Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvantekijöiden keskustelut => Piirtäminen, tekstaus, väritys ja skannaus => : ökpö 09.09.2004 klo 12:02:53
-
Millä kynillä tekstaatte? Mulla käytössä tällä hetkellä se tavallinen Sakuran Pigma Micron (joita käytän myös varjosteluun, ruudun piirtämiseen jne), mutta alan kyllästyä sen hailakkaan jälkeen. Olisko teräskärkikynä sittenkin paras? Ja millanen terä...
Toinen kysymys koskee sitä miten ihmiset yleensä tekstaa, kuten minkä kokoista A3:seen ja millasin rivinkorkeuksin. "Piirrättekö" kirjaimet vai onko kirjoittaminen sellaista tavallista (jos nyt kukaan tajuaa mitä tarkoitan). Miten opitte tekstaamaan? Vai tekeekö kaikki sen jo nykyään tietokoneella? Itseäni huolettaisi, että miten silloin löytää oikean kokoiset kuplat ja kulmiot. Itte kun teen nykyään niin, että tekstaan ensin ja piirrän vasta sitten viivat ympärille.
Valopöydällä tekstaamisessa voisi käyttää valmiiksi etukäteen piirrettyä rivinkorkeustemplaattia. Mikään ei ole tylsempää kuin apuviivojen piirtely suoraan luonnokseen. Mutta kun ei oo sitä valopöytää... vielä.
-
Sillon jos ja kun viä käsin tekstaan, teen sen ihan tavallisella piirustusterällä. Itseasiassa teen samalla terällä 99,9% koko työstä. Nykyään käytän kyllä tietokonetta, mutta olen tehnyt oman fontin, parikin.
Tussaan valopöydällä eri paperille ja luonnospaprulla on tekstausapuviivat. Tai näin oli, kun vielä tekstasin käsin. Nyt teen summittaisen tekstisuhrauksen luonnoskuplaan, jolla yritän arvioida, miten iso kuplasta pitää tulla ja jätän sen sitten tussatessa tyhjäksi.
Timo
-
Itse kuulun yhä tuohon "koulukuntaan", joka yhä tekstaa kaikki tekstit käsin. Kyninä käytän pääasiassa 03 Staedtlerin pigment linereita, joita saa nykyään jopa hyvinvarustetuista Tiimareista (!). Tämä on ollut hyvä koko tekstaukseen A4 kokoisissa töissä, ehkä A3 kokoisissa käyttäisin 05 kokoista kynää, mutta teen tuon kokoisia originaaleja ehkä muutaman vuodessa, jos ollenkaan.
Kynissä kokoja sitten löytyykin 03 alaspäin kaikki mahdollinen, sillä tykkään näperrellä pienessä koossa, jossa kokonaisuuden hallitseminen on minulle jotenkin helpompaa ja mielekkäämpää. Kai olen työskennellessäni jotenkin niin keskittynyt, että katson paperia todella läheltä... pitkän työputken jälkeen sen huomaa ainakin selässä, niskoissa ja hartioissa... ;)
Kirjainten korkeudesta ja riviväleistä eri originaaleissa en voi oikeastaan muuta sanoa, kuin että jokainen tekee omien mieltymystensä mukaan. Lisäksi mitat riippuvat myös tekstin latomisen tyylistä, fontista, onko kapitaalein vain pienin kirjaimin vai ala-asteelta tutulla "kaunolla" väännettyä tekstiä... Jos kirjoittaa kapitaaleilla tekstaten, rivivälitarve on pienin, koska tukiviivan alapuolelle tulevia koukeroita ym. ei tule, paitsi ehkä tyylillisistä syistä. Itse käytän A4 originaaleissa kolmen millin kirjainvaraa yhden millin rivivälillä. Teksti on siis aika tiukkaan ladottua ja A4 - A5 pienentäessä se on entistäkin pienempää, joskin tekstaukseni on omasta mielestäni hyvin selkeää ja helposti luettavaa tyyliä. Lisäksi minulla on selkeä tarve tällaiseen menettelytapaan, koska useimmat sarjakuvani ovat varsin tekstipainoitteisia.
