Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Muut sarjakuva-aiheet => : Nappari 08.10.2004 klo 22:43:43
-
.
-
En ole koskaan lukenut yhtään Sandman-kirjaa.
Näitä riittäisi vielä paljonkin, siis puutteita.
-
Jysäys.
Olen paria eurooppalaista laatusarjakuvaa lukenut, ja ne olivat huonoja. Lisäksi oon jurrissa. Haistakaa kaikki kukkanen!
-
Mangaa en ole juuri lukenut ja tuskinpa tulevaisuudessakaan siihen hirveästi kosken.
Lisäksi Chris Waren Jimmy Corrigan smartest kids on the earth (meneekö se nimi noin) en ole vieläkään saanut edes aloitettua.
Tarkoitus on kyllä ollut.
-
Corto Maltesea en ole lukenut kuin NonStopissa ja Blueberryä vain Mustanaamiosta.
Albumeja en muista koskaan kirjastosta lainanneeni.
Mikähän siinä lienee? Lännensarjat eivät mitenkään kiinnosta (Tex Willeriä olen lukenut yhden numeron, kun sain sellaisen lapsena synttärilahjaksi - tämän tapauksen johdosta aloin muistuttamaan äiteetä toistuvasti että älä vaan tuhlaa rahaa ostamalla minulle lahjaksi mitään kirjoja, sarjakuvia tai varsinkaan levyjä. "Myyjä suositteli tätä Britneyspearsia, kuulemma on suosittu laulaja, eiks se sit oo hyvä?") mutta Corto... no, ei vain oikein ole koskaan kolahtanut.
-
Yhtään Valerian-albumia en ole lukenut. Siitä huolimatta olen joskus kertonut niistä kaverilleni vankalla kokemuksen rintaäänellä... ;)
-
Ikinä en ole tutustunut Sandmaniin. Olen varovaisesti yrittänyt ottaa selvää, miksi siitä niin vaahdotaan, mutta aina silloin kun muistan asian kirjastossa, tarjolla on eioota. Silloin kun se julkaistiin, muistan lehteilleeni sitä, mutta siitä ei jäänyt minkäänlaista mielikuvaa. Piirrosasu ilmeisesti vaikutti minuun hylkivästi.
Ranskankielisestä sarjakuvasta tiedän vain tärkeimmät tapaukset, mikä tietysti on merkittävästi enemmän kuin keskivertolukijan tietämys, mutta en silti sillä elämöisi.
-
-Sandman
-Spiegelmanin Maus
-Corto Malteset
mitään näistä en ole lukenut... :o
-
Uskaltaakohan sitä myöntää: ;D
Watchmeniä en ole lukenu. Se on isoin aukko.
Seliseli:
Yhtään ostettavaa kappaletta ei ole sattunut missään kohdalle (kirjakaupassa oli ruåtsinkielinen)
Kirjastossakin kohdalle ovat tunkeneet hurriversiot, yksi oli lainassakin, mutta eihän siitä åttanut mitäään tålkkua.
Kaikki muut klässykot on luettuna, ainakin mitä suomeksi on saatavilla.
Timo
-
Mulla on paha tapa, että haukun joitakin sarjakuvia, vaikken ole niitä ikinä lukenutkaan. Eli olen ennakkoluuloinen. Mustanaamiota en ole lukenut kuin pari tarinaa, mutta tiedän etten pidä siitä. Myöskään Tex Willeriä ei ole tullut luettua, vaikka se onkin tosi yleinen sarjakuva. En ole ollut ikinä mikään länkkäri-fani ja en usko että olen mitään menettänytkään.
-
Etenkin supersankari osasto on minulla aika hukassa. Siinä vaiheessa kun Batmanissa tapettiin Robin ja kun Teräsmiehessä ruvettiin sähläilemään vaihtoehtoulottuvuuksien kanssa ja Lex Luthor olikin yhtäkkiä hyvä minulle syntyi jonkinlainen hylkimisreaktio supersankar juttuja kohtaan. Poikkeuksena Ihmeneloset joka on yksi suosikkisarjoistani.
Enkä ole lukenut Valeriania, enkä Luupäitä. Enkä Corto Maltesea, enkä kovin montaa sota/länkkärisarjakuvaa.
Taidan olla turhan valikoiva. Sama pätee tosin muuhunkin lukemiseeni. Joku kaunis päivä vielä lainaan kirjaston tyhjäksi ja täytän aukot. Mahdollisesti.
-
Kaikkea olen kokeillut, mitä on vastaan tullut. Eipä tule mieleen mitään, mistä joku olisi puhellut ilman, että olisin siihen päässyt perehtymään jossain vaiheessa.
Corto Maltesesta en pidä. Tylsää tarinaa.
Ehkä jonkinlainen puute on uusimmat Aku Ankka taskarit, joista juuri täällä yhdessä threadissa luin, mutta toisaalta tuntuu vähän, että kun olen sata ensimmäistä aikoinani lukenut, niin enköhän ole vähän nähnyt jo kaiken...
Sarjakuvien ulkopuolelta -- paikkasin eilen juuri aukon yleissivistyksessäni katsomalla elokuvan Tohtori Outolempi, eli miten lakkasin olemasta huolissani ja opin rakastamaan pommia. :)
-
Häh-hää
Minäpäs en ole lukenut yhdään Tintti-albjumia kokonaan!
-
Häh-hää
Minäpäs en ole lukenut yhdään Tintti-albjumia kokonaan!
Huh sentään... jos joku niin Tintit ovat yleissivistystä ;)
Itselläni on koko sarja kotona ja kaikki ainakin pariin kertaan luettu.
-
Minäkään en ole Watchmeniin vielä tutustunut. Oikeastaan kuulinkin kyseisestä sarjakuvasta vasta tällä foorumilla.
Myös Ghost World on jäänyt lukematta, vaikka sitä on täällä aika moneen otteeseen hehkutettu. (Tosin se elokuvaversio löytyy kyllä omasta hyllystäkin.)
