Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvamarkkinat => Tapahtumat, näyttelyt ja koulutus => Aiheen aloitti: kyösti - 15.10.2019 klo 08:35:17
-
Vuoden 2019 aikana julkaistuista sarjakuva-albumeista haetaan taas sitä ansioitunutta. Ilmoittautua voi 31.12.2019 saakka ja valinta julkistetaan Tampere Kuplii -festivaalilla pe 20.3.2020.
Ilmoittautuminen on avoinna Sarjakuvafinlandia.fi sivuilla:
http://www.sarjakuvafinlandia.fi/ilmoita.html (http://www.sarjakuvafinlandia.fi/ilmoita.html)
Lisäksi sivuille syntyneeseen tietokantaan (lähes 900 albumia) voi ilmoittaa aikaisempien vuosien (2007-2018) teoksia, joita siellä ei vielä ole. Teosten ilmoittaminen on maksutonta. Tarkoituksena on kerätä mahdollisimman kattava tietokanta suomalaisista sarjakuva-albumeista.
http://www.sarjakuvafinlandia.fi/ilmoita_teostietokantaan.html (http://www.sarjakuvafinlandia.fi/ilmoita_teostietokantaan.html)
-
Vuoden 2019 aikana julkaistuista sarjakuva-albumeista haetaan taas sitä ansioitunutta.
No, ei näytä raadilla olevan odotukset kovinkaan korkealla.
-
Monesti Finlandia-raadilta jää ne todella hyvät sarjakuvat finaalista pois ja tilalle tulee jotain aivan käsittämätöntä.
Itse diktaattori-valitsijalle nyt ei voi mitään, mutta olisi kuitenkin hyvä saada sellainen valitsija, joka osaisi valita sarjakuvan, joka olisi oikeasti paras niin sarjakuvataiteen ja käsikirjoituksen osalta.
Mielestäni itse voittajan valitsijoita pitäisi olla ainakin 3 kpl...silloin se valinta kohdistuisi ehkä enemmän sinne sarjakuvaan päin. Nythän valinta voi olla mitä vain.
Olen iloinen, että kvaakin oma Koipeliini äänestys on reilu ja siinä kaikki voi äänestää. Sarjakuva ehdokkaiden valinnastakin vastaa suuri määrä ihmisiä ja sarjakuvista kiinnostuneita.
-
Monesti Finlandia-raadilta jää ne todella hyvät sarjakuvat finaalista pois ja tilalle tulee jotain aivan käsittämätöntä.
Niinkuin mitä sinun suosikkejasi on jäänyt pois? Vinoileva hiiri? Pöyrööt?
-
Niinkuin mitä sinun suosikkejasi on jäänyt pois? Vinoileva hiiri? Pöyrööt?
Nämä nyt ainakin!
Belzebubs (J.P. Ahonen)
Kylmälän murhat 2 Kyläkauppias katoaa (Jari Peltonen)
Pakanat (Tuomas Myllylä)
Jälki (Suvi Ermilä)
Minä olen saari (Mika Lietzén)
-
50 albumin raja on rikki. Taas on esillä paljon hyvää luettavaa:
http://www.sarjakuvafinlandia.fi/teokset.html
Ja vielä on muutama viikkoa aikaa ilmoittaa:
http://www.sarjakuvafinlandia.fi/ilmoita.html
-
Kymmenen kärjessä-lista on julki ja tuomari yllätti taas: Aulikki Oksanen! Kova täti kyllä, kokemusta sarjakuvista yli viideltä vuosikymmeneltä. Itse toivon menestystä Valotusajalle, Sonnalle, Sosialisti ja nihilistille...
-
Finaalista jäi kyllä nyt muutama tosi hyvä ehdokas pois.
Esimerkiksi nämä:
Kalevala (Sami Makkonen)
Mantsuria - Mannerheimin tulikaste (Reima Mäkinen)
Valheiden kansa (Petri Hiltunen, Elli Oravainen)
Varsinkin tuo Kalevalan poisjäänti on kyllä pyhäinhäväistys. Niin mahtava tulkinta sarjakuvana Kalevalasta se on! En ymmärrä!
Eikös tuo Voro jo saanut 2016 Sarjakuva-Finlandian...miten se voi olla taas finaalissa...tätä en kanssa ymmärrä, vaikka hyvä sarjakuvahan toikin on, mut silti!
Vai unohtuiko raadilta edelliset voitot!
-
Laitan tähän tiedotteen (https://www.sarjakuvafinlandia.fi/), koska juttujen lisääminen etusivulle ei onnistu.
AULIKKI OKSANEN VALITSEE SARJAKUVA-FINLANDIAN VOITTAJAN
Kirjailija ja taiteilija Aulikki Oksanen valitsee vuoden 2020 Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinnon saajan valintaraadin asettamasta kärkikymmeniköstä. Valinta julkistetaan 20.3.2020 klo 11.00 Tampereen yliopiston Linnan-rakennuksen Väinö Linna -salissa (Kalevantie 5).
Kärkikymmenikköön kuuluvat seuraavat teokset:
Lauri Ahtinen: Eropäiväkirja (Like Kustannus Oy)
Lauri Ahtinen toi esiin konstailemattoman tyylinsä vuonna 2015 julkaistussa Homepäiväkirjassa. Nyt päiväkirjamainen ote jatkuu Eropäiväkirjassa, jossa sukelletaan eroprosessin syövereihin ja sinkkuelämään tutustumiseen. Ero ei aina olekaan pelkkää surua.
