Kvaak.fi - keskustelu

Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Muut sarjakuva-aiheet => : Jarkko Sikiö 19.07.2014 klo 20:31:39

: Sarjakuvapiratismi - alakulttuuri, historia ja nykytila
: Jarkko Sikiö 19.07.2014 klo 20:31:39
(http://www.kvaak.fi/images/articles/18072014043752-0.jpg) (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2108)

Etusivulla asiaa ja asian vierestä aiheesta sarjakuvapiratismi (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2108).

Sarjakuvapiraattien haastatteluista (http://ifanboy.com/articles/the-comic-book-pirate-interviews-part-iii/) avautuu näkymä alakulttuuriin (kolmen sarja, linkit kahteen muuhun lopussa), ja ne valottavat myös käytännöllisempää puolta roolijakoineen (skannerit, editorit ja jakelijat).

: piraatin suusta
The pirates are who they are. They cannot be guilt’d or moral’d out of the scene. Stealing is stealing. Everyone knows it and all of us scanners and editors knew it when we were doing it.

Entisen ohjelmistopiraatin kirjoittama teksti (http://www.comicbookgalaxy.com/commentary_piracy_111504.html) antaa miettimisen aihetta, koska sarjakuvapiratismi on muutoin yhtäläinen toimintamallinsa osalta ohjelmistopiratismiin nähden, mutta skannerit ovat eräänlaisia uhrautujia, lähes hyväksikäytettyjä ressukoita, jotka pakkomielteensä vallassa ostavat ja skannaavat sen mitä editorit käskevät ostamaan viikosta ja vuodesta toiseen.

Koska viikoittain käytetty summa on varsin maltillinen, voi se näin pääsääntöisesti ollakin.

Sen sijaan elokuva-, musiikki- ja pelipiraattiringit ovat aina pyrkineet rekrytoimaan teollisuuden sisältä ja aina vain lähempää tuotantoporrasta. Ensin pelikaupoista ja tukkuliikkeistä, sitten  mahdollisimman läheltä tuotantoporrasta.

Mikäli piraattijulkaisut ovat saatavilla ennen virallista julkaisua, jostain on löytynyt oikotie.

Kukaan ei oikeutetusti osaa sanoa, kuinka piratismi todellisuudessa vaikuttaa. Sarjakuvan kohdalla digikaupat porskuttavat kuluttajien yleisistä epäluuloista huolimatta hyvin, mutta asian penkomisesta jää sellainen yleistuntuma, että kärsijät ovat usein pieniä ja omakustannepuolella. Colleen Doran (http://ifanboy.com/articles/colleen-doran-on-piracy/) kertoo omia kokemuksiaan A Distant Soil (http://www.adistantsoil.com/) -webbisarjakuvan pohjalta.

Harrastajat näyttävät lataavan pakkomielteisesti kaiken saatavilla olevan, mutta osa lukee suosikkinsa julkaisutahdissa. Sarjakuvapiratismi ehkä kuitenkin on enemmän marginaalia, fyysinen tuote on monelle edelleen tärkeä ja digikaupat ovat puutteineenkin suht vaivattomia vaihtoehtoja tavan kuluttajille.

Keskustelun suhteen tehdään nyt heti alussa selväksi, että yleiskeskustelu sarjakuvaa koskemattomasta piratismista, erityisesti kannanotot puolesta tai vastaan, piraattipolitiikka, muut kuin sarjakuviin liittyvät piratismikokemukset ja -muistelut, samoin kuin muut kuin sarjakuviin liittyvät linkit tutkimuksiin, artikkeleihin ym. kuuluvat yleiseen piratismiketjuun (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,10222.0.html).

Lisäksi fyysisistä piraattijulkaisuista (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,697.0.html) on oma ketjunsa. Sinne sopivat omat piratismikokemukset, kuin myös Piratismigallup (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,12622.30.html)-ketjuun.
: Vs: Sarjakuvapiratismi - alakulttuuri, historia ja nykytila
: Jarkko Sikiö 02.09.2014 klo 22:16:32
Mielenkiintoinen kuriositeetti täytyy nyt täälläkin raportoida, kun silmiin osui Tex Willer piraattipainoksena (http://www.catawiki.com/catalog/comic-books/series-protagonists/tex-willer/3179639-the-red-hand).

Varsin pienimuotoisesta toiminnasta on ollut kyse, sillä painos on ilmeisesti ollut alle parinkymmenen, mikäli tuo CataWikin tieto pitää paikkansa, ja miksei pitäisi.

Ketjun aiheeseen tämä liittyy siten, että niin ne ovat nämäkin internetiin vuotaneet tai vuodettu.
: Vs: Sarjakuvapiratismi - alakulttuuri, historia ja nykytila
: Curtvile 12.09.2014 klo 00:14:37
Jotenkin oletin että täällä olisi huomioitu että Japani ainakin yrittää tehdä jotain Mangapiratismia vastaan  (http://www.ntd.tv/en/news/world/asia-pacific/20140811/188314-japan-fights-online-manga-and-anime-piracy.html)

Tosin vaatimus että materiaali pitää poistaa viiden kuukauden sisällä (http://www.japantimes.co.jp/news/2014/07/30/national/japan-begins-anti-piracy-campaign-300-internet-sites/#.VBIA78J_sos) ei kyllä kuulu internetin ADHDaikaan

ja linkeissä mainitut vuotuiset tulonmenetykset eli 560 miljardia ¥eniä tahi se 5,6miljardia $ vuositasolla?  se on nykykursiilla reilut 4 miljardia €uroa päivän kurssilla 11.9.2014.

verrattain vähän jos rinnastaa vaikka Suomen valtionvelkaan mutta siltä varalta jos jollakulla on vaikeuksia käsittää sanaa miljardi saati neljä:
4 046 420 000 euroa hävikkiä vuodessa.

Tällä viikolla jaossa oleva täysin käsittämätön Eurojackpotin 60 miljoonaa euroa mahtuu tuohon summaan 67, 4 kertaa.

tietenkin sarjakuvantekijöille moiset ovat Andy McCoyn heittoa pienempiä maitokaupparahoja...

Tämä osaltaan selittänee miksi Japanin nykylaissa on mahdollisuus max 10n vuoden vankeusrangaistukseen sarjakuvien piratoinnista.

Vaikka minut luonnossa tavanneet saattavatkin sekoittaa kokoomusnuoreen tai Alexander Stubbin pepsodenthymyyn kerrataan etten nyt varsinaisesti kanna huolta suuryritysten suunnattomista tappioista ja rahaoligarkien itkusta kun pätäkkää piisaakin yrityskäyntejään varten vain Porscheen eikä Ferrariin.

Suuryrityspuoli, isot kustantamot ja digitaalisen puolen pilvipalvelut ovat oman osakepuolensa turvanneet ja perusmaksunsa keräävät tai tarvittaessa sijoittavat rahat johonkin kiinni ja vaihtavat alla.
Ihan sama kuka itkee ja polkee jalkaa vääryyttä vastaan.
Ainoat varmat häviäjät ovat tekijäpuoli joiden royalti yms maksut tulevat yksinomaan todistettavan laillisen kaupan puolelta, oli kyse fyysisestä tuotteesta tai sovelluskaupasta ladatusta bittijonosta.

Japanissa manga eli sarjakuvapuoli toimii myös studiopohjaisesti ja siis myös työllistää alalle haluavia ja vaikka piraatit skannaisivat yhdestä ostetusta ja siis potentiaalisesti mainostavat tuotetta maan rajojenkin ulkopuolella tämä tarkoittaa vain yhtä ostettua materiaali/digitaalituotetta.
Jos joku ei jossain uutisissa ole kuullut termejä YT tai tuotannollisista syistä johtuva toimenpide, ei voi auttaa. Ei vaan voi.

Totta, en pysty todistamaan että yksikään nerokas länsimaista ihmistä puhutteleva manga olisi jäänyt tekemättä sarjakuvapiratismin takia, mutta muistetaan että todistustaakka menee toisinpäinkin.

Tietenkin IOn vanha juttu (http://io9.com/5874951/why-manga-publishing-is-dying-and-how-it-could-get-better) (internetin standardeilla kivikautinen) on myös suuryritysten kosiskelua. Eritoten osuus jossa isoin ongelma on isoilla julkaisijoilla ja katu-uskottava yhden jutun sarjistekijä voi jopa hyötyä netin optioista, piratismia myöten.