Onko kumpaakaan sarjakuvaa julkaistu vielä suomeksi? En ole törmännyt noihin ainakaan paikallisessa kirjakaupassa..
-
Minun lisäkseni monen muun suomalaisen sarjakuvaharrastajan yleissivistyksestä löytynee Pogon mentävä aukko. Kovasti arvostettu sanomalehtisarjakuva joka ei satunnaisten näytteiden perusteella ole vielä avautunut ollenkaan. Pitäisi varmaan saada koko Kellyn tuotanto käsiinsä ja pohjiksi syventävät kurssit Yhdysvaltain poliittisesta lähihistoriasta.
Tekevät Japanissakin kuulemma paljon sarjakuvia. Sieltä löytyisi varmasti loistavaa kamaa mutta sen löytäminen on tähän asti ollut neulan hakemista heinäsuovasta. Asiaa ei auta ollenkaan se, että minun makuni tuntuisi olevan niin kovin erilainen kuin keskivertomangaharrastajilla eli niillä ihmisillä jotka mangaa eniten kuluttavat ja ´genrestä´ yleensä jotain toisten luettavaksi suosittelevat.
(Vau sanoinpa sen nätisti :D)
Onko kumpaakaan sarjakuvaa julkaistu vielä suomeksi? En ole törmännyt noihin ainakaan paikallisessa kirjakaupassa..
Ghost World löytyy suomeksi. Voit tilata sen vaikka kustantajalta (http://www.badvugum.com/bv2/) suoraan.
EDIT: Tulipas muuten amerikkalaisesta sanomalehtisarjakuvasta mieleen vielä toinenkin tapaus mihin haluaisin tutustua paremmin - Segarin Kippari-Kalle! Ja kyllähän näitä oikeasti riittää. Kiva ettei lopu luettava kesken ;)
-
Pohtimisella tulee mieleen sellaista, kuin:
Dan Dare
Battler Britton
Buck Rogers
Kaikista oon jotain kuullu, jopa kehun kaltaista muista kuin Brittonista,
mutta ei ole koskaan tullut vastaan tutustumiskappaleita.
-
Mulla merkittävimmät aukot taitavat olla Hugo Prattin tuotokset ja Tintit. Yhtäkään Prattin juttua en ole lukenut (paitsi kai sen yhden Manaran kuvittaman, mutta en ole varma luinko sitä kokonaan vai selailinko vain) ja Tinteistä olen saattanut lukea yhden (sen missä ollaan kuussa).
-
Se Jimmy Corrigan Smartest blaablaa jäi myös minulta lukematta. Ei jaksanut. Tarina ei liikkunut yhtään mihinkään ja silti sarjakuva oli paksu kuin raamattu. En tajunnut koko pahuksen opuksen tarkoitusta. Enkä varmaan tule sitä teosta ikinä uudelleen avaamaan luulemma.
-
Mullakin on lukematta jäänyt Watchmen että muutama muu pakollinen supersankarisarjakuva. Varmasti on paljon muutakin, jota en tiedä...
Taidanpa tilata Amazonista Watchmenin...
-P.
-
Minäkään en ole Watchmeniin vielä tutustunut. Oikeastaan kuulinkin kyseisestä sarjakuvasta vasta tällä foorumilla.
Kuten myös. Kuukkeloimalla sain ongittua tietooni sen verran, että ei taida olla minun makuuni. Katsotaan mitä aika näyttää.
-
Onhan noita, minullekin mm. tuo Watchmen on vieras. Kai siihen kannattaisi tutustua, koska olen tykännyt kovasti niistä muutamasta Alan Mooren teoksesta, joihin olen tutustunut.
Mutta suurin puutteeni on epäilemättä joku sellainen sarjakuvan mestariteos, josta minä tai kukaan muukaan kvaakkaaja ei ole koskaan kuullutkaan. Ani harvoin täälläkään noteraataan muuta kuin englannin- tai ranskankielisen maailman sarjakuvia, kotimaisen ohella tietty.
-
Ainakin tuo tämän ketjun suursuosikki eli Corto Maltese, sekä vielä mainitsemattomista Love & Rockets.
-
Onhan näitä, vaikka oma tuntumani on, että mulla on parempi yleissivistys sarjakuvissa kuin kirjoissa – ja mä oon sentään yleisen kirjallisuustieteen maisteri!
Tässä mun listani, tuntuu kyllä että vielä joku paha puute ei nyt tule mieleen:
– Watchmen
– manga (oon lukenut vaan pari Dragonballia ja ekan Ranman)
– Hämis, Batman, kaikki nämä Ihmenuot ja nämät ja Äksät. Teräsmiestä olen lukenut 70-luvulla. Mustanaamiota olen lukenut tosi vähän, ehkä vaan pari lehteä tai vastaavaa.
– Corto Maltesea luin varmaan ekat 3-5 alpparia, mutta sitten yhtäkkiä lakkasi kiehtomasta. Maltese-fanitus alkoi tuntua musta varmaan snobbailulta, kun kaikki kirjaillisuutieteilijäopiskelijatoverit kokojan vaahtosivat kuinka ihana se on.
– Sandmania luulin etten ollut lukenut, joten lainasin kesällä kirjastosta pari alpparia. Kävi ilmi, että olin sittenkin lukenut.
– Non Stop ja Zoom jäivät aikanaan myös kokematta.
Tuoreemmissa lukemattomissa tapauksissa on paljon sellaisia, jotka aion korjata heti kun tulevat vastaan.
-
Tekevät Japanissakin kuulemma paljon sarjakuvia. Sieltä löytyisi varmasti loistavaa kamaa mutta sen löytäminen on tähän asti ollut neulan hakemista heinäsuovasta. Asiaa ei auta ollenkaan se, että minun makuni tuntuisi olevan niin kovin erilainen kuin keskivertomangaharrastajilla eli niillä ihmisillä jotka mangaa eniten kuluttavat ja ´genrestä´ yleensä jotain toisten luettavaksi suosittelevat.
