-
Aika monessa ketjussa puhutaan tällä hetkellä sarjakuvien kustantamisesta, markkinoista, eurooppalaisen sarjakuvan ja Disney-sarjakuvien myyntiluvuista ja siitä, mikä menee ja mikä ei.
Ajatusleikkinä: jos sinulla olisi sarjakuvakustantamo, niin julkaisisit... mitä? Rahaa olisi tietenkin ja sitä riittäisi markkinointiinkin. Edes pieni yhteys tästä leikistä pitäisi löytyä siihen, mikä oikeasti ehkä voisi vaikka myydäkin.
Amerikasta meikäläinen valitsisi eläinsarjakuvaa, vaikka Mouse Guardin; se voisi viehättää tarpeeksi suurta lukijakuntaa ja Vertigon WE3:n. Vertigolta voisi löytyä muutakin sopivaa.
Euroopasta voisi valita hyviä lännensarjoja, niillä kun näyttää olevan faneja. Esimerkiksi Jodorowskyn Bouncer voisi olla Blueberryn manttelinperijä.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=16037.0;attach=27463)
Sillagen innoittamana pitäisi valita jokin scifi-sarja, ehkä Universal War 1 (http://uw1.bajram.com/), se voisi vedota Korkeajännityksen lukijoihinkin.
Kotimaista sarjakuvaa otettaisiin myös kustannusohjelmaan, totta kai.
One-shotteina sitten upeita sarjakuvaromaaneja eri maista, mausteeksi italialaisia lukusarjakuvia paksuina pokkareina.
Joka vuosi joukkoon upotettaisiin jokin kokeileva sarjakuva, jonka tekijä sitten kutsuttaisiin sarjakuvafestareille. Vaikka Hans Rickheit (http://www.flickr.com/photos/fantagraphics/4067103433/)!
(Sitten havahdus todellisuuteen fantasiasta!)
-
Tässä satunnaisia valintoja, huomenna valinnat olsivat toiset:
Jenkkisarjakuvasta voisi koettaa jotain Danger Girl:in tapaista. Vaihtoehtona, vanhemmasta päästä Gil Kanen Starhawks, ehkä.
Ranskisten suunta on niin vaikea. Ehkä jotain Dany:n juttuja, ne pikkutuhmat jutut ovat kummasti viehättäneet. Tai sitten Trichet & Gaudin Midi-Minuit-juttuja.
Italiasta Nathan Never:in paremmat jutut.
Arvatenkin kutakin teosta myytäisiin keskimäärin kolme kappaletta. Kustannuslaskujen langetessa pitäisi muuttaa veneen alle asumaan. Eli kaikki realismi tästä listasta toki puuttuu.
-
Ainakin Fredin suomentamattomat Filemonit.
Rumiko Takahashin varhaistuotantoa.
Ja näiden tappiot kuitataan myymällä ronskeja Hergé - parodioita.
-
Rumiko Takahashin Maison Ikkoku -mangapokkarit olisivat myös minun julkaisulistallani.
Kirjakauppoihin suuntaan mm. Agentti-X9-antologian sivuilta tutun Axan, ellen sitten keksi parempaa "tissit aina esillä" -eurosarjaa. Axan formaatti olisi Tappaja-koko.
Joku muu tissisarja myytäisiin sitten roimasti ylihinnoiteltuna taidekirjana.
-
Julkaisisin koko F'Murrrin tuotannon suomeksi.
Julkaisisin Pogon suomeksi.
Molemmat ihan vaan siksi, että kumpikin on aika vaikeita ymmärtää alkukielellä luettuina.
Kustantamoni länkkäriksi valitsisin Mac Coyn (Gourmelen - Palacios). Jos sen saisi julkaista mustavalkoisena. Jos ei, niin sitten Olivier Vatinen ja kumppaneiden länkkäreitä. Niitä ei taida olla kuin kolme tai neljä, mutta kuitenkin...
Enempää ei uskalla edes haaveilla.
-
Julkaisisin Pogon ohessa liitteen, jossa selitettäisiin kunkin ajankohdan usalaista sisäpolitiikkaa. :)
-
Tertsin lafka voisi hakea opetushallinnolta tukea julkaisutoiminnalleen sitten hyvin perustein.
Kysytäänkö nyt mitä julkaisisin vai yrittäisinkö edes elättää itseäni enkä saavuttaa velkavankeutta?
Näet on huomattava ero valinnoissa niiden välillä.
-
Jos olisi tarkoitus yrittää elää julkaisutoiminnalla, niin varmaan julkaisisin jotain pornoa. Ja myös siinä ohessa hiukan älyllistä pornoa eli Georges Pichardia. >:D
-
Tertsin lafka voisi hakea opetushallinnolta tukea julkaisutoiminnalleen sitten hyvin perustein.
Tukiin sitä olisi varmaan turvauduttava.
Mutta jos ihan oikein miettisi, että mikä sarjakuva voisi myydä Suomessa vaikkapa 20 000 kpl, niin homma menee vaikeaksi. Ehkä joku sellainen joka voisi toimia kivana tuliaisena kyläilyreissulla. Hassunhauskaa ja ketään loukkaamatonta.
-
Ehdoton ykkönen lottovoiton sattuessa kohdalle on Lone Wolf and Cub.
B5-kokoon japanilaiseen lukuformaattiin, pehmeäkantinen, silti kansipaperilla.
Mieluusti sitten vielä vaikka Japanissa painettuna, jotta painojälki olisi alkuperäisen veroista. Hyllyssäni on nimittäin Akirasta japaniversiot Dark Horsen jenkkien vieressä, ja täytyy sanoa, että ero on aika uskomattoman suuri!
Eipä tuotakaan nyt varmaan kymmeniätuhansia myytäisi, mutta ehkä tuhat. :P
-
Eli sama millä Fantagraphics pitää päänsä veden pinnan yläpuolella( =Eros Comix) ?
Joo, saman raadollisen mallin ottaisin itsekin, mutta oma maku on Serpierin suuntaan.
Sivuun jotain disneyn ankkojen tapaista bulkkia.
Aiemmin mainittu Mouse guard olisi sillä ei järkeä vaan laatua, linjalla. Cortojen oikeudet lienevät muualla mutta vaikka muuta seikkailusarjakuvaa päätä pidemmällä onkin korvaava tuote olsii sarja joka koostuu Terry & Piratesista, Steve Canyonista ja Johnny Hazardista
Satunnaisesti sekaan klassikoita á la Spirit ja Shadow ja konkurssi on jo sillä taattu.
