Kävin eilen katsomassa. Pidin myös suuresti, vaikka kompastuskiviä mahtuikin mukaan.
Hyvinkin puhutteleva ja ajankohtainen moneltakin kantilta katsottuna, kyseessä ei ole pelkästään supersankarimätke. Itselle Wakanda asukkaineen ei hirveän tuttu ole, vaikka sarjakuvia on tullut ahmittua, jostain syystä Pantteria tai Wakandaa ei hirveästi ole Suomessa julkaistuissa sarjakuvissa nähty loppuviimein.
Jokainen hahmo sai hyvin ruutuaikaa mielestäni, harmi että Ulysses pääsi pääsi hengestään nyt jo, olisi voinut hyvin toimia samalla tavalla pienemmän tason roistona kuin Turk Barrett
Taistelukohtaukset olivat paikoitellen erittäin näyttäviä, ja toisaalta taas mentiin sinne ääripäähän ja osa kohtauksista oli kuvattu aivan liian läheltä.
Musapuolesta jäi myös jotain mieleen, tähän asti Marvel-rainojen biisit ovat unohtuneet käytännössä heti kuulemisen jälkeen. Svengaavinta rytmimusaa sitten Leijonakuninkaan.
Pääpahis nyt oli tapansa mukaan taas pääsankarin paha kopio (joka on Marvel-elokuvien yksi suurin synti), mutta ei jäänyt toisaalta sinne latteimpaan päähän.
Sellaiset 4/5 arvosanaksi tältä istumalta.
Mainio sekoitus Kissaihmisiä, Bondeja ja Leijonakuningasta.
Vähän liian monta kaksintaistelua kuilun reunalla
En ole kovin paljoa seurannut BPtä sarjakuvissa joten vaikea sanoa kuinka hyvin yltiöteknologinen asu (juu sarjakuvassakin on asussa teknologiaa) ja supervoimat antava kukkamehu on sarjakuvaperusteista kun alkujaan (ja aika pitkään) BP oli "vain" normaali ihminen.
Ei. Sarjakuvissa sydämenmuotoinen yrtti on antanut koko setin yliluonnollista nopeutta, voimaa, refleksejä, aistit ja paranemisen ja teknologia on ollut myös kautta linjan mutta eri toten Christopher Priestin ja Mark Texeiran kaudesta lähtien.
Energiatikarit sitten jatko-osassa.
Kuten myös ehkä Mephisto.
Jos elokuvassa on osuus jossa Everett K. Ross myy epähuomiossa sielunsa housuista... se on tervetullutta.
Sarjakuvissakaan Killmonger ei jäänyt hautaan.
Omassa pikku päässäni on herättänyt ihmetystä maailmalta kantautuneet kehut, jotka ovat ylistäneet elokuvan Afrikka-kuvaa. Minusta tuo on vähän samanlainen visio kuin jos Jenkit tekisivät leffan, joka sijoittuisi kuvitteelliseen huippumoderniin keskieurooppalaiseen valtioon.
Kyseisessä diktatuurissa valta periytyisi prinssien välisten turpakäräjien perusteella, jossa vahvin kukko voittaisi yksinvaltiuden. Maan asukkaista osa pukeutuisi Romanian kansallispukuihin, toiset lederhoseneihin. Vuorilla asuisi viikinkien näköisiä villejä, jotka ääntelehtisivät kuin jääkarhut. Ja sitten olisi tietenkin myös twerkkaavia saamelaisia. Elokuvan juonikuviossa asukkaat tappelisivat lähinnä keskenään muovisten lelueläinten tuella.
Toki näistä aineksista syntyvä leffa voisi olla mitä mainioin, mutta kokonaisuuden julistaminen edistykselliseksi ja Eurooppaa ylistäväksi olisi kyllä aikamoisen paksua.
Eh… Heh… Öh… Höh...
veikkaan ymmärtäväni mitä Toni ajaa takaa.
Itsellä kävi toisin. Näin tämän, en suinkaan oman kulttuurihistoriani kautta, vaan terveempänä mallina.
Toki monarkia on osin periytyvä mutta 100% meritokratinen.
Ei ole diktaturiaa vaan täydellinen demokratia : jos johtaja ei kelpaa hänet voi haastaa.
Se että elokuvaan oli tuotu heimojen siniveruisyys joilla on oikeus oli askel lähemmäs todellisuutta, mutta tuohan siäsltää saman ydinajatuksen kuin useimmat sodanvastaiset ajatukset: niin kauan kuin vanhojen miesten ei tarvitse taistella nuoret miehet kuolevat.
Tässä pon toisin, vaikka selkeästi kulissien takaiset diplomatian taidot ratkaisevat kun heimot eivät haasta vaikka tähän oikeus on on se myös kaiken taustalla: jos politiikkasi on kehnoa sinut voidaan korvata.
Itse olen nähnyt elokuvissa ja sarjoissa vuoret Helsingin takana sekä lahon Big Gamen lapin jylhän vuoret sekä kuullut meidän saksankielistä mogerrustamme elokuvissa mutta se lienee sivuseikka.
Itsellä kun tuon esittämä fiktiivinen poliittinen malli tuntui kontekstissaan järkevämmältä kuin reaalimaailman omamme jossa populistit ovat vastuuvapaita kaikesta ja enin osa taulapäistä uskoo sen oman äänestyksensä vaikuttavan edes Putouksessa maanpolitiikasta puhumattakaan.