(Vau sanoinpa sen nätisti :D)
Sama dilemma rahikaisella. Jopa universaalisti ylistettyä Nausicaata selaillessa on hiipinyt vääjäämättä mieleen pelko siitä, että sekin vaikuttaisi "vain" hyvin tehdyltä ja huimalta seikkailusarjalta eli ihan kivalta, silleen vähän nuoremmille. Miten sitten mahtaa siinä suhteessa sijoittua tuo Phoenix? Entä saako sitä Suomesta?
Mutta ehkäpä meillä on nykyään toivoakin: olen nimittäin ollut huomaavinani, että viime vuosina on yritetty saada Japanin ulkopuolellekin näytteitä jostain vaihtoehtoisemmastakin mangasta. Fantagraphicsilta tuli Sake Jock -niminen kokoelma, Viziltä Secret Comics, sitten vielä joku Underground Comics Japan ja tuommoinenkin (http://www.activeanime.com/html/modules.php?op=modload&name=News&file=article&sid=394), kaikki enimmäkseen Garo-lehden tallista, jota ilmeisesti pidetään undergroundimman alan ykkösjulkaisuna Japanissa. Vielä kun pääsisi niihin tutustumaankin. Osaisiko joku täällä kertoa/suositella tarkemmin?
-
Mutta ehkäpä meillä on nykyään toivoakin: olen nimittäin ollut huomaavinani, että viime vuosina on yritetty saada Japanin ulkopuolellekin näytteitä jostain vaihtoehtoisemmastakin mangasta.
... Garo-lehden tallista, jota ilmeisesti pidetään undergroundimman alan ykkösjulkaisuna Japanissa. Vielä kun pääsisi niihin tutustumaankin. Osaisiko joku täällä kertoa/suositella tarkemmin?
Joo, Garo on just hyvä. Vaihtoeshtoisen mangan asiassa valo nousee taas kerran Suomesta katsoen lounaasta: Ranskassa on tullut muutama huima alppari viime vuosina.
Ego Comme X on julkaissut muutamia oikein hyviä alt.manga-alppuja. Nippon-yhteyksien takana on Frederic Boilet, entinen ranska-mainstream-piirtäjä joka asuu nykyään Japanissa ja piirtää itse nykyään lähinnä pehmopornahtavia läähätysjuttuja ah-niin-ihanista aasialaisista naisista. Ne on musta vähintään mauttomia. Fetisismi ja rasismi tulee myös mieleen ja loppukeskustelun vois varmaan käydä sihteeriopisto.netissä. En tout cas, kaikkia en ole lukenut mutta jotain pokaaleja on niille satanut isommilla bd-kinkereillä viime vuosina, niinkuin kustantamolle ylipäätäänkin. Yoshiharu Tsugen L'homme sans talentista pidin kovasti. Tsuge on se jolta oli joskus muinoin yksi juttu Raw:ssa, jostain pikkupojasta jok ajoutui käymään töissä jossain pienessä metallipajassa. ---Myös ECX:n samanniminen antologia on tsekkaamisen arvoinen, jos uudet ja tulevat fransutekijät kiinnostaa. www.ego-comme-x.com
Sitten Seuil Jeunesse (vaiko uusi Seuil Image?) on julkaissut jotain hyviä juttuja kanssa. Niiden sarjakuvalinja on muutenkin lähes virheetön. Ottaisin kaikki jos saisin. En kyllä saanut webbisivuilta mitään näkymään, #€%/!!! Ehkä fnacista löytyy (ja voi varmasti tilatakin). Jiro Taniguchia ovat ainakin julkaisseet, Au temps de Botchan. Taniguchia on julkaissut myös Casterman, Quartier lointain, mutta sitä en ole lukenut. Luulisi että noita saisi tilaamalla Akateemiseen, Seuil on iso kustantaja jonka romaaneja ainakin on myynnissä ja Castermanin samoin.
Beaux-Arts Magazinen vuosittainen sarjakuvaspesiaali on esitellyt myös em. "taidemangaa" (vrt. "taidesarjakuva"). BAM tulee myös Akateemiseen, tuota spessua en ole siellä nähnyt vaan ostanut sen aina lehtikioskista Angoulemeen mennessä. Myös BAMin ja Castermanin yhteislehti Bang on esitellyt kolmosnumerossaan Taniguchia ja ties vaikka muissa numeroissa muita.
Le Dernier Crillä on ehkä kans jotain, jos on vielä saatavilla. www.lederniercri.org
En ole kyllä mikään manga-asiantuntija. Olen vain ollut tyytyväinen niistä muruista mitä on muuta kuin mainstreamia nähnyt. Garoja luin Kiasman Kauko-Idän taiteen näyttelyssä muutama vuosi sitten, nuo muut on Ranskan-tuttavuuksien suosituksia. Ja paljolti em. Boiletin löytöjä. Yksi ihminen voi vaikuttaa niin paljon! Silloin kymmenen vuotta sitten Pariisissa asuessani siellä ilemstyi Popo Color-niminen fanzine jossa oli noita Garo- ym. japski-u-artisteja. Ne järkkäs tosi tärähtäneitä Ranska-Japani-bielitä kanssa, näin olen kuullut, mutten ikinä ollut oikeaan aikaan kaupungissa että olisin päässyt paikalle. Tyttöjen sumopainia, japskinoisea yms. Popoa toimitti muistaakseni jotkut Rossen kaverit... Pieni maailma! Oma suosikkini Tsugen lisäksi on Maruo (etunimeä en muista) joka piirtää tosi kinkyjä ja kauniita, outoja kauhujuttuja.
Tulipa pitkä viesti, onnea sille joka jaksoi lukea tänne asti.
-
En ole lukenut tinttejä, mangaa paitsi niitä harvoja suomeksi ilmestyneitä ja se mistä olen hirveän pahoillani on Mooren helvetistä sarja jota olen aloittanut, mutta vielä vuoden jälkeenkin en ole päässyt ekaa osaa loppuun :p. Ironista onkin se, että kaikki osat löytyvät hyllystä.
