Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Nettisarjakuvat => : echramath 12.11.2004 klo 14:12:36
-
Täällähän äskettäin pohdittiin tätä sarjakuvan yleissivistystä, mille listalle tarjosin internetsarjakuvaa, ja asiaa eteenpäin pohtiessani aloin kyselemään itseltäni, mitkä sarjat olisivat internetissä julkaistavan (underground) sarjakuvan yleissivistystä. Tai underground ja underground, mutta unohdetaan nyt joka tapauksessa Viivi ja Wagner, Dilbert ja muut sellaiset suomalaiseenkin sanomalehtimediaan päässet sarjat, joita netissäkin julkaistaan.
Paperille painetun sarjakuvan suhteen melko hyvä "listahan" olisi "mene lähimmän ison kirjaston sarjakuvaosastolle". Aika paljonhan siinäkin jäisi ulkopuolelle, mutta Asterixit ja Lucky Luket, Tintit ja Corto Malteset varmasti tulisivat vastaan. Tämän lisäksi Aku Ankka oli täysin oikeilla jäljillä mainoksessaan, jossa Aku ihmetteli Suomesta muka löytyneen jonkun joka ei ole koskaan lukenut Aku Ankkaan. Liene ihmispoloinen sokea.
Sen sijaan näiden nettisarjakuvien suhteen minulle on jäänyt vähän epäselväksi, että mitkä nyt olisivat sellaisia isoja nimiä, joihin kaikki ovat ylipäätään tutustuneet. Ja ylipäätään lukevatko useimmat paperille painetun sarjakuvan ystävät niitä vaiko onko kyse pitkälti aivan eri harrastajapiiristä?
Yksi oikeasti iso nimi, joka tulee mieleen, on takuulla Megatokyo (http://www.megatokyo.com) (http://www.megatokyo.com)). Siitä, että teos on mennyt paperille asti, voinee päätellä jotain suosiosta. Harmi vain, että ihan lupaavan alun jälkeen sarja on muuttunut takkuavaksi ihmissuhdesekoiluksi, mitä erityisesti haittaa se, etten millään erota naishahmoja toisistaan. Largon b33r is fr33 -sekoilua pitäisi olla enemmän.
User Friendly (http://www.userfriendly.org/ (http://www.userfriendly.org/)) lienee niin ikään suosituimpien joukossa ja jonkinlainen nörttihuumorin lipunkantaja. En kyllä oikeasti tiedä miksi, en ole jaksanut lukea mokomaa vuosiin.
Something Positivea (http://www.somethingpositive.net/ (http://www.somethingpositive.net/)) sen sijaan luen säännöllisesti. Davan on Sankari. Myös tätä sarjaa on ilmeisesti pidettävä suosittuna, koskapa Milholland onnistui keräämään lukijoilta melkoisen kasan rahaa ja jäi niiden turvin vuodeksi vain piirustelemaan sarjaansa. Olisi kyllä mielenkiintoista tietää mitä verottaja sanoisi jos joku Suomessa yrittäisi samaa temppua...
Tang (http://tang.keenspace.com/ (http://tang.keenspace.com/)) ja Hard (http://sexylosers.com/ (http://sexylosers.com/))liittyvät toisiinsa, herrat ovat tehneet ainakin yhden sarjakuvan yhdessä ja vierailleet toistensa sarjoissa. Tangin Weekly lie kaikille sopivaa kamaa (joskin sitäkin, kuten Something Positivea, on tehnyt ehkä liikaakiin, eikä joka strippiin riitä ideoita), Adult Vision nimensä mukaisesti ei. Sunday Morning Coffee goottitytöille naureskeluineen ja muineen on myös melko hykerryttävä välipala parhaimmillaan.
Hardin Sexy Losersin merkittävin ansio lie se, että se on tuonut englanninkieleen (ja suomeenkin) termin "fap". Lisäksi lonkerohirviöitä käsitellyt strippi poiki erään toisen melkoisen hauskan sarjan, Ghastly's Ghastly Comicin (http://www.ghastlycomic.com/ (http://www.ghastlycomic.com/)). Kumpaakaan en suosittele vaimoille, lapsille enkä palvelusväelle, kaikille muille kylläkin.