Niille raukoille jotak sinnittelivät tänne asti hypätään euro-USAakselille takaisin
Belgialaisen Jörg Tittelin ja John Aggsin Ricky Rous has a Gun (http://oiffy.com/) sarjis taas nakkasi suoraan ja tarkoituksella 33 ensimmäistä sivuaan kustantajan riemuksi (http://www.selfmadehero.com/news/2014/08/friday-5th-september-ricky-rouse-has-a-gun-launches-at-gosh-comics/) suoraan piraattisivustolle.
Joka kai sopii sarjakuvalle kiinalaishalpakopiosta jostain sarjakuvahahmosta jota en nyt ihan tunnista...
(http://www.selfmadehero.com/news/wp-content/uploads/2014/08/Ricky-Invite-for-Blog.jpg)
ehkä se 240 000 latausta poikii myyntiä kovakantiselle 180sivuiselle albumille. EI se mahdotonta ole

Sosiaalis-ekonominen taidekokeilu elää. Ehkä.
: Vs: Sarjakuvapiratismi - alakulttuuri, historia ja nykytila
: Jarkko Sikiö 23.09.2017 klo 17:53:43
En jaksanut tutustua 300-sivuiseen EU-komission tutkimukseen, mutta lyhyesti uutisessa sivuttiin ettei piratismilla ole vaikutusta mm. kirjojen myyntiin (https://muropaketti.com/pelit/tutkimus-piratismilla-ei-ole-negatiivista-vaikutusta-videopelien-myyntiin/).

Logiikka tuossa menee, etteivät piraatit osta oli hinta mikä hyvänsä ja kuluttajat ostavat oli hinta mikä hyvänsä.

Tämän perusteella minä nostaisin hinnat pilviin.

: Vs: Sarjakuvapiratismi - alakulttuuri, historia ja nykytila
: Curtvile 05.11.2017 klo 12:02:49
En jaksanut tutustua 300-sivuiseen EU-komission tutkimukseen, mutta lyhyesti uutisessa sivuttiin ettei piratismilla ole vaikutusta mm. kirjojen myyntiin (https://muropaketti.com/pelit/tutkimus-piratismilla-ei-ole-negatiivista-vaikutusta-videopelien-myyntiin/).

Logiikka tuossa menee, etteivät piraatit osta oli hinta mikä hyvänsä ja kuluttajat ostavat oli hinta mikä hyvänsä.

Tämän perusteella minä nostaisin hinnat pilviin.



öh...ei, ei ainakaan jos otetaan ihan käytännön esimerkki kirjojen puolelta

Maggie Stiefvaterin kokemus osoittaa aivan toisin (http://maggie-stiefvater.tumblr.com/post/166952028861/ive-decided-to-tell-you-guys-a-story-about)

Jutun pihvi? Piratismi voi tappaa julkaisun jo kehtoonsa ja ei emme elä 2000-luvun ihan alkua enää.

Musiikin ja elokuvien puolella piratismin vaikutus on jo ilmeinen jos omaa edes kaksi yhteen hankaavaa synapsia.
Sarjakuvienkin kohdalla alkaa olla helppo törmätä samaan kuin keikoilla: jokainen tuntee biisit, levyjä edes laillisia digiversioita omistaa sadasta kaksi tyyppiä.

Piratismi tekee tekijöille saman kuin moni julkaisevakin taho "rahaa et saa mutta tiedätkö näkyvyyttä ja mainetta..."
Voi kiitos.
: Vs: Sarjakuvapiratismi - alakulttuuri, historia ja nykytila
: Jarkko Sikiö 05.11.2017 klo 17:42:39
Olisi mielenkiintoista nähdä sarjakuvapiratismia koskevaa tutkimustietoa.

Ellei bisnes kokonaisuutena kärsisi, niin yleistuntuma – jota sivusin ketjun aloitusviestissä – on, että pienimmät toimijat kärsivät.

Tuo linkkaamasi juttu, Curtvile, nostaa esiin tärkeän pointin, että monimuotoisuus karsiutuu pois. Kaikesta tulee mäkkiä ja kaliforniaa.

Minun oli tarkoitus muutamaa vuotta myöhemmin tehdä sellainen tilannekatsaus siitä, miten piratismi on ehtinyt muuttua. Jäi ideatasolle.

Sivustot, joita käytin kirjoitusaikana olivat jo kadonneet (tekijänoikeusjärjestöt olivat ne sulkeneet), uusilla sivuilla ei ollut sarjakuville omaa kategoriaa ja hakutoiminnotkaan eivät taipuneet siihen käyttöön, mikä minulla oli mielessä.

Lisäksi piratismi oli mennyt teolliseen suuntaan eli esim. kaikki koskaan julkaistut Batmanit yhdessä paketissa. Kulttuuria ei enää, sisältö pois lukien, ollut löydettävissä.
: Vs: Sarjakuvapiratismi - alakulttuuri, historia ja nykytila
: Curtvile 05.11.2017 klo 23:38:19
Olisi mielenkiintoista nähdä sarjakuvapiratismia koskevaa tutkimustietoa.

No kokonaisvaltaista en päivän varoitusajalla löydä mutta harrastajana Tatsuo Tanakan Keion yliopiston taloustieteen laitokselle tekemä akateeminen
tutkimus mangasta ja piratismista (https://ies.keio.ac.jp/upload/pdf/en/DP2016-027.pdf)

linkki vie englanninkieliseen 35 sivuiseen PDFään.
Tutkimuksen johtopäätökset ovat kerrassaan vinkeitä: kaikki manga menettää tuloja, mutta jo päätökseen saatetut sarjat saavat nostetta myyntiin?

Sen sijaan tässäkin vahvistuu nopealla lukemisella yleinen teema: heterogeenisuus eli monimuotoisuuden karsiutuminen.
: Vs: Sarjakuvapiratismi - alakulttuuri, historia ja nykytila
: Lurker 29.11.2019 klo 20:59:42
Sarjakuvapiratismi nousussa, kertoo BBC. Aihe on noussut eri tahoilla esiin viime aikoina.

Rise of comic book piracy 'a real problem' (https://www.bbc.com/news/entertainment-arts-50564713)
: Vs: Sarjakuvapiratismi - alakulttuuri, historia ja nykytila
: Curtvile 30.11.2019 klo 02:51:18
Ei ole.
Pysynyt samana kuin viime vuodet ja tappaa useampia sarjoja vuodessa.
Ongelma on ollut vähintään viimeiset 20 vuotta, se ei vain kosketa marginaalisia suomalaisia sarjoja joten vitut siitä ja sehän vahingoittaa vain suuryrityksiä.
Tuo viimeisin lause ei tietenkään pidä paikkaansa mutta faktat ovat harvoin tärkeitä.

Nykyiset piraatit koettavat pelata 1500-1800-luiujen merirosvoilla ja näiden mielikuvamarkkinoinnilla l. pyrkimyksellä tasa-arvoon vaikka toiminta on yksiselitteisesti varkautta ja näpistelyä mutta isolla mittakaavalla.
Siinä poljetaan vaan luovan työn tekijöitä, kirjoittajia ja piirtäjiä ja hyödytetään tasan tietokone/älypuhelin/tabletti firmoja sekä operaattoreita.

Meillä on "oikeus" tulla viihdytetyiksi, ilman kustannuksia.

BBC vain copypastaa wanhaa asiaa joka lie kaikille täälläkin lähinnä kertausta, joskaan eihän näitä maamme medioissa käsitellä lain.

Sinällään jokainen sarjakuvan tai audiovisuaalisen tuotteen tekijä, yhtä kuin taiteilija sinne perälle jossa penalin tylsimmät kynät ovat, joka tekee edes plus miinus nollan saati voittoa: onnittelut, kova suoritus.
Bootlegejä oli ennenkin mutta siinä oli jokin häpeä normalisoinnin sijaan.
: Vs: Sarjakuvapiratismi - alakulttuuri, historia ja nykytila
: Lurker 30.11.2019 klo 10:29:02
Häijyltä tuntui myös, että maksutta tarjolla olevia verkkosarjakuviakin piratoidaan.
: Vs: Sarjakuvapiratismi - alakulttuuri, historia ja nykytila
: Markku Myllymäki 30.11.2019 klo 12:00:13
En ole aiheesta teidän kanssanne eri mieltä, piratismi on varmasti ongelma eikä ratkaisu.

Mutta täytyy todeta, että asioiden ostaminen laillisesti on joskus koomisen vaikeaa tai jopa mahdotonta. Pienten julkaisujen haaliminen muualta maailmasta voi olla todella vaikeaa. Jos esim. olisin 15-vuotias, ilman luottokorttia ja kykyä/varoja käyttää eri hankintatapoja, kyllä varmaan piratismi näyttäisi houkuttelevalta.

