan, se on kyllä jo huomenna!
-
Niin kuin Jarkko kirjoittaa (https://twitter.com/JarkkoSikio/status/1424750173427806208) Twitter-tilillään, tällä hetkellä koossa on melkein 13 000 euroa, ja nykyistä vauhtia 15 000 saavutetaan viimeistään ylihuomenna. Koska kampanja menee kiinni kun 14 000 tavoitetaan, se on kyllä jo huomenna!
Ei huolta, Sampsa, kaikki meidän kirjoittamamme jutut kaikissa kanavissa on mestarillista, fraktaalimaisesti avautuvaa strategiaa, joka ulottuu aina vain syvemmälle ja syvemmälle ja syvemmälle ja...
Oli pakko poistaa se minun ennustusketjuni ja vetää ihan virastolinjalla, enää en uskalla ennustaa, joten siitä syystä en sano siihen asiaan mitään.
Enää julkistan vain huomioita siitä, mitä on tapahtunut ja siitä mitä varmasti tiedetään. Säästyy niin kaikilta puheilta, kun ei enää tiimin puolelta kukaan ennustele mitään.
-
Ja hupsista heijaa, mentiin ylitse 13 donan. .
-
Totuus on tietysti se, että täältä Kvaakista ne löytyy kaikki höyrypäisimmät sarjisdiggarit, joihin jossain määrin kuuluvat myös ne, jotka ovat harhautuneet kustantamaan niitä. :)
-
Totuus on tietysti se, että täältä Kvaakista ne löytyy kaikki höyrypäisimmät sarjisdiggarit, joihin jossain määrin kuuluvat myös ne, jotka ovat harhautuneet kustantamaan niitä. :)
Tautihan tämä on, mutta hyvänlaatuinen.
-
Sitä tekee, mitä rakastaa tehdä!
-
Loppu häämöttää, taisi olla €14175,- hetki sitten.
-
Loppu häämöttää, taisi olla €14175,- hetki sitten.
Mutta on todella mukavaa olla mukana tällaisessa kaikkien keräilyvuosien lisäksi. Uskon että fiiliksen jakavat muutkin mesenautit. 8]
-
Itseäni pelottaa että joku ottaa jonkun kalliimmanpuoleisen vastikkeen ja sitten mennään yli 15k€.
-
Hienoa päästiin sinne 14000 euron yli ja yli 200 mesenaattia tällä hetkellä. Ehkä sarjakuvien ostaminen tällä lailla on ihan hyväkin lisä. Varsinkin, kun kirjakaupat pienentää koko ajan omia sarjakuvahyllyjään ja kustantamotkin ovat nihkeitä julkaisemaan vähänkin erikoisempaa sarjakuvaa.
Nyt sitten odotellaan, että se 15000 menee rikki ja mesenointi-aika loppuu ja pääsevät Kvaak Kirjan kustantajat painamaan kirjaa ja ehkä jotain extraa.
Mitenkähän aikataulu menee...voisikohan haaveilla, että joululomalla jo pääsisi syventymään tähän sarjakuvakirjaan?
-
Itseäni pelottaa että joku ottaa jonkun kalliimmanpuoleisen vastikkeen ja sitten mennään yli 15k€.
Se 1500 € vastike on näköjään poistettu, juuri tästä syystä.
Mutta nyt on siis viimeiset hetket toimia, jos haluaa mukaan ”kuumatkalle”.
-
Tautihan tämä on, mutta hyvänlaatuinen.
Peesaan tätä.
-
Itseäni pelottaa että joku ottaa jonkun kalliimmanpuoleisen vastikkeen ja sitten mennään yli 15k€.
Kuten Lurker jo mainitsi, niin näitä on otettu pois myynnistä juuri tästä syystä. Jos joku vielä haluaa T-paidan, niin NYT on se hetki.
Mutta vaikka raja ylittyisi, ei se mesenauteille mitään aiheuttaisi, ainoastaan allekirjoittaneelle, joka ei himoitse alv velvollisuuksia ;D
-
Periaatteessa Eternautti ei ole itselläni kiinnostavien sarjakuvien listan kärjessä, mutta klassikkostatus, tarinan kiinnostava lähtötilanne ja tunnelmallisen näköinen kuvitus saivat kuitenkin lähtemään mukaan. Onnistunut Dropsie Avenue -kampanja ja siitä syntynyt hieno kirja myös innostivat tukemaan toiminnan jatkumista.
Hienoa että tukijoita on löytynyt. Viimeisiä viedään, 15 000 on enää satasien päässä.
-
Periaatteessa Eternautti ei ole itselläni kiinnostavien sarjakuvien listan kärjessä, mutta klassikkostatus, tarinan kiinnostava lähtötilanne ja tunnelmallisen näköinen kuvitus saivat kuitenkin lähtemään mukaan.
Suurkiitos! Suurkiitos teille jokaiselle Kvaakin mesenauteista, myös kaikki te joita en ehtinyt kaiken kiireen keskellä erikseen huomioida!
Hassua kyllä, minulla oli vähän sama alkutilanne Eternautin kanssa. Kun siihen sitten tutustuin, oli hetki jäätävä tuijottamaan seinään. Se oli vähän kuin olisin lukenut Vartijat ensi kertaa. Kääntäessä sitten vasta oikein tajusin, että käsissä on kultaa ja toiseen kertaan kun selvisi, että englanniksi Eternautti on tarjolla vain sensuroidussa muodossaan. Se muuten vaikuttaa tuohon yllättävän suuresti, sen mitä tuota Fantan taidetta ihaillessa rekisteröin.
Kampanjan viimeinen ostaja muuten vetäisi kaksoiskappaleen (koska alusta rekisteröi vain eurojen kasvaneen, vaikka mesenauttien määrä ei kasva), mikä viittaa sisäpiiriläisen haistaneen rahoilleen korkean vastineen...
Emme selvitä kenenkään henkilöllisyyttä, mutta tulee nyt väistämättä mieleen, että mahtaako olla joku Kvaakin vihikoirista ennakoinut mitä siellä on tulossa.
Seuraavana sitten vihjaan, mitä on tulossa.
-
Päättyikö kampanja todella? Mesenaatin sivulla lukee, että aikaa on vielä kolme tuntia eli vuorokauden loppuun saakka.
Kiitos ja onnittelut upeasti vedetystä kampanjasta! Viestintä oli innostavaa ja hyvää. Vaikuttaa vahvasti siltä, että tämä kirja tulee olemaan tapaus, joka pesee Fantagraphicsin version mennen tullen. Kiitos vielä kerran, Jarkko, Mika, Sauli, Timo ja muut vastuulliset. Muuta negatiivista en löydä kuin kampanjan keskeyttämisen etuajassa.
Tai hmm, ei-kirjavastikkeiden hinnat olivat melko korkeat. T-paidan hinta 50 euroa oli niin paljon, että jätin sen väliin, vaikka kovasti teki sitä mieli. 35 euron hinnalla olisin ostanut kaksi paitaa. Ja kotimaisten taiteilijoiden originaalien hinta 500 e oli korkea, tuplasti enemmän kuin aiemmassa kampanjassa. Siksi niitä varmaan jäi puolet ostamatta. Johtuiko korkeampi hinta siitä, että kampanjan suunnittelijat eivät uskoneet, että pelkän Eternautti-sarjakuvan ostajia kertyisi näin paljon?
Yli 200 tukijaa on mahtava määrä. Uskon silti, että jos kampanja olisi ollut avoinna suunniteltuun päiväänsä 5.9. saakka, tukijoita olisi tullut vähintään sata lisää!
-
Päättyikö kampanja todella? Mesenaatin sivulla lukee, että aikaa on vielä kolme tuntia eli vuorokauden loppuun saakka.
--
Kampanja päättyy tosiaankin keskiyöllä, mutta rahoitusmahdollisuudet ovat kaikki suljetut. Joten enää ei voi osallistua.
Sydämellinen kiitos minunkin puolestani yli kahdellesadalle "mesenautille" ja kampanjasta eri kanavilla sanaa levittäneille.
Toistan vielä aikaisemman huomioni: Eternautti-joukkorahoitus sai jo lähes kansanliikkeen piirteitä. Laatusarjakuvaa halutaan lukea ja tukea! Toivottavasti mahdollisimman monet kustantajat kuulevat tämän tärkeän viestin.
Alea iacta est!
(https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=19117.0;attach=42250;image)
-
Hassua kyllä, minulla oli vähän sama alkutilanne Eternautin kanssa. Kun siihen sitten tutustuin, oli hetki jäätävä tuijottamaan seinään. Se oli vähän kuin olisin lukenut Vartijat ensi kertaa. Kääntäessä sitten vasta oikein tajusin, että käsissä on kultaa ja toiseen kertaan kun selvisi, että englanniksi Eternautti on tarjolla vain sensuroidussa muodossaan. Se muuten vaikuttaa tuohon yllättävän suuresti, sen mitä tuota Fantan taidetta ihaillessa rekisteröin.
Siis onko tuo Fantagraphicsin kirja sensuroitu.
https://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/XH{u00E9}ctor+Oesterheld&searchscope=9&SORT=D/XH{u00E9}ctor+Oesterheld&searchscope=9&SORT=D&SUBKEY=H%C3%A9ctor+Oesterheld/1%2C3%2C3%2CB/frameset&FF=XH{u00E9}ctor+Oesterheld&searchscope=9&SORT=D&3%2C3%2C (https://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/XH{u00E9}ctor+Oesterheld&searchscope=9&SORT=D/XH{u00E9}ctor+Oesterheld&searchscope=9&SORT=D&SUBKEY=H%C3%A9ctor+Oesterheld/1%2C3%2C3%2CB/frameset&FF=XH{u00E9}ctor+Oesterheld&searchscope=9&SORT=D&3%2C3%2C)
Minkä ihmeen takia? No hyvä, jos tämä Kvaak kirja on sitten sensuroimaton.
-
Siis onko tuo Fantagraphicsin kirja sensuroitu.
https://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/XH{u00E9}ctor+Oesterheld&searchscope=9&SORT=D/XH{u00E9}ctor+Oesterheld&searchscope=9&SORT=D&SUBKEY=H%C3%A9ctor+Oesterheld/1%2C3%2C3%2CB/frameset&FF=XH{u00E9}ctor+Oesterheld&searchscope=9&SORT=D&3%2C3%2C (https://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/XH{u00E9}ctor+Oesterheld&searchscope=9&SORT=D/XH{u00E9}ctor+Oesterheld&searchscope=9&SORT=D&SUBKEY=H%C3%A9ctor+Oesterheld/1%2C3%2C3%2CB/frameset&FF=XH{u00E9}ctor+Oesterheld&searchscope=9&SORT=D&3%2C3%2C)
Minkä ihmeen takia? No hyvä, jos tämä Kvaak kirja on sitten sensuroimaton.
Noh, sanotaan nyt niin että tekstiä on "lokalisoitu" englanniksi aika vahvasti. Suomalainen editio on suoraan espanjasta käännetty, onneksi.
-
Noh, sanotaan nyt niin että tekstiä on "lokalisoitu" englanniksi aika vahvasti. Suomalainen editio on suoraan espanjasta käännetty, onneksi.
Ahaa! Eivät sentään sivuja ole poistaneet!
Juu aina parempi, että käännetään suoraan.
-
Siis onko tuo Fantagraphicsin kirja sensuroitu.
Kyllä. Kuvia ei ole sensuroitu, mutta sanallista sisältöä on.
Kuten Lurker kirjoitti, kyse voi olla siitä ettei amerikkalainen maku kestä tietyntyyppistä kauhua, mutta voi olla kyseessä tietysti myös kääntäjän arvojen heijastumisesta sivuille.
En usko, että Fantan sensuuri ulottuisi missään teoksessa kuvien tasolle, onhan Ana täysin sensuroimaton ja kuvallisella tasolla teos on vielä kamalampi tässä samassa suhteessa.
En kerro missä suhteessa, että Eternautin järkytys olisi aivan niin oksettavan kamala kuten sen on tarkoitus ollakin, mutta sivunumeron voin kertoa sitten, että pääsette luettuanne vertaamaan jos molemmat löytyvät hyllystä. Tai kyselette ja spoilaan sitten.
En muutoin tuota englanninkielistä sensuuria tietäisikään, mutta oli pakko loppuvaiheessa käydä digikaupan kautta, kun vuoden 1975 suttuisesta versiosta ei erottanut, että kenellä oli missäkin kohtauksessa luutnantin natsat olalla. Ei voinut ottaa riskiä, että menevät puhuttelut suomeksi sekaisin. Oli näitä muitakin kohtauksia, missä piti miettiä mitä mustetahra koetti esittää.
Suomessa julkaistaan tietenkin se restauroitu, kovatasoisin olemassa oleva materiaali.
