Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvantekijöiden keskustelut => Piirtäminen, tekstaus, väritys ja skannaus => Aiheen aloitti: Markku Myllymäki - 16.08.2004 klo 14:23:39
-
Oi suuret Gurut, minulla on tämmöinen ongelma.
Kun piirrän lyijykynällä, piirrän mielläni hyvin pientä. Siihen on syykin, olen ihan oikeasti parempi piirtämään pienessä mittakaavassa. Isossa mittakaavassa näen suhteet huonommin ja käsi tärisee enemmän.
Mutta tussatessa pienenpienten viivojen tussaus ei kerrassaan onnistu. Niin pientä tussia ei olekaan. Ja tussaus (riippuen välineestä tosin) ei ole muutenkaan niin pienen mittakaavn puuhaa -- tussineste kun jonkunverran aina leviää.
Olen miettinyt ratkaisuja. Periaatteessa kova ja kiiltäväpintainen paperi voisi auttaa, tussin leviäminen minimoituu... Mutta en ole löytänyt soveltuvaa paperia.
Toinen vaihtoehto olisi muuttaa lyijykynät mustaksi tietokoneella ja unohtaa tussaus. Mutta en oikein ihastu tähänkään jälkeen. Lisäksi skannatun kuvan saaminen siistiksi on melkoinen homma.
Olen siis kokeillut 0.05 kynää. Sekin leviää liikaa.
Ideoita? Vihjeitä? ???
-
Sanoisin että kannattaa opetella piirtämään suurempaan kokoon, itse piirrän sarjikset A3-kokoon, mutta silti tulee välillä hirveän pieniä tussauskohtia. Tosin niihin käytän tavallista ohutta huopakynää, jonka jälki ei leviä. Pienessä yksityiskohdassa viivan elävyydellä ei ole niin paljoa väliä.
Mihinkäs kokoon piirrät kuvasi? A4 voisi olla ihan hyvä koko yksittäiselle kuvalle.
Paperipisteellä on mielestäni kohtuuhyvää sileäpintaista paperia niin 120g/m2 kuin 140g/m2 versioina. Kannattaa katsella kirjakaupoista, lehtiön kannessa on joutsen. Tuota paperia olen yleensä käyttänyt.
Piirtopöydällä voi käsittääkseni tussata skannatut lyijäripiirrokset koneellisesti, mutta tuosta minulla ei ole kokemusta.
-
Valokopioi luonnoksesi tummimmalla mahdollisella ja suurenna sitä samalla niin paljon että lopputulos on tussattavissa. Joudut homman tietty tekemään sitten eri paperille valopöydän päällä, mutta haluamassasi koossa.
Toisaalta varmaan kannattas vaan opetella tekemään isommassa koossa.
Timo
-
Itselläni ei ole tarkkuuden kanssa mitään ongelmaa, kun jo ala-asteella sarjiskerhossa opetettiin käyttämään tussiterää. Hiusterällä (siis ihan kunnon hiusterällä, sellaisella, jossa on pieni varsi) ja irtotussilla saa uskomattoman tarkkaa jälkeä. Vanha opettajani onnistui piirtämään 6mm korkean Aku Ankan, jonka napit ja hihan reunukset oli jätetty valkoisiksi :D Hiusterällä piirrettäessä ongelmaksi tuleekin käden rentous: terä ei siedä turhaa painamista ja kun oikein jännittää saattaa jäljestä tulla aika kauheaa :P
Paperina käytän itse Tallinnasta ostettua venäläistä piirustuspaperia (enemmänkin kartonkia). Ei leviä tippaakaan. Kiiltäväpintaista paperia en sensijaan suosittele ainakaan tussiterien kumppaniksi: koska paperi imee huonosti tussi jää ikävästi helmeilemään paperin pinnalle ja kuivuminen kestää kauan.
Old-school- välineet kunniaan 8)
-
Jos ihan tusseja haluaa, niin esim. Eddingin ja Drafixin tussit on ihan hyviä eikä leviä. Mulla on käytössä 0,3 (Edding) ja 0,2 (Drafix). Tosin käytän niitä aika harvoin, kun siveltimellä saa lähes yhtä ohutta ja tarkkaa.
Piirrospaperina on siis valkoinen askartelukartonki.
Paras vastaus kysymykseen lienee kuitenkin: kokeile erilaisia materiaaleja ja välineitä ja ota käyttöön sopivimmat.
-
(http://koti.mbnet.fi/~mmyllyma/stano.gif)
JIPPII! ;D ;D
Löytyi tekniseen piirtämiseen tarkoitettu kynä, jossa on superohut jälki! Ja se ottaa vastaan tavallista mustetta, ei säiliöitä!
Jälki on ohempaa kuin hennossa 0.5 lyijykynäviivassa!
Nuo kasvot ovat originaalissa kolme senttiä korkeat!
Edit: ...kynän nimi on Stano Professional 0.13, jos kuvan käsialasta ei saa selvää...