Ulla Donner: Skiten / Sontaa (Schildts & Söderströms / Kustantamo S&S)
Kipakka satiiri kyseenalaistaa mainostoimistomaailman mielekkyyden ja ruoskii terävästi sen pinnallisuutta ja valheellisuutta. Samalla se paljastaa markkinatalouden kieroutuneimmillaan ja vastuuttomimmillaan. Surrealistisiakin sävyjä saava tarina näyttää myös naisten epätasa-arvoisen aseman työelämässä ja yhteiskunnassa.
Avi Heikkinen: Valotusaika (Pokuto)
Yhteiskunnan ulkopuolelle tipahtanut jyväskyläläinen Jamo löytää kameran, jolla voi valokuvata menneisyyttä. Tässä scifidekkarissa on ainutlaatuinen tekotapa: jokainen ruutu on ensin valokuvattu ja sitten muutettu Photoshopin avulla piirretyn näköiseksi. Toteutus on tyylikäs harmaansävyineen ja erilaiset näkökulmat on kuvattu ruutujen muotoa ja väritystä muuttamalla. Elokuvallisessa tarinassa pilkahtelee huumori ja vinkeän scifi-idiksen lisäksi teemoista löytyy pohdintaa isyydestä, syrjinnästä ja ennakkoluuloista.
Aapo Kukko: Sosialisti ja nihilisti (Arktinen Banaani, Täysi Käsi Oy, Zum Teufel)
Kaksi sodan rikkomaa miestä päättää lähteä Italiaan tekemään yhteistä matkakirjaa. Viinanhuuruinen reissu äityy lähinnä sekoiluksi, eikä kirjastakaan tule mitään. Kukko kertoo upein mustavalkoisin kuvin runoilija Arvo Turtiaisen ja kuvittaja Henrik Tikkasen ystävyydestä. Ikäerosta ja erilaisista taustoista ja maailmankatsomuksista huolimatta miehet tunnistavat toisissaan sielunkumppanuuden, vaikka tiet lopulta erkanevat. Sodanjälkeiseen aikaan sijoittuva kirja on tervetullut puheenvuoro polarisoituneessa nyky-Suomessa.
Janne Kukkonen: Voro 2: Tulikiven armeija (Like Kustannus Oy)
Impulsiivisen voro Liljan ja häntä kaitsevan Seamuksen seikkailut jatkuvat siihen missä ensimmäisessä osassa jäätiin. Alun kekseliäs kertaus saattaa lukijan nopeasti ajan tasalle ja pahaenteiset runot rytmittävät lukujen vaihtoja. Tahti kiihtyy ja panokset kovenevat, kun Lilja kompastelee kommelluksesta toiseen. Ja kun Tulikiven armeija viimein kohdataan, yksittäiset juonilangat kutoutuvat isommaksi tarinaksi, jossa koko ihmiskansan kohtalo on vaakalaudalla.
Kaisa & Christoffer Leka: Logbook (Absolute Truth Press)
Neljän ystävyksen kajakkiretki läpi saariston, johon mahtuu vastoinkäymisiä, mutta myös iloa ja onnellisuutta. Sarjakuvan lokikirjamainen kerronta on toteutettu hienosti. Vaikka kuvia onkin kohtalaisen vähän perinteiseen sarjakuvaan verrattuna, ei se haittaa teosta. Tekstiä ja kuvia ei ole laitettu liian ahtaalle varastamaan huomiota toisiltaan.
Tuomas Myllylä - Sari Sariola: Pakanat: Yhden jumalan kaupunki osa 2 (Zum Teufel)
Vuosien sotimisen jälkeen Joutsi Halikko aikoo asettua Bysanttiin elämään rauhallista loppuelämää. Rauhallinen elämä saakin odottaa, sillä jumalilla on muita suunnitelmia soturin varalle. Bysantti ja sotaisat joukot heräävät henkiin Tuomas Myllylän yksityiskohtaisissa piirroksissa.
Reetta Niemensivu: Maalarisiskot (Suuri Kurpitsa)
Värikylläinen Maalarisiskot vie meidät 1800-luvun Pariisiin, jossa joukko suomalaisia maalarinaisia Helene Schjergbeck etunenässä koittaa kehittyä taiteilijana ja lyödä läpi. Sarjakuvan teemana onkin naisten välinen ystävyys, jota kuvataan yhteisen ammatti-identiteetin ja tekemisen kautta. Sarjakuva ammentaakin yleisinhimillisistä ystävyyden ja tasa-arvon teemoista.
Tauri Oksala: Kymppiegee (Suuri Kurpitsa)
Kymmenen euron seteli kiertää ihmiseltä toiselle yhden viikonlopun aikana. Lukija saa eteensä pieniä siivuja erilaisista ihmiskohtaloista. Esikoisalbumin rakenne on hallittu ja varmaotteinen, ja tarina kiertyy optimistiseen loppuun kauniisti. Lisäviehätystä tuovat selvästi tunnistettavat tapahtumapaikat. Tauri Oksala kuvaa syksyistä Helsinkiä samalla rakkaudella kuin Jacques Tardi Pariisia.
Janne Toriseva: Valas (Arktinen Banaani, Basam Books, Zum Teufel)
Kiinnostava tulkinta klassikkoteoksesta. Se näyttää 1800-luvun merimiehen arjen ilman romantisointia, johon suurin osa suurten purjelaivojen aikaan perustuvista kertomuksista turvautuu. Piirrostyö ja väritys sopivat tähän eriomaisesti.