-
Odotamme pääesiintyjää lavalle, mutta lämppäri soittaa jo (https://twitter.com/JarkkoSikio/status/1426200238948294660)! Kajahtaako Paranoid?
Virallinen tiedotus tulee virallista kanavaa, mutta tulevina päivinä esiintyy mahdollisesti jo hieman tiisausta Twitterissä.
Hiljaisuus Kvaakissa johtuu lähinnä siitä, että on parempi kertoa kaikki ja kaikille tasapuolisesti samaan aikaan, kun suunnitelmista on ehtinyt muotoutua aivan konkreettista, käsinkosketeltavaa asiaa.
-
Kajahtaako Paranoid?
Freud Marx Engels & Jung – Metsän poika (https://www.youtube.com/watch?v=CrXtma9oxc4)
-
Minulle oli uutta, että Eternautin käsikirjoittaja Oesterheld toimi Prattin avustajana Kersantti Kirkissä – se luki ainakin tuolla Mesenaatin kampanjasivulla (https://mesenaatti.me/2220/_/). Entä onko tietoa, oliko piirtäjä Solano Lópezilla avustajaa Eternautissa, koska toisinaan sen taide näyttää varsin erilaiselta? Välillä piirtäjä piirtää kasvot hyvin vähillä viivoilla, mutta välillä hän käyttää niihin runsaasti viivoja ja hänellä on selviä vaikeuksia nenien piirtämisen kanssa. Jarkkohan laittoi sarjasta Twitter-tililleen kuvanäytteitä (https://twitter.com/JarkkoSikio/status/1420040282737893380).
-
Minulle oli uutta
Sinulle tulee selvästi olemaan mieluisaa luettavaa tuo Argentiinan sarjakuvan kultainen kausi -artikkeli, jonka julkaisen heti kun Kvaakissa on hiljaisempaa etten sotke muiden aikatauluja. Siinä käsitellään mm. Hugo Prattin ja Héctor Oesterheldin suhdetta.
Oikeastaan kyse on kultakauden loppuhuipentumasta, mutta siinä lähinnä kuvataan ettei se Eternautti tyhjästä putkahtanut ja selitetään, miksei tullut Argentiinasta useampi "Eternautti" sen jälkeen.
Eternautissa on kunnon artikkeli asiaan liittyen, mutta salaisuuksiahan nämä eivät ole, eli Julio Schiaffino todella huhki Eternautin kanssa alusta loppuun ja jätti aivan tunnistettavan jäljen.
Solanon apuna ahkeroi myös teini-ikäinen José Muñoz vuonna 1959. Haastattelussa Muñoz kertoi työnsä näkyvän Eternautin viimeisten 60 sivun aikana ”siellä sun täällä”, tämäkin on vaikea triviatieto kaivaa ilman espanjan taitoa.
Lisäksi jälkikäteen tehtyihin korjauksiin ja parannuksiin osallistui lisäapuna Leopoldo Durañona, joka kertoo hauskoja juttuja ajaltaan Oesterheldin kanssa, myös siitä tulee artikkeliin yksityiskohtia.
Kun kirja on käsissänne, niin voin ihan osoittaa sivuja ja kertoa miten eri taiteilijat näkuvät, sivuja kun tarpeeksi kauan tutkii, niin alkavat sitten eri taiteilijoiden viivatyöskentelyt näkymään ihan omaan silmään.
-
Tässä lupaamani artikkeli Héctor Oesterheld ja Argentiinan sarjakuva (https://www.kvaak.fi/35608/2021/08/16/hector-oesterheld-ja-argentiinan-sarjakuva/).
Julkaisen tämän Eternautin epävirallisen digivastikkeena kiitoksena kaikille joukkorahoitukseen osallistuneille tukijoillemme sekä hyvää mieltä tuovana eleenä kaikille sarjakuvan ystäville, jotka eivät syystä tai toisesta voineet osallistua.
(https://www.kvaak.fi/wp-content/uploads/2021/07/Eternautti-Suomi-kansi.jpg) (https://www.kvaak.fi/35608/2021/08/16/hector-oesterheld-ja-argentiinan-sarjakuva/)
-
Tässä lupaamani artikkeli Héctor Oesterheld ja Argentiinan sarjakuva (https://www.kvaak.fi/35608/2021/08/16/hector-oesterheld-ja-argentiinan-sarjakuva/).
Julkaisen tämän Eternautin epävirallisen digivastikkeena kiitoksena kaikille joukkorahoitukseen osallistuneille tukijoillemme sekä hyvää mieltä tuovana eleenä kaikille sarjakuvan ystäville, jotka eivät syystä tai toisesta voineet osallistua.
Kiitos Jarkko, Kvaakin puolesta, kun avaat näkymiä kirjaimellisesti ihan uuteen maailmaan, niin mantereen kuin sarjakuvien osalta.
-
Jarkko: No niin, havaitsin sitten piirtäjän eroja ihan oikein. Kiitos tiedoista. Kiitos myös uudesta artikkelista. Eternautti-tuntemus on kasvanut täällä monella huomattavasti viime viikkoina!
-
NYT SE ON VIRALLISTA!
KAIKKIEN 219 MESENAUTIN ANSIOSTA SAAMME SUOMEKSI MYÖS ETERNAUTTI 1969!!!
Olemme nyt virallisesti neuvottelemassa Eternautti 1969:n julkaisuoikeuksista! Tämä Eternautin luojan Oesterheldin ja taiteilija Alberto Breccian Eternautin uusintaversio vuodelta 1969 tullaan siis myös julkaisemaan suomeksi MESENAUTTIEN ANSIOSTA!
Alberto Breccia (1919-1993) oli yksi Etelä-Amerikan arvostetuimmista sarjakuvataiteilijoista. Itseoppinut taiteilija opetteli piirtämään käyttämällä hiiltyneitä puun paloja ja sekoitti omat temperavärinsä. Vuonna 1969 käsikirjoittaja Héctor Oesterheld ja Breccia aloittivat uuden, poliittisesti latautuneemman, tulkinnan alkuperäisen Eternautin tarinasta Gente-lehdessä. Sitä tehdessään Breccia kehitti kokeellisen tyylinsä huippuunsa, ja nousi lopulta kansainväliseen kuuluisuuteen.
Kyseessähän on siis lyhennetty versio kampanjamme pääartikkeli Eternautista. Tässä 1969 "remakessa" on sivuja vain vähän reilu 50 (verrattuna alkuperäiseen Eternauttiin, jossa 350), mutta Breccian upea taide pysäyttää ja loksauttaa leuan jokaikisen ruudun kohdalla. Huom! Eternautti 1969 kansiluonnos on vielä alustava, joten muutokset siihen ovat mahdollisia! Eternautti 1969 tulee myös kirjakauppamyyntiin kuten Eternauttikin, mutta MESENAUTIT SAAVAT TÄMÄN USKOMATTOMAN UPEAN TAIDEHERKUN ILMAISEKSI ETERNAUTIN HISTORIALLISEN ONNISTUNEEN RAHOITUKSEN MYÖTÄ!
-
Hurjaa! Kannatti todella osallistua. Lämmin kiitos kaikille puurtajille täältä Pohjanmaalta.
-
Tällainen ajatus meillä oli, toivottavasti se onnistuu.
-
Tällainen ajatus meillä oli, toivottavasti se onnistuu.
Hitto tästähän tulee yksi hienoimpia kirjabokseja, joita on Suomessa koskaan julkaistu. Kuinka moni sarjakuva on täällä laitettu oikein boksiin. Noh CB-kootut ja DR-kootu, mutta sitten onkin vähän hiljasempaa.
-
Hitto tästähän tulee yksi hienoimpia kirjabokseja, joita on Suomessa koskaan julkaistu. Kuinka moni sarjakuva on täällä laitettu oikein boksiin. Noh CB-kootut ja DR-kootu, mutta sitten onkin vähän hiljasempaa.
Ei pidä tässä yhteydessä unohtaa piakkoin ilmestyvää Läskimooses-pakettia:
https://laskimooses.wordpress.com (https://laskimooses.wordpress.com)
"Yli 1400 sivua. Kolme kovakantista kirjaa kotelossa. Koko totuus."
-
WSOY:n pehmeäkantiset Muumit tuli boksissa.
Timo
-
Ja eikös Niilo Pielisilläkin ollut boksi?
-
Oli joo. Sitten on vielä ainakin Roope Ankan elämä ja teot 1-2 sekä Aku Ankan Juhlasarjat. Barksin joulukirjoillakin taisi olla kotelo.
Vahvastihan sitä jo ennakkoon vihjailtiin mutta virallisestikin Eternautti 1969 on hieno uutinen!
-
Kiitos minunkin puolestani etukäteen toisesta kovakantisesta ja kovatasoisesta Eternautti-kirjasta sekä kirjakotelosta! Paketin hinta 39 euroa meille mesenauteille on erittäin edullinen, koska hinnassa on mukana myös postitus. Taisi olla fiksua, jos joku mesenoi sijoituskappaleen.
-
Taisi olla fiksua, jos joku mesenoi sijoituskappaleen.
Eternautti 1969 oli todellakin kampanjatiimin taivaalla tuikkiva tähtönen, se varsinainen pääpalkinto.
Kampanjan aikana kävi selväksi, että rahoittajat halusivat erityisesti Eternauttia eikä mikään olisi ollut henkisesti tyydyttävämpi lisäkirja kuin 1969, se on niin erilainen että jopa kääntäminen oli huiman jännittävää.
Eternautti 1969 on niin erilainen, että kun alkuperäisessä Eternautissa suurin haaste oli vetää kirjain reilusti eroon alkuteoksesta ja pitää se syvin olemus mukana, tässä vuoden 1969 versiossa muoto itsessään, eli tiukkaakin tiukempi lausunta on erottamaton osa alkuteosta ja sen sössiminen toisi koko kirjan alas kuin Hindenburgin taivaalta. Iso vastuu, tietenkin kääntäjän lisäksi koko kampanjatiimillä!
Olit myös melkoinen salapoliisi päästyäsi jäljille ennen kuin oltiin kunnolla päästy vihjailemaankaan, siinä teit varmasti jollekulle ison palveluksen!
Kannattaa lähteä arvausleikkeihin jatkossakin, mutta minun viestejäni ei kannata niin tarkkaan lukea, kun uurastus Eternautin suhteen hellittää, niin tavanomaiset kiinnostuksen kohteeni poukkoilevat aivan laidasta laitaan ilman mitään yhteyttä tulevan suhteen. Sen sijaan espanjankielisen alueen sarjakuva selvästi kiinnostaa, joten siihen liittyen etusivulla varmasti tulee olemaan runsaasti eksotiikkaa. Ja jos jokin niistä saa aikaan spontaanin kansanliikkeen, niin ehkä joku kuuntelee herkällä korvalla, kuka tietää.
-
Kirjoitin vapaamuotoisesti kääntäjän mietteet (https://twitter.com/JarkkoSikio/status/1431243820671324161) opuksesta 1969 Twitteriin.
Kun sen jälkeen silmäilin Fantan versiota lähinnä nähdäkseni, kuinka Fantan kääntäjä oli kinkkisemmät kohdat kääntänyt, laitoin tyytyväisenä merkille että myös alkuperäisen Eternautin lisäksi tämä uudempi Eternautti 1969 tuo suomennettuna selkeää lisäarvoa lukijalle. Siten voin kuvitella tähän tarttuvan jopa sellaisen lukijan, jolla on jo ennastaan tämä englanninkielisenä versiona hyllyssä.
Huolimatta siitä, että enlanninkielinen versio on selvästi lähempänä kielen osalta suomenkielistä versiota (kuin alkuperäinen Eternautti sen suomenkieliseen käännökseen suhteutettuna), on käännös tehty selkeästi eri lähtökohdista. Sitä se kääntäminen osaltaan onkin, tulkintaa.
-
Sen sijaan espanjankielisen alueen sarjakuva selvästi kiinnostaa, joten siihen liittyen etusivulla varmasti tulee olemaan runsaasti eksotiikkaa. Ja jos jokin niistä saa aikaan spontaanin kansanliikkeen, niin ehkä joku kuuntelee herkällä korvalla, kuka tietää.
Siellä on, ainakin meille suomalaisille, paljon salattuja aarteita! Syystä tai toisesta latinalaisen maailman taiteilijoista löytyy tuhottomasti niin nopeita kuin äärimmäisen monipuolisia taiteilijoita. Ja tarinat ovat sekopäähuumorista verihurmeiseen mättöön. Aivan kuten saman kielialueen elokuvissakin. Japanilaiset ovat samaa luokkaa, vaikka hiukan henkilökohtaisesti karsastankin lukusuuntaa niissä. Warrenin Creepy- ja Eerie-sarjoissa esiintyi paljon tätä sakkia. Warren kun rupesi säästämään kuluissa, ja italialaiset ja varsinkin espanjalaiset tekivät halvalla ja aikatauluissa pysyen. Mutta samalla hän teki palveluksen ja paljasti, ainakin lehtien faneille, näitä mestareita.