Oma lukunsa on tuotteet, joita ei saa muuten kuin piraattiversioina -- jos ainoa käännös sellaiselle kielelle jota osaat on piraattiversio (tyypillistä mangassa), mitäpä teet? Itse koetan opiskella japania ja ranskaa, mutta tällä iällä se alkaa käydä haastavaksi. Toisaalta, jos oppi menee perille, näyttää olevan aika paljon hyötyjä sarjakuvaharrastajalle...
: Vs: Sarjakuvapiratismi - alakulttuuri, historia ja nykytila
: Reima Mäkinen 30.11.2019 klo 14:25:32
tappaa useampia sarjoja vuodessa.

Myös Japanissa. Laina Petteri Uusitalon blogista: (https://pelaaja.fi/blogit/idan-lumo-paperilehdet-vuotavat-eniten)
    Lehteä aletaan toimittaa kauppoihin torstaina
    Joku työntekijä ”ostaa etukäteen” paketista yhden lehden
    Suosituimpien sarjojen uusimmat luvut skannataan nettiin perjantain ja lauantain aikana
    Sormi liipasimella odottavat fanikääntäjät kääntävät luvut englanniksi muutaman tunnin sisään ja julkaisevat ne - edelleen perjantain ja lauantain aikana
    Lehti tulee myyntiin maanantaina

Meillä on "oikeus" tulla viihdytetyiksi, ilman kustannuksia.
Mutta täytyy todeta, että asioiden ostaminen laillisesti on joskus koomisen vaikeaa tai jopa mahdotonta.

Oma lukunsa on tuotteet, joita ei saa muuten kuin piraattiversioina
Lisäisin listaan vielä: "Meillä on oikeus lukea, kuluttaa, katsoa mitä tahansa missä tahansa julkaistua tai jonkun julkisuuteen saattamaa."
Ei ole. Oikeus on vain niihin hengentuotteisiin, jotka saat laillisesti hankittua. (Netti tosin olemassolollaan väittää muuta.)

Ihan viime päivinä oli juttua että piratismi lisääntyy myös TV-sarjapuolella. Maksukanavia on liikaa, tulee liian kalliiksi tilata, joten eikun lataamaan piraattikamaa. (Vähän sama tilanne taisi olla USAssa jo puolianalogiseen kaapelitv-aikaan, keploteltiin niitä kaapelikanavia näkymään ilmaiseksi)
: Vs: Sarjakuvapiratismi - alakulttuuri, historia ja nykytila
: Darth Mika 30.11.2019 klo 15:18:12
Ihan viime päivinä oli juttua että piratismi lisääntyy myös TV-sarjapuolella. Maksukanavia on liikaa, tulee liian kalliiksi tilata, joten eikun lataamaan piraattikamaa. (Vähän sama tilanne taisi olla USAssa jo puolianalogiseen kaapelitv-aikaan, keploteltiin niitä kaapelikanavia näkymään ilmaiseksi)
Niin ja sit on semmoinen ongelma, että pistetään pystyyn suoratoistopalvelu vain muutamassa maassa ja pistetään sinne erittäin kiinnostava TV-sarja, joka on ihan pakko nähdä, ennen kuin kaikki spoilailee siitä kaiken.
Halua olisi maksaa kanavasta, mutta ei ole tulossa kuin joskus epämääräisesti keväällä tänne Suomeen ja muihin Euroopan maihin.
Silloin kynnys piratismiin on suuri. Kyllä näiden palvelun tarjoajienkin olisi syytä katsoa peiliin.
: Vs: Sarjakuvapiratismi - alakulttuuri, historia ja nykytila
: Curtvile 30.11.2019 klo 15:57:18
Ei.
Ongelma ei vieläkään ole palvelun tarjoajissa.
On monta kiinnostavaa sarjaa, kirjaa, elokuvaa ja ennenkaikkea sarjakuvia.
Piratismi ei ole ratkaisu, se on lisäongelma joka yksipuolistaa tarjontaa enemmän kuin suuryritykset.

Elämme yhteiskunnassa jossa kaikki ekonomien ajattelu lakkasi Marxin kohdalla, hänkin kun uskoi rajattomaan kasvuun.
Suomessa sarjakuva on marginaalituote.
Kaikki taide on kuitenkin tuotettakin koska olemme kaupallistaneet kokemuksetkin.
Yrityksille sisällöllinen ja taiteellinen puoli on plussaa: jokainen palkinto,meriitti , kritiikki hyödynnetään markkinoinnissa jotta saadaan lisää myyntiä.

Piratismi on varastamista/ kätkemisrikos.
Jos minulla ei ole varaa terassin oikeuttaako se varastamaan materiaalit lähistarkin varastolta? Niitähän ei kukaan käyttänyt ja varmasti vakuutusyhtiö korvaa ne jotenka kukaan ei häviä, eihän?

Sama pätee tässä. Sillä erotuksella että yritykset eivät vuodesta toiseen julkaise sarjakuvia vain koska sarjakuvansa ovat hyviä.
Subjektiivinen hyväkin edellyttää että saavat jonkin vaihdon välineenä vastineena.
Ei muuten kannata maksaa kirjoittajille ja piirtäjille, saati koskaan tuoda suoratoistopalvelua rikollisiin ympäristöihin.

Kirjallisuudella ja sarjakuvilla menee vielä suht kivasti. Elokuva ja musiikki ovat ottaneet osumaa merkittävästi kovempaa.
Se rajaa tarjonnan siihen joka tuottaa voittoa vallitsevissa olosuhteissa.
Ja tästä ilmiöstä rutistaan.
"Miksi tarjotaan vain x:ää? Tahtoisin myös y:tä"
Ja sitten ruikutus kuinka x on syy ettei y ole tarjolla.

Yksinkertainen vastaus on ettei haluta maksaa y:stä. Omat rahat ovat ansaittuja, miksi pitäisi maksaa toiselle siitä että nauttii tämän taiteellisesta annista?
Ja mitä jos se onkin huono? Silloinhan kannattaa piratisoida se tuote ja ostaa vasta jos olikin hyvä.

Nähdäkseni tämä on standardi. Kykemättömyys erottaa ettei olekaan itse axis mundi vaan toimiikin kuten anus mundi.

Yhteisönä meille olisi parasta pyrkiä vähentämään eriarvoisuutta, tasaamaan yhteistä hyvinvointia mutta piratismin nykymuodossaan ideologia on puhtaasti: ihan sama mitä seurauksia omilla toimillani on, jotkut saavatkin kärsiä jotta osalla meistä ennen muuta minulla on parempi olla.

Suoratoistot ovat tappaneet levy ja elokuvamyyntiä fyysisesti, ainoat kärsijät ovat pikkulafkat, kivijalka myymälät. Kirja- ja sarjakuvapuolella on ihan samaa käynnissä.
Eikä suurinta osaa haittaa lain.
Mutta hitot, täytynee satuloida rosinante ja kiillottaa peitsi, hankkia skitsofreninen Sancho identiteetti sivuun ja tehdä oma osansa.
: Vs: Sarjakuvapiratismi - alakulttuuri, historia ja nykytila
: echramath 01.12.2019 klo 14:36:28
Sarjakuvienkin kohdalla alkaa olla helppo törmätä samaan kuin keikoilla: jokainen tuntee biisit, levyjä edes laillisia digiversioita omistaa sadasta kaksi tyyppiä.

Musiikissahan on tavattu äänittää asioita kasetille tai cd-r:lle, se on vähän kuin piratismia, mutta siihen on valtion virallinen lupa, joten sehän on sillä logiikalla kaapparitoimintaa. Sittemmin tietysti monella kaikki rahan sijoittaminen musiikkiin on mennyt streamauspalvelun kuukausimaksuun ja keikkalippuihin.
: Vs: Sarjakuvapiratismi - alakulttuuri, historia ja nykytila
: Jarkko Sikiö 02.12.2019 klo 01:35:24
Tuota keskustelua on tullut Twitterissä seurattua viikon mittaan.

Onhan se surullinen juttu, että vaikka Intian ja Brasilian kaltaiset maat laskettaisiin pois, niin edes se 10% ensimmäisellä viikolla piratismiin turvautuneista riittäisi kaksinkertaistamaan monen Image-sarjan myynnin, ja turvaamaan edes kunniallisen lopun, kun ne tätä nykyä vain hiipuvat vähin äänin pois.

Tätä ei voi selittää mitenkään toiseen muotoon.

Onhan niitä tekosyitä loputtomiin, mutta sarjakuvia voi sähköisesti harrastaa niin pienellä rahalla, että syyt piratismiin on asenteissa.

En tuomitse köyhiä, vielä en ole unohtanut miltä se tuntui, MUTTA – siitäkin huolimatta, että menen ok boomer -horinan puolelle – kun MINÄ olin nuori ja varaton, omaksuin periaatteen, että ei aina tarvitse olla sitä viimeisintä ja kalleinta.