-
Varsinkin tuo Kalevalan poisjäänti on kyllä pyhäinhäväistys. Niin mahtava tulkinta sarjakuvana Kalevalasta se on! En ymmärrä!
Eikös tuo Voro jo saanut 2016 Sarjakuva-Finlandian...miten se voi olla taas finaalissa...tätä en kanssa ymmärrä, vaikka hyvä sarjakuvahan toikin on, mut silti!
Vai unohtuiko raadilta edelliset voitot!
Joka vuosi on uusi raati. Ja Kalevala, niin, onpas tuoretta kamaa, vasta viides tai kuudes sarjakuvasovitus aiheesta. Onhan Makkosen näkemys taiteellinen, varmaan amerikkalaisetkin tykkäis. Mutta.
Kaikki valta Annikille!
https://www.youtube.com/watch?v=KgYG-fWEe88
-
Joka vuosi on uusi raati. Ja Kalevala, niin, onpas tuoretta kamaa, vasta viides tai kuudes sarjakuvasovitus aiheesta. Onhan Makkosen näkemys taiteellinen, varmaan amerikkalaisetkin tykkäis. Mutta.
Kaikki valta Annikille!
https://www.youtube.com/watch?v=KgYG-fWEe88
No ehkä se on noinkin...liikaa Kalevalaa on viime aikoina tullut, mutta kun tämä Makkosen tekemä on mun mielestä niistä kaikista paras!
Eniten minua hämää tuo Voro 2. Onko nyt Sarjakuva-Finlandia säännöissä semmoinen sääntö, että ihan samalla sarjakuvalla tai siis tämähän on jatkoa sille ensimmäiselle Vorolle, niin sillä voi voittaa. Eli Sarjakuva-Finlandia voi voittaa kaksi kertaa, saman sarjakuvan jatkolla. Onhan tuolla kaunokirjallisuuden puolella myös ollut, että Esim Bo Carpelan voittanut kaksi kertaa, mutta kirjat ovat kai olleet ihan erilaisia.
Jos nyt sitten tuo Voro 2 voittaa Sarjakuva-Finlandian niin on kyllä aika outo juttu.
Mielestäni nämä Finlandia palkinnot...niin kirjallisuuden Finlandia, Tieto-Finlandia, Junior-Finlandia ja myös Sarjakuva-Finlandia. Nämä annettaisiin vain kerran elämässä...eihän Nobeleitakaan kai ole jaettu kuin kerran vain vai onko siellä joku saanut sen kaksi kertaa. Sitten tuo 10 finalistia...ei pitäisi rajaamaan sitä tuohon 10 ehdokkaaseen, jos joku vuosi olisikin vähän enemmän hyviä finaali-ehdokkaita...silloin voisi sitä finaalin ehdokkaita voida lisätä.
Ilahdutti finaalikolmikosta kuitenkin, että Pakanat viimeinkin pääsi finaaliin.
Ehkä Sarjakuva-Finlandian kannattaisi vähän miettiä noita sääntöjä järkevämmäksi.´
Sitten tuo diktaattori-tuomarointi. Kyllä pitäisi olla 3 henkilöä päättämässä tuon voittajan...näin ei menisi liikaa arvonnan puolelle hommeli.
-
Kieltämättä on outoa, jos Voro 2 on ehdokkaana.
Menenpä tutkimaan sääntöjä.
Edit:
En kyllä löytänyt mainintaa, että aikaisempi voittaja ei voisi olla ehdolla.
Mutta ehkä sinne sääntöihin vois tehdä lisäyksen, että jos "keskeneräinen" teos on palkittu, niin sen jatko-osa ei enää voisi olla ehdolla.
Toki tuossakin voi sitten joskus tulla hankalia rajanvetopulmia eteen.
Minusta ei ole järkevää rajata sarjakuva-Finlandiaa miksikään once in a lifetime - jutuksi.
Diktaattori on erittäin jees.
-
Kieltämättä on outoa, jos Voro 2 on ehdokkaana.
Menenpä tutkimaan sääntöjä.
Edit:
En kyllä löytänyt mainintaa, että aikaisempi voittaja ei voisi olla ehdolla.
Mutta ehkä sinne sääntöihin vois tehdä lisäyksen, että jos "keskeneräinen" teos on palkittu, niin sen jatko-osa ei enää voisi olla ehdolla.
Toki tuossakin voi sitten joskus tulla hankalia rajanvetopulmia eteen.
Minusta ei ole järkevää rajata sarjakuva-Finlandiaa miksikään once in a lifetime - jutuksi.
Diktaattori on erittäin jees.
No ainakin pitäisi olla niin, että samasta sarjakuvasta, josta on voittanut aikaisemmin palkinnon, ei voi päästä ehdokkaaksi. kyllähän tuo näyttää hieman omituiselta, jos Kukkonen voittaa toisen Sarjakuva-Finlandian samalla sarjakuvalla tai siis sen toisella osalla. Mulla ei ole mitään pahaa sanottavaa itse Vorosta...itse pidän sitä yhtenä parhaimpana sarjakuvana, joita on tehty Suomessa viime aikoina....todellinen helmi.
