Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Muut sarjakuva-aiheet => Aiheen aloitti: Laura Kokko - 18.10.2013 klo 19:33:56
-
Sarjakuvaoriginaalit pelastetaan!
Kotimaisten sarjakuvaoriginaalien ja muiden työmateriaalien tallentamiseen saadaan huima parannus kun Sarjakuvamuseohanke alkaa kerätä järjestelmällisesti suomalaista sarjakuvahistoriaa. Kokoelman nettiversiossa Sarjakuvamuseo.fi voi tutustua sarjakuvaoriginaaleihin, käsikirjoituksiin ja muihin työmateriaaleihin joista valmis sarjakuvajulkaisu rakentuu. Sarjakuvien tutkijoita hemmotellaan myös sarjakuvan tutkimustietokannalla johon tallennetaan kaikki kotimaiset sarjakuvatutkimukset.
Suomalaisen sarjakuvan 100-vuotisjuhlavuonna 2011 aloitetussa hankkeessa tutkittiin sarjakuvaoriginaalien tallennuksen tilanne ja mahdollisuudet. Sarjakuvajulkaisut tallentuvat varsin kattavasti maamme kirjastoihin mutta sarjakuvan originaalitaide ja käsikirjoitukset jäävät usein tekijöiden haltuun ja häviävät tai tuhoutuvat ajan saatossa. Projektin tuloksena kehitettiin arkistotietokanta sarjakuvien tallennukseen sekä tutkimukseen.
Sarjakuvaoriginaalien kautta pystytään tutkimaan muun muassa tekijöiden alkuperäisiä intentioita, työskentelytapoja ja taidemuodon kehitystä. Sarjakuvalla on vahva kyky dokumentoida ja tulkita historiallisia tapahtumia ja sosiaalisia muutoksia. Sarjakuvakäsikirjoitukset ja -esineistö osana kulttuuriperintöä kertovat Suomen historian tarinan erikoislaatuisen ilmaisukeinon kautta.
Sarjakuvamuseohankkeen tavoitteena on tallentaa maamme monipuolista sarjakuvahistoriaa, dokumentoida nykysarjakuvan menestyneimpiä tekijöitä ja koota kokoelmasta valtakunnallinen Suomen Sarjakuvamuseo. Vastaavia museoita on kaikissa suurissa sarjakuvamaissa, joiden joukkoon Suomikin on 2000-luvulla noussut. Ensimmäisenä suurkeräyksenä tallennetaan materiaalia ja muistitietoa Suomen sarjakuvaseuran palkitsemilta 36 Puupäähattu-palkitulta, alkaen Pekka Puupää-piirtäjä Toto Fogelberg-Kailasta (1924-2013).
Hanketta hallinnoiva Sarjakuvan tiedotuskeskus ry on vuonna 2009 perustettu yhdistys joka toimii sarjakuva-alan toimijoita yhdistävänä organisaationa. Sen jäsenjärjestöihin kuuluvat Suomen suurimmat sarjakuva-alan yhdistykset Suomen sarjakuvaseura ry ja Sarjakuvantekijät ry. Rahoittajina toimivat Jane ja Aatos Erkon säätiö, Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Frame. Sarjakuvamuseohankkeen yhteistyökumppani on Taiteen edistämiskeskus.
Sarjakuvamuseohanketta ja Puupäät talteen-projektia esitellään Oulun sarjakuvafestivaaleilla 19.10. ja Helsingin kirjamessuilla 25.10.
Lisätietoja:
Laura Kokko
hankekoordinaattori
Puh 050 503 4422
laura.kokko@sarjakuvamuseo.fi
www.sarjakuvamuseo.fi
Sarjakuvan tiedotuskeskus ry
Eurantie 8-10, LH 211
00550 Helsinki
-
Aika huima uutinen; eri hieno juttu.
Kiitoksia vastuussa oleville tahoille vaivanäöstä!
