Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvamarkkinat => Tapahtumat, näyttelyt ja koulutus => : Suomen sarjakuvaseura 04.02.2013 klo 15:38:06
-
Tänä vuonna Helsingin sarjakuvafestivaaleilla pidetään aiemmin Kemissä järjestetty pohjoismainen kilpailu. Pohjoismaiset ja baltialaiset voivat osallistua, aiheena sarjakuva lapsille.
http://sarjakuvafestivaalit.fi/component/content/article/2-yleista/70-helsingin-pohjoismainen-sarjakuvakilpailu-2013 (http://sarjakuvafestivaalit.fi/component/content/article/2-yleista/70-helsingin-pohjoismainen-sarjakuvakilpailu-2013)
-
Ei auennut.
edit: Nyt aukeaa. Hyvä.
-
Helsingin sarjakuvafestivaalit järjestetään 6.–8.9.2013 Lasipalatsin aukiolla ja muilla Helsingin keskustan tapahtumapaikoilla. Teemoina on tänä vuonna Pohjois-Amerikka ja lastensarjakuva. Lisätietoa julkistetaan kevään aikana. Liitteenä kuvitus festivaalitaiteilija Katja Tukiaiselta.
(http://sarjakuvafestivaalit.fi/images/fest2013/web_poster.png)
-
Kalevan uutime asiasta.
http://www.kaleva.fi/uutiset/kulttuuri/pohjoismainen-sarjakuvakilpailu-siirtyy-kemista-helsinkiin/622559/
-
Uutiskuvassa oli jotain tuttua ja näyttäisikin olevan Muhoksen 24-tapahtumasta :)
-
Onko novellisarjakuvan sivumäärän MINIMI tosiaan 10 sivua? Mikä on maksimimäärä?
-
Olisi kiinnostavaa tietää ketkä henkilöt ovat raadissa?
-
Olisi kiinnostavaa tietää ketkä henkilöt ovat raadissa?
Sikäli kun tiedän niin raadin kokoonpanoa ei ole vielä päätetty.
-
Ok.
Tuo minimisivumäärä novellisarjakuvalle kuulostaa aika kovalle. Sivu/2 päivää tarkoittaa kuukauden täysipäiväistä työtä + käsikirjoitus vielä siihen päälle.
-
Ok.
Tuo minimisivumäärä novellisarjakuvalle kuulostaa aika kovalle. Sivu/2 päivää tarkoittaa kuukauden täysipäiväistä työtä + käsikirjoitus vielä siihen päälle.
10 sivua tai 20 strippiä tarkoittaa varmaan yleensä kuitenkin noin 4-6 päivän työtä (ilman väritystä), jos ammatikseen pitää tehdä. Tai mistäs minä tiedän kuinka nopeita muut ovat. Päivässä saa kuitenkin aika tarkkaan nysvätä mustavalkoisena sivun tai kaksi, ilman että tulee kiire. Ideointi tietysti erikseen, mutta sehän syntyy silloin kun asiaa ei erikseen ajattele.
Jos noita liikaa miettii, niin joku muu ammatti voi olla parempi :-D
PS. Jos ihan koko ajan pitää piirtää, niin olen tullut siihen tulokseen että 4 sivua viikossa on sellainen tahti, jossa saa riittävästi vapaa-aikaa ja voi vaikka lomaillakin. Totta kai silloin kun on albumi päällä, tehdään sitten enemmän kerralla, ja levätään lopuksi.
-
10 sivua viikossa. 2 sivua päivässä. Sivu 4 tunnissa. About 8 ruutua per sivu. Ruutu puolessa tunnissa. Lyijäys 15 min. Tussaus 15 min. Mahtaa tulla tosi hyvän näköistä jälkeä.
Vois joskus pitää vaikka täällä Kvaakissa leikkimielisen kisan, kuinka hyvän auton kukin piirtää puolessa tunnissa.
-
Sivu/2 päivää tarkoittaa kuukauden täysipäiväistä työtä + käsikirjoitus vielä siihen päälle.
Toisaalta 2500 euroa on enemmän kuin ainakaan oma kuukausipalkkani. :) Ja käsittääkseni tämän saa verottomana.
-
Mutta vain yksi voi voittaa. Aika epävarma satsaus tuo on. Melkein kannattaa ennemmin lotota tai vakioveikata kahdella ja puolella tonnilla.
-
10 sivua viikossa. 2 sivua päivässä. Sivu 4 tunnissa. About 8 ruutua per sivu. Ruutu puolessa tunnissa. Lyijäys 15 min. Tussaus 15 min. Mahtaa tulla tosi hyvän näköistä jälkeä.