Tuntuu vaan jotenkin väärältä, jos nyt sattuisikin niin, että Voro 2 voittaisi. Menisi vähän maku koko Sarjakuva-Finlandiasta. Minusta noita sääntöjä pitäisi vähän tarkastella...nehän on jostain vuodelta 2007.
Myös laittaisin sinne sääntöihin semmoisen määräyksen, että diktaattori-tuomarin on valittava se hänen mielestään paras sarjakuva AINA ja vain YKSI. Ei voi jättää palkitsemasta tai palkita vain 2. sijalla olevat kaksi finaali-ehdokasta ja mutista jotain, että oli niin surkeita sarjakuvia sinä vuonna.
-
Sarjakuva-Finlandian säännöt ovat aina olleet vähän semmoista purukumia. Jos joku lähettäisi sinne vaikka ristikkolehden, niin hyvillä perusteluilla sekin menisi läpi.
-
Minusta on oikein, että Voro 2 on mukana. Oli osa sarjaa tai ei, se yksittäinen uusi kirja oli vuoden parhaita kotimaisia sarjiksia. Ja jos Kukkonen voittaa taas, niin se vain kertoo, että Voro on lyönyt kahden eri valitsijaraadin ja diktaattorin läpi. Jos on hyvä, niin on.
Suomessa saisi minusta olla enemmänkin sarjissarjoja. Tiedä mihin ne ajan kanssa yltäisi. Eipä olis monet sarjisklassikot mitään jos olis jääneet ekaan osaan.
-
-- eihän Nobeleitakaan kai ole jaettu kuin kerran vain vai onko siellä joku saanut sen kaksi kertaa. --
On toki, kuuluisin tupla-Nobelisti on Marie Curie.
Ameriikan mailla esim. Saga on vuosi toisensa perään ollut ehdolla ja voittanut samoja palkintoja (https://en.wikipedia.org/wiki/Saga_(comics)#Awards).
-
Voro 2 on ilman muuta ansainnut paikkansa ehdokaslistalla. Ei mitään vikaa vaikka voittaisi joka vuosi kun uusia osia ilmaantuu! Sehän kertoo vain kyseisen sarjakuvan erinomaisuudesta.
Muuten mainio lista, mutta itsekin ihmettelen, ettei Sami Makkosen mahtava Kalevala-tulkinta ole päätynyt listalle. Jonkinlainen kulttuurishokki oli tämä siirto.
-
Voro 2 on ilman muuta ansainnut paikkansa ehdokaslistalla. Ei mitään vikaa vaikka voittaisi joka vuosi kun uusia osia ilmaantuu! Sehän kertoo vain kyseisen sarjakuvan erinomaisuudesta.
Muuten mainio lista, mutta itsekin ihmettelen, ettei Sami Makkosen mahtava Kalevala-tulkinta ole päätynyt listalle. Jonkinlainen kulttuurishokki oli tämä siirto.
Mutta onhan tuo kova lista... minkä niistä tiputtaisi pois jos Kalevalan pukkaisi tilalle?
-
Mutta onhan tuo kova lista... minkä niistä tiputtaisi pois jos Kalevalan pukkaisi tilalle?
Valitettavasti ihan minkä vaan, koska Makkosen Kalevala oli omasta mielestäni viime vuoden ehdottomasti paras kotimainen sarjakuva-albumi. Mutta minä olenkin ehkä outo.
-
Vorosta keskustelu siirretty omaan ketjuunsa. (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,17473.msg510437.html#msg510437)
-
Voro 2 on ilman muuta ansainnut paikkansa ehdokaslistalla. Ei mitään vikaa vaikka voittaisi joka vuosi kun uusia osia ilmaantuu! Sehän kertoo vain kyseisen sarjakuvan erinomaisuudesta.
Eli ei väliä, vaikka sama sarjakuva voittaisi joka vuosi. Okei miksi sitten pidetään kilpailuja, jos kerran sama voittaisi muutenkin.
Jos joku voittaa saman kilpailun joka vuosi...onko se hyvä. Mitä se kertoo itse kilpailusta.
Minusta sarjakuvataiteilijan pitäisi osata muuttua, kehittyä, kokeilla jotain erilaista, löytää mahdollisuuksia, uusia juttuja. Näin hän haastaa itsensä aina uudestaan ja uudestaan ja voisi löytää vieläkin ainutlaatuisempaa sarjakuvaa, jota sitten esitellä meille kuluttajille.
Katsokaa nyt esim. Hergeä. Okei Herge teki aivan mahtavia Tinttejä ja väki halusi nitä aina vaan enemmän, mutta Herge itse kärsi. Sen noista dokumenteista voi nähdä. Varmaan Hergekin olisi halunnut tehdä jotain muuta, mutta annettiinko hänen. Herge oli tehnyt itselleen oman vankilansa ja vanginvartijat oltiin me kaikki Tintti-fanit. Mitä ihmeellistä Herge olisi voinut keksiäkkään, jos hänellä olisi ollut siihen mahdollisuus. En usko, että se olisi jäänyt Tinttiin. Jäpällä oli mahdollisuuksia vaikka mihin.
Mun mielestä olis hyvä, jos tämmöiset Finlandia-kilpailut suosisivat mahdollisemman monia sarjakuvantekijöitä tai yrittäisivät innoittaa heitä tekemään jotain muuta, kokeilla jotain erilaista, etteivät jämähdä samaan kaavaan, koska se on tuttu ja turvallinen. Kukkonen on saanut jo Finlandiansa ja varmaan saanut siitä vetoapua sarjakuvansa tunnettavuuden edistämiseen. Annetaan muidenkin saada tuo sama. Mahdollisemman moni voittaisi Sarjakuva-Finlandian.