-
Syystä tai toisesta latinalaisen maailman taiteilijoista löytyy tuhottomasti niin nopeita kuin äärimmäisen monipuolisia taiteilijoita.
Usein syy on niin yksinkertainen kuin raha.
Alberto Breccia muisteli, että 1940-luvulla taiteilijan oli tuotettava 20–30 kuvitusta työpäivässä (esim. sarjakuvaruutu oli yksi kuvitus, ja todennäköisemmin lähempänä tuota 30 kuvan päätyä kuin vaikkapa mainoskuvitus tai kansikuva). Siinä ne mestarit sitten harjaantuivat melkein kuin itsestään, pakon edessä.
-
Carlos Trillon ja Guillermo Saccomannon monia päiviä kestäneet Alberto Breccian haastattelumaratonit kirjaansa varten 1980-luvulla on useimpien akateemikkojen sivuuttama opus, koska – kuten kaksikko itsekin kirjassaan myöntää, yhteistyökumppaneina he ovat hieman jäävejä sitä kirjoittamaan – mutta kuitenkin opuksessa on paljon sellaista, minkä voi halutessaan muista lähteistä tarkistaa. Opus on luotettavampi kuin Breccian omat, viimeisten vuosien jo hieman värittyneet haastattelut, mutta toisaalta muistikuvat eivät ole niin teräviä kuin vielä aiempina vuosikymmeninä.
Breccia antoi haastattelun (https://www.tebeosfera.com/1/Documento/Recorte/Bang/Breccia.htm) matkoillaan Barcelonassa 1973, joka osaltaan on yhtenevä monen kirjassa esitetyn yksityiskohdan kanssa. Sen sijaan aikanaan kohteliaisuuteen kuului, että kotimaassa ei asioita sanottu niin suoraan, mutta ulkomailla sitten vähän otettiin kunnia toistenkin tekemisistä. Se oli ikään kuin tapa markkinoida itseään aikana, jolloin jokin pienilevikkinen julkaisu ei levinnyt maan rajojen yli kuten se nykypäivänä internetin ansiosta tekee.
Haastattelussa kuitenkin mielenkiintoisin osuus liittyy ketjun aiheeseen, eli sarjakuvaan Eternautti 1969.
Breccia on monessa yhteydessä todennut Oesterheldin olleen ylisanainen (mikä nyt on aivan kiistämätön tosiasia). Tähän liittyen hän on monesti kuvannut Oesterheldia (joka oli mieltynyt sanelemaan tarinansa nauhurille, mistä sihteeri sen siirsi paperille) loistavaksi tarinankertojaksi ja huonoksi käsikirjoittajaksi. Tarkemmalla tasolla hän on ylistänyt Oesterheldin ihmiskuvaa ja moittinut hänen tapaansa aloittaa sarjat.
Oesterheldin leski, Elsa Sánchez kertoi Oesterheldin lähes muuttaneen Breccian kotiin voidakseen toteuttaa Eternautti 1969:n tiiviissä yhteistyössä. Hänen kuvauksensa mukaan miehensä ramppasi jatkuvasti keittiön pöydän äärestä yläkertaan, jossa Breccia työskenteli. Tämän olen olettanut johtuneen siitä, että Breccia oli "ohjaksissa". Tähän viittaa myös, että aloitusta lukuun ottamatta (joka kuulostaa Mort Cinderiltä masentavuudessaan) Eternautti 1969 ei kuulosta lainkaan käsikirjoittajalta, vaan on erittäin kylmä, toteava ja peräti lukijalle haastava.
Breccia on myös todennut Oesterheldin ylisanaisuuden johtaneen siihen, että kuvittajan tuli ennemmin tulkita käsikirjoitusta kuin siirtää sitä sellaisenaan.
Linkittämässäni haastattelussa Breccia kuvaa Oesterheldin tavanneen kirjoittaa ymmärtämättä ettei sivuille millään mahdu kaikkea ja kuvasi "leikanneensa ja leikanneensa" Oesterheldin käsikirjoituksia. Tämän hän myös konkreettisesti sanoo tehneensä Eternautti 1969:n sivuille.
Kun Eternautti 1969 sitten tyrmättiin Argentiinassa lukijoiden toimesta, Oesterheld muuttui tuttavapiirinsä mukaan sulkeutuneeksi. Hän ei koskaan syyttänyt julkisuudessa Brecciaa, mutta eräässä toisessa yhteydessä Breccia toteaa heidän välillään olleen pitkiä "vihamielisyyden kausia". Huolimatta siitä, että yhteistyö katkesi vasta runsasta vuotta myöhemmin, kuvittelen Eternautti 1969:n olleen määräävämpi tekijä kuin Breccian tai poikansa Enriquen poliittiset mielipiteet.
Käytännössä Breccia näki Oesterheldin viimeisen kerran 1975 viitaten välirikon johtuneen poliittisista näkemyseroista, mutta Oesterheld kuitenkin tiedetään olleen samoihin aikoihin aloitteentekijä ehdottaen alkuperäisen Eternautin kuvittaneelle Solano Lópezille Eternautin toisen osan, Segunda parten piirtämistä. Solano oli oikeistossa ja vastusti peronismia, mikä sijoitti hänet poliittisella kartalla aivan toiseen laitaan. Breccia asetti itsensä vasemmalle ja vastusti peronisteja. Toisaalta Solanon pojista Gabriel oli vasemmiston aktiivi ja Enrique Breccia puolestaan kannatti aktiivisesti oikeistoa.
EDIT: Korjattu kohta, jossa kodit menivät sekaisin.
-
Eternautin rahoittajat saivat tilannetietoa edistymisestä, eli kohta saadaan materiaalit myös lisäkirjan Eternautti 1969 osalta. Viestin liitteenä oli esiversio, joka on tehty siis ilman restauroitua materiaalia, heikkolaatuisen alkujulkaisun heikkolaatuisen skannin päälle.
Tuota tekstiä ei ole vielä viimeisen päälle mietitty. Sarjakuvaneuvokselta tuli toive, että tuotan lisää tekstiä täyttämään tilan ja minähän teen työtä käskettynä, kun osaan nyt sanoa että miten paljon tilaa on käytössä (vaikka nyt kun tuota jää katselemaan niin melkein tuollainen radioaaltojen "lepatusta" jäljittelevä "lepatus" ladotun tekstin puolella alkaa viehättää kummasti silmää).
Vertailun vuoksi siis suomalaisen esiversion rinnalle alkuperäinen ja englanninkielinen. Eternautti 1969 tulee suomeksi tosiaan sellaiselta tiimiltä, joka nenänpieltä pyyhkäisemällä tuottaa tuollaista jälkeä. Ei mahda mitään, että tiimin noviisina jään tähtisilmät tuikkien tuota jälkeä tuijottamaan.
Kannessa myös tykkäsin kovasti, että sekä 50-luvun versiossa, että 1969 uusintajulkaisussa on selkeitä muotoja kannessa (ovaali ja pyöreä), minkä lisäksi myös upea logo yhdistää kahta julkaisua toisiinsa. Tuo idea tietysti esiintyy myös maailmalla, mutta mielenkiintoinen linkki korostettavaksi.
Jos nuo kuvanäytteet eivät rauhoita tiukimmatkin vaatimukset asettavaa sarjakuvaharrastajaa, niin sitten en tiedä mikä sen voisi tehdä.
-
On kyllä hengetön tuo Fantan englanninkielinen ruutu. Onneksi meillä on Timo, joka hoitaa asiaan tällaisella pieteetillä!
-
Mun mielestä tuo Timon versio on jopa aavistuksen parempi kuin alkuperäinen!
Juu näyttää hyvältä.
-
Eternautissa River Platen stadion on suuressa roolissa, ja mielestäni niillä paikkeilla käy joku nimetön avustaja vetämässä säteilyyn liittyviä viivoja. Suurentamalla niistä ei osaa sanoa mitään, mutta sellainen fiilis tulee, että siinä on ehkä joku ollut vakioväen lisänä. Sen suuremmin en näihin kiinnitä huomiota, se on vähän kuin mangassa, että ei ole niin väliä kuka ne vauhtiviivat viivottimella käy vetämässä.
Useampi blogi silti mainitsee, että Tibor José Horvath olisi ollut mukana sutimassa. Kun kävin jahtaamaan tiedon lähdettä, niin sellaiseksi paljastui Mariano Chinellin ylläpitämä PortalComic-sivu. Sivu oli kaivettava Wayback Machinella. Siellä Chinelli kertoo Horvathin vastanneen hänelle sähköpostitse 2003.
Horvath muistelee aloittaneensa stadionilta ja päättäneensä kongressiaukiolle, mutta kertoo omituisen tarinan käyneensä piirtämässä paikkoja siellä täällä (ja selittää, ettei käytössä olisi ollut polaroid-kameraa). Horvath mainitsee aivan erityisesti piirtäneensä kongressiaukion parvekkeelta referenssikuvaksi. Kumma juttu, koska Solanon kuvamuistia pidettiin poikkeuksellisena ja Solano itse kertoi käyttäneensä vain yhtä ilmakuvaa (sanaa ei voi sekoittaa piirustukseen) kongressiaukiosta.
Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö Horvathin tarina voisi olla tosi ja pidän täysin uskottavana hänen sutineen jotain myös Eternauttiin. Sen sijaan hänen rooliaan ei kukaan ole koskaan maininnut ja Chinelli tuntuu olevan kyllä monessa mukana, mutta mitenkään tunnollisena tietojen tarkistajana häntä ei voi pitää eli tietoihin täytyy suhtautua pienesti varauksella.
Horvathin kertomaa ainoa tukeva kuvaus on samalla sivulla juttu Julio Schiaffinosta, joka muistaa itse lopettaneensa Eternautin kuvittamisen niille paikkeille, jossa Horvath omien muistikuviensa mukaan aloitti, mutta kuvittaneensa Eternauttia vielä sivutolkulla myöhemmin toiselle kustantajalle. Kumpikaan muistikuvista ei pidä paikkaansa, minkä myös Chinelli oivalsi.
On kai teoriassa mahdollista sovittaa kahden eri ihmisen muistikuvat järkeväksi selitykseksi niin, että Horvath korvasi hetkeksi Schiaffinon. Tätä en kuitenkaan pidä järin todennäköisenä, sanoisin ennemmin että Horvath oli yksi satunnaisista avustajista. Käytännön tasolla Horvath ei sano muuta kuin kulkeneensa kaupungilla ja tehneensä taustoja, ja tarkempaan kysymykseen vain muistelee kokemuksen olleen hienoa. Horvath ei siis päässyt pelkillä omilla puheillaan Eternauttia käsittelevään artikkeliin Suomessa julkaistavan laitoksen sivuille, mutta varmistamattomana tiedonjyvänä asia on silti jakamisen arvoinen huomio sarjakuvafoorumilla. Näitä voi sitten kukin tiirailla ja miettiä, kun opukset joskus kolahtavat postissa.
Oesterheldin suosikkijoukkue muuten oli Boca Juniors ja Eternautin vuoden 1969 versiossa napakymppiä huudetaan "gol de Boca" (bocan maali, viattomimmassa muodossaan, vaikka boca suuta merkitseekin).
-
Eternautti saapuu Netflixiin aikaisintaan vuoden 2023 alussa (https://www.lanacion.com.ar/espectaculos/television/netflix-en-la-argentina-del-estreno-de-el-reino-a-la-ansiedad-por-la-llegada-de-el-eternauta-nid08082021/) (uutinen espanjaksi). Sitä ennen videostriimauspalvelu on vahvistanut keskittyvänsä argentiinalaissarjan El reino loppuunsaattamiseen. Kyseinen sarja oli jo kuvausvaiheessa, kun pandemia pysäytti tuotannon täysin.
Sitä ennen voi katsoa 13-osaisen televisiotuotannon Germán, últimas viñetas (https://es.wikipedia.org/wiki/Germ%C3%A1n,_%C3%BAltimas_vi%C3%B1etas) vuodelta 2013 tai siitä editoidun parituntisen elokuvan. Kyseessä on todellisuuspohjainen draamasarja Oesterheldin elämästä.
EDIT: Sellainen hassu tiedonjyvänen, mikä selittää tuon televisiosarjan nimen on, että käsikirjoittajan koko nimi oli tosiaan Héctor Germán Oesterheld. Terveyden kannalta oli turvallisempaa, että montoneroilla oli itse valitsemansa salanimet käytössä eli kaikki eivät tienneet toistensa oikeita nimiä, koska sitten muut eivät kidutuksessakaan pystyneet paljastamaan muita. Oesterheldin peitenimi montonerojen riveissä oli "Germán". Kuulostaa vitsiltä, mutta on absurdiudessaan aivan tosijuttu. Tarinoiden mukaan nahkakengissään toimistotyöläiseltä näyttänyt Oesterheld käveli rauhassa kotiin mielenosoituksista, koska poliisit valitsivat pamputettaviksi vain nuoria pitkätukkia.