Mutta sitä ennen pukkasin ulos Nathan Neveria ja Dylan Dogia ja Dampyria. Jenkeistä Empoweredia, Goonia, BPRDta, Savage Dragonin, Fatalen,Criminalin, Scalpedin...
Ja tietenkin jokaisen itsetuhoisen kustantajan veto: kotimaista sarjakuvaa niin kokeneilta tekijöiltä kuin uusiltakin.
Noillakin saisi omat, sukulaisten ja tuttavienkin talot vasaran alle ja pestit mierolaisen eloon kerralla koko poppoolle.
Mutta siihen asti menisi lujaa. Ei ehkä itsellä mutta sarjakuvalla.
-
Varmaan tämä menee väistämättä siihen että julkaisisin kaikkea mistä itse tykkään, mitä ei ole täällä vielä julkaistu. Eli kaikki mitä oli Heavy Metallissa joskus 70-80 -luvuilla. Ja Warren Ellisiä, Garth Ennisiä, mahdollisesti Tarot: Witch of the Black Rosea.
Joo, tiedän, konkassa oltaisiin alle varttitunnissa.
Mutta ehkä oman kustantamon omaaminen innostaisi myös itse väsäämään jotakin ja väkisinsyöttämään se totaalisen kiinnostumattomalle yleisölle suureellisen markkinoinnin keinoin.
Eli konkassa vielä nopeammin.
-
Nathan Never näyttää olevan joka toisen "kustantamon" listalla. Voi kunpa.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=16037.0;attach=27467)
Toisaalta tällä hetkellä saadaan fumettia aika paljon suomeksi. Tex, Ken ja Nick,
-
Julkaisisin tietenkin Disney-kamaa. :) Kertyneillä voitoilla sitten kaikkea muuta mielenkiintoista, kuten Etelä-Korealaista ja vaikkapa Miyazakin lännessä näkymättömiä sarjiksia sekä muita lempisarjiksiani Japanista.
Omaa seikkailusarjakuvalehteä pitäisi myös alkaa tuottaa mustanaamio-tyyliin käsikirjoittaja ja piirtäjäpuulia pyörittämällä. :)
-
Tunnelmallista mangaa: Aria, Jokohama kaidashi kiko, The Walking Man. Ainakin Sarjainfoa ja Kvaakia lukevat tunnistaisivat nimikkeet. Tezukan klassikot Phoenix ja Adolf. Hoshinon 2001 Nights, koska Planeteskin saatiin suomeksi. Bondage Fairies ja Isotoshin Slut Girl voisivat käydä iloisesta erotiikasta.
Ranskasta Lewis Trondheimia, Amerikasta suosittu kaasulyhtysarja Girl Genius. Ruotsista Aarne Ankkaa, mitään uudempaa kun en tunne, ja Valhalla-sarja kokonaan. Huitulan Kalevala kovakantisena versiona. Kari T. Leppästä.
-
Jos minulla olisi sarjakuvakustantamo ja niin paljon rahaa, ettei tarvitsisi välittää tappioista. Olisi myös kaikki mahdolliset oikeudet eri sarjakuviin tai voisin ostaa ne toisilta kustantamoilta.
Ensiksi perustaisin apurahasäätiön, josta annettaisiin erittäin ruhtinaallisesti rahaa tulevien sarjakuvapiirtäjien ja käsikirjoittajien tukemiseen. Perustaisin Suomeen myös yliopistopohjaisen sarjakuva-taideteollisen oppihaaran. Jossa opeteltaisiin sarjakuvien tekoa ja käsikirjoitusta.
Niin ja palkkaisin kaikki Suomen julkkikset kulkemaan eri sarjakuvia kädessä ja puolesta puhumaan sarjakuvan puolesta. Sarjakuvien lukemisesta tulisi muoti-ilmiö jopa kansainvälisesti. Pariisin Catwalkilla anorektikko-mallien kädessä kulkis sarjakuvakirja...jonkun päällä olis sarjakuvista tehty vaate jne.
Sitten niihin sarjakuviin. Aloitetaan Disneystä…ainakin noi Gottfredsonit Fantan tyyliin myös suomi-versioina, mutta hieman isompina strippeinä, että tämmöinen vanhuskin näkisi hyvin lukee ne puhekuplat ja tietysti värillisinä. Sitten pidettäisiin äänestys, jossa valittaisiin Gottfredsonin parhaat sarjakuvat ja tehtäisiin niistä kunnollinen ”Jättikirja”…jotenkin aina tykkään noista.
Ja perkele ne Sanomilta pois jääneet Carl Barksin extra-kirjat julkaistaisiin kanssa ja maalauskirja tehtäisiin A3-kokoisena ja ei mitään keskiaukeama kuvia sitten.
Myös Anselmi Pandat olis mukana..Karhu-kirjassa.
Voisi myös harkita tuota Sanomien Disney-oikeuksia. Jos saisi vähän tasokkaampaa materiaalia tohon Roope-setään ja Aku Ankka lehteen.
Sitten haluisin julkaista vähän samanlaista lehteä, kuin Zoom, Ruutu ja Non Stop, jossa julkaistaisiin paljon erilaisia sarjakuvia.
Myös Semicin sarjakirja tyyppinen lehti takaisin, jossa olisi pokkari-muodossa eri sarjakuvia.
Sitten Jippo-lehti takaisin. Oli hienoa pikkuisena aina rakennella niitä vehkeitä. Itselläni oli ainakin kaukoputki ja naksuttelija kenkään.
Sitten, jos Egmont ei julkaise seuraavia integraaleja. Valerian ja Punaparta, niin minä julkaisisin ne.
Näistä nykyisistä leffoista ja TV-sarjoista Marvelissa julkaistaisiin oma Marvel-lehti, joka tulisi ainakin 2 kertaa kuussa.
Mustanaamio speciaali takaisin ja sen sarjakuvat olisi piirretty mustavalkoisiksi jo alun perin, eikä se viiva olisi niin paksunlaista kuin nyt, kun tehdään väriversioita. Ainakin ne tuntuu jotenkin erilaisilta kuin ennen vanhaan.