-
Siis miten ihmeessä saat iusterästä noin paksua jälkeä ??? Liikuta terää sivuttain ja paina hyyyvin kevyesti. Joko tekniikassa on vikaa, tai muut kynät ovat mikroskooppisia.
Tai sitten kyseessä oli "hiusterä". Siis sellainen teräväkärkinen perustussiterä, jota niin monet kauppaavat hiusteränä :P
-
Siis miten ihmeessä saat iusterästä noin paksua jälkeä ??? Liikuta terää sivuttain ja paina hyyyvin kevyesti. Joko tekniikassa on vikaa, tai muut kynät ovat mikroskooppisia.
Tai sitten kyseessä oli "hiusterä". Siis sellainen teräväkärkinen perustussiterä, jota niin monet kauppaavat hiusteränä :P
Varmaankin. En ole asiantuntija, eikä taidekauppa ollut häävi. Mutta kun ei täällä Tampereella ole kaikkea saatavissa kovin helposti (myönnän kyllä etten kolunnut jokaista mahdollista paikkaa).
-
Hiusteriä (ja muitakin teriä) on monen sorttista. On pehmeämmästä metallista valmistettuja taipuisampia teriä joilla saa vaihtelevaa viivaa ja jäykempiä joissa viivan vaihtelu on vähäisempää.
nettisivu www.nibs.tk käsittelee piirustus- ja tekstausteriä lähes pedanttisella tarkkuudella. Hieno sivu!
Timo
Edit: näpyttelyvirheitä korjatu
-
Hiusteriä (ja muitekin teriä) on monen sorttista. On pehmeämmästä metallista valmistettuja taipuisampia teriä joilla saa vaihtelevaa viivaa ja jäykempiä joissa viivan vaihtelu on vähäisempää.
nettisivu www.nibs.tk käsittelee piirustus- ja tekstausteriä lähes pedanttisella terkkuudella. Hieno sivu!
Timo
Jeh! Muuten tuo Hunt 104 on todella monen jenkkitussaajan päätyökalu.
Edit: Timon linkin takaa löytyy tuo Huntti.
-
Vihaan hiusteriä >:( Yritin juuri irrottaa varteen juuttunutta terää. Paikoilleen pinttynyt terä ei yksinkertaisesti hievahanutkaan, joten päätin ratkaista asian nopeasti reilunkooisilla pihdeillä. Tulos: Pikku lipsahdus, pihdit sanoo naps ja juuri sopivasti sisäänajettu terä litistyy täysin käyttökelvottomaksi. Huomasin kaikenlisäksi leikanneeni kahteen sormeeni yli sentin pituiset haavat tussiterällä (!).
Primitiivilaastari sormissa ja kuusi terää (joita en ole suomesta löytänyt) jäljellä. Mahtava fiilis :(
-
Minulla tuppaa olemaan tussaamisen kanssa ongelmia tekstausvaiheessa. En osaa tehdä hienoja sarjiskirjaimia samaan kokoon kun piirustuksen, vaan luontevampaa olisi kirjoittaa pienemmällä.
Tätä suurempi ongelma on, ettei tussin jälki ole yhtä vaihtelevaa kuin lyijykynän jälki. Tiedän, että tästä on jo jossain mainintaa, mutta jos voitte aivan lyhykäisesti laittaa kommentin, millä tussilla/terällä/laitteella tekstaatte, olisin kiitollinen. Ja tietääkö joku, voiko/missä omia fontteja voisi luoda tietokoneelle? Olisi mukavaa, jos voisi vain näpytellä tekstin koneella, mutta omilla kirjaimilla.
-
Wiljami oletko kokeillut muiden käsintekemiä ilmaisfontteja?
http://fonts.tom7.com/
-
... Ja tietääkö joku, voiko/missä omia fontteja voisi luoda tietokoneelle? ...
Fontteja voi tehdä mm. Font Creator´illa, joka ei kai (vielä?) löydy mistään ilmaisena. Muitakin ohjelmia taitaa olla.
Kurkkaa ensteks tää läpi -- http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?board=12;action=display;threadid=208;start=0 (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?board=12;action=display;threadid=208;start=0)
Siellä on hyviä linkkejä ilmais-fonteista. Tosin moni uupuu ääkköset.
Nää on ilmaisia kanssa -- http://hans.presto.tripod.com/links004.html (http://hans.presto.tripod.com/links004.html)
Hans Preston sivuilla on yleensäkin paljon hyödyllistä infoa ..
-- j --
-
Vastoin kaikkia suosituksia käytän seuraavia välineitä.
Tussaukseen Shachihatan Artline Ergoline Galligraphy Pen 1.0 ( ja 2.0)
tai Artline Drawing System 0.1- 0.8 . Tuo edellämainittu halpa huopakynä on siitä mukava että samalla kynällä saa jälkeä 0.1- 1.0. ja minusta mukava tekstauskynä vaikken tosin osaakaan tekstata.
Paperina aina A4 halpa kopiopaperi.