-
Minustakin uutinen Sarjakuvamuseosta. oli hyvin tervetullut. Olen käynyt yhden kerran Ruotsin Kulturhusetissa, jossa edesmenneen johtajan Kristina Kolehmaisen aikana oli aivan loistava sarjakuvaosasto ja on tietysti edelleenkin. Pitäisi joku kesä lähteä pitkästä aikaa käymään uudestaan. Aikaa on vierähtänyt miltei 15 vuotta edellisestä käynnistäni. Serieteket osasto oli jo tuolloin todella hieno sosiaalinen tapaamispaikka sarjakuvasta kiinnostuneille Ruotsissa. Siellä järjestetään edelleen paljon sarjakuva-aiheisia tapahtumia, näyttelyitä, haastatteluja jne ja lisäksi tilat ovat isot. Tuolta voisi hakea mallia ja vaikutteita Suomen sarjakuva järjestöjen toimintaan tulevaisuus silmällä pitäen.
http://kulturhuset.stockholm.se/Serieteket/
Siksi on erikiva juttu saada samantyyppinen tänne Suomeen. Sarjakuvamuseon tilojen yhteydessä voisi toimia myös Sarjakuva-seura omissa tiloissaan. Tälläisen seikan minä ottaisin huomioon jo suunnittelun alkuvaiheessa, jotta kaikki hyvä olisi saman katon alle. Minusta se olisi järkevää myös taloudellisesti. Mitä mieltä olette tästä muut?
Oishan se makeeta, jos tulevassa museossa ois asiakas tietokoneita, sarjakuvia luettavaksi ja paljon muuta niihin liittyvää. Vaikkapa sarjakuva porukan tapaamiset joka toinen viikko voisi olla siellä. Tuonne sarjakuvamuseoon voisi sitten ikääntyvät sarjakuvantekijät lahjoittaa vaikkapa originaalejaan tulevien sukupolvien iloksi, jos silloin enää sarjakuvia julkaistaan tai luetaan. ;) Tiedän Suomesta erään sarjakuvapiirtäjä veteraanin, joka on meidän tunnetuimpia sarjakuvan tekijöitämme, ja hän lahjoittaa originaalinsa juuri tuollaista tarkoitusta varten.
Tuolla sivuilla sanottiin, että sarjakuvamuseo hanketta käsitellään 19.10 Oulun festareilla ja 25.10 Helsingin kirjamessuilla. Ehkä jollakin on sitten antaa tähän osioon uutta tietoa hankkeen edistymisestä jos on jommassakummassa tapahtumassa paikan päällä. Sillä tiedot siitä ovat vielä ymmärrettävästi vähäiset.
http://kulturhuset.stockholm.se/-/Kalender/20111/Serieteket/Stockholms-internationella-seriefestival/
-
Erityisen kivaa olisi saada arkistoihin kaikkein vanhimpia tekijöitä 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä. Joukostamme jo poistuneiden piirtäjien perikunnilla voi hyvinkin olla originaaleja, tai muuta materiaalia. Muistaakseni jonkun 30-50 -luvulla (?) aktiivisena olleen piirtäjän lapsenlapsi löysi itsensä Kvaakiin. Kaipa tuo jostain ketjusta löytyisi.
Onkohan Sarjakuvamuseolle ajateltu jo mahdollisia tiloja? Näyttelyjä, kauppaa yms varten? Sarjakuvakeskus, museo, arkisto, näyttelytila ja kauppa Keskustakirjaston yhteyteen?
Timo
-
Erityisen kivaa olisi saada arkistoihin kaikkein vanhimpia tekijöitä 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä. Joukostamme jo poistuneiden piirtäjien perikunnilla voi hyvinkin olla originaaleja, tai muuta materiaalia. Muistaakseni jonkun 30-50 -luvulla (?) aktiivisena olleen piirtäjän lapsenlapsi löysi itsensä Kvaakiin. Kaipa tuo jostain ketjusta löytyisi.
Onkohan Sarjakuvamuseolle ajateltu jo mahdollisia tiloja? Näyttelyjä, kauppaa yms varten? Sarjakuvakeskus, museo, arkisto, näyttelytila ja kauppa Keskustakirjaston yhteyteen?
En usko, että keskustakirjaston yhteyteen enää voi lisätä mitään. Sen verran täyteen ahdettu se on näillä nykyisilläkin suunnitelmilla.