Lopuksi Tintti ihan (mustavalko) alkuperäisinä suomi-versioina ja kovakantisina. Niin ja Blueberryt kanssa kovakantisina ja integraaleina suomeksi.
Tää lista vois jatkua loputtomiin…
Lopuksi tota vihreiden ja kokoomuksen kuolaamaa Guggeinheimia ei rakennettaisi sinne minne sitä nyt ollaan rakentamassa, vaan sinne tulis ihan järjettömän iso ja hieno kansainvälinen sarjakuva-museo, jossa olisi hieno vaihtuvan näyttelyn kansainvälinen tila sekä suomalainen tila.
Olisi paljon parempi vetonaula venäläisille turisteille, kuin kattoo jotain taidetta, josta ei ymmärrä maalikko yhtään mitään…ei kyllä taida taidepiirikään ymmärtää...lossaavat vaan että näkevät niissä töherryksissä jotain.
Mutta sitten herätykello alkaisi soida ja heräisin väsyneenä taas uuteen harmaaseen päivään ja huomaisin, että ulkona on satanut 10 cm lunta, jääkaappi on typötyhjä ja lämmintä vettä ei tulisi. Lopettaisin järjettömän unelmoinnin ja lähtisin ulos rämpimään lumihankeen.
-
Tänään puolestaan haluaisin julkaista Wallace Woodin Pipsquak Papers:ia, Sally Forth:ia tai Cannon:ia.
Jenkeistä Jenni Futurea tai Authoritya.
Cazaa tai Azpiria.
Todennäköisesti taas huomennakin ihan muuta.
-
Julkaisisin Pogon ohessa liitteen, jossa selitettäisiin kunkin ajankohdan usalaista sisäpolitiikkaa. :)
Politiikka ei ole vaikein ongelma Pogon kääntämisessä. Itse asiassa 50-luvun Pogoissa ei niin paljoa politiikkaa vielä edes ole, ja sarjasta voi nauttia vaikka ei isommin tietäisikään silloisen yhdysvaltalaisen politiikan yksityiskohdista. Esimerkiksi kuuluisa McCarthy-jakso on vain päätös isommassa tarinakaaressa jonka keskiössä huseeraa Mole McCarony, myyrä, joka haluaa lähettää muuttolinnut takaisin omiin maihinsa. Koska myyrä on umpisokea, hän pitää kaikkia tapaamiaan olentoja muuttolintuina. Satiirin ymmärtäminen ei edellytä historiantuntemusta.
Pogossa on paljon, paljon muutakin kuin polittista satiiria. Meno on pääasiassa pulppuavan puheliasta nonsense-toimintaa Lewis Carrollin hengessä, kuitenkin mustalla huumorilla höystettynä. Juoni ei ala mistään eikä pääty mihinkään, vaan yhdestä jatkumosta siirrytään toiseen ihan käden käänteessä tuosta vain. Piirrostaso on pilvien yläpuolella, vitsit naurattavat ja aina välillä sarja yllättäen tarjoaa luihin ja ytimiin menevän emotionaalisen paukun. Klassikkokamaa siis, ja olisi hyvä saada suomennettua. Onnistuihan Krazy Katkin.
Kun ohitetaan helpoin hankaluus, eli okefenokeelaisten vääntämä patois-murre, ovat ongelmallisia mm. viittaukset yhdysvaltalaiseen kirjallisuuteen ja runouteen sekä esittävän alan ja bisneksen terminologiaan. Jälkimmäisiä onkin paljon, sillä Pogon ystävät innostuvat helposti erilaisiin hankkeisiin ja muistelevat niitä kernaasti jälkeenpäin.
Sitten kääntäjän on selvittävä sen tuhannesta sanaleikistä ja kyettävä tuomaan esiin eri hahmojen puheenparren nyanssit, kuten skunkkineidon ranskalainen korostus. Tekstaajankaan tehtävä ei tulisi olemaan ihan helpoimmasta päästä...En silti pitäisi hommaa vallan mahdottomana, ja onpa mielessä käynyt sitä itsekin yrittää.
Niin ja varsinaiseen aiheeseen palaten, julkaisisin vielä ehdottomasti Li'l Abneria ja TARDIlta lähes kaiken suomentamattoman.
-
Sitten kääntäjän on selvittävä sen tuhannesta sanaleikistä ja kyettävä tuomaan esiin eri hahmojen puheenparren nyanssit, kuten skunkkineidon ranskalainen korostus. Tekstaajankaan tehtävä ei tulisi olemaan ihan helpoimmasta päästä...En silti pitäisi hommaa vallan mahdottomana, ja onpa mielessä käynyt sitä itsekin yrittää.
Pogoa suomennuttaisin itsekin. "Sarjakuvan maailmoissa" nähty Pogo-pätkä toimii mielestäni ihan kohtuullisesti, vaikka Heikki Jokinen huomauttaa taannoisessa Sarjainfoon laatimassaan arviossa (http://sarjakuvaseura.fi/fi/sarjainfo/arkisto/cat_view/21-sarjainfo/223-sarjainfo-31-40/187-sarjainfo-34), että puhekuplilla ei kirjaan valituissa jaksoissa päästä irrottelemaan. Kaukorannat yltävät ehkä vielä parempiin suorituksiin niin ikään omalaatuisesta puheenparrestaan tunnetussa Krazy Katissa.
-
Pogoa suomennuttaisin itsekin.
Ja Kari Korhonen suunnittelisi kirjojen ulkoasun ja piirtäisi näihin suomalaisiin Pogo-editioihin kannet! Kun on niitä jo ennenkin piirtänyt (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,6116.msg411117.html#msg411117).
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=6116.0;attach=26548;image)
-
Tänään minä taas käännättäisin ranskasta tasapuolisuuden vuoksi Gibratin koko tuotannon.
Tuohon Mikan visioon, riittäisköhän miljardi? No, toisaalta tulopuolella olisi varmaan kymmeniä miljoonia. Caza, erittäin hyvä valinta Markulta.
-
Minun kustantamoni pyörittäisi säännöllistä seikkailu-/fantasiasarjakuvalehteä. Pitkähköjä tarinoita, joita ulkomaiset kustantajat keräilisi albumeiksi.
