Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Amerikkalaiset sarjakuvat => : Jarkko Sikiö 12.05.2016 klo 21:59:29
-
Ed Piskorin esikoisteos Wizzywig ihastutti ja vihastutti. Sivusin teosta mm. Kvaak-artikkelissa (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2242).
Tällä hetkellä Piskor takoo puhdasta kultaa sarjalla Hip Hop Family Tree (Fantagraphics). Sarjassa sukelletaan hip hop -kulttuuriin ja seurataan sen kehitystä syntyvuosista alkaen.
Julkaisuhistoria sarjalla on melko erikoinen. Sarja sai alkunsa internetissä, ja kokoelmat perustuvat tähän materiaaliin. Lehdet ovat puolestaan pienoisella lisämateriaalilla terästettyjä julkaisuja. Siten lehdet seuraavat kokoelmia, ei päinvastoin kuten on tapana. Kukin kokoelma on leikattu neljään lehteen (ts. toinen kokoelma kattaa lehdet 5–8).
Hieman erikoinen ratkaisu – huomioiden sarjan syntyneen sähköisenä – on sen vanhoja lehtiä mukaileva visuaalinen ilme. Sivut näyttävät ajan patinoimilta, painovirheineen kaikkineen.
Tämä on tärkeä osa sarjan visuaalista ilmettä, mutta suttuinen painojälki ja kellertävät sivut saavat näytöltä lukien aikaan silmien väsymistä. Siten lukeminen ei millään onnistu suurentamatta sivuja sellaiseen kokoon, että lukeminen on jatkuvaa skrollaamista ja paperiversiota on kova ikävä.
Toteutus, olkoon päätäsärkevän kälyinen, ei suinkaan vähennä sarjan vetovoimaa edes näytöltä lukien. Koskaan aikaisemmin – ei siis minkään sarjan kohdalla – ole kone sammunut käsiini, kun on vain pakko lukea... vielä... yksi... sivu, vaikka akku huutaa viimeisiään.
Suuri osa opuksen viehätyksestä on paitsi minulle tuntematonta, mutta äärimmäisen kiehtovaa hip hop -historiaa. Piskor kuvaa syntyhistorian, tärkeimmät hip hop -musiikin ja -alakulttuuriin liittyvät nimet, paikat ja tapahtumat. Hän selvittää ilmiön juuret urbaanissa kaupungiympäristöstä, jengimentaliteetin ryhmineen ja battleineen. Se kuvaa yhtä lailla nousevat levy-yhtiöt, ja sivuaa teknologista puolta, kuten rumpukoneiden astumista mukaan.
Samalla se kuvaa kuinka ala muuttuu ensin ilmiön kaupallistumisen ja sitten musiikkialan muuttuessa entistä ammattimaisemmaksi.
Löyhästi todellisuuteen perustuen Hip Hop Family Tree käsittelee valtavan määrän musiikkialan nimiä. Toisinaan Piskor hanskaa suuren määrän ohi vilahtavia musiikkialan nimiä rummuttaen ne tiukassa tahdissa samaan tapaan kuin Robert Crumb marssitti sivuille Vanhan Testamentin sovituksessa Genesis.
Hieman narratiivissa olisi hiomista, kun "yksi jätti aukon, jonka toinen paikkasi" -tyylisiä kohtia tulee vastaan toistuvasti.
Pienet puutteet on helppo sivuuttaa, sillä tekijä yhdistää henkilökohtaisen harrastuksen työhönsä siten, että sivuilta välittyy aito innostus aiheeseen.
Kuvitus on hupaisa yhdistelmä realismia, karikatyyreja, poseerausta ja naivismia.
Itse olen nyt lukenut ensimmäisen kokoelman ja muutaman lehden päälle. Kun olen lukenut kahdeksannen, vaihdan takaisin kokoelmaan. Lehtiä lukiessa rikkoutuu "flow" eikä niitä ole kuin vasta yhdeksän eli kolmannen kokonaisuuden ensimmäisen neljänneksen verran.
