Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvamarkkinat => Tapahtumat, näyttelyt ja koulutus => Aiheen aloitti: kyösti - 14.10.2015 klo 13:22:54
-
Vuoden 2015 aikana julkaistuista sarjakuva-albumeista haetaan taas sitä ansioitunutta. Ilmoittautua voi 31.12.2015 saakka ja valinta julkistetaan Tampere Kuplii -festivaalilla pe 18.3.2016.
Ilmoittautuminen on avoinna Sarjakuvafinlandia.fi sivuilla:
http://www.sarjakuvafinlandia.fi/ilmoita.html (http://www.sarjakuvafinlandia.fi/ilmoita.html)
Lisäksi sivuille syntyneeseen tietokantaan (n. 600 albumia) voi ilmoittaa aikaisempien vuosien (2007-2014) teoksia, joita siellä ei vielä ole. Mukaan mahtuvat myös antologiat. Teosten ilmoittaminen on maksutonta. Tarkoituksena on kerätä mahdollisimman kattava tietokanta suomalaisista sarjakuva-albumeista.
http://www.sarjakuvafinlandia.fi/ilmoita_teostietokantaan.html (http://www.sarjakuvafinlandia.fi/ilmoita_teostietokantaan.html)
-
Viidenkymmenen ilmoitetun albumin raja meni rikki. Taas on paljon hyvää luettavaa:
http://www.sarjakuvafinlandia.fi/teokset.html
Ja vielä on reilu kuukausi aikaa ilmoittaa:
http://www.sarjakuvafinlandia.fi/ilmoita.html
-
Sarjakuva-Finlandia 2016 ilmoittautuminen on suljettu. Mukana tällä kertaa 59 albumia.
Kisa alkakoon!
http://www.sarjakuvafinlandia.fi/teokset.html
-
Valitsija-diktaattori Heli Sutela ja kärkikymmenikkö julkistettu.
http://www.sarjakuvafinlandia.fi/ajankohtaista.html (http://www.sarjakuvafinlandia.fi/ajankohtaista.html)
http://www.aamulehti.fi/Kulttuuri/1195017703804/artikkeli/tuomari+heli+sutela+haluaa+voittajalta+yllattavyytta+tassa+sarjakuva-finlandian+top-10.html (http://www.aamulehti.fi/Kulttuuri/1195017703804/artikkeli/tuomari+heli+sutela+haluaa+voittajalta+yllattavyytta+tassa+sarjakuva-finlandian+top-10.html)
-
Aiheesta pikku-uutinen (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2301) etusivulla.
-
Vai sellaista. Nyt en kyllä ole yhtäkään lukenut noista...
Mutta mitäs, onhan tuolla monta "pitkän linjan" sarjakuvatekijää joten ollee ansaittu osuu kehen hyvänsä.
-
Ahonen taitaa olla nyt viidettä kertaa ehdokkaana.
On meillä sisällöntuotannon puolellakin jäänyt osa lukematta. Neljästä on viime vuonna arvio saatu aikaiseksi. Musturin Toivon kirjaan on koottu yhteen aikaisemmin osina julkaistut Toivon kirjat 1-5, joista aikaisemmin on kirjoitettu.
-
Koskelan Lusia on ainoa, jonka olen lukenut. Tai siis Toivon kirjoista osa on tullut luettua aikanaa myös, mutta ei tätä ehdolla olevaa kokonaisuutta.
Mutta Lusia oli kyllä hyvin sekä hyvin piirretty, riimitelty että tulkittu ja keksitty lähteiden pohjalta, että en ihmettele mukana oloaan.
-
Ainakin pääosin erinomaisen hyvin valittu lista. Pari on itsellä yhä lukematta (Home & Place), mutta ne kaikki, jotka ovat tuttuja, ansaitsevat kyllä paikkansa ehdokaslistalla.
Mäkelän, Närhen, Rapin, Musturin ja Ahosen teokset ovat noista varmaan omat suosikkini, mutta vaikea olisi edes niiden väliltä valita voittajaa.
Sutelalla ei ole mikään helppo tehtävä edessään, kun on vain hyviä ehdokkaita. Ja mikäs sen kivempaa!
