Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Kritiikki ja sarjakuva mediassa => Topic started by: Justus on 30.08.2004 klo 09:21:38
-
Tuli mieleen tälläinenkin käännös. Monestihan tehdään suosituista elokuvista oheistuotteita, mm. sarjakuvia. Esimerkkinä Star Wars ja The Matrix sekä X-Files.
Itse haluaisin Vareksesta sarjakuvan. Sehän perustuu dekkariin mutta elokuva on hyvä. Samoin LOTR olisi mukava lukea sarjakuvana. Siitä oli jokin kuvitettu teos sarjakuvahyllyssä mutta ei se ollutkaan sarjakuva. No, onhan minulla kirja ja kaikki DVD:t.
Arto Paasilinnan Ronkoteuksesta eli Lentävä kirvesmies -kirjasta on tehty myös sarjakuva. Se kannattaa lukea, se on Hannu Lukkarisen hienoa jälkeä. Myös kirja on hyvä.
-
Itse haluaisin Vareksesta sarjakuvan. Sehän perustuu dekkariin mutta elokuva on hyvä. Samoin LOTR olisi mukava lukea sarjakuvana. Siitä oli jokin kuvitettu teos sarjakuvahyllyssä mutta ei se ollutkaan sarjakuva. No, onhan minulla kirja ja kaikki DVD:t.
LotRistahan (luonnollisesti kirjan pohjalta) on tullutkin sarjakuvaversio joskus kauan sitten, ja ellen väärin muista se on jopa suomennettu. Tosin kuulemma pirun hankala löytää.
-
Kyseinen yli 20 vuotta sitten julkaistu kolmiosainen sarjakuva ilmeisesti perustui kuuluisaan LOTR-animaatioelokuvaan. Ainakin hahmojen ulkonäkö oli lainattu filmistä ja tarinaa oli tiivistetty suurin piirtein samalla tavoin.
Elokuvan tapaan sarjakuva myös jää kesken puolivälissä.
Definitiivinen LOTR-sarjakuva puuttuu yhä. Henkilökohtaisesti ajattelen että hyvä niin...
-
Haluan sellaisia yhtä paljon kuin elokuvan pohjalta kirjoitettuja romaaneja. Kyllä se Coppolan ohjaaman Bram Stokerin Dracula- elokuvan pohjalta kirjoitettu romaani nimeltä Bram Stokerin Dracula (joka on siis elokuvan käsikirjoittajan kirjoittama...) on varmasti omalla tavallaan mielenkiintoinen tuote, mutta en silti aio lukea sitä.
-
Arto Paasilinnan Ronkoteuksesta eli Lentävä kirvesmies -kirjasta on tehty myös sarjakuva.
Tuosta tuli mieleen, että Aapelin klassikko Siunattu hulluus on toteutettu ensin filmillä ja myöhemmin sarjakuvana kun Kimmo Taskinen sen paperille toteutti.
Muistattehan, se tarina jossa lähdetään viemään veljessarjan heikkolahjaisinta jäsentä traktorilla hoitolaitokseen..?
Pidin varsinkin sarjisversiosta kovasti.
Sitten jos saa omia toiveita esittää, niin ainakin konstaapeli Reinikaisen seikkailuja olisi mukava saada viimeinkin lisää.
Niitähän onkin jo pari sivua piirretty, Ari Pirttisalo toteutti näkemyksensä tästä klassikosta aikanaan Pahkasiassa. Lisää!
-
Definitiivinen LOTR-sarjakuva puuttuu yhä. Henkilökohtaisesti ajattelen että hyvä niin...
Minua taas kiinnostaisi nähdä Taru sarjisversiona. Elokuvatkin olivat hyviä, joten en näe syitä sille, miksei sarjakuvakin voisi onnistua. Samalla voisi ujuttaa tarinaan kohtauksia Hobitista ja Silmarillionista. Itse en koe oikeastaan mitään kirjaa tai elokuvaa sellaisena, että sitä ei voisi siirtää toiseen mediaan. Jos tulos on huono, sen voi aina jättää lukematta tai katsomatta. Uudet näkökulmat ovat aina tervetulleita.
Mutta mieluiten näkisin Philip K. Dickin kirjoja sarjakuvina, ellei niitä jo ole. Voisivat olla mielenkiintoisia kuvituksen kannalta. Toinen hauska voisi olla Eiji Yoshikawan Musashi. Hiroaki Samura tekemään!