Watchmen no täällä muutama on vaahdonnut siitä, mutta kun en ole siihen törmännyt on katsastu jäänyt tekemättä. Ja Maus kai minä senkin joskus luen.
-
En oo koskaan lukenut yhtään Tex Willeriä. Myös Watchmen on kokematta. Corto Maltesea yritin joskus mutta se oli tylsä, pitäis kai kokeilla uudestaan.
-
Myös BAMin ja Castermanin yhteislehti Bang on esitellyt kolmosnumerossaan Taniguchia ja ties vaikka muissa numeroissa muita.
Casterman on myös julkaissut Taniguchin Aruku Hiton albumina ranskaksi.
Jonkun hyypiön kirjoittamaa fanitusta... http://koti.phnet.fi/otaku/jorina/arjenrunous.html
Oma suosikkini Tsugen lisäksi on Maruo (etunimeä en muista) joka piirtää tosi kinkyjä ja kauniita, outoja kauhujuttuja.
Suehiro Maruo? Kulttikamaa.
-
Kaikki tietoni supersankarisarjakuvista perustuu niistä tehtyihin elokuviin. En ole ksokaan innostunut supersankareista, rikollisuutta vastaan taisteleminen on mielestäni tylsää.
-
Kaikki tietoni supersankarisarjakuvista perustuu niistä tehtyihin elokuviin. En ole ksokaan innostunut supersankareista, rikollisuutta vastaan taisteleminen on mielestäni tylsää.
Eipä Ryhmä-X:kään niinkään taistele rikollisuutta vastaan, vaan (mutantti-)rotusortoa vastaan.
-
Corto Maltesea yritin joskus mutta se oli tylsä, pitäis kai kokeilla uudestaan.
No totta perkeleessä pitäis.
Muutenkin järkytyin niiden kommenttien paljoudesta, jotka eivät ole Cortoon tutustuneet.
Ai niin, itse en ole vielä lukenut lainkaan Hernandesin veljesten tuotantoa eli lähinnä meinaan love & rocketsia
on muuten mennyt meikäläisellä sata viestiä rikki. Tämä on selkeä juhlimisen paikka ;)
-
Liitynpä tähän suureen joukkoon, jolla on Watchmen lukematta. Miksiköhän tätä ei ole julkaistu Suomessa?
-
No totta perkeleessä pitäis.
Muutenkin järkytyin niiden kommenttien paljoudesta, jotka eivät ole Cortoon tutustuneet.
Eilen viimeksi selailin kirjastossa Cortoa eikä se vieläkään näyttänyt yhtään kiehtovammalta. Pitäisi olla oikealla mielenlaadulla, että jaksaisi jonkin albumin lukemisen ja ehkä se osoittautuisi sitten mielenkiintoiseksi.
Watchmenihan voitaisiin julkaista Mustanaamion jatkiksena Camelot3000:n tapaan!
-
Watchmenia ei ole suomennettu johtuen
a) Pienistä markkinoista
b) Riskihaluttomista kustantajista - Ruotsissahan W ilmestyi ja päätyi alelaareihin.
c) Koska useimmat hankkivat + lukevat sen joka tapauksessa alku- eli englanninkielisenä.
d) Koska useimmilla kustantajilla ei ole mitään tajua miten Watchmenin tapaista juttua pitäisi markkinoida.
Sama pätee noin 10.000 muuhunkin sarjakuvanimikkeeseen, Sandmaniin, Swamp Thingiin, jne. Piko ja Fantasio -albbareistakin on vielä ainakin 16 kpl suomentamati...
Cortoa kaihdoin itsekin joskus, mutta voi hitto kun oma yleissivistys karttui tarpeeksi, jotta Maltesen & Rasputinin sanailu pääsi loksahtamaan tajuntaan... Hugo Prattissa menetettiin kyllä ihan liian monta miestä.
-
Corto Maltesea yritin joskus mutta se oli tylsä, pitäis kai kokeilla uudestaan.
No totta perkeleessä pitäis.
Ai niin, itse en ole vielä lukenut lainkaan Hernandesin veljesten tuotantoa eli lähinnä meinaan love & rocketsia
Eiköhän sovita niin että sinä haet kirjastosta Rakkautta & Raketteja ja minä haen Corton! 8)
Liitynpä tähän suureen joukkoon, jolla on Watchmen lukematta. Miksiköhän tätä ei ole julkaistu Suomessa?
Liian moni potentiaalinen ostaja on hankkinut sen englanninkielisenä. Lisäksi Norjan Semic julkaisi sen joskus "katastrofaalisen huonoin seurauksin", kertoi muistaakseni Esa Toivonen joskus.
EDIT: Vesa oli 5 sekuntia nopeampi. (Oliko se sittenkin Ruotsi eikä Norja...)
-
Watchmen? Onko se jotain syötävää... ;) Myöskään ensimmäistäkään mangaa en ole lukenut. Ainoa varsinainen puute, joka harmittaa on se, että Valeriania en ole lukenut. Pitäis vissiin.
Ja mitä??? Onko Batmanin Robin kuallu? Pelkele!
-
Eipä Ryhmä-X:kään niinkään taistele rikollisuutta vastaan, vaan (mutantti-)rotusortoa vastaan.
Ok, no X-men onkin kiinnostavin supersankarijutuista, ja tarkoitus onkin ollut tutustua, mutta homma on kaatunut siihen, että en n00bina tiedä mistä pitäisi aloittaa.
-
Ok, no X-men onkin kiinnostavin supersankarijutuista, ja tarkoitus onkin ollut tutustua, mutta homma on kaatunut siihen, että en n00bina tiedä mistä pitäisi aloittaa.
Tuosta: http://www.amazon.com/exec/obidos/tg/detail/-/0785108114/102-1699062-2192125?v=glance (http://www.amazon.com/exec/obidos/tg/detail/-/0785108114/102-1699062-2192125?v=glance)
Grant Morrisonin X-Men-modernisointi on se ainoa oikea minulle nykyään. Joku parempimuistinen voinee kertoa, missä suomalaisissa numeroissa tuo on julkaistu.