Tätä periaatetta voi harjoittaa sarjakuvien lisäksi kaikkeen viihteen kuluttamiseen, kaikessa muodossa (pelit halpalaarista, viiveellä sarjakuvat vuosimaksua vastaan) ja bonuksena pääsevät vielä lapsetkin nauttimaan isän kurinalaisuudesta.

Odottamiseen muuten liittyy myös tuo viihdepalveluiden maakohtainen rajoittaminen, mutta oikeasti sitä jää paitsi vain keskusteluun osallistumisesta sen ollessa kuumimmillaan.

Tietääkö kukaan, onko sarjakuvien tapauksessa edes olemassa maakohtaisia eroja tai rajoituksia?

Itse olen aina sarjakuvien tapauksessa olettanut, että latinalaisessa amerikassa ollaan kiinni suoraan jenkkitarjonnassa, enkä ole koskaan nähnyt eurooppalaistenkaan valittavan.

Täällä Pääsiäissaarella vaihdoin nopeampaan nettiin amerikkalaisten satelliittien kautta (O3B) kolmisen viikkoa sitten ja tilauspalveluiden näkökulmasta olen nyt amerikkalainen.

Työ- ja perhekiireiltä ei ole jäänyt aikaa sen suuremmin ihmetellä, mutta en havainnut eroa entiseen.

Lähinnä vain moni appi nikotteli alussa, kun palveluiden näkökulmasta vaihdoin mantereelta toiseen ja takaisin, kun kännykkä vaihtoi kahden eri maan satelliittien välillä.

Luottokortti kyllä varastettiin kahdessa viikossa, mutta eivätpä onnistuneet ostelemaan kortilla, kun oli kaikki estot päällä.
: Vs: Sarjakuvapiratismi - alakulttuuri, historia ja nykytila
: Reima Mäkinen 02.12.2019 klo 10:12:16
Niin ja sit on semmoinen ongelma, että pistetään pystyyn suoratoistopalvelu vain muutamassa maassa ja pistetään sinne erittäin kiinnostava TV-sarja, joka on ihan pakko nähdä, ennen kuin kaikki spoilailee siitä kaiken.
Halua olisi maksaa kanavasta, mutta ei ole tulossa kuin joskus epämääräisesti keväällä tänne Suomeen ja muihin Euroopan maihin.
Silloin kynnys piratismiin on suuri. Kyllä näiden palvelun tarjoajienkin olisi syytä katsoa peiliin.
Tarkoittanet että houkutus piratismiin on suuri. Pitäisi kuitenkin ymmärtää, että nämä sarjat ovat yhtiöt bisnestä, eivät puhdasta palvelua. Yhtiö oletusarvoisesti maksaa tekijöille levityksen laajuuden mukaan. Niinpä on niiden näkökulmasta ihan fiksua vaikkapa testata sarjan suosiota ensin pienemmässä markkinassa, koska tekijöiden palkkiot ja sitä kautta riskit ovat pienemmät. Joku suoratoistohässäkkäkin lienee sellainen palvelu, että sen markkinointiin pitää täällä upottaa euro jos toinenkin, jos mielii saada riittävän kokoisen maksavan asiakaskunnan. Videoiden kääntäjillekin pitää jotain kahvirahoja maksaa ja heidän työnsä valmistumisesta huolehtia, kaistoihin, palvelimiin ja niiden ylläpitoon pitää investoida jnpp. Internetin "ilmaisuus" on kyllä totaalisesti saanut ihmiset sekaisin ja kuvittelemaan että netti on joku luonnonvara, mutta on niitäkin, jotka sen koko paksan pitävät rahoituksellaan/bisneksillään pystyssä.
Mihin liittyy muuten se että eikös Netflix ole nykyään yksi pahimmista kaistarohmuista?

Vaikka fanit "hoitavatkin" markkinointia, ne tekevät yhtiöille myös hallaa vaikkapa juuri spoilaamalla ja piratoimalla sisältöjä. Suomikin on sen kokoinen markkina että pitää varmaan harkita aika tarkkaan että kannattaako tänne tuoda (saataville) yhtään mitään koska a) piraatit, b) markkinointi ja jakelukustannukset c) vähäinen yleisö. Sille että maut ovat monet ja palkkataso elintason myötä korkea emme voi mitään. Piratismikin alkaa olla luonnon lain tapainen ilmiö. On ollut jo hamalta 80-luvulta eli digitalisaation alkuhämäristä asti.

Tietenkin suoratoistopalvelut ja muut oikeuksien omistajat tekevät bisnestä aina kun vain pystyvät. Mutta elleivät pysty, se ei minusta millään muotoa oikeuta kuluttajaa varastamaan heidän tuotteitaan.
: Vs: Sarjakuvapiratismi - alakulttuuri, historia ja nykytila
: hdc 02.12.2019 klo 10:45:50
En tuomitse köyhiä, vielä en ole unohtanut miltä se tuntui, MUTTA – siitäkin huolimatta, että menen ok boomer -horinan puolelle – kun MINÄ olin nuori ja varaton, omaksuin periaatteen, että ei aina tarvitse olla sitä viimeisintä ja kalleinta.

Tätä periaatetta voi harjoittaa sarjakuvien lisäksi kaikkeen viihteen kuluttamiseen, kaikessa muodossa (pelit halpalaarista, viiveellä sarjakuvat vuosimaksua vastaan) ja bonuksena pääsevät vielä lapsetkin nauttimaan isän kurinalaisuudesta.

Odottamiseen muuten liittyy myös tuo viihdepalveluiden maakohtainen rajoittaminen, mutta oikeasti sitä jää paitsi vain keskusteluun osallistumisesta sen ollessa kuumimmillaan.

Tätä käytäntöähän itse aktiivisesti harjoitan ja se on jäänyt päälle myös silloin kun ei ole taloudellisesti ollut välttämätöntä.
Tosin joskus tuotteita kierrätetään tarjolle niin kovaa vauhtia että siinä vaiheessa kun jotain huomaa alkaa etsiä niin sitä ei olekaan enää saatavissa mistään (mm. kirjat fyysisinä kappaleina), ja jotkut taiteilijat valittaa kun ei seuraakaan tätä tarjontasykliä aktiivisesti...

Ja sivuhavaintona, kun näin tekee, on todettava lähes täysi mielenkiinnon sammuminen supersankarisarjiksia kohtaan, kun niiden markkinat ovat keskittyneet niin paljon pöhisemään siitä mitä tapahtuu juuri nyt ja viittailemaantoisiin asioihin joita on juuri vähän aikaa sitten tapahtunut tai tapahtuu juuri nyt tai tulee ihan pian tapahtumaan, että jos vilkaisee jotain satunnaista Marvel- tai DC-tuotosta niin siitä ei tajua paljoakaan kun ei ole seurannut yhtään mihin kontekstiin se sijoittuu (onko Batman juuri nyt Bruce Wayne tai ketkä kaikki henkilöt ovat tällä hetkellä kuolleita tai onko Batmaneja mahdollisesti tässä sarjassa viisikymmentä), ja voi olettaa että jotakuinkin kaikki yksittäisen teoksen tapahtumat joissa on jotain dramaattista potentiaalia on jo pyyhitty pois tarinajatkumosta, joten miksi lukea edes se yksittäinen teos?

Mikä herätti ajatuksen, että ehkäpä ajankohtaisuuteen vahvasti nojautuvat julkaisumallit itsessään ruokkivat piratismia, jonka olemassaolo suosittuna käytäntönä sitten vahingoittaa myös niitä tekijöitä jotka pyrkivät tekemään itsenäisesti toimivia teoksia.
: Vs: Sarjakuvapiratismi - alakulttuuri, historia ja nykytila
: Darth Mika 02.12.2019 klo 11:16:06
Tarkoittanet että houkutus piratismiin on suuri. Pitäisi kuitenkin ymmärtää, että nämä sarjat ovat yhtiöt bisnestä, eivät puhdasta palvelua. Yhtiö oletusarvoisesti maksaa tekijöille levityksen laajuuden mukaan. Niinpä on niiden näkökulmasta ihan fiksua vaikkapa testata sarjan suosiota ensin pienemmässä markkinassa, koska tekijöiden palkkiot ja sitä kautta riskit ovat pienemmät. Joku suoratoistohässäkkäkin lienee sellainen palvelu, että sen markkinointiin pitää täällä upottaa euro jos toinenkin, jos mielii saada riittävän kokoisen maksavan asiakaskunnan. Videoiden kääntäjillekin pitää jotain kahvirahoja maksaa ja heidän työnsä valmistumisesta huolehtia, kaistoihin, palvelimiin ja niiden ylläpitoon pitää investoida jnpp. Internetin "ilmaisuus" on kyllä totaalisesti saanut ihmiset sekaisin ja kuvittelemaan että netti on joku luonnonvara, mutta on niitäkin, jotka sen koko paksan pitävät rahoituksellaan/bisneksillään pystyssä.
Mihin liittyy muuten se että eikös Netflix ole nykyään yksi pahimmista kaistarohmuista?