En osaa kirjoittaa tätä niin kuin ajattelen. Mä vaan ajattelen asiat näin!
Vaikka tässä nyt toivonkin sarjakuvantekijöiltä oppia uusia tapoja tehdä sarjakuvaa, niin itse olen vaikeampi tapaus. Vaikka yritänkin lukea mahdollisemman paljon sarjakuvia vuoden aikana. Melkein kaikki käännetyn sarjakuvan, aika paljon suomalaista. Silti sanon, että en lue tarpeeksi, En anna tarpeeksi mahdollisuutta määrätyille sarjakuville. Otetaan nyt esimerkiksi digi-sarjakuva: Olen yrittänyt tutustua niihin, mutta jotenkin se ei vaan toimi. En saa niistä samoja kiksejä kuin sarjakuva-lehdistä. Myös manga-sarjakuva on mulla jotenkin vaikeeta. En vaan osaa tai opi lukea niitä sillä lailla hassusti ja menen sekaisin ja sitten kyllästyn.
On toki, kuuluisin tupla-Nobelisti on Marie Curie
Aha no näköjään Nobeleissa sitten voi voittaa kaksi kertaa. Tätä en tiennytkään!
Mutta saiko hän Nobelinsa aivan samasta jutusta...en usko! Varmaan keksi jotain muuta ainutlaatuista!
Valitettavasti ihan minkä vaan, koska Makkosen Kalevala oli omasta mielestäni viime vuoden ehdottomasti paras kotimainen sarjakuva-albumi. Mutta minä olenkin ehkä outo.
Sitten meitä on varmaan kaksi outoa! Itse tykkäsin tuosta Kalevalasta todella paljon. Siinä oli sitä jotain...se tuntui niin suomalaiselta ja hienolta. Oikeasti järkytyin, että se jäi pois finaalista. Mutta Sarjakuva-Finlandiassa on ennenkin tapahtunut kaikkea outoa, joten kai pitäisi vain olla yllättymättä mistään.
Mutta onhan tuo kova lista... minkä niistä tiputtaisi pois jos Kalevalan pukkaisi tilalle?
Miksi tiputtaa ehdokkaita pois...eikö tuota 10 sakkia voisi lisätä...miksi pitää valita se 10. Ei meillä koipeliinissakaan ole mitään erityistä kiinteää finaaliin menevää lukua. Meillä on ollut 10-26 finalistia ja se on hyvä vain. Kaikille on jotain. Joo tiedetään...diktaattori ei ehkä jaksa lukea kaikkia sarjakuvia pienessä ajassa. Noh miksi ei anneta hänelle vain enemmän aikaa.
-
Darth Mika, Herge teki myös Veikko, Tette ja Jykke -sarjakuvaa. Marie Curie voitti Fysiikan ja Kemian Nobelit, mutta tavallaan samasta "aiheesta", radioaktiivisuuden tutkimisesta, johon hän sittemmin kuolikin. Marie Curie tutki ikänsä radioaktiivisuutta, ei häntä tainnut muu kiinnostaa, hyvä näin. Monilla sarjakuvataiteilijoilla on päähahmo jota tykätään kehittää ja jonka seikkailuja luodaan. Ainahan niitä sivuprojekteja voi olla, mutta jos sä luot maailman joka kiehtoo sua itseään ja lukijoita, minkä takia se pitäis unohtaa ja haudata.
-
Darth Mika, Herge teki myös Veikko, Tette ja Jykke -sarjakuvaa. Marie Curie voitti Fysiikan ja Kemian Nobelit, mutta tavallaan samasta "aiheesta", radioaktiivisuuden tutkimisesta, johon hän sittemmin kuolikin. Marie Curie tutki ikänsä radioaktiivisuutta, ei häntä tainnut muu kiinnostaa, hyvä näin. Monilla sarjakuvataiteilijoilla on päähahmo jota tykätään kehittää ja jonka seikkailuja luodaan. Ainahan niitä sivuprojekteja voi olla, mutta jos sä luot maailman joka kiehtoo sua itseään ja lukijoita, minkä takia se pitäis unohtaa ja haudata.
No tarkoitus ei ollutkaan, että vanhat projektit jätetään kokonaan, vaan kokeillaan myös muuta, jotain uutta.
Eikös Herge tehnyt vikan Veikko, Tette ja Jykke seikkailunsa 1956 tai jotain...myöhemmin tehtiin myös yksi seikkailu, mutta siinä ei Herge paljoakaan ollut mukana. Tinttejä taas tehtiin paljon tämän jälkeen.
Ahaa Marie Curie sai siis erilaiset Nobel-palkinnot...fysiikan ja kemian palkinnon.
Elikkä jos käyttää tätä rinnastaen Finalndia palkintoihin, niin hän olisi saanut sekä kirjallisuuden Finlandian, että sarjakuva-Finlandian. Tuohan on ihan eri asia. No jossittelut sikseen.
-
Ahaa Marie Curie sai siis erilaiset Nobel-palkinnot...fysiikan ja kemian palkinnon.
Elikkä jos käyttää tätä rinnastaen Finalndia palkintoihin, niin hän olisi saanut sekä kirjallisuuden Finlandian, että sarjakuva-Finlandian. Tuohan on ihan eri asia. No jossittelut sikseen.