-
Ilja kirjoitti: Kyllä se Coppolan ohjaaman Bram Stokerin Dracula- elokuvan pohjalta kirjoitettu romaani nimeltä Bram Stokerin Dracula (joka on siis elokuvan käsikirjoittajan kirjoittama...) on varmasti omalla tavallaan mielenkiintoinen tuote, mutta en silti aio lukea sitä.
Eikös nimenomaan Coppolan versiosta ole tehty sarjakuva? Mignola oli piirtämässä, jos oikein muistan.
-
Eikös nimenomaan Coppolan versiosta ole tehty sarjakuva? Mignola oli piirtämässä, jos oikein muistan.
Kyllä.
Ronkoteus ei mielestäni ollut onnistunut sarjakuva, sitä lukiessa tuli koko ajan mieleen että luen todella runsaasti kuvitettua kirjaa, en sarjakuvaa. :(
Mikä tahansa Miyazakin piirroselokuva olisi kivaa lukea Miyazakin piirtämänä sarjakuvana. Edward Bunkerin Verikoirista voisi tehdä sarjakuvan, piirtäjäksi vaikka se 100 Bulletsin kuvittaja.
-
Ronkoteuksen kuvitus oli tyrmäävän hieno, mutta itse tarina ei oikein napannut. Idea oli kyllä loistava ja kerrankin omaperäinen. Pronssikauden mies ratsastaa ilmassa kotkavaljakolla! Mutta käytännössä tämä muinaisfantasia ei oikein saanut ilmaa niiden kotkansiipien alle. Suomalaiskansallista pullistelua, jaarittelua, kliseitä ja puskahuumoria - siihen se jäi.
Mitä tulee TSH:aan, niin sarjakuva voisi minustakin tuntua tarpeellisemmalta, jos olisin tykännyt elokuvistakin. Mutta kun ei niin ei. Eipä minua häiritse, jos joku TSH-sarjakuvan tekee. En vain pidä todennäköisenä, että siinä sarjakuvassa löydettäisiin TSH:n niitä tasoja joista itse pidän, tai että tarinaan uskallettaisiin avata oikeasti yllättävää ja kiinnostavaa näkökulmaa. Jälkimmäisen tosin estää jo Tolkien-faneille valitettavan yleinen purismikin.
Eli mistä kirjasta haluaisin sarjakuvan? Perkele, nyt sen keksin - Täällä pohjantähden alla!
Realistisempi idea olisi kuitenkin kukaties ]Välskärin kertomusten hard-boiled-henkinen päivittäminen 2000-luvulle sarjakuvamuodossa...
-
En vain pidä todennäköisenä, että siinä sarjakuvassa löydettäisiin TSH:n niitä tasoja joista itse pidän, tai että tarinaan uskallettaisiin avata oikeasti yllättävää ja kiinnostavaa näkökulmaa. Jälkimmäisen tosin estää jo Tolkien-faneille valitettavan yleinen purismikin.
Uskoisin, että Tolkien-faneille käy tuore näkökulmakin, jos asiat pysyvät ennallaan...
Omasta mielestäni alkuperäistä tarinaa pitää kuitenkin kunnioittaa. Jos ei halua noudattaa alkuperäistä tarinaa, niin sitten kannattaa tehdä kokonaan oma juttu. Se on nähty esim. Alistair McLeanin kirjoista tehdyissä leffoissa. Lisättiin hahmoja, otettiin toisia pois ja loputkin piti muuttaa. Lopulta leffaan (Navaronen haukat) päätyi remastuttavia kohtauksia tyyliin: pommimies jää köllimään niitylle, kun mennään patoa räjäyttämään, koska Harrsion Fordin (keksitty) hahmo piti änkeä mukaan padon räjäytykseen.
Minä itse siis haluaisin Sormusten herrasta sarjakuvan vain silloin, jos se on todellakin tehty kirjan pohjalta. Näkökulmaa tarinaan saa toki muuttaa. Olisi hauskaa lukea tarina vaikka vain Gandalfin perspektiivistä.
-
Minää oon jo vuosia koettanut tolkuttaa, että Petri Hiltunen piirtämään Tuntematonta sotilasta. Kyllä myisi. No, onhan tuo Vänrikki Stooli jo askel siihen suuntaan...
-
Niin, on siitä Draculasta sarjakuvakin.
