Kuulisin mielelläni näkemyksiänne aiheesta - onko esim. Ankkalinnan pamauksessa ollut juttua tästä?
Tosta videosta tuli mieleen, että joissakin vanhoissa aku- filmeissä aku on saattanut hädän hetkellä viimeisenä toivonaan rukoilla.
Ei ole vielä ollut Pamauksessa, mutta vuoden alussa ilmestyneen tanskalaisankistien Rappet-aviisin numero 17 teema on uskonto.
Uskontoa ankkasarjoista löytyy enemmänkin, kun uskontokäsitystä laajentaa judeo-kristillisen maailmankuvan ulkopuolelle, luonnonkansojen ja "vieraiden" uskontojen puolelle.
Tuntus ainakin, että melko moni vois olla kristittyjä.
Jossain Gonzalesin yksisivuisessa Hessu rakensi veneen, joka loppujen lopuksi näytti ihan Nooan arkilta.
Rosan Kirjeessä kotoa Aku mojauttaa konnaa Graalin maljalla -- ja rikkoo sen!!
Jos vastaan tulee jokin Graalin malja (joka kai useimmille on tuttu lähinnä Indiana Jonesista tai Monty Pythonista), se ei sinällään kuitenkaan eroa sinällään Sammosta, Excaliburista tai muista myyttiesineistä, joihin ei mitään aktiivista uskonnollisuutta enää liity. Eiväthän kristitytkään kai usko mihinkään maljaan?
Sen sijaan liitonarkki on raamatullista. Ankanpojatkos sen avaavat Kirje kotoassa.
Jos uskonnolliset merkkihenkilöt (kuten Jeesus, Muhammed, Buddha jne.) seikkailisivat Disney -sarjoissa, niin mitä eläimiä he olisivat?
Jos uskonnolliset merkkihenkilöt (kuten Jeesus, Muhammed, Buddha jne.) seikkailisivat Disney -sarjoissa, niin mitä eläimiä he olisivat?
Antiikin Kreikan jumalhahmoja on ankassa nähty. Jossain Taskarissa oli Deukalionin ja Pyrrhan taru; nämä sankarit olivat normi nappineniä mutta heille ilmestynyt jumalatar selkeästi ihmishahmoinen, siis suora nenä ja kaikki.
Jeesus voisi olla vaikka lammas, onhan hänen esittämisensä karitsanhahmoisena vakiintunutta kristillistä kuvasymboliikkaa.
[...] jossain 2xx-numeroisessa taskarissa esiintyi paholainen käymässä kauppaa sieluista, tai siinä tarinassa taidettiin olla jo lunastamassa ostettua.
Tässä Taskarissa 324 julkaistussa tarinassa (http://coa.inducks.org/story.php?c=D+2005-234) vieraillaan mitä ilmeisimmin Helvetissä.
Jos halutaan, että tarinat ovat neutraaleja ja hyväksyttäviä kaikkialla maailmassa, niin uskonnolliset viittaukset täytyy pitää minimissä.
Toki. 1930-luvulla Disney-sarjakuvissa esiintyi paljon muutakin sellaista, mikä myöhemmin on hävinnyt niistä: huumausaineita, kännäämistä, viittauksia prostituutioon, itsemurhayrityksiä, rajua väkivaltaa, vähemmän kunnioittavaa alkuperäiskansojen kuvausta jne...
Jos halutaan, että tarinat ovat neutraaleja ja hyväksyttäviä kaikkialla maailmassa, niin uskonnolliset viittaukset täytyy pitää minimissä.
Antiikin Kreikan jumalhahmoja on ankassa nähty. Jossain Taskarissa oli Deukalionin ja Pyrrhan taru; nämä sankarit olivat normi nappineniä mutta heille ilmestynyt jumalatar selkeästi ihmishahmoinen, siis suora nenä ja kaikki.
