Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Muut sarjakuva-aiheet => Aiheen aloitti: Lurker - 06.02.2014 klo 21:20:49
-
Ohessa muutama Suomessa ilmestynyt sarjakuvalehti, joista voit äänestää mieluisinta. Disneyt, Texit, supersankarit ja Korkeajännitykset on jätetty pois.
Kerro, mistä sarjakuvalehdestä Sinä pidit (sillä yhtä kahta lukuunottamatta ne eivät enää ilmesty) ja miksi, mitä se Sinulle merkitsi.
Äänestys on leikkimielinen, joskin kaihoisa katsaus sarjakuvalehtien yhä kauemmas kaikkoavaan aikakauteen.
Hetken mietittyäni valitsin Jymyn/Huulen. Sen vaikutus murrosikäiseen iski täysillä, se vapautti ja sai näkemään sarjakuvan mahdollisuudet. Vaikka underground tuli Suomeen myöhässä, se tuli sopivaan aikaan.
EDIT: Nykyisistä lehdistä kaikkien suosikki on tietty Läskimooses. Lisään sen vielä tuohon listaan.
-
Valitsin Non Stopin vaikka olin alle vuoden ikäinen kun se siirtyi albumisarjaksi, jälkeenpäin on tullut katseltua että onpahan hyvä lehti.
Harkitsin kyllä Sarjariakin.
-
Vastasin Kalma. Conan (vuosien 1984-85 mustavalkoisessa muodossa) oli vahva vaihtoehto myös.
Paksuja lehtiä molemmat.
-
Olisin mielelläni äänestänyt jotain muuta kuin ennalta-arvattavaa vaihtoehtoa, mutta kyllä Non Stop avasi meikäläisen silmät ja tajunnan. Tuolla tiellä ollaan edelleen.
Non Stopin (ja sitä ennen Ruudun) sarjakuvat olivat pidempiä ja jotenkin fiksumman oloisia kuin mihin olin aiemmin tottunut. Tämä ahaa-elämys iski minuun Natasha-lentoemäntä seikkailua lukiessani. Niilo Pielinen, Natasha, Sammy Day olivat parhaat sarjat. Kaikista parhaat jaksot olivat Kuninkaallinen kosija, Kauhujen herra (Yllätys, yllätys!) ja Kaksintaistelu. Nyt jälkeenpäin Ruudun jotkut surkeasti painetut numerot, värit kohdistettu ihan pieleen, näyttävät tosi hyviltä.
Ruutua minulle ei koskaan tullut. Ostin ekan numeron (ja purkan), mutta sitten en ostanut muita. Rahat taisivat mennä Tex Willeriin. Ostin sitten aikanaan kaikki Ruudut kerralla Good Fellowsista Bulevardilta. Yhdella kaverilla oli Ruudun kaksi vuosikertaa. Ne oli mulla aika kauan lainassa. Palautin ne sitten tietysti takaisin omistajalleen.
Tarzan ja Tex Willer olivat minulle myös tärkeitä lehtiä.
-
Kalkkaro ei ole mukana. :(
-
Erikoinen idea napsia lehtiä eri aikakausilta - lähes satunnaisotannalla.
Otin Tapiirin, mutta yhtä hyviä ja merkittäviä olivat Non Stop ja Jymy/Huuli (vaikka nää undergroundit ostinkin ns. jälkijunassa vähän myöhemmin). Jos tuolla on Sarjari, nii vois siellä olla yhtä hyvin myös Kupla ja Kannus. Ja kuten Petteri sanoi, Kalkkaro kans.
Timo
-
Ruutu/NonStop. Tarkalleen ottaen jälkimmäinen noista.
Opiskelin 19-kesäisenä 1993-1994 porvoolaisessa kansanopistossa kieliä. Minulla oli jo paksu nippu Harto Pasosen toimittamia Pumpsis-lehtiä suppeahkossa sarjakuvakokoelmassani (niistä numerot 10-19 tulivat tilattuina kotiin). Ensimmäisessä Pumpsiksessa arvosteltiin Kuopion divareita. Yhden divarin arvostelussa oli lause "harvinaista Non Stoppiakin on vinot pinot".