Elftor (http://www.elftor.com/ (http://www.elftor.com/)) on myös hauska, ja osoittaa ettei sarjakuvantekijällä välttämättä tarvitse olla graafista silmää tai piirustuskykyjä, ideat ja MS Paint riittävät mainiosti. Kotimainen Kivaa! (http://www.kivaa.tk/ (http://www.kivaa.tk/)) on samaa sarjaa.
Dave Kelly, joka ilmeisesti käyttää tätä nykyä alias Shmorky, on niin ikään piirustellut melkoisen kasan sarjakuvia, jo edellisessä yleissivistysthreadissa mainostamani Living In Greytown (http://livingingreytown.com/ (http://livingingreytown.com/)) ja sen spinoff Lizard (http://www.lizardcomics.com/ (http://www.lizardcomics.com/)). Jos minun pitäisi valita ketä sarjakuvahahmoa muistutan, vastaus luultavasti olisi Lizard. Purple Pussy (http://www.purplepussy.net/ (http://www.purplepussy.net/)) sitten onkin puhdasta kaaosta.
Onko The Parking Lot Is Full (http://plif.andkon.com/ (http://plif.andkon.com/)) sarjakuva vai pilakuva, sillä enimmäkseenhän se koostuu yhden kuvan kokonaisuuksista, mutta tämä ei estänyt piirtäjiä tunkemaan niiden sekaan myös sarjakuvastrippejä? Kuin Larsonin Far Side pari kertaa ilkeämpänä. Jossakin vaiheessa päättelimme, että lähes mihin tahansa jotakin omituista asiaa spekuloivaan irc-keskusteluun voi pasteta aiheeseen liittyvän PLIF-linkin.
Viime aikoina olen lukenut säännöllisesti myös Questionable Contentia (http://www.questionablecontent.net/ (http://www.questionablecontent.net/)). En ole täysin varma, mikä tässä sympaattisessa tarinassa pojasta, tytöstä, toisesta tytöstä ja limsapullon kokoisesta robotista oikein viehättää. Luultavasti limsapullon kokoinen pornoa katsova robotti, jolla oli jossain vaiheessa äärimmäisen tehokas laserase.
Mitä puuttuu? Sinfest (http://www.sinfest.net/ (http://www.sinfest.net/)) ja Exploitation Now (http://www.exploitationnow.com/ (http://www.exploitationnow.com/)), koska en ole saanut aikaiseksi tutustua niihin. Penny Arcade (http://www.penny-arcade.com (http://www.penny-arcade.com)) ei yleisesti vain naurata.
Mielenterveytenne vuoksi saatatte haluta välttää "karvaisia tissieläimiä" -osastoa, kuten Supermegatopiaa (http://www.supermegatopia.com/ (http://www.supermegatopia.com/)) tai Sabrinaa (http://www.sabrina-online.com/ (http://www.sabrina-online.com/)). Linkkaan ne kuitenkin. Älkää syyttäkö minua, jos päädytte johonkin omituiseen 'Coniin pukeutuneena sudeksi.
Noin yhteenvetona suurin osa sarjoista näyttää olevan nimenomaan strippivetoista (Supermegatopia nyt ainakin poikkeuksena). Megatokyo niin ikään koostuu yksittäisistä sivuista, mutta tulee toki mieleen, että homma ei tuntuisi aivan niin hemmetin hidassoutuiselta, jos niitä volyymeja pääsisi jossain lukemaan paperilta koko teoksen kerralla. Aika monessa niin ikään on olemassa selkeä jatkuvuus, vaikka jokainen yksittäinen sarja päättyisikin punchlineen.
Aika hassua myös tavallaan se, että useimpien sarjojen etusivu vie viimeiseen tai viimeisimpään strippiin. Säännöllisille lukijoille luulisi sopivan jonkinlaisen muun tavan löytää uusin sarja kuin tuo etusivu. Voisivat vaikka tukea keksejä, joihin voisi säilöä mihin kohtaan kutakin sarjaa on jäänyt.
-
Oma suosikkikolmikkoni jäi aika tehokkaasti huomion ulkopuolelle.
