Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Muut sarjakuva-aiheet => : CryingBlueRain 18.11.2011 klo 19:47:26
-
Viikinkiajan taiteesta löytyy kertovia kuvasarjoja sekä kuvan ja tekstin yhdistelyä, mutta se ei ole aiheeni.
Aihe on siis viikinkiaiheiset sarjakuvat, ei kuitenkaan Harald Hirmuinen.
Charlie "Alexander Barks" Christensen on tehnyt neliosaisen albumisarjan Frans G. Bentgssonin Röde Orm -romaanista. Christensen on selvästi ollut oikein tyytyväinen päästessään kuvaamaan muinaisia tosiruotsalaisia Arne Ankassa pilkattujen munattomien ja pikkumaisten nykyruotsalaisten sijaan.
Northlanders-sarjakuvalehden tunnen vain pinnallisesti, ja sekin kuulemma päättyy ensi vuonna. Pari näkemääni numeroa ovat olleet ihan hyviä.
Ranskanmaalla on tehty Hammerfall-niminen albumisarja (miksiköhän skandinaaveista kertovalla ranskalaissarjalla on englanninkielinen nimi?). Kuvitus on komeaa, mutta albumeja selaillessani intoani hieman latisti se, miten Etelä-Ruotsin alavat göötalaismaisemat oli kuvattu norjalaistyyliseksi vuoristoksi. Onkohan sitten niin, että ranskalaisten mielistä viikinkisarjakuvassa pitää olla vuoria? Millaiseksihan fransut kuvaisivat viikinkiaikaisen Etelä-Pohjanmaan?
Muuten Hammerfall vaikutti "voi kun tätä olisi saatavilla jollain tutummalla kielellä" -osaston tapaukselta.
Kotimaassa on tarjolla se 1980-luvun Jake-albumi, jossa aikamatkattiin viikinkiaikaan, ja Matkamiehen tuleva albumi.
Mitäs muuta viikinkiviihdettä löytyy?
-
Ei euroa vaan japanilaista. Suomeksi paraillaan ilmestyvän Planetesin tekijän Makoto Yukimuran Vinland Saga (http://en.wikipedia.org/wiki/Vinland_Saga_%28manga%29). Taas tulee tosin kielikynnys vastaan, sarjaa kun ei ole näkynyt edes englanniksi vaikka lisensoitu on kuulemma ajat sitten.
-
Northlanders-sarjakuvalehden tunnen vain pinnallisesti, ja sekin kuulemma päättyy ensi vuonna. Pari näkemääni numeroa ovat olleet ihan hyviä.
Northlanders on rautaa. Aivan tajuttoman hyvää sarjakuvaa.
Image comics julkaisi VIKING nimisen sarjakuvan tekijöinään Ivan Brandon ja Nic Klein. Ei ihan Northlandersin tasoa mutta hyvää menoa.
Madsenin Valhalla sivuaa lähinnä aasoja mutta on siellä viikinkejäkin ja mutta sitten pitäisi laskea mukaan se Asterix ja Viikingitkin ja sitä et hae.
muistaakseni 80-luvun suuret löytöretket sarjassa oli tietty viininmaan tarina jossa viikingit matkasivat amerikan mannuille erik punainen tjs .
-
Northlanders on rautaa. Aivan tajuttoman hyvää sarjakuvaa.
Täytynee tutustua lehteen oikein kunnolla. Harmi että ovat uhanneet lopettaa sen, kun 50 numeroa tulee ensi vuonna täyteen.
Miten saatoin unohtaa Hiltusen Harmaan jumalan hetken? Olin jo kirjoittamassa, että miksiköhän Hiltu ei ole tehnyt viikinkitarinaa...
-
*iskee itseään claymoren kahvalla otsaan*
niin joo sitten lyötyäni Lähetä-nappia katsoin hyllyä päin.
Ehkä haluat vilkaista sellaisia kuin vaikkapa Thorgal ja osa Prinssi Rohkeista. Sisältää paljonkin viikinkejä.
northlanders päättynee ihan kunnialla. On tutustumisen väärti.
-
Dick Matenan Isoa Knutia (http://koti.welho.com/z14/sarjakuvat/iso-knut.html) on tullut suomeksi kolme albumia 80-luvun lopulla. Huumoriviikinkisarjakuvaa vähän Asterixin tyyliin, mutta ei tämä yhtä hyvä ole kuin iso A, vaikka hetkensä Knutillakin on.