Voimme siis olettaa että jumaluus Ankkalinnassa on Homo Sapiensin hahmoinen.
ja apostoleista ainakin osa on niitä isoja ankkoja joina esim. sudenpentukenraalit yleensä esitetään
Haluaako joku piirustustaitoinen lähteä kokeilemaan? :)
Matteus enkeli, Markus leijona, Luukas härkä ja Johannes kotka.
Joista puheenollen: "Kiirastulen kerubit". Siinäpä nimityksessä aika paljon kiteytyy teologiaa Ankkalinnan miljöössäkin.
Väitän, että ilman teologista sivistystä tuo väännös ei täysin aukea, joten ei "eip". Siinä on jopa ristiriita esikuvaansa HA:han: kiirastuli on katolisen opin mukaan välitila ennen taivaaseen pääsyä.
Mutta sana on kyllä sen verran tunnettu, että en tiedä vaatiiko sen ymmärtäminen sentään "teologista sivistystä".
enemmän siihen vaikuttaa jos ei ole kuunaan uutisia tai populaarikulttuuria seurannut.
Officer for a day on vuodelta 1969 ja viite ei ole uskonnollisesti sävyttynyt vaan siis HAhan
No, ilman noita uskonnollisia yhteyksiä (esineenä puhtaan apokryfinen, joskin Graal-myytti onkin ollut alusta lähtien enemmän allegorinen kuin kirjaimellinen) se on vaan joku kippo.
Faktaa tästä? Onko muita syitä kuin irlantilainen sukunimi?
Jos vastaan tulee jokin Graalin malja ... Eiväthän kristitytkään kai usko mihinkään maljaan?
Noin yleisesti ajatellen kuitenkin "esineisiin on latautunut taikavoimia, joilla on selvästi havaittavia vaikutuksia reaalimaailmaan" on ainakin luterilaisittain hyvin epäkristillinen ajatus, mutta ihan tavallista Aku Ankan kaltaisissa tarinoissa.Kristittyjäkin on niin moneen lähtöön. Maailman mittakaavassa luterilaiset ovat aika pieni kristillinen "lahko". Roomalaiskatolisten silmissä luterilaiset ovat hihhuliporukkaa. Katolisessa kulttuurissa esineillä, kuten esimerkiksi pyhäinjäännöksillä, voi olla ihmeitä tekeviä ominaisuuksia. Luterilaiset ja muutamat muut protestanttiset suuntaukset suhtautuvat yliluonnollisia voimia omaaviin uskonnollisiin esineisiin nuivasti.
Jokos tämä donaldistien linkki oli täällä? Religions, beliefs and superstitions in Duckburg (http://www.donaldisme.dk/religion.htm)
Tässähän mennään aivan villakoiran ytimeen. Jutussa mainitaan Roopen sanoneen Notre Ankan huilunsoittaja-tarinassa, että hän on vieraillut katedraalissa usein. Tämä vahvistaa hypoteesiani siitä, että Roope pitää ainakin jossain määrin kiinni klaaninsa katolisista perinteistä.
Ensireaktioni oli epäuskoinen, koska Skotlanti oli satojen vuosien ajan ankaran protestanttinen maa. Mutta jos meillä on todisteita siitä, että Roope käy usein katedraalissa, ehkä hänen sisimmät sympatiansa todella kohdistuvat roomalaiskatolisuuteen. Klaanin perinne vai Roopen henkilökohtainen valinta?
Religions, beliefs and superstitions in Duckburg (http://www.donaldisme.dk/religion.htm)
(http://www.donaldisme.dk/religi43.jpg)
Onkohan tuota tarinaa nähty Suomessa? Inducksista en osannut löytää.
Kiintoisia kuvanäytteitä, etenkin tämä:
(http://www.donaldisme.dk/religi43.jpg)
Onkohan tuota tarinaa nähty Suomessa? Inducksista en osannut löytää.
Jokos tämä donaldistien linkki oli täällä?
Religions, beliefs and superstitions in Duckburg (http://www.donaldisme.dk/religion.htm)
Tosta videosta tuli mieleen, että joissakin vanhoissa aku- filmeissä aku on saattanut hädän hetkellä viimeisenä toivonaan rukoilla.