Paljoa em. suurempia kirjaimia ei kannata em. kokoisella kynällä vääntää. Ehkä vielä neljä milliä menisi, mutta puolen sentin korkuiset kirjaimet alkavat jo mielestäni olla hieman liian ohuita ja vaatisivat paksumpaa kynää. Itselleni on kuitenkin jo vaikea hallita mielekkäästi yli puolen sentin korkuisia kirjaimia.
Lopulta se on kuitenkin katsojan silmässä ja tekijän omien valintojen ja mieltymysten tulos. Tärkeintä on muistaa, että tekstin on oltava helposti ja sujuvasti luettavissa. Jos se ei sitä ole, ennemmin sitten se tietokone avuksi tai entistä ankarampaa lisäopiskelua tekstityksen kanssa.
Mitä tekstin kirjoittamiseen tulee, itse teen kirjoittamisen ja piirtämisen väliltä. Odotan yhä sitä professionaalisuutta saapuvaksi, jonka avulla kykynisin kirjoittamaan nopeasti sen, minkä nyt lähes tuskallisen hitaasti piirrän, saadakseni saman tuloksen. Eli aikaa tekstin tekemiseen menee vielä huomattavasti kauemmin kuin kirjoittamiseen normaalilla nopeudella, aivan liian kauan. En kuitenkaan varsinaisesti piirrä kirjaimia vaan yksinkertaisesti kirjoitan hitaasti ja huolellisesti. Jälkeen olen ollut nykyisin varsin tyytyväinen...
-
Käpy paloi täydellisesti tussiterätekstauksen kanssa, ja hankin vastoin periaatteitani kalligrafiatussin. Tulokset voi nähdä kahvizombi- sarjassani. Tekstaamaan olen "oppinut" ihan harrastuksenomaisesti kirjaimia piirtelemällä. Niitä on joka puolella: kouluvihkoissa, lehtien sivuilla jne. Jonkinlainen synnynnäinen kiinnostus kalligrafiaan, siis ;)
-
Itse lasken niin että puolen sentin rivikorkeudella saman tekstin voi kirjoittaa 11 koon fontilla. Tussauksessa jätän kuplat tyhjiksi. Originaalikoko on A3, josta pienennetään A4 kokoon.
-
Vinkki: Lucky Luken piirtäjä Morris keksi seuraavanlaisen menetelmän tehdäkseen nopeasti tekstausviivat:
Hän otti kamman, napsi siitä piikkejä välistä:
.. .. .. .. .. .. .. ..
yllä olevaan tyyliin. Sitten pannaan kalkkeeripaperi paprin päälle ja vetästään kammalla viivotinta apuna käyttäen. Ja kas, tekstausviivasto tuli yhdellä vedolla.
En ole itse kyseistä menetelmää kokeillut :)
Itse vedän vain tekstin alalinjan ja tekstaansitten siihen ohuella tasaterällä. Hieman teksti pompii, mutta niin se pompii Giraudillakin.
Sitten yks juttu johon en ole saanut selvyyttä:
Kirjassa Et Franquin crea la gaffe Numa Sadoul kysyy F:lta: Oliko silloin urasi alussa, tätä ihmelaitetta, viivoituslaitetta, KERNiä, joka on ymmärtääkseni tehty viivojen vetämistä varten?
Franquin: Ei, ei sitä vielä silloin ollut. .... Mutta tämän laitteen ilmestymisen jälkeen, minun työni yksinkertaistui huomattavasti, sillä nyt voin, numeraalisesti, valita tietyn korkeuden kirjaimelle, tietyn rivivälin, se sujuu nopeasti ja sitä on hauska käyttää.
MIKÄ LAITE ON TÄMÄ "KERN"? Haluan sellaisen!
Tietääkö kukaan?
-
Sitten yks juttu johon en ole saanut selvyyttä:
Kirjassa Et Franquin crea la gaffe Numa Sadoul kysyy F:lta: Oliko silloin urasi alussa, tätä ihmelaitetta, viivoituslaitetta, KERNiä, joka on ymmärtääkseni tehty viivojen vetämistä varten?
Franquin: Ei, ei sitä vielä silloin ollut. .... Mutta tämän laitteen ilmestymisen jälkeen, minun työni yksinkertaistui huomattavasti, sillä nyt voin, numeraalisesti, valita tietyn korkeuden kirjaimelle, tietyn rivivälin, se sujuu nopeasti ja sitä on hauska käyttää.