Nobel on myös ennemminkin elämäntyöpalkinto, sen voi etenkin kirjallisuuden Nobel-palkituista ja perusteluista huomata. Finlandiassa taas palkitaan kirja, sama kirja ei palkintoa useasti voi saada.
Mitä tulee tähän Finlandia-palkintoon, pidän erikoisena sitä etteikö "sama" sarjakuva voisi voittaa palkintoa useasti. Darth Mikan vertaus Nobeliin on aavistuksen ongelmallinen, ennemminkin kai pitäisi verrata vaikkapa Oscareihin. Elokuvan jatko-osan voi nähdä samana elokuvana darthmikamaisesti tai omana elokuvanaan. Ovatko esimerkiksi kaikki Star Warsit sama elokuva?
Jos sama tekijä saa voittaa mielestäsi vain kerran, eikö silloin ole teennäistä palkita vuoden paras sarjakuva? Jos maassamme on vain yksi hyvä sarjakuvatekijä(*), joka dominoi kilpailua vuosittain, eikö silloin ongelma ole ennemminkin tasossa yleisesti. Ja jos tällöin parasta ei saisi palkita, tulisi Finlandia-palkinnosta vain mukava tsemppipalkinto ja eipä tuolla juuri silloin arvoa olisi. Vuoden paras sarjakuva olisi lopulta todellisuudessa 10. paras, koska kaikki paremmat on jo palkinnon napannut aiempina vuosina.
(*) En tietenkään väitä että hyviä olisi vain yksi, kaikki listatut ansaitsevat paikkansa ja lisäksi varmasti moni muukin olisi perustellusti voitu tuohon listaan ottaa
-
Eli ei väliä, vaikka sama sarjakuva voittaisi joka vuosi. Okei miksi sitten pidetään kilpailuja, jos kerran sama voittaisi muutenkin.
Mitä tarkoitat sanalla "muutenkin".
Jos sama sarjakuva voittaisi, niin minusta se voittaisi joka kerran ansioillaan. Kaikilla muillakin on tasavertainen mahdollisuus voittaa.
-
Mitä tarkoitat sanalla "muutenkin".
Jos sama sarjakuva voittaisi, niin minusta se voittaisi joka kerran ansioillaan. Kaikilla muillakin on tasavertainen mahdollisuus voittaa.
Se on tämä mun huono äidinkielentaitoni!
-
Nobel on myös ennemminkin elämäntyöpalkinto, sen voi etenkin kirjallisuuden Nobel-palkituista ja perusteluista huomata. Finlandiassa taas palkitaan kirja, sama kirja ei palkintoa useasti voi saada.
Mitä tulee tähän Finlandia-palkintoon, pidän erikoisena sitä etteikö "sama" sarjakuva voisi voittaa palkintoa useasti. Darth Mikan vertaus Nobeliin on aavistuksen ongelmallinen, ennemminkin kai pitäisi verrata vaikkapa Oscareihin. Elokuvan jatko-osan voi nähdä samana elokuvana darthmikamaisesti tai omana elokuvanaan. Ovatko esimerkiksi kaikki Star Warsit sama elokuva?
Jos sama tekijä saa voittaa mielestäsi vain kerran, eikö silloin ole teennäistä palkita vuoden paras sarjakuva? Jos maassamme on vain yksi hyvä sarjakuvatekijä(*), joka dominoi kilpailua vuosittain, eikö silloin ongelma ole ennemminkin tasossa yleisesti. Ja jos tällöin parasta ei saisi palkita, tulisi Finlandia-palkinnosta vain mukava tsemppipalkinto ja eipä tuolla juuri silloin arvoa olisi. Vuoden paras sarjakuva olisi lopulta todellisuudessa 10. paras, koska kaikki paremmat on jo palkinnon napannut aiempina vuosina.
(*) En tietenkään väitä että hyviä olisi vain yksi, kaikki listatut ansaitsevat paikkansa ja lisäksi varmasti moni muukin olisi perustellusti voitu tuohon listaan ottaa
Hyvin lausuttu. Eihän se tosiaan enää olisi palkinto vuoden parhaalle, jos erinäisin epärehellisin vippaskonstein poistettaisiin osa teoksista ehdokaslistalta. Se olisi vain ja ainoastaan kusetusta sekä yleisön silmiinsahausta.
Jos näin tehtäisiin palkintotiedotekin pitäisi muuttaa muotoon "SF:n on voittanut teos, joka on hyvällä tsäkällä ehkä vuoden viiden tai kuuden parhaimman teoksen joukossa."
Kyllähän tuossa palkinnon arvo ja uskottavuus laskisi nollaan.
Toisaalta Sarjakuva-Finlandian uskottavuus karisi raskaasti jo viime vuonna, kun voittajaksi päätyi teos, jolla ei sääntöjen mukaan olisi ollut asiaa edes ehdokaslistalle.
Säännöissä kun luki näin: "Sarjakuva-Finlandia-palkinto myönnetään kotimaiselle tekijälle yksin tai yhdessä toisen osapuolen kanssa tekemästä ansiokkaasta sarjakuva-albumista."
Viime vuonna voittajaksi valikoitui kuitenkin teos, jolla oli 11 tekijää.