-
Tullut kanssa luettua noita Finlandia ehdokkaita...enää 12 sarjakuvaa lukematta 59:stä. Näistä 10 finaaliin päässeistä vain toi Place of Death ja Minun Elämäni lukematta vielä. Tänään kirjastosta hain tuon Minun Elämäni-kirjan.
Raadin valinnoista tuo Flu 2 ja Tahvana oli ehkä yllätys....itse en olisi niitä TOP10 laittanut. Kummastelen myös miksei Helkavirsiä, Mielisairaalan kesätyttö ja Peräkammarin poika mahtunut mukaan. Varsinkin toi Mielisairaalan kesätyttö on ollut kirjastossa kovassa lainauksessa. Helkavirsiä oli kanssa hieno kirja. Sen puuttumista ihmettelen edelleenkin.
No kun saan nää muutamat sarjakuvat vielä luettua, niin sitten sanon omat suosikkini. Kaikkia en kyllä varmaan pysty edes lukemaan, kun eivät ole edes kirjastojen tilauslistoilla. No tää on sama juttu joka vuosi, muutama hassu jää lukematta.
-
Mä kyllä ymmärrän hyvin, etteivät Helkavirret ja Peräkammari päässeet top kymppiin.
Laiskana miehenä lainaan itseäni Tähtivaeltajasta:
"Kokonaisuudessaan Helkavirsiä on useista hyvistä hetkistään huolimatta valitettavan epätasainen, jopa sekava kattaus. Sinänsä on positiivista, että mukana on monentyylistä ilmaisua ja tulkintaa, mutta silti rima olisi sietänyt asettaa korkeammalle. Nyt useat heikot lenkit syövät albumin viehätystä."
Peäkammarista: "Lähes 150-sivuisen albumin tarina möyhii kuitenkin niin intomielisesti mätänevän lihan, kauhuisten kuvitelmien ja mielikuvitusmetaforien keskellä, että lukukokemuksesta muodostuu äärimmäisen uuvuttava. Lopulta kokonaisuus ei edes sano mitään, mikä ei olisi käynyt ilmeiseksi jo muutaman sivun jälkeen. Samaa aihepiiriä on käsitelty huomattavasti paremmin Jaakko ja Lauri Ahosen muutaman vuoden takaisessa Pikku Närhi -hitissä."
-
Mä kyllä ymmärrän hyvin, etteivät Helkavirret ja Peräkammari päässeet top kymppiin.
Laiskana miehenä lainaan itseäni Tähtivaeltajasta:
"Kokonaisuudessaan Helkavirsiä on useista hyvistä hetkistään huolimatta valitettavan epätasainen, jopa sekava kattaus. Sinänsä on positiivista, että mukana on monentyylistä ilmaisua ja tulkintaa, mutta silti rima olisi sietänyt asettaa korkeammalle. Nyt useat heikot lenkit syövät albumin viehätystä."
Peäkammarista: "Lähes 150-sivuisen albumin tarina möyhii kuitenkin niin intomielisesti mätänevän lihan, kauhuisten kuvitelmien ja mielikuvitusmetaforien keskellä, että lukukokemuksesta muodostuu äärimmäisen uuvuttava. Lopulta kokonaisuus ei edes sano mitään, mikä ei olisi käynyt ilmeiseksi jo muutaman sivun jälkeen. Samaa aihepiiriä on käsitelty huomattavasti paremmin Jaakko ja Lauri Ahosen muutaman vuoden takaisessa Pikku Närhi -hitissä."
Mä taas tykkäsin molemmista sarjakuvista, ehkä olen vain tarpeeksi sekopää, että tuommoiset kolahtaa muhun. Ei sarjakuvan aina tartte sanoakaan mitään...jättää lukijan pohtimaan asiaa ja keksimään sille jokin syvällinen sanoma.
Joskus nautin vain sarjakuvan taiteellisuudesta ja jätän itse tarinan taka-alalle.
-
Like tuulettaa jo, ja syystä!