Tietysti jos siitä räjäyttäis sen naurettavan kasarminjämän jorpakkoon, niin isolla lisäsiivellä keskustakirjastoon saisi ihan mukiinmenevän sarjakuvamuseon.
Jonkinmoinen sarjakuvakaupan ja divarin sisäsiitos vois toimia tosi hyvin museon tiloissa.
Mielestäni yliopiston sarjakuva-arkiston voisi sit siirtää tonne sarjakuvamuseoon. Ainakin samankokoinen arkisto sarjakuvista pitäisi saada sinne.
-
Hyvä hanke ja hienoa että liikkuu eteenpäin.
Originaalien pelastaminen on kriittistä juuri nyt, sitten kun pallon saa oikeasti pyörimään voi sen riman asettaa korkeammallekin (http://www.mlive.com/lansing-news/index.ssf/2013/03/msu_libraries_resident_comic_e.html).
Ensin kävellään, sitten juostaan.
-
Sarjakuvamuseohankkeen alkuvaiheessa keskitytään akuutteihin pelastustoimenpiteisiin tuhoutumisuhassa olevien aineistojen talteen saamiseksi.
Puupäät talteen-projekti on ikäänkuin kärkihanke, ensimmäinen suurkeräys joka ei sulje pois muita tallennuskohteita. Otamme mielellämme vastaan tietoja tekijöiden ja heidän perikuntiensa aineistoista jotka etsivät turvallista tallennuspaikkaa.
Lisätietoja osoitteesta www.sarjakuvamuseo.fi, varsinkin Usein kysytyt kysymykset kannattaa lukaista!
-
Tämä on niin laiminlyöty alue, että ideoita on varmasti enemmän kuin mitä on realistista toteuttaa. Menestystä!
Mahtaisiko Kordelinilta herua 20 kiloeuroa sarjakuvamuseaalisten lastenlaulujen toteuttamiseen? >:D
-
Sarjakuvamuseohankkeen alkuvaiheessa keskitytään akuutteihin pelastustoimenpiteisiin tuhoutumisuhassa olevien aineistojen talteen saamiseksi.
Puupäät talteen-projekti on ikäänkuin kärkihanke, ensimmäinen suurkeräys joka ei sulje pois muita tallennuskohteita. Otamme mielellämme vastaan tietoja tekijöiden ja heidän perikuntiensa aineistoista jotka etsivät turvallista tallennuspaikkaa.
Lisätietoja osoitteesta www.sarjakuvamuseo.fi, varsinkin Usein kysytyt kysymykset kannattaa lukaista!
Muuten rajoittuuko toi ihan suomalaiseen originaalisarjakuvaan vai onko mukana myös kansainvälistä sarjakuvaa. Eli keräättekö materiaalia myös ulkolaiseen sarjakuva-originaaliin.
-
Tarkoitus on keskittyä kotimaiseen sarjakuvatuotantoon ja tekijöiden aineistoihin. Ulkomaista materiaalia otetaan kokoelmiin mikäli ne liittyvät Suomeen tai suomalaiseen sarjakuvakulttuuriin.
-
Tarkoitus on keskittyä kotimaiseen sarjakuvatuotantoon ja tekijöiden aineistoihin. Ulkomaista materiaalia otetaan kokoelmiin mikäli ne liittyvät Suomeen tai suomalaiseen sarjakuvakulttuuriin.
Siis eikö tuohon Suomen sarjakuvamuseoon tule ollenkaan eurooppalaista sarjakuvaa ja amerikkalaista. Meillähän on ollut aina rikas ulkomaalaisen sarjakuvan lukijakunta...kyllä näillekin pitäisi saada tilaa sinne. Muuten se sarjakuvamuseo ei tule saamaan paljoa kävijöitä...ottakaa huomioon esim. turistit.
Tehkää siitä kansainvälinen sarjakuvamuseo, jossa käydään koko sarjakuvan historia läpi. Tietysti Suomen oma osasto vähän isompana.
Ajatelkaa kuinka hienoa olisi käydä katsomassa esim. Tintti-näyttelyä tai supersankari-näyttelyä. Aaaaaahhhhhhh!!!