Vaikka fanit "hoitavatkin" markkinointia, ne tekevät yhtiöille myös hallaa vaikkapa juuri spoilaamalla ja piratoimalla sisältöjä. Suomikin on sen kokoinen markkina että pitää varmaan harkita aika tarkkaan että kannattaako tänne tuoda (saataville) yhtään mitään koska a) piraatit, b) markkinointi ja jakelukustannukset c) vähäinen yleisö. Sille että maut ovat monet ja palkkataso elintason myötä korkea emme voi mitään. Piratismikin alkaa olla luonnon lain tapainen ilmiö. On ollut jo hamalta 80-luvulta eli digitalisaation alkuhämäristä asti.

Tietenkin suoratoistopalvelut ja muut oikeuksien omistajat tekevät bisnestä aina kun vain pystyvät. Mutta elleivät pysty, se ei minusta millään muotoa oikeuta kuluttajaa varastamaan heidän tuotteitaan.
No Disney teki kyllä todella tyhmästi tässä suoratoistopalvelunsa lanseerauksessa.
Ensinnäkin, kun tietää kuinka iso juttu tuo kauan odotettu Star Warsin näytelty TV-sarja oli. Disney olisi voinut aivan hyvin vähän odottaa, että Eurooppakin pääsee mukaan pippaloihin ja vasta sitten tuoda The Mandalorianin mukaan. Nyt suurin osa Star Wars-faneista ei kestä odottaa Disney+ tulemista Eurooppaan, vaan hankkii sen muulla keinolla.
Onneksi nyt Suomi sentään katsotaan Länsi-Euroopaksi ja päästän ekojen Euroopan maiden joukossa Disney+ asiakkaiksi ensi keväällä.
Netissä lukenut ainakin brittien valituksista...ne on tosi vihasia, kun jäivät rannalle tästä ekasta aallosta.¨
Olen netissä nähnyt myös, kuinka jotkut on keränneet kirjahyllyn täyteen DVD:tä, mutta ne ei olekaan aitoja vaan piraatteja. Mikä ihme sellainen keräily on...en ymmärrä. Mulla oli aikoinaan järettömästi VHS:ia ja kaikki oli aitoja leffoja. Telkkarista nauhoitin kyllä elokuvia, mutta katsottuani, nauhoitin päälle. Joillakin kavereilla oli tapa esim. vuokrata VHS-elokuva ja nauhoittaa se toisen VHS-nauhurin avulla. Sitten ne kehuskeli omaa elokuva-kokoelmaansa. Meikäläisen mielestä niillä ei ollut mitään kokoelmaa...mulla oli aidot leffat hyllyssä. Kun DVD:t tuli, niin myin suurimaan osan VHS:stäni...tänä päivän olen katunut sitä, mutta oli pakko saada tilaa kotiin, kun niihin aikoihin muutin omaan kämppään ja tilaa ei ollut paljon.
Nyt on DVD-kokoelmaa, Bluray-kokoelmaa ja Laserdisc-kokoelmaa ja se kasvaa vaan.   Nautin noista varsinkin laserdisceistani ja varsinkin kun ne on aitoja...Laserdisceja ei voi piratisoida ainakaan samassa formaatissa. Tai taisivat tehdä yhden kirjoittavan Laserdisc playerin, mutta niitä on tosi vähän ja maksavat tajuttomasti.

Mitä tuohon sarjakuvapiratismiin tulee, niin mua kummeksuttaa omistaa sarjakuvaa, joka ei olisi oikeata. Mieluiten ostan sitten jollain toisella kielellä, jos ei Suomeksi tule. Ja nettisarjakuvaa en katso ollenkaan...kyllä se pitää olla käsinkosketeltava juttu.
Ainoastaan rikosromaaneita tykkään kuunnella äänikirjoina, mutta hyvän äänikirjan löytyessä, saatan vuoden päästä lainata sen kirjastosta ja lukea manuaalisesti. Äänikirjojakaan ei tarvitse mennä latailemaan laittomasti. Olen Celian asiakas ja saan oikeastaan kakki kirjat laillisesti itselleni...Celia-kirjaston lataamosta.
Eilen sain Matti Remeksen "Periaatteen mies" kuunneltua.

Muutama vuosi sitten opin käyttämään Paypalia ja se avasi minulle isot markkinat, joista olin nuoruudessani vain haaveillut. Aloin ostelee ebaysta leffoja. Star Wars VHS:iä kun ostelee Ebaysta, niin täytyy olla tosi tarkka niiden kanssa. Varsinkin jos tahtoo, jotain tosi harvinaista, kallista ja vanhaa. Meinaa saattaa olla, ettei se itse kasetti olekaan aito. Pahvikotelo saattaa olla piraatti tai muovikotelo ja se leffan ns. paperi siinä kotelon päällä kopsattu alkuperäisestä, kasetti voi olla kopsattu jne. Yleensä haluan monta tarkkaa kuvaa kotelosta, kasetista ja vertailen niitä aitoihin. Netissä löytyy kuvia Star Wars-fanien aidoista kaseteista. Yhden kerran olen saanut kaikista varotoimenpiteistä kuitenkin täydellisen piraatin. Se lenti suoraan roskiin ja kyllä harmitti.

Laserdisceissa tätä ongelmaa ei ole, koska niitä ei voi kukaan enää valmistaa...siinä ongelmana on, että laserdiscin teossa käytetty liima on saattanut rikkoa sen levyn. Monella myyjällä ei ole enää laserdisc playeria ja eivät tiedä toimiiko oma tuote enää. Joskus otan riskin ja ostan silti. Muutama huonokuntoinen tullut eteeni. Myös kotelon kunto on tärkeä ja Japanilaisissa laserdisceissa haluan vain niitä leffoja, joissa on Obi mukana.
: Vs: Sarjakuvapiratismi - alakulttuuri, historia ja nykytila
: Reima Mäkinen 02.12.2019 klo 12:15:47
Mikä herätti ajatuksen, että ehkäpä ajankohtaisuuteen vahvasti nojautuvat julkaisumallit itsessään ruokkivat piratismia, jonka olemassaolo suosittuna käytäntönä sitten vahingoittaa myös niitä tekijöitä jotka pyrkivät tekemään itsenäisesti toimivia teoksia.
Tuo on hyvä huomio. Pöhinässäkin on kääntöpuolensa.

Minä taas mietin sitä kummallisuutta, että digitaalisiin hengentuotteisiin liittyy usein täysin keinotekoinen krääsäteollisuus, jota tarvitaan paitsi rahastamiseen myös paikkaamaan fyysisten kappaleiden omistamisen halua. Tämä näkyy hyvin nettisarjakuvissa. Mitä parempi sähköinen sarjis, sitä vähemmän se tyydyttää tuotteena. Toisin on analogisten kanssa. Sarjakuvalehti tai -kirja on jo itsessään fyysinen tuote, jota voi hipelöidä ja josta voi nauttia monella tavalla (muutenkin kuin vain sen "aineettomasta" tarinasta).

Toki piratismi ja kaikki tämä julkistuksiin liittyvä sirkus liittyy siihenkin että viihdetuotteet ovat loppupeleissä kertakäyttöisiä. Oletusarvoisesti ne unohtuvat saman tien kun seuraava on tulilla. Niitä ei vaalita tai haluta säästää myöhempää tarkastelua varten.

No, Disney teki kyllä todella tyhmästi tässä suoratoistopalvelunsa lanseerauksessa.
Ensinnäkin, kun tietää kuinka iso juttu tuo kauan odotettu Star Warsin näytelty TV-sarja oli. Disney olisi voinut aivan hyvin vähän odottaa, että Eurooppakin pääsee mukaan pippaloihin ja vasta sitten tuoda The Mandalorianin mukaan.
Voisi kuvitella että Disney miettii asiaa HIEMAN laajemmin kuin Star Wars fanien näkökulmasta. Toki se on heillä varmaankin sisäänheittotuote ja toisaalta oma vika kun ovat hankkineet niin ankarasti fanitetun brändin.  :)
: Vs: Sarjakuvapiratismi - alakulttuuri, historia ja nykytila
: Curtvile 02.12.2019 klo 15:22:31

Ja sivuhavaintona, kun näin tekee, on todettava lähes täysi mielenkiinnon sammuminen supersankarisarjiksia kohtaan, kun niiden markkinat ovat keskittyneet niin paljon pöhisemään siitä mitä tapahtuu juuri nyt ja viittailemaantoisiin asioihin joita on juuri vähän aikaa sitten tapahtunut tai tapahtuu juuri nyt tai tulee ihan pian tapahtumaan, että jos vilkaisee jotain satunnaista Marvel- tai DC-tuotosta niin siitä ei tajua paljoakaan kun ei ole seurannut yhtään mihin kontekstiin se sijoittuu (onko Batman juuri nyt Bruce Wayne tai ketkä kaikki henkilöt ovat tällä hetkellä kuolleita tai onko Batmaneja mahdollisesti tässä sarjassa viisikymmentä), ja voi olettaa että jotakuinkin kaikki yksittäisen teoksen tapahtumat joissa on jotain dramaattista potentiaalia on jo pyyhitty pois tarinajatkumosta, joten miksi lukea edes se yksittäinen teos?