On, taskarissa 85 nimellä "Lapuanin helmi". Samat hahmot tavataan taskarin 137 johtosarjassa.
Katolisessa kulttuurissa esineillä, kuten esimerkiksi pyhäinjäännöksillä, voi olla ihmeitä tekeviä ominaisuuksia. Luterilaiset ja muutamat muut protestanttiset suuntaukset suhtautuvat yliluonnollisia voimia omaaviin uskonnollisiin esineisiin nuivasti.
On totta, että skottien saituudella nähdään kai aika usein yhtymäkohtia kalvinistiseen moraaliin, mutta osalla ylämaiden klaaneista on pitkät katoliset perinteet:... Roopen katolilaisuuden puolesta puhuu myös se, että hänen äitinsä Lauha McAnkka (alk. Downy O'Drake) on todennäköisesti irlantilainen.
Roope-sedän hahmon kohdalla vahviten vaikuttanee anglikaanisuus kiitos Roopen esikuvan Ebenezer Scroogen kehittäneen Charles Dickensin.
Donald Duck - Noah´s Ark (1999)
http://www.youtube.com/watch?v=XkLzjGTDmT4 (http://www.youtube.com/watch?v=XkLzjGTDmT4)
En huomannut, että ketjussa olisi vielä mainittu Barksin Everglades-tarinaa. Siinähän rämeen pelottavat örkkibarbaarit, punkerot, palvovat Vanha Jörö -nimistä epäjumalaa.
Miten niin epä-?
Eikös tämä ole Fantasia 2000 -elokuvan osa?
Nooan arkista on muistaakseni olemassa myös jokin Disney-tuotantoa oleva "kasettikirja", jossa Nooa on kuvattu hyväntahtoisena, valkopartaisena pyknikkona.
Sehän on vanha Silly Symphone (http://www.youtube.com/watch?v=o3mkimHFmo0).
Pelikaanivapahtajasta näkisin minäkin mielelläni jonkin "Disney-tyylisen" toteutuksen. Ellei kukaan tartu haasteeseen, kenties hahmottelen joskus itsekin jotain, vaikka piirustustaitoni ovat tämän foorumin huippukykyihin verrattuna hyvin ohuet.
Tässä ketjussa ei ole vielä mainittu Disneyn Robin Hoodin munkki Tuckia sekä kirkonhiiriä, joista toinen on pappi. Wikipedia väittää tyttöhiiren olevan papinrouva, mutta kai sen pitäisi enemmänkin olla pappishiiren sisar; eiväthän hengenmiehet Robin Hoodin aikoina voineet olla naimisissa.Niin teoriassa, käytännössä oli toisin. Tuossa 1000-luvulla, jonne Robin Hood-tarinat ajoitetaan, roomalaiskatolisten pappien naimisiinmeno oli kiellettyä mutta sitä silti tapahtui paljon. Useimmat maalaispapit olivat naimisissa ja heillä oli lapsia, samoin kuin monet kaupunkilaispapit ja piispat.
Ainakin yksi pappismies esiintyi taskarissa 52, Jos kultaa kaivanet, eli kauan vankilassa tunnelia kaivellut apotti Faria tarinassa Monte-Criston kreivin aarre.
Toi on totta, mutta hän kuului jo Dumasin alkuperäistarinaan.Totta kyllä.
Jossakin Roope-sedän vanhassa taskulehdessä yksi karhukoplalainen esiintyi herrana nimeltä Nikko Nakko. Veljenpoikien keskustelu hänestä on jäänyt mielen: "Mikä Nikko Nakko mahtaa olla miehiään?" "Roope-setä epäilee häntä muhamettilaiseksi." "Niin, koska hän vannoo profeetan parran nimeen."
...kaikkea pikkusälää sitä on päähän jäänytkin muistikapasiteettia syömään.
Kalin kynsi-tarinassa oli myös hiukan buddhismia mukana.
Ja Roopekin on ainakin kerran ollut Kali-patsaan "armeliaassa" puristuksessa.