-
Alkuperäisen tarinan kunnioittaminen ei minusta ole itseisarvo. Tolkien on kirjoittanut kirjan. Elokuva on Peter Jacksonin eikä Tolkienin. Mahdollinen sarjakuva voi olla vaikka Wilpurin (siitä vaan!), ei Tolkienin.
Jos lopputulos on hyvä ja toimiva, on mielestäni merkityksetöntä miten uskollisina alkuperäistarinalle ollaan pysytty.
Toisaalta TSH:n tapauksessa lopputulos on todennäköisesti hyvä ja toimiva vain silloin kuin alkuperäistarinasta ei edetä mahdottoman kauas. Tiivistäminen, dialogin muokkaaminen ja pienet juonifiksailut ovat tietysti aina välttämättömiä. Juoni on kuitenkin itsessään niin hyvä, että kovin suuria muutoksia siihen ei tarvita.
Tärkeintä olisi se tuore näkökulma. Gandalfin näkökulma käy kyllä ilmi TSH:sta jo nykymuodossaan, joten olisiko aika kertoa tarinaa vaikka KLONKUN perspektiivistä?
TSH:n heikkoutena pidetään yleensä maailmankuvan mustavalkoisuutta ja henkilöhahmojen ohuutta. Itseäni kiinnostaisi nähdä radikaali TSH-tulkinta, josta Tolkienin tarinaa olisi täydennetty näiden puutteiden kohdalta.
-
Alkuperäisen tarinan kunnioittaminen ei minusta ole itseisarvo. Tolkien on kirjoittanut kirjan. Elokuva on Peter Jacksonin eikä Tolkienin. Mahdollinen sarjakuva voi olla vaikka Wilpurin (siitä vaan!), ei Tolkienin.
Ihailemani Kimmo Taskinen, joka on piirtänyt mm. Huovista ja Haanpäätä sarjakuvaksi, sanoi yhdessä haastattelussa, joka ilmeisesti koski tätä uutta Korpin Nenä -albumia (http://www.geocities.com/kimmotaskinen/korpin_nena/korpin_nena_esittely.htm) (joka pitää! hankkia) että hän piirtää sarjakuvan novellin mukaan 1:1, koska "Kirjailijat ovat ne (tarinat) varmaan aikanaan hyvin miettineet". Eli hän ei pidä itseään parempana käsikirjoittajana, hän kuvittaa vain tarinat. Ronkoteuskin on minustakin kuvitettu kirja. Luin Paasilinnan kirjan ensin ja sitten melkein heti perään sarjakuvan. Tiesi tarkkaan mikä oli erilaista. Pari kohtaa otettu pois, jotain kohtia oli muutettu ja loppu erilainen. Kirjassahan Ronkoteus kuolee lopussa mutta sarjakuvassa ei - anteeksi spoilaus. Mutta muuten aika sama. Olihan siinä kuitenkin Paasilinna mukana käsikirjoittamassa.
Perushankaluus lienee siinä, että kirja ei ole sarjakuva. Niiden rytmi on erilainen ja vaatii todella taitoa - jos se ylipäätään on mahdollista - muuntaa kirjan kertoma tarina sarjakuvaksi. Sitten pitääkin jo kysyä, onko sarjakuva versio kirjasta jos sitä mennään liikaa muuttamaan?
Kun kirjasta tehdään elokuvia, niitä dramatisoidaan. Ehkä sarjakuvillakin pitäisi olla dramaturgi tai vastaava? Sarjakuvapiirtäjä ei ole kirjailija eikä kirjailija yleensä sarjakuvapiirtäjä. Joku linkki pitäisi olla välissä.
-
Ihailemani Kimmo Taskinen, joka on piirtänyt mm. Huovista ja Haanpäätä sarjakuvaksi, sanoi yhdessä haastattelussa, joka ilmeisesti koski tätä uutta Korpin Nenä -albumia (http://www.geocities.com/kimmotaskinen/korpin_nena/korpin_nena_esittely.htm) (joka pitää! hankkia) että hän piirtää sarjakuvan novellin mukaan 1:1, koska "Kirjailijat ovat ne (tarinat) varmaan aikanaan hyvin miettineet". Eli hän ei pidä itseään parempana käsikirjoittajana, hän kuvittaa vain tarinat.
Niinpä. Ja kun tarina on jo olemassa kirjana, niin miksi sama tarinasta tarvitaan identtinen sarjakuvaversio?