Likellä neljä mahtavaa Sarjakuva-Finlandia-ehdokasta (http://like.fi/2016/02/likella-nelja-mahtavaa-sarjakuva-finlandia-ehdokasta/)
-
Aamulehdessä kommentoidaan itse palkintoakin:
Kommentti: Tutut tekijät jylläävät Sarjakuva-Finlandiassa
Sihto_Juha_KapeaKULTTUURI | 10.2.2016 | 15:51 | PÄIVITETTY 00:160
Juha Sihto
Sarjakuva-Finlandia on vakiinnuttanut asemansa kotimaisen kirjallisuuden ja kuvataiteen palkintokentässä.
Siinä missä Sarjakuvaseuran Puupäähattu annetaan ansioituneelle pitkän linjan sarjakuvataiteilijalle tai -vaikuttajalle, Finlandian saa yksittäinen albumi.
Tämän vuoden Finlandia-ehdokkaiden tekijöistä osa on jo ehtinyt saada Puupäähatun, ja osa olisi sen hyvinkin ansainnut. Moni on ollut aiemmin, jopa useasti, myös Finlandia-ehdokkaana.
Tämä voi kertoa ainakin kahdesta asiasta. Ensinnäkin: hienoa, että kovan luokan taitajat pystyvät jatkuvasti tekemään laadukasta sarjakuvaa. Toisaalta: onko alan huippu turhankin kapea, kun samat nimet toistuvat kärkikymmenikössä vuodesta toiseen.
Olipa syy mikä tahansa, ei sarjakuvan ystävillä ole syytä huoleen. Viime vuonna julkaistiin noin 80 kotimaista albumia. Laatua löytyy rutkasti myös kärkikymmenikön ulkopuolelle jääneistä. On siis odotettavissa, että huipulla nähdään pian uusiakin tekijöitä konkareita hätyyttämässä.
Ehkä ei tarvitsisi joka vuosi kymmentä alpparia nostaa jatkoon. Ehkä voisi valintalautakunnalle antaa jotain liukumaa 5-10 ehdokkaan välillä?
-
Eikö Finlandia-sarjakuvan tarvikaan olla julkaistu vuonna 2015? Aattelin vaan tuota Toivon kirjaa. Eikös se ole kokoelma ajat sitten julkaistuja juttuja?
-
Sama ihmetys Himasten kanssa, eikö se ollut kokoelma niistä kahdesta aiemmin julkaistusta albumista vai onko siinä uusia juttuja?
-
Sama ihmetys Himasten kanssa, eikö se ollut kokoelma niistä kahdesta aiemmin julkaistusta albumista vai onko siinä uusia juttuja?
Kokoelma on, vanhoja juttuja. SK-F:n säännöt elävät vähän joka vuosi. Aikoinaan ei hyväksytty antologioita jne.
Toivon kirja on sikäli poikkeus, että se on tarkoitettu siksi kokonaisuudeksi mikä se nyt on, mutta käytännön syistä johtuen julkaistu osina. Ks. esim. Aleksis Kivi ja Seitsemän veljestä.
-
Eikö Finlandia-sarjakuvan tarvikaan olla julkaistu vuonna 2015? Aattelin vaan tuota Toivon kirjaa. Eikös se ole kokoelma ajat sitten julkaistuja juttuja?
Ei varmaankaan?! Himaset on nimittäin sekin kokooma.
-
Eli pärstäkerroin ratkaisee? Ei siis mitään uutta sarjakuvarintamalta.
-
Darth Mikan kanssa samaa mieltä, että Viivi Rintasen Mielisairaalan kesätyttö olisi kyllä ehdottomasti pitänyt olla finaalissa. Ihan nyt ilman minkäänlaista naisnäkökulmaskandaaliakin...
-
Ei siis mitään uutta sarjakuvarintamalta.
Mitä tulee Toivon kirjaan, niin juu ei, ei mitään uutta kustannusmaailmassa.
WIKI: "Seitsemän veljestä ilmestyi keväällä 1870 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Novellikirjasto-sarjassa neljän vihon painoksena. Romaanijulkaisu ilmestyi vasta vuonna 1873."