Tekijöiksi haalisin soveltuvimpia oppilaitani vuoien varrelta, esim:
Sallamari Rantala http://fushii.deviantart.com/gallery/ (http://fushii.deviantart.com/gallery/)
Muura Parkkinen http://muurakaroliina.sarjakuvablogit.com/ (http://muurakaroliina.sarjakuvablogit.com/)
Salla Huttunen http://sdalla.tumblr.com/ (http://sdalla.tumblr.com/)
Joiku Rauhala http://joiku.carbonmade.com/ (http://joiku.carbonmade.com/)
Aino Hentilä http://www.limingantaidekoulu.fi/sarjakuva/vuosijulkaisu2013/4600.html (http://www.limingantaidekoulu.fi/sarjakuva/vuosijulkaisu2013/4600.html)
Jussi Pylkäs http://sarjakuvalinja.files.wordpress.com/2012/02/jussighetto.jpg (http://sarjakuvalinja.files.wordpress.com/2012/02/jussighetto.jpg)
soveltuvimpia fantasiasarjakuviin, ei absoluutisti parhaimpia.
Sekaan voisi sitten salakavalasti ujuttaa omiakin sarjakuvia, jotka löytäisivät yleisönsä nuorempien siivellä.
-
Tänään minä taas käännättäisin ranskasta tasapuolisuuden vuoksi Gibratin koko tuotannon.
Tuohon Mikan visioon, riittäisköhän miljardi? No, toisaalta tulopuolella olisi varmaan kymmeniä miljoonia. Caza, erittäin hyvä valinta Markulta.
Niin eihän se kannattavaa olisikaan, eikä todellakaan mahdollista.
Kävi myös tämmöinen asia mielessä.
Palkkaisi maailman parhaat silmälääkärit, jotka pistäisi Don Rosan silmät kuntoon ja keskustelisi Rosan kanssa, joskos hän alottaisi uudestaan Aku Ankkojen piirtämisen. Pistäis niin hitosti tuohta eteen, ettei vastaväitteitä tulisi.
Lahjoisi Disneyn, ettei puuttuisi hommaan mitenkään ja ensimmäiseksi tehtäväksi Rosalle kehittämään tarina Tupun, Hupun ja Lupun isästä.
Kustantajana antaisin sarjauvantekijöille sillä lailla vapaat kädet, että voisivat halutessaan piirtää pitkiä tarinoita. Ainakin Aku Ankkaan kaipaisin sellaisia pitkiä jatkokertomuksia.
-
Jaahas. Valerianit tietysti integraaleina pikatahtiin. Ja vihdoin ainakin viisi ekaa osaa sarjasta Les Passagers du vent, kaiketi myös ne hiukan georgelucasit päätösosat (oliko niitä enemmän kuin yksi?). Varmaankin nuo Marvelin Punisher Max-mätöt voisivat tuoda ihan rahaakin! Usagi Yojimbot taitaisivat myös upota meidän Ankkojen pehmittämään yleisöön.
-
Kävi myös tämmöinen asia mielessä.
Palkkaisi maailman parhaat silmälääkärit,
Pitäisikö perustaa toinen ketju(?): Mitä älytöntä puuhaisit sarjakuva-alalla jos raha ei olisi esteenä. :)
-
Hei! Nyt sen keksin, (melkein) liittyy paremmin aiheeseen kuin edellinen postaus: julkaisisin kaikki Thorgalit alusta suomeksi, sellaisina siisteinä albuumeina. Ja ilman mitään naurettavia seunsurointipelleilyjä ja muita. Ja paremmalla paperilla kuin Mustanaamion vuosimallia 2000-luvun taite -suttupaperi. Ja käsintekstauksella.
Voisiko jopa melkein myydäkin, edes jotain? No, ehkä ei. Mutta ehkä kuitenkin visioistani vähiten tyhmä. Ehkä pärjäisi yhtä hyvin kuin Sillage, sopivalla markkinoinnilla?
-
Tänään laittaisin pihalle Toriyaman Dr Slumpin, tuhdin satsin Doraemonia sekä näkkkärit 60-luvun Teriksistä, Teräsmiehen pojista ja Batmaneista.
-
Sillagen innoittamana pitäisi valita jokin scifi-sarja, ehkä Universal War 1 (http://uw1.bajram.com/), se voisi vedota Korkeajännityksen lukijoihinkin.
Kas, Ruutu-blogissa oli esitelty tämä UW1 (http://ruudut.blogspot.fi/2013/01/universal-war-one-lintegrale.html): "Bajramin tieteistarina pysyy erinomaisesti koossa. Myös Bajramin piirrosjälki on napakkaa. Väripaletti on karsittu muutamaan sävyyn. Kuvien valaistus on dramaattinen; niissä on paljon mustia varjoja. Tarinankerronta, laitteet, alukset, kuut ja planeetan pinnat ovat erinomaisia."
Kyllä tällaista sarjakuvaa voisi tosiaankin ottaa kustannusohjelmaan! Yhdistelmä Enderiä ja Avaruusseikkailua 2001:stä, modernin oloisesti.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=16037.0;attach=27476)
-
Näyttäisi tuosta UW1:stä pukkaavan uutta integraalia maaliskuussa. Taidanpa tehdä saman tein tilauksen ranskan amazonille.
Vai saako Universal War Onea englannin kielellä?
-
Näyttäisi tuosta UW1:stä pukkaavan uutta integraalia maaliskuussa. Taidanpa tehdä saman tein tilauksen ranskan amazonille.
Vai saako Universal War Onea englannin kielellä?
Joo, Marvel-sarjakuvaa!
http://marvel.wikia.com/Universal_War_One:_Revelations_Vol_1_1 (http://marvel.wikia.com/Universal_War_One:_Revelations_Vol_1_1)
-
Kun tässä on nyt ollut Tintistä jatkoa/ei jatkoa tyyppistä keskustelua, niin se osaltaan inspiroi tähän viestiin.
Eli sain juuri luettua neljännen Captain Easy-kirjan ja siinä olisi sarja, jonka ottaisin oman kustantamoni ensimmäiseksi julkaisuksi. Eikä välttämättä tulisi ihan heti miljoonatappioita, sillä jos pitää ensimmäisestä kuudesta Tintistä, niin sitten pitää näistäkin. Jutut ovat lyhyempiä, mutta ihan samoissa maisemissa ja samassa hengessä mennään, piirrostyylikin on lähes samanlainen. En ihmettelisi, jos Captain Easya olisi aikoinaan julkaistu Belgiassa ja Hergé olisi lukenut sitä. Kuka enää tarvitsee uusia Tinttejä...