Exploitation Now (http://www.exploitationnow.com/ (http://www.exploitationnow.com/)) mainittiin muttei kuvailtu. Kyseessä on Michael Poen kieroutunut ja sopivan moraaliton huumorisekoilu, joka kuitenkin paisuu älykkäimmäksi netin puolella vastaan tulleeksi sarjakuvateokseksi mitä olen lukenut. Suositellaan.
Tomoyo42's Room (http://manga.clone-army.org/t42r.html (http://manga.clone-army.org/t42r.html)) on ultraväkivaltaista tahallisessa järkytysmielessä tehtyä pilaa anime- ja mangasarjasta Card Captor Sakura. Vinkkinä asiaa tuntemattomille, CCS on fanien keskuudessa legendaarinen jo siinä laajuudessa missä sen päähenkilöistä on tehty fanituote-pornosarjakuvaa (uskoisin että tämä riittää). En muuten ole lukenut sivuakaan tai katsonut jaksoakaan originaalia.
Freefall (http://freefall.purrsia.com/ (http://freefall.purrsia.com/)) vaikuttaa aluksi olevan karvaista tissieläinkategoriaa, mutta Mark Stanley ei onneksi ole yiff-henkinen furry, vaan kovaa strippimuotoista scifisarjakuvaa piirtävä ihminen. Niitten parin sähköpostiviestin perusteella mitä olen hänen kanssaan vaihtanut, luulisin että Freefallin yksi tarkoitus on nimenomaan olla tällaista itsetarkoituksellisesti 'oikeaa' scifihenkeä ilman tuikkusäteitä ja valopalloja. Henki tosin kantautuu ihan sarjan henkilöhahmoihin asti, aika kliseisiä. Mutta robotit omistavat.
Yleissivistystä sitten ovat kai myös melkein kovaa scifiä oleva palkkasoturisarjakuva Shlock Mercenary (http://www.schlockmercenary.com/ (http://www.schlockmercenary.com/)) ja Patrick S. Farleyn Electric Sheep, jossa aiheet, tyyli ja (ikävä kyllä myös) taso vaihtelevat tauotta (http://www.e-sheep.com/ (http://www.e-sheep.com/)).
Toki on myös liuta sellaista tauhkaa jota en ole ikinä jaksanut lukea, mutta joilla on oma vankka kannattajakuntansa kuten ilmeisesti kuuluisa PvP (http://www.pvponline.com/ (http://www.pvponline.com/)), ruotsalainen Little Gamers (http://www.little-gamers.com/ (http://www.little-gamers.com/)) ja Hot Soupin vanhempi projekti Lethal Doses (http://www.lethaldoses.com/index2.php (http://www.lethaldoses.com/index2.php)).
Joku voisi jatkaa kommentoimalla niitä sarjakuvia, joista ei vielä olla mitään kummempaa mainittu.
-
Ooh, nettisarjakuvia! Tässä on varsin mielenkiintoisia tuotu jo esiin... Tässä vielä muutamia tärkeitä ja erittäin hyvin tehtyjä tuotoksia.
http://www.machall.com/ (http://www.machall.com/)
http://www.applegeeks.com/index.php (http://www.applegeeks.com/index.php)
Nämä ovat tätä netissä suosittua opiskelijaporukka pelaamassa sohvalla X- / PS2 / Mitälie- boxia "genreä", joskaan eivät ole ihan puhtaasti lajityyppinsä edustajia. Photoshop on pojilla aika hyvin hallussa. Machall on näistä kahdesta se suositumpi, ja siitä on ilmestynyt paperinen laitos.
http://www.reallifecomics.com/ (http://www.reallifecomics.com/)
Tässä taas hyvin kirjoitettua hauskoilla lyhyillä juonikuvioilla tai yksittäisillä stripeillä toteutettu, pelimaailmaan/ todellisuuteenkin pohjautuvia juttuja. Ilmestyy nykyään myös joissain peli/manga opuksissa, onko jopa jossain suomalaisessa? Tässäkin näkee sen ettei tarvita kovin kummoisia piirrustajan taitoja, jos vain ideoita riittää. Löytyy paperilaitos.