Vois joskus pitää vaikka täällä Kvaakissa leikkimielisen kisan, kuinka hyvän auton kukin piirtää puolessa tunnissa.
Joo, mutta eihän sitä voi noin laskeakaan. Jotain ruutua tekee tuntikausia, toisen piirtää 30 sekunnissa. En myöskään osaa pitää perusduunarien 8 tunnin työpäivää mitenkään tavoittelemisen arvoisena, koska se pohjautuu logiikkaan jonka mukaan palkkaa maksetaan menetetystä vapaa-ajasta eikä tehdystä työstä.
-
Joo, mutta eihän sitä voi noin laskeakaan. Jotain ruutua tekee tuntikausia, toisen piirtää 30 sekunnissa. En myöskään osaa pitää perusduunarien 8 tunnin työpäivää mitenkään tavoittelemisen arvoisena, koska se pohjautuu logiikkaan jonka mukaan palkkaa maksetaan menetetystä vapaa-ajasta eikä tehdystä työstä.
Moi perusduunari tässä terve.
Tästä sivuraiteesta:
Tuo on jäänne wanhoista ajoista, palkka meinaan useammallakin ns duunaripaikalla lähipiirissä toki on "menetetty vapaa-aika" mutta enemmän tuo on valkokaulustoimistotyöntekijöillä.
Ainakin rakennuspuolella on isosti käytössä ruotsin malli, joka antaa TESin lisäksi urakakapalkat päälle.
Jos sössit urakan se tuntuu palkkapussissa oli kyse ajasta tai laadusta.
On nähty että tästä syystä osa on saanut lähteä duunistaankin kun kategorisesti munaa itse asiansa.
Itselle 10 sivun minimi kuulostaa hyvältä, koska piirtokykyni on jotakuinkin sama kuin aivovaurioisella vesinokkaeläimellä, mutta käsikirjoittajalle sivumäärä tarkoittaa että oikeasti ehtii rakentaakin jotain eikä "äkkiä sitä, äkkiä tota" tai tunnelmapalaa jossa käsitellään yhtä aspektia.
käsikirjoituksen vääntää nopeammin varsinkin jos ei jää märehtimään aiheen ainutkertaisuutta ja laatua enemmän.
Sarjakuvantekijät kun eivät kokemukseni mukaan oikeastaan lopeta työntekoa missään vaiheessa, ruuhkabussissa kotiin ohikulkijan kasvot ja sivukorvalla kuultu kommentti lähtevät laukkaamaan omaan maailmaansa ja samalla kotimatkaal nähty orava on paitsi päivän luontohetki myös eläimen tarkastelua mitkä linjat piirtää siveltimellä mitkä terällä, miten monella vedolla tehdä turkki jne.
Ehkä pitää etsiä joku raukkaparka jolle nakata kässäri ja ottaa osaa.
Lastensarjakuva kuulostaa hyvältä ja pohjois-amerikka teemana entisestään, vierasilmoituksia odotellessa.
-
Mutta vain yksi voi voittaa. Aika epävarma satsaus tuo on. Melkein kannattaa ennemmin lotota tai vakioveikata kahdella ja puolella tonnilla.
Tai tehdä semmoinen sarjakuva, joka sijoittuu. ;) Kyllähän sen nyt itsekin tietää, antaako parastaan. Jos vasemmalla kädellä tehdyn meinaa lähettää niin sitten kannattanee ennemmin pistää se lotto vetämään.
-
Jos vasemmalla kädellä tehdyn meinaa lähettää niin
Oikeiston käsikassarointia! Oikeutta vääräkätisille!
Kestäkää oppressiota, kanssakärsijät! It gets better!
;)
-
Tuomaristossahan istuu vanhoja kätisyysfasisteja - vasurilla tehdyt eivät tosiaan kelpaa!
-
Tuomaristossahan istuu vanhoja kätisyysfasisteja - vasurilla tehdyt eivät tosiaan kelpaa!
minä piirrän sitten kärsälläni, raajojen puutteessa!
T. Elefantti
(Ei vaan, ei ole aikaa.. sanoi norsu kun unohtamistaan selitti)
-
Tuomaristossahan istuu vanhoja kätisyysfasisteja - vasurilla tehdyt eivät tosiaan kelpaa!
kerrankin minulla on jossain etulyöntiasema!
Nimimerkillä "olin paikalla kun seurueessa kommentoitiin 'tämähän on kuin vasenkätisen autistin tekemä' ja ryhmän vasenkätinen lievästi autistiseksi diagnosoitu sarjakuvantekijä vastasi..."
Kätisyysfasisti on kaunis suomenkielen uudistermi, voittaa "seksivau"n.