Mietin, että mikähän lehti se Non Stop on, never heard. No, Porvoossa se selvisi. Paikallisesta divarista, Lukevasta, löysin noita lehtiä. Ostin muutaman numeron kokeeksi, ja heti kolahti täysillä. Ihmettelin Benjaminin, Klorofyllin, Attilan, Natasan, Piko & Fantasion, Johannes & Pirkaleen ja monien muiden seikkailuja. Erityisesti Benjaminin hyppääminen junasta Rouva Adolfinassa teki vaikutuksen.
Ostin heti läjän lisää Nonareita, ja siitä niiden keräily alkoi. Kun kaikki lehdet ja myöhemmät albumitkin olivat kasassa, tuumin, että laajennanpa Ruutu-lehtiin. Viimeistään Ruutuihin sitten meinasikin välillä palaa kaikki rahat.
NonStopin ja Ruudun sankareista vain Lucky Luke, Johannes ja Pirkale, Niilo Pielinen, Strumffit, Tintti, Veikko, Tette ja Jykke sekä Vili & Bill olivat minulle tuttuja ennestään. Vielä siis riitti lehdissä tarpeeksi uusia hahmoja laajentamaan sarjakuvasivistystäni. Ja tottakai oli pakko ruveta keräämään kaikkien noiden hahmojen suomennettuja albumeja.
Tykkäsinhän minä kovasti ranskalaisesta ja belgialaisesta sarjakuvasta jo 80-luvullakin, mutta NonStopista siis alkoi minun kohdallani se todellinen BD-kuume.
-
Nykyisistä Läskimooses on kiintoisin, mutta ääni meni NonStopille. Sen takia on muun muassa tällä foorumilla mukana.
-
Pakko oli valita Kylmä Metalli vaikka itse taisin just olla vasta syntynyt kun se vielä ilmestyi... tai ainakin hyvin pieni.
Mutta hienoja lehtiähän tuolla listalla on hyvin, hyvin paljon.
-
Listalta puuttuu 1980-luvun lopussa ilmestynyt julkaisu Karvinen, joka sisälsi hauskoja Orsonin seikkailuja.
Mutta ääneni meni Sarjakuvalehdelle 1949-1963.
-
Minusta Sarjakuvalehti ilmestyi myös 70-luvulla. Ei tainnut sillä olla tuon alkuperäisen kanssa juuri mitään tekemistä.
-
Jaa, piti kertoa miksi siitä piti ja mitä se merkitsi.
Minulle Sarjakuvalehti kuului pienestä pitäen kesään, koska lehtiniput olivat, kuten muuten ovat vieläkin, mökillä odottamassa uskollisina lukijaansa joka vuosi kevään puhjettua kukoistukseensa. Nuorena onnistui sopivasti unohtamaan synkän talven aikana, mitä tarinoissa todella oli, ja aina jäiden lähdettyä ja auringon ampaistessa taivaalle Sarjakuvalehden sisällys tuntui jälleen uudelta.
Kodittoman Pikku Annin päättymätön vaellus askarrutti monesti mieltäni. Lukuisasti Pikku Anni oli löytämässä juurensa, ajautumassa lähelle kotia, mutta kuin vastakkaisen magneetin voimasta hän sinkoutui onnettomien sattumuksien tuloksena takaisin kiertoradalleen.
Älyvapaan palokunnan Pekka Pikanen opetti, että ei pidä surra. 1506 nix nix.
Teräsmiehen hulvaton huumori teki siitä ensimmäisen ja yhäkin käytännössä ainoan supersankarisarjan, josta olen koskaan kiinnostunut.
Mustanaamion seikkailuissa oli jäntevyyttä, joka tuon ajan sanomalehtiversiosta oli jo kokonaan kadonnut.
Seikkailija Sam, joka huiteli suvereenisti Avaruuden Sargassomerellä, sisälsi näkyjä, joita harvoin oli siihen mennessä suomennetussa sarjakuvassa nähty.
Kulmalan kaverit oli aivan huikea juttu. Sarjan rutiköyhät tyypit asuivat selvästi pahimman luokan slummissa, mutta heidän elämässään oli lämpöä ja jutuissa oli nokkeluutta.
Oli joukossa yksi eurooppalainenkin juttu, espanjalaisen Arnalin Musse ja Pusse, joka ei ollut mitenkään loistokas eläinsarja, mutta tarkoitukseensa menettelevä.