-
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Novellikirjasto-sarjassa neljän vihon painoksena. Romaanijulkaisu ilmestyi vasta vuonna 1873."
Minisarja! Ja trade hardback kolme vuotta myöhemmin.
Timo
-
Ja siitä puhutaan romaanina vaikka kyseessä on kokoelma?!
-
Onhan tuossa ollut harkinnassa myös vanhoja Fingerporeja ja vanhoja Viivejä ja Wagnereita, mitkä viime vuonna julkaistiin uusina kokoelmina.
Jarla on julkaissut 2015 jopa neljä kirjaa, mutta on tuo 59 silti huimaava luku Suomen kokoisessa maassa julkaistusta kotimaisesta sarjakuvasta. Eikä siinä edes kaikki. Kustantajissakin on ollut kirjoa kehäraakeista keltanokkiin.
-
Mitä tulee Toivon kirjaan, niin juu ei, ei mitään uutta kustannusmaailmassa.
WIKI: "Seitsemän veljestä ilmestyi keväällä 1870 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Novellikirjasto-sarjassa neljän vihon painoksena. Romaanijulkaisu ilmestyi vasta vuonna 1873."
Tuo pätee aika moneen 1800-luvun romaaniin, huomattavan moni niistä julkaistiin vähitellen yksittäisniteinä tai lehdessä jatkosarjana, Dickensit ja Dostojevskit ja muut.
Silloin ei taidettu pahemmin jaella vuosittaisia kirjallisuuspalkintoja joten ei tarvinnut murehtia moisista :)
-
Eikö Finlandia-sarjakuvan tarvikaan olla julkaistu vuonna 2015? Aattelin vaan tuota Toivon kirjaa. Eikös se ole kokoelma ajat sitten julkaistuja juttuja?
Ihme kummastelua, kun kisassa on aina ollut mukana kokoelmia, eli eihän tässä ole yhtään mitään ihmettelemistä. Tai syytä katkeriin pärstäkerroinsyyttelyihin.
Ihan vain muutama esimerkki:
Juba: Viivi ja Wagner Juhlakirja (2007)
Pertti Jarla: Fingerpori (2008)
Rosse, Stéphane - Sillantaus, Teppo - Gylling, Mikael: Naisen kanssa - Greatest hits (2009)
Lisää voi kaivaa itse:
http://www.sarjakuvafinlandia.fi/kunniakalleria.html (http://www.sarjakuvafinlandia.fi/kunniakalleria.html)
-
Ihme kummastelua, kun kisassa on aina ollut mukana kokoelmia, eli eihän tässä ole yhtään mitään ihmettelemistä. --
Äläs nyt, tämä on netti. Me tässä närkästytään ja pöyristytään.
-
Onko sääntöjen mukaista osallistua jonain vuonna teoksen osalla Finlandiaan ja sitten piirtää sivuja lisää ja osallistua sitten "koko" teoksella uudestaan?
-
Onko sääntöjen mukaista osallistua jonain vuonna teoksen osalla Finlandiaan ja sitten piirtää sivuja lisää ja osallistua sitten "koko" teoksella uudestaan?
Näyttäisi olevan, sen verran eri variaatioita vaikkapa Fingerporista on mukana ollut. Esim. Heräämisopas ja Postilla ovat käytännössä sama kirja.
Tuntuuko susta tosiaan siltä, että S-Finlandiassa olisi kovin tiukat säännöt?
-
Onko sääntöjen mukaista osallistua jonain vuonna teoksen osalla Finlandiaan ja sitten piirtää sivuja lisää ja osallistua sitten "koko" teoksella uudestaan?
Strippikokoelmissa ei tarvitse edes piirtää mitään uutta! Kunhan kokoaa kerran tai pari kertaa jo kirjaksi kootuista stripeistä uuden kokoelman. Nyt jos olisin ironinen, toteaisin, että varmaan hyvin moni kustantamo tekee näin vain ja ainoastaan F-kisaa silmälläpitäen. Samalla kamalla monta mitalia!