Peter Madsenin Valhalloissa liikuttiin tosiaan enemmän Asgårdissa. Historian suurten seikkailujen (http://koti.welho.com/z14/sarjakuvat/historian_suuret_seikkailut.html) ykkösosassa on, kuten edellä on mainittu, viikinkiaiheisia juttuja, mutta albumi ei varsinkaan kuvitukseltaan lukeudu sarjan onnistuneimpiin.
-
Northlandersia on ykkösosa tullut luettua ja se iski kyllä lujaa, etenkin tarinan osalta.
Harmitti vain ettei kuvitus ollut ihan yhtä tasokasta. Hurmeista menoa ja sinällään hyvää, mutta muutamat puutteet iskee aina kaltaistani perfektionistia silmään. Positiivista oli kuitenkin se, että selvästi taustatyötä oli ainakin jonkin verran tehty, ja viikinkien perusvermeet oli suhtkoht kohdillaan, mitä nyt haarniskaratkaisut olivat välillä vähän kumman näköisiä. Lisäksi joka soturi heilutti miekkaa tai kahtakin, vaikka tosiasiassa sellainen tappotyökalu oli harvojen etuoikeus. Pettymyksekseni kirveet eivät paljonkaan heiluneet, mitä nyt yhdessä kaksintaistelussa, keihäitä käytettiin vielä vähemmän.
Eniten kuitenkin vaivasi, että konstantinopoliin sijoittuvissa kohdissa ei oltu kyllä tehty sitä vähääkään taustatyötä. Kreikkalaisen keisarikunnan asukit oli kuvattu tuhannen ja yhden yön satujen kieroina itämaalaisina turbaaneineen ja kaapuineen, ja naiset kuljeskelivat puolialasti, koko paikka li kuin suoraan jostain Aladdinista. Itseä bysantin historia on aina kiinnostanut joten tämä vaivasi koko teoksessa oikeastaan eniten.
Nämä puutteet antaa kuitenkin anteeksi kun tarina oli niin hyvä ja toimiva kuin olla ja voi. Ehkä viikinkien legendaarisen nasevaa sanailua taistelujen lomassa olisis saanut olla enemmänkin, mutta perusmeininki on hyvä. Suosittelen kaikille vähänkään viikingeistä kiinnostuneille.
Pakanoita on kohtapuoliin kakskytä sivua kasassa, Saas nähdä miten valmistuu.
-
Ruggero Giovanninin kirjoittama, Alarico Gattian ja Antonio Lojaconon kuvittama Pohjoisen sudet on niin kerronnaltaan kuin piirrosjäljeltäänkin ihan viihdyttävää historiallista seikkailusarjakuvaa viikingeistä.
Myös Ritari Ardent kohtasi viikinkejä albumissa Noiduttu viikinki. Tästä löytyy myös viikinkipapitar Elli, ensimmäinen facepaint-blakkis-pakana-neito, johon syvästi ihastuin noin kymmenvuotiaana. 8]
-
Tota Northlandersia käsitellään enempi tuolla Toimintasankarien puolella osiossa Kiinnostavia Vertigo-sarjoja?, se kun ei ole eurooppalaista sarjakuvaa, eikä kyllä hirveän kiinnostavaakaan.
-
Täytynee tutustua lehteen oikein kunnolla. Harmi että ovat uhanneet lopettaa sen, kun 50 numeroa tulee ensi vuonna täyteen.
Pimpeli pom -olisiko auttanut jos olisit tutustunut sarjaan jo hieman aiemmin, eikä vasta kun neljä julkaisuvuotta alkaa tulla täyteen?
Mutta kelpo shittiä tuo on vaikka aluksi hieman epäilyttikin että kuinka pahasti jenkeillä kajahtaa kirves kiveen kun lähtevät tekemään viikinkisarjista.
Tarina JA kuvitus pelittävät molemmat oikein hyvin. Ja värit kans. Sorry vaan matkamies, mutta onhan sarjan kuvittajat tasokkaampia kuin vaikkapa sinä.
Tässä vaikka ykköslehti näytekappaleeksi:
http://dccomics.com/media/excerpts/9839_1.pdf
-
Pimpeli pom -olisiko auttanut jos olisit tutustunut sarjaan jo hieman aiemmin, eikä vasta kun neljä julkaisuvuotta alkaa tulla täyteen?
