Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Muut sarjakuva-aiheet => : X-men 22.09.2016 klo 19:57:07
-
Mikä on sarjakuvaa? Jos per sivu on 1 iso kuva ja monta tekstilaatikkoa (eli loodat kuljettavat tarinaa eteenpäin) niin onko se silloin sarjakuva vai ei?
-
Noin real-politik-tasolla meillä sarjakuvia (tuttuina esimerkkeinä Fingerpori ja Lassi ja Leevi), missä on myös välillä yhden kuvan strippejä, ja olisi sinällään metkaa, jos nämä sarjakuvien "erikoisjaksot" eivät olisi sarjakuvaa.
(Ne ovat lisäksi sanomalehden takaosassa eikä niissä irvailla päivänpolitiikalle.)
-
Aiheeseen pureudutaan mm. ketjussa Sarjakuva on superluokka (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,14272.0.html)
Ja ketjussa Sarjakuvako muka ei taidetta (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,158.15.html), yritimme jo määritellä mikä on sarjakuva. Ei onnistunut.
Käytännössähän mikä yhteisö hyvänsä voi keskenään sopia jonkun termin, vaikka sanan sarjakuva, merkityksen. Eli ei se sen vaikeampaa.
Itse lähtisin siitä että erotukseksi muista kuvallisista ilmaisun muodoista (siis paikallaan pysyvän kuvan), sarjakuva käsittelee aikaa. Ideana on siis kertoa jotakin aikaperspektiivissä. Ei vain esittää graafisesti jotain vaikutelmaa.
Sarjakuvalla on sitten eri maantieteellisillä alueilla ja eri aikakausilla kehittynyt vielä joukko muista ilmaisuista poikkeavia merkkejä, jotka tuovat nimen omaan tätä aikaperspektiiviä kuviin ja kuvaryhmiin.
Toinen tärkeä asia on lukijan vapaus silmäillä näitä sarjakuvan merkkejä, merkintöjä ja symboleita vapaasti siinä järjestyksessä ja tempossa kuin häntä itseään sattuu huvittamaan. Tekijällä voi tietenkin olla mielessä joku ideaali siitä miten sarjakuva pitäisi lukea, mutta lopulta kuitenkin lukija päättää. Tottumuksen ja fiilistensä kautta.
-
Noissa säännöllisesti ilmestyvissä saattaisi olla tarpeen käyttää myös "useimmiten"-sanaa, eli Fingerpori tai Lassi ja Leevi käyttävät joskus yhden ruudun strippejä (jopa sellaisia joissa ei ole sisään upotettuna aikaulottuvuutta että ensin katsotaan ruudun toista laitaa ja sitten se toinen laita ikään kuin tapahtuu myöhemmin) mutta nämä ovat vähemmistönä, eli kokonaisuutena on mielekästä puhua sarjakuvista.
Pilakuvissa käytetään joskus useamman ruudun jakoa yms. mutta jos useimmiten mennään yksittäisellä kuvalla niin puhutaan vaan pilakuvista.
-
Sitten ovat vaikka Gary Larson ja Hugleikur Daggson, joita runsaasta yhden kuvan käytöstä huolimatta pidetään sarjakuvapiirtäjinä. Päivänpolitiikkaa voi pitää jonkinlaisena jakolinjana pilapiirroksiin, mutta sitten taas Aarne Ankka kommentoi ajankohtaisia puheenaiheita sarjallisissa satiireissaan ja Fingerporista muistuu mieleen joitakin tapauksia mitkä ovat olleet pilakuvamaisia. Ehkä ero näissä on siinä että fiktiiviset hahmot kohtaavat todellisen nykyhetken.
-
Vaan myös ainakin Kari Suomalaisen pilakuvissa esiintyy paljon nimettyjä fiktiivisiä hahmoja, rysänperäläisiä ja muita (samoin Karilla on kohtalaisen paljon kahden tai kolmen ruudun "pilakuvia")
-
Niin minulla pitäisi olla jossain Karilta sarjakuva-albumikin, missä Mauno Koivisto seikkailee...
-
Minä määrittelisin että pilakuvan määrittelee konteksti. Jos sitä julkaistaan sanomalehden pääkirjoitussivulla tai vastaavassa ympäristössä, se on pilakuvaa.
lisäys. oikeastaan sellaisen pääkirjoitussivun pilakuvan voisi ajatella tietynlaiseksi sarjakuvataiteen (sanan laajimmissa merkityksessä) alagenreksi, mutta taannoinen superluokka-keskustelu puhdisti aika tehokkaasti minusta kaikki halut esittää yhtään mitään taksonomisia määritelmiä vakavalla mielellä
-
lisäys. oikeastaan sellaisen pääkirjoitussivun pilakuvan voisi ajatella tietynlaiseksi sarjakuvataiteen (sanan laajimmissa merkityksessä) alagenreksi, mutta taannoinen superluokka-keskustelu puhdisti aika tehokkaasti minusta kaikki halut esittää yhtään mitään taksonomisia määritelmiä vakavalla mielellä
Näin se on nähtävä, kyse on isossa kuvassa tekniikoista. Pyritään sitten tekemään ajankohtaissatiiria, olemaan koomisia tai muun luontoisia, tiivistämällä juttu yhteen ruutuun tai tekemällä siitä pidempää muotoa, ilmaisu on palautettavissa sarjakuvan keinoihin. Jutun voi kertoa myös X-menin mainitsemalla tavalla mikä liippaa läheltä kuvitusta tai graafista suunnittelua, käyttäen silti niitä Reiman mainitsemia sarjakuvan merkkejä ja olemalla jossain suhteessa aikajatkumoon ollakseen tunnistettavasti sarjakuvaa.