-
Eternautin tekstasi muiden Editorial Fronteran sarjojen tavoin Andrés Martín (alkusivujen jälkeen tekstaaja näyttäisi vaihtuvan, mutta Martínin myöhemmissäkin töissä s-kirjain sojottaa toisinaan ylös, joten ilmeisesti sama tekstaaja on kuitenkin kyseessä).
Eternautti 1969:n tekstaaja puolestaan oli Juan Zahlut.
Tekstaajien henkilöllisyys pitkän selvitystyön jälkeen paljastui muistelmateoksesta Alberto Breccia, El Viejo (Colihue 2013). Breccia nimittäin kertoo selväsanaisesti sivulla 212, että Eternautti 1969:n tekstaaja oli Juan Zahlut (piirtäjäveljensä Pablo Zahlutin suosittelema). Pablo Zahlut oli puolestaan yksi Breccian monista avustajista (vaikka Breccia monta kertaa ja monessa yhteydessä kielsi koskaan käyttäneensä avustajia).
Sen sijaan Editorial Fronteran sivut Breccia toimitti sellaisenaan, ja Fronteralla lisättiin tekstit ja puhekuplat, mikä selittää myös miksi minun 1975 Récord-kustantajan teos poikkeaa kourallisen puhekuplia tapauksessa restauroiduista sivuista.
EDIT: Hassu yksityiskohta on nimeämiskäytäntö. Ensimmäisen Eternautin lisäksi Breccian vuoden 1969 versio oli kaikessa yksinkertaisuudessaan Eternautti. Koska menneisyydessä ihmiset olivat vielä niin yksinkertaisia, etteivät tunteneet "remaken" käsitettä, myös Breccian Eternautti on maailmalla julkaistu nimellä "Eternautti". Euroopassa se meni aivan täydestä, koska alkuperäistä Eternauttia ei siellä käytännöässä tunnettu, ja Breccian Eternautti oli suurmenestys.
Tämä kuitenkin aiheutti sekaannuksia harrastajien keskuudessa, ja siksi Breccian kuvittamaa versiota alettiin harrastajien keskuudessa nimittää roomalaisin numeroin "Eternautti II" tai "Eternautti 2", mikä oli aivan pätevä tapa nimittää sitä ennen "Segunda partea", joka sananmukaisesti on "toinen osa".
Siispä jossain vaiheessa markkinointisyistä keksittiin "Eternautti 1969". Se ei kuitenkaan täysin vakiintunut, vaan siitä syytä harrastajien suussa "jatko-osa" ja "Eternautti II/2" toisinaan viittasi Eternautti 1969:ään.
EDIT 2: Korjattu alkuperäisen Eternautin tekstaajaan liittyvää osuutta.
-
Erica Mena kirjoitti vuonna 2014 valinneensa englanninkielisen käännöksen nimeksi The Eternonaut (https://acyborgkitty.com/2014/11/07/whats-in-a-name-if-its-the-eternonaut-its-alot/), ja kommenteissa hän kertoo miksi näin ei sitten tapahtunutkaan.
Tulipa linkattua, kun tässä ketjussa aiemmin pohdittiin eetterin olemusta. Samaa asiaa tuossakin, mutta toisinaan kääntäminen vain menee yliajattelun puolelle.
-
Eternauttien kannet ovat komiat!
(https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=19117.0;attach=42854;image)
(https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=19117.0;attach=42852;image)
-
Kansa taisteli, Eter nautti!
Kaikki Breccian kirjat Fantagraphicsille kääntänyt Erica Mena muuten asuu Fiskarsissa.
-
Eternautit ovat todellakin ulkoa koreita katsella, mutta näillä opuksilla on myös sisäistä kauneutta (taitto ja ladonta).
Joukkoistettu tekeminen oli toisinaan raskasta, mutta oiva osoitus kuinka tiimi on enemmän kuin yksilöidensä summa. KVAAK Kirjan sankari on yksilön sijaan joukko ihmisiä...
Kerran piti ihan nojata tuolilla taaksepäin, kun tajusin ruudulle syntyneen Eternautin julkaisuhistorian olevan yksityiskohtaisin ja täydellisin olemassa oleva esitys aiheesta. Eternautti 1969:n osalta nostaisin esiin korkealaatuisen Alberto Breccia -esittelyn.
Analyysi molemmista opuksista on liitetty mukaan jälkisanojen muodossa, mistä muodostuu aasinsilta tähän Vartijat-ketjuun kirjoitettuun viestiin:
Mua on aina hämmentänyt Jon Ostermanin nimi. Etunimi tulee tietysti Jon Jonnzilta, sehän on selvä, mutta sukunimi. Osterman ei ole mikään tavallinen brittinimi, eikä edes tavanomainen sarjakuvanimi. Eternauttiin perehdyttyäni totesin että Osterman viittaa todennäköisesti Oesterheldiin. Dr. Manhattan voi nähdä tulevaisuuteen kykenemättä vaikuttamaan siihen, aivan kuten Eternauttikin. Luulen että Moore oli Watchmeniä kirjoittaessaan lukenut Eternautin, luultavasti Metal Hurlantista tai muualta.
Kyllä Moore tunsi Eternautin vähintään jollain tasolla. Lisäksi mm. Frank Miller ylisti Alberto Brecciaa, joten amerikkalaiset tekijät tunsivat argentiinalaisen sarjakuvan merkittävästi yleisöään paremmin.
Sanoisin, että Oesterheld ja Moore olivat töissään kiinni samassa kirjallisuusperinteessä, eli tuollainen nimileikki on Moorelle tyypillinen nyökkäys omien sarjakuvallisten juuriensa suuntaan. Vastaan paremmin tällä raapaleella, joka jäi aikanaan leikepöydälleni:
Eternautin käsikirjoitus lainaa vaikutteita kirjailijoilta, kuten Virginia Woolf ja William Faulkner. Sisäinen monologi ja asioiden esittäminen monesta eri näkökulmasta ovat näistä vaikutteista keskeisimmät. Lisäksi yksilön velvollisuus yhteisöä kohtaan tuo mieleen tieteiskirjailija Robert A. Heinleinin teoksineen.
Ensimmäisen Eternautin pohjalla orastaa tieteiskirjallisuuden perinteitä haastanut uusi aalto. Kielen merkitys tulkintavaikeuksien muodostumisessa yhdistää Eternautin Brian Aldrissin teokseen Pimeät valovuodet (1964). Eternautin uusintaversiossa vuonna 1969 scifin uusi aalto näkyy Salvon ”sisäavaruuden”, oman itsensä tutkimisena.
-
Eternautti ja Eternautti 1969 ovat nyt ennakkotilattavissa (https://www.sarjakuvakauppa.fi/eternautti.html) Turun Sarjakuvakaupassa.
Tulee parhaimmillaan juhannusseksi. Sitten voi lukea Eternauttia.
-
Suuri päivä on koittanut! Kohta kaikkien mesenauttien kirjahyllyssä komeilee Eternautti-slipcase! Postitukset ja noudot Turusta aloitettiin maanantaina, torstain jälkeen niitä voi ilmoittaneet hakea Helsingistä ja Oulusta. Kaikille mesenauteille on laitettu tiedotusta asiasta. Lopultakin saadaan tämä projekti loppuun, ja toivottavasti vanha klisee ”hyvää kannatti odottaa” on kaikkien mielestä oikeutettu. Kiitokset teille kaikille kärsivällisyydestä ja tuesta!
Jos olet jo saanut pakettisi, kerro ihmeessä miltä se ja kirjat näyttävät! Ja mitä mieltä olet itse sarjakuvasta?
Ps. Kirjoja ilman boksia voi ostaa myös sarjakuvakaupoista jahka mesenautit ovat saaneet omat eksklusiiviset kotelonsa. Muutama kotelollinen kappale saattaa jäädä yli, ja näitä keräilyharvinaisuuksia voi todennäköisesti ostaa seuraavan kampanjamme yhteydessä.
-
Kiitos, Miqz. Paketin odottaminen nousi juuri huippuunsa!
Ennakkoon ajatellen kotelo on hieno lisä, koska kirjathan ovat eri formaattia: toinen vaaka ja toinen pysty. Kotelon kanssa teokset varmasti näyttävät yhdessä paremmilta kuin ilman sitä! Kiva toki muutenkin saada mesenaattina ekstraa.
-
Oi jestas miten upea tää setti on kokonaisuudessaan :D Juuri hain postista ja selailin molempia kirjoja ja kansiota. Ja kirjat sisältä häkellyttävän upeita ja todella kolossaalinen setti luettavaa, katsottavaa koettavaa. Tämä mesenaatti kansion 23/100 kera kiittää suurimmalla nöyryydellä tämän upean projektin toteutustiimiä <3 :angel:
-
Oi jestas miten upea tää setti on kokonaisuudessaan :D Juuri hain postista ja selailin molempia kirjoja ja kansiota. Ja kirjat sisältä häkellyttävän upeita ja todella kolossaalinen setti luettavaa, katsottavaa koettavaa. Tämä mesenaatti kansion 23/100 kera kiittää suurimmalla nöyryydellä tämän upean projektin toteutustiimiä <3 :angel:
Kiitos kehuista, tähtäämme hyvään, mutta silti priimaa pukkaa. Pitää vaan tarkentaa vähän tuota numerointia: tuo 23/100 on kirjanmerkkeihin liittyvä, eli niitä tehtiin sata. Olet 23. joka hankki vastikkeen, jossa oli kirjanmerkki mukana.
Mesenauttinumero (järjestys mesenoinnissa kokonaisuudessaan) oli painettu joulukorttiin. Kansioita tehtiin mesenaateille ja avustajille, eli niitä on n. 250 jakelussa.
Kuulin muuten että huomenna tiistaina 30.8. postitusurakka on valmis, jonka jälkeen alkavat Turun sarjakuvakaupan ennakkotilausten toimitukset sekä tukkutilausten toimitukset. Eli kohta Eternautteja saa myös sarjakuvakaupoista!
-
Sainpa minäkin eilen pakettini postin kautta (joskin tavoilleen uskollisena olivat koettaneet lahjakkaasti saboteerata iloni, ks. kuva ohessa). Onneksi sisältö oli ehjä ja on silkkaa timanttia! Nöyrä kiitos ja kumarrus urakan läpiviejille.
-
On mahtanut olla koukuttavaa seurata tätä sanomalehdestä parin vuoden ajan, kun on voinut lukea vain pätkän kerrallaan.
-
On mahtanut olla koukuttavaa seurata tätä sanomalehdestä parin vuoden ajan, kun on voinut lukea vain pätkän kerrallaan.
Siellä Eternautti-kirjan viimeisillä sivuilla muuten lukee, että toi on julkaistu sanomalehdessä 4.9.1957-9.9.1959 elikkä 2 vuotta on tuohon mennyt. Numeroita ollut 106 eli noin 3,3 sivua joka lehdessä. Sanomalehti on näköjään ollut kerran viikossa ilmestyvä viikkolehti vai onko se sanomalehti ollenkaan vaan aikakausilehti.
-
Siellä Eternautti-kirjan viimeisillä sivuilla muuten lukee, että toi on julkaistu sanomalehdessä 4.9.1957-9.9.1959 elikkä 2 vuotta on tuohon mennyt. Numeroita ollut 106 eli noin 3,3 sivua joka lehdessä. Sanomalehti on näköjään ollut kerran viikossa ilmestyvä viikkolehti vai onko se sanomalehti ollenkaan vaan aikakausilehti.
Tarkkaakin tarkemmat tilastot ja selvitykset alkuperäisjulkaisuista on tulossa.
Seuraa lähiviikkoina KVAAK Kirjan kotisivuja (ja toki myös RSS-syötteestä Kvaakin uskollinen botti käy poimimassa linkit oikeaan ketjuun tänne foorumin puolelle).
-
Tarkkaakin tarkemmat tilastot ja selvitykset alkuperäisjulkaisuista on tulossa.
Seuraa lähiviikkoina KVAAK Kirjan kotisivuja (ja toki myös RSS-syötteestä Kvaakin uskollinen botti käy poimimassa linkit oikeaan ketjuun tänne foorumin puolelle).