Jaa, no mun kalliista ajasta ja vähistä rahoista sittenkin vain pieni osa on omistettu sarjakuville, joten en edes häpeä enkä kadu etten ole ehtinyt tutustua neljä vuotta sitten. Enkä kyllä ota henkilökohtaista taloudellista tai moraalista vastuuta yhdenkään sarjakuvalehden kannattavuudesta, olkoon kuinka hyvä tahansa. Voin sitten oikeamielisyyden nimissä muuttaa aiemman viestini muotoon ihan sama että lopettavat lehden ensi vuonna, tunkekoot hela hoidon vaikka perseeseensä, kun en näemmä omaakaan moraalista positiota muunlaisen mielipiteen esittämiseen.
Toi edellä mainitsemani Hammerfall taitaa googletusten perusteella olla pikemminkin viikinkiteemaista fantasiaa kuin historiallista sarjakuvaa. Se on sijoittuvinaan Ruotsiin, mutta siinä on mukana kaikenlaisia örkkejä.
-
Ruotsissa miestenlehti Lektyr julkaisi 1980-luvulla viikinkiaiheista pornosarjakuvaa nimeltä Långe Orm (alaotsikkona Byxormen). Tekijänä oli nimimerkki Leffe, eli Leif Rundqvist (s. 1943), jonka tuotantoon kuuluu myös hyvinvarustetusta tukholmalaiskundista kertova sarjakuva James Fjong.
https://seriewikin.serieframjandet.se/index.php/Leffe_%28serieskapare%29
Ollessani Dragsvikissa vuosina 1989-90 tulin myös lukeneeksi aseveljieni alan lehtiä. Lektyr löytyi monen pohjalaisen kaapista, ja tiedän nähneeni ainakin yhden Långe Orm-jakson. Sarjakuvalle oli omistettu yksi aukeama, se oli hyvin piirretty, yksityiskohtia oli runsaasti, ja se julkaistiin nelivärisenä.
-
Ai pitääkö sitä osata piirtääkin että voi sanoa pitääkö jostain vai ei?
Eikä tarkoitukseni ollut arvioida taiteilijan osaamista, ainoastaan sitä että muutamissa kohdissa, etenkin siis konstantinopoliin sijoittuvissa, olisi saanut paneutua taustatyöhön vähän paremmin.
Toisin sanottuna taide oli hyvää, mutta joissain kohdin epäuskottava vaatetus ja varustus söi osan tarinan nautittavuudesta. En usko että tämä on useimpien lukijoiden kohdalla ongelma, itse vaan kiinnitän sellaisiin huomiota.
Ja minä siis todella pidin Northlandersista, sarjakuvaa juuri meikäläisen lukutarpeeseen.
Enkä muuten ihan kauheasti vieläkään pidä omasta piirustusjäljestäni enkä siksi viitsi ammattilaisten töihin sitä vertailla. Muuten en varmaan saisi tehtyä yhtään mitään. Sen sijaan kerron omia tarinoitani miten kuten kykenen ja niitä saa lukea joita kiinnostaa, ellei silmät ala vuotaa verta.
-
Harmitti vain ettei kuvitus ollut ihan yhtä tasokasta. Hurmeista menoa ja sinällään hyvää, mutta muutamat puutteet iskee aina kaltaistani perfektionistia silmään.
Northlanders-tuntemukseni rajoittuu yhä Siege of Paris -tarinan ensimmäiseen osaan, mutta kyllä siinäkin oli taiteellisia vapauksia otettu sotavarusteita sun muita kuvattaessa. Ei nyt kauhean räikeitä sellaisia, mutta kumminkin. Isoin virhe taisivat olla viikinkien vastapainoheittokoneet - muutama sata vuotta liian aikaisin.
Mutta voi tietysti kysyä, onko tämmöisillä yksityiskohdilla helkutinkaan väliä. Eihän Northlandersin ole kai tarkoituskaan olla mitään opetussarjakuvaa. Kunnioitan kyllä autenttisuutta tavoittelevia historiasarjakuvan tekijöitä, mutta en moiti niitä, joille riittää vähän vähempikin autenttisuus. Ja se "autenttisuushan" on oikeastaan vain tietyn aikakauden tieteellinen käsitys menneisyydestä - tulkinnat ja käsitykset muuttuvat koko ajan.