http://www.asifcomic.com/ (http://www.asifcomic.com/)
Tämä kyseinen nousi suosikkikolmikkoni kärkeen jopa ylitse Megatokyon. Ihmissuhdesarjakuvaa, juoni on ehkä yksinkertainen, mutta jaksaa pitää mielenkiintoa yllä ja tarina pysyy megatokyon ihmissuhdedraamaa paremmin kasassa. Hauskat henkilöhahmot. Ja löytyy paperisena.
http://remanmyth.felaxx.com/thecomic.htm (http://remanmyth.felaxx.com/thecomic.htm)
http://flipsidecomics.com/home.html (http://flipsidecomics.com/home.html)
Molemmat laadukkaita, eeppiseen maailmaan sijoittuvia, jopa välillä ihan ajatuksia herättäviä fantasia seikkailuita. Varsinkin "Reman Mythologyn" muinaiset kirjoitukset ja maailma on heinosti tehtyjä ja kuvitettuja.
http://underpower.non-essential.com/ (http://underpower.non-essential.com/)
http://chugworth.com/ (http://chugworth.com/)
Verenhurmeinen väkivaltasekoilu aikuisille maailmanpelastamisjuonen kanssa, jotkut pitävät jotkut eivät. Siinä on joitain hauskoja oivalluksia.
Chugworth academy samoin aikuisempaan makuun, hyvin toteutettu strippisarjis, jälleen nuorista saman katon alla.
http://www.alpha-shade.com/ (http://www.alpha-shade.com/)
http://www.stubblecomics.com/ (http://www.stubblecomics.com/)
Alpha shade on mielenkiintoinen flashilla toteutettu sarjakuva, vaihtoehtotulevaisuudesta, jossa kaksi liittoumaa käyvät sotaa. Hauska ominaisuus on päästä katsomaan sivujen luonnoksia. Stubble alkaa suht tavallisena gootti sarjana, mutta muuttuu hiljalleen tyyliltään synkemmäksi ja abstraktimmaksi ja alkaa käsitteleemään hyvinkin vaikeita asioita.
http://www.errantstory.com/ (http://www.errantstory.com/)
"Errant Story" on edellämainitun Michael Poen nykyään piirtämä sarjakuva fantasiamaailmasta, erinomainen kuten "Exploitation Now", ehkä jopa hitusen parempi, pyrkii olemaan hieman vakavampi. Joskin huumori on varsin rankkaa.
http://www.tsunamichannel.com/ (http://www.tsunamichannel.com/)
Lopuksi vielä "Tsunami Channel" Jota on tietääkseni jotkut innokkaat fanit kääntäneet suomeksikin. Mangaa, ja varsin hauskaa sellaista. Robotti tyttönen ja tämän veli, lisäksi vielä väkivaltainen samurai tyttönen ja pervo-kaveri. Taattua manga-laatua. Valitettavasti ei ole päivittynyt neljään kuukauteen.
Näissä nettisarjakuvissahan on se ongelma, että jatkuessaan tuhottoman kauan, niiden tyyli muuttuu, käsikirjoittajat tai piirtäjät vaihtuvat. Esim toi megatokyo minkä echramath mainitsi, on muuttunut tyylillisesti kun "Largo" eli Rodney Caston ei enään ole mukana käsikirjoittamassa. Itselleni se toisaalta menee paremmin juuri tollasena, angstisena ihmistuhdevuodatuksena, mutta luonnollisesti kukin tykkää mistä tykkää. Onneksi netti on täynnä muita vaihtoehtoja eli eikun ettimään joku toinen parempi. Ite olen lukenut noin 100 nettisarjista ja luen 12 vakituisesti. (Ei, en ole addikti. Tai sitten olen. ;D ) JJNaas varmaan osaisi kommentoida jotain mielenkiintoista tähän threadiin, hänen "Desert rocks"insa ja "Kahden maailman välissä" kun ovat hienoja esimerkkejä suomalaisten panostuksesta tähän jatkuvasti kasvavaan sarjakuvan "haaraan".