Oma mielipiteeni ei tietenkään ole sen oikeampi tai parempi kuin muidenkaan. En vain jaksa henkilökohtaisesti innostua siitä, että sama tarina kerrotaan uudestaan toisessa formaatissa ilman että siihen olisi tullut mitään uutta. Minun on myöskin vaikea ajatella tarinaa jonakin sellaisena entiteettinä, joka joskus tulisi valmiiksi.
Mutta tämä on sen sortin makuasia, josta minä en ryhdy kovin ärhäkästi kinastelemaan :).
-
Niinpä. Ja kun tarina on jo olemassa kirjana, niin miksi sama tarinasta tarvitaan identtinen sarjakuvaversio?
Eihän siitä mitenkään täysin identtistä saa... eikä kukaan sellaista varmaan odotakaan. Minä vain näen asian siten, että jos ei halua pitäytyä alkuperäisessä, niin tekee sitten kokonaan oman. Olisiko ketään haitannut jos Kerrassaan merkillisten herrasmiesten liigasta olisi tehty sarjakuvalle uskollinen sovitus, eikä tuollaista "hieman" rusikoitua tulkintaa? Olisiko ollut tuskallista katsoa sitä samaa tarinaa valkokankaalta?
Jos minä saisin joskus edun tehdä sarjakuvan jonkun toisen teoksesta, niin en varmasti lähtisi korvaamaan tekijän ideoita omillani. Mikä oikeus minulla olisi vääristää toisen teos ja pläjäyttää siihen sitten sama nimi (ja nyt tarkoitan siis suuria muutoksia, en mitään Pomppadillonin pois jättämistä)?
Joskus tosin on niin, että tekijä itse haluaa, että versioissa on suuria eroja. Tällöin ei toki ongelmaa synny.
-
Vielä täytyy muistaa, että on todella harvinaista, että tarina toimii toisessa mediassa, jos sen vain "kääntää" suoraan toiseen formaattiin. Tärkein asia näissä adaptoinneissa on se, että pyrkii porautumaan itse tarinan ytimeen. Eli pitää pyrkiä vangitsemaan "se jokin", joka tekee tarinasta juuri sen mitä se on. Tämän pohjalta lähtee sitten rakentamaan kokonaisuutta uudelleen toisen median ehdoilla. Itse pyrin aina irrottautumaan alkuperäisteoksesta ja tarkastelemaan uutta versiota toisesta näkökulmasta. Näin ollen edes kovin suuret muutokset eivät tunnu niin häiritseviltä. Joskus, joskin harvemmin, ne jopa toimivat paremmin kuin alkuperäisessä.
-
Joskus, joskin harvemmin, ne jopa toimivat paremmin kuin alkuperäisessä.
Batman Foreverista tehty sarjakuva on ainakin parempi, kuin se leffa... ja Crichtonin kirjoista tehdyt leffat pesevät usein alkuperäisen teoksen.
-
Olisiko ketään haitannut jos Kerrassaan merkillisten herrasmiesten liigasta olisi tehty sarjakuvalle uskollinen sovitus, eikä tuollaista "hieman" rusikoitua tulkintaa? Olisiko ollut tuskallista katsoa sitä samaa tarinaa valkokankaalta?
Ei varmaankaan tuskallista, mutta pitkästyttävää ja turhauttavaa se olisi joistakin katsojista saattanut olla. Näin sanon sillä perusteella, että LotR-elokuvat herättivät minussa hetkittäin noita tunteita.
Hassua muuten, että valitsit Kerrassaan merkilliset herrasmiehet esimerkiksesi. Kyseinen sarjakuvahan perustuu nimenomaan siihen, että vanhoja tarinoita yhdistellään, sekoitetaan, muokataan ja uudelleentulkitaan vapaasti ;D Minusta Herrasmiehet ovat oiva esimerkki itse edustamani kannan puolesta.
Mikä oikeus minulla olisi vääristää toisen teos ja pläjäyttää siihen sitten sama nimi (ja nyt tarkoitan siis suuria muutoksia, en mitään Pomppadillonin pois jättämistä)?
Miksi sinulla ei olisi kyseistä oikeutta? Sarjakuva olisi sinun teoksesi, ei kenenkään muun. Vanhan tarinan tulkitseminen uudella tavalla on minusta melko pitkälle verrattavissa uuden tarinan keksimiseen.