-
Eka Northlanders-kokooma Sven the Returned on nyt ostettu - kiitos Turun sarjakuvakaupalle - ja luettu. En sanoisi sitä elämää suuremmaksi sarjakuvaksi, mutta onhan se kuitenkin hyvin käsikirjoitettua ja kohtuullisesti piirrettyä, sujuvaa ja tylynpuoleista tarinointia mielenkiintoiselta aikakaudelta. Tulee varmaan muutkin osat hankittua ajan myötä. Mutta kyllä se 50 numeroa tätä riittää meikäläiselle, kiitos.
Edit. Poistettu toistoa aikaisemmasta viestistä.
-
Ranskanmaalla on tehty Hammerfall-niminen albumisarja (miksiköhän skandinaaveista kertovalla ranskalaissarjalla on englanninkielinen nimi?). Kuvitus on komeaa, mutta albumeja selaillessani intoani hieman latisti se, miten Etelä-Ruotsin alavat göötalaismaisemat oli kuvattu norjalaistyyliseksi vuoristoksi. Onkohan sitten niin, että ranskalaisten mielistä viikinkisarjakuvassa pitää olla vuoria? Millaiseksihan fransut kuvaisivat viikinkiaikaisen Etelä-Pohjanmaan?
Muuten Hammerfall vaikutti "voi kun tätä olisi saatavilla jollain tutummalla kielellä" -osaston tapaukselta.
Hammerfallia on jo jonkin aikaa ollut saatavilla myös ruotsiksi (http://www.albumforlaget.se/suite/hammerfall/), myös kunnallisista kirjastoista ainakin pääkaupunkiseudulla. Laatutyötä, mutta näin pohjoismaalaisena tuo CryingBlueRainin mainitsema suurpiirteisyys maisemien suhteen tosiaan hiukan häiritsee. Toisaalta sarjassa on myös fantasiaelementtejä, joten pyrkimys täydelliseen realismiin ei liene ollut tekijöiden päämääränäkään.
-
Hammerfallia on jo jonkin aikaa ollut saatavilla myös ruotsiksi (http://www.albumforlaget.se/suite/hammerfall/), myös kunnallisista kirjastoista ainakin pääkaupunkiseudulla.
Heh, luulin hetken että puhuit siitä power metal -orkesterista. Onneksi ei kuitenkaan.
-
Tämä soittokokoonpano on minulle entuudestaan tuntematon. :) Hammerfall-sarjakuva on minusta tematiikaltaan lähempänä Thorgalia kuin vaikkapa Northlandersia, mutta ensin mainittua väkivaltaisempi se kyllä on. Mukana on jonkin verran myös todellisia historiallisia henkilöitä, kuten Kaarle Suuri.
-
Eka Northlanders-kokooma Sven the Returned on nyt ostettu - kiitos Turun sarjakuvakaupalle - ja luettu..... Mutta kyllä se 50 numeroa tätä riittää meikäläiselle, kiitos.
muttei Brian Woodille:
So I’ve always said that, sure, eventually I’ll write more viking comics.
I have plenty of material, and after I let some time pass I’ll get to it. I think once Conan is over - I have about 15 scripts left to write - I’ll start writing this new venture. It may follow the same format as Northlanders or it may not.
Honestly, that sort of constant artist switching and new-story-launching was stressful and very time consuming on the editorial side. My editors at Vertigo, Will Dennis and Mark Doyle, made it all seem easy, but its not.
itselle kun Northlanders ja tähänstinen matkamiehen anti ovat sitä parasta viikinkisarjakuvaa.
-
Useimmat tällä palstalla mainitut ovat minulle tuntemattomia. Pakko kyllä tutustua! Etenkin vertaus Thorgal mutta väkivaltaisempi kuulostaa minusta vähän liiankin hyvältä.
Kirjakauppaan, mars.
-
Hammerfallia on jo jonkin aikaa ollut saatavilla myös ruotsiksi (http://www.albumforlaget.se/suite/hammerfall/), myös kunnallisista kirjastoista ainakin pääkaupunkiseudulla.
Kiitos tästä vinkistä -näytesivut vaikuttivat oikein lupaavilta.
Äärinopeasti vilastuna esmes skandinaavinen maasto näyttää kutakuinkin siltä miltä pitääkin.