Hitto olisi aika kiva ostaa tohon Eternautti kirjaan yksi aito alkuperäinen lehti, jossa tuo Eternautti on.
https://www.ebay.com/itm/125226967325?hash=item1d281be11d:g:N5gAAOSwjFliQQei&amdata=enc%3AAQAHAAAAsJGhALh3v1p5z8KCavovBpKevpm00gLF%2BzWAtU%2Bh%2Fu9Ef6a00B3%2B8IoLrEFQpkZb6DOmWm%2FnRhsa3kNzqemoY5cm%2BQZQbcr0sr%2BHJvhyGVAURIHYhCRvKpJY%2BkssW8IHp9NjaxooisLylxlKSmXPrzO%2BNUw7gwr0LvAwZfG3XSgWguFhNO2XzxEvXx9Y%2B%2FftSok1Ci%2FYs5WrSRwi8LwHTjqDhEVto5sJRdXq1pQfpiHC%7Ctkp%3ABk9SR5aHkJPfYA (https://www.ebay.com/itm/125226967325?hash=item1d281be11d:g:N5gAAOSwjFliQQei&amdata=enc%3AAQAHAAAAsJGhALh3v1p5z8KCavovBpKevpm00gLF%2BzWAtU%2Bh%2Fu9Ef6a00B3%2B8IoLrEFQpkZb6DOmWm%2FnRhsa3kNzqemoY5cm%2BQZQbcr0sr%2BHJvhyGVAURIHYhCRvKpJY%2BkssW8IHp9NjaxooisLylxlKSmXPrzO%2BNUw7gwr0LvAwZfG3XSgWguFhNO2XzxEvXx9Y%2B%2FftSok1Ci%2FYs5WrSRwi8LwHTjqDhEVto5sJRdXq1pQfpiHC%7Ctkp%3ABk9SR5aHkJPfYA)
Tuolla ebay:sta löytyisi...siellä myös kuva sisäsivulta, jossa Eternautti-sarjakuva! Tuo Ebay sivu Etenautti-kirjassa löytyy sivulta 212.
-
Twitterissä palautetta sataa mesenauteilta. Klik! >> #eternautti (https://twitter.com/hashtag/Eternautti?src=hashtag_click&f=live).
Kuten yksi kommentoija totesi: "Todellinen suurtyö. Jos tämä maa arvostaisi sarjakuvaa, niin tämä olisi just siellä Sormusten herran (yms.) kanssa fandomin taivaspaikoilla."
Hunajata, hunajata.
-
Hetki sitten kirjan loppuun asti lukeneena ei voi muuta kuin olla samaa mieltä. Suur- ja enmoinen teos. Miten voi yhden ihmisen päästä siunaantua näin massiivinen lukukokemus, joka avartaa mieliä yli 60 vuotta ilmestymisensä jälkeen. Paljon on maailmassa mieltäavartavia lukukokemuksia ja onneksi tämä oli yksi niistä. Kalle Päätaloa lainaten: "Jos olisin eilen kuollut, en olisi tätäkään tullut tietämään".
-
Itsekkin sain tämän massiivisen tiileskiven luettua läpi ja kyllä oli mielenkiintoinen loppuun asti. Tosin tuntui, että siitä ennen loppua puuttui sellaset 500 sivua tarinaa. Äkkilopetus. Mutta koska tämä on tehty ihmisikä sitten, niin ei anneta asian enempää häiritä, koska se on hyödytöntä. Mutta viis kautta viis arvosanaksi.
-
Tarina on harvinaisen mukaansa tempaava. Runsaat kaksi sataa sivua nyt luettu. Suomennoskin on todella onnistunut. Paitsi että se maistuu luonnolliselle, se on myös kieliopillisesti oikeaa, enkä ole huomannut yhtäkään lyöntivirhettä.
Hitto olisi aika kiva ostaa tohon Eternautti kirjaan yksi aito alkuperäinen lehti, jossa tuo Eternautti on.
Linkki (https://www.ebay.com/itm/125226967325?hash=item1d281be11d:g:N5gAAOSwjFliQQei&amdata=enc%3AAQAHAAAAsJGhALh3v1p5z8KCavovBpKevpm00gLF%2BzWAtU%2Bh%2Fu9Ef6a00B3%2B8IoLrEFQpkZb6DOmWm%2FnRhsa3kNzqemoY5cm%2BQZQbcr0sr%2BHJvhyGVAURIHYhCRvKpJY%2BkssW8IHp9NjaxooisLylxlKSmXPrzO%2BNUw7gwr0LvAwZfG3XSgWguFhNO2XzxEvXx9Y%2B%2FftSok1Ci%2FYs5WrSRwi8LwHTjqDhEVto5sJRdXq1pQfpiHC%7Ctkp%3ABk9SR5aHkJPfYA)
Tuolla ebay:sta löytyisi...siellä myös kuva sisäsivulta, jossa Eternautti-sarjakuva! Tuo Ebay sivu Etenautti-kirjassa löytyy sivulta 212.
Tulin lukemisessa tähän kohtaan. Tuosta Mikan linkistä (jonka osoitteen kätkin) näkee, että suomalaisessa kirjassa on jätetty ensimmäisen ruudun kertausteksti pois. Ok ratkaisu kyllä. Ilmeisesti tällä tavalla on tehty joka kerta sujuvuuden takia.
-
Suomennoskin on todella onnistunut.
Kiitos! Suomennoksesta on tullut vuolaasti ylistävää palautetta. Kääntäjän jälkisanoissa kuvataan, mitä alkutekstille on tehty. Kuitenkin juttu on siinä ensisijaisesti vapaamuotoisena analyysina, joten se kannattaa lukea ihan sillä, että saa opuksesta kaiken irti.
Tässä vaiheessa täytyy huomauttaa, että teksti näyttää sivuilla aivan mahdottoman hyvältä Timo Ronkaisen ansiosta. Koetin lukea teoriaa latomiseen liittyen, mutta opin aivan valtavasti sivusta seuraamalla sekä ihan vain tutkimalla sivuja, että millaisiin ratkaisuihin Timo päätyi. Kun sarjakuvasivuja osaa tämän kokemuksen pohjalta katsoa, sivuilla näkyy valtava määrä sellaista työtä, mistä en aiemmin ole ollut edes tietoinen.
Zum Teufelia eli Petteri Ojaa täytyy kehaista mm. paperin valinnasta ja siitä, miten uskomattoman jämeriä opukset fyysisinä painotuotteina ovat. Sain käytännön syistä opukset pienellä viiveellä käsiini ja aloin jo ihmetellä sitä suurta reaktiota, joka mm. Twitterissä syntyi pelkästään pakettien avaamisesta. En totta vie ihmetellyt, kun nostin sen järkäleen paketista. Todella paksut sivut tekevät opuksesta miellyttävän käsitellä ja juuri tuo paperi toimii aivan käsittämättömän hyvin kuvituksen kanssa.
Lisäksi suomennoksen itsensä onnistumiseen tietenkin vaikutti KVAAK Kirjan vankkumaton tuki, vaikka kiitokset somessa ovatkin kanavoituneet minulle, kun nimi seisoo opuksessa. Työtä ohjasivat Koipeliini-palkittu kääntäjä Sauli Santikko ja Kulttuuritoimituksen toimittaja Petri Hänninen. Sen lisäksi lukemattomin eri tavoin valtavan panoksen työhön antoivat KVAAK Kirjan kippari Mika Iivari ja peräti tieteellisellä tarkkuudella ja pieteetillä faktoja kaivanut Tero Mielonen. Sen lisäksi Petri Aarnio ansaitsee syvän kumarruksen monen muun jutun ohella todella viileistä Eternautti-paidoista!
Moni yksityiskohdista alkaa jo unohtua, mutta jäljelle jää ne hassuimmat jutut, jotka päätyvät sitten KVAAK Kirjan 20-vuotisjuhlan kunniaksi suunniteltavaan paljastuskirjaan.
-
Pelit-lehden numerossa 7/2022 Wallu esitteli palstallaan Eternautin perusteellisesti kehaisten samalla joukkorahoitusmallia, ja nyt on Hyllyy julkaissut läpikotaisen arvion (https://hyllyy.wordpress.com/2022/09/14/arvio-eternautti-eternautti-1969-humaani-ja-epahumaani-tulkinta-samasta-scifidystopiasta/).
EDIT: Kvaak Kirjan Facebook-sivu tiesi kertoa, että myös Tähtivaeltaja on julkaissut arvion Eternautista. Täytyy rientää etsimään lehti fyysisenä painoksena myöhemmin viikolla, koska en huomannut sitä Helmet-kirjastopalvelusta enkä Lehtiluukusta.
-
Osallistu KVAAK Kirjan Eternautti-julkaisuhuumaan
Eternautti- ja Eternautti 1969 -tuplajulkaisun kunniaksi KVAAK Kirja tarjoaa uuden yhteisökokemuksen. KVAAK Kirjan kotisivulla alkaa Eternautti-aiheisten tietoiskujen sarja (https://kvaakkirja.blogspot.com/search/label/Eternautti).
Kvaakin kirjautuneena käyttäjänä olet aina ajan tasalla, koska tietoiskut ilmestyvät tuoreeltaan tähän ketjuun (https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,24177.msg546561.html#msg546561), ja Twitterissä voit seurata tiliäni (@JarkkoSikio (https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,24177.0.html)).
Onko sinulla kysymys tai haluaisitko kuulla jostain aiheesta syvemmin? Vinkkaa tai linkkaa asiasi tässä ketjussa tai Twitterissä. Jos aiheesta ei olisikaan syvempää jutun juurta, saat ainakin vastauksen mieltä askarruttavaan kysymykseen!
-
--
Sen lisäksi Petri Aarnio ansaitsee syvän kumarruksen monen muun jutun ohella todella viileistä Eternautti-paidoista!
--
Sarjisfestareilla Eternautti-paita sai kehuja aivan tuntemattomiltakin.
Se olisi ihan yhtä myyntikelpoinen tuote kuin kirja itsekin: osta t-paita, kirja kaupan päälle!
-
Onko tietoa miten noiden Eternautti-kirjojen myynti on sujunut - siis muille kuin mesenauteille?
-
Onko tietoa miten noiden Eternautti-kirjojen myynti on sujunut - siis muille kuin mesenauteille?
Varsin hyvin. Jälleenmyyjät tilaavat säännöllisesti lisää.
-
Varsin hyvin. Jälleenmyyjät tilaavat säännöllisesti lisää.
Myös sarjakuvafestivaaleilla näytti olevan suosittu myyntiartikkeli.
-
Eternautti on luettu. Vaikuttava on! Mitään muuta moitittavaa minulla ei ole kuin että piirrosten taso hieman heitteli välillä. Muistan, että Solano Lópezin useista avustajista on ollut puhetta Jarkon artikkeleissa ja viesteissä; pitää lukea ne tekstit uudelleen.
-
Muistan, että Solano Lópezin useista avustajista on ollut puhetta Jarkon artikkeleissa ja viesteissä; pitää lukea ne tekstit uudelleen.
KVAAK Kirjan kotisivulle on luvassa Eternautin varjolla tekijäesittely mm. herroista Julio Schiaffino, Ruggero Giovannini, Roberto Regalado ja José Muñoz. Kotisivujen muusta sisällöstä nuo tietoiskut erottaa oma tägi (Eternautti) ja väsymättömän Kvaak-botin foorumille puskemat linkit tunnistaa kaikki niin ikään siitä, että Eternautti mainitaan otsikossa.
Sen lisäksi pientä knoppitietoa ja muuta mukavaa on kaivettu esiin tärkeimmistä eli Alberto Brecciasta, Solanosta ja Oesterheldistä. Kirjoissa on sitten tietysti ne korkeatasoisimmat jutut.
Sanoisin, että suomenkielinen painos vetää lisämateriaaleineen melkoisen kaulan ulkomaan serkkuihinsa, sillä mm. loppuvuodesta koko espanjankielisessä maailmassa julkaistavan Grupo Planet -kustannusjätin opuksen ilmoitetaan olevan 350-sivuinen ts. mitään lisämateriaalia ei ilmeisesti ole mukana.
Tiimi piti kovasti kääntäjän jälkisanoista, ja niistä koetin tehdäkin lähinnä sellaisen vapaamuotoisen analyysin. Ja pakko oli tehdäkin, koska hämmästyttävän moni on maailmalla tulkinnut lopetuksen siten, että...
[spoiler]...koko tarina olisikin ollut vain unta. Kuinka kukaan voi lukea teosta niin pahasti vikaan?[/spoiler]
-
Mitään muuta moitittavaa minulla ei ole kuin että piirrosten taso hieman heitteli välillä.
Tarkoitatko piirrosjälkeä vai käytössä olleen materiaalin epätasaisuutta? Osa sivuistahan on jouduttu skannaamaan ties mistä, kun originaaleja ei ole enää olemassa. Ero paremman ja huonomman lähteen välillä on selvästi havaittavissa.
-
Tarkoitan ihan piirrostyyliä. En huomannut laatueroja lähdeaineistossa.