Ja Shivan. (http://coa.inducks.org/story.php?c=D+97450)
Vai tätäkö kenties tarkoitit?
Useimpiin vanhoihin tarinoihinhan Disney on hankkinut oikeudet...
Jeesuksen syntymä on ollut Disneyn jouluspessussa mukana jo ikuisuuden.
Jonkun monikätisen patsaan kouriin Roope joutui kun nappasi kiinni jalokivestä joka oli patsaassa kiinni, niitä patsaita ala sen kummemmin erottelemaan.
Inducksin mukaan patsas esittää Shivaa, mutta Shivahan on miespuolinenjumaluus! Muistan selvästi miten Iines ruotsalaisessa käännöksessä kertoi hankinneensa jumalattaren, en antik gudinna från Indien.
Epäselväksi jää, kenen arveltiin loukkaantuvan.
Disney-wikipedian Robin Hood -piirrettyä käsittelevässä artikkelissa (linkki puuttuu teknisten ongelmien vuoksi) kerrotaan munkki Tuckista kaavaillun possua, mutta uskonnollisten tunteiden loukkaamisen pelossa päädytyn tekemään siitä mäyrä. Epäselväksi jää, kenen arveltiin loukkaantuvan. Juutalaisen ja islamilaisen perinteen torjuva suhtautuminen sikaan tunnetaan, mutta Tuckhan on kristitty munkki.Arvaisin että ei liity uskontoon suoranaisesti, vaan siihen, että siasta tulee helposti ensimmäisenä mieleen sivistymättömyys, elostelu jne. Onhan kaikki muutkin hahmot 'roolitettu' yleisten assosiaatioiden mukaan; ovela kettu, kiero käärme, vahva karhu, huolehtiva kana(emo), julma susi...
Mihin mäyrä yleensä liitetään? Ei tule mitään mieleen. Tai ehkä Tuckista tehtiin mäyrään juuri siksi, että kyseessä on 'neutraali' eläin ilman merkittäviä assosiaatioita tai symbolista arvoa.
Mäyrään liitetään viisaus, näin ainakin sadut ja lastenohjelmat ovat opettaneet.
Jotenkin luulisin, että kilpailijan aikaisempi uusiotulkinta Robin Hood Duffy (1958) olisi vaikuttanut ratkaisevammin "possumunkin" hylkäämiseen. ;D
Arvaisin että ei liity uskontoon suoranaisesti, vaan siihen, että siasta tulee helposti ensimmäisenä mieleen sivistymättömyys, elostelu jne. Onhan kaikki muutkin hahmot 'roolitettu' yleisten assosiaatioiden mukaan; ovela kettu, kiero käärme, vahva karhu, huolehtiva kana(emo), julma susi...
Enkä minä edes ollut hahmottanut, että Tuck olisi mäyrä, mäyrät ovat mustavalkoisia ja raidallisia – vertaa muiden hahmojen abstraktiotasoon.
Mäyrä on tosiaan aika neutraali laji, lievää positiivista arvostusta nauttiva ainakin Kaislikossa suhisee -kirjassa...
Aku Ankka -koodistossahan sikoja on pormestari, muutamat miljonäärikerhon jäsenet ja muut porhot, mikä on vähän ristiriidassa kerjäläismunkkiuden kanssa.
Friar Tuck is great as a badger, but he was also great as a pig, as I had originally planned. Then I thought the symbol of a pig might be offensive to the Church, so we changed him.
Tuckin olemus on kieltämättä aika muhkea munkkiuteen liitettyjen askeettisiin ihanteisiin nähden. Mutta monissa versioissa Robin Hoodin legendasta kerrotaan Tuckin liittyneen iloisiin veikkoihin juuri siksi, etteivät auktoriteetit ja säännöt sopineet hänelle, ainakin hahmosta kertovan Wikipedia-artikkelin (https://en.wikipedia.org/wiki/Friar_Tuck) mukaan. Voisi ajatella, että Tuckin hahmoon on tallentunut jokin kansanperinteen muisto munkeista, joille sääntökuntien vaatimukset olivat liikaa, mutta mitään olettamuksia parempaa tukea minulla ei tälle pohdinnalle ole.