-
Pakko mainostaa, anteeksi vaikka nyt poikkeankin sarjakuvista, jos joku ei tiedä ja vaikka innostuisi:
Bernard Cornwellin upea historiallinen romaanisarja tanskalaisten kasvattaman englantilaispojan kasvusta 800-luvun myllerryksissä englantilaisten ja viikinkien taistellessa Brittein saarten hallinnasta.Tähän mennessä suomennettu viisi romaania:
-Viimeinen kuningaskunta
-Kalpea ratsastaja
-Pohjoisen valtiaat
-Miekkojen laulu
-Palava maa
Tervetuloa kilpimuuriin!
-
Olen nuo Cornwellin kirjat minäkin lukenut, ja pakko sanoa että viihdyttävää kamaa, ja ihan tarpeeksi realistista.
-
Äärinopeasti vilastuna esmes skandinaavinen maasto näyttää kutakuinkin siltä miltä pitääkin.
Ongelma on tosiaan ihan puhtaasti siinä, että norjalainen vuoristomaisema on viety Etelä- ja Keski-Ruotsiin, jonne tarina sijoittuu. Tarinassa on paljon todellisia paikkojen ja alueiden nimiä, muun muassa Birkassa käydään.
Skandimytologiaan pohjautuvia high fantasy -elementtejä on mukana niin paljon, että määrittelen Hammerfallin mieluummin fantsu- kuin historiasarjakuvaksi.
-
Ongelma on tosiaan ihan puhtaasti siinä, että norjalainen vuoristomaisema on viety Etelä- ja Keski-Ruotsiin, jonne tarina sijoittuu. Tarinassa on paljon todellisia paikkojen ja alueiden nimiä, muun muassa Birkassa käydään.
OK,
ei näytä tosiaan Birkalta.
Terv nimin: Mestoilla käynyt
-
Brian Wood ei ole selkeästi saanut aiheesta tarpeekseen vaan vääntää Black Roadia
(https://imagecomics.com/images/made/uploads/news/BlackRoad01_cover_325_500_90.jpg)
-
En oikein koskaan innostunut Northlandereista. Minua kyllästyttää viikinkimaailman esittäminen jonain heavymetal-maailmana, jossa on koko ajan synkkää ja kurjaa. Paistoi se aurinko täällä pohjoisessakin ja yllättäen iso osa viikinkien toimintaa oli rauhanomaista kaupankäyntiä.
-
Itsellä tasan päinvastainen kanta, sekä Northlandersista kuin Pakanoista kun löytyy paljon muutakin kuin ryöstöretkiä ja murhaa.
Historialliseen viitekehykseen sijoittuvissa sarjakuvissa kun pakataan keskittymään dramaattisiin aiheisiin, siinä missä dekkareissakin yksityisetsivät ja poliisit lähinnä selvittelee murhia, kidnappauksia jne eikä vaikkapa virheellisesti luultuja aviorikoksia, näpistyksiä tai liikenteenvalvontaa.
Tosin muistetaan että on oma kantani ja levylautaselle tässä osoitteessa menee Slayer eikä Juice Leskinen. Makukysymys siis.
Molempia varmasti viihdyttää Lost Vikings (https://www.youtube.com/watch?v=1OJS8U30Yxk), ainakin sanoitukseltaan
Viikinkien julkisuuskuva kun ei vieläkään ole kauppias. Monille kun pitää olla sarvikypärät ja jos puhuu tanskalaiskirveistä moni ihmettelee mitä väliä mistä fiskars on?
Harald Hirmuinen kun on se tunnetuin viikinkisarjakuva.
Michael Oemingin ja Mark Wheatleyn Hammer of the Gods on turhan aasapitoista mutta Andrew MacLeanin Head Lopper on kyllä kelpoa, tosin kuten nimestä käy ilmi Norglund/norgal on heavymetal himphamppua.
(http://40.media.tumblr.com/78bc27b293ac4f41a325b6e6e582fbac/tumblr_nya1sh83Iz1r2bc14o1_500.png)
-
Historiaan höpsähtäneen näkisin kuitenkin mielelläni sitä realistista maailmankuvaa. Meille on säilynyt vain nämä ronskimmat tarinat. Historia on kuitenkin paljon moniulotteisempi ja -mutkaisempi.
Pakanoista pidän kyllä enemmän kuin Northlandereista.
-
Historiallinen tarkkuus ja faktojen paikkansapitävyys on aina kiva lisä sarjakuvassa kuin sarjakuvassa.
Eihän niistä varsinaisen historian kaikkein ronskeimmista tarinoistakaan ole edes murto-osaa sovitettu sarjakuvaksi vielä.