Kisan jatkuminen on fanfaarien paikka, ainoa ongelma on kohdeyleisö. Lapset kun ovat oikeasti kriittisempiä kuin aikuiset, vaikkeivät kliseistä yhtä paljon nipotakaan.
-
Kisan jatkuminen on fanfaarien paikka, ainoa ongelma on kohdeyleisö. Lapset kun ovat oikeasti kriittisempiä kuin aikuiset, vaikkeivät kliseistä yhtä paljon nipotakaan.
Voin vahvistaa pitävän paikkansa.
(Ja EN siis osallistu kilpailuun, tekemistä piisaa muutenkin)
-
Kisan jatkuminen on fanfaarien paikka, ainoa ongelma on kohdeyleisö. Lapset kun ovat oikeasti kriittisempiä kuin aikuiset, vaikkeivät kliseistä yhtä paljon nipotakaan.
Lisähankaluutta tuo kun aikuiset yrittävät miettiä millaisesta sarjakuvasta lapset pitävät. Joskus sarjakuviin/kuvituksiin/tms tunnutaan valitsevan enemminkin aikuisia (graafikoita) kuin lapsia miellyttäviä kuvia. Mutta silti ei ole mitään tyyliä, josta voisi sanoa että se absoluuttisesti miellyttää/ei miellytä lapsia.
Mutta hieno uutinen, että kilpailu jatkuu yhä!
-
Lisähankaluutta tuo kun aikuiset yrittävät miettiä millaisesta sarjakuvasta lapset pitävät. Joskus sarjakuviin/kuvituksiin/tms tunnutaan valitsevan enemminkin aikuisia (graafikoita) kuin lapsia miellyttäviä kuvia. Mutta silti ei ole mitään tyyliä, josta voisi sanoa että se absoluuttisesti miellyttää/ei miellytä lapsia.
Kyllä mä muistan että mun lapsuudessani kaikki koulukirjankuvitukset ja suurin osa nuortenkirjojen kansista oli absoluuttisesti roskaa, pahempaa kuin jos kuvan tilalla olisi ollut vaikka vain ruskeaa paperia. Kirjoja piti joskus peittää paperilla, että pystyi lukemaan antamatta kannen häiritä, ja ei tosiaan mikään ihme että kaikki koulukirjan kuvat tuhrittiin saman tien.
Mutta ongelma on oikea: aikuiset tekevät lopullisen ostopäätöksen ja maksavat. Äitini pilkkaa vieläkin, yli 40 vuotta myöhemmin, niitä kirjoja joita olisin halunnut hänen minulle lapsena ostavan, ja muistelee lämmöllä niitä kirjoja jotka sitten ostettiin, kirjoja hänen omasta lapsuudestaan ja vanhahtavaa mutta ammattipiireissä arvostettua "taidekuvitusta". Se, että niin pian kuin opin itse kävelemään kadun yli kirjastoon (ja hyllyjen väliin kirjakauppaan lukemaan) vapautti mut valitsemaan luettavani kaikesta siitäkin mikä ei ollut senaikaisen käsityksen mukaan parasta lapsille, sivuutetaan näissä keskusteluissa, ja olkoon niin, mennyttä aikaahan se on.
Kun joskus harvoin puhun opettajien ja kirjastoihmisten kanssa siitä, mitä lapset ja nuoret lukevat, nousee heissä vähän väliä esille järkytys: sehän on roskaa, siinä on seksistinen sanoma, se ei edistä tasavertaisuutta jne jne. Mutta kyllä lapsikin osaa erottaa luetun todesta. Ja kuka tietää, millä tasolla medialukutaitoa pitää kehittää; ja kuinka loukkaavaa on selkokieli tai lepertely. Sitäpaitsi maailma on täynnä ääliöitä, ja jos heidät oppii tunnistamaan tarinoista, saattaa oppia myös kuinka heihin suhtautua.
Kuvittaja-identiteetissä tää ongelma nousee toisella tapaa esiin: monta kertaa tietää ihan varmasti, että mikään oma tapa tehdä tilattu keikka ei voi olla yleisölle yhtä hyvä kuin joku sellainen tapa, jota tilaaja ei halua, olisi. Silloin pitää vain purra hampaat yhteen, tai sitten sahata oksansa poikki äkkiä.
Mutta jos tekee tosissaan itselleen, voi olla varma että lapsetkin sen näkevät.
Hyvää kisaa,
Kivi
-
Vielä ehtii osallistua, 30.6. dedis!
-
Tuleepa kiiru. Eikö huonoille piirtäjille, mutta mukana hengen vuoksi lähetetä edes albumia voittajatöistä? Juodako kaljaa ja olla rannalla vai tavoitella mahdottamia. Onpa pulam. :P