Moogin papereista voi lukea lisää, kuka malttaa. http://www.antikvariaattimakedonia.fi/moog/index.php?sivu=lehdet&moog_sarja_id=51
-
Kalkkaro ei ole mukana. :(
Lisätty. Muut kuin sarjakuvalehtimuotoiset (pokkarit, liuskat, mangat) jätin heti pois, mutta jottei tule paha mieli, mukana. Tämähän on siis leikkimielinen kisa, ei mikään Kvaakin "virallinen" äänestys.
Erikoinen idea napsia lehtiä eri aikakausilta - lähes satunnaisotannalla.
Jos kaikki ottais, niitä olisi satakunta, jos riittäisikään. Siellä on se joku muu, valitkaa se.
Pidetään tämä lystinä ketjuna, ei kitinänä. Nostalgiaa ja sellaista.
-
Itse lisäsin Thrillerin listalle. Jäi lyhytikäiseksi mutta leikkimielinen eli ei, niin kyllä sekin paikkansa ansaitsee.
Kisailee toki samoista äänistä vanhan Mv Conanin ja Kalman kanssa.
-
Itse lisäsin Thrillerin listalle. Jäi lyhytikäiseksi mutta leikkimielinen eli ei, niin kyllä sekin paikkansa ansaitsee.
Kisailee toki samoista äänistä vanhan Mv Conanin ja Kalman kanssa.
Ei mutantteja eikä supersankareita tälle listalle, vaikka Thriller oli oikeastaan enempi pulpia ja jännäriä. Poistin silti, kun siinä oli Vihreä Nuoli ja Kysymys. Yksi parhaista lehdistä Suomessa koskaan.
-
Ei mutantteja eikä supersankareita tälle listalle, vaikka Thriller oli oikeastaan enempi pulpia ja jännäriä. Poistin silti, kun siinä oli Vihreä Nuoli ja Kysymys. Yksi parhaista lehdistä Suomessa koskaan.
Emmätiedä, vähemmän Thriller on supersankareilua kuin Kalma ja vaan piirun verran enemmän kuin Mustanaamio tai Tarzan.
-
Emmätiedä, vähemmän Thriller on supersankareilua kuin Kalma ja vaan piirun verran enemmän kuin Mustanaamio tai Tarzan.
Ei tällä äänestyksellä oikeasti ole mitään sääntöjä, joten ei väliä.
Äänestäkää nyt vaan ja kertokaa hauskoja muistoja tahi mielikuvia näistä sarjiksista.
-
Siivet-lehti taitaa olla suurin suosikkini, varsinkin 1960-luvun mitalta.
Mutta Ruutu / Non Stop kelpaa tältä listalta paremmin kuin hyvin.
Kestävää ja alati mehustuvaa tykkäystä sarjojaan kohtaan ensinumerosta näihin päiviin asti.
-
Kun vain yksi piti valita, niin tietenkin Ruutu/Non-Stop. Monta hyvää eri tarinaa samoissa kansissa, helppo valinta. Jos olisi ilmestynyt vielä 80-luvulla, olisi ollut varma tilaus. Myöhemmät eivät noille pärjänneet.
Monta muutakin hyvää tässä listalla toki on, mutta epäreilu kisahan tämä on. Mad ja listalta puuttuvat Pahkasika ja Myrkky toki olivat nuoruudessa myös merkittäviä sivistäjiä.
-
Meikälle se oli Shokki. Tosin lehden ilmestyessä ikävuoteni oli enimmäkseen laskettavissa yhden käden sormilla. Tutustuin lehteen joskus 80-luvulla, kun serkkuni esitteli muutamaa omistamaansa Shokki-lehteä ja olin välittömästi myyty. Pengoin kotikaupunkini divarit, joista keräämäni saalis, 2-3 markan kappalehintaan myydyt toistakymmentä numeroa ovat kaapissani vieläkin. Koskaan en saanut kaikkia kerättyä, mutten aktiivisesti sitä yrittänytkään.
Pikkupojan mielenlaatuun Slemmyn juontamat tarinat iskivät kuin voi silmään. Ehkeivät ne nyt sentään pelottaneet, mutta jotkut stoorit, kuvat ja lauseet ovat säilyneet mielessä aina tänne nelikymppiseksi asti, joten lähtemätön vaikutus niillä on ollut. Shokki siis tavallaan muovasi osaltaan minusta sen mitä tänä päivänä olen. (Serkku muuttui uskovaiseksi jossain myöhemmässä teinivaiheessa ja lopetti Shokkien lukemisen sekä mm. Kauko Röyhkän kuuntelemisen.)