Niin ja vaikka itse Staz Johnsonin piirrosjäljestä pidänkin en sitä ilmeisintä eli tässä kuussa huippusuositun televisiosarjan sarjakuvasovitetta ole tuoreeltaan hankkimassa
(http://www.ew.com/sites/default/files/1453313514/Vikings-1_Cover-A-by-Shane-Pierce.jpg)
Jotenkin en usko että sekään pitäytyy kaupankäynnissä ja maanviljelyksessä vaikka sarjan takana on HISTORY Channel...
-
Minua kyllästyttää viikinkimaailman esittäminen jonain heavymetal-maailmana, jossa on koko ajan synkkää ja kurjaa. Paistoi se aurinko täällä pohjoisessakin ja yllättäen iso osa viikinkien toimintaa oli rauhanomaista kaupankäyntiä.
Ihan validi mielipide, mutta tuon perusteella varmasti kyllästyttää sitten moni muukin toiminnallinen viihde: Ei se New Yorkilaisen rikospoliisin maailma ole pelkkää jengiriitojen ja prostituutiomurhien selvittelyä, vaan myös rauhanomaista donitsikahvittelua ja krapulan potemista.
-
Keskustelun innoittamana etsiskelin löytyykö mitään tuoretta johon ei olisi törmännyt.
Ja kas:
Heathen (http://www.heathencomic.com/)
jos joku on tutustunut ja tietää hyväksi niin hienoa, mutta jo oletusarvoisesti sarjakuva lesbosta viikinkisoturista kiinnostaa allekirjoittanutta.
-
Ei euroa vaan japanilaista. Suomeksi paraillaan ilmestyvän Planetesin tekijän Makoto Yukimuran Vinland Saga (http://en.wikipedia.org/wiki/Vinland_Saga_%28manga%29). Taas tulee tosin kielikynnys vastaan, sarjaa kun ei ole näkynyt edes englanniksi vaikka lisensoitu on kuulemma ajat sitten.
On sitä näkynyt nykyisin jo englanninkielisenä. Perhanan hyvää sarjakuvaa, vaikka ei olekaan aina niin "autenttinen".
-
On sitä näkynyt nykyisin jo englanninkielisenä. Perhanan hyvää sarjakuvaa, vaikka ei olekaan aina niin "autenttinen".
Vinland Saga oli muuten yhtenä aiheena Tampere Kupliin "mangan kätketyt helmet" -esitelmässä. Valitettavasti sarjan julkaisu englanniksi on taas kerran katkolla kun ei se kai ole missään vaiheessa kovin kummoisesti kaupaksi käynyt. Toivottavasti jatkoa seuraa.
-
Kaikki ne jotka etsivät viikinkien rauhanomaista kaupankäyntiä voivat mennä eteenpäin. Muille on mainiota svenskisarjakuvaa jossa on roppakaupalla viikinkejä sekä jumalansa ja Jotun jätit.
(https://68.media.tumblr.com/aafcaf0ff616782450de4f27ebf55415/tumblr_oqlo5fZXyK1qj34j2o1_540.jpg)
Vei on nuori nainen jonka viinkingit poimivat merestä kellumasta matkallaan ryöstämään myyttistä Jotumheimia.
Vei ei ole mikä tahansa tyttönen vaan jätteinmaan asukki ja johdattaa viikinkiprinssin soturit jylhän kauniiseen maahan jota toiset jumaluudet hallitsevat.
Ja vaarallisiin asia ihmiselle on toinen ihminen jopa jumalten verisissä leikeissä.
Sara Bergmark Elfgren on tunnetumpi Engelsfors-trilogiasta (yhdessä Mats Strandbergin kanssa) ja tässä taiteesta ja tarinankerronnasta on saanut parikseen Karl Johnssonin.
Kerronta on hyvää seikkailua eeppisin pohjoismaisin piirtein erotiikkaa ja väkivaltaa unohtamatta.
Piirros on sitä parempaa ruåtsisarjakuvaa oli kyse viikingeistä, luonnosta tai jumalistaan.
(https://68.media.tumblr.com/a663d6f7a7b72feba1994a61d1d23386/tumblr_inline_oqlnzgA2tj1qhg45e_540.jpg)
(https://68.media.tumblr.com/5562771199926818ab9b392134858258/tumblr_inline_oqlo0dfuvp1qhg45e_540.png)
ainoa miinus kovakantisesta formaatistaan, joka nytkin on painoteknisesti turha tilasyöppö.