-
En ole juurikaan lukenut supersankarisarjakuvia ja minun on usein vaikea ymmärtää miksi niitä kukaan muukaan lukee. Olisin toivonut pakollisen oppimäärän listalle joitain hyviä esimerkkejä trikoomiesten seikkailuista, joilla tuo maailma aukeaisi edes hiukan.
Nythän listalla olevat esimerkit Dark Knight Returns ja Watchmen ovat jopa ehdottajien mukaan jonkinlaisia genren uusijoita ja ne luettuani en edelleenkään ymmärtänyt miksi joku lukee (teräs/hämähäkki/lepakko/yms)miestä ja vastaavia. Noista kahdesta pidin, mutta vähäiset muut lukemani ovat tuntuneet yhdentekeviltä.
Kolmas trikooehdotus listalla on jopa asiantuntijan mielestä soveltumaton aihepiiriä tuntemattomille.
Zero Houria paljon parempi on Crisis on Infinite Earths jonka yksi funktio on esitellä kaikki (tai melkein) universumin hahmot. Samoin mukana on vanhan universumin (tai multiversumin) loppu ja uuden alku.
Minulle tuo on ollut käsikirja DC:n hahmoihin. Ja DC:n universumi on ja oli vanhin ja laajin. Eli hieman kovaa kamaa Marvel-zombieille jollainen itsekin taisin olla kun tuon ensi kerran käsiini sain. Samoin ei-yhtään supersankarisarjakuvia tunteville ei voi ollenkaan tuota suositella.
Eli ehdottakaa mistä pitäisi aloittaa, jotta tuostakin genrestä ymmärtäisi edes jotain.
-
Supersarjakuvat ovat sarjakuvamaailman saippuasarjoja, (eli pääasiassa tarinaltaan yhdentekeviä) niissä on toimintaa, hahmojen välistä vuorovaikutusta ja aina silloin tällöin nollautuva juoni.
Jos tarinat eivät tunnu jänniltä ja jos henkilöihin ei samaistu ja kuvat ei näytä ältsinupeilta (ja vanhemmiten näin käy yhä helpommin, näille pitää altistua ala-asteikäisenä) niin tämän genren voi unohtaa.
Vaikka Dallas olikin genren uusija, niin jos saippuagenre ei iske niin turha itseään on Kauniiden ja Rohkeiden "hyvilläkään" tarinakokonaisuuksilla piinata.
Nyt sieltä taustalta voi alkaa kuulua "entäs Feenix-saaga ja Millerin DD ja mussunmussun", kaikki ei voi miellyttää kaikkia.
hmm... Tällä hetkellä tuossa sivistyslistassa on 6 teosta joita en ole lukenut, Tezukaa ei taida lähimmästä kirjastosta löytyä, Ed-klowni siellä pitäisi olla. Paikkaillaan aukkoja. 8)
edit: Surffari-Joe ehtikin jo mainita tämän lukijan ikäkysymyksen.
-
Tuosta: http://www.amazon.com/exec/obidos/tg/detail/-/0785108114/102-1699062-2192125?v=glance (http://www.amazon.com/exec/obidos/tg/detail/-/0785108114/102-1699062-2192125?v=glance)
Grant Morrisonin X-Men-modernisointi on se ainoa oikea minulle nykyään. Joku parempimuistinen voinee kertoa, missä suomalaisissa numeroissa tuo on julkaistu.
Ryhmä-X 3,5,7/03.
-
Minä taas en voi ymmärtää miten jotkut voivat kutsua Corto Maltesea tylsäksi??? Voitteko selittää?
Yhden kaverini mielestä jo kuvitus on luontaantyöntävä. En ymmärrä sitäkään.
Selityksiä kiitos!
-
Jysäys.
Aukko yleissivistyksessä korjattu: ostin Jysäyksen. Ajattelin tilatakin sen, lähinnä kolmesta syystä:
1. Katseen Kantamattomissa.
Sekoittaa realismia ja outoja tapahtumia toisiinsa mukavalla tavalla tuoden hiukan mieleen Naoki Urasawan mangat Monster ja 20th century boys.
2. Praedor
Petri Hiltusen kuvitus näyttää väreissä paremmalta kuin koskaan aikaisemmin! Tarinasta on paha sanoa vielä mitään, mutta ainakaan Hiltusen pahinta maneeria, eli kökösti toteutettua kantaaottavuutta, ei ole vielä näkyvissä. Lisäksi ajatus kuukausittain ilmestyvästä kotimaisesta fantasiasarjasta lämmittää, vaikka tuskin tästä nyt mitään Kentaro Miuran Berserkin kaltaista klassikkoa tulee.
3. Pieni, musta tarina.
Kiehtova pätkä. Jakson juoni muistuttaa häkellyttävän paljon Hideo Yamamoton mangaa Homunculus, joskin Homunculus on albumikaupalla pidempi, eikä juurikaan humoristinen.
(Hmm, tämän viestin olisi kyllä voinut tarkemmin ajatellen laittaa sinne Jysäyksen threadiin, mutta antaa nyt olla).
-
Koskien Surfin Joen ja Hegen kommenttia iästä... saatatte hyvinkin olla oikeassa... ehkäpä sitä ei koukkuun jäisi. Mutta jos tuo Otto Sinisalon ja Petteri Ojan tarjoama esimerkki on oikeasti hyvä, niin taidanpa tsekata nuo numerot kun seuraavan kerran käyn divarissa, ihan vain yleissivistyksen kannalta. ;)
-
Äääh.. Aukkoja on meitillä sarjakuvayleissivistyksessä enemmän kuin fakiirin housuissa. Luupäitä tunnutaan mainostavan joka toisessa aiheessa täällä, ja se mitä näin kirjakaupan hyllyllä näytti ihan mielenkiintoiselta, mutta kun ei kirjastosta löydy ja rahaa ei raaski tuhlata niin lukemattahan nekin on jäänyt...