Palkintotilaisuuden jälkeen sääntöjä on näköjään kaikessa hiljaisuudessa viilattu, sillä nykyisin sivustolla väitetään, että vuonna 2007 vahvistetuissa säännöissä olisi alkujaankin lukenut näin: "Sarjakuva-Finlandia-palkinto voidaan myöntää tunnustuksena Suomen kansalaisen yksin tai yhdessä muiden henkilöiden, joiden ei tarvitse olla Suomen kansalaisia, kanssa tekemästä ansiokkaasta, painetusta sarjakuvateoksesta."
No ei.
-
Ja eikös siellä ollut alkujaan maininta:
Ei antologioita.
-
Itse mietin aluksi, että kuinka suoran jatko-osan arviointi onnistuu tuomarilta ja onko siis sellaisen ehdolla olossa mieltä. Minulle kuitenkin huomautettiin ihan oikein, että onhan niitä muitakin puolia sarjakuvassa kuin tarina. Ja kyllähän sarjan aloittavassakin, mahdollisesti ehdolla olevassa sarjakuvassa, tarina jää vajaaksi.
Kun tuon sain itselleni selväksi, niin eipä mulla ole ehdokasasettelusta napistavaa.
-
Ei urheilijoitakaan siirretä kortistoon, kun tulee ensimmäinen kultamitali.
Sarjakuvan suuret nimet ovat monesti niitä, jotka menestyksen kynnyksellä jäivät takomaan rahaa, eivätkä lähteneet toteuttamaan itseään uusilla jutuilla.
-
Sarjakuva-Finlandia ei välttämättä vaikuta myyntiin, ainakaan omalla kokemuksella. Voro tosin on ollut myydyimpiä voittajia, ja kiinnostus on edelleenkin kovaa.
En muista että kukaan olisi tullut kaupasta kysymään Finlandia-voittajaa, kaunokirjallisuuden puolella asia on toinen, Finlandia myy... Mutta sarjakuvan puolella valitettavasti ei.
-
Ainakaan omaan ostamiseeni Finlandia-meriitit ei vaikuta mitään.
-
Tämähän on lähinnä mielipide-kysymys. Itse tykkään, että, jos on voittanut Sarjakuva-Finlandian jostain sarjakuvasta, niin ei enää voisi voittaa siitä samasta sarjakuvasta toistamiseen, jos se on jatkoa tälle jo voittamalleen sarjakuvalle. Muulla sarjakuvalla tietenkin voi voittaa. Tämä on minun mielipiteeni, enkä sitä muuta.
Muilla on toinen mielipide asiaan ja se on ihan hyvä. Mehän ei voida tähän mitenkään vaikuttaa ja diktaattori-tuomarihan sen loppupeleissä päättää, että kuka voittaa.
Tyydytään siis siihen.
-
Tämän ketjun perusteella palkinnon valitsijalla tulisi olla kovemmat kriteerit kuin Oscar-palkintoraadilla.
Kun kohta palkitsijoilta vaaditaan jo ehdokkaiden lukemista, ei voida joka kerta kommentoida, että: "Onko se edes lukenut ehdokkaita?"
-
Sarjakuva-Finlandia ei välttämättä vaikuta myyntiin, ainakaan omalla kokemuksella... kaunokirjallisuuden puolella asia on toinen, Finlandia myy... Mutta sarjakuvan puolella valitettavasti ei.
Kirjallisuuden Finlandia-voittaja julkistetaan juuri kiihkeimpään jouluhuumaan, eli helppo lahja lukemisesta kiinnostuneille. Ehkä kovista paketeista löytyisi Sarjakuva-Finlandiankin voittaneita teoksia, jos voittajan julkistamisajankohta olisi sopivasti joulun alla?
-
Kirjallisuuden Finlandia-voittaja julkistetaan juuri kiihkeimpään jouluhuumaan, eli helppo lahja lukemisesta kiinnostuneille. Ehkä kovista paketeista löytyisi Sarjakuva-Finlandiankin voittaneita teoksia, jos voittajan julkistamisajankohta olisi sopivasti joulun alla?
Kuplii on keväällä ja Sarjakuva Finlandia on oleellinen osa sitä. Vaikea siis muuttaa kyseistä asiaa.
Mua hämää säännöissä eniten tämä kohta:
Sarjakuva-Finlandia-palkinto voidaan myöntää tunnustuksena Suomen kansalaisen yksin tai yhdessä muiden henkilöiden, joiden ei tarvitse olla Suomen kansalaisia, kanssa tekemästä ansiokkaasta, painetusta sarjakuvateoksesta.
Nykyään kun kansainvälinen yhteistyö koko ajan lisääntyy. Periaatteessa vaikka joku jenkkisupersankarisarjakuvan värittäjä, toimittaja tai taittaja/tekstaaja voisi siis pokata Finlandian.
Nähdäkseni sääntöjä on lavennettu aika tavalla ja varsinkin ne ovat sallivat verrattuna kirjallisuuden Finlandioihin, joissa selkeästi palkitaan yhden tekijän yksi pitkä teos. Nyt Finlandia on palkinto sarjakuvakirjalle, ei välttämättä yhdelle tekijälle. Toki sarjakuvan luonnekin on erilainen, onhan niiden tekemistä perinteisestikin jaettu monen henkilön kesken. Ehkä sääntöjä on lavennettu vain siksi että joku vuoden paras kirja ei niiden takia jäisi sivuun. Esimerkiksi nyt siellä on enimmäkseen yhden ihmisen tekemiä sarjiksia.
Ja Koipeliinissa meillä on nyt palkinto, jossa aiemmin palkittuja on rajattu pois. Vähemmän herättänyt keskustelua se ratkaisu.