Mikä herätti ajatuksen, että ehkäpä ajankohtaisuuteen vahvasti nojautuvat julkaisumallit itsessään ruokkivat piratismia, jonka olemassaolo suosittuna käytäntönä sitten vahingoittaa myös niitä tekijöitä jotka pyrkivät tekemään itsenäisesti toimivia teoksia.

Tajuan mitä yrität sanoa, se vain ei vastaa sen enempää todellisuutta kuin tämä "nykysuprsankarit ovat kaikki niin totisia, missä on hauskuus?" ja vaikka itse yleensä pidönkin siitä sarjakuvasta, elokuvasta ja kirjoista jotka ottavat asiat vakavasti ( humoristisilta ja kepeiltä jutuista kun sitten vaadin että ovat hauskoja. Se harvoin toteutuu missään genressä, harviten komediaksi luokitelluissa)  niin se vähä mitä seuraan on näyttänyt että sitä on runsain mitoin tarjolla.
Kuten myös ei-jatkumo keskeistä DCn ja Marvelin tuotantoa.
Näitä ja tietenkin maintsemaasi itsenäisesti toimivia teoksia piratismi haittaa.
Mutta vähiten.

Kuten elokuvissa ja musiikissa myös sarjakuvissa isot toimijat selviävät paremmin. Oheistuotteet ja lisenssien myynti ovat heidän puolellaan kuten historiakin. Aiempia tuloja piratismi toki vähentää ( miksi tehdä vähemmän tunnetuista tarinoista ja pitkistä tarinoista kokoomus kun ne on jo waretettu? Tässä maassa tunnettu juuri Barks Rosa syndromana) koska tavoite on myydä.

Ja siinä tullaan siihen miksi elokuvat ja musiikki ovat mitä ovat ja sarjakuva menossa samaan: jos maksava yleisö maksaa joistain asioista mutta suurinta osaa myydään liian vähäisellä tuotolla panostetaan vain siihen josta tulee paremmin.
Karsien artistien osuudesta, mikäli mahdollista.

Koska  sarjakuvat ja elokuvat, sarjat ja musiikki piratoidaan pääosin digitaalisesti sumentuu aineettoman tuotteen myötä käsitys varastamisesta.
Eihän tämä ole 1984 ei ajatuksia, kokemuksia, ääniä ja nähtyä, luettua voi omistaa!
No, Orwell oli optimisti ja suorittava porras on tehnyt työtä, joskin sellaista josta oletetaan maineen, tunnettavuuden ja rakkauden lajiin, kutsumustyön, riittävän.

Piratismi ON varastamista. Ja kuten siinäkin varkauden kohdetta auttaa jos kuuluu johonkin isoon brändiin. Siksikin on vähemmän yksittäisiä itsenäisiä kivijalkaliikkeitä kun ketjuun/brändiin kuuluvia.
Toiminta tekee juurikin oheismyyntikrääsästä sen millä elää, tosin kuten esimerkiksi Bill Watterson ei tuotteista nyt Calvin & Hobbesia. Silti on paitoja, mukeja yms joissa nämä komeilevat.
Koska piratismi on myös teollisuutta ja kauppaa. Varastetun tavaran kauppaa, mutta kauppaa kuitenkin.

Toki piratismi ja kaikki tämä julkistuksiin liittyvä sirkus liittyy siihenkin että viihdetuotteet ovat loppupeleissä kertakäyttöisiä. Oletusarvoisesti ne unohtuvat saman tien kun seuraava on tulilla. Niitä ei vaalita tai haluta säästää myöhempää tarkastelua varten.

Ja taiteen.
Suurin osa taidetta on kertakäyttöistä, johon ei ikinä palata ja ne valtaosaltaan unohtuvat. Myös taiteen kohdalla aikaan sitominen ja kontekstin tajuaminen auttaa mutta valtaosassa se hämärtyy ja ollaan teknisen suorittamisen puolella ja koska taiteilijamyytti rahan liittäminen taiteeseen on mautonta.

Tunnetuista tauluista ei tietenkään ole piratismia vaan termi on väärennös. Silti useassa kodissa on jokin repro tai versio Taistelevista metsoista.
Osalle toki olisi suotavaa että sarjakuva marginalisoituisi lisää ja olisi enemmän vielä taiteen lokerossa, enemmän eliitti tuotteena.
Itse soisin että luovat alat olisivat elinkeino. Oman intohimon markkinoitava ammatti joka mahdollistaa toimeentulon.

Piratismin hyväksyminen on näitten elinkeinon poistamista ja myös sen taiteellisen ilmaisun rajaamista suurten markkinavoimien armoille.

Nykyinen malli antaa maailmalla edellytykset niille jotka ovat supersankarien tai muun aiemman luodun käsitteen, lucky lumet, pilot, shojot jne jne kanssa valmiita toimimaan.
Oman tiensä kulkija ei saa majatalon suojaa eikä evästä.
Hän saattaa myöhemmin kuulla kuinka moni seurasi kauempaa ja olisi kyllä kiinnostanut miten matka jatkuu, mutta kun jätti homman kesken...

Suomea suojaa pieni kielialue, muttei sarjakuvakenttämme piratismin kirousta vapaa ole sekään.
: Vs: Sarjakuvapiratismi - alakulttuuri, historia ja nykytila
: hdc 02.12.2019 klo 16:17:54
Tajuan mitä yrität sanoa, se vain ei vastaa sen enempää todellisuutta kuin...

Epäilemättä ei vastaa täysin kenttää mutta tarpeeksi paljon että kun vilkaisee että olisiko tarjonnassa jotain potentiaalisesti kiinnostavaa niin tuo mainitsemani jatkumopöhinä peittää sen verran tehokkaasti alleen muut, että joku satunnaisteosten kokeilu tuottaa luettavaa kovin huonolla hyötysuhteella, ja medioiden kritiikkienkin perkaaminen että löytäisi jotain hyviä vinkkejä lukemisen arvoisista teoksista harvoin maksaa vaivaa, kun huomio on siinä kuka Ihmenelosten jäsen kuolee tässä kuussa tjsp.

Mangoissakin mietin että on näitä tekijöitä joista on aika vaikea uskoa että itsessään jaksaisivat vetää piratismikulttuuria, mutta jotkut pitemmät sarjat koukuttavat tarpeeksi suuren osan lukijakunnasta aktiivisesti harrastamaan piratismia koska on Tärkeää päästä lukemaan seuraava osa mahdollisimman nopeasti kun siitä kuitenkin kaikki puhuvat, ja samalla sitten nämä lukijat tottuvat lukemaan ison osan mangastaan piraatteina, myös ne teokset joille moinen ei ole tärkeää...ja Japanin omista markkinoista en tiedä, mutta käännösmarkkinoilla vaikuttaa ehdottomasti, että joitain teoksia ei kannata julkaista.
: Vs: Sarjakuvapiratismi - alakulttuuri, historia ja nykytila
: Jarkko Sikiö 02.12.2019 klo 17:40:24
Tätä käytäntöähän itse aktiivisesti harjoitan ja se on jäänyt päälle myös silloin kun ei ole taloudellisesti ollut välttämätöntä.

Tämä oli minusta hauska kuulla. Olen aina kuvitellut itseni pieneen vähemmistöön, kun nuukuus on jäänyt pysyvästi päälle.

Ja sivuhavaintona, kun näin tekee, on todettava lähes täysi mielenkiinnon markkinat ovat keskittyneet niin paljon pöhisemään siitä mitä tapahtuu juuri nyt

Tämä puoli on minusta se vähiten kiinnostava osuus harrastamista ts. mitä millekin sarjakuvahahmolle tapahtuu.