Holle
-
Itse käytän perustussaukseen vain pienimpiä mahdollisia colinsky-näädänkarvasiveltimiä, mitä kaupasta irtoaa. Teen Originaalin käytännössä aina korkeintaan A4-kokoon, joten tarkasta puuhasta on kysymys. Suurin haittapuoli on se, että joudun jatkuvasti kastamaan pensseliä tussiin, melkein muutaman vedon jälkeen. Eteneminen on siis aika hidasta. Toinen haittapuoli on se, että niin pieni määrä tussia, mikä tuohon karvamäärään yleensä mahtuu, kuivuu älyttömän nopeasti ja sivellin lakkaa hyvin nopeasti toimimasta joustavasti ja vaivattomasti. Joudunkin jatkuvasti pesemään niitä kesken tussauksen, enkä itse asiassa tiedä, kuinka paljon se niitä rasittaa, mut pakko mikä pakko.
Viimeistelyvaiheessa käytän sitten esimerkiksi rakennusten, varjostusten ja muun pinnan tekoon lähinnä erilaisia kuitukärkikyniä ja tekstaukseen pääasiassa 03-kokoista Staedtlerin (saa nykyisin jopa tiimarista! WOW!) pigment liner -kynää. Paperina on vain sikakalliita ja melko paksuja >200 g/m2 papereita, mut jotenkin en ole osannut siirtyä halvempiin tai ohuempiin, vaikka olen usein tietoisesti yrittänyt ja halunnutkin. Sarjakuvieni tekokustannukset ovat siis verraten tyyriit per sivu, mutta toisaalta säästän vähäsen siinä, että teen niin pieneen kokoon.
-
Siis miten ihmeessä saat iusterästä noin paksua jälkeä ??? Liikuta terää sivuttain ja paina hyyyvin kevyesti. Joko tekniikassa on vikaa, tai muut kynät ovat mikroskooppisia.
Tai sitten kyseessä oli "hiusterä". Siis sellainen teräväkärkinen perustussiterä, jota niin monet kauppaavat hiusteränä :P
Jo toinen vastaus samaan viestiin. ;D
Ostin tänään oikean hiusterän. Oikeassa olit, Tuukka, tällä saa myös hyvin ohutta... Totuttelua näkyy kuitenkin vaativan, joten palaan asiaan kun saan välineen tottelemaan. ;D
-
kavahtakaa tussausarmadaani:
Tiimarin Dong-A Jellitto 0.5 (1,70€) ja Staedtler Cool Roller (Metso Automationin tietämättään lahjoittama, ovh noin 1,30€). Tosin jälkikin on sitten sen mukaista (http://members.surfeu.fi/luikuri2/kuvat/temp/golf-tus-wolv.jpg) :-[
(huomatkaa erityisesti kuinka kallista tussia säästääkseni jätin korvalirpakkeet tussaamati)
aikuisten oikeestihan tussaan illustraattorilla
-
kavahtakaa tussausarmadaani:
Tiimarin Dong-A Jellitto 0.5 (1,70€) ja Staedtler Cool Roller (Metso Automationin tietämättään lahjoittama, ovh noin 1,30€). Tosin jälkikin on sitten sen mukaista (http://members.surfeu.fi/luikuri2/kuvat/temp/golf-tus-wolv.jpg) :-[
(huomatkaa erityisesti kuinka kallista tussia säästääkseni jätin korvalirpakkeet tussaamati)
aikuisten oikeestihan tussaan illustraattorilla
Katsoin tuon Wolverinen ja webbisaittisi -- sinulla on tosiaan musta viiva hallussa! 8)
Sinulla kun on tuo Illu hanskassa, viekö sillä "tussaus" paljonkin kauemmin kuin tavallisella tussilla?
-
... viekö sillä "tussaus" paljonkin kauemmin kuin tavallisella tussilla?
Aika riippuu tekotavasta (siis illun siveltimellä vai lyijykynällä) ja jääkö viilaamaan yksityiskohtia. Virheitä on tietysti helpompi korjata ja viivasta tulee, ah, niin siisti. Sanoisin että kyllä se kauemmin kestää joo. Tosin en ole oikeen ikinä tussilla tussannutkaan, joten en tiedä kuinka kauan kunnon tussaus kestää.
edit: tässä samalla kun illustraattoria väännän niin sillä on ikävä tapa silottaa just sillon kun ei tarvi ja laittaa piste juuri siihen missä pitäis olla sileä viiva >:( h-i-d-a-s-t-a
-
Monet laitto tänne omat tussinsa joten tässä minun:
Herlitz colli marker 1-4
centropenin 2 kynää 0.3 ja 0.6 jos joku voisi suomentaa minulle tämän sivun olisin kiitollinen http://www.centropen.cz/aindex.php?s=2631&a=aart&p=1&t=0
sitten joku sairaan kallis huono tussi
-
Tässä voisin sanoo yhen vinkin jota kyllä itse tosi harvoin käytän :-[ Minulla itselläni on Micrografix picture publisher, en tiedä onko tämä muissa mutta siinä voi tehdä sen että se poistaa kaiken turhan pienen sotkun (tai siis minkä se laskee sotkuksi) ja tekee viivoista selviä. Mutta jos on kovin pieniä kuvia, ja vaikka vain piste-silmät, niin en suosittele --> voi ehkä poistaa silmät :P siksi en käytä. Mutta jos isolla piirrät niin se on toinen juttu.