-
Olletikin minulla piti olla tässä jokin ideakin. (*Tässä vaiheessa kirjoittaja yrittää epätoivoisesti näyttää ja kuulostaa paneelikeskustelua vetävältä Petri Hiltuselta*).
Internet näyttäisi sarjakuvankin puolella antavan tukea.. sanotaanko vaikka hämärille meemeille. Ei mikään muu media ole tuonut näin ison joukon tietoisuuteen jonkun täysin tuntemattoman porukan animaatiota, jossa mäyrät pomppivat ylös alas, ja huonoa englantia sisältävän vertikaalishooterin suhteenkin tämä on vähän kyseenalaista. Tokihan kaikenlaista omituista on nähty esimerkiksi elokuvissa, mutta tämä on aina vaatinut, että joku peräti elokuvia tekemään päässyt olisi nämä ideat keksinyt tai ainakin jostakin löytänyt.
Tästä johtuen monet näistä veppisarjakuvista edustavat tyyppiä, jota on hieman vaikea kuvitella painettuna - varsinkaan muissa julkaisuissa, kun mikä tahansa kerää tarpeeksi lukijoita, se voidaan tietenkin painaa sinällään. Minkälaiseen julkaisuun vaikka Sexy Losers, sen aikainen Thin H Line, olisi voinut aloittaessaan päästä? Sen seksuaalisuuteen ja - mikä vielä pahempaa - pornokulttuuriin perustuva huumori olisi varmaankin ollut hieman turhan raisua useimpiin sarjakuvalehtiin - ja oli selvästi syynä, miksei sitä huolittu Keenspacen slummeista Keenspotin loistoon. Moraalinvartijoiden mielestä Clay/Hard yksinkertaisesti keksii huonoa huumoria saadakseen tekosyyn piirtää huonoa pornoa.
Toisaalta miestenlehtiin sarjan huumori on varmasti turhan älyllistä, lisäksi saattaa olla että nekrofilia ja bukkake pelottaisivat pelkästään perinteisen elävien välisen vaginaaliseksin perässä lehdykän ostanutta yleisöä, ja ennen kaikkea todella paljon yleisöä jäisi tavoittamatta.
Tietenkin on Myrkyn kaltaisia rivon huumorin lehtiä, mutta senkin taso on melko alhainen, en oikein jaksa enää ymmärtää näitä "päähenkilö nussii käärmettä, käärme kuolee" -vitsejä, joille ilmeisesti seitsemäsluokkalaiset lippispäät höröttelevät. Hunt Emersonkin ampuu Firkinin kanssa turhan paljon sekä yli että ohi, vaikka silloin tällöin osuukin (sivumennen lueskelin sarjaa, jossa päähenkilöpariskunta vaihtaa sukuelimiä; "ei ihme ette tuntenut mitään, panin sinua omalla kullillasi")
Elftor on sitten toinen ongelmallinen tapaus. Minkälainen julkaisu, johon sarja vieläpä sopisi, julkaisi tämän näköisiä strippejä:? http://www.elftor.com/elftor.php?number=187 (http://www.elftor.com/elftor.php?number=187).
Eikä pidä tosiaan unohtaa näitä sympaattisia hömppäsarjoja, jotka näyttävät siltä etteivät kiinnostaisi ketään, mutta keräävät silti lukijakuntaa.
-
Toisaalta miestenlehtiin sarjan huumori on varmasti turhan älyllistä, lisäksi saattaa olla että nekrofilia ja bukkake pelottaisivat pelkästään perinteisen elävien välisen vaginaaliseksin perässä lehdykän ostanutta yleisöä, ja ennen kaikkea todella paljon yleisöä jäisi tavoittamatta.
Mitä aiheita. Tsekatkaapa sitten myös Susannah Breslinin sarjakuva
http://www.artbomb.net/
ettei totuus (?) unohtuisi.
Ja ottakaa huomioon että tämä Kvaakhan on ikärajaton. :-X Alkoikohan nyt kukkahattu keikkumaan...
-
Netti on iso. Varmasti riittää että omasta työstään tiedottaa parilla kolmella foorumilla, niin löytyy jo joku joka tykkää, joka kertoo joillekin muille jollain muulla foorumilla, tai mainostaa sitä irkissä, ja hups, kohta onkin lukijoita enemmän kuin kaista antaa myöten.