Eiköhän olennaista kuitenkin ole se, että kyseessä on kyseisenä vuonna ilmestynyt teos. Ei se, ovatko sen sisältämät jutut jo aiemmin julkaistuja vai uusia. Varsinkin kokoelmissa yleensä kaikki kamaa on kierrätettyä.
Parempi näin kuin Koipeliinin vuodesta toiseen jatkuva kädenvääntö, mihin vedetään raja ja mitkä merkkiteokset suljetaan kisan ulkopuolelle, koska osa niiden sisällöstä on julkaistu suomeksi aiemminkin. Tämähän on johtanut siihen, että moni vuoden tärkeimmistä sarjakuvajulkaisuista jää Koipeliinin ulkopuolelle (viime vuodelta esim. Sandmanit ja Mustat sivut).
Mutta kukin taaplaa tyylillään.
-
No hyvä. Ite aattelin, että ois hyvä ihan näkyvyyden ja teoksen mainonnan kannalta osallistua ensin jollain pienemmällä pätkällä ja sit myöhemmin koko teoksella.
Toivottavasti säännöt eivät tältä osin muutu jatkossakaan.
Ja ties vaikka yhdellä teoksella voittais kaksi palkintoa, erillisinä vuosina.
-
Tuo Vesa K:n tieto että säännöt ovat eläneet tarvittaessa, ei kuulosta minusta ollenkaan hyvältä. Sillä samoin kuin vaihtuvien sääntöjen puitteissa voidaan sallia jonkun tietyn henkilön osallistuminen, niin sama pätee myös päinvastoin . Niin haluttaessa jonkun henkilön osallistuminen voidaan myös estää tekaisemalla uusia sääntöjä.
Pitääpä tutkia miltä osin sääntöjä on vuosien varrella muuteltu.
Ihannetilanne olisi että säännöt ovat joka vuosi samat. Mutta emme elä ihannemaailmassa.
-
Kyllä muakin vähän arvelluttaa nää kokooma-teokset. Mutta kai se on niin, että lopullinen tuote ratkaisee.
Muistuu vaan mieleen Taru Sormusten Herran :Kuninkaan Paluu. Sehän sai 11 oscaria ja uskoisin, että se sai ne oscarit koko trilogiasta, eikä siitä viimeisestä osasta.
Olishan se reilumpaa muita sarjakuvia kohtaan, jo palkittaisiin Sarjakuva-Finlandiassa vaan ne teokset, jotka on syntyneet sinä vuonna ja kokoelmille olisi sitten joku toinen palkinto tai sitten palkinto raati ottaisi vain tarkasteltavaksi kokoelman sen osan, joka on tehty kyseisenä vuonna, eikä huomioisi sitä muuta osaa. Pahoin pelkään, ettei näin kumminkaan käy.
Onhan meilläkin Koipeliinissa jokavuotinen taistelu mikä otetaan mukaan ja mikä ei. Varsinkin aivan käsittämättömän hienot uusinnat ja niiden poisjäänti kiukuttaa.
-
Tuo pätee aika moneen 1800-luvun romaaniin, huomattavan moni niistä julkaistiin vähitellen yksittäisniteinä tai lehdessä jatkosarjana, Dickensit ja Dostojevskit ja muut.
Silloin ei taidettu pahemmin jaella vuosittaisia kirjallisuuspalkintoja joten ei tarvinnut murehtia moisista :)
Ainakaan ei ole kovin montaa somekohua tallentunut jälkipolvien ihmeteltäväksi. Mutta mutta, tähän mennessä ei ole kukaan voittanut SK-Finlandiaa kahta kertaa. Jos palkintoa jaetaan vielä muutaman vuoden päästä, siihen pitänee sisällyttää myös vain digipainoksina ilmestyneet teokset.
-
Ihannetilanne olisi että säännöt ovat joka vuosi samat. Mutta emme elä ihannemaailmassa.
Aina väliin täytyy kussakin kisassa hioa sääntöjä, se on ihan normaalia ja suositeltavaakin. Monissa urheilulajeissa säännöt saavat huutia lähes vuosittain.
Maailma muuttuu, palkinnonjakajien tavoitteet muuttuvat ja eteen tulee jatkuvasti uusia tilanteita, joita alkuun ei osattu edes huomioida. Tähän täytyy reagoida.