Nykyteosten kohdalla tämä on tietysti myös tekijänoikeuskysymys. Mutta vanhoista klassikoista tehdyt vapaat ja radikaalit tulkinnat ovat jo pitkään olleet peruskamaa yhtä lailla sarjakuvan kuin elokuvankin kentällä. Herrasmiehet yhtenä esimerkkinä.
-
Hassua muuten, että valitsit Kerrassaan merkilliset herrasmiehet esimerkiksesi. Kyseinen sarjakuvahan perustuu nimenomaan siihen, että vanhoja tarinoita yhdistellään, sekoitetaan, muokataan ja uudelleentulkitaan vapaasti ;D Minusta Herrasmiehet ovat oiva esimerkki itse edustamani kannan puolesta.
Mutta Herrasmiesten liiga ei väitä olevansa sarjakuvasovitus esim. Draculasta. Ei ole sama asia tehdä sarjakuvaa, jossa Klonkku menee naimisiin Galadrielin kanssa ja sanoa sitä Sormusten herran sarjakuvaversioksi, kuin tehdä sarjakuvaa, jossa näytetään Klonkun uusia seikkailuja ja sanoa sitä vaikka Klonkun hyytäväksi tarinaksi.
Vanhan tarinan tulkitseminen uudella tavalla on minusta melko pitkälle verrattavissa uuden tarinan keksimiseen.
Joo. Mutta mielestäni teoksen pitäisi kuitenkin noudattaa nimeään kantavan teoksen perusjuonta. Eihän jostain Victor Hugon Les Misérablesista voi mitenkään tehdä täysin kirjan muikaista elokuvaa/sarjakuvaa, mutta jos pistetään Fantine tappamaan Javert jalkajousella ja tehdään Cosetesta Jean Valjeanin äiti, niin teoksen pitäisi kulkea jollain muulla nimellä.
Mutta vanhoista klassikoista tehdyt vapaat ja radikaalit tulkinnat ovat jo pitkään olleet peruskamaa yhtä lailla sarjakuvan kuin elokuvankin kentällä.
Joo. Joskus ovat jopa hyviä. Esimerkiksi nykyaikaan sijoitettu Romea ja Julia oli todella hyvä idea, mutta siinäkään ei hylätty alkuperäistä tarinaa.
Myös A.I oli varsin mainio sci-fi sovitus Pinokkiosta. A.I:kaan ei kuitenkaan sano olevansa uusi versio Pinokkiosta.
Pointtini siis on lähinnä se, että jos aikoo pistää alkuperäisen jutun ihan uusiksi, niin se pitää sitten tehdä selväksi... vaikka sitten vain nimeämällä teoksen tyyliin: Jarkko Sivula's Creature from the Black Lagoon.
-
Mutta Herrasmiesten liiga ei väitä olevansa sarjakuvasovitus esim. Draculasta. Ei ole sama asia tehdä sarjakuvaa, jossa Klonkku menee naimisiin Galadrielin kanssa ja sanoa sitä Sormusten herran sarjakuvaversioksi, kuin tehdä sarjakuvaa, jossa näytetään Klonkun uusia seikkailuja ja sanoa sitä vaikka Klonkun hyytäväksi tarinaksi.
No joo, tämä on totta. Jos tarinaa rukkaa vapaalla kädellä niin jossain vaiheessa on varmaan syytä vaihtaa nimeäkin ihan vain väärinkäsitysten välttämiseksi.
-
Schindlerin lista sarjakuvana voisi olla aika hieno oikein tehtynä.
Täytyi tähän laittaa yksi lempileffoista, vaikka normaalisti olen sitä mieltä etteivät tällaiset sarjakuvasovitukset yleensä toimi. Toki poikkeuksiakin löytyy.
Ja sitte erikseen ovat elokuvien henkilöistä tehdyt leffat, jotka eivät kuitenkaan noudata elokuvan tapahtumia. Miljöö ja henkilöt vain ovat samat, mutta juonesta on saatu sarjakuvaan sopivampi. Tästä esimerrkinä 70-luvin Star Warsit, joita julkaistaan nyt albumeina suomeksi. Niistä tykkään, btw :)
-
Joskus, joskin harvemmin, ne jopa toimivat paremmin kuin alkuperäisessä.
Batman Foreverista tehty sarjakuva on ainakin parempi, kuin se leffa... ja Crichtonin kirjoista tehdyt leffat pesevät usein alkuperäisen teoksen.