Internetin käyttäjämassasta löytyy ihan kaikelle faneja. Ja vaikka sarjakuvalla olisi lukijoita tuhansittain ei jonkin sanomalehden kannata sitä lehteensä ostaa, koska lehden levikkialueella kiinnostus on aiheeseen kuitenkin marginaalista. Paperimuotoon painaminenkin (omakustantaminen) on siinä ja siinä, löytyykö yhden maan sisältä edes tarpeeksi kiinnostuneita, ulkomaisten lukijoiden ostovoiman varaan ei voi paljon laskea. Nettisarjakuva on... nettisarjakuvaa.
-
Muita suosikkeja onkin jo mainittu, joten laitan vain pari ihan huippuhienoa!
El Goonish Shive (http://www.elgoonishshive.com/d/20020121.html)
Seikkailua, vaikutteita, tytöiksi tai eläimiksi tai pojiksi muuttuvia tyttöjä ja poikia!
Hauska, puolivakava.
The Order of the Stick (http://www.giantitp.com/cgi-bin/GiantITP/ootscript?SK=1)
Tikku ukot seikkailevat AD&D maailmassa.
Jos et tiedä mikä on AD&D, tämä ei ehkä uppoa, tai sitten uppoaa.
-
Mahtiketju tämä!!! Minä tykkään www.boltcity.com (http://www.boltcity.com). Ja sieltä Copper! Ilmestyy kuukausittain.
8)
-
Täällähän äskettäin pohdittiin tätä sarjakuvan yleissivistystä, mille listalle tarjosin internetsarjakuvaa, ja asiaa eteenpäin pohtiessani aloin kyselemään itseltäni, mitkä sarjat olisivat internetissä julkaistavan (underground) sarjakuvan yleissivistystä.
Unohdit listaltasi vallan kotimaiset verkkosarjakuvat, joita täältä Kvaakin sivuiltakin löytyy. Salli minun listata näitä:
Pikselinviilaajat - http://www.pikselinviilaajat.net
Sosiaalisesti rajoittuneet - http://www.sosiaalisestirajoittuneet.biz
Loikan vuoksi - http://www.loikanvuoksi.com
Desert Rocks - http://dr.ungroup.net
- Ossi
-
Sinfest (http://www.sinfest.net)
Paras kohtaamani nettisarjakuva. Itseasiassa todennäköisesti paras kohtaamani strippisarjakuva ylipäätään :)
Writhe and shine (http://www.writheandshine.com)
Sarjis pyörii goottimusiikin ja kulttuurin ympärillä, mutta pitäisi avautua helposti. Hauskoja vitsejä, vaikka taso notkahtaa syöksylaskuun jo alkupäässä, kun piirtäjä oppii kuvankopioinnin ihmeen :(
Onneksi taitaa taas piirtää ihan "oikeasti" :D
-
http://gamingguardians.com/ netti supersankarisarjakuvaa parhaimmillaan
brad j guiqarin http://greystoneinn.net/ on hauska nettisarjakuva sanomalehtisarjakuvan tekemisestä varsinkin narrator vitsit ovat hauskoja.
Ian McDonaldin http://brunothebandit.com/ on loistava fantasia parodia tarinat ovat hauskoja varsinkin tämä uusin jossa jossa parodioidaan terry goodkindin sword of the thrut fantasiaa.
http://ubersoft.net/ taas näitä microsoft vastaisia nettisarjakuvia osa vitseitä on aika hauskoja mutta tässäkin nettisarjakuvassa kierrätetään paljon samoja sarjakuvaruutuja.
-
Kuin nenäliman täyttämä kumihanska vasten kasvoja aamutuimaan!
http://www.redmeat.com/redmeat/2004-11-09/index.html
-
Kuin nenäliman täyttämä kumihanska vasten kasvoja aamutuimaan!