-
Kauppalehdessä Tommi Aitio rankkasi Eternautin vuoden tärkeimmäksi sarjakuvaromaaniksi (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kun-sana-saa-rinnalleen-kuvan-eternautti-lasketaan-suvereeniksi-klassikoksi-seka-kirjallisuutena-etta-kuvataiteena/a0d4d484-ecba-4245-ba42-1ad28ea57504).
-
Onko sinulla kysymys tai haluaisitko kuulla jostain aiheesta syvemmin? Vinkkaa tai linkkaa asiasi tässä ketjussa tai Twitterissä. Jos aiheesta ei olisikaan syvempää jutun juurta, saat ainakin vastauksen mieltä askarruttavaan kysymykseen!
Miten laajalle levinneitä lehtiä Hora Cero ja sen sisarlehdet olivat? Siis tämä lehti, jossa Eternautti alun perin julkaistiin. Tarkoitan kysymyksellä sekä maantieteellistä levinneisyyttä että summittaista painosmäärää.
-
Miten laajalle levinneitä lehtiä Hora Cero ja sen sisarlehdet olivat? Siis tämä lehti, jossa Eternautti alun perin julkaistiin. Tarkoitan kysymyksellä sekä maantieteellistä levinneisyyttä että summittaista painosmäärää.
Hora Cero Semanal veti myös tärkeimpien sisarlehtien (Frontera ja Hora Cero) myynnin sataan tuhanteen. Todellista myyntiä ei tiedä kukaan, koska paino ilmeisesti salaa painoi lehtiä enemmän (ts. myi pimeästi ja veloitti myymättä jääneet kustantajalta). Hullusti siis Frontera-kustantajan lehdet olivat menestyksiä, mutta Oesterheld alkoi velkaantua. Piirtäjät riitautuivat Osterheldien kanssa, koska uskoivat heidän pimittävän tuloja (piirtäjät ansaitsivat osuuden myyntiin perustuen).
Alan yleinen käytäntö oli rikkoa painolaatat, eli isoilla kustantajilla oli palkattuna oma työntekijä tätä varten.
Italiassa Eternautti oli holtiton menestys, mutta siitä enemmän blogissa. Originaalisivujen kohtalostakin tulee oma juttunsa sekä useampi monenkirjavista versioista.
-
Kiitos tiedoista, Jarkko! Noin 100 000 kappaletta on hyvin kunnioitettava määrä. Lehteä on varmasti myyty muuallakin kuin Buenos Airesissa. Tosi komeita nuo Hora Cero Semanalin kansipiirrokset; siinä oli melkoinen sarjislehti.
-
Kyllä. Kuvia ei ole sensuroitu, mutta sanallista sisältöä on.
Kuten Lurker kirjoitti, kyse voi olla siitä ettei amerikkalainen maku kestä tietyntyyppistä kauhua, mutta voi olla kyseessä tietysti myös kääntäjän arvojen heijastumisesta sivuille.
En usko, että Fantan sensuuri ulottuisi missään teoksessa kuvien tasolle, onhan Ana täysin sensuroimaton ja kuvallisella tasolla teos on vielä kamalampi tässä samassa suhteessa.
En kerro missä suhteessa, että Eternautin järkytys olisi aivan niin oksettavan kamala kuten sen on tarkoitus ollakin, mutta sivunumeron voin kertoa sitten, että pääsette luettuanne vertaamaan jos molemmat löytyvät hyllystä. Tai kyselette ja spoilaan sitten.
Voitko valaista tätä kohtaa nyt? Siis onko englanninkielisessä laitoksessa muutettu jotakin kauhuasiaa tietyllä sivulla ja noudattaako suomenkielinen teksti alkuperäistä ilmaisua?
-
noudattaako suomenkielinen teksti alkuperäistä ilmaisua?
Kyseinen kohtaus on suomennetun Eternautin sivulla 132. Suomennetussa laitoksessa asia tulee suorin sanoin selväksi. Jatkoajatus asiaan liittyen jää kesken, mutta se on käsikirjoittajan häveliäisyyttä/maneeri.
-
Ahaa. Minusta tuossa ei ole mitään kauhistuttavaa, mutta poisjättäminen voi liittyä häveliäisyyteen.
-
"Eternautti on vuoden merkittävimpiä käännössarjakuvia. (https://suomenkuvalehti.fi/kulttuuri/sarjakuva-arvio-eternautti-on-vuoden-merkittavimpia-kaannosjulkaisuja/)" Matti Komulainen arvioi Eternautin Suomen Kuvalehden numerossa 41/2022.
Verkkosivun otsikkotasolla luonnehditaan Eternautin olevan peräti "vuoden merkittävimpiä käännösjulkaisuja"!
-
Tältä näyttää Eternautti Kiinassa (https://xiahpop.com/el-eternauta-en-china/).
-
Tältä näyttää Eternautti Kiinassa (https://xiahpop.com/el-eternauta-en-china/).
Monta sivua siitä on Kiinassa sensuroitu tai muuteltu. Ihme, että yleensä edes julkaisevat Eternauttia Kiinassa vai onko käynyt niin, että kontrolli on hieman herpaanutnut ja sarjakuva päässyt alkuperäisessä asussa ohi sensuurin.
-
Humm...
"Nos interesó por la vigencia que tiene su concepto de héroe colectivo..."
Kiinalaisia siis on kiinnostanut "kollektiivisen sankarin konsepti", joka tässä sarjakuvassa jotenkin siis ilmenisi?
Onko tämä siis jo julkaistu vai onko projekti vasta aluillaan? Jokainen näemmä katsoo asioita omilla silmillään. Voihan tuon sarjakuvassa tapahtuvan hyökkäyksen symboloivan länsimaiden aggressiota ja uhkaa kiinalaisia kohtaan. Tää toimii monin eri tavoin.
jaa, ilmeisesti se on jo ilmestynyt. Jos jotain ymmärrän, niin kiinalaisversion latominen on ollut erityisen haastavaa, kirjainmerkkien paljouden vuoksi.
" Con casi 130.000 caracteres, la primera composición tipográfica nos llevó meses y cada ajuste posterior resultó muy engorroso."
Timo
-
jaa, ilmeisesti se on jo ilmestynyt. Jos jotain ymmärrän, niin kiinalaisversion latominen on ollut erityisen haastavaa, kirjainmerkkien paljouden vuoksi.
Eikös kiinassa yksi merkki tarkoita yhtä sanaa...silloinhan puhekupliin voi laittaa vähän isommallakin fontilla tekstiä, koska lause koostuu vain kiinalaisista merkeistä ja lyhenee siis ihan kunnolla.
Eiköhän kiinassa latojakoneet osaa hommansa ihan hyvin.
No ihan hyvä, että kiinalaisetkin saa laatusarjakuvaa. Toivottavasti ei ole sunsuroitu.
-
Mulla ei oo hajuakaan siitä, miten Kiinassa tietokoneella tapahtuva ladonta tapahtuu tai voi ylipäätään tapahtua, merkkejähän on tuhansia erilaisia. Suora konekäännös kustantajan tiedottajan Zhao Lein tekstistä:
Muokkaustyö oli valtava, koska jouduimme suunnittelemaan yksitellen kaikki kuvat ja niiden tekstit. Lähes 130 000 merkin kohdalla ensimmäinen ladonta kesti kuukausia, ja jokainen myöhempi säätö oli erittäin hankala.
Timo
-
Mulla ei oo hajuakaan siitä, miten Kiinassa tietokoneella tapahtuva ladonta tapahtuu tai voi ylipäätään tapahtua, merkkejähän on tuhansia erilaisia. Suora konekäännös kustantajan tiedottajan Zhao Lein tekstistä:
Muokkaustyö oli valtava, koska jouduimme suunnittelemaan yksitellen kaikki kuvat ja niiden tekstit. Lähes 130 000 merkin kohdalla ensimmäinen ladonta kesti kuukausia, ja jokainen myöhempi säätö oli erittäin hankala.
Timo
Mitenhän kauan tuolla menee ihan vain päivittäisen sanomalehden tekoon, kun toi kiinalainen kirjoitus on noin vaikeeta...130000 merkkiä...huhuhuuu!
-
Taitaa mennä jo aiheen ulkopuolelle, mutta käännösalan ammattilaisena arvelen suurimpana ongelmana olleen ennemminkin puhekuplien täyttämisen, ei niinkään niiden rajallisuuden. Kiinaksi yksi merkki voi tarkoittaa asiaa, johon espanja/englanti/suomi yms. tarvitsee lauseen. Esimerkiksi suomesta englanniksi käännettäessä tulee tilaa varata noin 30-40 % enemmän, joka aiheuttaa tavallisesti ongelmia muun muassa tiukasti ahdetuissa Powerpointeissa. Kiina-versiossa sen sijaan tilaa yleensä jää turhankin paljon ja visuaalisuus kärsii.
-
Olen kirjoittanut Héctor Oesterheldin kirjallisista juurista jo aiemmin, mutta tätä vähän hupaisampaa yksityiskohtaa jäin vähän säästelemään.
Más allá -lehdessä ("Kaukana siellä jossain") julkaistiin yhdysvaltalaisen Galaxy Science Fiction -lehden tarinoita yhdessä argentiinalaisten kirjoittamien tarinoiden kanssa. Oesterheld niin ikään kirjoitti tieteisseikkailuja tähän vuonna 1953 aloittaneeseen lehteen.
Ignacio Covarrubiasin tieteistarinassa Saturnino Fernández, héroe ("Saturnino Fernández, sankari", Más allá n:o 27, 1955) nimihenkilö Saturnino pelastaa maailman avaruusolioilta, jotka hyökkäävät suurkaupunkeihin käyttäen lamaannuttavaa/unettavaa lumisadetta. Saturnino on alkoholistina immuuni lumisateen vaikutuksille, koska humoristisen tieteistarinan vitsinä on alkoholin suojaava vaikutus. Saturnino lyöttäytyy yhteen muiden juopuneiden kanssa ja pelastaa maailman.
Tämä ei tarkoita niinkään sitä, että Oesterheld olisi kopioinut Covarrubiasia enempää kuin Heinleinia vaan sitä, että hän oli ajan hermolla: tunsi mitä tieteisgenressä on julkaistu jne.
-
Täytyy vielä ihan henkilökohtaisesti kiittää kaikkia Eternautti-joukkorahoitukseen osallistuneita ja muitakin kirjat hankkineita ja lukeneita. Iso urakka mutta saatiin kunnialla maaliin. Kiitos kun jaksoitte odottaa!
Jonain päivänä kirjoitan kirjan kaikista KVAAK Kirjan sopimuskiemuroista ja viivytyksistä. Tyylilajina musta huumori.
-
Täytyy vielä ihan henkilökohtaisesti kiittää kaikkia Eternautti-joukkorahoitukseen osallistuneita ja muitakin kirjat hankkineita ja lukeneita. Iso urakka mutta saatiin kunnialla maaliin. Kiitos kun jaksoitte odottaa!
Jonain päivänä kirjoitan kirjan kaikista KVAAK Kirjan sopimuskiemuroista ja viivytyksistä. Tyylilajina musta huumori.
Juu, samaa kirja-ajatusta olen ajatellut, kun kaikenlaista tässä on sattunut kulisseissa. Tekevälle sattuu.
Toivottavasti tosiaan kaikki ovat täälläkin tyytyväisiä lopputulokseen. Paljonhan etukäteen ihmeteltiin ja pelättiin sidonnan kestävyyttä, slipcase-koteloa, värittömyyttä ja ties vaikka mitä. Sentään pari onnellista sai mysteerilaukun mukana värikynät, jolla voi itse värittää kirjat. ;D
On ollut ilahduttavaa lukea ylistäviä arvioita kriitikoilta. Suomen kuvalehti ja Kauppalehti noteerasivat myös vuoden tärkeimpänä käännöksenä.
-
Juu, samaa kirja-ajatusta olen ajatellut, kun kaikenlaista tässä on sattunut kulisseissa. Tekevälle sattuu.
Toivottavasti tosiaan kaikki ovat täälläkin tyytyväisiä lopputulokseen. Paljonhan etukäteen ihmeteltiin ja pelättiin sidonnan kestävyyttä, slipcase-koteloa, värittömyyttä ja ties vaikka mitä. Sentään pari onnellista sai mysteerilaukun mukana värikynät, jolla voi itse värittää kirjat. ;D
On ollut ilahduttavaa lukea ylistäviä arvioita kriitikoilta. Suomen kuvalehti ja Kauppalehti noteerasivat myös vuoden tärkeimpänä käännöksenä.
Hei kuules...onhan toi jäätävän kova kirja -paketti. Eihän tommoisen tyylistä deluxe-mallia koskaan ole tainnut tulla Suomeen kustannettua. Carl Barksin ja Don Rosa kootut ehkä.