Onhan isossa F:ssäkin hiottu sääntöjä useampaan otteeseen. Jossain vaiheessa ulos raakattiin runot ja novellikokoelmat (huono siirto) ja muutama vuosi sitten jouduttiin taittamaan peistä vanhentuneesta sääntökohdasta, jonka mukaan kirjailijan täytyisi olla Suomen kansalainen (http://www.mtv.fi/uutiset/kulttuuri/artikkeli/kustantaja-finlandia-kohusta-salmelan-kirja-on-selkeasti-suomalainen/2019442 (http://www.mtv.fi/uutiset/kulttuuri/artikkeli/kustantaja-finlandia-kohusta-salmelan-kirja-on-selkeasti-suomalainen/2019442)).
Ihan turhaa on kuvitella, että kaiken tämän taustalla vaikuttaisi ilkeämielinen, maailmanlaajuinen salaliitto. (totesi kissaa silittävä kalju mies ja puhkesi pahaenteiseen röhönauruun)
-
Sinänsä hauska yksityiskohta että Musturin Toinen Toivon kirja oli finalistina jo vuonna 2007, kun palkinto ensimmäistä kertaa jaettiin. Laskin että tämä on nyt neljäs finaalipaikka, mikä on toki kannustavaa. On selvästi tykätty.
-
Tsekkasinpa vihdoin Sarjakuva-Finlandian säännöt.
Voimassa olevat säännöt on päivätty vuodelle 2007, joten eivät ole muuttuneet ihan viime aikoina tai ehkä eivät koskaan. Hyvä niin. Ei siis aihetta mihinkään salaliittospekulaatioihin.
Kohta 5 toteaa mm. näin:
"Palkintoehdokkaita nimettäessä lautakunta ottaa huomioon edellisen kalenterivuoden aikana ilmestyneet uudet sarjakuva-albumit."
Ilmeisesti siis riittää, että albumi on ilmestynyt edellisvuoden aikana ja on siis jollain tavalla uusi, vaikka se sisältäisi vanhaakin, jo julkaistua matskua.
-
No niin...en ole ihan kaikkia lukenut vielä, mutta en usko, että nuo muut teokset pääsevät mun TOP10-listalleni.
Tässä minun TOP10 eli finaaliin pääsevät, jos saisin itse päättää...
Helkavirsiä
Petri Hiltunen, Kristian Huitula, Katariina Katla, Katja Louhio, Tuomas Myllylä, Eetu Pellonpää, Lauri Pitkänen, Sari Sariola, Antti Tiainen ja Vesa Vitikainen.
Hieno tulkinta Eino Leinon Helkavirsi runokokoelmasta. Tässä sarjakuvallisesti käydään läpi 12 runoa. Jäljelle jäi vielä 17 runoa, joten voimmeko nähdä tulevaisuudessa Helkavirsiä 2:en. Eino Leinohan julkaisi Helkavirsiä kahdessa osassa. Helkavirsiä 1903 ja Helkavirsiä 2:en 1916.
Aivan mahtavaa tulkintaa eri sarjakuvataiteilijoilta...tätä kyllä ilokseen lukee.
Jäätävä Spede
Kalevala
Lusia
Ilpo Keskela
Mun mielestä tässä on enemmän Kalevalan sielua, kuin tuossa Marko Raassinan Kalevalassa. Todella tyylikäs sarjakuva. Tätä tykkäsin kyllä lukea ja tuo kalevalainen runonmitta oli kyllä paras ratkaisu. Hirveen ison työn Kaskela on tehnyt tätä sarjakuvaa tehdessään. Tarina soljui eteenpäin ja piti lukea kirja heti kättelyssä loppuun asti. Hyvin piirretty ja tarina mitä parhain...tätä suomalaisempaa sarjakuvaa ei olekaan.
Mielisairaalan kesätyttö
Minun elämäni - Singing in the rain
Peräkammarin poika
Seitsemäs vieras
Toivon kirja
Villimpi Pohjola - Valomerkki
JP Ahonen
Ahosesta olen tykännyt aina ja Villi Pohjola on vain niin hyvä sarjakuva. Ei tässä voi kuin ihailla.