Olen lukenut finalisteista vain kolme ja neljättä osan. Omasta mielestäni Voro oli todellakin keskimmäinen osa, siis hieman "vajaa" alusta ja lopusta, mutta tuomaristo oli perusteluissaan eri mieltä (ja tietenkin oikeassa):
Alun kekseliäs kertaus saattaa lukijan nopeasti ajan tasalle ja pahaenteiset runot rytmittävät lukujen vaihtoja. Tahti kiihtyy ja panokset kovenevat, kun Lilja kompastelee kommelluksesta toiseen. Ja kun Tulikiven armeija viimein kohdataan, yksittäiset juonilangat kutoutuvat isommaksi tarinaksi, jossa koko ihmiskansan kohtalo on vaakalaudalla.
Edellä nähtyä väittelyä pidän kuitenkin aikamoisena jossitteluna. JOS ditaattori todella valitsisi Voron, SITTEN siitä saataisiin kyllä hyvin jutun juurta.
-
Olen nyt katsellut noita Sarjakuva-Finlandia ehdokkaita. Paljon on lukematta, joten oma TOP3 on annettu vain niistä, mitä olen saanut käsiini.
TOP3
Pakanat - Yhden jumalan kaupunki osa 2
Valas
Valotusaika
Sanoisin, että tuo Valas on tämän vuoden finaali-ehdokkaista paras!
Mutta, jos katsoo kaikkia tarjolla olevia sarjakuvia, niin kyllähän tuo Sami Makkosen Kalevala on ihan ehdoton ykkönen tänä vuonna. Vihdoinkin joku tehnyt kunnollisen sarjakuva-sovituksen Kalevalasta. Tätä suomalaisempaa ei olekaan...siis selvä Sarjakuva-Finlandia voittaja, jos raati olisi vain älynnyt laittaa sen finalistiksi.
Mutta minkä sarjakuvan Aulikki Oksanen valitsee voittajaksi. Pistetäänpäs arvio...se saattaa olla tuo Sosialisti ja nihilisti, koska Aulikki tuntuu olevan vähän kallellaan vasemmistoon päin. Valas ja kymppiegee ovat myös mahdollisia.
-
Oma veikkaus, sille minkä Oksanen valitsee:
Reetta Niemensivu: Maalarisiskot
Timo
-
Ulla Donerin Sontaa / Skiten on veikkaukseni.
-
"Valitsijadiktaattori Aulikki Oksanen nosti finalistien joukosta tunnustuspalkinnon saajaksi Ulla Donnerin sarjakuva-albumin Skiten / Sontaa ((Schildts & Söderströms / Kustantamo S&S, suomentaja Sinna Virtanen)"
Onnea voittajalle!
Timo
-
Hyvin osui Vesan arvaus.
Perustelut Sarjakuva-Finlandian sivuilta (https://www.sarjakuvafinlandia.fi/ajankohtaista.html):
SKITEN / SONTAA VOITTI VUODEN 2020 SARJAKUVA-FINLANDIAN
Sarjakuva-Finlandia-palkinto myönnetään kotimaiselle tekijälle yksin tai yhdessä toisen osapuolen kanssa tekemästä ansiokkaasta sarjakuva-albumista. Palkintosumma on 5.000 euron suuruinen.
Nelihenkinen valintalautakunta valitsi 57 ehdokkaan joukosta 10 finalistia. Valitsijadiktaattori Aulikki Oksanen nosti finalistien joukosta tunnustuspalkinnon saajaksi Ulla Donnerin sarjakuva-albumin Skiten / Sontaa ((Schildts & Söderströms / Kustantamo S&S, suomentaja Sinna Virtanen)
Aulikki Oksasen perustelut valinnalleen:
Ulla Donnerin 'Sontaa' on omaperäinen ja terävä aikalaissatiiri. Vaikka 'Siperian tundra sulaa' sen alussa vain puhekuplassa, nousee teoksen tärkeimmäksi aiheeksi hallitsematon luonto ja ihmisen omat teot ja valinnat.
Donnerin piirrosviiva on hauska ja kekseliäs. Se poimii hiplaavat sormet ja naisen kiukun, ikkunoitten avokadovauvat ja seksileikkien surreaalit mylläkät. Myös kielelliset koukut, puheet ja pohdinnat kuulostavat aidoilta ja ajankohtaisilta, mistä teoksen suomentaja Sinna Virtanen ansaitsee ylimääräiset kiitokset.
Taitavasti, lähes kavalasti Donner sirottelee kuviinsa pikku kuoriaisia, ensin olkapäille ja kahvikuppeihin, kunnes niistä huomaamatta kasvaa kaiken täyttävä, röyhkeä profetia. Tarina etenee kuitenkin vailla saarnoja. Sen näennäisen hilpeyden alla kulkee valtava viemäriverkosto, jossa lemuaa ihmisen itse luoma, globaali painajainen.
-
Onnea Ulla Donnerin Sarjakuva-Finlandian voitosta. Täytyypi lukea tuo sarjakuva, kunhan kirjastot aukeavat.
-
Lyhyessä perustelussaan Oksanen onnistuu mielestäni paremmin perustelemaan teoksen hyvyyttä kuin Hesarin ja muut kriitikot isoissa jutussaan (joita olen aiemmin lukenut, ja) joissa kuvittelin jo käydyn läpi kirjan ansiot.