Tässä kohtaa tekee mieli huomauttaa se tosiseikka, jota kukaan ei luonnollisesti tiennyt, että Batman Forever pohjautuu sarjakuvaan. Eli kyse on pikemminkin adaptoinnin adaptoinnista.
En ole tuota Foreveria sarjiksena lukenut, joten en tiedä kuinka paljon se eroaa itse elokuvasta, mutta elokuvaversiota oli mielestäni työstetty liikaa sarjakuvan ehdoilla, jolloin se ei erityisemmin toiminut. Sinänsä olisi ihan luonnollista olettaa, että koko roska on parempi sarjakuvana.
-
Ainakin trailerin perusteella seuraava Batman näyttää paremmalta kuin Batman Forever. No, siihen ei kyllä paljon vaadita...
Batman Begins (http://www.apple.com/trailers/wb/batman_begins/)
-
Minää oon jo vuosia koettanut tolkuttaa, että Petri Hiltunen piirtämään Tuntematonta sotilasta. Kyllä myisi. No, onhan tuo Vänrikki Stooli jo askel siihen suuntaan...
Myisi joo, mutta kun Linnan perikunta ei anna lupaa sarjisversiointiin.
-
David S. Goyerin käsikirjoitus Batman Beginsiin ei valitettavasti ollut kovin vakuuttava. Traileri tosin lupailee, että tunnelma ainakin on kohdallaan, ja Christian Bale on erittäin osuva valinta Batmaniksi. Kaikki muukin tuntuu olevan kunnossa lukuun ottamatta käsistä, joten kyllä siitä varmasti parempi tulee kuin kahdesta aikaisemmasta.
Eri asia miten pärjää vertailussa Burtonin vision kanssa.
-
Haa. Traileri! Hieno!
Eri asia miten pärjää vertailussa Burtonin vision kanssa.
Ei varmaan kannata ruveta vertaamaan. Burtonin Batmanit ovat fantasiaa, mutta tämä taas ilmeisesti pyrkii näyttämään Batmanin vähän arkisempaa puolta.
Kyllä tämä varmasti McBat Burgerit tyyliin Forever & Robin voittaa...
...mutta nyt seikkaillaan taas aiheen tuolla puolen.
-
Minää oon jo vuosia koettanut tolkuttaa, että Petri Hiltunen piirtämään Tuntematonta sotilasta. Kyllä myisi. No, onhan tuo Vänrikki Stooli jo askel siihen suuntaan...
Myisi joo, mutta kun Linnan perikunta ei anna lupaa sarjisversiointiin.
Se on sitten perikunnan ongelma. Kyllähän meillä näitä on, hyviä tekstejä jotka sarjakuvaversion kautta voivat usuttaa ihmiset lukemaan ihan kuvattomiakin kirjoja. Mielestäni Korpin nenässä on Taskinen onnistunut ihan mahdottoman hienosti sovittaessaan Veikko Huovisen novelleja sarjakuva-asuun. "Sielunvaellusta" (julkaistu alkujaan kokoelmassa "Rasvamaksa", 1973) on aivan mahdottoman hieno juttu, jossa ei tehdä eroa koiran, variksen ja Alkon pikkubyrokraatin välille... Leevi Sytkyn sielu kulkee mutkattomasti elikosta toiseen.
-
Vai pelkäävät Väinön perilliset, että sarjakuvasovitus häpäisisi ja nöyryyttäisi kansalliskirjallisuuden klassikon? Luulin lapsekkaasti tuommoisten asenteiden jo väistyneen.
Eri asia sitten, olisiko Hiltu se oikea valinta Tuntemattoman piirtäjäksi. Siitä voisi tulla liiaksi Tuntemattoman sotilaan korkeajännitysi. Annetaan Petrin tehtäväksi mieluummin vaikka Välskärin korkeajännitys.
Ehkä tällaisessa Tuntematon-projektissa voisi luottaa enemmän vaikka sen Ronkoteus-piirtäjän koeteltuun ja hyväksi havaittuun ekspressiiviseen rosoisuuteen? Tai pitäisikö mainio ihmistyyppien kuvaaja Tarmo Koivisto osuttaa vähän realistisemman piirrostyylin pariin? Se olisi sikäli loogista, että Mämmilä on jo tehnyt Koivistosta oman sukupolvensa väinölinnan.
-
Vai pelkäävät Väinön perilliset, että sarjakuvasovitus häpäisisi ja nöyryyttäisi kansalliskirjallisuuden klassikon? Luulin lapsekkaasti tuommoisten asenteiden jo väistyneen.