-
Kyllä se ylivoimaisesti ruudun ja nonarin puoleen käänty täälläkin, zoom hyvä kakkonen...aikanaan zoom ja nonari tuli tilattuna ja ruudut divarista. Kolahti kovaa n. 10 vuotiaana nassikkana tietysti texin , akun, tarzanin, korkkarin yms. lisäksi ja osaltani varmaan hyvin suuri rooli mun jatkuneessa harrastuksessa. Tämä valintahan sisältää lukuisan joukon legendaarisia sarjoja joista monet on jatkuneet albumisarjoina...ja nehän on sellaisia pakko-ostoksia tänäkin päivänä.
-
Meikälle se oli Shokki.
Hyvä valinta.
Sekä Jymy että Shokki olivat nuoren mielen vastaanottavaisen vereslihaiseen hermostoon todella "rankkaa kamaa", molemmat lehdethän ohittivat kotomaassaan Comics Coden että heilahti.
-
Kalmakin ehdittiin haudata ennenkuin ehdin mokomaan tutustua, jahtasin sitten numeroita divareista ja noita DC-sarjoja on sittemmin tullut luettua enemmänkin...
Seuralehdistä ensimmäisenä suurimman vaikutuksen teki Suuri Kurpitsa, siinä vaiheessa kun aiheesta kiinnostuin niin Kannus oli jo ollutta ja mennyttä eikä se näin jälkeenpäin kovin kiinnostava ollutkaan, mutta Kurpitsoja löytyi kirjastosta ja numeroita suunnilleen välilä 10-30 tuli diggailtua paljon. Mutta Sarjarista loppujen lopuksi olen pitänyt enemmän.
-
Minäkin valitsin vähemmän yllättävästi Ruudun/Non Stopin, vaikka en ollut edes syntynyt sen ilmestyessä. Vanhoja lehtiä luin sitten lumoutuneena kirjastoissa ja satunnaisesti serkkujeni varastoista. Lehden merkitys niin monen ihmisen sarjakuvaharrastukselle on ollut niin suuri, että ei siitä nyt sen enempää.
Lehdistä, joiden mukaan ehdin niitä vielä julkaistaessa, haluaisin nostaa esiin Suomen MADin ja Myrkyn. Erityisesti viimeksi mainittu oli kaveripiirissäni äärimmäisen suosittu ollessamme siinä kymmenkesäisiä. Jutut nyt ovat mitä ovat, mutta kovasti niille silloin kikatettiin. En ole selannut vanhoja Myrkkyjä vuosiin, enkä usko, että Pera Pervo, myyntimies Mynttinen ynnä muut vakiohahmot enää oikein jaksaisivat naurattaa, mutta pikkupoikiin tuollaiset wc-huumorijutut purivat. Ja olihan Myrkky varsinkin ilmestymisaikansa loppupuolella siinä mielessä suomalaiselle sarjakuvaharrastajalle huomionarvoinen lehti, että tuotannon kotimaisuusaste oli silloin korkeahko.
MADissa minua taisivat varhaisvuosinani viehättää eniten Spy vs. Spy ja Aragonesin A Mad Look At X -sarja. Myöhemmin pidin kovasti muun muassa Dave Bergistä, vaikka harvoin sille ääneen nauroi.
-
Mustanaamio, koska se oli ainoa lehti jota kävin kirjastossa lukemassa lapsosena. Sekin sitten jäi, kun olin yli 15-vuotias ja sarjakuvan pariin palasin vasta Limingassa sarjakuvalinjan kirjaston kautta.
-
60-luvun supersankarilehdet Batman, Ihme-Sarja ja Teräsmies poikineen. Näillehän tippui sitten jatkoa 70-luvun alussa Teräsmiehen, Kostajien ja Lepiksen muodossa. Sarjakuvalehti tietenkin. Tintti ja Asterixikin iskivät ennen Ruutua ym.
Kaveri oli kovasti täpinöissään Ihmissusi&Frankensteinista, Kauhusta ja Jonah Hexistä.
Niin että äänestin sitten Sarjaria, se kun on kuitenkin eniten vaikuttanut elämääni.