Eiköhän Kivisten ja Sorastenkin tarkoitus ollut pelkästään kuvata keskiluokkaisten amerikkalaisten tavallista lähiöelämää ja hupailla siihen liittyvillä ilmiöillä, joihin joulunviettokin siis kuuluu. Kivikautisessa viitekehyksessä käsiteltiin huolettomasti 60-luvun amerikkaa puhuttaneita ilmiöitä. Ja sehän hauskaa sellainen...
Niin tietenkin oikeassa maailmassa, mutta pyrinkin lähestymään ilmiötä teennäisen ryppyotsaisesti.
Lieneekö tuosta Barksin haastatteluissaan mainitsemasta ja Kontturinkin esiin tuomasta Dellin sensuurilistasta jäljellä alkuperäiskappaletta? Sen sisältöhän tunnetaan, mutta hauskaa olisi tiirailla ko. paperia ihan suoraankin.
Sama sarja oli julkaistu AA-lehdessä jo aikaisemmin, eikä sen suomennoksessa puhuttu juopottelusta mitään.
Tuo on taas yksi noita tanskalaistoimittajien diabolisella tavalla lyhentämiä italosarjoja. Pitkä alkuosa on leikattu kokonaan pois. Verokavallus on laitettu syyksi Ankka-lehden versioon.
Ahmed Ahne -ketjussa (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,2115.105.html) on keskusteltu siitä, aloittaisiko kukaan nykypäivänä islamilaiseen maailmaan sijoittuvaa huumorisarjaa, ja onko huumori- tai lastensarjakuvissa näkyviä muslimihahmoja ylipäänsä. Tässä yhteydessä tuli esille, että Aladdin-elokuvasta tuttu Jasmine on yksi Disneyn pikkutytöille suunnatun prinsessabrändin päähahmoista.
Aladdin sijoittuu viitteellisesti muslimimaailmaan, - -
Kuten tässä ketjussa on aiemminkin todettu, on Disney-tuotannon uskontoviittauksille ominaista lähestymistapa, jossa uskonto on vain osa tarinan kulisseja, - -
Jossain 70-luvun taskarissa oli tarina, jossa ankat olivat jossain islamilaisessa maassa ja mukana oli viittaus ramadaniin. Muslimi neuvoo poikia että silloin saa syödä, kun pimeällä mustaa ja valkoista lankaa ei enää erota toisistaan.
Kuuluuko tänne vai Aku ja politiikka -ketjuun, mutta itsellä pisti silmään, että Korhosen uusimmassa Suomi 100 -yksisivuisessa vältettiin sanaa "vappu" ("ensimmäisenä virallisena kevätpäivänä", "kevään juhlan". Pelkkää sanoilla kikkailua vai politiikan/uskonnon peittämistä?
https://lataamo.akuankka.fi/lue/tarina/28767/kevaan-airut (https://lataamo.akuankka.fi/lue/tarina/28767/kevaan-airut)
https://coa.inducks.org/story.php?c=D%2FSAN+2016-049 (https://coa.inducks.org/story.php?c=D%2FSAN+2016-049)
EDIT: Oisko lokalisointiin liittyvä juttu? Vappuperinne lienee tuntemassamme muodossa lähinnä Suomen sisäinen juttu? Ehkä noita Korhosen yksisivuisia julkaistaan muuallakin maailmassa, vaikka Suomesta kertovatkin.
Ei kai vappuun käsittääkseni liity juuri mitään uskonnollista, mutta toki sillä on vahva historia työväenjuhlana jonka joku herkkähipiäinen saattaisi yhdistää kommunismiin.Aurajoen rantaa kansoittivat vappuna mm. vihreän puolueen kojut omine (laadukkaine) muusikoineen. Taisi jollain kulmalla myös ev.lut-seurakunnan edustajat paistaa juhlaväelle lättyjä. Kaikki haluavat oman osansa vapputunnelmasta ja hyvä niin.