Öööö... ei kuulosta oikein hyvältä... ei uskalla katsoa... :P
-
Hieno ja kattava lista kehkeytynyt tänne (ilo myös huomata, että omia suosikkeja on muidenkin arvossa),
mutta pari aivan pakollista uutta tekevää ja muutenkin mainiota sarjakuvasivustoa tekee mieli lisätä ylläoleviin, eli:
http://cheston.com/pbf/index.html (http://cheston.com/pbf/index.html)
The Perry Bible Fellowship: nimi hämää, mutta jutut hämää vielä enemmän - hyvällä tavalla.
http://e-merl.com/index.htm (http://e-merl.com/index.htm)
"New experiments in fiction" - Niitä pitää lukea, ei selostaa.
t.v
-
Tossa olis tommonen... http://www.alpha-shade.com/ (http://www.alpha-shade.com/)
Ja http://b2w.ungroup.net/index.html (http://b2w.ungroup.net/index.html) on kova!
8)
-
Penny Arcade (http://www.penny-arcade.com (http://www.penny-arcade.com)) ei yleisesti vain naurata.
Mutta Penny Arcadehan on loistava! Ehkä et vain ole pelannut tarpeeksi tietokonepelejä? ;)
Vakavasti ottaen, PA on usein hävyttömän ilkeä ja osuva kommentoidessaan ajankohtaisia tapahtumia sekä muitakin asioita. Sen takia sarjan kunnolliseen ymmärtämiseen tarvitaan jonkinmoinen yleissivistys tietokone- ja konsolipeleistä. Ei se tietysti aina naurata, mutta usein kuitenkin. Mukana on paljon sisäpiirin juttuja joitten ymmärtämiseksi on joko pitänyt lukea suurinpiirtein kaikki vanhat stripit, tai sitten niitä ei ole edes tarkoitettu ymmärrettäviksi. Strippien ymmärtämistä auttaa blog-osuuden lukeminen, tätä optiota ei valitettavasti vain ole tarjolla kaikkein vanhimmissa stripeissä. Mutta ne avautuvatkin paljon helpommin.
-
Kourallinen donitseja-albumin juuri jälleen kerran lukeneena piti tutkia, että onko J.K. Juntusella nettisivuja (ja siellä niitä sarjakuvia tietysti) ja onhan hällä
http://www.juho.com/in/index.php?aih=164 (http://www.juho.com/in/index.php?aih=164)
-
The Order of the Stick (http://www.giantitp.com/cgi-bin/GiantITP/ootscript?SK=1)
Tikku ukot seikkailevat AD&D maailmassa.
Jos et tiedä mikä on AD&D, tämä ei ehkä uppoa, tai sitten uppoaa.
Uppoaa, se aiheutti minulle 6:nen tason addiktoitumisen, josta pääsee eroon vasta luettuaan kaiken.
-
The Order of the Stick (http://www.giantitp.com/cgi-bin/GiantITP/ootscript?SK=1)
Tikku ukot seikkailevat AD&D maailmassa.
Jos et tiedä mikä on AD&D, tämä ei ehkä uppoa, tai sitten uppoaa.
Mitä ihmettä? Nettisarjakuva, jota olen jaksanut lukea enemmän kuin muutaman sivun. "...so the Boots of Speed were totally powerful, but they were, like, lime green." Loistavaa! ;D
Ruudulta lukeminen on mielestäni sen verran epämukavaa, että tarvitaan todella "hyvää" huumoria ennen kuin sitä pystyn tekemään.
Varjopuolena puolen tunnin hihittelyt ja tyrskähtelyt lienevät saaneet atk-luokan väen pitämään minua mielipuolena.
-
???En tajuu mittä.En yhtikäs mittä...
-
http://www.nothingnice.com/
Online Punk sarjakuva, vaatii ehkä perehtymistä kyseiseen musiikkiin ja aatteeseen jotta aukeaa täysin. Haittapuolena tekijällä on ilmeisesti varsin rajoittunut kaista joka tukkeutuu lähes joka kuukausi.
Itse toivoisin enemmän normaalia albumia muistuttavia sarjakuvia nettiin, vaikka niiden lukeminen on työläämpää niin itse pidän niistä noin sata kertaa enemmän kuin perinteisistä stripeistä. Vaikka ymmärtäähän sen että pidemmän sarjakuvan tekeminen nettiin on aika työlästä varsinkaan kun hommasta ei saa kuin vähän mainetta, jos sitäkään. Mutta antaa se minusta kuitenkin suuremman palkkion kuin suoraan pöytälaatikkoon piirtäminen.