-
Hieno asenne. Sehän ei tietenkään vaikuta mihinkään, että Ruotsissa on melkein puolet enemmän ostavia ihmisiä kuin Suomessa?
Mistähän johtuu se pessimistinen asenne suomalaisia kustantamoja kohtaan nykypäivänä. Ei nyt niin hirveästi voi kehuakaan kustantajia, kun katselee mitä ne on viime aikoina tehneet. Ihmeellisiä asioita on vaan tapahtunut.
En nyt rupea niitä tässä uudestaan käymään läpi…niistä on niin paljon täällä kvaakissakin puhuttu.
En tiedä kuinka siellä kustantamoissa kustannetaan sarjakuvia. En ole tutustunut siihen ruohonjuuritasolta. Joitakin kysymyksiä on kyllä alkanut aivokopastani lennellä.
Ensiksi kysyn, että miksi kaunokirjallisuuden kustantaminen on niin paljon ammattitaitoisempaa kuin sarjakuvien kustantaminen nykypäivänä?
Mihin on kadonnut ne asiantuntijat, jotka 70-90-luvulla tekivät hommia kustantamoissa ja tekivät töitä, että meillä maksavilla asiakkailla oli paljon hyviä sarjakuvia luettavana.
Mihin on kadonnut rehellisyys, rehtiys, asiantuntemus, hyvien kontaktien luominen ulkomaisten kustantamoiden kanssa, ajan tasalla oleva yhteistyö ja yhteispainatukset, sarjakuvien painatuksen laatu.
Minulla olisi ehdotus tai paremminkin ehdotuksia kustantamoille:
Ensiksi kuunnellaan niitä asiakkaita…kysellään mitä asiakkaat haluavat lukea sarjakuvapuolella. Kuunnellaan sekä nuorisoa, että vanhoja (vanhuksia) asiakkaita, kun toimitetaan sarjakuvia.
Palkataan sarjakuvatoimittaja, joka vastaa vain siitä sarjakuvapuolesta. Ei anneta sarjakuvia ihmisille, jotka eivät siitä mitään ymmärrä tai ehtivät muiden töiden ohessa vain vähän keskittymään sarjakuvien toimittamiseen.
Osataan markkinoida ja mainostaa ENEMMÄN sarjakuvia kuin nykyään. Tullaan sinne sarjakuvamessuille tai -festivaaleille esittelemään sarjakuvat asiantuntemuksella, niin että kysyttäessä osataan myös vastata. Pelkästään kirjamessuilla olo ei riitä, eikä pelkkä myyntipöydällä makailu.
Ollaan yhteydessä ulkomaisiin kustantamoihin, joilla on niitä sarjakuvia kustannettavana, joita itsekin kustantaa. Sovitaan yhteistyöstä näiden kustantamoiden kanssa jo etukäteen ja näin saadaan jo varhaisessa vaiheessa tietoja mahdollisista hyvistä sarjakuvien yhteispainatuksien mahdollisuuksista.
Tehdään uusien sarjakuvien kustantamisen päätökset paljon nopeammin. Usein ollaan myöhässä ja ne yhteispainatusmahdollisuudet ovat jo menneet.
Ollaan huolellisia kustantamisessa. Ei tuhota painettuja sarjakuvia vahingossa.
Ollaan rehellisiä asiakkaille. Kun joku sarjakuva menee päin honkia, niin kerrotaan se rehellisesti ja selitetään mitä on tapahtunut. Pyydetään anteeksi ja koitetaan seuraavalla kerralla olla huolellisimpia tai opitaan virheistä. Pahinta on, että kun hommat menee pieleen, niin mennään pimeimpään nurkkaan piiloon ja ollaan hiljaa, ettei kukaan vaan kysy, että mitä on tapahtunut.
Ei lopeteta kannattavia sarjakuvia sen takia, että sen tilalle tuodaan jokin uusi sarjakuva ja toivotaan, että se mahdollisesti myy edes kohtuudella. Myöskin annetaan mahdollisuus ostaa sarjakuvia sekä tilaajana, että irtomyyntipisteistä.
Suomessa on kivijalkamyymälöitä ja myös internet-kauppoja, josta voi ostaa sarjakuvia. Annetaan kaikille yhtä aikaa ne sarjakuvat, kun ne tulevat painosta. Eikä niin, että nettikaupat saa kuukautta aikaisemmin lehtensä myyntiin. Sarjakuvan julkaisu siis samaan aikaa kaikille myyjille.
Nämä kun on hanskassa, niin johan alkaa asiakkaidenkin arvostus kustantajia kohtaan nousta.
-
Mika, yleistät kustantajat yhdeksi joukoksi ja teet erilaisia sumeita, enimmäkseen vääriä, olettamuksia.
Saarnaat itsestäänselvyyksiä tai mahdottomuuksia myös sille harvalukuiselle kustantajajoukolle, joka lukee Kvaakia ja jolle sarjakuvat ovat tärkeitä.
-
Mika, yleistät kustantajat yhdeksi joukoksi ja teet erilaisia sumeita, enimmäkseen vääriä, olettamuksia.
Saarnaat itsestäänselvyyksiä tai mahdottomuuksia myös sille harvalukuiselle kustantajajoukolle, joka lukee Kvaakia ja jolle sarjakuvat ovat tärkeitä.
Juu en tarkoita kaikkia kustantajia! Osa osaa hommansa ihan kohtuu hyvin. Tuossa on vain ehdotuksia, joita voisi edes vähän ottaa huomioon tai ainakin parantaa omassa kustantamossa.
Tämä on niille kustantajille, joilla homma ei ole ihan hallussa. Ottaa vaan välillä päähän kun hommat menee päin #¤?!.
-
Like varmaan myöhästyy tästäkin yhteispainatuksesta! Saadaan taas kateellisena sit katella ruottalaisten kustantamoiden paremmuutta!
Suomi on pieni kielialue ja täällä on vähän ostajia sarjakuville, joten ei niitä kannata hirveästi täällä kustantaakaan.
Ja jos kateelliseksi ruvetaan, ei kannata tyytyä Ruotsiin. Esim. Espanjassa näytti olevan espanjaksi tarjolla kaikkien isojen jenkkikustantamojen tärkeimmät julkaisut sekä tietty iso osa alkujaan ranskaksi, belgiaksi tai italiaksi ilmestyneistä sarjakuvista. Sekä oman maan tuotanto tietty tuohon päälle.