MIKÄ LAITE ON TÄMÄ "KERN"? Haluan sellaisen!
Tietääkö kukaan?
Minun käsittääkseni se on piirustuspöytään kiinnitettävä laite, johon voi säätää siinä kiinni olevat metalliset/muoviset viivaimet halutuille lukuarvoille. Vähän samaan tapaan kuin arkkitehdeillä oli ennen niitä kaikenlaisia laakereilla pöydän pinnalla eri suuntiin kulkevia viivottimia... Luulisin... :-[
-
Niin... ja täytyy vielä tässä muistuttaa omasta vinkistäni, jota käytän nykyään aika usein, erityisesti silloin, jos on paljon kirjoitettavaa yksittäiseen sarjakuvasivuun. Itse olen tehnyt ohuelle paperille viivoitettuja erilaisia templantteja tussilla, eri kokoisille teksteille. Työ valopöydälle, sapluuna alle ja viivottimella viivat puhekuplien kohdalle suoraan läpi. Paljon nopeampaa, kuin alkaa mittailemaan jokaiselle viivalle oma paikkansa. Templanttiin/sapluunaan kannattaa vielä viivoituksen ympärille tehdä vaihteleviin paikkoihin sekä vaaka- että pysty viivoja, jotka leikkaavat toisensa, sillä niiden avulla viivasto on helppo asemoida sarjakuvan ruutujen tai sivun reunojen kautta suoraan kulkevaksi...
PS. Suuri houkutus oli laittaa tämä tuonne niksi-puolelle, mutta menköön nyt sitten kuitenkin tänne... ;)
-
Koska olen lähtökohtaiseti laiska kaveri, olen tekstannut tätä nykyään siveltimellä. Eli kuvat ja tekstit samalla kertaa ja samalla siveltimellä, ilman mitään apuviivoja. Se on laiskan miehen kaunis tapa.
-
KRIISI!
Tuossa aikaisemmin reteesti sanoin vetäväni vain tekstien alalinjan ja se riitttää.
No, tuossa eläinsarjakuvassani tekstaus tuli tehtyä luvattoman huonosti.
Tästä lähin vedän ala ja ylälinjan (rivi 3mm ja väli 2mm) ja vaihdan teränkin tasaterästä hiusterään.
Semmosta!
-
Minulla on hiukan erikoinen tapa tekstata.
Sillä oma käsialani tuppaa olemaan lukukelvotontonta tein jonkin aikaa tekstin ihan suosiolla tietokoneella. Mutta sitten aloin työskennellä "Pienet Elämät"-sarjakuvani parissa ja siihen ei sopinutkaan koneella tehty teksti; se näytti aivan liian teolliselta eikä ollenkaan sopinut sarjakuvan henkeen. Suoraan käsin en voinut tekstiä tehdä, edellä mainitun huonon käsialan johdosta, joten päädyin ensin kirjoittamaan tekstin koneella, sitten printtaamaan sen ja sitten "piirtämään" sen läpi valopöydällä. Jälki on siistiä ja yhtenäistä, mutta ei silti koneella tehdyn näköistä.
Myönnän että tekniikkani on hieman outo, mutta se toimii vallan hyvin minun tarkoituksiini.
-
Kitty:
Mäkin oon muutaman kerran tehnyt noin kuvituksissa(humoristisia karttoja), missä oli hirveästi tekstiä.
Koneella oli helppo asemoida tekstit ja sitten vain printtaus ja valopöydällä läpi, kuten sanoit.
Siistiä tuli!
-
...ensin kirjoittamaan tekstin koneella, sitten printtaamaan sen ja sitten "piirtämään" sen läpi valopöydällä. Jälki on siistiä ja yhtenäistä, mutta ei silti koneella tehdyn näköistä.
Tässä voisi olla ratkaisu myös minun tekstausongelmiini. Täytyypä kokeilla.
-
.. Koneella oli helppo asemoida tekstit ja sitten vain printtaus ja valopöydällä läpi, kuten sanoit. ..
Hups, eräät niksit on nerokkaita yksinkertaisuudessaan tai yksinkertaisesti nerokkaita!!
Pistetään tuo korvan taakse ..
