Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Kotimaiset sarjakuvat => Aiheen aloitti: Ami - 11.05.2011 klo 13:22:42
-
Mitä suomalaisten tekijöiden albumeja on julkaistu käännöksinä?
Tiitulta Slåss som en tjej (http://"http://www.tiitutakalo.net/slass-som-en-tjej-eng.htm") (Tuuli ja myrsky) ja I Ringen (http://"http://www.tiitutakalo.net/i-ringen-eng.htm") (Kehä).
Anssilta Maarja kood (http://"http://www.egmont.ee/Product.aspx?ItemID=534&Sale=1") (Marian koodi, Anni Isotalo I) Virossa.
Ville Tietäväiseltä Linnut ja meret, vaan siitä en löydä tietoa kustantajalta.
Mitä muita?
-
Kati Kovácsilta on Optimal Press julkaissut lähes kaiken, ja viimeksi julkaisi Ilpo Koskelan Djävulens viskelse ja Ville Rannan Kajana -teokset:
http://www.optimalpress.com/
Mosquito julkaisi Lukkarisen ja Ruusuvuoren Nicholas Grisefothin: http://www.editionsmosquito.com/liseuse/grisefoth-1/
Rackham on julkaissut Aapo Rapilta Pullapojan ja Metin:
http://laccoudoir.com/bande-dessinee/meti-aapo-rapi-281
Onhan näitä jo kymmeniä, Hagelbergiä, Tietäväistä, Tukiaista, Musturia...
http://finnishcomics.info/
-
Onhan näitä jo kymmeniä, Hagelbergiä, Tietäväistä, Tukiaista, Musturia...
Otsamoa, Vähämäkeä, Huitulaa, Lekaa, Ekebomia...
-
Mutta onko Sarsasvatin hiekkaa (9 vai 10 kieliversiota) viimevuosien levinnein? Muumiahan ei tietenkään lasketa ja kuka niistä Muumi-albumeista tietää.
-
Hiltusen Mustan rannikon kuningatar "julkaistiin" Espanjassa lupia kyselemättä.
-
Mutta onko Sarasvatin hiekkaa (9 vai 10 kieliversiota) viimevuosien levinnein?
Sarjakuvaversio on käännetty englanniksi, unkariksi ja tanskaksi tällä hetkellä. Romaani toki useammalle kielelle.
-
Sarjakuvaversio on käännetty englanniksi, unkariksi ja tanskaksi tällä hetkellä. Romaani toki useammalle kielelle.
Hahaa. Tässä käyttämäni lähde (Expatrium-lehti, joku aika tuore numero) oli siis ihan väärässä. No, eipä siinä mainittu sarjakuvan tekijäksikään muita kuin Isomäki. :)
-
Mites Lukkarinen? Onko mitään tietoa myyntiluvuista Ranskanmaalta? Onko toinen albumi tullut jo painosta?
Nämä ranskalaiset painokset ovat paljon myyvemmän näköisiä. Upeasti disainattu!
http://www.editionsmosquito.com/ouvrage.php?id=165
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=13776.0;attach=21174)
-
Nämä ranskalaiset painokset ovat paljon myyvemmän näköisiä. Upeasti disainattu!
http://www.editionsmosquito.com/ouvrage.php?id=165
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=13776.0;attach=21174)
Näkee että kansigraafikon mielestä tutunoloinen Nicholas Grisefoth on kirjan tekijä, eksoottinen sanahirviö Lukkarinen&Ruusuvuori taas teoksen nimi - jotain outoa kieltä oleva kirous, ehkäpä?
-
eksoottinen sanahirviö Lukkarinen&Ruusuvuori taas teoksen nimi - jotain outoa kieltä oleva kirous, ehkäpä?
Siis nehän ovat kansikuvaa koristavien sankareiden nimet, tiettenkin.
-
Kristian Huitulan Sarjakuva-Kalevalasta allekirjoitettiin tänä vuonna julkaisusopimus Viroksi (ks. Länsiväylä (http://www.lansivayla.fi/artikkeli/77906-kalevalan-luontousko-vetoaa-nykyihmisiin)).
-
Jaa, jaa, tokihan sitä tarvitaan povekas blondi yläosattomissa, kun yritetään herättää fransmannin kiinnostus Suomen historiaa käsittelevään sarjakuvaan?
No, onhan nuo kannet kieltämättä kutsuvampia kuin suomi-laitosten vastaavat.
-
Ranskassa aikuisille suunnatussa sarjakuvissa pitää aina vilahtaa tissi jossain. Se on varmaan kirjattu johonkin pienellä präntillä.
-
Ranskassa aikuisille suunnatussa sarjakuvissa pitää aina vilahtaa tissi jossain. Se on varmaan kirjattu johonkin pienellä präntillä.