Tiedät itsekin, että nyt osui napakymppiin toi Eternautti. Te Kvaak kirjan porukat saatte olla kyllä ylpeitä ittestänne.
Vielä kun se puhuttelee lehdistöäkin, niin kaikki on pelkkää plussaa.
Kyllä ansaitsette 10 pistettä ja papukaijamerkin kaupan päälle!
-
Komea on paketti, siitä lienee moni samaa mieltä. Mutta kertokaa kaikki Eternautin lukeneet tai lainanneet mietteitänne ja mielipiteitänne myös itse sisällöstä eli sarjakuvasta.
Miltä tuntuu lukea yli 60-vuotiasta sarjakuvaa? Mikä tarinassa ja taiteessa kolisi koviten tai vähiten? Oletko löytänyt kytköksiä tai rinnastuksia muihin teoksiin: edeltäjiin, aikalaisiin tai seuraajiin? KVAAK Kirjan tavoin moni näkee Eternautin puhuttelevan yhä nykylukijaa. Oletko samaa tai eri mieltä?
Odotetusti Eternautti 1969 on jakanut lukijoitaan aika jyrkästi yhden ja viiden tähden päätyihin mm. Goodreadsin arvioiden perusteella. Oletko lukenut molemmat teokset ja jos olet, niin missä järjestyksessä? Kummasta pidit enemmän vai piditkö molemmista?
Tarinassa on käänteitä runsaasti, joten onko opuksissa jotain mikä erityisesti jäi mieleen hyvässä tai pahassa vai oliko tarinassa outoja kohtauksia (muistakaa spoileritägit, kiitos)?
Kiinnostavatko sarjakuvien lisämateriaaleissa artikkelit (eli tekstisisältö noin yleensä ottaen)? Luetko ennemmin käännösartikkeleita vai kotimaista tekstiä? Oliko Eternautin lisämateriaaleissa jokin erityisesti mieleen tai vaihtoehtoisesti mielestäsi täysin turhaa? Oliko Eternautissa tärkeää ainoastaan sarjakuva vai tuoko opuksen taustahistoria teokselle lisää painoarvoa?
Ovatko KVAAK Kirjan kotisivuilla julkaistut tietoiskut syventäneet lukukokemusta vai päinvastoin hämmentäneet? Oletko lukenut niitä ennen vai jälkeen Eternautin lukemista? Jos et ole lukenut niitä lainkaan, onko syy tietoiskuissa?
Huolimatta siitä, että kirjoitin itse kaiken kysymysten muotoon minua vastailun sijaan kiinnostaa enemmän kuunnella. Tuossa listaamiani ja muitakin asioita voi siis pohdiskella vapaamuotoisesti, muotoilematta mietteitään kysymysten muotoon – eikä kaikelle vastauksia välttämättä olisikaan.
-
Suomen Kuvalehden numerossa 49/2022 on valittu vuoden 2022 kiinnostavimpien kirjojen joukkoon kuusi sarjakuvaa (https://suomenkuvalehti.fi/kotimaa/paivankakkarameri-kuvaa-lapsuutta-rehellisen-rosoisesti-sk-valitsi-vuoden-kiinnostavimmat-sarjakuvat/), joista Eternautti on yksi.
Sen lisäksi Jokke Saharisen arvio on julkaistu Savon Sanomissa, Karjalaisessa (https://www.karjalainen.fi/kulttuuri/sarjakuva-arvio-tuplatulkinta-argentiinalaisesta-klassikosta-joukkorahoituksella-eternautti-on-edelleen-ajankohtainen) ja Keskisuomalaisessa (https://www.ksml.fi/paikalliset/5569621) (linkit maksumuurien taakse).
EDIT: Lisätty linkki Suomen Kuvalehden juttuun.
-
Kaikki Eternautti-aiheiset tietoiskut on nyt julkaistu KVAAK Kirjan kotisivulla, ja ensi vuonna odottavat jo uudet kujeet. Kaikkiin juttuihin pääsee suoraan kiinni myöhemminkin tunnisteella Eternautti (https://kvaakkirja.blogspot.com/search/label/Eternautti).
Viimeiseksi säästin Segunda parte -jutun, eli siinä spoilataan paitsi Suomessa julkaisematon jatko-osa myös alkuperäisen Eternautin päätös, joten otsikossa on aivan erikseen spoileri-tägi. Toisen osan kuvaaminen ei ollutkaan mikään helppo nakki, mutta se oli ainoa juttusarjan teksti, jota toivottiin peräti jo alkuperäisen kampanjan aikana. Ja kun kerran olin sen mennyt sellaisen jo lupaamaan, niin lupaushan oli pidettävä.
Juttuja oli varsin hauska kirjoittaa, mutta julkaiseminen olikin puisevampaa. Kirjoittelen vaikka sissimarkkinointiketjuun ensi vuoden puolella millaisia odotuksia juttusarjalla oli ja miten odotukset lopulta toteutuivat.
Edelleen olisi hauska kuulla lukijoiden yleisiä fiiliksiä paitsi ensimmäisestä Eternautista myös Eternautti 1969:stä. Goodreadsin puolella jälkimmäinen jakaa suomalaisia yhtä paljon kuin lukijoita yleisemmin maailmalla. Sehän on täysin sallittua, että joku inhoaa siinä missä toinen intoilee.
Goodreadsin puolelta myös huomasin erään lukijan ihmettelevän, kuinka ydinpommi oli tarinan sivuilla käytännössä vain iso pommi. Tällainen käsitys ydinaseista kai olikin vielä varsin pitkään. Ulkomuistista vaikkapa Alan Moore taisi tokaista, että V niin kuin Verikoston perusasetelma syntyi siitä, ettei hän tarinaa aloittaessaan tiennyt ettei täysimittainen ydinsota säästäisi yhtäkään maailmankolkkaa.
-
Sellainen taustatieto opukseen liittyen, kuten blogin lukijat tietävätkin, että Oesterheld suunniteli Eternautista n. 70 sivun mittaista. Sittemmin hän on valottanut River Platen tapahtumien ja monisormisten avaruusolentojen syntyneen lennosta. Uskoisin alkuperäinen tarinakokonaisuuden venyneen suunnitellusta sivumäärästä niin, että se loppuu suomennetun laitoksen sivulle 126. Tässä kohden tarinassa on nimittäin selkeä taitekohta. Oesterheld vaikuttaa vaihtaneen sanelusta käsikirjoitusliuskoihin, minkä lisäksi taitekohtaan liittyy kaksi erityisen hassua klaffivirhettä:
[spoiler]* Kersantti Amaya katoaa. Eternautti 1969:ssä Oesterheld on korjannut asian ja kersantin kuolema näytetään selvästi.
* Luutnantti Coni katoaa ja nimetön kapteeni ilmestyy. Käsittääkseni kyse on samasta hahmosta.[/spoiler]
Sattuuhan näitä. Eternautti 1969:n tapauksessa Oesterheld neuvotteli kustantajan kanssa kompromissiratkaisun siten, että tekijöiden annettiin kuljettaa tarina loppuun 15 sivussa. Tämän äkkilopetuksen aiheuttamat muutokset iskevät kuitenkin vasta pienellä viiveellä, joten valmiina siinä vaiheessa oli jo osa näistä viimeisistä sivuista. Olen joskus arvioinut, että omalla painollaan kyse saattaisi olla n. 180 sivun mittaisesta opuksesta, mutta oma hiharavistukseni on yhtä hyvä kuin kenen tahansa toisen.
-
Tämä voisi olla oikea ketju ylistää ikaisesti Eternauttia.
Eternautti ylitti itsellä kaikki odotukset, ahmin sen lähes heti perään toisen kerran ja sekös vaan lisäsi lukukokemuksen tuomaa euforiaa.
Huikea teos! Ja huikeaa miten ajaton se on.
Kiitoksia vaan kaikille ketkä on tehnyt teoksen eteen töitä, mahtavaa että viimein näki suomeksi päivänvalon.
-
Harri Römpötti kirjoitti Eternautista ja Eternautti 1969:stä Helsingin Sanomiin asiantuntevaa tekstiä (https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009291496.html).
-
Turun Sarjakuvakauppa ilmoitteli Facebookissa joulukuun myydyimmät -päivityksessään, että "Eternautti loppuu ihan kohta". Kannattaa siis toimia, ken vielä Eternautin omakseen halajaa.
-
Voima-lehden arviossa Miia Vistilä (https://voima.fi/arvio/tuntematon-sotilas-doctor-who-eternautti/) yhdistää Eternautin mm. Tuntemattomaan sotilaaseen ja huomioi teoksen avautuvan erinomaisesti myös nykylukijalle.
-
Soundi-lehden numerossa 1/2023 on Mikko Meriläisen kirjoittama arvio Eternautista ja sen uusioversiosta.
-
Eternautti on parhaimpia lukemiani sarjakuvia ja niin jännittävä etten oikein useasti tai ainakaan kovin paljon lukenut sitä ennen nukkumaan menoa tai jos luin sitä niin luin sen jälkeen vielä jotain muuta sarjakuvaa (Luen joka ilta jotain sarjakuvaa ennen nukkumatin tuloa) ja nukun kuin tukki.Suurkiitos vielä näistä kahdesta sarjakuvasta.
Vielä on lukematta uudempi Eternautti kun täytyy odottaa että tointuu tuosta ensimmäisestä,toki aikaa alkaa olemaan aikalailla sen ensimmäisen lukemisesta jo.
Kaverini on nyt juuri lainannut Eternautin kirjastosta kun ei malttanut odottaa seuraavaa tapaamista että olisi saanut lukea sen luonani sillä yleensäkin hän lukee sarjakuvat täällä vieraillessan luonani kun asutaan kauempana toisistamme.Tuli vissiin kehuttua hänelle sitä sarjakuvaa aikalailla.
Eternautti 115
-
Eternautin painos on loppuunmyyty, ja uutta painosta ei ole tulossa. Jäitkö ilman vain mesenauteille tehtyä hienoa slipcase-kirjakoteloa? Eternautteja boksissa olisi vielä muutama saatavilla osana Charleyn Sota rahoitustamme:
https://mesenaatti.me/2982/
-
Lainasin kirjastosta. Jotenkin kiinnostava, mutta samalla puuduttava teos. Ehkä se johtui teoksen pituudesta. Minua jäi vaivaamaan se, että lopussa Eternautti palasi ennen avaruusolentojen saapumista ajassa taaksepäin. Halusin tietää saatiinko vihollinen tuhottua ennen sen saapumista maahan?
-
Halusin tietää saatiinko vihollinen tuhottua ennen sen saapumista maahan?
Tässä on tavallaan koko teoksen koukku, joten vastaan spoileritägien sisällä.
[spoiler]Eternautti itse on tuomittu toistamaan elämäänsä, mutta näin ei ole Oesterheldin laita. Lukija saa siis lopussa päättää, uskooko kukaan sarjakuvan muotoon kirjoitettua varoitusta vai käykö myös lukijan tulevaisuudessa köpelösti. Lukija siis pitää käsissään varoitusta, Eternautin tarinaa.[/spoiler]
Toki teosta voi tulkita muullakin tavoin, ja on toki tulkittu.
-
Eternautista tehtävää Netflix-sarjaa kuvataan parhaillaan Buenos Airesissa.
https://about.netflix.com/en/news/el-eternauta-series-starts-to-become-reality (https://about.netflix.com/en/news/el-eternauta-series-starts-to-become-reality)
-
Eternautista tehtävää Netflix-sarjaa kuvataan parhaillaan Buenos Airesissa.
https://about.netflix.com/en/news/el-eternauta-series-starts-to-become-reality (https://about.netflix.com/en/news/el-eternauta-series-starts-to-become-reality)
Modernisoitu nykypäivään. Buenos Aires. Kuusi jaksoa.
Hyvältä kuulostaa!
-
Modernisoitu nykypäivään. Buenos Aires. Kuusi jaksoa.
Hyvältä kuulostaa!
Kuinkahan toi toimii internet-aikaan! Kuusi jaksoa kuulostaa aika pieneltä...taitavat typistää ja paljon!
-
Kuinkahan toi toimii internet-aikaan! Kuusi jaksoa kuulostaa aika pieneltä...taitavat typistää ja paljon!
Kuusi jaksoa kuulostaa todella hyvältä. Nykyään sarjoja venytetään aivan suotta.
-
Kuinkahan toi toimii internet-aikaan! Kuusi jaksoa kuulostaa aika pieneltä...taitavat typistää ja paljon!