Eli Euroopasta löytyy kyllä vaikka kuinka monta maata, jossa tilanne on tuhat kertaa paremmin kuin Ruotsissa.
Mutta sekin on totta, että jos kustantamossa ei ole sarjakuviin erikoistunutta toimittajaa, kyseinen kustantamo tuskin sarjakuviin kauheasti panostaa. Yllättävän iso vaikutus on siis yhdelläkin ihmisille Suomen kokoisella julkaisukentällä. Miettii vaikkapa sitä, kuinka Likellä ja Otavalla taas innostuttiin sarjakuvien laajempaan julkaisuun, kun Ruokosenmäki palkattiin firmoihin töihin. Sama ilmiö on jo vuosikymmenten ajan näkynyt myös scifin suomennusvalikoimien ailahtelussa.
-
Suomi on pieni kielialue ja täällä on vähän ostajia sarjakuville, joten ei niitä kannata hirveästi täällä kustantaakaan.
Ja jos kateelliseksi ruvetaan, ei kannata tyytyä Ruotsiin. Esim. Espanjassa näytti olevan espanjaksi tarjolla kaikkien isojen jenkkikustantamojen tärkeimmät julkaisut sekä tietty iso osa alkujaan ranskaksi, belgiaksi tai italiaksi ilmestyneistä sarjakuvista. Sekä oman maan tuotanto tietty tuohon päälle.
Harmittaa, kun on niin surkea kielissä. Englanti on ainoa mitä osaa ja ymmärtää. Puhuminen onkin sitten eri juttu...rallienglantia tulee ja sekin vaikeasti.
Olisi niin ihanaa, kun osaisi ranskaa, mut on jo niin vanha, ettei opi enää mitään. Mikään ei enää pysy päässä. Muistikin on nykyään paljon huonompi...ihan turha yrittää edes oppia joku uusi kieli...en kuitenkaan opi.
Kun osaisi ranskaa, niin ostaisin ranskalaisia sarjakuvia kahmalokaupalla. Kaikki ne julkaisut, josta olen aina haaveillut.
-
Tanskassa 5,749 miljoonaa ja Suomessa 5,503 miljoonaa ihmistä. Ilmeisesti Tanskassa ollaan sivistyneempiä ja valveutuneempia sitten.
Tosiasiassa Tanskassa on pitkät perinteet ranskalais-belgialais-hollantilaisen sarjakuvan julkaisemisessa, joka on pysynyt ja jatkunut. Ajatella jos Suomessakin olisi jo 1950-luvulta lähtien julkaistu Spirouta, Tintiniä ja noita muita.
Timo
-
Mistähän johtuu se pessimistinen asenne suomalaisia kustantamoja kohtaan nykypäivänä... ----- Nämä kun on hanskassa, niin johan alkaa asiakkaidenkin arvostus kustantajia kohtaan nousta.
Jes, kiitos! Printtaan tämän ja jakelen kaikille kollegoillekin niin alkaa hommat sujua!
-
Minä voisin kerätä listan, johon kaikki kvaakiaiset laittaisivat sarjakuvatoiveensa. Sitten julkaisisin ne ihan joka fraggin ikisen. Myisin vaikka toisen Bahaman saaristani, että voisin tuottaa iloa kaikille kolmellekymmenelle sarjakuvia ostavalle, sata sarjakuvanimikettä per kärsä.
Mutta en minä halua. Minä haluan julkaista suomalaisia sarjakuvia. Vanhoja!
-
Pekko!
Joo. Tässä joskus. Ellei ha ha joku iso kustantaja sitä nappaa. Puutaheinät. Janne Ankkanen. Kiinnostaa.
Mutta nyt ollaan jo parin galaxityn verran etäännytty luutnantti Mustikasta.
-
Joo. Tässä joskus. Ellei ha ha joku iso kustantaja sitä nappaa. Puutaheinät. Janne Ankkanen. Kiinnostaa.
Mutta nyt ollaan jo parin galaxityn verran etäännytty luutnantti Mustikasta.
Fogelin Herra Pätkä!
-
Hei täähän on hyvä idea...
Jos minulla olisi sarjakuvakustantamo ja ihan tajuton määrä rahaa tuhlattavaksi sarjakuviin.
Ekaksi jos ei Like tee niitä Bluberry integraaleja 1-2 ja noita uusia Marshal Blueberry integraaleja, niin ne nyt ekaksi painatetaan.
En puutu Punapartaan tai Sammy Dayhin, koska luulen, että Petteri Oja julkaisee ne vielä jollakin tavalla.
Aku Ankan taskukirjat osat 1-100 täysin samanlaisina kuin 1. painoksissa. Ei selkämyksissä mitään omituisia palapelikuvia ja puolet sivuista väritetty ja puolet ei väritetty. Voisi myös tehdä muuten saman version, mutta siinä kaikki sivut väritetty.
Roope-setä takaisin ja siihen Topolino takuu eli ainakin yksi tarina olisi ennen Suomessa julkaistu vanha italopiirtäjien parhaita.
Alix-sarjakuvaa jatkettaisiin
Mämmilä Integraalit
Mustanaamio kronikka takaisin musta-valkoisena, mutta ei mitään nykyajan omituisia Mustanaamio juttuja. Mustanaamio ja Diana on naimisissa ja lapset teinejä tai jotain sinne päin. 2. sarjakuva voisi olla jotain yhtä hienoa kuin vanhoissa Mustanaamioissa oli.
Juu Janne Ankkanen voisi tehdä uudestaan…eikös Jarla ole lupautunut tekee tän, joten annetaan se sille ja Täyskädelle.
Vähän samantyyppinen lehti kuin Ruutu, NonStop ja Zoomi takaisin.
Jättikirjoja Akusta ja Mikistä, jos Sanomat ei tee sitä. Ainakin noita Gottfredsoneja voisi jatkaa.
Agentti X9 olisi kanssa kiva saada takaisin.
Antti Puuhaaraan tutustuin kun tein tota 100 sarjakuva juttua...se olisi hyvä julkaista uudestaan
Star Warsin uudet sarjakuvat suomeksi
Hämähäkkimies-seikkailut ennen sisällisotaa eli kaikki mitä ei ole julkaistu vielä Suomessa.