-
Olisi tietty, ihan samalla tavalla kuin olisi mahtavaa jos Sarjakuvafestarit olisikin neljä kertaa vuodessa mutta oikeasti nyt:
Ensin pelastetaan se mikä on katoamassa, pysyvästi, ja jolle ei ole ulkomaista vastinetta tai korviketta.
Jos tilanne joskus myöhemmässä vaiheessa muuttuu siitä varmasti infotaan kyllä. Eikä aikomus käsittääkseni ole jäädä tuleen makaamaan mutta mennään tärkeysjärjestyksessä.
Kyse on resursseista ja niiden keskittämisestä. Eurooppa, USA ja Japani kyllä omaavat omia museoitaan ja taltioivat niihin ja eri museoiden välinen kiertävä näyttely on sekin varmasti mahdollinen, kunhan ensin on koko paikka ja kokoelma.
Ranskalaisen, japanilaisen tai amerikkalaisen turistin ei tosiaan tarvitse tulla tänne Suomeen nähdäkseen sitä oman maan tuotantoa.
-
Niin, olisihan sitä kiva suunnitella kaikenlaista, jos meillekin jonkun vanhan piirtäjän perilliset lahjoittaisivat seitsemän miljoonaa dollaria (http://www.dispatch.com/content/stories/life_and_entertainment/2013/10/06/1-comic-relief.html).
Mutta tosiaan: asioilla on tärkeysjärjestys. Kun puhutaan suomalaisten piirrosten pelastamisesta, niin se ei ole liioittelua. Tällä hetkellä niitä lojuu ympäri maata kesämökeillä, piharakennuksissa, vinteillä ja kellareissa - aivan kirjaimellisesti olosuhteissa, joissa paperitavara uhkaa tuhoutua.
Minä olen karrikoinut tilannetta niin, että ensin pitää saada pahvilaatikot vuotavan räystään alta edes kunnollisen katon alle. Sen jälkeen voi sitten ruveta hifistelemään lisää, käytössä olevien resurssien mukaan.
(Ja pidetään siis mielessä, että piirrosalalla aineistomäärät ovat isoja: yhden tekijän tuotanto on helposti yli 10.000 kuvaa ja siihen vielä luonnokset yms. päälle. Ihan vain kotimaisestikin kun tavaraa ruvetaan kokoamaan kunnolla, siitä tulee nopeasti melkoinen aineistomäärä).
-
Käsitteissä tuntuvat menevän sekaisin kirjasto, museo, kokoelma ja näyttely. Mutta eipä se haittaa, kaikkea sitä on luvassa!
Sarjakuvamuseohankkeessa kerätään kotimaisen sarjakuvan kansalliskokoelmaa. Ulkomaisilla tekijöillä on oman maansa kokoelmat aivan kuten Curtvile havainnoi. Kokoelmatoiminnan keskittyminen kotimaisiin sarjakuva-aineistoihin ei poissulje ulkomaalaisten aineistojen esittelyä näyttelyissä. Joka vuosi Suomessa järjestetään lukuisia ulkomaalaisten tekijöiden näyttelyitä vaikka näitä aineistoja ei ole juurikaan missään kotimaisissa kokoelmissa. Sarjakuvamuseohankkeen näyttelytoiminta aloitetaan heti kun aineistoja saadaan koottua ja luetteloitua.
Sarjakuvan erikoiskirjasto on jo olemassa Suomen sarjakuvaseuran ylläpitämänä kirjastokokoelmana johon tallennetaan julkaisuja. Kirjastokokoelma on karttunut 1970-luvulta lähtien ja Sarjakuvan tiedotuskeskus ja Suomen sarjakuvaseura tekevät kokoelman kartutus- ja kehitystyötä. Esimerkiksi Suomen suurin sarjakuvatutkimuksen kokoelma julkistetaan vielä tämän vuoden puolella. Tulevaisuudessa Sarjakuvamuseohankkeen kokoelma ja kirjastokokoelma tulevat todennäköisesti yhdistymään.
Museo sanana tuo mieleen rakennuksen, se on ihan ymmärrettävää ja tavoiteltavaa. Sarjakuvamuseohanketta voi kumminkin viedä menestyksekkäästi eteenpäin ilman omia yleisötiloja keskittyen kokoelmien keräämiseen, säilyttämiseen, tutkimukseen ja näyttelytoimintaan. Resurssit kohdennetaankin aluksi näihin, niin kuin Jyrki tuossa kuvailikin.