Tekijöiden, sarjakuvakauppiaiden ja muiden mietteet ovat se mielenkiintoisin osuus, ja niitä varten ei tarvitse lukea viimeisimpiä juttuja.
: Vs: Sarjakuvapiratismi - alakulttuuri, historia ja nykytila
: Lurker 02.12.2019 klo 20:12:38
Piratimismi tuntuu olevan monille myös elämäntapa ja/tai ideologia, jonkinlaista kapinaa ja alakulttuurifiilistelyä kaiketi myös.

Jossain eo. viestissä viitattiin omiin nauhoituksiin ja omaa käyttöön tehtyihin tallenteisiin; nehän eivät ole piratismia vaan ihan laillista toimintaa.
: Vs: Sarjakuvapiratismi - alakulttuuri, historia ja nykytila
: hdc 02.12.2019 klo 21:10:57
Mä kyllä luen sarjakuvia juuri siksi, että haluan tietää mitä niissä tapahtuu. Toki joskus harvoin kaunis kuvitus voi mennä edelle, mutta pääsääntöisesti tarina on tärkein.

Luulen että Jiksi tarkoitti sitä saippuaoopperamaisuutta jota kritisoin :)

: Vs: Sarjakuvapiratismi - alakulttuuri, historia ja nykytila
: Jarkko Sikiö 02.12.2019 klo 22:54:30
Mä kyllä luen sarjakuvia juuri siksi, että haluan tietää mitä niissä tapahtuu.

Toki minäkin luen Tex Willeriä, koska se ampuu ja humauttaa nyrkillä.

Tarkoitin "uutissivustoja", kuten joku Bleeding Cool jne. jotka tekevät juttuja sarjakuvahahmoista kuin nämä olisivat oikeita julkisuuden henkilöitä. Blokkaisin nuo Twitteristä ellei siellä olisi välillä jotain vähemmän höttöisää.

Piratimismi tuntuu olevan monille myös elämäntapa ja/tai ideologia, jonkinlaista kapinaa ja alakulttuurifiilistelyä kaiketi myös.

Kapinan ja alakulttuurin ymmärrän, kirjoitin sentään etusivulle jutun asiaan liittyen.

Kun digisarjat vedetään sellaisinaan piraattisivuille, ei ole välissä enää mitään ihmisen kosketusta, joka muodostaisi sen kulttuurin.

Ei siitä artikkelista mennyt kahta vuottakaan, kun toiminnasta oli jäljellä enää tämä kylmä, teollinen sivumaku.
: Vs: Sarjakuvapiratismi - alakulttuuri, historia ja nykytila
: Reima Mäkinen 03.12.2019 klo 10:59:41
Ei siitä artikkelista mennyt kahta vuottakaan, kun toiminnasta oli jäljellä enää tämä kylmä, teollinen sivumaku.
Kopioimalla/huijaamalla voi tehdä tai "säästää" rahaa. Sehän se perusidea kaikessa piratismissa on (huonekaluista, vaatteisiin, lääkkeisiin ja sarjakuviin). Riippumatta siitä miten sitä toimintaa perustellaan.
: Vs: Sarjakuvapiratismi - alakulttuuri, historia ja nykytila
: Jarkko Sikiö 05.12.2019 klo 01:37:21
Toki se piraattisivu tienaa piratismilla, mutta minusta on jännä että tätä nykyä sarjakuvien tapauksessa "tuottajaporras" on noin tusina käyttäjätiliä.

Jos tuo Twitteristä lukemani arvio on todellinen (on vaikea uskoa, että niin pieni rinki pystyisi mitenkään julkistamaan kaiken piraattimateriaalin vuodesta toiseen, mutta tokihan tilin takana voi toki olla suurempi joukko ihmisiä), niin millä se joukko rahoittaa toimintansa.

Olkoon, ettei sarjakuvien paketointi juuri vaadi taitoa, niin meneehän jo niiden tiedostojen kanssa puljaamiseen tuntikausia aikaa.

Ei kai tässä digimaailmassa ole enää sellaista maineeseen perustuvaa nokkimisjärjestystä piraattien välillä. Kun ei enää hankita fyysisiä kopioita, skannata, jälkikäsitellä ja jaella, niin mistä se ylpeys omaan toimintaan voisi enää nousta?

Kopioimalla/huijaamalla voi tehdä tai "säästää" rahaa. Sehän se perusidea kaikessa piratismissa on (huonekaluista, vaatteisiin, lääkkeisiin ja sarjakuviin). Riippumatta siitä miten sitä toimintaa perustellaan.

Ei laajenneta keskustelua sen suuremmin, mutta tässä kohtaa kannattaa hetki vetää henkeä.

Lääkkeiden tapauksessa on erotettava rikollinen valepilleritehtailu (pillerissä ei ole vaikuttavaa ainetta lainkaan tms.) siitä puolesta, ettei esim. Brasilian kaltaiset maat kunnioita lääketehtaiden patentteja, koska kansalla ei ole varaa tarvitsemiinsa lääkkeisiin.

Siellä oikeus on vuosikymmenien kuluessa monesti todennut, ettei vuorollaan aina joku lääke ansaitse patentin suojaa. Tämän jälkeen tuotetaan samat lääkkeet niin, että ne satasen sijasta maksavat kympin tms. Tällaisia tapauksia on ollut ihan viime vuosinakin, vaikka siellä Bolsonaro maata johtaakin.

Tämä on sitten sellaista piratismia (siitä tehdään kansallisella tasolla laillista, kun viitataan kintaalla kansainvälisille sopimuksille), että on vaikea nähdä se epäoikeutetuksi, kun vaakakupin yhdellä puolella on osakkeenomistajien tuotto-odotukset ja toisella ihmishenkiä.

Oikeistolaisessa Chilessä käyttämäni astmalääke (Seretide Diskus) lohkaisisi tavallisen chileläisen bruttopalkasta runsaan viidenneksen (12 tunnin välein henkäistään niin, että 60 annoksen yksikkö kestää sen kuukauden).

Kokeilin lääkekorvausjärjestelmän vaihtoehtoa muutaman kuukauden, mutta vaihdoin sitten tähän omasta pussista maksettavaan vaihtoehtoon, koska tunsin sen olevan parempi vaihtoehto.

Heikompiosaiset eivät noin vain vaihda, vaan käyttävät huokeampia lääkkeitä tai sinnittelevät siihen, kunnes keuhkot eivät enää yksinkertaisesti kestä.

Toki tällaisista syistä siellä mantereen puolella nyt mellakoidaan niin, että ne päätyvät uutisiin asti Suomessa saakka.

Tulee monesti mieleen, että moni poliitikko voisi Suomessa vetää täysin erilaista politiikkaa, jos olisi elämänkokemusta edes hieman ulkomailta.

Siinä näkisi sen oman etuoikeutetun aseman ja sen, mihin suuret leveät railot yhteiskuntaluokkien välillä johtavat. Kun ei ole sen enempää sydäntä kuin järkeä, niin olisipa edes jotain elämänkokemusta.

Tämä nyt on ohi varsinaisesta otsikkoaiheesta, joten takaisin siihen.
: Vs: Sarjakuvapiratismi - alakulttuuri, historia ja nykytila
: Reima Mäkinen 05.12.2019 klo 10:27:54
Tulee monesti mieleen, että moni poliitikko voisi Suomessa vetää täysin erilaista politiikkaa, jos olisi elämänkokemusta edes hieman ulkomailta.
Tuo pätee myös aika moneen perus- ja normisuomalaiseen. Ulkomaankeikka itsellekin avasi silmiä myös suhteessa tekijänoikeuksiin. Olivathan ne toki jo olleet auki aiemminkin, mutta kun näkee mitä meininki on maassa, joka ei noudata tai pysty valvomaan kansainvälisiä sopimuksia eikä ehkä omia tekijänoikeuslakeja edes ole, niin huomaa eron.
Piratismi todellakin tasa-arvoistaa kulttuurin kuluttamista. Kansallista kulttuuria ei ole mahdollista tuottaa ja se ylikansallinenkin "tuonti" on fyysisissä tuotteissa epämääräistä kopiomoskaa. Verkon kautta kopioiden laatu ei nykyään tietenkään ole ongelma, mutta jos siellä lähtömaassakaan ei ole piratismin vuoksi taloudellisia intressejä/mahdollisuuksia panostaa kulttuurituotteen SISÄLTÖÖN, niin se on käytännössä sama asia. Ennen pitkää tarjolla on vain kuraa.
: Vs: Sarjakuvapiratismi - alakulttuuri, historia ja nykytila
: echramath 18.12.2019 klo 22:21:59
Kyllä ATK on ihmeellistä. Nyt on todettu, että jos internetissä jossakin julkisessa palvelussa kommentoi taideteosta, että tämähän olisi hieno t-paidassa, toive kyllä toteutuu, ei tosin useinkaan taiteilijan toimesta, vaan taidesivuja, twitteriä ja vastaavia bottiarmeijallaan kollaavien IT-ajan rosvoparonien. Print on demand kun on päivän sana myös vaatepuolella, niin kauppaan voi survoa loputtoman määrän "designeja".