Suomen tärkeimmästä sotakirjasta sallittiin jo tehtävän uusi elokuva 80-luvulla, joten miksei sarjakuvaakin voisi harkita? Edellisen kerran kirjasta tehtiin laajakangassovitus 80-luvulla ja nyt 20 vuoden hiljaiselon jälkeen voitaisiin harkita jotain pitämään teos nuortenkin mielessä. Nyt voisi olla sarjakuvan vuoro...
Tosin jos kirjasta tehdään sarjakuva, niin siitä on pieni askel enää "Tuntematon sotilas"-kahvimukeihin ja -T-paitoihin... Perikunta varmaan haluaa tässä vaan pitää teoksen ansaitsemassaan arvostuksessa, josta tehdään vain korkeatasoista materiaalia.
-
Vai pelkäävät Väinön perilliset, että sarjakuvasovitus häpäisisi ja nöyryyttäisi kansalliskirjallisuuden klassikon? Luulin lapsekkaasti tuommoisten asenteiden jo väistyneen.
Tosin jos kirjasta tehdään sarjakuva, niin siitä on pieni askel enää "Tuntematon sotilas"-kahvimukeihin ja -T-paitoihin... Perikunta varmaan haluaa tässä vaan pitää teoksen ansaitsemassaan arvostuksessa, josta tehdään vain korkeatasoista materiaalia.
Ovatko "Tuntematon sotilas" -pelikortit korkeatasoista materiaalia? Sellaiset nimittäin tulivat vastaan tuolla Hesan Akateemisessa siinä sarjakuvahyllyjen vieressä olevalla tiskillä. ;D
-
... Ovatko "Tuntematon sotilas" -pelikortit korkeatasoista materiaalia? ...
Onpas se kummallista kuinka kaikilla mauttomilla tavoilla yritetään tienata pari hassua euroa ..
Voin pistää pari omaa vetoon siitä että ;
-- Nää kortin on valmistettu jossain ´nimettömässä´ paikassa Kiinassa.
-- Valmistajalla ei oo hajukaan mikä tai kuka on ´Tuntematon´ tai Väinö Linna.
-- Akateemisen myyntivastaava ei ehkä välittäisi tippakaan jos tuosta huomauttaisi, ´huonoon makuun´ viitaten. Pakka on varmaankin kulkeutunut mukana jossain isommassa lähetyksessä.
-- Linnan perikunta on täysin tiedoton asiasta.
Mitä sarjakuvaan tulee, vaikeeta se olisi uudestaan muokata ja dramatisoida tekstiä joka itsessään on jo täydellinen taideteos. Ja voikokaan sitä tehdä muuten kuin surkeasti? Karsita ja lyhennellä ..
Mieleen kylläkin tulee nyt ensin tyylimaisesti Tardi (sotilaskertomukset) ja Koivisto juuri jolla olisi sitä eeppisempää särmää pitemällä tähtäimelläkin. Monivuotinen urakka se olisi.
Antaa soltun levätä rauhassa! On niitä muitakin sotakertomuksia jota voi työstää sarjakuvan raameihin jos niin haluttaa. Ei tarvisi Linnaa pistää myyntitakeeksi. Ja myihän Kansallisodan Korkkaritkin jo kymmeniä tuhansia. Kaikelle on / tehdään tai löydetään markkinat, siksi kai nuo yllämainitut korttipakatkin.
-- j --
-
Jokelalle:
Ei minua häiritse ollenkaan, että "kaikilla mauttomilla tavoilla yritetään tienata pari hassua euroa". Tehkööt omasta puolestani vaikka "Tuntematon sotilas" -ilmapalloja tai purukumia. Samapa tuo minulle. Tuon korttipakkakommenttini oli tarkoitus olla sarkastinen ja ilmaista, että kaiken maailman oheiskrääsää on jo olemassa.
Ja varmasti Linnan perikunta tietää asiasta.
-
... kaiken maailman oheiskrääsää on jo olemassa. ...
Joo, ja onhan se kulunut pyöreet 50 vuotta ensi julkaisusta joten mitä olisi juhla-meyynä Hes-Burgerilta tai McTaatelilta :
Iso McRokka : Raaka lihaköntsy vanikan palojen välissä tiukoilla mausteilla.
McSoppa : Kovat herneet keitoksi litkutettuna sattumoiden kanssa. Vanikat kaupanpäällisenä.