-
Tässä voisin sanoo yhen vinkin jota kyllä itse tosi harvoin käytän :-[ Minulla itselläni on Micrografix picture publisher, en tiedä onko tämä muissa mutta siinä voi tehdä sen että se poistaa kaiken turhan pienen sotkun (tai siis minkä se laskee sotkuksi) ja tekee viivoista selviä. Mutta jos on kovin pieniä kuvia, ja vaikka vain piste-silmät, niin en suosittele --> voi ehkä poistaa silmät :P siksi en käytä. Mutta jos isolla piirrät niin se on toinen juttu.
Despeckle Paint Shop Pro:ssa poistaa 'roskia' mutta varovainen saa olla siinäkin. Yleensä putsaan käsin. ::)
-
Viimeistelyvaiheessa käytän sitten esimerkiksi rakennusten, varjostusten ja muun pinnan tekoon lähinnä erilaisia kuitukärkikyniä ja tekstaukseen pääasiassa 03-kokoista Staedtlerin (saa nykyisin jopa tiimarista! WOW!) pigment liner -kynää.
Nappasin Tiimarista nipun Staedtlerin 005 Pigment Linereitä. Jopa hiukan ohempi jälki kuin vastaavassa Pigma Micronissa. Tämän ohuemmaksi tällaisissa tavallisissa tussikynissä ei jälki mene. (Tekniseen piirtämiseen tarkoitetut kynät, kuten em. Stano Professional 0.13, pystyvät tietysti ohuempaan). Tämä Staedtler tuntuu oikein hyvältä kynältä. Ainoa ongelma oli että #%&½ Tiimari on TEIPANNUT tukevasti hintalapun näihin kyniin -- oli melkoinen homma saada teippi ja liimajäänne pois kynistä.
-
Tuli tässä mieleen... Minulla ei ole koskaan ollut viivan paksuus hirveä ongelma, vaan se, että skannauksen jälkeen viivat näyttävät hirveiltä. Kun katselee ammattilaisten tai edes puoliammattilaisten korkearesoluutioisia tussauksia, ne ovat siistejä ja tasaisia.. Itselläni löytyy kaikenlaista röpelöä ja sotkua viivojen reunoilta.
Voi tietysti olla että skanneri on osasyyllinen (pitäisi ehkä joskus pyyhkiä roskia pois sieltä välistäkin...), mutta näin viksuna miehenä epäilin että se voipi olla paperissakin.
Ostin kallista ja laadukasta paperia (ainakin luulisin että laadukasta, ainakin kallista se oli..), mutta perkule, eihän minun kuitukärkikynäni, joista niin tykkään, edes kunnolla tarttunut siihen. Sama kuin olisi vuosikymmen sitten tyhjentyneellä tussilla yrittänyt sotkea..
Joten palasin taas kopiopaperiin. Sille pystyy sentään piirtämään.
Porukkahan on täällä mainostanut Cansoneita ja Bristoleita ja Witzhswaschwercheneitä, mutta kun eihän niitä täältä korven keskeltä löydy. Jyväskylä on ainoa isompi kaupunki mihin rahat tai jaksamus riittää matkustaa tarvikkeiden perässä, mutta sieltäkään en ole löytänyt Suomalaisesta tai Kipasta muita kun noita toimimattomia riepuja. Ja taideliikkeistä on turha edes miettiä paperia ostavansa, rahat loppuu alkuunsa.
Öh.. Eli siis, pointti oli se, kun kerta tussausaihekin on meneillään, että mitenkähän viivan laatua saa parannettua? Parempaa paperia tietysti kun jostain löytäisi (myös parempia tusseja olen ahkerasti etsinyt), se olisi hyvä lähtökohta, mutta vaikuttaako paperin koko mitenkä paljon? Ammattilaisethan tietysti käyttää vähintään A3:sta... (Kun olisi isompi skanneri, kokeilisin itsekin..) Tai resoluutio?
Vai onko tosiaan muillakin sotkua niin paljon että suurin osa ajasta kuluu viivojen siivoamiseen tietokoneella? :'(
Ideavinkkejä otetaan vastaan...
-
Skannaa isolla resoluutiolla ja pienennä, niin jälki paranee. Mulla on 50 € skanneri johon olen aika tyytyväinen. Usein jälkikäsittelynä käytän Gaussian Bluria (Paint Shop Prossa, onnistuu myös millä vaan Photoshopilla) ihan pienellä arvolla, se hukkaa skannerin lisäämän röpellyksen viivaan.
Ja jees, kyllä se skannerin levy pitäisi putsata, minunkin. ;D
Edit: Katselin, Jouni, tänne lähettämiäsi kuvia ja toteaisin vain ettei niissä kyllä mitään vakavaa ongelmaa ole, itse asiassa upeaa jälkeä. ;D
-
Öh.. Eli siis, pointti oli se, kun kerta tussausaihekin on meneillään, että mitenkähän viivan laatua saa parannettua?
Ideavinkkejä otetaan vastaan...
Skannaa harmaasävynä ja räplää valoisuus/kontrastia , gammaa, histogrammikäyriä tai mikä nyt sattuu taloutenne kuvankäsittelyohjelmassa olemaan kätevin tapa.
Noilla voi, paitsi häivyttää suttua ja mustentaa harmaita , myös halutessa ohentaa/paksuntaa viivoja.
-
Öh.. Eli siis, pointti oli se, kun kerta tussausaihekin on meneillään, että mitenkähän viivan laatua saa parannettua?
Täysin amatöörimäinen selostus mun tänhetkisestä mustavalkoskannin käsittelystä seuraa. Kuten muut jo sanoi, niin skannaa tarpeeksi isolla resolla ja harmaasävynä. Kokeilun perusteella (Photari) teen sen jälkeen itse näin: muutan kuvan RGB:ksi (muuten filtterit ei toimi ja pienennöksestäkin tuntuu tulevan röpelöinen). Säädän levelsit niin, että histogrammin oikeasta reunasta vipua keskemmäs sen verran, että paperista häviää harmaat aaveet (yleensä vähän), ja vasemmasta kunnes mustat alueet oikeasti on mustia ja hennotkin viivat tulee esiin (yleensä paljon). Sen jälkeen unsharp mask -fillterillä kuvan tarkkuus kohdalleen. Joskus voi tarvita isotkin arvot, että skanni näyttää "painokelpoiselta", joskus unsharp maskia ei tarvitse juuri lainkaan. Lopuksi vielä jos kuvassa tuntuu vielä olevan jotain roskaa, despecle. Ja ennen png:ksi tallettamista tietysti kuvan koko oikeaksi ja sen jälkeen värit takaisin indexed coloriksi, jotta tiedostosta ei tulisi massiivista. Tavallisesti 8 tai 16 riittää, joskus harvoin tarvitsee 32.
-
Harmaasävynä skannaamista olenkin jo kokeillut, mutta olen käyttänyt pelkkää 'threshold'-toimintoa Photoshopissa... Histogrammit ja valoisuus/kontrastisäädöt tiedänkin, mutta niitäkin olen käyttänyt vasta valmiiden töiden viimeistelyyn. :)
Kiitoksia vinkeistä, varsinkin tuota Ökpön monimutkaista konstia pitää kokeilla! 8)
-
Harmaasävynä skannaamista olenkin jo kokeillut, mutta olen käyttänyt pelkkää 'threshold'-toimintoa Photoshopissa... Histogrammit ja valoisuus/kontrastisäädöt tiedänkin, mutta niitäkin olen käyttänyt vasta valmiiden töiden viimeistelyyn. :)
Kiitoksia vinkeistä, varsinkin tuota Ökpön monimutkaista konstia pitää kokeilla! 8)
Thresholdiakin vois säätää, mutta niillä valoisuus/kontrasti- palkeilla se on helpompaa. Reilut kontrastit ja kaiken maailman roskat piiloon tujauksella valoisuutta. On toiminut hyvin ainakin mulla.
Paitsi tuossa uusimmassa, jossa en jaksanut valoisuutta säätää. Varoittava esimerkki :P
-
Ronkainen on jossain aiemmassa threadissa selvittänyt perusteellisesti, että jos haluaa painokelpoista kamaa (musta valko) niin se pitää skannata bitmappina. Muuten tulee rasteripiste viivan viereen. Uskon häntä.
Käyttäkää etsi -toimintoa ja tsekatkaa asia.
-
Juu. Siis ehdottomasti puhdas mustavalko-piirros (jossa ei ole harmaasävyjä) väh. 600 dpi bitmappi.
Ei kannata lähteä skannailemaan harmaasävynä tai värillisenä ellei sitten aio värittää. Mutta sitäkään ei välttämättä kaikki suosi (eli värityksissä monet pitää viivapiirroksen omana bittikarttana ja värit omana värikuvana, jotka sitten esim. taitto-ohjelmassa yhdistetään).
-
Sen voi toki sen harmaasävy- tai värikuvan kääntää bitmap-tilaan, mutta se voi tuoda yllätyksiä. Viivat joita onnistui saamaan esille saattavat kadota. Ne kohdat, jotka on alle 50% mustia muuttuvat valkoisiksi. Tai mustalta näyttävän viivan vieressä voi olla harmaita pikseleitä, jolloin bitmap-tilaan kääntäessä viiva kapenee.
Mitä tarkemmin skannaa (isommalla resolla) sitä paremmin saa yksityiskohtia mukaan. Mutta millään ilveellä et saa originaalin kaikkia vivahteita mukaan. Siihen vaan pitää tyytyä. :P
Timo
-
Jos harmaata kääntää bitmapiksi, kannattaa ensin käyttää tuota Treshold vipua. Sillä voi valita mistä kohdasta pistetään poikki, se on harvoin just paras se 50% rajapyykki.
-
Saan päänsärkyä ja näköharhoja kun Timo selittää kuvankäsittelystä.
Miehellä on ammattitaitoa :o
-
Ööh... Saa korjata jos puhun shittiä, mutta... Ei kai sillä, skannataanko harmaasävynä vai mustavalkona, ei ole mitään tekemistä sen kanssa tuleeko raakaformaatista bmp vai mikä? Kyllä mun skannerini ainakin tekee myös harmaasävyskannista bmp:n. Analogisesta syötteestähän se kuva sinne kojeen digitaaliseen maalimaan "tulkitaan" ja raakakuva on aina pakkaamaton. Mustavalkomoodissa vain skanneri itse tekee raakakuvaan kontrastikorjauksen niin, että kuvassa on vain kahta sävyä, mustaa ja valkoista. Jotkut skannerit tekee myös pakkauksen (eli muuttaa kuvan vaikka jpg:ksi). Molemmat hommat kuvankäsittelyohjelma osaa paremmin, joten järkevintä on skannata harmaasävy-bmp:nä ja tehdä kontrastikorjaus ja pakkaus kuvankäsittelijällä.
Tosiaan, saapi korjata jos hölötän omiani. Mutta näin asian mulle siitä enemmän tietävä selitti, kun ihmettelin mustavalkoskannin surkeaa laatua.
(Edit: skannerini on mallia Mustek A3 USB.)
-
Ainakaan mun skanneri ei ite päätä kuvan tallennusformaattia. Omat kuvani tallennan yleensä tiffinä. Kaikki siis riippumatta siitä skannaanko viivapiirrosta, mv:tä vai värillistä. Tallennusvaihtoehtoja on kuitenkin toistakymmentä (en tarkkaan ole laskenut).
Myöskin kaikki säädöt on mun skannerissa manuaalisia.
-
Mustavalkomoodissa vain skanneri itse tekee raakakuvaan kontrastikorjauksen niin, että kuvassa on vain kahta sävyä, mustaa ja valkoista.
Mystisesti olen huomannut että HP:n skanneri tekee ihan hyvän jäljen mustavalkoisena, kun taas harmaasävykuvan kanssa saa todella kikkailla. Mutta pohjimmiltaan tässä on liian monta kysymystä, jotta kukaan osaisi sanoa mikä on oikein. Jo se, millaista viivaa skannataan (oikein mustaa ja paksua vs. harmaata ohutta) vaikuttanee asiaan. Jos originaali olisi hyvin hentoa viivaa harmaalla (siis halvalla) tussilla, harmaasävy varmaan toimisi paremmin.
Mutta itse kyllä skannaan mustavalkoisena.
-
Ainakaan mun skanneri ei ite päätä kuvan tallennusformaattia. Omat kuvani tallennan yleensä tiffinä. Kaikki siis riippumatta siitä skannaanko viivapiirrosta, mv:tä vai värillistä. Tallennusvaihtoehtoja on kuitenkin toistakymmentä (en tarkkaan ole laskenut).
Kaikkia TWAIN-yhteensopivia skannereita (eli käytännössä kaikkia) voi käyttää suoraan kuvankästtelyohjelmista, joten tiedostoformaatin ei pitäisi olla ongelma.
Edit: Vai menikö sekaisin bitmap ja .BMP? Ekalla lienee tarkoitettu 1-bittistä mv-formaattia ja tokalla Windowsin natiivitiedostoformaattia.
-
Mystisesti olen huomannut että HP:n skanneri tekee ihan hyvän jäljen mustavalkoisena, kun taas harmaasävykuvan kanssa saa todella kikkailla.
No tärkeintähän on että tulos miellyttää itseä... Näyttöresoluutiolla katsottuna antialiasoimaton kuva, jossa on pelkkiä musta ja valkoisia pisteitä, ei vaan näytä kovin hyvältä. Harmaasävynä skannista tulee haalea ja törkynen, mutta se korjaantuu tosiaan kuvankäsittelyohjelmassa. Painotyössä asia on varmaan toinen. Lisäksi ohjelmat saattaa itse tehdä antialiasointia, esim. Firefox antialiasoi vähän liikaakin...
Mulle muuten juuri selitettiin, että bmp voi tarkoittaa sekä kuvaa, jossa jokaisen pisteen väri on mäpätty erillisessä kartassa, tai kuvaa jossa jokaisen pisteen väri voi olla vain 0 tai 1 (eli musta tai valkoinen). Ihmiset puhui tässä jälkimmäisestä, ja minä tiesin vain ensimmäisen. Selittää. Ainakin mun skannerissani bmp tarkoittaa juurikin bittikarttaa jossa on indeksoidut värit.
Keskustelu ei muuten varmaan oo kuulunut enää pitkään aikaan tänne... Ehkä joku vois siirtää viestit johonkin skannausaiheeseen säikeeseen.
-
kukaan osaisi sanoa mikä on oikein. Jo se, millaista viivaa skannataan (oikein mustaa ja paksua vs. harmaata ohutta) vaikuttanee asiaan. Jos originaali olisi hyvin hentoa viivaa harmaalla (siis halvalla) tussilla, harmaasävy varmaan toimisi paremmin.
Joo, toki pitää kattoa sitäkin, millainen originaali on. Hyvällä kunnon mustalla tussilla tehty skannautuu parhaiten. Oikeastaan vain kokeilemalla voi löytää ja oppia oikeita tapoja. Jos mv-originaali on sitten harmaa, niin se tosiaan kannattaa vetäistä koneelle harmaasävyissä ja isolla (600 - 1200) resoluutiolla, jotta sitä voi korjailla. Mieluiten levels -säätimellä, jossa pääsee säätämään kunnolla kuvan valkoista tummaa päätä. Missään tapauksessa ohuita viivoja sisältävää kuvaa ei kannata sitten päästää painoon harmaasävyisenä. Rasteripiste sitten hukkaa ne kuitenkin.
Timo
-
Onkohan tässä alusta saakka puhuttu juurikin painoon menevistä skanneista, kun taas minä olen hölissyt kokemuksiani siitä, miten skannin saa näyttämään siedettävältä näytöllä... Nämä kaksi vaativat ymmärtääkseni aika erilaista käsittelyä eikä alkuperäinen kysyjä muistaakseni tarkentanut asiaa.
Ronkaisen skanneri on luultavasti joku badass-kuvanrunksuttaja, ja mun lähinnä siedettävä minimivehje, hankittu sillä ajatuksella että jos joskus hämmästyttävästi pitäisi skannata jotakin painoon, ammattilaiset osaa varmaan tehdä kyseisen työn paremmin. Mun originaalit ei mielestäni ole erityisen harmaita, lähinnä suurissa mustissa alueissa näkyy epätasaisuutta väripinnassa. Silti ne pitää skannata harmaasävynä, jotta ei viivoja katoaisi. Johtuu varmaan osin siitäkin, että tussaan A3:seen liian pieniä yksityiskohtia.
-
Ei mitään huipputason ammattivehkeitä. Töissä on ihan kelpo Canoscan 3000, mutta kotona ihan perus 60 euron Canonin Lide. Kyllä silläkin pärjää, jos ja kun itse koneella kuvansa värittää. Siihen kun riittää että skanneri jaksaa lukea mv-kuvaa 600 dpi, ja siihenhän kelpaa ihan kaikki skannerit.
Timo
-
Voi #%&/¤"#!" sentään.
Kokeilin tässä tussata niinkuin "isot pojat". Olen tässä kokeillut hiusterää ja muita tussausvälineitä, mutta suurin osa ihailemistani tussaajista käyttää sivellintä.
Ensin kokeilin halvoilla siveltimillä. Kaameaa jälkeä. Noh, ehkä vika on välineissä, ajattelin (ihan niinkuin se koskaan olisi). Ostin kallimpia (Winsor&Newton, Hanart). Ei auttanut.
Otin selvää mitä siveltimiä nämä todelliset mestarit käyttävät. Ostin sitten sellaisia, Raphaelin 8404-sarjasta #1, #2 ja #3. Niin näädänkarvaa että.
Arvatkaa kuinka kävi?
Noh, ensinnäkin, en tosiaankaan osaa käyttää sivellintä. Ajattelin, että näissä "ammattilaisvälineissä" on joku taika. No ei ollut. Ihan samaa söherrystä teen Winsor & Newtonin tai Hanartin näädänkarvaisilla.
Harmittaa. Runsaasti. >:( Noi ei olleet halpoja.
Noh, taidan pysyä kynissä. Niillä ainakin saa jotain järjellistä aikaan.
Grr...
-
Noh, ensinnäkin, en tosiaankaan osaa käyttää sivellintä. Ajattelin, että näissä "ammattilaisvälineissä" on joku taika. No ei ollut. Ihan samaa söherrystä teen Winsor & Newtonin tai Hanartin näädänkarvaisilla.
Kalliissa siveltimissä on kahdenlaista taikaa, se että jälki on hyvää eikä karvat hapsota ja sivellinosa on jämäkkä, se on se ensimmäinen taika. Toinen taika on siinä että kun on hankittu kalliilla kunnon vehkeet niin niitä ei voi jättää käyttämättöminä pölyyntymään vaan on pakko opetella käyttämään niitä.