Luonnollisesti järjestelmää voi myös trollata myymään mitä vain (https://www.boredpanda.com/bots-t-shirt-design-artwork-theft/?utm_source=google&utm_medium=organic&utm_campaign=organic), kuten nyt vaikka Mikki Hiiriä siltä varalta, että Disney suuttuu.
: Vs: Sarjakuvapiratismi - alakulttuuri, historia ja nykytila
: Jarkko Sikiö 26.09.2021 klo 19:22:38
Huomioin vanhaan piratismia käsitelleen artikkelin paria vuotta myöhemmin eräänlaisena follow-up-huomiona, että piratismi oli teollistumassa (kasvamassa, automatisoitumassa). Ei vanhoja piraattisivuja enää olekaan, mutta käytännössä piratismi todellakin teollistui – ei omilla sivuillaan, vaan ihan kaupallisilla alustoilla.

Olen syrjäsilmällä seurannut archive.org-sivun touhuja, jonka käytännöistä osaa pidän kestämättömänä, mutta ymmärrän jonkinlaisena ideologisena puuhana. Eli vaikka kylkeen ovat kiinnittyneet aivan piraatit ja osa omistakaan linjauksista ei ole yritysten mieleen, sivun ydintarkoitus ei ole edistää piratismia vaan vapaata tietoa.

Hassu, vaikka tuskin oikeudenomistajien mielestä mikään kovin hassu, temppu on julkaista tekijänoikeuksien suojaamia sarjakuvia niin, että sivu kertoo sen julkaistun creative commons -lisenssillä. Aika kova veto, sanoisin. Siinähän sitten käyt setvimään tapahtunutta ja perustelemaan, että kyllä ne oikeudet sinulla ovat.

Sen sijaan argentiinalaisiin sarjakuviin liittyen sukelsin syvemmälle ihan Google Playn sarjakuvatarjontaan ja satunnaisista huomioista johtuen sitten lukaisin sen verran, että ihan palvelua kuvaavalla Wikipedia-sivulla kerrotaan palvelussa rehottavan kirjapiratismin. Tämä ei olekaan enää mitään viatonta piratismia, josta kukaan ei hyödy taloudellisesti, vaan ihan kylmästi rahavirtoja jotka kulkevat Googlen ja piraattien taskuihin sillä perusteella, että kasvun ideologian varjolla annetaan porteista kulkea myös ihan laitonta materiaalia. Uskomatonta touhua, kerta kaikkiaan.

Kun jopa suuryritysten palveluissa on piraattisisältöä, niin miten sitten kuluttajan odotetaan edes välittävän koko asiasta. Sieltä ostetaan, mistä helpoimmalla saadaan ostettua.
: Vs: Sarjakuvapiratismi - alakulttuuri, historia ja nykytila
: echramath 26.09.2021 klo 23:15:48
Niin, homma on mennyt ihan käteen. Facebookin mainosvirrassa myydään kaikenlaista, mutta mm. erilaista fanikamaa, joista vain asiantuntija selvittää, mitkä niistä ovat lisensoituja, mitkä eivät. Spotifysta valitetaan, että siitä eivät saa tekijät mitään, vaikka itse suollan sinne parikymppiä kuussa ja levykauppias on ohitettu – olen kyllä sitten Bandcampista myös ja tietysti oma Spotifykuunteluni on levinnyt kyllä ties mille bändeille genreradioiden ja Fenrizin soittolistan (https://open.spotify.com/user/9vapuj15i177qdpeio9vvlq29/playlist/0p7s3xLmHgCXocWIKWqTQv?si=Q7cOBY2ET1y5U-cPN_4dNQ) myötä.

Ja nyt Facebookissani mainittiin, että kaikki e-kirja-palvelut eivät tilitä mitään niistä lukijoista, jotka ovat sillä parin kuukauden ilmaisella testikaudella, mitä saa minkäkin palvelun tai vempeleen mukana kaupantekijäisiksi. No, ei niistä käyttäjistä varmaan mitään rahaa tulekaan tai mistä sitä tietää miten päin ne sopimukset menevät, mutta pitäisikö tämän kuitenkin mennä palvelun yleisestä mainosbudjetista. Nykyään ei voi tietää, että jos heittää rahaansa tai rahattomuuttaan jotain teosta kohti, mihin ne aina menevät.

Tänä viikonloppuna internetissä pidettiin C64-demopartyja ja siinä ohessa tuli Pelimuseosta alan settiä ja muisteltiin suomalaista Painterboy-peliä, jossa ajellaan ympäriinsä kylillä maalaamassa taloja. Kaikki suomalaiset, joilla kuusnepa oli, ovat nähneet tämän pelin, mutta tuskin kukaan on nähnyt alkuperäistä, vaikka se myynnissä olikin, siihen aikaan ohjelmistopiratismi oli suorastaan rehottavaa. Tämä lieni ohjelmoijalle raavas pettymys – mutta Tikkurilalle, jonka tv-mainoksista tutut isä ja poika pelissä seikkailivat, tämä tilanne sopi tietysti erinomaisesti. (ihan pelinä se kyllä onkin ihan bulkkia, ei siinä mitään)
: Vs: Sarjakuvapiratismi - alakulttuuri, historia ja nykytila
: Jarkko Sikiö 27.09.2021 klo 00:02:19
Ja nyt Facebookissani mainittiin, että kaikki e-kirja-palvelut eivät tilitä mitään niistä lukijoista, jotka ovat sillä parin kuukauden ilmaisella testikaudella, mitä saa minkäkin palvelun tai vempeleen mukana kaupantekijäisiksi.

Nämä ovat aika isoja periaatteellisia juttuja toisiinsa yhdistettyinä: osaa ammattikuntia aletaan ajattelemaan julkistalouden kuluerinä, kulttuurin tuottamisella ei nähdä arvoa lainkaan ja teknologinen kehitys mm. konekäännöksen muodossa uhkaa kokonaisia ammattikuntia.

Toivottavasti Mega-City Onessa on halpa ja nopea netti.
: Vs: Sarjakuvapiratismi - alakulttuuri, historia ja nykytila
: Jarkko Sikiö 04.11.2021 klo 16:32:13
Timo Kokkila kirjoitti laajalla pensselillä aiheesta Sarjakuvantekijä ja toimeentulo (https://reiluntaiteenmanifesti.fi/ajankohtaista/sarjakuvantekija-ja-toimeentulo).

Kirjoituksessaan Kokkila sivuaa luvatonta julkaisua, mikä koskettanee kuvittajia ammattikuntana laajemmin kuin varsinainen piratismi.

Osaltaan Kokkila fiksusti osoittaa sormea alustojen suuntaan, koska nykymaailma ilmiöineen on mielestäni niin haastava tavanomaiselle netin käyttäjälle, ettei rajaa luvallisen ja luvattoman välillä ole asiaan syventymättä mahdollista hahmottaa. Jatkaisin tätä omaa ajatuskulkuani siihen suuntaan, että jonkinlainen veteen piirretty viiva on pyrkimys toimia oikein.

Toisinaan tulee mieleen, että jos alkuaikojen sähköiseksi rajaseuduksi mielletyn internetin ideologiaan kuuluvaan kaiken ilmaisuuteen olisi laajennettu hevosvarkauden vertauskuva, ehkä ihmiset hahmottaisivat tänään, että tekijän signeerauksen pois pyyhkiminen meemiä tehdessä on virtuaalinen näpistys.
: Vs: Sarjakuvapiratismi - alakulttuuri, historia ja nykytila
: Jarkko Sikiö 12.02.2022 klo 01:00:14
Facebookin espanjankieliset, suljetut ryhmät ovat monesti piraattiskannien jakamista varten, jota ennen toteutettiin blogeissa. Kyseessä on varsin pienimuotoista, ehkä peräti viatonta touhua. Osaltaan se myös liittyy tähän nykymenoon, että Facebookin tapaiset yritykset toteavat olevansa "pelkkiä" alustoja, eivätkä vastuussa mistään pahasta, mitä niiden päälle rakentuu.

Samalla logiikalla Cloudflare palvelee piraattisivuja, eikä kyse ole mistään pienestä ja viattomasta, vaan käsittääkseni merkittävä osa sarjakuvapiratismista tukeutuu yrityksen palveluun. Mangakustantajat pyrkivät haastamaan yrityksen Japanissa (https://torrentfreak.com/major-manga-publishers-prepare-to-sue-cloudflare-over-pirate-sites-220131/), uutisoi TorrentFreak.