Ensimmäistä kokoelmaa voi parhaiten luonnehtia siten, että lukijalta edellytetään eläytymiskykyä sekä ehkä suomalaisittain haastavasti "korvakuuloa" ts. käsitystä, miltä sanat lausuttuna kuulostaisivat. Ellei ole koskaan lukenut voimakasta murretta puhuvaa tai vaikka lespaavaa kirjan/sarjakuvan henkilöhahmoa, tämä voi olla uusi kokemus. Olisiko tästä kuitenkin tullut negatiivista palautetta, koska kieli muuttuu kohden tavanomaisempaa nopeasti.
Toisinaan tosimaailma iskee taidetta kasvoille. Afrika Bambaataa on noussut viime aikoina otsikoihin negatiivisessa yhteydessä. Tämä hip hopin merkittävimpiä vaikuttajia on kovien hyväksikäyttösyytösten kohde. Tietenkään se ei hänen musiikillista painoarvoaan vähennä, mutta on pakko miettiä, olisiko Piskor kuitenkaan antanut niin paljon "ruutuaikaa" jos tapahtumat olisivat olleet tätä tehdessä tiedossa.
Fantagraphicsin Hip Hop Family Tree -sivu (http://www.fantagraphics.com/series/hiphopfamilytree/).
Hip Hop Family Tree Boing Boing (http://boingboing.net/tag/hip-hop-family-tree) -sivuilla.
EDIT: Viimeisen kappaleen pientä hiomista.
-
Hyvä arvio! Ja syssymmällähän Ed tulee vieraaksi sarjisfestareille. Herran blogi (http://edpiskor.tumblr.com) on myös kovaa kamaa. Hip hopin sämpläämisen tavoin HHFT:ssä lainaillaan vanhoista sarjiksista parhaat palat omaan teokseen, kuten tässä:
(http://66.media.tumblr.com/4f0fc9c43a05d6e0bac32901f0787117/tumblr_nru0ivSpAS1r3vmmyo1_1280.jpg) (http://edpiskor.tumblr.com/post/124651979344/for-my-hip-hop-heads-who-are-into-discovering-the)
-
syssymmällähän Ed tulee vieraaksi sarjisfestareille.
Tosiaan. Onhan Piskor vieraillut Oslossa (http://kontturi.blogspot.cl/2015/06/oslon-reissupaivitys-osa-2-nncoren.html) vuosi sitten puhumassa hip hopin ja sarjakuvien yhteydestä.
Sämplääminen oli kyllä oivaltava sana tähän yhteyteen.
Lehtien oheismateriaali ei minua ole juuri kiinnostanut, mutta nuo kannet ovat helmiä. Erityisesti kansikuva numerossa 9 (http://www.fantagraphics.com/hhftmonthly9/) saa minut hypnoottiseen otteeseen. Kuvaa jää tuijottamaan määräämättömiä aikoja. Tämä kehyksiin ja isona printtinä seinälle!
-
Afrika Bambaataa on noussut viime aikoina otsikoihin negatiivisessa yhteydessä. Tämä hip hopin merkittävimpiä vaikuttajia on kovien hyväksikäyttösyytösten kohde. Tietenkään se ei hänen musiikillista painoarvoaan vähennä, mutta on pakko miettiä, olisiko Piskor kuitenkaan antanut niin paljon "ruutuaikaa" jos tapahtumat olisivat olleet tätä tehdessä tiedossa.
En tiedä paljonko Piskor antaa ruututilaa Bambaataalle verrattuna muihin, mutta onhan herra hiphopin kulmakivi, ehkä joka tärkein niistä.
Hyvä arvio! Ja syssymmällähän Ed tulee vieraaksi sarjisfestareille.
Ai jaha! Pitääköhän vääntäytyä itsekin.