Esimerkiksi Chernobyl-draamasarjassa on vain 5 jaksoa, mutta jaksot kestääkin sitten kaikki yli tunnin. Aivan huikea sarja. Jospa Eternautissakin haetaan jaksoihin pituutta. Ja aika paljon saa käsikirjoittajien mielikuvitus laukata lisää, että saa venytettyä kuuteenkin jaksoon asti yhden sarjakuvakirjan :D
-
Kyllähän siinä kirjassa pituutta ja tapahtumia piisaa aika pitkäänkin rupeamaan. Jos sama verkkainen tahti vielä säilytetään. Ekan tunnin aikana päästään vasta ihmettelemään et mitäs fidulaista nyt tapahtuu, lunta tulee ja porukkaa kuolee.
Timo
-
The Guardian -artikkeli (https://www.theguardian.com/books/2023/oct/03/hector-oesterheld-el-eternauta-netflix-argentina-culture-wars) muutaman päivän takaa käsittelee Eternautin ja käsikirjoittajan perheen liittymistä taas kerran päivän politiikkaan Argentiinassa.
Vaikka olen ehkä jäävi sanomaan, on se vain merkittävä ja ajankohtaisuutensa sitkeästi säilyttänyt teos.
-
Pannaan tämä tänne, vaikka varmaan moni jo tietää tästä.
Eternaut-lautapelin kampanja (https://www.kickstarter.com/projects/pendragongamestudio/the-eternaut-the-board-game) on käynnissä Kickstarterissa 9.4.–2.5. Peli toteutuu, sillä se rahoitettiin jo ensimmäisenä päivänä vain muutamassa tunnissa. Tekijänä on tunnettu italialainen lautapelifirma. Peruspeli maksaa 69 euroa, mikä mielestäni on näin laajoissa figuureja sisältävissä peleissä ihan tavallinen hinta – ei halpa eikä kallis. Lisäksi postitus Suomeen maksaa 25 euroa. Lisukkeiden kanssa hintaa kertyy sitten melkoisesti lisää. Vielä vuorokauden ajan tukija saa 48 tunnin early bird -edun.
Pelistä saa irti enemmän, jos on lukenut Eternautti-sarjakuvan, mutta sarjiksen tuntemus ei ole välttämätöntä.
-
Minulle saapui Kickstarterista sähköpostimuistutus, että The Eternaut -lautapelin kampanja sulkeutuu kahden vuorokauden kuluttua eli sunnuntaina 2.5. klo 19 Suomen aikaa. Päätin tukea peliä, koska sen maailma on hyvin tehty ja mukaansa tempaava ja sitä pystyy pelaamaan yksinkin. Otin tunnelmaa lisäävät miniatyyritkin pakettiin, vaikka tyyriiksi tuli.
Tämähän siis on sarjakuvaan pohjautuva virallinen tuote, mutta peli ei seuraa sarjakuvan tapahtumia. Toistettakoon, että sarjakuvan tuntemus ei ole pelaajille välttämätöntä. Tuolla kampanjan pääsivulla lukee:
The Eternaut – the board game – is set in the same universe as the Eternaut, but the story is different. You will not follow the adventure of Juan Salvo, but you will lead a group of Survivors of Buenos Aires. The game, anyway, touches many times the original story: you may interact with some iconic protagonists from the comic, participate in the River Plate assault, and explore many other locations shown in the original story.
Pelissä seikkailijat (eloonjääneet) kokevat maailmaa mekaniikalla, joka erikoisesti muistuttaa vanhojen tietokonepelien ”osoita ja klikkaa” -systeemiä.
Similarly to the beloved point-and-click games from our childhood, in the Eternaut the players will be able to have the characters talk about different topics, interact with items like doors, shelves, or vehicles, and even combine seemingly useless items into new, stronger objects.
-
Lautapelikampanjan innoittamana luin Eternautti-sarjakuvan uudelleen ja totesin sen edelleen jännittäväksi ja upeaksi teokseksi. Sankarien selviytymistaistelu tuntemattomassa ja uhkaavassa maailmassa tempaa lukijan mukaansa. Olen iloinen, että KVAAK Kirja julkaisi kulttisarjiksen pioneerina!
Netflixin Eternaut-sarja ilmestynee loppuvuonna. Jarkko: onko sinulta jo kysytty, että saako sarjakuvaan keksimiäsi suomalaisia nimiä käyttää tv-sarjan suomennoksessa? Cascarudo = sontiainen, mano = koura, gurbo = kyrmy jne. Ovat osuvia nimiä!
-
Ovat osuvia nimiä!
Kiitos kehuista!
Ei ole kysytty, joten odotan innolla, kuinka ne kääntyvät suomeksi toisen toimesta.
-
Jos tv-sarjan kääntäjällä on viitseliäisyyttä ja järkeä, hän lukaisee kirjan. Saapa nähdä.
Timo
-
Etusivulla on artikkeli Eternautin piirtäjä Francisco Solano Lópezista (https://www.kvaak.fi/37061/2025/01/26/francisco-solano-lopez-ja-eternautti/).
(https://www.kvaak.fi/wp-content/uploads/2022/03/01-Solano-Hora-Cero-no2.jpg) (https://www.kvaak.fi/37061/2025/01/26/francisco-solano-lopez-ja-eternautti/)
Artikkeli on jemmattu aikanaan odottamaan Eternautin saapumista Netflixiin, ja osaltaan odotusta helpottamaan.
Toisin kuin paperilla julkaistu artikkeli, tässä taustoitetaan mielestäni mielenkiintoisia mutta ehkä vähemmän oleellisia yksityiskohtia sekä Solanon muutakin tuotantoa.
Kaikki tuotanto ennen Frontera-kustantamoa on niin pimennossa, että on kuin mitään ennen yhteistyötä Oesterheldin kanssa ei olisi julkaistukaan, vaikka Solano signeerasi työnsä ja viitseliäs kaivaminen tuo kyllä esille mitä on julkaistu ja missä. Onneksi ei sentään ollut tarve penkoa kaikkea esiin, sillä eräs argentiinalaistoimittaja oli tehnyt sitä vuosien ajan blogissaan.
Tyyliltään Solano oli siellä Korkkarilaidassa, mutta avustajien runsaan käytön vuoksi se oma viivakaan ei niin noussut aina esiin. Osa avustajista oli ystäviä, osa taas katkeroitui jäädessään pimentoon.
Sen sijaan oikeustaisto on osa Eternautin historiaa ja siksi oleellista myös tässä (oikeuden asiakirjat ovat julkisia ja ne voi lukea netistä, mutta myös media seurasi tiiviisti jokaista käännettä, onhan kyse tavallaan "kansallisomaisuudesta").
EDIT: Käytin ristiriitaisten tietojen tapauksessa ensisijaisena lähteenä opusta Solano López en primera persona: 50 años del arte de El Eternauta (Ancares Editora, 2006), jonka julkaisi Eternautin pitkäaikainen kustantaja Javier Doeyo. Sen sivuilla Solano kertoo myös sen, kuinka Eternautin päähenkilö sai ulkomuotonsa.
-
Etusivulla on artikkeli Eternautin piirtäjä Francisco Solano Lópezista (https://www.kvaak.fi/37061/2025/01/26/francisco-solano-lopez-ja-eternautti/).
(https://www.kvaak.fi/wp-content/uploads/2022/03/01-Solano-Hora-Cero-no2.jpg) (https://www.kvaak.fi/37061/2025/01/26/francisco-solano-lopez-ja-eternautti/)
Artikkeli on jemmattu aikanaan odottamaan Eternautin saapumista Netflixiin, ja osaltaan odotusta helpottamaan.
Toisin kuin paperilla julkaistu artikkeli, tässä taustoitetaan mielestäni mielenkiintoisia mutta ehkä vähemmän oleellisia yksityiskohtia sekä Solanon muutakin tuotantoa.
Kaikki tuotanto ennen Frontera-kustantamoa on niin pimennossa, että on kuin mitään ennen yhteistyötä Oesterheldin kanssa ei olisi julkaistukaan, vaikka Solano signeerasi työnsä ja viitseliäs kaivaminen tuo kyllä esille mitä on julkaistu ja missä. Onneksi ei sentään ollut tarve penkoa kaikkea esiin, sillä eräs argentiinalaistoimittaja oli tehnyt sitä vuosien ajan blogissaan.
Tyyliltään Solano oli siellä Korkkarilaidassa, mutta avustajien runsaan käytön vuoksi se oma viivakaan ei niin noussut aina esiin. Osa avustajista oli ystäviä, osa taas katkeroitui jäädessään pimentoon.
Sen sijaan oikeustaisto on osa Eternautin historiaa ja siksi oleellista myös tässä (oikeuden asiakirjat ovat julkisia ja ne voi lukea netistä, mutta myös media seurasi tiiviisti jokaista käännettä, onhan kyse tavallaan "kansallisomaisuudesta").
EDIT: Käytin ristiriitaisten tietojen tapauksessa ensisijaisena lähteenä opusta Solano López en primera persona: 50 años del arte de El Eternauta (Ancares Editora, 2006), jonka julkaisi Eternautin pitkäaikainen Javier Doeyo. Sen sivuilla Solano kertoo myös sen, kuinka Eternautin päähenkilö sai ulkomuotonsa.
Kiitos taas, Jarkko, mielenkiintoisesta artikkelista - tämähän on melkein kuin sarjakuvan perustutkimusta!
(https://www.kvaak.fi/wp-content/uploads/2022/03/08-Solano-Internautas.jpg)
-
Netflix-sovituksen ensimmäinen tuotantokausi oli jännä ja pikasilmäys argentiinalaisen somen puolelle huokuu tavanomaisia soraääniä lukuun ottamatta tyytyväisyyttä. Katsojille tapahtumaympäristö on erityisen tärkeä, samoin kuin sarjakuvan ystäville. Katujen ja kaupunginosien nimet ovat ruudulla aivan korostetusti esillä.
Käsikirjoitusta oli rukattu näin lähdeaineistouskollisten sovitusten aikakaudella mielestäni jopa yllättävän voimakkaalla kädellä. Jäin vähän kaipaamaan alkuteoksen alun vainoharhaisuutta ja eristyneisyyttä. Olisipa se sitten ollut vanhanaikainen ratkaisu, kertojaäänen käyttäminen olisi ollut mielestäni paikallaan.
Tapahtumien siirtäminen 50-luvulta nykypäivään mielestäni oli turha, joskin varmaan tuotantoa vauhdittava juttu. Joka tapauksissa vanhoilla ajoneuvoilla liikuttiin jne. Osa muutoksista sen sijaan jäi vähän ihmetyttämään.
Olisi ehkä pitänyt kuntopyörän sijaan istua alas katsomaan, koska muutama asia meni minulta keskittymisen puutteessa täysin ohi ja tuntui vähän siltä kuin asiat tulisivat töksähdellen eteen. Kuntopyörän kanssa tuli kuuntelemisen sijaan luettua, ja espanjalainen tekstitys merkitsi osan Favallin vuorosanoista Juanille, ja sehän ei lainkaan auttanut kärryillä pysymistä.
Kääntäessä alkuteosta tuli tietenkin sahattua niin monesti, että katsomiskokemus lienee kohdallani poikkeava, ja oli tämä kuitenkin siinä määrin viihdyttävää katsottavaa, että olisi mennyt maratonitahtia ellei olisi pitänyt käydä yöpuulle ennen viimeistä jaksoa.
-
Eternautti näyttää menneen katselutilastojen kärkeen tai kärkituntumaan ympäri maailmaa; se tarkoittaa sitä, että toinenkin kausi sitten tehdään.
Katsoin kaksi ensimmäistä jaksoa. Visuaalinen ilme on hyvä, vaikka budjetti ei tosiaankaan ole kovin iso ollut - tai ehkä paukkuja säästellään myöhempiin jaksoihin. Todella hienosti myös jännitystä luodaan pienillä asioilla.
-
Hannamari Hoikkalan kirjoittama juttu Eternautista on Ylen kulttuurisivuilla (https://yle.fi/a/74-20159732). Omakin nimeni löytyy lopusta yhtenä haastatelluista.
-
Hannamari Hoikkalan kirjoittama juttu Eternautista on Ylen kulttuurisivuilla (https://yle.fi/a/74-20159732). Omakin nimeni löytyy lopusta yhtenä haastatelluista.
Olipas asiantunteva ja syväluotaava artikkeli!
Sarjakuva on tosin jo täysin loppuunmyyty.
-
Minustakin Ylen juttu on mainio. Tosin siitä saa helposti sen väärän käsityksen, että sarjakuva ja tv-sarja kertoisivat joko taistelusta valtioterroria vastaan tai jonkinlaisesta sisällissodasta... :laugh: No, on varmaankin hyvä, että ei juonta ei paljasteta liikaa. Jos lukija tai katsoja tietää tarinasta vain vähän tai ei lainkaan, hän kokee samanlaista epävarmuutta ja ahdistusta kuin päähenkilöt.
Tv-sarjan katson joskus, jos se ilmestyy boksina.