Strippisarjakuvien ongelmana on usein se että en monestikaan jaksa lukea niitä kaikkia kahtasataa julkaistua strippiä jos sarjakuva ei ole todella hyvä.
Lisäksi monien sivujen navigointisysteemi ja ulkoasu on suoraan sanottuna syvältä sieltä ja onnistuu monesti käännyttämään tehokkaasti hyvänkin sarjakuvan parista.
-
James Kochalkan päiväkirjasarjakuvaa ei ole taidettu mainita, minäpä mainitsen: http://www.americanelf.com.
-
Kuin nenäliman täyttämä kumihanska vasten kasvoja aamutuimaan!
http://www.redmeat.com/redmeat/2004-11-09/index.html
RedMeat on parhautta! Vaikka kuinka monesti on meinannut tulla juomat nenästä näytölle, huumoria minun makuuni.
-
1. Butternutsquash (http://www.butternutsquash.net/)
Löysin tämän tuolta Kvaakin linkkiarkiston kautta ja voin sanoa, että suorastaan rakastuin näihin! Tekijöiden piirrosjäki, varjostukset, hehkuvat värit, tapa liittää valokuvaa taustaan, hahmot, KAIKKI toimii! Pieni varoituksen sananen: osa jutuista ei sitten sovi perheen pienimmille.
2. Same Difference (http://www.lowbright.com/Comics/SameDifference/SameDifferenceIndex.htm)
Pitkä tarina. Mielestäni todella loistavasti piirretty, monen ruudun kohdalla jäin vain tuijottamaan suu auki. Kunpa joskus osaisi itsekin... Hyvä tarina, päähenkilöiden välistä naljailevaa sananvaihtoa oli mukava lukea. Suosittelen!
-
2. Same Difference (http://www.lowbright.com/Comics/SameDifference/SameDifferenceIndex.htm)
Pitkä tarina. Mielestäni todella loistavasti piirretty, monen ruudun kohdalla jäin vain tuijottamaan suu auki. Kunpa joskus osaisi itsekin... Hyvä tarina, päähenkilöiden välistä naljailevaa sananvaihtoa oli mukava lukea. Suosittelen!
Yup, Derek Kirk Kim on kyllä hillittömän loistava piirtäjä, tai ainakin minä tykkään ihan simbenä.
Täältä löytyy paljon muutakin hauskaa:
http://www.lowbright.com/Comics/comics.htm (http://www.lowbright.com/Comics/comics.htm)
Oliver Pikk on hulvaton.
-
Tällä tyttelillä on sen verran synkkää tarinaa niin kirjallisesti kuin visuaalisestikin (pääosin Echoes In The Ashes:issa) että minä ainakin suosittelen kaikille. ;)
http://www.jamaicad.com/comic/
-
Aikaa näyttää kuluneen, jos kerran olen tällaisen säikeen aloittanut joskus vuonna 18 vuotta sitten (muistan kyllä vielä senkin ajan, että "18 vuotta sitten" tarkoitti, että opettelin lukemaan). Tumblrissa nimittäin vastaan tuli jonkun lyhyen historiikin millaista oli veppisarjakuva 00-luvun alussa (https://www.tumblr.com/thewebcomicsreview/170638519795/what-were-early-2000s-webcomics-like). Suosittu teemahan oli tosiaan kaksi tyyppiä pelaa konsolipelejä sohvalla (tämä helpottaa strippisarjakuvan tekoa verrattuna tietokonepelaamiseen, jossa monitori yleensä blokkaisi sarjakuvan "kameran" ja pelaajat eivät ehkä olisi samassa paikassa) ja niillä on jonkinlainen robotti. Furryjen vaikutus skeneen oli merkittävä, koska nämä oikeasti heittivät rahaa kohti taiteilijoita.
-
Tuosta tuli mieleen Cyanide & Happiness, jatkuu näemmä edelleen