Muistinkin jo Hämärän matkamiehet ja muutaman muunkin sarjakuvan - ja olin jo poistamassa viestiäni, mutta Ossi ehti ensin...
No, sehän on Ranska.
-
Tämä on aika hätkähdyttävä oivallus Tolvaselta!
"Sarjakuvamme nousua kuvaa se, että nykyisin suomalaista sarjakuvaa julkaistaan ulkomailla enemmän kuin sitä julkaistiin kotimaassa 40 vuotta sitten", Desingmuseon näyttelyn pääkuraattori Tolvanen vertaa.
(HS 13.10.2011 (http://www.hs.fi/kulttuuri/Suomalaista+sarjakuvaa+arvostetaan+maailmalla+sen+omaper%C3%A4isyyden+vuoksi/a1305547147273))
Täältä lisää ylistystä: Suomalainen sarjakuva myy ulkomailla (MTV3 (http://www.mtv3.fi/uutiset/kulttuuri.shtml/2010/09/1185309/suomalainen-sarjakuva-myy-ulkomailla))
Mutta... Yhdeksän teosta Ranskassa julkaisseen Matti Hagelbergin mukaan teoksen myyminen ulkomaille ei kuitenkaan tarkoita äkkirikastumista.
-
No ei niillä todellakaan rikastumaan pääse, kun painokset ovat 2000 - 5000 kpl väliltä. Tekijän ennakkopalkkio voi olla muutamasta satasesta pariin tonniin - eli maksimissaankin samaa luokkaa kuin mitä Suomessa albumista maksetaan.
Mutta tuskinpa ainakaan Lukkarinen & Ruusuvuori valittavat, kohtelu pienenkin kustantajan toimesta on heillä ollut rokkitähden luokkaa.
-
Mitäköhän ne painokset ja palkkiot mahtavat Ranskassa olla ranskalaiselle tekijälle ensimmäisen tai toisen alpparin kanssa? So. vähän nimeä omaavalle tekijälle.
Timo
-
Van Hamme kertoili Kemissä muinoin (15 vuotta sitten) että 10000 kpl oli raja jonka verran uuden tekijän albumia piti saada menemään kaupaksi. Jos siihen ei päästy, kokeiltiin vielä toisella albumilla, mutta ellei sittenkään mennyt kymppitonni rikki, ura tai ainakin se sarja oli sitten siinä. Hän tietenkin puhui isojen kustantamoiden näkökulmasta.
Aikaa on kulunut ja lukemat pienentyneet, nyt varmasti kymmenentuhannen kappaleen myynti on esikoisalbumille hieno menestys. Isoilla firmoilla on lisäksi omat alternative-sarjansa, joilla testaillaan uusien suuntausten menekkiä. Dargaudilla esimerkiksi Poisson Pilote, jossa myös Trondheimin & Rannan Julkimot ilmestyi.
-
Vientikirjallisuus rahasampo vasta harvalle (YLE): (http://www.yle.fi/uutiset/kulttuuri/2011/11/vientikirjallisuus_rahasampo_vasta_harvalle_3028112.html)
(...) Kaunokirjallisuuden lisäksi myös monet muut kirjallisuuden lajit ovat löytämässä tiensä ulkomaille, kertoo Suomen Kirjallisuuden Tiedotuskeskuksen johtaja Iris Schwank.
- Lasten- ja nuortenkirjallisuutta julkaistaan, se on kasvava alue. Myös suomalainen sarjakuva on kirjamuodossa rynnimässä täältä ulos aika voimakkaasti.
Hyvä että rynnii, mutta uutisessa kiinnittää huomiota myös tuo termi muut kirjallisuuden lajit.
Sarjakuva olisi siis tämän mukaan kirjallisuuden laji, ei eri taiteen laji. Suomen kirjallisuuden Tiedotuskeskuksen johtaja on siis eri mieltä kuin Kirjasäätiön hallituksen puheenjohtaja Minna Castrén, joka piti sarjakuvaa omana taiteenlajina.
Kuulostaa pilkuviilaukselta, mutta kyseessä on siis vientituki ja palkinnot.
Odotamme valtion muotoilutoimikunnan virallista kantaa. Muotoilun valtiopalkinto taisi mennä jo tältä vuodelta, joten sitä Tietäväinen ei voi enää saada. Katja Tukiainen on sen jo saanut (vuonna 2007).
Jotenkin tuntuu oudolta, että sarjakuva on muotoilua.
-
Sarjakuva olisi siis tämän mukaan kirjallisuuden laji, ei eri taiteen laji. Suomen kirjallisuuden Tiedotuskeskuksen johtaja on siis eri mieltä kuin Kirjasäätiön hallituksen puheenjohtaja Minna Castrén, joka piti sarjakuvaa omana taiteenlajina.