-
En sitten kuitenkaan vaihtanut takaisin kokoelmiin. Nyt on siis menossa sarjan yhdeksäs numero. Tässä on sitten minullekin tutumpaa jengiä, eli Run DMC ja Beastie Boys, ja siten nostalgiatrippiä tiedossa.
Sarjan edelleen ainoa huono puoli on, että se saa sivuuttamaan arkiaskareet.
-
En ole vielä päässyt Piskorin sarjakuviin tutustumaan, mutta pakko sanoa että hyvä idea tuoda sarjakuvan piiriin myös laajemmin hip hop. Crumbin blues ja jazz, Baggen Seattle-skene ja mitä näitä jo on. Moni sarjakuvantekijä on jo käsitellyt rokkia ja punkkia sekä niitä soittanutkin, siinä määrin että tulee kuva jostain kulttuurisesta yhteydestä ja siitä mitä pitää kuunnella. Meitä teinivuotensa sarjakuvilla ja räpillä kyllästämiäkin on, mielestäni siinä ei ole sen suurempaa ristiriitaa vaan näissä kahdessa on jopa jotain samaa.
Afrika Bambaata loi sen alkuperäisen, osin unohtuneen hip hopin filosofian ja hänen vaikutuksensa vuoksi voidaan puhua vakavasti otettavasta kulttuurisesta liikkeestä. Jos nämä lukuisat sana sanaa vastaan amerikkalaisten julkkisten seksiskandaalit nollaisivat kyseisten henkilöiden merkityksen pelkällä syytöksen voimalla, Woody Allenin hyviä elokuviakaan ei näytettäisi enää koskaan missään. Esimerkiksi. Mitenkään väheksymättä hyväksikäytön uhreja, joita maailmassa todella on. Mutta on muistettava miten helppoa olisi leimata kuka tahansa kohde syystä tai toisesta.
-
Piskorin näyttely avautuu huomenna 25.8 Itäkeskuksen Stoassa!
http://www.sarjakuvafestivaalit.fi/naeyttelyitae/301-ed-piskor-hip-hop-family-tree-stoa
-
Onhan se niin, että tekijät pyrkivät isojen kustantajien kelkkaan, että saavat sitten tehdä omia juttujaan.
Tietäen tosielämän realiteetit, ei voi nyrpistää nenäänsä, mutta ennemmin olisin nähnyt Piskorin omia juttuja kuin miehen ottavan Ryhmä-X:n haltuunsa (https://www.newsarama.com/35503-hip-hop-family-tree-creator-taking-on-marvel-s-mutant-family-the-x-men.html).
Ehkä Piskorista tulee seuraava Jeff Lemire tai jotain.
-
Tietäen tosielämän realiteetit, ei voi nyrpistää nenäänsä, mutta ennemmin olisin nähnyt Piskorin omia juttuja kuin miehen ottavan Ryhmä-X:n haltuunsa (https://www.newsarama.com/35503-hip-hop-family-tree-creator-taking-on-marvel-s-mutant-family-the-x-men.html).
Tyyppihän on kova Marvel-fani, joten kaipa hän tekee mitä haluaa.
Hip Hop Family Tree -boksissa on bonuksena Rob Liefeldin tyylillä piirretty lehdykkä. Sarjisfestareilla mainitsin siitä Piskorille hymyillen ja hän vakuutti, ettei kyse ole ironiasta, vaan hän todella rakastaa Liefeldin ja muiden saman aikakauden mutanttipiirtäjien jälkeä. :o
-
Hip Hop Family Tree -boksissa on bonuksena Rob Liefeldin tyylillä piirretty lehdykkä. Sarjisfestareilla mainitsin siitä Piskorille hymyillen ja hän vakuutti, ettei kyse ole ironiasta, vaan hän todella rakastaa Liefeldin ja muiden saman aikakauden mutanttipiirtäjien jälkeä. :o
Piskor on tuonut sitä tekemistensä kautta monessa yhteydessä esiin.