Ja lisäkkääpäs vinkki PirkkaNiksiketjuun!
-- j --
-
Käytän normaalisti tekstauksen koneella. Tekotapa on yksinkertainen, mutta jälki… no, tylsä. Sen sijaan Kittyn tapa on yksinkertaisuudessaan niin nerokas, että sitä on pakko päivänä muutamana kokeilla. Kuulostaa mielenkiintoiselle/helpolle.
Kiitos.
-
Myönnän että tekniikkani on hieman outo, mutta se toimii vallan hyvin minun tarkoituksiini.
Helskutaperk..! Voittajaidea. Kiitos.
-
Olen surkea tekstaaja.
Mutta kokeilin tossa päivänä muutamana seuraavanlaista menentelmää:
Piirsin sarjakuvan, mutta jätin puhekuplat valkoisiksi, ilman textiä, siis.
Jäljensin puhekuplien muodot valopöydällä millimetripaperille.
Tekstasin millimetripaperille tussilla, tekstausterällä.
Skannasin piirroksen ja tekstauksen erikseen.
Häivytin tekstauksesta millimetripaperin sinisen pois tietotekniikan avulla.
Lätkäsin photarissa tekstauksen ja piirroksen päällekkäin.
Olen tulokseen TODELLA tyytyväinen.
Ei siis mitään ihmeellistä, mutta kuten alussa totesin, olen huono tekstaamaan.
Tässä linkki:
http://www.selry.fi/suomi/frames.htm
-Klikkaa "Elintae-lehti"
-Sivun alareunassa M. Makkarainen
-
Hei, herätin tällaisen keskustelun henkiin, kun tarvitsen teidän asiantuntijoiden apua!
Luin tämän keskustelun, ja heräsi kysymyksiä asiaan liittyen.
Kertokaas nyt vaikkapa vain lyhyesti.
Millaisia kaikkia tekniikoita on tuon tekstin ja puhekuplien laatimisessa. Käytettävissä minulla ei ole sitä valopöytä sydeemiä, mutta skanneri on...
Eli, jos minulla on aivan sairaan ruma käsiala ja en osaa piirtää hienon muotoisia puhekuplia, mikä olisi minulle hyvä vaihtoehto? Kuplat kuitenkin olisivat välttämättömät. :-\
Kertokaa erilaisia tekniikoita. KIITOS! :)
-
1 tekstaa lyijykynällä tekstit kohdilleen jotta näet paljonko ne vie tilaa. Sijoittele muut kuvat ruutuihin.
2 vetele lyijärillä tekstausapuviivat säännöllisten välimatkojen korkeudelle toisistaan niin että rivien väliin jää puoli kirjaimenkorkeutta.
3 tekstaa uudelleen vaikka 0.8 millin Micronilla tai vastaavalla lyijärimallin päälle melko nopeaan, jämäkkään tempoon.
4 hahmottele puhekupla lyijykynällä mieleiseksesi. Suosittelen suorakaiteenmuotoista tyyliä jossa kulmat on pyöristetty, tällöin tilaa säästyy verrattuna soikeisiin kupliin, mutta pitää katsoa että tekstin ja kuplakehyksen väliin jää kirjaimen alan verran ilmaa.
Halvin valopöytä on jykevä lasilevy, johon saa vaikka kiinnitettyä nipistinlampun. Sen voi asetella kirjapinojen päälle käytön ajaksi. Tai nivelvalaisin alle.
-
Tussataanko puhekuplat ennen kuin aletaan piirtää kuvaan muuta, oikeaa kuvaa?
Ehkä kätevintä on tosiaan tehdä niin, että ensin tekstataan ja piirretään puhekuplat ja vasta sitten tussataan. Mutta kyllä ne puhekuplat voi tussata siinä samassa yhteydessä kun tussaa muutenkin.
Tässä kuten kaikessa muussakin, ei ole mitään oikeaa ja ehdotonta työjärjestystä. Tee niin kuin sinulle parhaiten sopii ja mikä tuntuu luontevalta.
-
Tuotapa noin .. tää voi tuntua jo pikkutarkalta mutta mielipidehän se multa vaan on.
Laitan joskus merkille kuinka tekstejä on "aseteltu" kupliin, koska senkin voi tehdä niin monella tapaa. Sana- tai rivinjako, rytmitys ja tekstin koko suhteessa kuplaan kokoon ..