Sama Corto Maltesen kanssa.. Tämän kanssa en ole päässyt kansia pidemmälle. En edes tiedä mistä ne kertovat. :( Ennakkoluuloja kyllä riittää, mutta olen vakaasti päättänyt jättää ne huomiotta.
Will Eisneriä koko maailma tuntuu kehuvan, mutta vaikka kirjastossa muutama ukon albumi onkin, ei ole innostanut, ei. Olen tylsä.
Ja sitä paitsi enhän minä edes tiedä muita sarjakuvia jotka voisivat kuulua yleissivistäviin teoksiin. Mitä se kertoo sarjakuvallisesta sivistyksestäni? :'(
Olen Marvel-sukupolvea. ;D
-
Olen Marvel-sukupolvea. ;D
Kuten niin moni meistä, mutta näköjään vanha koirakin oppii uusia temppuja... ;)
-P.
-
Onnekseni Espoon ja PK-seudun kirjastoista ja divareista nykyään saa aika hyvin sarjakuvia, joten suuria puutteita ei ole. Ainoa mitä voisi lukea on Korkeajännitys. Olen toki lukenut niitä aika lailla nuorempana mutta nyt ei ole tullut luettua. Jotain Blueberryä tai Tex Willeriä en usko haluvani lukea koska lännentarinat eivät kiinnosta paitsi jos niissä on huumoria, eli Lucky Luke ja Cocco Bill. Sota kiinnostaa historiansa vuoksi.
-
Noh, Blueberryn nuoruus -tarinat sijoittuvat Yhdysvaltain sisällisotaan (tosin kyseessä ei ole paras Blueberry-sarja).
-
Älkää missään nimessä lukeko ensimmäisenä Blueberryn nuoruuksia, sillä niissä ei ole mitään hyvää. Itse pääsarjan kimppuun vaan, minulle (länkkärinewbielle) ne ainakin maistuivat.
-
Selityksiä kiitos!
Jos olisi vertailukohta. Eli mikä on parasta mitä kaverisi tietää?
Täysin ryhmä-x friikki. Ei lue mitään muuta. Valitettavasti. Olen ehdottanut muitakin sarjakuvia kuten Luupäitä. Ei ole kuullemma aikaisemmin kuullutkaan niistä :P
-
Selityksiä kiitos!
Jos olisi vertailukohta. Eli mikä on parasta mitä kaverisi tietää?
Täysin ryhmä-x friikki. Ei lue mitään muuta. Valitettavasti. Olen ehdottanut muitakin sarjakuvia kuten Luupäitä. Ei ole kuullemma aikaisemmin kuullutkaan niistä :P
Eikös tuo nyt ole aika selvää. Makuasia. Jos on tottunut trikoopukuisten miesten ja naisten keskinäisiin taisteluihin rinnakkaisuniversumeissa ja ties missä, saattaa vähän tuo Corto vaikuttaa hieman oudolta. Sellainen rento sivellinjälki näyttää monen sarjakuvafriikin silmissä varmasti aivan liian suttuiselta. Itsekin vierastin aluksi :)
-
Älkää missään nimessä lukeko ensimmäisenä Blueberryn nuoruuksia, sillä niissä ei ole mitään hyvää.
No, jos historiallisen sotasarjakuvan vaihtoehtona esitetään Korkeajännitys, niin kyllä Blueberryn nuoruus -albumit tarjoavat varsin kilpailukykyistä laatua. Toki kyseessä on itse pääsarjaan verrattuna rip-off.
Ja makuasiathan todella ovat makuasioita. Itse olenb jo aikapäivät yrittänyt luopunut yrityksistä opettaa Corto Maltesen tai minkään muunkaan laatusarjakuvan hienouksia epäilijöille tai tolvanoille. Sarjakuvan lukemista ei voi opettaa väkisin sen enempää kuin pakkoruotsiakaan.
-
Mulla Cortossa tökkii kuvitus. Se voi hyvinkin toimia oikein loistavasti, kun vaan alkaisi lukemaan, mutta ainakin mulle se asettaa hirmuisen kynnyksen aloittaa lukemaan tai edes lainaamaan yhtäkään Cortoa.
-
Mulla on sama juttu. Olen pitänyt parin Corto Maltese tarinan juonesta hyvinkin paljon, mutta se piirtotyyli on aina vähän tympäissyt.
Prattin ja Manaran yhteistyönä tekemästä Intiaanikesästä olen kuitenkin tykännyt, joten olisi varmasti hieno juttu, jos Manara olisi hoitanut noidenkin kuvittamisen. Moebiuskin olisi ihan loistava tyyppi siihen hommaan.
-
Juu minä muistan elävästi ala-asteella, kun vain Jim Leen ryhmikset olivat sitä ainoaa oikeaa sarjakuvaa.
Kun itse tutustuin Prattiin niin se oli SE kuvitus mikä minua veti puoleensa ja tarinat ovat tietenkin mahtavia.
Pitänee varmaan lisätä tähän ketjuun liittyen, etten ole lukenut yhtään Akiraa. Johtunee siitä ettei meidän kaupungin kirjastosta löydy ykkös osaa ja anime leffa oli sen verran pelottava että... :P
Ystäväni saa muuten joksikin aikaa jäädä ilman minun suosituksia. On jo tarpeeksi työtä, kun yritän saada pikkuksiskoa lukemaan jotain muutakin, kuin akkaria ja witchiä.
-
Joo, pakko todeta että Prattin piirrosjäljen mollaaminen on minullekin täysin käsittämätöntä: kaikessa rosoisessa luonnosmaisuudessaan se todella ekspressiivistä, elävää ja komeaa. Manarasta en pidä piirtäjänä alkuunkaan, eikä Manara-Pratt-yhteisprokkisten käsikirjoituksetkaan ole mielestäni läheskään Prattin parhaita.
Joku voisi tietysti sanoa tähän taas pari itsestäänselvyyttä makuasioista...