Semicin sarjakirjan tyyppinen taskukirja
Sitten seuraavat integraalit: Tintti, Corto, Asterix, Valerian
Jippo-lehti tyyppinen lehti takas ja nyt siinä olisi rakentelusarjana kaiken maailman elektronisia vempaimia.
Veikko Savolaisen koko tuotanto, no ainakin Joonakset.
Onhan tossa jo ensihätään kustannettavaa...
-
Hei täähän on hyvä idea...
--
Olet tänne jo kirjoittanut (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,16037.msg420139.html#msg420139). Mv-Tintti-toiveesi toteutui ja Blueberry-integraalit.
Omakin ehdotukseni (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,16037.msg420100.html#msg420100) toteutui.
-
Olet tänne jo kirjoittanut (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,16037.msg420139.html#msg420139). Mv-Tintti-toiveesi toteutui ja Blueberry-integraalit.
Omakin ehdotukseni (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,16037.msg420100.html#msg420100) toteutui.
Ahaa!
Joo muisti ei toimi kunnolla! Hyvä että jotkut jutut on toteutuneet!
Heheheee! En ole muuttunut yhtään...samat toiveet!
-
Johan tuossa tuli iso pino hyviä vaihtoehtoja mutta, jos minulla olisi.......niin merirosvosarjakuvaa omnibuseina Bruce J Hawkeria ja jatkaisin Apalin aloittamaa ilmailusarjakuvagenreä.
Ekku
-
Mä panostaisin erityisesti Vertigon ja Imagen parhaisiin sarjakuviin, jotka yhä odottavat suomentamistaan. Ja niitähän riittää.
Helposti saisi jo noistakin aika hitosti tärkeää julkaistavaa - vaikka myynnillä tuskin juhlittaisiin, kun ei moderni laatusarjakuva myy vanhoille nostalgikoille, jotka Suomessa sarjakuvia nykyisin pääosin tuntuvat ostavan.
Ja oishan Euroopastakin vaikka mitä... Huh huh!
Mutta eipä edes kaikkien oleellisimpien aukkojen täyttämiseen riittäisi edes Eurojackpotin jättijackpot. Mutta jos niitä saisi muutaman peräkkäin...
-
Tehtäisiin kielten opettelusta hauskempaa.
Sarjakuvat olisi ne josta opittaisiin kieliä...samalla lapset sisäistäisivät sarjakuvat ihan luonnostaan.
Mun sukupolveni opetteli lukemaan Aku Ankan voimalla. Miksi ei uusi sukupolvi oppisi erilaisia kieliä sarjakuvien avulla. Kustantamoille olisi aika hyvä tulonlähde.
Ja ne sarjakuvat olisi sit todella hyviä, joka uppoisi lapsiin. Vähän samaan tapaan kun Harry Potter villitsi vähän aikaa sitten lapset uudestaan lukemaan kirjoja.
-
Kustantaisin maailmalta ja kotomaasta intellektejä sarjakuvaromaaneja. Kutsuttaisiin tekijöitä, joilla mielellään saisi olla paksusankaiset slmälasit, julkkareihin, ja illalla mentäisiin Kosmokseen tai Eliteen syömään hyvin. Juotaisiin mielenkiintoisia viinejä ja keskusteltaisiin syvällisiä. Otettaisiin sävykkäitä mustavalkoisia valokuvia, joita laitetettaisiin kustantamon seinälle. Sarjainfon toimittaja tekisi syväluotaavia haastatteluja, joissa vilahtelisi sellaisia sanoja kuin diskurssi ja dialekti.
-
Kustantaisin maailmalta ja kotomaasta intellektejä sarjakuvaromaaneja. Kutsuttaisiin tekijöitä, joilla mielellään saisi olla paksusankaiset slmälasit, julkkareihin, ja illalla mentäisiin Kosmokseen tai Eliteen syömään hyvin. Juotaisiin mielenkiintoisia viinejä ja keskusteltaisiin syvällisiä. Otettaisiin sävykkäitä mustavalkoisia valokuvia, joita laitetettaisiin kustantamon seinälle. Sarjainfon toimittaja tekisi syväluotaavia haastatteluja, joissa vilahtelisi sellaisia sanoja kuin diskurssi ja dialekti.
Cool! Crepax, Pratt, Altan, Eisner, Comes, Manara etc etc!
Lupaan heti kaiken liikenevän rahan tähän projektiin - valitettavasti todellisuus on vienyt niistä suurimman osan, joten kovin montaa euroa ei nyt valitettavasti ole hankkeeseen sijoittaa.
-
Cool! Crepax, Pratt, Altan, Eisner, Comes, Manara etc etc!
Lupaan heti kaiken liikenevän rahan tähän projektiin - valitettavasti todellisuus on vienyt niistä suurimman osan, joten kovin montaa euroa ei nyt valitettavasti ole hankkeeseen sijoittaa.
Hyvä antaa vähästäänkin. Listassa on kovin tuttuja nimiä, kaikilta on suomennettu edes jotakin, ja ihan kaikkea ei edes kannata suomentaa. SIIS laadullisesti ajatellen, ei taloudellisesti. Tuottoahan näistä ei tipu. Prattillakin on paljon aikamoista palkkaduuni-kuraa.
Altania tulee syksyllä lisää, Adan jatko "Macao", ja jonakin päivänä myös Kolumbus.
F`Murria tekisin lisää, niin paljon kuin ikinä, ja valikoiden Goscinnyn suomentamattomia yhteistöitä esim. Tabaryn kanssa.Mutta aikanaan.Ehkä.
Ensin Janne Ankkanen ja kumppanit, työn alla on.
-
Hyvä antaa vähästäänkin. Listassa on kovin tuttuja nimiä, kaikilta on suomennettu edes jotakin, ja ihan kaikkea ei edes kannata suomentaa. SIIS laadullisesti ajatellen, ei taloudellisesti. Tuottoahan näistä ei tipu. Prattillakin on paljon aikamoista palkkaduuni-kuraa.