Onhan se ihan luonnollista että kirjaihiminen puhuu sarjakuvasta kirjallisuuden lajina. Mistä juontuikin mieleen, että siinä missä valokuva murtautui taiteeksi nimen omaan (kuvataiteen perinteisen foorumin) gallerioiden kautta, ovat kirjat sarjakuvalle sittenkin luonnollisempi paikka profiloitua (omaksi taidemuodokseen). Ja jälleen kerran totean että se tapahtuu vain sen kautta kun saadaan tehtyä ja julki taiteellisesti korkeatasoisia sarjakuvia (ei vain taidetta muistuttavaa tai monisivuista kirjamaista sarjakuvaa).
Kuulostaa pilkuviilaukselta, mutta kyseessä on siis vientituki ja palkinnot.
Odotamme valtion muotoilutoimikunnan virallista kantaa.
Juu, odotetaan.
-
Juu, odotetaan.
Tietääköhän ne, että me sitä odotamme? Jaa-a...
-
Odotamme valtion muotoilutoimikunnan virallista kantaa. Muotoilun valtiopalkinto taisi mennä jo tältä vuodelta, joten sitä Tietäväinen ei voi enää saada. Katja Tukiainen on sen jo saanut (vuonna 2007).
Jotenkin tuntuu oudolta, että sarjakuva on muotoilua.
älkää surko.
Ensi vuonna Helsinki, Espoo, Lahti, Vantaa ja Kaunianen ovat Maailman Design pääkaupunki
http://wdchelsinki2012.fi/
joten kun on muotoilun juhlavuosi on sitä tukea ja rahaa oltava sarjakuvallekin ihan järjettömästi, eikös?
-
joten kun on muotoilun juhlavuosi on sitä tukea ja rahaa oltava sarjakuvallekin ihan järjettömästi, eikös?
Totta!
Ja onhan hieno Hyppää ruutuun -näyttely (http://www.designmuseum.fi/nayttely/hyppaaruutuun/) nytkin Designmuseossa.
-
Sarjakuva kun on yli- poikki - ja tiesmitä-taiteellinen, niin apurahoja voi napsia vaikka miltä sektorilta. Kirjallisuus- kuvataide-, muotoilu-, mitä muuta?
Timo
No onhan se vähän outoa että sarjakuva on teollista muotoilua. Taidehallinnon jähmeyttä kaiketi. Oma sarjakuvasegmentti olis paras.
Timo
-
joten kun on muotoilun juhlavuosi on sitä tukea ja rahaa oltava sarjakuvallekin ihan järjettömästi, eikös?
Muistelen kuulleeni että sarjakuva on nimen omaan rajattu ulos. Se ei siis kuulu viralliiseen WDY-ohjelmaan. Muutkin rannalle jääneet muotoilun lajit tosin kapinoivat, eli siinä muotoiluvuoden varjoprojektissa (missä ei liiku pahemmin rahaa) ollaan kai mukana.
-
eli te ette vielä tässäkään vaiheessa tunnista sarkasmia... no hyvä.
-
eli te ette vielä tässäkään vaiheessa tunnista sarkasmia... no hyvä.
Tunnistimme kyllä, mutta suhtauduimme siihen hyväntahtoisen iloisesti - tai totisesti... Ja eikös se, kun sanoo väärinpäin, ole ironiaa?
-
Ja eikös se, kun sanoo väärinpäin, ole ironiaa?
ei se "väärinpäin" vaan se vihamielinen tarkoitusperä. Ironia ja sarkasmi sotketaan usein ja ymmärretään tahallisesti väärin kuten termit Muotoilupääkaupunki tai Kulttuuripääkaupunki.
-
Graafisen suunnittelun (http://wdchelsinki2012.fi/tags/graafinen-suunnittelu) puolella ei näytä designvuodella olevan mitään sarjakuvan tapaistakaan, paitsi nyt ehkä tämä Keltainen kaupunk (http://wdchelsinki2012.fi/ohjelma/2011-10-11/keltainen-kaupunki-kuvitettuja-tarinoita-helsingista)i.
-
eli te ette vielä tässäkään vaiheessa tunnista sarkasmia... no hyvä.
Ai se olikin persuhuumoria. Vähän epäilinkin. Mutta pitäisihän sinun tietää, että sarkasmi ja ironia ei toimi netissä.
-
Mainittiinkos tämä jo täällä?
Ville Tietäväisen menestysteoksen Näkymättömät kädet käännösoikeudet on myyty Ranskaan. Ranskassa kustantaja on Èditions Sarbacane. (WSOY (http://lue.wsoy.fi/nakymattomat-kadet-sarjakuvan-kaannosoikeudet-myyty-ranskaan/))