Mutta onko "sarjakuva" -sana tosiaan lainattu englannista "komiksa" sen sijaan että olis johdettu suomen paremmin asiaansa kuvaavasta sanasta?
No juu taitaapa virossakin olla koomiks vaikka reapilt olis kuvaavampi.Vähän niitä on tällä hetkellä... Eipä tästä ole kuin vähän aikaa kun karjala sai virallisen kielen aseman. Jos joku on tehnyt aijemmin karjalaksi sarjakuvia niin ne löytyy "Suomen rajakarjalan murre"-sarjakuvien joukosta..
Vaan onkos karjalaksi tehty ihan vartavasten ja suoraan mitään sarjakuvia?
Roiskekupla : BrizgehbuzuriMielenkiintoista. Noissa Suomenkielisissä on lisäksi hieman kiistanalaisia: Ruutujen väli ja osoitin (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,4470.0.html). Molemmista on keskusteltu Kvaakissa, välistä (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,1024.0.html) kahteenkin otteeseen.
Ruutujen väli : Kodasten väli
Ajatuskupla ja osoitinkuplat: Duumubuzuri ta juohattaibuzurit
Puhekupla ja osoitin: Paginbuzuri ta juohattai
Indisio : Indisivo
Selosteruutu : Kommentiiruija- / informiiruija- / Sanelukoda
Mielenkiintoista. Noissa Suomenkielisissä on lisäksi hieman kiistanalaisia: Ruutujen väli ja osoitin (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,4470.0.html). Molemmista on keskusteltu Kvaakissa, välistä (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,1024.0.html) kahteenkin otteeseen.Terminologiaa on otettu tästä videosta: How To Draw Comics The Marvel Way (http://youtu.be/f3y6k_vk_Vg?t=4m32s)
Ruutujen väli (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,4458.0.html) -keskustelussa sivutaan muutamassa puheenvuorossa myös tekstilaatikkoa, josta ilmeisesti käytät nimitystä selosteruutu?
Listasi osoitinkupla, roiskekupla ja indisio sen sijaan ovat minulle outoja termejä.
Indisio on se kohta jossa kerrotaan painopaikka ja muut painoon/tekijänoikeuksiin liittyvä tieto...
Ga juohattahbo tämmä tagas vähemmistöh. Kui Suomen vähemmistöt nägyy komiksois/sarjittšois? Muite kui privutškois.
Ohjataampa tämä takaisin vähemmistöön. Kuinka Suomen vähemmistöt näkyy sarjakuvissa? muuten kuin vitseissä.
Saamelaisia on siis jonkin verran sarjakuvissa.
Hyvä ajatus mutta haluaisin pientä täsmennystä:
mitkä vähemmistön osat? Karjalaisilla on oma kielensä mutta niin on saamelaisilla ja tataareillakin.
Suomenruotsalaiset ovat myös vähemmistö kuten romanit, juutalaiset ja suomen virolaisetkin.
No itseä tietenkin kiinnostaa karjalaisimago, mutta suomenruotsalaisista ja saamelaisista saa varmaan parempaa keskustelua...
mutta itse en ole törmännyt suomenruotsalaisuuteen ... selkeinä teemoina sarjakuvissa.
Muumi? ;)
Suomessa sitä puhuu äidinkielenään noin 5 000 ihmistä, ja lisäksi ymmärtää 15 000Aika uhanalainen kieli lienee siis kyseessä. Kielet on vähän kuin eläin- ja kasvilajit. Aika korvaamattoman arvokkaita tutkimuskohteita. Ja tietenkin käyttäjilleen, koska se kielen yhteys ajatteluun on niin vahva.
Kieltä käytetään aktiivisesti pienyhteisöissä esimerkiksi (Pohjois-Karjalan) Valtimolla, Nurmeksessa ja (Pohjois-Pohjanmaan) Muhoksella mutta myös useimmissa suurissa kaupungeissa.
...
Karjalan Kielen Seuran arvion mukaan pelkästään Helsingissä asuu 3000 kieltä ymmärtävä ja/tai puhuvaa.