Heille voin kertoa: Omistan yhä Turun puretun Martinsillan sekä usemman kilometrin Berliinin muuria, kyselyt yksityisviestein.
Totta kyllä Black Panther on varmasti saanut monia olemaan vaitonaisempi sen puutteista ettei heitä vaan väärin tulkita.
Minusta raapaistiin kivasti sitäkin miten ainoa kolonialismista vapaa valtio mantereellaan on ollut eristyksissä muista eikä ongelmattomasti.
Tuon paremmin sitä ei oikein yhtä pääjuonen ristiriitaa spoilaamatta voi sanoa.
Nyt tämä jo maailmanlaajuisesti jo tahkonnut sen miljardin dollaria joten tätä ja myös maailmalla menestynyttä Wonder Womania tullee lisää.
(Boxofficemojon supersankarigenren sijat 2 ja 6 ja kaikkien aikojen parhaiten netonneiden elokuvien sijat 20 ja 67.)
Ja se saa muut studiot yrittämään samoille apajille, varmastikin vaihtelevin menestyksin.
Kraven metsästäjän esiintymisestä kantautuneiden huhujen soisi toteutuvat jatko-osassan ja lähdemateriaali tarjoaa laajan ja hyvän kattauksen mihin tahansa.
Silloin saataisiin ehkä pesäero MCUn helmasyntiin sankarin peilikuva pahikseen vaikka tässä se toimikin erinomaisesti
Juliste on yhä hieno näin livenä ja elokuvasta on itselle tullut sitä parempi mitä enemmän sitä on miettinyt katsomisen jälkeen.
Kävin jo keskiviikkona katsomassa, onneksi Tampereella on toinen teatteri, jossa pääsi katsomaan 2D:nä tämän.
Hyvin oli rytmitetty ainakin omaan makuun, vajaat 3h meni kuin heittämällä.
Marvelilla on kieltämättä ollut Thanoksen ristiretken jälkeen heikompi ote tasaiseen tahtiin tuotostensa kanssa. Mitään punaista lankaa ei tunnu oikein löytyvän, eikä Kangin tulemista ole pohjustettu yhtään niin pitkäjänteisesti ja selkeästi kuin Thanoksen kohdalla tehtiin. Ja nyt meillä on taas yksi elokuva lisää, mikä ei oikein petaa tulevaa millään taholla.
Elokuvan alku ja T'Challan kuolema ihmetytti kovasti, miksi tämä olisi tarvinnut kasvia selvitäkseen? Eikös se pysy kantajansa kehossa pysyvästi sen syömisen jälkeen? Miksi olisi pitänyt luoda uutta kasvia?
Suruaika käsiteltiin hyvin, siitä plussaa.
Riri aka Iron Heart olisi voitu jättää suosiolla pois koko elokuvasta, ei oikein mitään järkevää funktiota CIA:lle kehittämänsä laitteen lisäksi.
Namorin ja kumppanien origin oli oikein huolella vedetty uusiksi, enkä oikein ymmärrä, että miksi. Kulttuurin lisäämistä hahmon ja kansansa ympärille hyväksyn täysin.
Marvelilla on kieltämättä ollut Thanoksen ristiretken jälkeen heikompi ote tasaiseen tahtiin tuotostensa kanssa. Mitään punaista lankaa ei tunnu oikein löytyvän, eikä Kangin tulemista ole pohjustettu yhtään niin pitkäjänteisesti ja selkeästi kuin Thanoksen kohdalla tehtiin. Ja nyt meillä on taas yksi elokuva lisää, mikä ei oikein petaa tulevaa millään taholla.
..
Riri aka Iron Heart olisi voitu jättää suosiolla pois koko elokuvasta, ei oikein mitään järkevää funktiota CIA:lle kehittämänsä laitteen lisäksi.
Namorin ja kumppanien origin oli oikein huolella vedetty uusiksi, enkä oikein ymmärrä, että miksi. Kulttuurin lisäämistä hahmon ja kansansa ympärille hyväksyn täysin.
Minusta tässä pedattiin huolella tulevaa suuntaa aiempien mukaan
Wakanda ja Black Panther ovat modernimmissa 2000-luvun töissä käsitelleet voimapolitiikkaa, eritoten maailmanpolitiikan pisteitä mutta länsimaat eivät ole olleet vain puhtoisia sankareita.
Ironheart on loogista tuoda tässä elokuvassa. Iron Man on kuollut ja Riri korvaa paikan. Tämän myötä on nk pehmeä lasku, esitelty hahmo jossa paljon samaa kuin Shurissa: huumorintajuinen ja muita fiksumpi nero joka ei tee siitä numeroa.
Ja koska Shuri hahmona muuttuu on Riri peili, se nuori idealisti jolla on kepeyttä.
Namorin ja kansansa tarvittiin myös peiliksi Wakandaan ja Pantteriin. Tausta muutettiin minusta kahdesta syystä: historiasta voidaan ammentaa samasta kolonialismin ja vallan turmelevasta vaikutuksesta olevan subtekstin vahvistaminen ja 2 koska Aquaman, kilpailijan ennen ehätänyt suosittu elokuva omaa jo Atlantiksen. Marvel ei riskeeraa että saisi väitteet kopioinnista.