McLehto : Rautaisannos autenttisessa peltipurkissa ja kyytiäisleluna oikea Khalasnikov.
Iso Cola á la Molotov : Cola terästettynä Jaloviinalla. Palonarkaa ..
Teräsnyrkki-tarra joka ostoksesta. Kymmenellä tarralla saat ´Tuntemattoman´ kuvitettuna pokkarina. Kaupaksi menisi niinkö idän sotavahinkoviennit.
Sarkasmit ja ironiat ovat kyllä minukin mieleen, joskus vaan huumoriparistot on tyhjällään ..
-- j --
-
Linnalta ei enää voi tällä puolen asiaa kysellä. Korttipakassa on tietty logiikka, sillä nämä herkät ja hienostuneet Tuntemattoman hahmot melkoisen varmasti läiskivät korttia milloin eivät ole kiljua käyttämässä tai tappamassa ja tulemassa tapetuiksi.
Onneksi on noita eläviäkin kirjailijoita, jotka suhtautuvat myönteisesti sarjakuvasovitukseen.
-
Itse haluaisin Vareksesta sarjakuvan. Sehän perustuu dekkariin mutta elokuva on hyvä. Samoin LOTR olisi mukava lukea sarjakuvana. Siitä oli jokin kuvitettu teos sarjakuvahyllyssä mutta ei se ollutkaan sarjakuva. No, onhan minulla kirja ja kaikki DVD:t.
LotRistahan (luonnollisesti kirjan pohjalta) on tullutkin sarjakuvaversio joskus kauan sitten, ja ellen väärin muista se on jopa suomennettu. Tosin kuulemma pirun hankala löytää.
Lähidivarissa oli jonkinaikaa sitten ko. sarjakuvan kaikki kolme osaa. Rahaa ei arvatenkaan ollut :(
Nyt tulee ikävä sitä "päätä seinään"- hymiötä >:(
-
Itse haluaisin Vareksesta sarjakuvan. Sehän perustuu dekkariin mutta elokuva on hyvä. Samoin LOTR olisi mukava lukea sarjakuvana. Siitä oli jokin kuvitettu teos sarjakuvahyllyssä mutta ei se ollutkaan sarjakuva. No, onhan minulla kirja ja kaikki DVD:t.
LotRistahan (luonnollisesti kirjan pohjalta) on tullutkin sarjakuvaversio joskus kauan sitten, ja ellen väärin muista se on jopa suomennettu. Tosin kuulemma pirun hankala löytää.
Lähidivarissa oli jonkinaikaa sitten ko. sarjakuvan kaikki kolme osaa. Rahaa ei arvatenkaan ollut :(
Nyt tulee ikävä sitä "päätä seinään"- hymiötä >:(
Kuinkas paljon nuo muuten suunnilleen kustantavat?
-
Korttipakassa on tietty logiikka, sillä nämä herkät ja hienostuneet Tuntemattoman hahmot melkoisen varmasti läiskivät korttia milloin eivät ole kiljua käyttämässä tai tappamassa ja tulemassa tapetuiksi.
Kai ne nyt sarjakuviakin luki...Mikki Hiirtä ja Pekka Puupäätä ainakin...
-
Korttipakassa on tietty logiikka, sillä nämä herkät ja hienostuneet Tuntemattoman hahmot melkoisen varmasti läiskivät korttia milloin eivät ole kiljua käyttämässä tai tappamassa ja tulemassa tapetuiksi.
Kai ne nyt sarjakuviakin luki...Mikki Hiirtä ja Pekka Puupäätä ainakin...
Alkuperäislähteen mukaan ainakin Asumaniemestä lähti piirroselokuvista omaksuttuja äänitehosteita. :D
-
Linnalta ei enää voi tällä puolen asiaa kysellä. Korttipakassa on tietty logiikka, sillä nämä herkät ja hienostuneet Tuntemattoman hahmot melkoisen varmasti läiskivät korttia milloin eivät ole kiljua käyttämässä tai tappamassa ja tulemassa tapetuiksi.
No jos tuolle linjalle lähdetään, niin mikä tahansa tuote on oikeutettu. Hirviä voidaan metsästää Tuntematon sotilas-kivääreillä ja nyt tämä Tuntematon Sotilas-kahvikuppiskenaariokin voisi jo toteutua.
Kortinpeluuta rintamalla en kiistä, siitä todisteena Tapio Rautavaaran "Korttipakka" ;D