-
Ja jos niitä voi ihastella ja katsoa, joutuuko sen tekemään panssaroudun oven takaa?
Just Laura kirjoitti:
Sarjakuvamuseohanketta voi kumminkin viedä menestyksekkäästi eteenpäin ilman omia yleisötiloja keskittyen kokoelmien keräämiseen, säilyttämiseen, tutkimukseen ja näyttelytoimintaan.
Tämä on nyt vain arvailua, mutta... Museon ideana on siis säilyttää originaaleja, luetteloida ne sekä rakentaa joku tietokanta siitä mitä siellä kokoelmassa on. Tämän jälkeen osia kokoelmasta voidaan esimerkiksi digitoida ja järjestää nettinäyttely tai sitten rakentaa ns. lainattava näyttelykokonaisuus, jota joku seinät omistava museo voi halutessaan vuokrata.
Jatkan vielä arvailua. Resursseista (rahasta ja työvoimasta) riippuen varmaan tuota esillepanoa tapahtuu. Mutta ihan aluksi pitää tehdä välttämätönta ja kiireellistä työtä (pelastaa ja säilöä se matsku), joka mahdollistaa kaiken muun kivan sitten myöhemmin. Yleensä myös tutkijoille varataan pääsy materiaalia penkomaan.
-
Sarjakuvamuseohanke tiedottaa:
Suomen suurin sarjakuvan tutkimuskirjasto tekeillä
Sarjakuvamuseohankkeen Sarjakuvan tutkimuskirjasto-projektin tavoitteena on koota yhteen sarjakuvaa käsitteleviä tutkimuksia. Tällä hetkellä sarjakuva-aiheisia tutkimuksia tehdään monissa eri oppilaitoksissa ja tiedekunnissa eikä selkeää kuvaa kentän laajuudesta ole.
Sarjakuvan tutkimuskirjasto-projekti rajattiin koskemaan kotimaisia yliopistoja ja korkeakouluja. Työ aloitettiin näiden opinnäytetietokantojen kartoittamisella. Sarjakuvaa käsittelevien pro gradu-tutkielmien, lisensiaatintöiden ja väitöskirjojen viitetietojen haku yliopistojen tietokannoista tuotti lähes kolmensadan tutkimusjulkaisun luettelon. Näistä kuutisenkymmentä on ladattavissa ja luettavissa kokonaisuudessaan yliopistokirjastojen tietokannoissa.
Kerätyt viitetiedot viedään Suomen sarjakuvaseuran kirjastokokoelman yhteydessä toimivaan sarjakuvan tutkimustietokantaan. Kokoelma sijaitsee Aralis-kirjastokeskuksessa Helsingin Arabianrannassa. Sarjakuvamuseon sivuilta löytyy jo linkki kokoelmatietokantaan, www.sarjakuvaseura.fi/kokoelma, jonka kehitystyötä tehdään koko ajan.
Kokoelmatietokantaan on nyt tarkentavien alaotsikoiden alle siirretty Suomen sarjakuvaseuran internetsivuilla aikaisemmin sijainneet viitetiedot sarjakuvaa käsittelevistä opinnäytteistä, tutkielmista ja esitelmistä. Uuteen Omeka- tietokantaan on liitetty myös opinnäytteiden ja muiden tutkielmien viitetiedot Tanja Rasilan vuonna 2001 julkaisemasta bibliografiasta ”Suomalainen sarjakuvantutkimus vuoteen 2000”. Seuraavaksi tietokantaan päivitetään uusimmat yliopistojen tutkimuskartoituksen viitetiedot.
Sarjakuvan tutkimustietokantaan lisätään mahdollisuuksien mukaan sekä teoksen PDF-tiedosto että linkki alkuperäiseen julkaisutietokantaan. Lisäksi saatavuusmerkintä kertoo, löytyykö julkaisu Suomen sarjakuvaseuran kirjastokokoelmasta vai ainoastaan oppilaitoksen kirjastosta. Uudelleenjulkaisuluvan saaneet tutkimukset löytyvät jatkossa siis sekä kirjastokokoelmasta että sähköisenä sarjakuvan tutkimustietokannassa.