Lähinnä suuntasin kommenttini Lurkerin lausunnon tuohon osaan ottamatta ihan tarkoituksella huomioon mainitsemieni tekijöiden elintilaa tai silmälasisuutta:
"Kutsuttaisiin tekijöitä, joilla mielellään saisi olla paksusankaiset slmälasit, julkkareihin, ja illalla mentäisiin Kosmokseen tai Eliteen syömään hyvin. Juotaisiin mielenkiintoisia viinejä ja keskusteltaisiin syvällisiä. Otettaisiin sävykkäitä mustavalkoisia valokuvia, joita laitetettaisiin kustantamon seinälle. Sarjainfon toimittaja tekisi syväluotaavia haastatteluja, joissa vilahtelisi sellaisia sanoja kuin diskurssi ja dialekti."
Netissä ei näköjään kaikki sävyt välity. Tuli vain sellainen ironisen nostalginen flashback maailmaan jollainen melkein on kenties joskus saattanut ehkä olla olemassa.
-
Lähinnä suuntasin kommenttini Lurkerin lausunnon tuohon osaan ottamatta ihan tarkoituksella huomioon mainitsemieni tekijöiden elintilaa tai silmälasisuutta. Netissä ei näköjään kaikki sävyt välity. Tuli vain sellainen ironisen nostalginen flashback maailmaan jollainen melkein on kenties joskus saattanut ehkä olla olemassa.
Juu ei välity. Mutta hyvä että on esimerkiksi Corto Malteset saatu suomeksi, ei se helppoa ole ollut.
Enkä tiedä silmälaseista, mutta toki vakosamettitakit ovat säilyttäneet suosionsa vakavastiotettavan sarjakuvan ystävän asusteena eli univormuna.
Mutta eihän sitä koskaan tiedä mitä tulevaisuus vie mennessään.
-
Jos olisin julkaissut jo kaiken aikaisemmin haluamani, niin nyt pistäisin ehdottomasti tulemaan Johnny Hazardin kootut ja Tardin Adelet integraalina.
-
Kevin Eastman (https://en.wikipedia.org/wiki/Kevin_Eastman) kustansi sarjakuvia oikein suurella rahalla. Sinne meni hulppeat 14 Turtles-miljoonaa (https://en.wikipedia.org/wiki/Tundra_Publishing).
Kannattaa muistaa tuo julkaisupäätöksiä pohtiessa ja painojälkeä hioessa.
Aurinkoinen puoli sarjakuvia kustantaessa ovat tietysti tyytyväiset lukijamassat, jotka kadulla hurraavat ja heittelevät ruusun terälehtiä tielle. Ilman niitä ei varmaan moni jaksaisikaan.
-
14 milliä kolmessa vuodessa. No huh. Onhan tuolla kovia nimiä ja nimikkeitä, ihan ykköskastin laadukkaita nykyklassikoita, From Hell, Lost Girls, Cages...
Ja rahat tulivat jollain hiton kilpikonnilla.
Timo
-
14 milliä kolmessa vuodessa. No huh. Onhan tuolla kovia nimiä ja nimikkeitä, ihan ykköskastin laadukkaita nykyklassikoita, From Hell, Lost Girls, Cages...
Ja rahat tulivat jollain hiton kilpikonnilla.
Timo
sanoo maan tunnetuimpia ankkaspesialisteja.
toisen:
Kustantaisin maailmalta ja kotomaasta intellektejä sarjakuvaromaaneja. Kutsuttaisiin tekijöitä, joilla mielellään saisi olla paksusankaiset slmälasit, julkkareihin, ja illalla mentäisiin Kosmokseen tai Eliteen syömään hyvin. Juotaisiin mielenkiintoisia viinejä ja keskusteltaisiin syvällisiä. Otettaisiin sävykkäitä mustavalkoisia valokuvia, joita laitetettaisiin kustantamon seinälle. Sarjainfon toimittaja tekisi syväluotaavia haastatteluja, joissa vilahtelisi sellaisia sanoja kuin diskurssi ja dialekti.
on toisen armotonta ja luokatonta paskaa. Edellisenkin lainatun tekstin lirjottaja ymmätääkseni pitää epäironisesti kamalasta luonnosta, tuosta sarjakuvan ongelmajätteestä ja henkisestä peräsuolisyövästä.
Täytyy muistaa että pistettyään tuon 14 miljoonaa sarjakuviin Kevin Eastman osti ja pelasti Heavy Metal lehden amerikkalaisen puolen 1992-2014 ja on nykyisenkin inkarnaation vähemmistöosakas
kts. https://en.wikipedia.org/wiki/Heavy_Metal_(magazine)
Hiton kilpikonnat todellakin
-
...Yoshihiro Tatsumin The Push Man ja Abandon the Old in Tokyo ja istuisin tämän suomenkielisen laatusarjakuvapinon päällä loppuikäni. Hullulle päälle sattuessani voisin julkaista vielä Shigeki Maeshiman Dragon Fly (http://halcyonrealms.com/illustration/dragon-fly-graphic-novel-vol-1-maeshima-shigeki/)n. Kovissa kansissa.
-
sanoo maan tunnetuimpia ankkaspesialisteja.
Eheh. Touché. ;D Olisi kai pitänyt vielä tähdentää, että tuossakin rahat tuli franchisesta, leffasta ja krääsästä, ennemmin kuin sarjakuvasta itsestään. Disneykin sai suuremman osan tuloistaan oheistuotteista jo ennen 1930-luvun puoliväliä. Ja nyt on lisäksi vielä ne huvipuistot, risteilyaluksetkin. Sarjakuvien osuus tulovirrasta on lähempänä nollaa.
Timo
-
--
on toisen armotonta ja luokatonta paskaa. --
Miten tähän nyt näin vakavasti suhtaudutaan?
Curt, kuvailemani sarjakuvakustantamo on mahdoton, hauskaksi tarkoitettu ajatusleikki, ei se ole totta.
(Eikä tällä ole mitään tekemistä Kamalan luonnon kanssa. Eikä Kaurismäen. Eikä Pistävän perhosen. Eikä 60-luvun Batmanin. Ne ovat sinun "ajatusleikkejäsi", sinun päässäsi.)
Cool! Crepax, Pratt, Altan, Eisner, Comes, Manara etc etc!
Lupaan heti kaiken liikenevän rahan tähän projektiin - valitettavasti todellisuus on vienyt niistä suurimman osan, joten kovin montaa euroa ei nyt valitettavasti ole hankkeeseen sijoittaa.
Tai jos nyt vaikka sitten joukkorahoituksella, kun kiinnostusta näyttää olevan.