-
Shokki tuosta listasta, se "potkaisi" aikoinaan,
-
Kuulun siihen ikäryhmään ja lukijakuntaan joita nuo 70-luvun sillisalaatit eivät ole missään vaiheessa puhutelleet millään tavalla. Ohut lötkö paperi ja formaatti olivat lapsena B5-kokoisten Marvel-lehtien lukijalle outo ilmestys enkä päässyt touhuun sisälle myöhemminkään. Ammatin puolesta ovat Ruudut, Zoomit ja Nonstopit käyneet kotonani kääntymässä täysinä sarjoina useita kertoja, eikä ole kertaakaan tullut tarvetta omia niitä omaan kokoelmaan. Jatkosarjoja sisältävä lehti noin ajatustasolla kyllä kiinnostaisi.
Jos äänestyksessä ei olisi mukana kustantamani Läskimooses, olisin äänestänyt vuosien 84-85 mustavalko-Conania.
-
Vastasin Läskimooses. Lapsena 1970-luvulla meille ei tainnut tulla mitään sarjakuvalehteä tilattuna. Olen ollut myös Kalman tilaaja, ja se oli myös mainio julkaisu ja se kenties olis ollut kakkosena listalla. Sarjakuva on kyllä mun mielestä parasta just tilattuna kotiin postin kautta, somella ja Internetin kanssa ryyditettynä (ja tietty kirjastosta sitten lainattuna albumit myöhemmin..)
-
Vastaan muu, Säilä. Ainoa lehti johon laittaisin kaikki rahani!
-
Karvinen. Se on niin sairaan hyvä, semminkin kun siitä tiputettiin kaikki turhat oheissarjat pois.
-
Jos äänestyksessä ei olisi mukana kustantamani Läskimooses, olisin äänestänyt vuosien 84-85 mustavalko-Conania.
Ihme, ettei tuossa ole mukana Conan-Extraa missä oli juuri niitä Savage Swordin tarinoita ja muuta jännää. Vaan niin, sepä ei kai ole sillä lailla "lehti", joten kai sen ymmärtää miksei sitä tuossa ole.
Kalma ja Shokki on kyllä kanssa olleet itselle tärkeitä. Ja Thrilleristä pidän kanssa, edelleen, oli supersankaria eli ei. Eikä Säilässäkään kyllä mitään vikaa...
Pidän silti alkuperäisen vastaukseni.
-
Nykyisin ilmestyvistä Läskimooses on ylivoimainen.
-
Kalman Vertigo-versio sai oman ääneni, se kun näistä tässä mainituista jollain tavalla laajensi käsitystä sarjakuvan kokonaiskentästä.
-
Nykyisin ilmestyvistä Läskimooses on ylivoimainen.
Listalla on kuitenkin Markos ja Tarazn joista Hagelberg on ammentanut. Jalostanut, voisi äänestyksen perusteella päätellä.
Korak, Tarzanin poika ja John Carter - Marsin sankari-lehti puuttuvat tuolta.
Joku muu osastoa edustavat vaikkapa Flash Gordon, Hevoshullu, Huba-Sarjat, Masi, Kippari Kalle, Nakke, Tom & Jerry, Laaki sarjat...
Tällä hetkellä ilmestyvien lista sisältää vain suomalaisia lehtiä (3kpl), mielenkiintoinen valinta sekin. Kuin myös Kuvitettujen Klassikoiden ja Ville Vallattoman pääsy listalle.
Vaikea noita on kyllä rankata. Oma 10 parasta lehteä sattumanvaraisessa järjestyksessä sen sijaan olisi ehkä hieman helpompi.
-
Kalman Vertigo-versio sai oman ääneni, se kun näistä tässä mainituista jollain tavalla laajensi käsitystä sarjakuvan kokonaiskentästä.
Omissa silmissäni on kyseinen lehti saanut viime kuukausina suuren arvon nousun kun olen löytänyt Swamp Thingin ja Sandmanin uudelleen. Vaikka ei Sandman-suomennoksissa koskaan tosin päästy niihin parhaisiin juttuihin, mutta oli tuo Kalma silti mainio esittelypaketti. Mielelläni sitä ostaisin jos se ilmestyisi nykyisin ja sisältäisi saman tasoisia sarjakuvia jotka eivät ole itselleni entuudestaan tuttuja (onko sellaisia?).