-
Mulla Cortossa tökkii kuvitus. Se voi hyvinkin toimia oikein loistavasti, kun vaan alkaisi lukemaan, mutta ainakin mulle se asettaa hirmuisen kynnyksen aloittaa lukemaan tai edes lainaamaan yhtäkään Cortoa.
Kyllähän tuon tavallaan ymmärtää, jos on tottunut sliipatumpaan ja viimeistellympään jälkeen. Ja ne makuasiatkin tietysti.
Kyllä minullakin suurin osa perinteisen supersankarigenren edustajista herättää heti hylkimisreaktion jos toisenkin. Byrne ei juuri nappaa, vaikka moni neroksi kehuukin.
Pratt ja Jose Munoz taas ovat niitä mestareita, joiden tyylistä monet sanovat heti että onpa huonosti piirrettyä sarjakuvaa, vaikka eihän se vähimmässäkään määrin sitä ole.
Corto Maltese ja Alack Sinner rulettaa.
-
etten ole lukenut yhtään Akiraa.
Lieneekö tuo sitten kamala puute. Itse luin pari osaa, ja kyllästyin. En vaan jaksanut niitä salaliittoja, juonitteluja jatkuvia räjähdyksiä ja ties mitä kaikkia yliluonnollisia ESP-juttuja... Ja se elokuvakin oli puuduttavin katsomiskokemus aikoihin. Sarja huonosti rytmitettyjä räjähdyksiä. Olipa rajua.
Paljon muuta mangaa on tullu kyllä toki luettua.
Timo
-
Tietokoneavusteisesti väritetyt & varjostetut viimeisen vuosikymmenen aikana ilmestyneet supersankari- ja rymistelysarjakuvat ovat jääneet lukematta. Joskus olen yrittänyt selailla vaikka jotain Witchbladea – lukuelämys rajoittui painovoimaa vastustavien rintarauhasten tuijottamiseen.
Oikeasti en vain osaa lukea sarjiksia, joissa hahmot hukkuvat yliraskaisiin väripintoihin, valtaviin aukeamakokoisiin kuviin ja ei-mitään-logiikkaa noudattaviin ruutujakoihin. Liian levotontako?
Supersankarigenressä olen jäänyt 70-80-luvun Teräsmiesten maailmaan. Joitakin pätkiä on julkaistu esimerkiksi Mustanaamion kylkiäisinä, mutta...
Eurooppalaiset (ja suomalaiset) sarjakuvat ovat kohtuullisesti hallussa. Siis ainakin ne, joita Suomesta löytää edes jommallakummalla kahdesta äidinkielestämme, suomeksi tai englanniksi.
Aivan uusimmat ovat tietysti vähän hakusessa, mutta valitettavasti isossa kaupungissa ei saa uutuuksia lainaan yhtä kivuttomasti kuin pikkukaupungissa.
-
Prattin ja Manaran yhteistyönä tekemästä Intiaanikesästä olen kuitenkin tykännyt, joten olisi varmasti hieno juttu, jos Manara olisi hoitanut noidenkin kuvittamisen.
No nyt jotain rajaa! Tuo on vähän kuin väittäisi, että Barksinkin klassikot olisivat parempia mikäli Vicar olisi piirtänyt ne. Mainosmies Milo Maneeri ja taiteilija Hugo Pratt painivat aivan eri sarjoissa.
-
Se Jimmy Corrigan Smartest blaablaa jäi myös minulta lukematta. Ei jaksanut. Tarina ei liikkunut yhtään mihinkään
Ptruu mäessä! :P Se on pakko hyväksyä, jos kerrontatapa ei vain houkuttele sinua keskittymään lukemiseen -- mutta ei sellaista väitettä, että tarina "ei liikkuisi yhtään mihinkään". Ajattele nyt: tapahtumiahan opuksessa piisaa sentään sadan vuoden ja kolmen sukupolven ajalle... Ja toisaalta: jos yritit kertoa, että tarina ei liikkuisi tarpeeksi vikkelään -- kuis sitten sekin lyhykäinen sivupari, jonka aikana ehditään kertoa mestarillisen innovatiivisesti jotakuinkin sadan vuoden tapahtumat?
Tosin se oli vieläkin mestarillisempi alkuperäisen irtonumerolehden yhtenä sivuna, siis ennen pilkkomista kahdeksi matalammaksi albumisivuksi. Tuolloin joutui oikeasti pudistelemaan päätään ja hämmästelemään asiaa varmaan parinkymmenen minuutin ajan, ennen kuin saattoi uskoa sen todeksi. Harmi, ettei netistä tunnu löytyvän juuri tuota sivua, mutta tyylistä kertoo uusille uteliaille hieman simppelimpi (sic!) toinen esimerkki (http://www.randomhouse.com/pantheon/graphicnovels/corrigan_5.html)...
Ai niin, ja entäs kun näin avuliaita juonitiivistyksiäkin (http://ntpaul.sprog.auc.dk/pics/comics/acme-novelty2.jpg) annetaan vähän väliä?
Huomatkaa myös, että kyse ei ole pelkästä "angstitaiteesta", sillä hienosti piirretyt supersankaritkin (http://ntpaul.sprog.auc.dk/pics/comics/acme-novelty-cover.jpg) ovat sopassa mukana ;)
-
Joo-o..
- Corto Malteseen olen tutustunut sen verran että katsoin piirrettyä leffaa parin minuutin ajan Canalilta. Sarjakuvana en ole nähnyt ikinä.
- Manga-tyylistä en pidä ollenkaan joten sarjakuvat on jäänyt lukematta. Jätän piirretytkin katsomatta, yök.
- Marvelin tuotannosta tiedän vain Hämiksen, Supermanin, ja onko Mustanaamio? Näitä olen lukenut vähän joskus pentuna. Ryhmä X? Olen lukenut yhden albumin.