Italialaisissa joulutarinoissakin joutuu aina selittelemään sitä Befana-noitaa...
[Tutkija Katja]Kontturi on tutkinut Disneyn Ankka-sarjiksia opintojensa alusta asti. Hänen väitöskirjansa käsitteli sarjakuvapiirtäjä Don Rosan Ankka-maailmaa.
"Uskonto ei konkreettisena ilmiönä ole läsnä Ankka-sarjakuvissa. Kirkot ja muut pyhätöt ovat kuvastossa arkkitehtonisina paikkoina. Jos uskonnoista puhutaan, kyse on myyttisistä tarinoista, joihin liittyvät seikkailu ja aarteenetsintä", Kontturi selittää.
Etenkin Don Rosalla niin on usein. Rosan tarinoissa maailmaa kiertelevä Roope-setä törmää milloin hindumytologiaan, milloin aboriginaalitarinoihin, voodoohon tai suomalaiseen muinaisuskoon. Käyvät Ankat kristillisissä luostareissakin, mutta kyse on tarinan kulisseista.
Yksi tapaus nousee poikkeuksena joukosta.
Rosan Roope Ankan elämä ja teot -suurteoksen yhdeksännen luvun lopussa Roope lähtee sukunsa mailta Skotlannista kohti Yhdysvalloissa sijaitsevaa Ankkalinnaa, josta hän on ostanut kukkulan. Luvun lopussa näytetään, miten Roopen isä Fergus MacAnkka kuolee, irtaantuu kehostaan ja tapaa aiemmin kuolleen vaimonsa.
Sen lisäksi, että kohtaus sisältää uskonnollisia viboja, se käsittelee toista kiellettyä aihetta: kuolemaa.
"Kukaan muu Ankka-piirtäjä ei ole näyttänyt päähahmon kuolemaa", Kontturi toteaa.
- -
Samalta valmistajalta löytyvät ammeen reunalle myös rabbi- ja piispa-ankat. Hiukan yllätyin näitä Etolassa nähdessäni.
Ehkäpä seuraavaksi lanseerataan Muhammad Ankka? Entä Dalai Duck? ::)
Nuo aiheuttaisivat herneitä nenään joten epätodennäköistä.
Stenvallin ankkataiteen...Uuh, että sinun pitikin mennä muistuttamaan.
Ehkäpä seuraavaksi lanseerataan Muhammad Ankka?
Nuo aiheuttaisivat herneitä nenään joten epätodennäköistä.
Ei muuten ainakaan mun muistaakseni ole taidettu vielä mainita tätä esimerkkiä uskonnosta Aku Ankan maailmassa. Klassisessa Mikin Asuntovaunu - piirretyssä asuntovaunu, jonka kyydissä Aku ja Mikki ovat, rullaa kontrolloimattomasti mäkeä alas kohti rautatiekisoja, ja kun juna alkaa tulla uhkaavasti kohti niin Aku käy polvilleen rukoilemaan.
http://www.youtube.com/watch?v=8LbyrMGMKz4&t=6m16s
^^ ( Off-topic, voi poistaa)
Kuten wikiartikkelikin mainitsee niin friar-sääntökunnat tulivat Englantiin vasta Richard Leijonanmielen jälkeen (mutta samoin mainitaan että Robinin linkitys Richardiin on tehty vasta myöhemmin).
Entinen munkki on mahdollinen, samoin aikakaudella tosiaan oli sääntökuntien ulkopuolisia monastikkoja (joiden suhde kirkon ortodoksiaan oli usein varsin marginaalinen), naispuoliset beguinet olivat yleisempiä mutta beghard-miehiä toki löytyi myös.
Luultavasti kyseessä on iloinen sekoitus vähän kaikkea ja kukin tarinan käsittelijä voi sitten valita mitä huvittaa (esim. 80-luvun tv-sarjan Tuck ei selvästikään ollut beghard mutta Disneyn versio voisi hyvin olla)
Robin Hoodin tarinoita (balladeja) alettiin kertomaan ilmeisesti vasta 1500-luvulla, satoja vuosia Rikhard Leijonamielen jälkeen. Ei silloin kaikkia yksityiskohtia munkeista tiedetty, mutta vanhat kuninkaat kyllä olivat tiedossa.