-
-- Tom & Jerry, --
Haluatko, että Tom & Jerry lisätään listalle?
-
Kyllähän se mullekin Kalma on tuolta listalta, sen jälkeen kun Kalma-Allu ja Torakainen saivat kenkää, ja Doom Patrol alkoi. Siitäkin sarjasta jäi parhaat jutut julkaisematta, mutta oli se silti kova juttu.
Thriller puuttuu listalta, Chaykinin jutut tekivät aikoinaan vaikutuksen.
-
No, kansan ääni on puhunut ja äänestystä on jatkuvien pyyntöjen takia muokattu. Thriller sekä Tom & Jerry on lisätty listalle.
Ruutu/NonStop ja Läskimooses ovat selvästi suosituimmat!
-
Jos minulle olisi ilmestynyt Aku Ankan ja Hämähäkkimiehen sijaan Shokki pentuna, jaksaisin ehkä innostua kauhusarjakuvasta enemmän. Nyt Shokki on minulle yhtä kuin kaúhusarjakuva, muuta ei ole, eikä tule. Kaikkien aikojen paras lehti ikinä. Tämä ei ole asia josta kysytään mielipidettä, tämä on asia josta on vain yksi totuus, ja se on tämä.
Jos Suomen MAD, tai MAD ylipäätään, olisi sarjakuvalehti, eikä huumorilehti joka sisältää sarjakuvia, se olisi kakkosena. Muuta en tarvitsisi autiolle saarelle tippumaan postiluukusta, kuin nämä kaksi. Niistä riittää aina seuraa.
-
Haluatko, että Tom & Jerry lisätään listalle?
Enemmänkin ajoin tuolla kai takaa sitä että olisi mukava tietää miksi juuri nuo ehdokkaat ovat listalla? En vain osannut sitä heti kakaista ulos.
Tässä aloitusviestissä avaat näkökulmaasi vain muutamaan listan lehteen.
Ohessa muutama Suomessa ilmestynyt sarjakuvalehti, joista voit äänestää mieluisinta. Disneyt, Texit, supersankarit ja Korkeajännitykset on jätetty pois.
Kerro, mistä sarjakuvalehdestä Sinä pidit (sillä yhtä kahta lukuunottamatta ne eivät enää ilmesty) ja miksi, mitä se Sinulle merkitsi.
Hetken mietittyäni valitsin Jymyn/Huulen. Sen vaikutus murrosikäiseen iski täysillä, se vapautti ja sai näkemään sarjakuvan mahdollisuudet. Vaikka underground tuli Suomeen myöhässä, se tuli sopivaan aikaan.
Nykyisistä lehdistä kaikkien suosikki on tietty Läskimooses. Lisään sen vielä tuohon listaan.
Onko nuo loput vain sattumanvaraisesti ravistettu hihasta, onko niillä erityinen merkitys sinulle vai pyritkö saamaan mukaan yleisesti mielestäsi parhaita?
Et myöskään selittänyt miksi Tex, korkkarit, Siivet ym. ja supersankarit jäivät pois. Akkarin jättämisen ulkopuolelle tavallaan ymmärrän.
Tutkimukseni ovat vielä kesken, mutta Tumac vaikuttaa aika mielenkiintoiselta lehdeltä. Kahdestakin syystä.
90-luvusta taas tulee mieleen ainoastaan pari lehteä, joita silloin tuli hamstrattua. Kasariklassikko Judge Dredd sekä Black -Special. Molemmat mielestäni lehtien aatelia, vaikka lyhytaikaisiksi jäivätkin.
-
Kyllä se näistä on minulle Agentti X-9.
Perusteet: Modesty Blaise, Rip Kirby, Corrigan...
Non Stop on vasta toisena, ehkä siksi, etten ikäni puolesta ehtinyt kunnolla mukaan.
Kummassakaan lehdessä ei ollut huteja, kuten muissa kokoelmatyyppisissä tapaa olla.
-
Haa!
Läskimooseksella on kohta enemmän äänestäjiä kuin tilaajia!
Vitsi, vitsi! Hyvä lehti on.
-
Kasariklassikko Judge Dredd sekä Black -Special. Molemmat mielestäni lehtien aatelia, vaikka lyhytaikaisiksi jäivätkin.
Dredd oli tosiaan eri maata. Krokotiilimiehet hullun päätuomari Caligulan palkollisina...