Tietokantaa laajennetaan tulevina vuosina kattamaan myös mm. ammattikorkeakoulujen opinnäytteet, tutkimusartikkelit sekä ulkomaalaiset sarjakuvatutkimukset. Tavoitteena on, että tutkijat ja oppilaitokset voivat tulevaisuudessa tallentaa itsenäisesti tutkimuksia tietokantaan. Sarjakuvan tutkimuskirjasto-projektin on rahoittanut Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Lisätietoja:
Sanna Ala-Ojala
Sarjakuvamuseohankkeen tutkija ja sarjakuvantekijä
sanna.ala-ojala@sarjakuvamuseo.fi
-
Comics Museum project visits Brussels (http://finnishcomics.info/blog/2013/11/20/comics-museum-project-visits-brussels/)
http://sarjakuvamuseo.fi/sarjakuvamuseon-blogi/post/18/sarjakuvakaupunki-bryssel.html (http://sarjakuvamuseo.fi/sarjakuvamuseon-blogi/post/18/sarjakuvakaupunki-bryssel.html)
Timo
-
Helsinkiin Here-museon tyyppinen mesta olis eri kiva!
CBBD:n kaltaista jugendrakennusta ei taida löytyä, ellei vallata Skattalta jotain asuintaloa. :)
-
Kiinnostava (ja myös hiukan yllättävä?) pointti on minusta tämä maininta:
"kokoelmat käsittävät noin 7000 originaalia neljältäsadalta taiteilijalta, pääosin belgialaisilta. Tällä hetkellä sarjakuvakeskus ei ota vastaan uusia tallennuksia vaan keskittyy luetteloimaan kokoelmateoksia"
Eli Brysselissä on siis lopultakin aika rajalliset omat kokoelmat: seitsemäntuhatta jaettuna neljällä sadalla tekisi tasaisella matikalla 15-20 työtä per tekijä. Eli siis tosiaankaan kyse ei ole laajamittaisesta taiteilijoiden koko elämäntyön tallentamisesta. Jo yhden pitkän uran tehneen piirtäjän elämäntyö voi helposti olla yli 7000 teosta.
Eli noilla siis selvästikin on enemmänkin otettu vaan näytteitä taiteilijoiden töistä, ei arkistoitu suurta massaa.
Ja erityisen kiinnostavaa, että eivät tällä hetkellä ota vastaan uusia tallennuksia. Sarjakuvia tehdään Belgiassa varmaan nyt enemmän kuin koskaan. Toivottavasti museointi ei heilläkään jää koskemaan vaan suurimpia vanhoja klassikoita, jotka ovat siellä museoissa jo nyt.
-
Ai, enpä ollut huomannut että lisätietoa on tullut. Näyttää siltä, että hanketta viedään määrätietoisesti eteenpän niukoin resurssein, mutta vankalla asiantuntemuksella ja arvostelukyvyllä.
Se onkin oikeastaan paras mahdollinen tilanne, koska nykyisinä aikoina ainoa realistinen vaihtoehto olisi niukat resurssit ilman asiantuntemusta ja arvostelukykyä...Kvaakin keskusteluissa heitellyt ideat valtavasta sarjakuvateemaisesta museo- ja viihdekeskuksesta ovat toki hauskoja, mutta tuskin toteuttamiskelpoisia.
-
Timo ehtikin täällä jo linkittää uusimpaan blogitekstiini. Hergé Museon osuus jäi aika lyhyeksi, kiitos Timon varsin kattavan matkakertomuksen vuodelta 2011 johon ei ollut paljoa lisättävää. Valitettavasti vaihtuvan näyttelyn tiloissa oli juuri näyttelynvaihto kesken mutta pysyvän näyttelyn läpikäymiseenkin menee helposti pari tuntia. Originaaleja on loputtomasti ja niiden tutkiminen on tehty näyttelytekniikan puitteissa miellyttäväksi. Audio-opas toimii erinomaisesti ja oppaassa on myös videonäyttö mihin en ollut vielä aikaisemmin törmännyt. Uutta näyttelytekniikkaa ja elämyksellisyyttä oli käytetty mielenkiintoisesti näyttelyssä hyväksi. Ihmeteltävää kun on niin paljon että kävijä melkein läkähtyy kaiken keskellä ja näyttelykierroksen jälkeen on pää aika täynnä. Onkin sääli, ettei näyttelytiloissa saa kuvata jotta muistot säilyisivät. Ilmeisesti tätä kieltoa valvotaan tarkasti (kamerat joka huoneessa) sillä netin kuvahaullakaan ei tunnu näyttelytiloista valokuvia löytyvän.