Liefeld oli sitä koulukuntaa, jonka mukaan sarjakuvia ei lueta vaan silmäillään. Hänen tyyliään on myöhemmin suorastaan ylistetty impressionistisuudestaan. Siinä mielessä Liefeldin voi rinnastaa vaikka Jeff Lemireen ja Ville Rantaan...
EDIT: Korjattu kirjoitusvirhe.
-
Koko homma polkaistiin käyntiin tästä twiitistä (https://twitter.com/EdPiskor/status/651161265939722240/photo/1) parin vuoden takaa.
Tässä Edin kotikaupungin lehdessä aiheesta vähän pitempi juttu (https://www.pghcitypaper.com/Blogh/archives/2017/07/21/pittsburgh-based-cartoonist-announces-historic-marvel-comics-deal-for-x-men).
Tulee olemaan vissiin ensimmäinen tyyppi Marvelin leivissä, joka kirjoittaa, luonnostelee, tussaa, tekstaa ja värittää koko roskan itse.
-
Ei kai Kirby oo noita kaikkia vaiheita tehnyt? Harvemmin tussasi ja tekstasi itseään. Ennemmin tulee mieleen Windsor-Smithin Weapon X, jonka teki kokonaan tekstausta lukuunottamatta tai Byrnen ysärituotokset, jotka teki kokonaan väritystä lukuunottamatta.
-
Ed Piskor haastattelussa (https://bandsaboutmovies.com/2021/05/19/interview-with-ed-piskor-the-creator-of-red-room/).
-
Comics Kayfabe päättyy Jim Ruggin sanoutuessa irti Ed Piskorista ja tähän liitetyistä ongelmista
Kts mm
https://www.pghcitypaper.com/arts-entertainment/ed-piskor-exhibition-postponed-over-sexual-misconduct-allegations-25664597
Harmi. Hip hop ei itselläni ole isommin kiinnostuksen kohde mutta Red Room oli kehityskelpoista. Sen aikana oli väitteitä toisenlaista arveluttavasta toiminnasta mutta mitään näyttöä ei ilmennyt. Ja kun sekä itsestäni että lähipiirin sarjistutuista on ajoittain kuullut olevansa joko natsi tai kommunisti niin on oppinut olemaan skeptinen.
Se myös estää ilakoimasta aiheesta että onneksi ei meidän pienissä piireissä ole moista ongelmaa, koska silloin yleensä jokin matopurkki tyhjenee tai joku aloittaa " no kun et facessa ole, niin..."
-
Jatkoa edelliseen.
Mitä ilmeisimmin Ed Piskor on suorittanut itsemurhan, jättänyt viestin sekä töitään ja testamentannut asioita.
Tätä on ollut pitkin päivää, mutta koska valtaosa maailmasta on amatööri hauskoja yhtenä päivänä vuodesta eli aprillina oli vaikeaa ottaa selvää lukeutuuko tämä niihin loputtomiin ei-hauskoihin vitseihin.
Asiaa ei auta että Comicsgate porukka maalaa isolla sudilla "riiput jo ristillä Timo K Mukkaa" ja syyttelee wokeja, mutta useampi sarjakuvantekijät / kriitikko kertoo perheen vahvistaneet kuoleman.
Niin tai näin surullinen ja masentava esitys.
-
Netin huhumylly on tosiaan... Mutta aika paha, jos tekee suikkarin aprillipäivänä. :(
Cancelointiin liittyen tänään oli lehdessä taas Rowlingista, joka kaivaa edelleen verta nenästään.
Omaan makuuni Hiphop-historia on äkkivilkaisulla kiinnostavan näköinen, mutta en todellakaan jaksa lukea. En edes lainata kirjastosta. Ehkä se on vain niille, joita aihe todella kiinnostaa? Jotta sarjakuva olisi ns. helposti lähestyttävä kannattaisi kyllä panostaa siihen että se olisi.
Tubevideoitaan olen vissiin muutaman katsonut. Jokin niidenkin lähestymistavassa vieroo. Ehkä olivat niin väsyttävän amerikkalaisia tai jotain. ???