-
Et myöskään selittänyt miksi Tex, korkkarit, Siivet ym. ja supersankarit jäivät pois. Akkarin jättämisen ulkopuolelle tavallaan ymmärrän.
On hyvin todennäköistä, etten koskaan selitäkään.
Tutkimukseni ovat vielä kesken, mutta Tumac vaikuttaa aika mielenkiintoiselta lehdeltä.
Tumac-lehteä en ole lukenut herran aikoihin, mutta yksi tarina on jäänyt mieleen, se, jossa oli aivan Che Guevaran näköinen sissipäällikkö. Hyvin piirretty sarjakuva oli. Tiedostavan vasemmistolainen.
Läskimooses kirii kiinni Ruutu/NonStopia! Voi mennä vielä ohi...
-
Tumac-lehteä en ole lukenut herran aikoihin, mutta yksi tarina on jäänyt mieleen, se, jossa oli aivan Che Guevaran näköinen sissipäällikkö. Hyvin piirretty sarjakuva oli. Tiedostavan vasemmistolainen.
Niin, siis se oli kummiskin jotenkin erilainen kuin muut amerikkalaiset (tai ruotsalaiset) tuotannot. Yritys seikkailusarjakuvalehdeksi. Tai no, ehkä Hopeanuolessa oli jotain samaa sovittelevaa ja konflikteja välttävää meininkiä. Ja että vielä vasemmistolainen? Pitänee hankkia niitä lisää!
Hopeanuolen suosio muuten oli hetken aika kovaa. Ilmeisesti markkinoinnin ansiosta?
Muistan miten jossain messuilla, tavarataloissa tms. paikoissa kiersi sellaisia suomalaisia inkkariharrastajia esittelemässä punanahkojen kulttuuria lapsille. Hassun puolelle meinas lipsahtaa.
Hopeanuoli on yksi harvoista sarjiksista mitä meille tilattiin kun olin kakara. Ja sitten vähän myöhemmin samainen lehti taisi olla divarinpitäjien painajainen. Muita tilattuja lehtiä taloudessamme olivat Raketti, Nakke, Akkari ja Jippo. Yhteensä noitakin tuli vain ehkä 6-7 vuotta. Irtsikoita Buffalo Billiä, Pecosbilliä, Kasper kummitusta ja muita kummajaisia liikkui kuitenkin paljon.
-
Tuostahan listasta puuttuu reservi sarjakuvaehtiä, jotka skidinä olivat in ja joita tui ostettua lehtipisteistä. Mulekkin tuli Reiman mainitsema Hopeanoli, jonka sain isäni väkipakolla tilaamaan.
Joten aika vaikea äänestää paras sarjis lehti. Täytyy miettii ennen kuin laittaa ruksin. Ei siis vain yksi äänestys per henkilö. Mitä jos äänestäisi kahta....tai kolmea... ::)
-
Muistan miten jossain messuilla, tavarataloissa tms. paikoissa kiersi sellaisia suomalaisia inkkariharrastajia esittelemässä punanahkojen kulttuuria lapsille. Hassun puolelle meinas lipsahtaa.
Kyseessä oli Intiaaniliitto, vetäjänä Ukkoskarhu. (http://www.kantrikinkerit.fi/foorumi/viewtopic.php?t=4570&sid=2675cda27c63942f31f1c75c65d55684)
Vuosina 1976-1985 ilmestyneen Hopeanuoli-lehden keskeisimpänä avustajana Haltsonen levitti intiaanitietoutta ja -tietoisuutta tietoiskuilla, teko-ohjeilla, leirikertomuksilla, jne. Haltsonen järjesti lapsille ja nuorille suunnattuja intiaanileirejä eri puolilla Suomea vuosina 1978-1985. Näiden leirien ja Hopeanuoli-juttujen ansiosta kokonainen sukupolvi kasvoi tietoiseksi intiaanikansoista ja -kulttuureista.
Hei, Thrilleriä ei ole äänestänyt kukaan, vaikka se kovan napinan jälkeen lisättiin listalle. Äänen voi siirtää toiselle ehdokkaalle.
EDIT: Mitä Tumacin vasemmistolaisuuteen tulee, sitä julkaistiin Venäjällä eli tuolloin Neuvostoliitossa (ks. Seriewikin (http://seriewikin.serieframjandet.se/index.php/Tumac))
-
Eiköhän panna kohta pakettiin tämä äänestys. Suljen sen kun high noon koittaa, eli keskinen päivä.