- Suurin osa mistä puhutte tällä keskustelupalstalla menee minulta täysin ohi. Siksipä vastailen ja kirjoittelen tänne niin vähän ;)
Summa summarum: sarjakuvatietämykseni, varsinkin toimintasarjakuvasta, on surkea. Jos minulta odottaa johonkin ketjuun vastausta, se koskee tod.näk Asterixia, Aku Ankkaa, Lassi&Leeviä, Anu&Anttia tai Valhallaa. Mutta sentään jotain: Trivial Pursuitin kysymyksiin ei paljon muuta tietämystä tarvitakaan kuin Akun ja Asterixin, ei siellä ikinä kysytä mangasta :)
-
- Marvelin tuotannosta tiedän vain Hämiksen, Supermanin, ja onko Mustanaamio? Näitä olen lukenut vähän joskus pentuna. Ryhmä X? Olen lukenut yhden albumin.
Kröhöm. Siis Superman (Teräsmies) on DC yhtiön ja Mustanaamio on...öö...en tiedäkään kenen nykyisin, mutta ainakin DC:kin on sitä julkaissut.
- Suurin osa mistä puhutte tällä keskustelupalstalla menee minulta täysin ohi. Siksipä vastailen ja kirjoittelen tänne niin vähän ;)
Mutta esim. tämä ja varsinkin se toinen sarjakuvasivistystä koskeva ketju onkin erinomainen apu tähän.
-
Weltsu kirjoitti:
Kröhöm. Siis Superman (Teräsmies) on DC yhtiön ja Mustanaamio on...öö...en tiedäkään kenen nykyisin, mutta ainakin DC:kin on sitä julkaissut.
Eli siis Hämis meni vain oikein, hyvä minä!! ;D Tässä yksi todiste surkeasta toimintasarjakuvatuntemuksestani...
Mutta esim. tämä ja varsinkin se toinen sarjakuvasivistystä koskeva ketju onkin erinomainen apu tähän.
Taidan vaan pysytellä tutuilla alueilla eli mm. Asterixin maailmassa... Huom! Tilanne olisi ehkä toisin jos viihtyisin paljon kirjastossa, mutta en ole käynyt kirjastossa yli 3 vuoteen... ;)
Tietystihän albumeita voisi ostella, mutta rahaa tarvitsee tärkeämpiinkin ostoksiin, eikäsäilytystilaakaan ole hurjasti. Omistamani yli 160 albumia vie jo melkoisesti tilaa.
-
Ei se mitään. Monet itse asiassa sekoittavat sankarit ja niiden kustantajat keskenään. Tässä yhtenä päivänä jouduin koulussa puuttumaan opiskelutovereideni puheeseen, kun pitivät Spawnia Marvelin sankarina. Pidin heille sitten pienimuotoisen esitelmän Spawnista ja sen kustantajasta Imagesta.
Mutta kirjastoon kannattaa mennä. Sieltä löytyy paljon eikä maksa mitään.
-
Pidin heille sitten pienimuotoisen esitelmän Spawnista ja sen kustantajasta Imagesta.
Tuon olisin halunnut kuulla! ;D
-
"entäs Feenix-saaga ja Millerin DD ja mussunmussun",
Hevenu shalom ? ???
Merkava galil yad vashem ?
Joo nää watchbladet spawmenit ja x-byrnet on ihan täyttä hepreaa.
Siitä sivistyslistasta olen lukenut 13 -19 jos lasketaan toinen osa saman tekijän samaa sarjaa. Reilu pari tusinaa , jos lasketaan ne mitä olen vähän vilkaissut.
Mausia, sin cityä ja muistaakseni yhtäkään Blueberryä en ole lukenut loppuun .
Olen juntti ja ylpeä siitä 8)
Luupäät olen kuulemani perusteella varmuuden vuoksi kiertänyt toistaiseksi tarkoituksella syystä, josta toivottavasti kuullaan lähikuukausina lisää. Saattaa olla turha varotoimi mutten viitsi ottaa riskiä, että joutuisin kahlitsemaan luovuuttani piilotajuisten plagiaattien pelosta..
Kuka muuten on se Gaiman ja mitä ihmeellistä se on tehnyt kun monet siitä niin kouhkaa ?
Ja hävettää myöntää etten ole vieläkään saanut luetuksi "lintuja ja meriä", vaikka päätekijän juoksupoika istui 12 vuotta viereisessä pulpetissa :-[
-
Itse en ole lukenut yhtäkään Corto Maltese -albumia.
Corto Maltese tuli ensimmäisenä mieleen kun ketjun otsikon näin. Myös manga on jäänyt ihan vieraaksi. Ehkä korjaan sarjakuvasivistykseni puutteet jossain vaiheessa, ehkä en.
-
Jou!
Uutena käyttäjänä syöksähdän keskusteluun. Olisin luultavasti reputtanut pakollisen oppimäärän sarjakuvista, sillä aika moneen listalla olleeseen sarjakuvaan en ole tutustunut (vielä).
Tosin kaikki toivo ei ole vielä mennyt, koska monet tekijöiden nimistä olivat tuttuja. Mutta mistäköhän yhteyksistä?
-
-Watchmen (Joskus nuorempana kirjastossa tuli silmäiltyä, mutten ottanut mukaan) Varmaankin tutustumisen arvoinen, kun monet sitä tuntuvat täällä kehuvan. Pitänee pistää tilaukseen amazonista.
- Witchbalde & spawn ( vai onko se whichblade), ei yksinkertaisesti ole kiinnostanut -Näin joskyus spawn leffan ja mieleen tuli toxic avenger tms.)
-
btw.. kuka luokittelee jonkun yleissivistykseen kuuluvaksi? :o
Me määrittelimme ne ketjussa http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=1692.0
-
Talo Bronxissa pitäisi varmaan lukea joskus....
Yhtään haukkua en siitä kirjasta ole tähän päivään mennessä kuullut.
-
Hahaa! Jos joku ei vielä ollut vakuuttunut sarjakuvasivistymättömyydestään, menköön tuonne testiin: www.tcj.com/tcjquiz/ (http://www.tcj.com/tcjquiz/)