Näyttely toimii hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka henkilökulttia rakennetaan hallitusti. Mieluusti näkisi vastaavanlaisia näyttelyitä vaikka Joonakselle tai kokonaisen museon Janssonin sisarusten tuotannolle! Niin kuin on todettu, pikkuaskelin täällä Suomessa edetään ja otetaan oppia myös ulkomailta. Muistetaan myös että Jijé museo Brysselissä sulki ovensa vain parin toimintavuoden jälkeen joten ei sielläkään ole itsestään selvyys että sarjakuvakulttuurikohteita rahoitetaan.
-
Jijé-museon tuhkasta nousi Maison de la bande dessinée (kauppa + näyttelytila), Gare Centralin päätyyn. Olen nähnyt siellä loistavia sarjakuvaoriginaalinäyttelyitä. Pieniä, mutta loistavia.
Parhaillaan siellä pyörii Willin (Maltaite) näyttely.
http://www.jije.org/
edit
Maison de la bd tekee jonkinlaista yhteistyötä Pariisilaisen sarjakuvagallerian Galerie Daniel Maghenin kanssa. Olen ollut huomaavinani.
Linkki menneisiin näyttelyihin. Komea lista.
http://www.jije.org/expos-dedicaces/passees.html
-
Brysselin sarjakuvakeskuksen kokoelmat olivat tosiaankin kymmeniä kertoja pienemmät kuin mitä osasimme odottaa. Pienessä kokoelmahuoneessa ollessamme, tai oikeastaan pitäisi sanoa varastokopissa, jopa kysyin että missä muut kokoelma-aineistot ovat kun en uskonut että kahdessa pienessä huoneessa ja muutamassa vetolaatikossa oli kaikki. Tien toisella puolella, jossa sijaitsee Marc Sleen Museon tilat, on myös säilytystilaa mutta siellä on lähinnä näyttelyihin liittyvää aineistoja ja esineistöä, esimerkiksi tilaa vieviä hahmopatsaita. Kokoelmien parissa työskenteli kaksi ihmistä, he digitoivat ja luetteloivat teoksia sekä konvertoivat jo olemassa olevat tiedot uuteen kokoelmatietokantaan. Hidasta käsityötähän tämä on joten uusia talletuksia ei oteta vastaan kunnes se projekti on saatu hoidettua. Ja siinä sivussa tietysti kaikki omat näyttelytuotannot, kuvapyynnöt, näyttelylainat ja muut kokoelmanhoitoon liittyvät perustyöt.
Niin kuin Jyrki arveli, kokoelmaan on otettu näytteitä eikä tekijän koko tuotantoa arkistomateriaaleineen, sillä jo tilatkin ovat rajalliset. Belgian sarjakuvakeskuksen toiminnan painopiste on ehdottomasti näyttelytoiminnassa ja kokoelmatyö on sivuosassa. Onkin hieman epäselvää onko kyseessä näyttelykeskus vai museo, kun myös heidän omilla sivuillaan kumpaakin käsitettä löytyy. Koska kyseessä ei ole virallinen museolaitos, ei heillä ole siten velvoitetta ottaa vastaan aineistoja tai tallentaa maansa sarjakuvakulttuuria. Sarjakuvakeskus ei myöskään tee nykyajantallennusta muuta kuin oman toimintansa osalta. Johtajan kanssa puhuessa sain sellaisen käsityksen että tällaista virallista statusta kohti he olisivat menossa varsinkin jos siihen saadaan resursseja valtiolta. Tulevaisuudessa voi siis olla toisin. Museaalista asiantuntemusta kokoelmatoimintaan keskukselta löytyy kyllä jo.