Yllättävän paljon äänestäneitä ja keskustelua.
-
Nyt kun muistoissa rypee, niin taisipa Retu & Kumppanit olla -60 luvulla Ihme-Sarjan ohella aivan niitä ensimmäisiä vaikuttajia ja kiksien antajia. Jotenkin kummallisesti myös Avaruusperhe Robinson ujuttautui tajuntaani hyvin varhain.
Vähän myöhemmin sitten kun tuosta Retusta alkoi jotain tajuta niin Jetsonit viehätti kovasti. Kesät kuljettiin niin että jalassa oli vuorotellen retu-kengät ja nappikset.
-
... jalassa oli vuorotellen retu-kengät ja nappikset.
Oliko Retujen kuosi peräti vakosamettia tai vastaavaa? Niitä oli joka toisella.
Nappikset olivat myös hyvin suositut, mutta sitten tuli lehtijuttu että ne vahingoittivat nuorten jalkoja ja sen jälkeen niiden käyttö pelikenttien ulkopuolella päättyi. Muistelisin, että sivussa olleiden raitojen määrä oli tärkeä statuksen kannalta.
Netistä löytyi Retu-mainos (http://kavelylla.vuodatus.net/lue/2007/01/retut-vai-korkkarit).
Oliko Retuilla mitään tekemistä Kivisten ja Sorasten kanssa? Ei kai. Nimi vain sattui samaksi.
-
Puoli tuntia aikaa äänestää! Suljetaan klo 12.00.
-
Fanfaareja ja serpentiiniä! Kolminkertainen eläköön-huuto: ELÄKÖÖN! ELÄKÖÖN! ELÄKÖÖN!
Läskimooses saa tämän äänestyksen arvovallalla käyttää nimitystä PARAS SARJAKUVALEHTI SUOMESSA.
http://laskimooses.blogspot.fi/ (http://laskimooses.blogspot.fi/)
Onnittelut voittajalle. Parasta eurooppalaista sarjakuvaa julkaissut Ruutu/NonStop tarjosi kovan vastuksen, se jäi hopealle pienimmällä mahdollisella äänimäärällä eli yhdellä. Pronssille pääsi Conan Barbaari, tuo nuorukaisten salaeroottisten haaveiden kohde.
Kiitos kaikille osanottajille.
-
Kiitos kaikille äänestykseen osallistuneille!
-
Vähän kummallisesti laadittu lista tosiaan. Karvisen puuttuminen surettaa suunnattomasti (siinähän oli mukana myös mainio Robottimies, Snake ja Orson). Koska kaikenlainen kauhu on aina ollut lähellä sydäntä ääni meni Shokille.
-
Asiallinen tarkennus aikaisempaan viestiin:
Läskimooses saa tämän äänestyksen arvovallalla käyttää nimitystä KAIKKIEN AIKOJEN PARAS SARJAKUVALEHTI SUOMESSA.
-
Asiallinen tarkennus aikaisempaan viestiin:
Läskimooses saa tämän äänestyksen arvovallalla käyttää nimitystä KAIKKIEN AIKOJEN PARAS SARJAKUVALEHTI SUOMESSA.
...jos Aku Ankkaa, Tex Willeriä ja Ryhmä-Xää ei lasketa :)
-
Yllättävän paljon äänestäneitä ja keskustelua.
Yllättävän vähän leikkimieltä. :)
-
...jos Aku Ankkaa, Tex Willeriä ja Ryhmä-Xää ei lasketa :)
Aku Ankasta ja Ryhmä-X:stä tuskin olisi ollut mitään vastusta, jäihän tässäkin äänestyksessä hauskoja eläimiä sisältänyt Tom & Jerry sekä supersankareita ja pulpia sisältänyt Thriller täysin äänittä, mutta kovan lännen Tex -- se olisi voinut olla kova luu.
-
Kvaakin asiantuntijaäänestys noteerattu myös Läskimooses-blogissa (http://laskimooses.blogspot.fi/2014/02/kaikkien-aikojen-paras-sarjakuvalehti.html). Levittäkää kaikki muutkin tietoa netissä ja somessa: antakaa hyvän kiertää.