Hyvä idea on tosiaan itse piirtäessä (koe)tekstata kuplat ja todeta mahtuuko kaikki tekstit. Joskus homma on tehty tosi hutiloiden, joskus paremmin. Tähän nyt oon huono antamaan esimerkkiä mutta vaikkapa uusipainos Lucky Luke-t on näemmä konetekstattua mutta hyvin toteutettua ja kai alkuperäisen näköistä? Teksti on suurinpiirtein keskitettyä ja sopii mukavan väljästi kupliin .. (Oon tehnyt käännöksiäkin ja tähän ongelmaan on tullut perehdyttyä .. Alkutekstiä on surkeeta alakaan karsimaan koska käännös ei millään mahtuisikaan alkuperäiskuplaan .. )
Ja lopulta, teksti ja kupla on myös eräänlainen kuvaelementti kokonaisuutenaan ja osana itse kuvan kokonaisuutta että se kannattaisi ottaa huomioon myös.
-- j --
-
En enää suostu tekstaamaan käsin, ainakaan paljoa tekstiä; tuntuu siltä, että saan kirjoituskrampin. Kättä rupeaa särkemään ihan mahdottomasti. Näin siis tekstatessa. Piirrän vielä normaalisti, mutta äsken vaihdoin tuon vanhanaikaisen metallikärkipiirtimen ihan tavalliseen Pigma Micron tussivastaavaan ja täytyy sanoa, että jäljen puolesta en tunne menettäneeni yhtään mitään.
Piirtääkö vai tekstatako tekstiä? Omasta mielestäni silloin, kun vielä jaksan tekstata se on jonkinlainen välimuoto noista kahdesta.
-
En enää suostu tekstaamaan käsin, ainakaan paljoa tekstiä; tuntuu siltä, että saan kirjoituskrampin. Kättä rupeaa särkemään ihan mahdottomasti. Näin siis tekstatessa. Piirrän vielä normaalisti, mutta äsken vaihdoin tuon vanhanaikaisen metallikärkipiirtimen ihan tavalliseen Pigma Micron tussivastaavaan ja täytyy sanoa, että jäljen puolesta en tunne menettäneeni yhtään mitään.
Piirtääkö vai tekstatako tekstiä? Omasta mielestäni silloin, kun vielä jaksan tekstata se on jonkinlainen välimuoto noista kahdesta.
Pitää vain harjoitella kevyempi ote kynästä. Rasitusvammat yleistyvät että pitäisi varmaan perehtyä ergonomiaan.
Mikä on vanhanaikainen metallikärkipiirrin?
-
Mikä on vanhanaikainen metallikärkipiirrin?
En mä ole sille oikein parempaakaan nimeä keksinyt, vaikka oon käyttänyt jo yli kolmekymmentä vuotta moista.
Siis, sellanen varsi, mihin tulee metallinen hius- tai muu terä ja joka kastetaan tussipulloon. Vanhanaikaista. Kyllähän SINÄ tiedät.
-
Pitää vain harjoitella kevyempi ote kynästä. Rasitusvammat yleistyvät että pitäisi varmaan perehtyä ergonomiaan.
Mutta kaikilla kynillä ei voi piirtää kevyesti eli painamatta "kouristuksenomaisesti"... tai sitten pitää vielä opetella ja valkata vain niitä välineitä joilla voi.
Itse olen viime aikoina laittanut kaikki tekstit koneella sillä oma käsialani on kaikista parannusyrityksistä huolimatta edelleen tajuttoman huono. Eipä se tekstin asettelu ja kuplien koon arviointikaan aina toimi... ehe. Tekstaisin mieluiten käsin, koska en välitä kliinisestä fontista. Minulla on tasan kerran ollut ulkopuolinen tekstaaja ja se oli hauskaa.
-
Itse olen viime aikoina laittanut kaikki tekstit koneella sillä oma käsialani on kaikista parannusyrityksistä huolimatta edelleen tajuttoman huono.
Sun tekstaus on ihan kehityskelpoista.
-
Myönnän että tekniikkani on hieman outo, mutta se toimii vallan hyvin minun tarkoituksiini.
