... Onko teillä muita jälleenmyyjiä Oulussa?
Vai saisitteko paremman katteen, jos ostan sen Turun Sarjakuvakaupan kautta?
Itseasiassa on suunniteltu Oulunsalon kirjastossa pikku puffitilaisuutta lokakuun 1. päivä, ja silloin olisi saumaa nimmarointiin.
Miltä kuulostaisi ilmasotatrilogia?
... Saako tuoda myös Anni-kirjan, vai onko nimikointi rajattu yhteen kirjaan per nenä? Riippuu toisaalta varmaan jonon pituudesta.
... syyskuun 10. päivä Hyvinkään lentokentällä, niin luulen, on RC-aircombat-kisat, minne olisi myös tarkoitus päästä kynä kädessä. Aces Finlandin kisakalenteri tietää sen tarkemmin. Lisätietoja, kun itse saan lisätietoja...
Jotenkin jäi mieleen sivun 11 liekehtivä punakone (mikä muuten mahtaa olla?).
... olisi voinut olla joku kuva myös kuvituksesta.
Kauppalehti on muutenkin kunnostautunut sarjakuva-uutisissa.
En muistanut kysyä että onko tämä one-shot vai tarinan alku, jotenkin kesken päättyi.
Ihan helvetin dramaattisista jutuista on tehty vähän lattea tarina.
Nimen, kovien kansien, takakansitekstien ja hehkutusten perusteella odotin katarttista sotadraamaa, jossa olisi merkitystasoja vaikka muille jakaa. Ei ehkä pitäisi odottaa mahdottomia 60-sivuiselta pokkarilta.
Jatkoa on tulossa mutta ei kannata henkeä pidätellen odottaa. Noin vuonna 2016, ehkä.
Minä vaan piirrän.
Anssin myötämielisellä avustuksella sain näin ovelasti riistettyä puheenvuoron.
Ensinnäkin paljon kiitoksia kiitoksista. Pakko sanoa, että uskomatonta on vieläkin se, että tuo tarina, jota jouluaattona joskus vuonna miekka ja kypärä kirjoitin veljenpojalleni Tommille Kainuussa kinkunsyönnin lomassa, on kovissa kansissa sarjakuvana.
Kiitos Anssi, kiitos kustantaja yms……. Tuskaisakin 20 vuoden prokkis tuotti hedelmää jo toisen piirtäjän taidoilla. Onneksi Anssi ! löytyi, muutoin tuo draaman kaariltaan ”agraari” tarina happanisi pöytälaatikossa täiden mähöstelemänä. Koittakaa muuten muutkin piirtäjä ja kirjoittaja -yhtälöä, meillä se toimii hyvin ja ruutuja nähdään yhdessä keskusteluissa ja pohdinnoissa. Tulee vaan aika paljon puhelinkuluja.
Suomalaisessa tämäntyyppisessä sarjiksessa minun mielestäni kiroillaan suomeksi, saunotaan ja juodaan viinaa ja sankaria ottaa välillä kuuppaan. Proosallinen?!? teksti ja kuvat on helposti luettavissa kahden kuvaruudun tekniikalla kerrottuna, Draaman kaaret ovat hulppeat 1 alku, 2 keskikohta ja 3 loppusauna tikkuviinan kyydittämänä. Ei sitä suomalainen korpisotilas muusta mitään älyä…. Sakkiruutusotataktiikka on liian monimutkaista.
Nooh, yhteenvetona sanottakoon, on ollut mukavaa kokea asioita tässä prokkiksessa, toivottavasti ei tartte odottaa vuotta 16 jatkoa ajatellen, mutta senhän sanelee kysyntä. Seuraavan sarjakuvajatkumon tarina on jo Anssilla, tää eka oli palavaa sydänverta ja peruskoulun ainekirjoituksen tuskaisa huipentuma sekä henkilökohtainen spektaakkeli. Uutta pitäisin omalla tavallani mustan huumorin siivittämänä, nyt mennään taasen maalla, vesistöissä, ilmassa ja ammutaan pyssyillä, uutena höysteenä romantiikkaa, juu ja trilogia on mielessä, toivottavasti kustantajalla riittää huumoria. Tähtien sodan hengessä olis tarkoitus mennä, nyt tulee loppu ja sitte mennään alkuun
Hyvää kevättä kaikille, täältä lumen ja jään keskeltä. Holapan kohtalo on muuten vieläkin mysteeri, kone meni vissiin syvään suohon, sellaista on muuten tapahtunut. Niin ja ei millään pahalla, ihan hyvässä hengessä kaikkien näkemyksiä huomioiden ja parempaan pyrkien, sanoisinko henkilökohtaisia pieniä harppauksia hyödyntäen ja tehden.
Esa Niskanen
paperin tuhertaja
Pieni rummunpäristys tähän väliin: ilmeisesti alkavat kauppiaitten varastoista olla viimeiset Paluut Rajan Takaa menossa laatikonpohjalla, koska minutkin kutsuttiin signeeraamaan sotasarjakuva- ja varastontyhjennyshengessä toukokuussa tuonne Helsingin Konalan Varustelekaan, ritirinnan Petri Hiltusen ja Pertti Jarlan kanssa.
...Muistkuvani mukaan hahmo oli vakavampi aiemmin.