-
Tsekkasinpa vihdoin Sarjakuva-Finlandian säännöt.
Voimassa olevat säännöt on päivätty vuodelle 2007, joten eivät ole muuttuneet ihan viime aikoina tai ehkä eivät koskaan. Hyvä niin. Ei siis aihetta mihinkään salaliittospekulaatioihin.
Kyllä noiden sääntöjen on käytännössä pakko olla jossain välissä muuttuneet, koska nyt mukana pitkällä listalla on isonkin tekijäjoukon lyhyistä tarinoista koostuvia albumeja (esim. Helkavirsiä & Noin seitsemän taidetta), joita ei vielä joku aika sitten hyväksytty mukaan.
Sinänsä ihan järkevä sääntömuutos. Sääli vain, ettei ollut näin jo alusta lähtien.
-
Joo, Helkavirsiä ei tosiaankaan taida olla Sarjakuva-Finlandian sääntöjen mukainen teos.
http://www.sarjakuvafinlandia.fi/saannot.
- Sarjakuva-Finlandia-palkinto voidaan myöntää tunnustuksena Suomen kansalaisen yksin tai yhdessä muiden henkilöiden (1-2 henkilöä), joiden ei tarvitse olla Suomen kansalaisia, kanssa tekemästä ansiokkaasta, painetusta sarjakuvateoksesta. Sarjakuva-antologiat tai vastaavat eivät tule kysymykseen.
-
Myönnetäänpäs että finalisteista olen lukenut vain Aapo Rapin Tahvanan, sattumoisin kesällä lentokoneessa matkalla kohti Sloveniaa, ja erinomainen tuntuma siitä jäi. Rapin tyylitaju on muutenkin sellaista mikä iskee minuun, ja toivon mieheltä jatkossakin säännöllisesti päivittyvää tuotantoa.
Mielisairaalan kesätyttö on hyllyssä ja siihen on latautunut paljon odotuksia, kunhan vain "kiireisenä" löydän sille aikaa.
Kaikkia ei ole kiire ahmia.
-
Kohta tuo Sarjakuva-Finlandia 2016 ilmoitetaan...onkin korkea aika ilmoittaa meikäläisen oma valinta. Toivotaan, että tämä sarjakuva voittaa, koska se on niin hyvä.
Minun valintani Sarjakuva-Finlandiaksi on kyllä ehdottomasti Ilpo Koskelan "Lusia".
Se kertoo "Suomen viimeisen noidan" eli Lusia Rusintytär Korhosen elämästä.
Koskelan riimittely on aivan mahtavaa ja antaa mielenkiintoisen ja aika todenpohjaisenkin kuvan sen ajan (1600-luku) Suomesta. Tarina on hyvä ja piirrosjälki selkeän puhdas.
Tämä piti lukea heti kannesta kanteen. Erottuu kyllä muista ehdokkaista selkeästi. Tässä ei ole mitään turhaa. Täydellinen sarjakuva kansineen päivineen...suosittelen!
-
Joo, Helkavirsiä ei tosiaankaan taida olla Sarjakuva-Finlandian sääntöjen mukainen teos.
Kummasti se vaan hyväksyttiin silti mukaan.
-
Kummasti se vaan hyväksyttiin silti mukaan.
Normien purkutalkoot ovat alkaneet!
-
Sutela valitsi Kati Närhen Seitsemännen vieraan.
Uutinen etusivulla (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2309).
-
Onnittelut voittajalle!
Ja onnittelut Sutelalle oikeasta valinnasta.
Tätä uusinta Närhen teosta en ole lukenut, mutta aikaisemmat olen. Suomi-sarjakuvan klassikoita!
Nyt vain rummutusta Agneksen parhaudesta! Jos vaikka saataisiin kansalaiset ostamaan tätä herkkua kesädekkareiden lomaan.
-
Onnittelut Kati Närhelle!
Seitsemäs vieras oli myös mun TOP10:ssä. Ihan hyvä valinta!