Tällä hetkellä Belgiassa ei siis ole virallista tahoa joka tallentaisi originaaliaineistoja ja työmateriaaleja. Keräilykulttuuri tuolla seudulla tuntuu olevan sen verran vahva että tallennus on pitkälti keskittynyt yksityiskokoelmiin. Belgian sarjakuvakeskus tekee myös paljon neuvovaa työtä, kuten tällaisten ulkomaalaisten museohankkeiden tapaamista ja opastamista, tai keräilijöiden avustamista säilytysolosuhteisiin ja kuljetuksiin liittyen. Tällaista toimintaa toivotaan myös Suomen Sarjakuvamuseossa tehtävän toiminnan vakiintuessa.
-
Hyvää Joulunaikaa ja Uutta vuotta sarjakuvamuseohankkeesta!
© Salla Vasenius
-
Uutta tekstiä Sarjakuvamuseon blogissa: Sarjakuvan tutkimustietokanta 1.0 (http://www.sarjakuvamuseo.fi/sarjakuvamuseon-blogi/post/22/sarjakuvan-tutkimustietokanta-1-0.html)
Timo
-
Whee, Sarjakuvamuseon Instagram. (http://instagram.com/sarjakuvamuseo)
Huikeita kuvia... mm. tämä suorastaan hellyttävä satusetä:
-
Sarjakuvamuseo listasi Tampere Kupliin tärpit, uusin blogipostaus:
http://www.sarjakuvamuseo.fi/sarjakuvamuseon-blogi/item/9-sarjakuvamuseohanke-tampere-kupliissa.html
-
Pääsiäistervehdys!
© Sanna Ala-Ojala
-
Sarjakuvamuseohankkeessa koetaan uudistuksia kesän alkajaisiksi; yhdistyksen nimi ja sijainti vaihtuvat sekä sen mukana visuaalinen ilme uudistuu.
Sarjakuvan tiedotuskeskus ry on vaihtanut nimekseen Sarjakuvamuseo ry. Uusi nimi kertoo yhdistyksen toiminnasta museohankkeen taustajärjestönä. Sarjakuvamuseo ry toimii sarjakuva-alan toimijoita yhdistävänä organisaationa joka edistää kotimaisen sarjakuvan historian tallentamista, säilymistä ja tutkimista.
Sarjakuvamuseohankkeen toimistotilat sijaitsevat kesäkuusta lähtien Kirjan talossa Helsingissä. Vuonna 1935 valmistunut rakennus on Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen Kruununhaassa sijaitseva hieno kokonaisuus juhla- ja kokoustiloineen.
Suomen sarjakuvamuseon logot ja uuden visuaalisen ilmeen on suunnitellut TaM, Media Designer ja sarjakuvantekijä Hanna Azevedo. Yhteistyökumppanit voivat ladata logot Media-välilehdeltä. Sivu-uudistus etenee seuraavaksi sarjakuva-arkisto sivustolle.
Vieraile uusilla sivuillamme ja tilaa uutiskirjeemme!
-
Ehkä Sarjakuvamuseohanke nytkähtää jotenkin eteenpäin. Ainakin Kopiosto on antanut 50 000 euroa tukea Sarjakuvamuseo ry:lle.
Uutinen Kopioston sivuilla (https://www.kopiosto.fi/kopiosto/kopiosto-tukee-journalistien-tukirahastoa-ja-sarjakuvamuseota/).
-
Ajattelen joskus mitä omille sarjakuvakokoelmilleni tapahtuu, kun lakkaan rasittamasta ympäristöäni ja siirryn maanparannuspuolelle. Kun nurkat ovat täynnä sarjoja ja yksittäisiäkin teoksia (myös tietokirjoja), joita varmasti joku halajaa tulevaisuudessa. Näkisin yhtenä ratkaisuna museon/varaston, joka ottaa vastaan testamentattuja yksityiskokoelmia, ja ainakin osin ylläpitää toimintaansa myymällä ylimääräisiä kappaleita keräilijöille. Tällainen paikka palvelisi myös tutkijoita hienosti.