...
ELDIA-projektin tulosten mukaan moni karjalan aktiivipuhuja on nykyisin iäkäs. Tuloksista kävi kuitenkin myös ilmi, että keski-ikäisiä ja nuoria karjalan taitajia on arveltua enemmän
...
- http://dev.kansanmuisti.fi/document/kk-74-2013/ (http://dev.kansanmuisti.fi/document/kk-74-2013/)
Suomen kieli- da vähembistöpoliitiekas on seizavuksen aigukauzi
...
Ainavo rahvahalline vähembistö kudaman azielois on hyvin pietty huoldu, ollah ruočinkielizet suomelazet. Saamilazien, čiganoin da karjalankielizien dielot ollah pahal tiel
...
Mistöi moine poliitiekku roih? Sih on kaksi syydy. Ruočinkielizet kollektiivat pietäh kynzin da hambahin kiinni omas stuatusas i vastustetah jyrkäh zakonanluajindallizii uvvistuksii, kudamat koskietahes muuloi ryhmii i sežo muuloile rahvahallizile vähembistölöile annettavii valdivonavustuksii. Net uskotellah omale ičele, ku kai muutokset heikondetah heijän omii eduloi.
...
Toine tärgei syy on perindehelline kiihkurahvahallismieline ajattelu, kudamua on kui ruočin- muga i suomenkielizel puolel. Tämän tiijon mugah Suomes on vai kaksi kieldy da yksi rahvas.
...
Seura on luobunuh vähäzekse aigua ajamas zakonanluajindallizii uvvistuksii da vastinehekse kielipoliitiekas huoldu pidäjät virguniekat da puolovehjohtajat ollah lepytty karjalan kielen i kul’tuuran elvytysohjelman todevuttamizeh vuvvennu 2017. Ohjelman todevuttau Karjalan Kielen Seura yhteisruavos Opastus- da kul’tuuruministerstvanke.
http://verkolehti.karjal.fi/piakirjutukset/#260315
(http://verkolehti.karjal.fi/piakirjutukset/#260315)
...
1. Karjalan kieli ei ole „viime vuosikymmeninä kehitetty“ „yhteenliitos“ vaan vuosituhantisen kehityksen tulos aivan samalla tavalla kuin suomikin kaikkine murteineen on.
...
6. Suomalaiset eivät „alkaneet väittää“ karjalaa omaksi kielekseen poliittisista syistä ja „Neuvostoliiton pelosta“. Päinvastoin: vastoin kielitieteellistä tietoa karjalaa väitettiin Suomessa yhdeksi suomen murteista osittain juuri tuon pelon vuoksi vielä kauan 1950-luvun jälkeenkin. Toinen syy väittää karjalan olevan vain suomen murre on se, että karjalankielisten suomalaistaminen on tutkimuksin todistetusti ollut keskeinen poliittinen tavoite Suomessa autonomian ajalta alkaen. Venäjällä ja Neuvostoliitossa keskustelua karjalan statuksesta on aina käyty eri näkökulmasta kuin Suomessa. Tiaisen väitteet heijastelevat rajantakaista politikointia ja antavat täysin väärää tietoa tilanteesta Suomessa.
...
11. Ei ole mahdollista tietää, missä „muodossa“ karjalaa puhuttiin nykyisen Pohjois-Karjalan maakunnan alueella ennen 1600-lukua. Sen sijaan todisteet siitä, että karjalaa siellä puhuttiin, ovat vahvat ja saavat vankkaa tukea mm. emeritusprofessori Veijo Saloheimon 1970-luvulta alkaen julkaisemista Pohjois-Karjalan historiaa käsittelevistä tutkimuksista.
12. Karjalankielisen siirtoväen puhumana karjalan kieli on kiistatta ollut osa Joensuun arkea yli 70 vuotta, siis lähes puolet kaupungin 170-vuotisesta historiasta. On siis perusteetonta väittää, että „kieltä tässä muodossa ei ole koskaan täällä puhuttu“...