John Finnemoren Robin Hood -kirja perustuu tarkasti näihin balladeihin. Luin sen uudelleen alkukesästä kun se oli Hesarin kirjaston viikon kirja.
Sopiihan tämä vaikka lapsille iltasatuina luettavaksi. Lyhyitä tarinoita.
Luin 70-luvulla Finnemoren Robbarin Poikien seikkailukirjasto -sarjan osana. Kannen hahmot muistuttivat paljon Disneyn eläinhahmoja, tai ihan kuin kannen kuvituksesta olivat leffan tekijät ottaneet mallia, varsinkin asuista. En nyt netistä löydä kirjan kantta.
Robinin naama oli taas Erroll Flynnin.
Muiden ankkojen tavoin Mummo Ankka pitää mahdollisen vakaumuksensa hyvin piilossa, vaikka vanhana naisena hänen pitäisi kuulua uskollisimmin kirkossa käyvään väestöryhmään. Lähestulkoon omavaraistaloudessa elävä ja tilansa modernisointiyrityksiin usein kielteisesti suhtautuva Mummo saattaa olla jonkinlainen anabaptisti, mennoniitan tai sellaisen tapainen. Tästä aiheutuvat uskonnolliset erimielisyydet roomalaiskatolisen (ks. ketjun aiemmat viestit) Roopen kanssa saattavatkin esittää omaa osaansa hahmojen välisten ajoittaiden jännitteiden taustalla.
Teoriaa vastaan kuitenkin puhuu se, että Mummolla ja Hepsulla on vain kolme lasta.
--
Nyt pitäisi sitten saada tietää miten Mummo lataa autonsa akut. Usein jossain on näkyvissä tuulimyllytorni, jollaisia tosin useimmiten käytetään vettä pumppaamaan.
Luulen silti, että Mummo on vain vastarannan kiiski. Kun muutimme maalle vuonna 1986, taloon ei tullut juoksevaa vettä lainkaan, navettaan vain. Tästä syystä isäni ryhtyikin melko nopeisiin modernisointihommiin, mutta edellinen omistajapariskunta kyllä selvisi loppuun asti sisähuusilla (se oli sijoitettu navettaan, eli kylmä siellä ei toki ollut jos elikoita oli).
(nyt kun kävin katsomassa kotokulmille, mainittu navetta oli romahdettuaan purettu)
Rosan Kirjeessä kotoa Aku mojauttaa konnaa Graalin maljalla -- ja rikkoo sen!!Jo Barksin tarinassa Ankat jahtaavat kuningas Salomonin kaivoksia ja jopa löytävät ne Arabiasta. Sitä ei kuitenkaan koskaan kerrota mistä Roope oli saaanut tietää Salomonin aarteista. Rosan tarinaan taas liittyi hyvin keskeisesti Jerusalemin ruusuristiläinen Temppeliritaristo joka ankkauniversumissa omistaa ja johtaa Maailmanpankkia. Tuo ruusuristiläisyys o siis jonkinkaltainen esoteerinen okkultistinen lahko johon keskiajalla myös sekottui juutalaista kabbalaa. Itse graalinmalja on kelttiläinen taru ja graal on oikeastaan käännösvirhe sillä oikeasti se tarkoittaa kalavatia eikä maljaa.
Eiköhän Kivisten ja Sorastenkin tarkoitus ollut pelkästään kuvata keskiluokkaisten amerikkalaisten tavallista lähiöelämää ja hupailla siihen liittyvillä ilmiöillä, joihin joulunviettokin siis kuuluu. Kivikautisessa viitekehyksessä käsiteltiin huolettomasti 60-luvun amerikkaa puhuttaneita ilmiöitä. Ja sehän hauskaa sellainen...Joulu ei ole oikeastaan millään tavalla kristillinen juhla, kaikki vanhat jouluperinteet ympäri maailmaa juontaa jo esikristilliseen aikaan mutta on puettu kristilliseen huntuun jotta se niin ikään olisi näennäisesti kristillinen juhla. Aikoinaan näet kirkko kohtasi ongelman sen kanssa ettei se voinut kieltää ja viedä joulua kansalta joten se joutui joustamaan ja sopeutumaan tuomalla kristinuskon jouluun. Nykyään ankoissa on ollut myös hyviä viittauksia eikristilliseen jouluperinteeseen.