Eli NYT LOPPUU SE @¤# VINKUNA JA KITINÄ, PENSSELI KÄTEEN JA HARJOITTELEMAAN! >:(
Itse opin siveltimellä tussaamaan tylysti kopioimalla Giraudin jälkeä Blueberryistä (Angel Face - Ghost Tribe osuuksista). Ensin lyijykynäkopiot alle ja tussia päälle. Siinä sitten täsmäillessä viivanpaksuuksia alkuperäiseen alkoi välinekin tulla pikku hiljaa tutuksi.
-
Juu. Sivellin on väline, joka vaatii harjoitusta. Siispä harjoittelemaan vaan, Markku!
Tässä välissä on taas hyvä muistuttaa niistä Byrnen lyijykynäskanneista osoitteessa www.byrnerobotics.com . Niitä tulostelemaan ja harjottelemaan.... Tai sitten piirtää ite.
Ai juu.
Ite käytän halpissiveltimiä (no yksi on poninkarvaa ja maksoi kai alle 2 euroa). Mutta olen niihin oikein tyytyväinen. Eivät pahemmin hapsota ja toimii.
Toisaalta käytän vesiliukoista mustetta, joka mahdollistaa sen, että voin jättää siveltimen välillä kuivumaan ja jälki vain paranee siitä (kun sivellin alkaa jähmettyyn terävään muotoon).
-
.... Noh, ehkä vika on välineissä, ajattelin (ihan niinkuin se koskaan olisi). Ostin kallimpia (Winsor&Newton, Hanart). Ei auttanut.
mitä nopeammin tuon tajuaa (ja tosiaan uskoo) sen helpompaa piirtäjän elämä on. on täälläkin palanut muutamakin euro ennen kuin lopulta tuon uskoin.
ne on varmaan sitten niitä oppirahoja ;)
-
Eli NYT LOPPUU SE @¤# VINKUNA JA KITINÄ, PENSSELI KÄTEEN JA HARJOITTELEMAAN! >:(
No tässä tämmöinen "tyylinäyte". Varsinainen abominaatio. >:(
(http://koti.mbnet.fi/~mmyllyma/brush_test.gif)
Voi tätä harjoitella, mutta varmaan muutama vinkki ei olisi haitaksi. ???
-
Itse asiassa tuo näyttää hyvältä. Viiva on paljon elävämpää kuin aikaisemmissa töissäsi vaikka se vielä on haparoivaa.
Vihjeenä voisin sanoa, että koita tehdä pitkiä katkeamattomia viivoja. Vapina katoaa sitä mukaa, kun tottuu käyttämään sivellintä ja viivasta tulee tasaisempaa. Samalla oppii hallitsemaan viivan paksuutta yms. Idea on se, että ei yritä tehdä hallittua ja tarkkaa viivaa vaan rentoa. Jos jännittää liikaa kättä, niin viivasta tulee tärisevä.
Aloitukseksi tuo on siis oikein hyvä.
-
Markku:
Vaikka viiva on vielä haparoivaa, kuva on mielenkiintoinen. Siveltimellä on suht helppo merkata varjot paikoileen rennosti ja ilmavasti. verrattuna esim. hiusterään.
Kehitystä ei voi estää! ;D
-
Markulle. No ei tuo oikeasti ole paremman näköistä tussausta kuin aiemmat. Harjoituksella ehkä, mutta toisaalta ei kai kaikkien tarvitse siveltimellä tehdä.
Varsinaisesti piti kuitenkin sanoa, että hemmo näyttää heti paljon
jykevämmältä kun nyt olet piirtänyt sille lantion. Hyvä kehityssuunta.
-
Tuohan on hyvä aloitus, ei mikään kauhistus.
Viivan epätasaisuuteen vaikuttaa se mitä osaa kädestään liikuttaa kun viivaa piirtää, väärä valinta aiheuttaa kupruja, valinta oli oikea jos koko viivan pystyi vetämään yhdellä vedolla. Lyhyemmissä kaarissa ranne, pidemmissä kyynärpää ja todella pitkissä kaarissa olkapää. Tämä on opittavissa harjoittelemalla. Esim. isohkoa ympyrää piirrettäessä liike tapahtuu pääosin olka- ja kyynärpäässä ranteen pysyessä paikoillaan. Viivan paksuus vaihdellaan rannetta kääntämällä.
Sormia liikuttamalla ei kannata siveltimellä piirtää, niitä käytetään vain siveltimen pitämiseen.
-
Viivan epätasaisuuteen vaikuttaa se mitä osaa kädestään liikuttaa kun viivaa piirtää..... Lyhyemmissä kaarissa ranne, pidemmissä kyynärpää ja todella pitkissä kaarissa olkapää. Tämä on opittavissa harjoittelemalla..... Sormia liikuttamalla ei kannata siveltimellä piirtää, niitä käytetään vain siveltimen pitämiseen.
Aivan loistava kiteytys! Juuri näinhän se menee. Olisin itsekin sanonut, mutta en löytänyt sanoja... Hyvä että edes joku täällä osaa puhua... ;)