Tosi hyvä idea, varmaan käsialakin harjaantuu. Mulla on myös onneton tekstaus ja teen suosiolla kaikki tekstaukset koneella.
-
Heips.
Itselläni kun aina menee teksti aivan vinoon enkä jaksa apuviivioja piirtää. Mutta kun kerroin murheestani eräälle ystävälleni, hän antoi kätevän vinkin: Mittaa ja piirrä mustalla tussilla paperille apuviivoja sivu täyteen sitten kun rupeaa tekemään sivua, paperi vain alle niin ei tarvitse piirrellä apuviivoja siihen sivuun. Tosin ei oikein toimi hyvin kuin ohuella paperilla..
-
Heips.
Itselläni kun aina menee teksti aivan vinoon enkä jaksa apuviivioja piirtää. Mutta kun kerroin murheestani eräälle ystävälleni, hän antoi kätevän vinkin: Mittaa ja piirrä mustalla tussilla paperille apuviivoja sivu täyteen sitten kun rupeaa tekemään sivua, paperi vain alle niin ei tarvitse piirrellä apuviivoja siihen sivuun. Tosin ei oikein toimi hyvin kuin ohuella paperilla..
Luulis että helpompi olis printata tuollainen apuviiva-arkki tietokoneelta.
:)
Mä olen aina pitänyt itseäni suhteellisen huonona tekstaajana, sikäli että vaikka jälki välillä on hyvää, on se välillä huonompaa kuin voisi olla. Toisaalta mulla on vaativat kriteerit, esimerkiksi se kuinka nopeasti ihmiset puhuvat pitää näkyä tekstauksen lennokkuudessa, kuitenkin niin että jälki on koko ajan tasalaatuista. En luonnostele tekstausta millään tavoin, en käytä apuviivoja, ja tekstaan jo ennen kuin edes luonnostelen kuvia: kun ruutujen reunat ovat luonnosten mukaan paikallaan, tekstaan koko sivun yhdellä kertaa Pilot DR 05 -kuitukärjellä ja sitten katselen tekstausta: välittyykö tarinan tunnelma pelkistä kirjaimista? Kuplien ääriviivat teen samalla kuin muunkin piirtämisen.
-
Luulis että helpompi olis printata tuollainen apuviiva-arkki tietokoneelta.
:)
No onhan toi totta mutta koneella tuntuu olevan niin hankalaa saada oikeen kokosta..Ja eihän noita arkkeja tarvi tehä ku yksi ( Paitsi jos vaihtaa tekstaus kokoa )
niin ei se kauhea vaiva käsinkään ole.
-
Osako joku kertoa, millaisella tekstausterällä tekstataan niin, että pystyviiva on kapea ja vaakaviiva leveä? Vai onko käsi jotenkin erikoisessa kulmassa?
Itselläni tulee tekstistä juuri päinvastaisen näköistä. Pysty = Leveä, vaaka = Kapea.
Alla esimerkki Modesty Blaisesta.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=1572.0;attach=20839)
-
Aaargh, kun en nyt sitä tutoriaalia löydä, mutta siinä kaveri kulutti Huntin 107 terää hienolla hiekkapaperilla oman käyttöasentonsa mukaan sen verran, että se ainakin tuotti tuontapaisesti viivaa. Ideana on se, että terän pää on kulunut jo sopivaksi kirjoittamiseen/piirtämiseen ja kulma on juuri se oikea (olisikohan 55-65 asteen kulma, kun normaalisti piirtelee jollain). Toki onhan se sitten, että juuri sillä terällä tehdessä enemmän kirjainten piirtämistä kuin kirjoittamista suitsaitsukkelaan.
Edit; Löytypäs, kun muisti oikeat termit (http://www.blambot.com/handlettering.shtml).
-
Kiitoksia tosi paljon!
Tätä on pohdittu vuosia!
-
Vai onko käsi jotenkin erikoisessa kulmassa?
Itse varmaan tekisin tuon niin, että käsi tulisi oikealta päin. Tai sitten pitäisin kynää vinottain. Mutta jos on vasenkätinen, niin voi tulla tuollaista jälkeä ihan luonnostaan. Tunnen vasenkätisiä, joista osa kirjoittaa enemmänkin ylhäältä alas kuin vasemmalta oikealle.