Kun Mummo Ankan maatilan tarinoita alettiin tekemään 50-luvulla, oli aivan tavallista, ettei maalla mitään sähköjä ollut. Ei Amerikassa eikä Suomessa.
Saattoi olla mahdollista ettei ollut. Tavallisesti maalla oli kyllä sähköt. Pohjanmaalla, mistä olen kotoisin, oli vedetty piuhat jo 1920-luvulla. Tuolloin 20-luvulla Suomessa oli jo 200 alueellista sähkölaitosta. Ei siis vain kaupungeissa.
Ilahduttavan vilkkaan maaseudun nykyaikaistumista koskevan keskustelun tuloksena voinee todeta, ettei Mummon tilan varustetasosta aikaisemman ajatukseni vastaisesti voi tehdä kauhean pitkälle meneviä päätelmiä hänen uskonnollisesta vakaumuksestaan. Mummon elämää ennen Ankkalinnan "nykyaikaa" on kuvattu Pikku-Aku -sarjoissa, mutta niissäkään Mummo ei taida panna Akua lukemaan iltarukouksia tai sen sellaisia.
Tuli mieleen tällainen hiukan arveluttava ajatus: ei kai Floyd Gottfredsonin 1930-luvulla luomaa ja muidenkin tekijöiden sarjoissaan harvakseltaan, mutta kuitenkin nykypäiviin asti käyttämää Salomoa (Eli Squinch) ole ajateltu rasistiseksi karikatyyriksi kierosta juutalaisesta liikemiehestä? Etunimessä on pikkuisen vanhatestamentillisuutta, vaikka siitä voi olla hätiköityä tehdä tällaisia päätelmiä. Salomo ei myöskään käytä mitään jiddisinkielisiä ilmauksia tms., joita juutalaishahmot populaarikulttuurissa joskus käyttävät.
Kuitenkin mietityttää, onko hahmon ensiesiintymisen (https://inducks.org/story.php?c=YM+023) suomentajalla ollut vähän tällainen tunkkainen, mutta tarinan ilmestymisajankohtana suht tavanomainen taka-ajatus? Inducksin mukaan Salomo on esiintynyt suomeksi myös nimellä "Set Salomo", mikä kuulostaa vielä enemmän tällaiselta ikävältä karikatyyriltä. Salomon debyytti eli tämä Mikin lemmikkielefanttijuttu onkin näemmä saatu kokonaisuudessaan suomeksi vain tuoreeltaan 1930-luvulla Hesarissa.
I've been a Jew since the day I was born, but I never knew Eli Squinch was supposed to be Jewish as well!
In the original English, Squinch speaks in an exaggeration of an old-fashioned Boston accent, which I've never heard associated with Jewish stereotypes before—and his surname, Squinch, is not very Jewish-sounding at all. Eli doesn't even have the big nose traditionally given to Jewish characters... just a big chin.
A Jewish character in 1930s American comics would be a lot more obvious than this, for better or worse.
Eli can also be short for Elias—Walt Disney's father, who definitely wasn't Jewish!
And I've also known Eliezers who weren't Jewish. As a general rule, in films and comics from the 1930s-1950s, "biblical" sounding names were commonly given to stereotypical hillbillies and New Englanders—maybe even more so than Jews. These names included Eli, Jeb (short for Jebediah), Jake (Jacob), Ezra, Ham, Moe (Moses), Abe (Abraham), and of course Zeke (short for Ezekiel); Zeke Wolf is obviously more of a hillbilly than a Jew, and his diet makes that immediately clear (-: